E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N

Transkriptio

1 E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N T O I M I N T A K E R T O M U S BTV-indikaattori komponenteittain BTV-indikaattorin poikkeama koko maan kehityksestä keskimäärin %-yksikköä vuodessa Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2006, Kuntaliitto E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 5 :

2 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2006 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 85:2007

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2006 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 85:2007 Teroprint Oy Kansikuva Rakennemuutoskatsaus 2006, Kuntaliiton julkaisu Painosmäärä 250 kpl Mikkeli 2007 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh info@esavo.fi faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS sivu VANKKA VUOSI ALUEKEHITYS JA OHJELMATYÖ 3 Uutta ohjelmakautta valmisteltiin 3 Entinen tukitaso säilyi EU-ratkaisuissa 4 Lainsäädäntö uudistui 4 Vanhoissa ohjelmissa loppukiri 4 Ohjelmat tasapainottavat alueellista kehitystä 4 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät v Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä 5 Toteuttamissuunnitelmassa ennakoitiin uusia ohjelmia ja säädöksiä 6 Liitto yhteensovitti ohjelmia ja toteutti niitä 7 Aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin 13 Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin huomiota 14 EDUNVALVONTA JA KEHITTÄMISTYÖ 15 Edunvalvonnan ja kehittämistyön keskeiset tehtävät v Kuntatalous ja palvelurakenteet painopistealueina 16 Koulutus- ja tutkimusrakenteet vahvistuivat 17 Haja-asutusalueet laajakaistan piiriin 18 Alueellistamisvauhti hidastui 18 Panostuksia matkailuun, kulttuuriin ja vapaa-aikaan 18 Itä-Suomi -yhteistyö jatkui 19 Tietopalvelu kehittyi 19 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU 20 Kohti omaa kilpailukykyistä aluerakennemallia 20 Aluesuunnittelun keskeiset tehtävät v Maakuntakaavan tavoitteita hiottiin 20 Seutukaavojen toteutuminen edistyi 21 Kaavan suojelukohteet tarkistettiin 21 Hankkeet edistivät maakuntakaavaa ja Itä-Suomen asemaa 22 Itäsuomalaiset makrohankkeet etenivät 22 Kaupan palveluverkkoselvitys valmistui 22 Turvevaroista selvitys 23 Kulttuuriperintö osa alueen vetovoimaa 23 Itä-Suomen energiatoimisto edisti puuvoimaa 24

5 sivu KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 25 Painopiste Pietarissa ja Leningradin alueella 25 Rajalle liiketoiminnan yhteistyöalue 25 Yliopistoyhteistyö tiivistyi 26 ProMidNord -hanke kokosi nettiin hakemiston 26 Rantasalmelle Suomen ensimmäinen ekoteollisuuspuisto 26 Pohjoismaisten innovaatiotoimijoiden yhteistyöedellytyksistä selvitys 27 Nuoriso kokoontui ympäristöleirille 27 Keskipohjola-toimikunta syttyi nuorisofoorumille 28 Eurooppa-yhteistyössäkin Venäjä-painotuksia 28 Eurada-yhteistyö tiivistä 28 Maakuntahallitus opintomatkalla Brysselissä 28 VOIMAVARAT STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 29 Henkilöresurssit 29 Luottamusmieshallinto 29 Maakuntaliiton virasto 31 Taloudelliset resurssit 33 Kehittämisrahoitus 33 Maakuntaliiton talousarvio 34 TILINPÄÄTÖS 37 Talousarvion toteutuminen tehtääväalueittain 37 Hallinto 37 Virasto 37 Hankkeet 37 Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 38 LIITTEET: Liite 1 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Liite 2 Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Liite 4 Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Liite 5 Itä-Suomen energiatoimisto JULKAISULUETTELO

6 Vankka vuosi 2006 Vuosi 2006 oli menestyksekkään toiminnan aikaa maakuntaliiton päätoimialoilla. Maakunnan talousrakenteet vahvistuivat, työllisyys parani ja maakuntaliiton myötävaikutuksella toteutettiin useita tulevaisuuden perusteita vahvistavia toimia. Talouskasvulla, työllisyydellä sekä muuttoliikkeellä mitattuna maakunta siirtyi valtakunnallisessa vertailussa häntäjoukosta hyvään keskikastiin. Vuonna 2005 uudelleen vahvistetun strategian mukaisesti panostettiin kolmeen eteläsavolaiseen teollisen osaamisen kärkeen: materiaalitekniikkaan erityisesti Mikkelissä, rautatieteknologiaan Pieksämäellä ja kuituteknologiaan Savonlinnassa. Heinäkuussa, arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa, vihittiin käyttöön huippumoderni kuituteknologian tutkimuslaboratorio Savonlinnaan. Sisäasiainministeriön uuteen osaamiskeskushakuun osallistuttiin uuden lähestymistavan mukaisesti valtakunnallisten, maakuntarajat ylittävien osaamisklusterien kautta: niin Mikkelin materiaalitekniikka kuin Savonlinnan kuituteknologiakin ovat kiinteä osa kahta kuluvan vuoden alkupuolella hyväksyttyä osaamisklusteria. Matkailun osalta Savonlinna joutui luovuttamaan vetokapulan Rovaniemelle, mutta jatkaa tässäkin osana valtakunnallista matkailun osaamiskokonaisuutta. Merkittävänä edistysaskeleena on pidettävä maakunnallisen innovaatiotoimijoitten verkoston käynnistämistä: Sen keskeisimpiä toimijoita ovat Mikkelin Teknologiapalvelu Miktech Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Verkosto hyödyntää myös maakunnan Pietarin edustustoon sijoitetun teknologia-asiamiehen palveluja ja se on kytketty niinikään ProMidNord-hankkeen innovaatioselvitykseen, joka koskee Keskipohjolan maakuntia. Myös maakunnan edunvalvontatyö Brysselin ja kansallisten päätöksentekijöitten suuntaan kantoi hedelmää. Voimakkaan ja tieteellisellä selvityksellä pohjustetun edunvalvontatyön, lobbauksen, jälkeen maakunta sai yhdessä muun Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Pohjois Ruotsin kanssa vuosien rakennepoliittisen pääohjelman tukitasoa merkittävästi kohottavan pohjoisen periferian statuksen. Aikaisempaa Interreg-ohjelmaa jatkavaan ENPI- eli Naapuruusohjelmaan osallistumisesta piti kamppailla todenteolla: maakuntahallituksen joukkoesiintymisellä Brysselin käyntinsä yhteydessä maaliskuussa 2006 oli tässä suuri merkitys. Lobbaustyön hedelmiä on yritetty puolustaa niin Itä-Suomen rakennepoliittisen pääohjelman kuin Kaakkois-Suomen naapuruusohjelmankin kotimaisessa valmistelutyössä. Kuitenkin on todettava, että aikaisempien ohjelmakausien rakenteelliset puutteet pääohjelmassa, ennen kaikkea päätöksenteon sirpaloituneisuus, tullee jatkumaan lähes entisellään valtionhallinnon rahoitusputkien valtapyrkimysten johdosta. Tilannetta itse asiassa huonontaa se, että aikaisempi monirahastoinen pääohjelma hajoaa kolmeksi erilliseksi ohjelmaksi.

7 Kotimaisen edunvalvonnan saavutuksena on pidettävä kohtalaista onnistumista Savon prikaatin lakkauttamisen kompensaatiotoimissa: Tärkein kompensaatiotoimi oli tietysti päätös maavoimien esikunnan sijoittamisesta Mikkeliin. Kuitenkin on syytä lausua tunnustus puolustusministeriön johdolle siitä, että muiltakin osin se on osoittanut halukkuutta tulla puoliväliin vastaan silloin, kun se on ollut sille mahdollista. Kuluvan vuoden puolella valtiovallan vastaantulo on näkynyt myös päätöksissä sijoittaa ympäristö ja kauppa- ja teollisuusministeriöitten hallintopalvelukeskukset Mikkeliin. Opetusministeriön hallinnonalalla sen sijaan on koettu vakavia takaiskuja: Joensuun yliopisto on päättänyt vetää kansainvälisen viestinnän laitoksen pois Savonlinnasta. Sen myötä kymmenet opettajakunnan jäsenet ja sadat opiskelijat poistuvat lähivuosina oopperakaupungin muutoinkin hiljaisesta talvisesta katukuvasta. Maakuntaliiton taholta on syntyneeseen tilanteeseen esitetty uusien ratkaisujen hakemista, esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun liikeviestinnän opetuksen käynnistämistä muun muassa niillä opettajavoimilla, jotka ovat haluttomia siirtymään Joensuuhun. Maakunnan saavutettavuuden kannalta tärkeissä liikennehankkeissa edistyttiin: Savonradalla avattiin liikenne nopeilla pendolinojunilla ja matka-aika Mikkelistä pääkaupunkiin lyheni merkittävästi. Tämän edellytyksenä oli Kerava-Lahti radan oikaisun lisäksi että maakunnan osarahoituksella tehtiin parannustöitä Kouvola Mikkeli rataosuudella. Syksyllä hyväksyttyyn valtion talousarvioon vuodelle 2007 saatiin vihdoinkin sisällytettyä Savonlinnan ohikulkutien aloitusrahoitus. Sen sijaan valtatie 5:n (Lusi Mikkeli)osalta jouduttiin tyytymään myönteiseen lausumaan budjetin perusteluissa. Näiltä osin kuluvan vuoden edunvalvonnalle jäi merkittävä tehtävä. Maakunnan itä- ja pohjoisosille elintärkeän lentoliikenteen hoitaminen kriisiytyi. Mikkelistä liikenne loppui kokonaan. Neuvotteluissa liikenneministeriön kanssa ei saavutettu pysyvää tulosta valtiovallan tukiosuudesta eikä liikenteen hoitamista varten löytynyt riittävän edullista operaattoria. Maakunnan kaupunkiseudut joutuvat nyt yhteistoimin etsimään omintakeista ja toimivaa ratkaisua lentoliikenteen ongelmiin. Vuoden 2006 toimintaa kaavailtaessa uskottiin, että suurella hälyllä käynnistetty kunta- ja palvelurakenneuudistus tulisi hallitsemaan maakuntaliiton työtä. Toisin kuitenkin kävi! Alkutalvesta maakuntahallitus kylläkin vastasi sisäasiainministeriön kattavaan kyselyyn hahmotellen muun muassa maakunnan kattavia ratkaisuja palvelurakenteitten kehittämiskysymyksiin. Uudistusta ohjaavan puitelain hyväksyminen venyi loppuvuoteen ja pitkittyessään uudistuksen tavoitteet muuttuivat epämääräisemmiksi. Maakunnan liittoja ei puitelaissa mainita. Maakunnassa käydään toki keskustelua muun muassa kuntaliitoksista mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, että koko seutukunnan kattavia kuntaliitoksia syntyisi Pieksämäen jälkeen muualla maakunnassa. Hannu Vesa maakuntajohtaja 2

8 A L U E K E H I T Y S J A O H J E L M A T Y Ö Uutta ohjelmakautta valmisteltiin Vuotta 2006 leimasi sekä kotimaisessa että Euroopan unionin aluepolitiikassa valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen. Uusia ohjelmakausia pohjustavat perusratkaisut oli tosin tehty jo vuoden 2005 lopussa. Tuolloin Etelä-Savon maakuntavaltuusto päätti maakunnan kehittämisen strategisista linjauksista uudessa maakuntasuunnitelmassa ja EU-jäsenmaiden hallituksia edustava Eurooppaneuvosto teki päätökset siitä, miten uuden rakennerahastokauden varat kohdistetaan jäsenmaille ja alueille. Etelä-Savon strategia korostaa entistäkin vahvemmin verkottumista pääkaupunkiseudun ja Pietarin suuntiin sekä valikoiduille aloille erikoistunutta ylivoimaista osaamista. Nämä keskeiset linjavalinnat ohjaavat sekä maakunnan toiminnallisia kehittämispanostuksia että rakenteellista kehittämistä. Toimintavuonna 2006 liitto valmisteli laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa maakuntaohjelman vuosille Se oli pohjana samanaikaisesti valmistelluille EU:n rakennerahasto-ohjelmille. Euroopan unioni pyrki yksinkertaistamaan rakennerahastojen ohjelmamenettelyä uudella ohjelmakaudella. Itä-Suomessa menettely kuitenkin monimutkaistui. Kun alueella toteutettiin vuosina yhtä integroitua tavoite 1 -ohjelmaa, jota rahoitettiin sekä aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sosiaalirahastosta (ESR) että maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR), uudella kaudella jokainen rahasto on saanut oman ohjelmansa. Itä-Suomen maakunnissa toteutetaan siten vuosina kahta kilpailukyky- ja työllisyystavoitteeseen kuuluvaa rakennerahasto-ohjelmaa: Itä-Suomen alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa ja valtakunnallisen ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomi-osiota. Maaseudun kehittäminen, ja myös toimintaryhmätyö eli aiemmat Leader-ohjelmat, siirtyivät omaan maatalousrahastosta rahoitettavaan EMR-ohjelmaansa ja elinkeinokalatalous omaansa.

9 Entinen tukitaso säilyi EU-ratkaisuissa Itä-Suomi sai vuosiksi suunnilleen saman verran EU-rahaa rakennerahasto-ohjelmiinsa kuin sillä oli päättyneellä ohjelmakaudella. Kaksi kolmannesta EU-rahoituksesta (365,5 miljoonaa euroa) ohjautuu itäiseen Suomeen EAKR-ohjelman kautta, ja yksi kolmannes (179 miljoonaa euroa) ESR-ohjelmasta. EAKR-rahasta puolet on pohjoisen perifeerisille ja harvaan asutuille alueille osoitettua ns. pysyvää erityistukea, jonka saamisessa eräs perustelu oli tutkimus perifeeristen alueiden oloista. Tutkimuksen teettivät Itäja Pohjois-Suomen maakunnat sekä Pohjois-Ruotsin alueet yhdessä. Etelä-Savon osuus Itä-Suomen ohjelmarahasta on kutakuinkin neljännes, mikä tarkoittaa noin 90 miljoonan euron EAKR-rahoitusta ja noin 45 miljoonan euron ESR-rahoitusta vuosina Rahoitus on jaettu maakuntien kesken niiden asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Toisin kuin muualla Suomessa Itä-Suomessa EU-tukitaso alenee vuosittain. Se tekee ohjelman toimeenpanosta erityisen haasteellista. Lainsäädäntö uudistui Aluekehityslain muutos astui voimaan vuoden 2007 alusta. Eräiltä osin uutta lakia alettiin kuitenkin soveltaa jo vuoden 2006 syksyllä. Maakuntaliittojen asema vahvistui, kun ne uuden lain mukaisesti lokakuussa 2006 hyväksyivät maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat, ns. Totsut. Valtion budjettivalmistelussa otettiin käyttöön uuden lain mukainen totsu-neuvottelumenettely, jota ministeriöt ja maakuntaliitot testasivat joulukuun puolivälissä. Euroopan unioni päivitti rakennerahastoasetuksensa kesällä Myös Suomi uudisti rakennerahastojen hallinnoinnista annettua lakia siten, että se vastaa uutta ohjelmakäytäntöä. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen lain mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmällä (MYR) on edelleen keskeinen rooli rakennerahastoohjelmien toimeenpanossa koordinaatiotarve jopa lisääntyi siirryttäessä erillisiin rahastokohtaisiin ohjelmiin. MYR:n harteille jäi myös ohjelmamenettelyn mahdollinen yksinkertaistaminen: kun kansallisessa strategia- ja ohjelmavalmistelussa ohjelmia rahoittavien viranomaisten määrää ei kyetty vähentämään, se voidaan tehdä vain yhteistyöasiakirjamenettelyn kautta maakunnissa. ESR-budjetoinnissa MYR:n päätösvaltaa kuitenkin kaventaa rakennerahastolakiin kirjattu sinänsä lain hengen vastainen menettely, jossa ESR-alueosion varat osoitetaan eri hallinnonaloille ennen yhteistyöasiakirjan laatimista. Vanhoissa ohjelmissa loppukiri Vuosi 2006 oli tavoite 1 -ohjelmakauden viimeinen varsinainen ohjelmavuosi. Pääsääntöisesti ohjelman rahoituspäätökset tehtiin vuoden loppuun mennessä. Hankkeet jatkuvat täysipainoisesti vuoden 2007 loppuun ja niiden maksatukset vielä vuoden 2008 puolella. Maakuntaliitolla, samoin kuin muilla ohjelman rahoittajilla ja maakunnan yhteistyöryhmällä olikin varsin vilkas hankevuosi. Sama tilanne oli luonnollisesti myös muissa EU-ohjelmissa, joista merkittävin on Kaakkois-Suomi Venäjä -naapuruusohjelma, sekä kansallisissa osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmissa, joissa liitolla on myös rahoittajan rooli. Ohjelmat tasapainottavat alueellista kehitystä Etelä-Savon suhteellinen asema on uusimpien tilastoja barometrivertailujen mukaan kohentunut. Osaltaan kehitystä on voitu viedä eteenpäin käytettävissä olevilla ohjelmavaroilla. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi EU:n tavoite 1 ohjelman Etelä-Savoon tuoma lisärahoitus vastaa alle kahta prosenttia maakunnan laskennallisesta valtion budjettiosuudesta ja alle yhtä prosenttia maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Ohjelmarahalla näyttääkin olleen määräänsä suurempi vipuvaikutus erityisesti yritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaympäristöjen kehittämisen kautta. Myös kehitysodotukset maakunnassa ovat verraten positiiviset. Tämä käy ilmi hallinnon ja elinkeinoelämän edustajilta kootuista yleisistä barometritiedoista.

10 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät vuonna 2006 Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä Maakuntaliiton ohjelmatyön keskeisin tehtävä vuonna 2006 oli laatia maakuntaohjelma vuosille Maakuntaohjelma kertoo Etelä-Savon kehittämiselle lähivuosien painopisteet ja keskeiset kehittämistoimet. Ohjelma toteuttaa maakuntastrategian Etelä- Savo maakuntasuunnitelman tavoitteita ja on pohjana maakunnan muulle kehittämisohjelmatyölle, muun muassa EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmille ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmille. Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin maakuntaliiton johdolla laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Maakuntavaltuusto evästi työtä sekä sen alkaessa että kuluessa, ja maakuntahallitus osallistui valmisteluun koko toimintavuoden ajan. Liiton viraston tukena ohjelmatyötä linjasi maakuntahallituksen nimeämä 19- jäseninen johtoryhmä, joka kokoontui kuusi kertaa. Ohjelman toimintalinjojen sisältöä työsti kevättalvella neljä jäsenistä valmistelufoorumia, joihin oli koottu asiantuntemusta kuntasektorilta, valtion aluehallinnosta, oppi- ja tutkimuslaitoksista ja yrityksistä sekä elinkeinoelämää ja kansalaisia edustavista järjestöistä. Ohjelmatyö käynnistyi ohjelmajohtoryhmän ja maakuntahallituksen yhteisseminaarilla, jossa pohdittiin lähivuosien tärkeimpiä kehittämistarpeita edellisvuonna päivitetyn maakuntastrategian pohjalta. Kevättalvella liitto teki maakuntaohjelmaa koskevan seutukierroksen. Kierroksella koottiin jäsenkuntien sekä maakunnassa toimivien osaamis- ja aluekeskusten näkemyksiä kehittämisen painopisteistä. Lisäksi liitto järjesti maakunnan eri toimijoille ja yleisölle tarkoitetun kuulemis- ja evästystilaisuuden. Maakuntaohjelmatyötä käsiteltiin myös lukuisissa muissa yhteyksissä eri sidosryhmien kanssa sekä omassa maakunnassa että sen ulkopuolella. Toukokuussa maakuntaohjelman ensimmäisestä luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta pyydettiin lausunto yli viideltäkymmeneltä yhteistyökumppanilta. Luonnokset olivat myös yleisön nähtävillä ja kommentoitavissa liiton virastolla ja kotisivuilla. Ohjelmasta annettiin neljäkymmentä kirjallista lausuntoa, joissa esitetyt näkökohdat otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen marraskuussa Maakuntaohjelmasta tehtiin ensimmäistä kertaa myös ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Sova-laki on laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutukset arvioi ns. ympäristövaikutusten arviointityöryhmä, joka on koottu maakuntakaavan valmistelun tueksi. Ohjelmatyön käynnistymisestä, ohjelmaprosessista ja osallistumismahdollisuuksista sekä ohjelman hyväksymisestä tiedotettiin Virallisessa lehdessä ja maakunnan tiedotusvälineissä. Ihmiset, osaaminen, yritystoiminta ja infrastruktuuri kehittämiskohteina Maakuntaohjelman tavoitteena on parantaa ihmisten toimeentulon edellytyksiä ja viihtyvyyttä siten, että maakunnan väkiluku säilyisi nykytasolla pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimet kohdistuvat erityisesti työvoiman ja palvelujen saatavuuteen, väestön osaamiseen ja koulutusrakenteisiin, innovaatioympäristöihin ja valittujen alojen kärkiosaamiseen, yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn sekä maakunnan ulkoiseen saavutettavuuteen ja sisäiseen aluerakenteeseen. Harvaan mutta kauttaaltaan asutussa Etelä-Savossa väestön nopea ikääntyminen asettaa erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työvoiman saatavuudelle ja palvelujen järjestämiselle. Pitkän aikavälin rakennekehitykselle keskeistä on vahvistaa osaamista ja innovaatiotoimintoja pitkäjänteisesti. Etelä-Savon kärkiosaamisaloina kehitetään edelleen materiaali- ja ympäristötekniikan osaamista ja prosessiteollisuuden elinkaariosaamis-

11 ta sekä rautatieteknologia- sekä matkailuosaamista. Mahdollisia tulevaisuuden kärkialoja ovat myös energiatekniikka (bioenergia) sekä digitointi- ja arkistointiosaaminen. Kärkiosaamisen rinnalla korostuu tarve kehittää ammatillista koulutusta. Rakenteiltaan heikkoa yrityspohjaa uudistetaan ja vahvistetaan toimilla, jotka kohdistuvat sekä olemassa olevaan yrityskantaan että kasvuyrityksiin ja uuteen yritystoimintaan. Saavutettavuutta parannetaan erityisesti Helsingin ja Pietarin metropoliseutujen suuntaan. Näin voidaan kilpailuetuna hyödyntää entistä paremmin maakunnan erinomaista sijaintia pääkaupungin ja Pietarin läheisyydessä. Toteuttamissuunnitelmassa ennakoitiin uusia ohjelmia ja säädöksiä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (Totsu) sovitaan, mitkä ovat maakunnan keskeiset toimenpiteet ja hankkeet ja mikä niiden rahoituksen tavoitetaso seuraaville budjettivuosille. Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueelliseen kohdentamiseen. Vuonna 2006 talousarviomenettelyssä ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laadinnassa sovellettiin jo uudistettua aluekehityslakia, jonka tavoitteena oli vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueellisen kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Lisäksi haluttiin vahvistaa toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioon. Totsu valmisteltiin uudistetunkin lain mukaan yhteistyössä valtion alueviranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Totsun hyväksyi kuitenkin maakuntahallitus. Näin Totsussa voidaan esittää sellaisiakin sisältöjä, joita aluehallintoviranomaiset eivät voisi allekirjoittaa ministeriöidensä kannan vuoksi. Vuoden toteuttamissuunnitelmavalmistelua sävytti ohjelmakausien vaihtuminen. Kaikista tekeillä olevista ohjelmista ensimmäisenä valmistui toteuttamissuunnitelma. Sitä joudutaankin täydentämään myöhemmin, koska sen hyväksymishetkellä monet tärkeät ohjelmat ja niiden rahoitus olivat vielä auki. EU:n rakennerahastokautta koskevat alueohjelmat olivat alueiden esityksinä jo valmistuneet, rahoituspuolella oli kuitenkin vielä auki useita asioita, mm. kansallisen vastinrahan suuruus, rahoituksen ajalliset painotukset ja rahoittajaviranomaisten väliset rahoituskehykset. Rahoitusratkaisut täsmentyvät maakunnan yhteistyöasiakirjassa, joka joudutaan laatimaan erikseen vuodelle Jatkossa yhteistyöasiakirja on osa Totsua. Toteuttamissuunnitelman alustavat sisällöt muotoutuivat pitkälti maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Sisältöjen täsmentyessä Totsun laatiminen eriytettiin kuitenkin omaksi prosessikseen. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa ovat edustettuina kaikki Totsun tekoon osallistuvat viranomaiset, käsitteli syksyn aikana kokouksissaan suunnitelmaa. Sen lisäksi maakuntaliitto järjesti alueviranomaisten kanssa hallinnonaloittaiset neuvottelut, joissa käytiin läpi Totsun sisältö- ja rahoitusesityksiä. Maakuntahallitus käsitteli suunnitelman syyskuun kokouksessaan ja antoi poliittisen evästyksen sen jatkovalmistelulle. Lokakuussa Totsu-luonnos lähetettiin vielä kommentoitavaksi seutukunnille sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toimijoille. Lokakuussa sekä yhteistyöryhmän sihteeristö että yhteistyöryhmä käsittelivät luonnoksen, ja maakuntahallitus hyväksyi Totsun lokakuun lopussa. Vuosina 2007 ja 2008 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa keskeisimmät valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet ovat: osaamis- ja innovaatiorakenteiden ja -toimintojen vahvistaminen, erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja kytkeminen maakunnan elinkeinoelämään; palvelurakenteen uudistaminen kunnallistaloutta tervehdyttävällä tavalla ja liikenneyhteyksien parantaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti. Totsu oli pohjana muutetun aluekehityslain mukaisille maakuntien ja ministeriöiden välisille neuvotteluille, jotka järjestettiin Helsingissä joulukuussa Etelä-Savo osallistui muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa näihin suuraluekohtaisiin neuvotteluihin seit- 6

12 semän eri ministeriön kanssa. Lisäksi Etelä-Savolla oli omat neuvottelut opetusministeriön ja puolustusministeriön kanssa. Suuraluetason neuvotteluissa ei maakuntakohtaisia erityiskysymyksiä juuri voitu nostaa esiin. Neuvottelujen tuloksellisia heikensi myös se, että eräät ministeriöt pitäytyivät vain ns. sallituissa totsu-momenteissa. - Etelä-Savo - kuten useimmat muutkin maakunnat - korosti pyydetyssä palautteessa, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta on neuvoteltava maakuntakohtaisesti. Liitto sovitti yhteen ohjelmia ja osallistui niiden toteuttamiseen Tavoite 1 -ohjelmassa viimeinen varsinainen toteutusvuosi Euroopan unionin toisella rakennerahastokaudella Etelä-Savossa on toteutettu kehittämishankkeita rahoittavaa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa. Vuosi 2006 oli viimeinen varsinainen ohjelman toteuttamisvuosi. Tavoite 1 -ohjelman jäljellä olevista rahoista voidaan tehdä rahoituspäätöksiä vielä alkuvuodesta Ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteuttamisen takaraja on pääsääntöisesti vuoden 2007 loppu, ja viimeiset maksatukset on hoidettava keväällä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toteutusta koordinoiva seurantakomitea kokoontui kuluneen vuoden aikana kaksi kertaa. Seurantakomitea käsitteli kokouksissaan ohjelman sulkemiseen liittyviä kysymyksiä sekä uuden vuonna 2007 alkavan ohjelmakauden asioita. Maakuntaliitto osallistui myös seurantakomitean kokouksia valmistelevan sihteeristön työskentelyyn. Tavoite 1 -ohjelman eteläsavolaisesta toteutuksesta vastaava maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana seitsemän kertaa. Maakunnan yhteistyöryhmä on maakuntahallituksen asettama toimielin, jonka tehtävänä on rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain mukaisesti sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimia alueella. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on 25-jäseninen toimielin. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtäviin kuuluu valmistella asioita maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyä varten. Sihteeristö koostuu ohjelmaa rahoittavista alueviranomaisista. Sihteeristö kokoontui vuoden 2006 aikana neljätoista kertaa. milj. euroa Itä-Suomen Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma / Etelä-Savo / KEHYSSEURANTA Toimenpidekokonaisuudet MYR:n ja siht. varaukset, yritystuet Varaamatta

13 Maakuntaliitto hoitaa aluekehitysviranomaisena maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristötyöskentelyn valmistelun, osallistuu seurantakomitean ja sen sihteeristön työskentelyyn, huolehtii erilaisista seuranta- ja raportointitehtävistä ja pitää yhteyttä aluehallintoon, ministeriöihin ja muihin maakunnan liittoihin ohjelma-asioissa. Yhtenä ohjelmaa rahoittavana viranomaisena maakuntaliitto toteuttaa osaltaan tavoite 1 -ohjelmaa (hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset, hankeseuranta, tarkastukset, raportointi, tiedottaminen ja neuvonta sisäasianministeriön hallinnonalalla). Rahaa myönnetty yli 3000:lle hankkeelle Tavoite 1 -ohjelmasta on vuoden 2006 loppuun mennessä rahoitettu kaikkiaan noin 600 kehittämishanketta ja noin 1700 yrityshanketta. Näiden lisäksi maatalousrahastosta on tuettu 395 maatalouden investointia ja 232 sukupolvenvaihdosta ja kalatalousrahastosta 230 kalatalouden kehittämishanketta tai investointia. Maakuntaliitto on ohjelmakauden aikana rahoittanut yhteensä noin 130 kehittämishanketta, joista 42 sai rahoituspäätöksen vuonna Ohjelmarahoituksella on Etelä-Savossa saatu aikaan myönteisiä vaikutuksia. Kulunutta ohjelmakautta on kuitenkin leimannut hakijalähtöinen ja hankevetoinen toimintatapa, jonka vuoksi hankerahoituksen strateginen suuntaaminen ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Toinen hankerahoituksen kohdentamisessa esille nouseva asia on pysyvien vaikutusten aikaansaaminen eli se, missä määrin hankerahoituksella alkanut toiminta vakiinnuttaa asemansa EU-rahoituksen päätyttyä. Etelä-Savon tavoite 1 -ohjelman toteuttamisen keskeinen teema on ollut tukea maakunnan strategisesti tärkeitä painopistealueita. Maakuntaliito on osaltaan edistänyt tätä tavoitetta rahoittamalla hankkeita, jotka liittyvät erityisesti maakunnan osaamisen ja innovaatiorakenteiden vahvistamiseen, tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen, matkailuun ja kulttuuriin sekä seudullisen kehittämistyön resursointiin.

14 Osaaminen ja innovaatiotoiminnot vahvistuneet Tavoite 1 -ohjelmalla on Etelä-Savossa erityisesti vahvistettu osaamista ja innovaatiorakenteita. Keskeisenä yksittäisenä kehittämishankkeena on Mikkelin ammattikorkeakoulun Yti-tutkimuskeskuksen tarjoaman soveltavan tutkimuksen vahvistaminen. Yti on edistänyt yritysten t&k-toimintaa ja muun muassa mahdollistanut sitä, että Tekes-rahoitusta on saatu yrityksiä palveleviin hankkeisiin. Ykkösohjelmalla on myös vahvistettu merkittävästi Etelä-Savon kolmen kaupunkiseudun teknologiakärkiä. Kehittämishankkeilla on muun muassa luotu ammattikorkeakoulun, maakuntaa ympäröivien yliopistojen ja kansainvälisten huippuyritysten merkittäviä osaamiskeskittymiä nykyaikaisine t&k-ympäristöineen. Materiaalitekniikan tuotekehitysympäristö ja ympäristöanalytiikan laboratorio Mikkelissä, kuitutekniikan laboratorio Savonlinnassa ja rautatielogistiikan kehittämiskeskus Pieksämäellä vahvistavat innovaatiorakenteita ja palvelevat yritysten tarpeita kaupunkiseutujen vahvoilla erikoisaloilla. Ohjelmakauden suurimpina investointeina toteutettiin ammattikorkeakoulun uudisrakennus, informaatio- ja mediatekniikan keskus Mikpoli, Puistokatu 5:n tilat Savonlinnassa ja Mikkelin yliopistokeskuksen uudisrakennus. Koulutussisältöjä on rahoitettu mm. maakunnan kärkialoihin liittyvillä professuurihankkeilla sekä maisterikoulutusohjelmilla. Toisen asteen koulutukseen on kehitetty uudenlaisia oppimisympäristöjä sekä vahvistettu työelämäyhteyksiä ja työssä oppimista. Tukea yrityksiin, toimintaympäristöihin ja työllisyyteen Noin kolmannes ohjelmarahasta on osoitettu suoriin yritystukiin, Finnveran lainoihin ja korkotukiin sekä maaseudun tilainvestointeihin ja sukupolvenvaihdosten tukemiseen. Yrityksille suunnattu rahoitus kohdistuu erityisesti kasvuyritysten kehittämiseen ja uusien yritysten perustamiseen tila- ja laiteinvestointeina sekä yritysten kehittämishankkeina. Elinkeinoelämän toimintaympäristön parantamiseksi on luotu mm. seudulliset yrityspalvelupisteet kaikille seutukunnille sekä käynnistetty yrityshautomotoimintaa eri muodoissaan. Työllistymisen palvelukeskukset toteutettiin Etelä-Savon seutukunnilla valtakunnallisina pilottihankkeina. Palvelukeskukset ovat kyenneet auttamaan vaikeasti työllistyviä takaisin työelämään. Työelämän kehittämishankkeissa on koulutettu huomattava osa maakunnan työssä olevasta väestöstä. Matkailu ja kulttuuri korostuneet Matkailua ja kulttuuria on kehitetty lukuisilla tutkimus- ja tuotekehityshankkeilla, mutta matkailuyritysten oma rahoitusosuus hankkeissa on jäänyt vähäiseksi. Maakunnan matkailuosaamisen kärki on Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella, jossa on myös matkailun osaamiskeskuksen valtakunnallisen verkoston koordinaatiovastuu. Matkailun ja kulttuurin kokonaisuuteen Etelä-Savossa kuuluvat myös toimintoja tukevat investoinnit, esimerkkeinä Valamon auditorion ja Savonlinna-salin rakentaminen. Ohjelmasta on osoitettu rahoitusta myös kahteen siltahankkeeseen, Hopeasalmen siltaan Savonlinnassa ja tulevaan Mikkelin satamasiltaan, jotka palvelevat matkailun ja muunkin elinkeinoelämän tarpeita ja eheyttävät kaupunkikeskustoja. Matkailua sekä vapaa-ajan asutusta ja vakinaistakin asutusta palvelevat mm. veneily-, kelkkailu- ja latureitistöhankkeet, jotka hyödyntävät maakunnan luontoarvoja. Kansainvälisyyttä edistetty Maakunnan kansainvälistymiseen on osoitettu rahoitusta. Rahoitusta on myönnetty muun muassa maakunnan business-edustustoon Pietarissa sekä maakunnan edustautumiseen Brysselissä yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa. Näin on luotu edellytyksiä kansainvälisiin kontakteihin. Eri toimijoiden hankkeissa on myös suoraan tuettu ja vahvistettu kansainvälisiä kontakteja. Liikenne- ja laajakaistayhteydet parantuneet Liikenteessä toteutettiin Savonradan parannustöitä, joista tehtiin ohjelmakauden alussa ohjelmasopimukset Ratahallintokeskuksen ja tiepiirin sekä VR-yhtiöiden kanssa. Yhdessä Lahti Kerava oikoradan kanssa parannustyöt mahdollistivat nopeat henkilöjunayh-

15 teydet Helsinkiin syksystä 2006 alkaen. Pohjois-Savo päätyi osaltaan rahoittamaan vastaavia parannustöitä. Lisäksi toteutettiin muutamia alemman tieverkon parantamishankkeita, jotka edistävät haja-asutusalueen elinkeinotoimintaa. Maakunnan haja-asutusalueiden laajakaistahanke saattoi lähes kaikki alueen asukkaat laajakaistayhteyden piiriin. Hanke on toteutunut hyvin ja saanut ansaittua huomiota niin kotimaassa kuin ulkomaillakin näin kattavan langattoman laajakaistayhteyden rakentaminen on edistyksellistä myös kansainvälisessä mittakaavassa. Laajakaistaverkko palvelee erinomaisesti myös ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAN TEHDYT maakunnan VARAUKSET runsasta (EU-OSARAHOITUS) vapaa-ajan asutusta. ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAAN TEHDYT VARAUKSET MENNESSÄ (EU-OSARAHOITUS EUrahoituskehys Etelä- Savossa Varattu hankekokonaisuuksiin ja hankkeisiin Varaus toimenpidekokonaisuuden kehyksestä Hyväksytyt yrityshank-keet ( ) Hyväksytyt kehittämishank-keet ( ) Hylätyt kehittämishankkeet ( ) Tpk 1.1 milj. milj. % lkm lkm lkm Yritystoiminnan edistäminen 33,528 32,625 97,3 % 910 Tpk 1.2 Yritysten toimintaympäristön parantaminen 17,557 17,316 98,6 % Tpk 2.1 Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 14,918 14,681 98,4 % Tpk 2.2 Osamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen 16,321 16,266 99,7 % Tpk 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen 9,547 9,527 99,8 % Tpk 2.4 Työelämän tasa-arvon edistäminen 6,000 6, ,0 % 27 6 Tpk 3.1 Maaseutualueiden sopeuttaminen ja kehittäminen 12,119 11,912 98,3 % Tpk 3.2 Metsätaloustoimenpiteet 2,192 2, ,0 % Tpk 3.3 Koulutus 1,144 1,060 92,7 % 15 1 Tpk Maatalouden investoinnit, nuorten viljelijöiden aloitustuki, elinkeinokalatalouden kehittäminen 13,951 13,488 96,7 % Tpk 4.1 Osaamisen ja koulutuksen rakenteiden kehitt. 19,445 19,195 98,7 % Tpk 4.2 Sisäisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittäminen 8,379 8, ,0 % 17 7 Tpk 4.3 Luonnon ja rakennetun ympäristön hoito 2,392 2, ,0 % Tpk 4.4 Arkielämän rakenteiden kehittäminen 0,669 0,617 92,2 % 10 6 Yhteensä 158, ,65 98,4 % [Lähde: Etelä-Savon yhteistyöryhmän kehysseurantataulukko ja SM:n FIMOS-seurantarekisteri (tpk 1.1 ja )] ilman teknistä apua 10

16 Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu työllisti Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan Itä-Suomessa vuosina kilpailukykyja työllisyystavoitteessa kahdella ohjelmalla. Itä-Suomen alueellinen EAKR -ohjelmaehdotus valmisteltiin maakuntaliitoissa. Puheenjohtajamaakuntana toimi Kainuu, ja työtä ohjeisti sisäasiainministeriö. Kansallisen ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomea koskeva alueosio valmisteltiin TE-keskuksissa työministeriön ohjeistuksella. Valmistelusta vastasi Etelä-Savon TEkeskus, joka valmisteli ohjelmaosion yhteistyössä Itä-Suomen muiden TE-keskusten ja Itä- ja Pohjois- Suomen lääninhallitusten sekä eräiden muiden sidosryhmien kanssa. Maakunnan liittoja konsultoitiin sekä sisältökysymyksissä että EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteensovittamisessa. Itäsuomalaisessa ohjelmatyössä painottui ohjelmasisältöjen vahva kytkentä maakuntaohjelmiin. EU:n tavoiteohjelmat muodostavat seitsenvuotiselle ohjelmakaudelle rahoitusvälineen, joka ottaa huomioon kunkin maakunnat erilaiset strategiset painotukset. Sen lisäksi ohjelmat ovat myös unionin politiikkalinjausten, rakennerahastoasetusten ja kansallisten strategialinjausten mukaisia. Unionin ja Suomen linjaukset korostavat osaamista ja innovaatiotoimintoja sekä saavutettavuutta. Nämä linjaukset sopivat hyvin Itä-Suomen maakuntien kehittämistavoitteisiin. Itä- Suomessa rahoitus kohdentuu maakuntaohjelmien painotusten mukaisesti hankkeisiin, jotka tukevat ja kehittävät yritys- ja innovaatiotoimintaa, luovat kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä, kohentavat osaamista ja parantavat sekä työssä olevien asemaa että työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä. EAKR- ja ESR-ohjelmat laadittiin siten, että niiden toimenpiteet tukevat toisiaan. Näin ohjelmia myös toteutetaan. Ohjelmat priorisoivat toimia, jotka tukevat maakuntien painopistevalintoja ja täydentävät lisäysperiaatteen mukaisesti kansallista aluepolitiikkaa. Maakuntaliittojen valmisteluyhteistyö sujui rakentavassa hengessä, mutta neljän maakunnan strategisten näkemysten ja erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen vei aikaa ja vaati kompromisseja. Prosessia pitkitti ja vaikeutti se, että komissio hyväksyi ohjelmien sisältöjä ja menettelytapoja määrittelevät EU-asetukset vasta heinäkuussa ja asetusten tulkintoja täsmennettiin pitkin syksyä. Sisäministeriön johdolla laadittiin kansallinen rakennerahastostrategia, jonka kanssa EU-ohjelmien piti olla linjassa. Strategia valmistui vasta vuoden lopulla, samaan aikaan EU-ohjelmien kanssa. Sekä EAKR-alueohjelmaehdotus että ehdotus ESRalueosioksi käsiteltiin maakuntien yhteistyöryhmissä, minkä jälkeen maakuntaliitot hyväksyivät ne. Ohjelmaehdotukset jätettiin sisäasiainministeriölle ja työministeriölle syyskuun lopussa. Sen jälkeen ohjelmia vielä täydennettiin ja niistä käytiin neuvotteluja useaan otteeseen syksyn kuluessa. Etelä-Savon maakuntaliitto osallistui myös epäviralliseen ohjelmaneuvotteluun, joka käytiin EU-komission kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi EU-ohjelmat vasta Naapuruusohjelma jäi välivaiheeksi Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma oli siirtymävaihe, kun Interreg- ja Tacis CBC -ohjelmista siirrytään uuteen ENPI-rahoitusinstrumenttiin (European Neighbourhood and Partnership Instrument). Naapuruusohjelmavaiheen aikana ehdittiin toteuttaa kaksi sekä Interreg- että Tacis-varoihin suunnattua yhteishakua, toinen loka joulukuussa 2005 ja toinen huhti kesäkuussa Joulukuussa 2005 päättyneessä haussa hakemuksia saapui 48. Ohjelman suomalais-venäläinen valintakomitea käsitteli saapuneet hakemukset kokouksessaan maaliskuussa 2006 ja hyväksyi niistä 21. Kesäkuussa 2006 päättyneessä haussa saapui 38 hankehakemusta, joista valintakomitea hyväksyi lokakuun kokouksessaan 25. Lisäksi loka marraskuussa 2006 järjestettiin vielä nopea Interreg-haku. Sen rahoitus suunnattiin ENPI-ohjelmaan tähtääville suunnitteluhankkeille. Tässä haussa saapuneet 52 hakemusta valintakomitea käsitteli joulukuussa. Hakemuksista hyväksyttiin 18 ja 12 jätettiin odottamaan käynnissä olevista hankkeista mahdollisesti vapautuvia varoja. Loppuvuodesta EUkomissio jakoi jäljellä olevan Tacis CBC -rahoituksen hyvin menestyneille raja-alueohjelmille. Näin Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma sai vielä 1,5 11

17 miljoonaa euroa jaettavaksi Tacis-hankkeisiin. Haku avattiin joulukuun lopulla, ja se päättyy maaliskuussa Kesäkuussa valintakomitea piti työseminaarin Pietarissa. Seminaarissa käytiin läpi kokemuksia ensimmäisestä yhteishausta ja keskusteltiin ENPI-ohjelman valmistelusta, Venäjän puolen rahoitusmahdollisuuksista, Pietarin ja Leningradin strategisista painotuksista ja investointien rahoittamismahdollisuuksista. Interreg-/Naapuruusohjelman valintakomitea sai sidottua ohjelman EAKR-varat ja valtion kansalliset varat vuoden 2006 loppuun mennessä. Koko ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin yhteensä 246 hankkeelle, joista eteläsavolaisia oli 72. Eteläsavolaisten hankkeiden osuus tehdyistä rahoituspäätöksistä oli noin 27 prosenttia (noin 14,4 miljoonaa euroa). ENPI CBC -ohjelman valmistelu tiivistä Toukokuussa varmistui, että Etelä-Savo on mukana Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelmassa varsinaisena ohjelma-alueena. ENPI-ohjelman valmistelutyöryhmien jäsenet nimettiin kesäkuussa. Maakuntajohtajista, Venäjän puoleisen ohjelma-alueen edustajista ja molempien maiden ministeriöiden edustajista muodostettiin ns. Joint Task Force -työryhmä. Sen avuksi asetettiin kaksi alatyöryhmää: alueiden edustajista koostuva sisältötyöryhmä ja ohjelman hallintomallia pohtiva työryhmä, joka on Karjala-ohjelman kanssa yhteinen. Työryhmät aloittivat toimintansa elokuussa ja jatkoivat ohjelman laadintatyötä tiiviisti koko loppuvuoden. Tarkoituksena on saada ohjelma EU-komission hyväksyttäväksi maaliskuun 2007 loppuun mennessä. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomen puolelta Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ja Venäjän puolelta Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueina mukana ovat Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa sekä uutena Suomesta Pohjois-Savo ja Venäjän puolelta Karjalan tasavalta. Ohjelmalla on neljä päätavoitetta, jotka EU-komissio on määritellyt: taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, ympäristökysymykset, tehokkaat ja turvalliset rajat sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Ohjelman EU-rahoituksen kokonaismäärä on noin 36,2 miljoonaa euroa. Etelä-Savo mukana Pohjoisen Periferian ohjelmassa Liitto on osallistunut EU:n Pohjoisen Periferian Interreg IIIB -ohjelman hallinto- ja seurantakomitean työhön. Itä-Suomen maakunnat ovat ohjelmassa myös yhteisellä aluerakennehankkeellaan toimijoina. Muutoin eteläsavolaiset toimijat ovat varsin vähän kyenneet hyödyntämään ohjelman tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Tämä johtuu osin siitä, että usean maan alueiden yhteishankkeet ovat työläitä, etenkin jos toimijoilla ei ole luontaisia yhteistyösuhteita ohjelma-alueen sisällä. Vuoden 2006 kuluessa laadittiin uusi Pohjoisen Periferian ohjelma, jonka ohjelma-alueeseen Etelä-Savo edelleen kuuluu. Osaamiskeskukset vahvoina uuteen kauteen Vuonna 2003 käynnistyneet eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisinakin toimijoina. Mikkelissä toimii komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Savonlinna koordinoi matkailun valtakunnallista verkostomuotoista osaamiskeskusta, ja Savonlinna Varkaus -akselilla toimiva prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmiin liittyvä osaaminen on linkittynyt Kaakkois-Suomen osaamiskeskukseen. Maakuntaliitto välitti sisäasianministeriön myöntämän vuoden 2006 perusrahoituksen osaamiskeskuksille entiseen tapaan. Tämän lisäksi liitto tuki omalla rahoituksellaan osaamiskeskuskusten toimintaa osallistumalla Mikkelin seudun osaamiskeskuksen perusrahoitukseen sekä myöntämällä Itä-Savon kuntayhtymälle perusrahoitusta prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmien osaamistoimintoihin. Maakuntaliitto rahoitti edelleen myös keväällä 2005 käynnistynyttä Savonlinnan kuitulaboratorion avainhenkilöresurssit -hanketta. Vuonna 2006 osaamiskeskuksia työllisti päivittäisen kehittämistoiminnan lisäksi haku uudelle ohjelmakaudelle Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan kaudella uudistettuna siten, että uudet 12

18 ohjelmat on laadittu useamman eri osaamiskeskuksen muodostaman osaamisklusterin ympärille. Klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa sen, että hajallaan sijaitsevat kehittämisresurssit voidaan käyttää aiempaa tehokkaammin hyödyksi ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa tarvittavaa ns. kriittistä massaa. Etelä-Savon osaamiskeskustoimijat valmistautuivat uuteen hakuun verkostoitumalla omien toimialojensa ja klustereidensa muihin huippuosaajiin Suomessa. Kaksivaiheisen haun ensimmäisen vaiheen (osaamisklusterien aiehaku) hakemukset jätettiin sisäasianministeriölle toukokuun loppuun mennessä. Sisäasianministeriö hyväksyi jatkovalmisteluun 13 osaamisklusteriehdotusta, joissa kussakin oli mukana useita osaamiskeskuksia sekä alueellisia toimijoita. Haun toisessa vaiheessa nimetyt klusterikoordinaattorit kokosivat ja laativat varsinaiset ohjelmaehdotukset yhteistyössä klusteriin ehdolla olevien osaamiskeskusten kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 uutta ohjelmaa toteuttamaan 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Mikkelin seudun osaamiskeskus hyväksyttiin itsenäisenä osaamiskeskuksena mukaan Nano- ja mikrojärjestelmät ja tulevaisuudenmateriaalit osaamisklusteriin sekä Forest Industry Future -osaamisklusteriin. Kummassakin klusterissa on mukana seitsemän osaamiskeskusta. Savonlinnan matkailutoimijoiden kokoama matkailuosaajien verkosto, Savonlinnan seudun osaamiskeskus, hyväksyttiin yhdeksi Matkailu- ja elämystuotanto -klusterin osaamiskeskukseksi. Savonlinna Varkaus -akselin metsäteollisuusosaajien toteuttamaa prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmien osaamiskeskustoimintaa jatketaan osana Kaakkois-Suomen osaamiskeskusta. Maakuntaliitto välittää perusrahoituksen myös Etelä- Savon kahdelle aluekeskukselle eli Mikkelin seudun aluekeskusohjelmalle ja Savonlinnan seudun aluekeskusohjelmalle. Liitto tiiviisti mukana uusien maaseutuohjelmien valmistelussa Etelä-Savo on Suomen alkutuotantovaltaisimpia alueita, jossa maataloutta sekä muuta maaseutuyritystoimintaa joudutaan harjoittamaan monelta osin vaikeammissa oloissa kuin muualla Suomessa. Vuotta 2006 leimasi maaseudun kehittämistoiminnassakin valmistautuminen EU:n uuteen ohjelmakauteen. Maaseudun eri kehittäjätahot laativat useita, niin valtakunnan kuin aluetason kattavia kehittämisohjelmia, keskeisimpinä Suomen maaseudun kehittämisstrategia, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma alueosioineen sekä maaseudun paikallisten toimintaryhmien Leader-ohjelmat. Maakuntaliitto seurasi valmistelutyötä tiiviisti ja evästi lausunnoilla ohjelmien valmistelua. Valtakunnallisesta strategiasta antamassaan lausunnossa maakuntaliitto ilmaisi jälleen periaatekannanottonsa siitä, että maataloutta tulee jatkossakin voida harjoittaa koko Suomessa. Maaseudun rakennemuutossopeutuminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttävät monipuolisia toimia niin elinkeinoelämän kuin elinolojen kehittämisessä. Eteläsavolaisten näkökantojen esillepääsyä helpotti osaltaan se, että maakuntaliitto osallistui edellisvuosien tapaan aktiivisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan. Sihteeristö pyrki sovittamaan yhteen maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua. Tähän liittyen yhteistyöryhmä ja Itä-Suomen maakunnat järjestivät marraskuussa Kuopiossa yhteisen tiedotus-/kuulemistilaisuuden, jossa maaseututoimijoita perehdytettiin niin valtakunnallisen kuin alueellisen ohjelmatyön järjestelmiin ja sisältöihin. Maaseudun ja alkutuotannon kehittäjätahot osallistuivat Etelä-Savon maakuntaohjelman valmisteluun sekä johtoryhmässä että valmistelufoorumeissa. Aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin Maakuntaliitto osallistui aktiivisesti aluepolitiikan ja ohjelmatyön uudistamiseen. Liitto edusti Itä-Suomea Alueellisen ohjelmatyön ohjausryhmässä, joka ohjeisti erityisesti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman valmistelua. Liitto otti kantaa aluekehitystä ja rakennerahastoja koskeviin lakiuudistuksiin ja pyrki vaikuttamaan sekä kansallisella että EU:n tasolla oh- 13

19 jelmasisältöihin, rahoituksen tasoon ja toimeenpanoa koskeviin menettelytapoihin, vaihtelevalla menestyksellä. Maakuntaliitto käynnisti yhteistyöryhmän sihteeristössä keskustelun siitä, miten strategista ohjausta ja hankemenettelyä tulisi kehittää uudella ohjelmakaudella. Parannusta toisivat maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkat sisältöpainotukset ja niihin liittyvä ohjelmasopimusmenettely. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin huomiota Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittäjänä maakuntaliiton rooli on välillinen. Liitto laatii maakunnalliset strategiat, joiden tavoitteena on kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Lisäksi liitto rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät elinkeinoelämää, kohentavat osaamista ja vahvistavat innovaatiotoimintaa. Vuoden 2006 hankkeista esimerkkejä ovat EcoStart-, InnoProSavo- ja e2esavo-hankkeet sekä pk-yritysten rahoitustuki-instrumenttien vertailua ja liiketoimintaosaamisen verkostoja selvittäneet hankkeet. Maakuntaliitto oli edustettuna Tekesin valmisteleman Itä-Suomen innovaatiostrategian (ISI) ohjausryhmässä ja TE-keskuksen Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän alueellisessa ohjausryhmässä. Yhteistyö maakuntaliiton, TE-keskuksen yritysosaston, Mikkelin teknologiakeskuksen ja muiden seudullisten toimijoiden välillä lisääntyi. InnoProSavo -hankkeen ohjausryhmä piti ensimmäisen kokouksensa elokuussa Kuvassa vasemmalta hanke-koordinaattori Kirsi Mättölä Mikkelin teknologiakeskus Miktech, toimitusjohtaja Pekka Turkki, YTI-tutkimuskeskus, maakuntasuunnittelija Jukka Ollikainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech, osastopäällikkö Kirsi Kosunen, TE-keskus, toimialavastaava Lasse Pulkkinen, Savonlinnan seudun yrityspalvelut, toimitusjohtaja Markku Sinkkonen Varkauden seutu, Aduser Oy, yksikön johtaja Veli-Matti Mäkelä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntajohtaja Hannu Vesa (ohjausryhmän puheenjohtaja) ja innovaatiopäällikkö Mika Kärki, InnoProSavo -hanke. 14

20 E D U N V A L V O N T A J A K E H I T T Ä M I S T Y Ö Maakuntaliiton edunvalvontatyö tarkoittaa ensisijassa yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa. Etelä-Savon yhteistyöverkostot suuntautuvat sekä valtakunnan tasolle että toisiin maakuntiin, mutta myös kansainvälisille foorumeille, esimerkiksi Euroopan unioniin ja lähialueille Pietariin ja Leningradin alueelle. Myös maakunnan sisäinen yhteistyö ja sen koordinointi on erittäin tärkeä osa liiton edunvalvontaa. Sisäinen yhteistyö on edellytys yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Vuosi 2006 oli maakuntaliiton toiminnassa merkittävä ohjelmatyövuosi. Maakuntaohjelma ja uusi EU-ohjelma valmistuivat, ja vanhan EU-ohjelman viimeisiä hankepäätöksiä tehtiin. Tämä kaikki heijastui vahvasti myös edunvalvontaan ja erityisesti kehittämistyöhön. Edunvalvontaa maakuntaliitto hoiti vuonna 2006 pääosin aikaisempien vuosien mukaisesti. Perustana oli edunvalvontamatriisi, joka käsiteltiin säännöllisesti kaikissa maakuntahallituksen kokouksissa. Matriisi sisältää maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet ja muut tärkeimmät asiat. Edunvalvontaan liittyivät myös lukuisat maakuntahallituksen kannanotot ja lausunnot sekä tiedottaminen eri yhteyksissä ja eri tavoin maakunnan tavoitteista ja näkemyksistä. Käytännössä edunvalvontatyö oli jatkuvia neuvotteluja, vierailuja, tapaamisia ja keskusteluja. Tämä sidosryhmäsuhteiden hoito ja maakunnalle tärkeiden tavoitteiden ja hankkeiden edistäminen vei suuren osan maakuntaliiton johtavien virkamiesten viikoittaisesta työajasta. Liiton keskeisimpiä yhteistyötahoja olivat kansanedustajat, seutukunnat ja kunnat, valtion viranomaiset, poliittiset piirijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja koulutus- ja tutkimuslaitokset. Yhteistyötä tehtiin Suomen muiden maakuntien ja erityisesti Itä-Suomen liittojen ja Kaakkois-Suomen liittojen kanssa. Kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen vahvistaminen edellytti myös entistä aktiivisempaa toimintaa. Etelä-Savo järjesti ensimmäisen vaikuttajatapaamisen Helsingissä. Illallisille Savolaiseen osakuntaan osallistui runsaat 40 Etelä-Savon vaikutusvaltaista ystävää. Kuvassa uutisankkuri Urpo Martikainen MTV3 (vas.), maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Reino Matilainen, kuraattori Markus Miettinen Savolainen osakunta ja ohjelmajohtaja Ville Vilén Yle Radio Suomi. Edunvalvonnan ohella maakuntaliitto oli mukana useissa kehittämishankkeissa. Lisäksi liitto oli mukana käynnistämässä ja laatimassa useita erillisiä strategiatöitä. Edunvalvonnan ja kehittämistyön keskeiset tehtävät vuonna 2006 Vuonna 2006 maakuntaliiton keskeiset edunvalvontaasiat liittyivät: kunnallistalouteen ja palvelurakenteisiin, koulutukseen ja tutkimukseen, liikenteeseen, alueellistamiseen, laajakaistayhteyksiin ja alue- ja rakennepolitiikkaan. Esillä olivat erityisesti seuraavat asiat: palvelurakenteet ja kuntayhteistyö, Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeiden toteutus, 15