E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N"

Transkriptio

1 E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N T O I M I N T A K E R T O M U S BTV-indikaattori komponenteittain BTV-indikaattorin poikkeama koko maan kehityksestä keskimäärin %-yksikköä vuodessa Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2006, Kuntaliitto E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 5 :

2 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2006 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 85:2007

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2006 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 85:2007 Teroprint Oy Kansikuva Rakennemuutoskatsaus 2006, Kuntaliiton julkaisu Painosmäärä 250 kpl Mikkeli 2007 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS sivu VANKKA VUOSI ALUEKEHITYS JA OHJELMATYÖ 3 Uutta ohjelmakautta valmisteltiin 3 Entinen tukitaso säilyi EU-ratkaisuissa 4 Lainsäädäntö uudistui 4 Vanhoissa ohjelmissa loppukiri 4 Ohjelmat tasapainottavat alueellista kehitystä 4 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät v Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä 5 Toteuttamissuunnitelmassa ennakoitiin uusia ohjelmia ja säädöksiä 6 Liitto yhteensovitti ohjelmia ja toteutti niitä 7 Aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin 13 Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin huomiota 14 EDUNVALVONTA JA KEHITTÄMISTYÖ 15 Edunvalvonnan ja kehittämistyön keskeiset tehtävät v Kuntatalous ja palvelurakenteet painopistealueina 16 Koulutus- ja tutkimusrakenteet vahvistuivat 17 Haja-asutusalueet laajakaistan piiriin 18 Alueellistamisvauhti hidastui 18 Panostuksia matkailuun, kulttuuriin ja vapaa-aikaan 18 Itä-Suomi -yhteistyö jatkui 19 Tietopalvelu kehittyi 19 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU 20 Kohti omaa kilpailukykyistä aluerakennemallia 20 Aluesuunnittelun keskeiset tehtävät v Maakuntakaavan tavoitteita hiottiin 20 Seutukaavojen toteutuminen edistyi 21 Kaavan suojelukohteet tarkistettiin 21 Hankkeet edistivät maakuntakaavaa ja Itä-Suomen asemaa 22 Itäsuomalaiset makrohankkeet etenivät 22 Kaupan palveluverkkoselvitys valmistui 22 Turvevaroista selvitys 23 Kulttuuriperintö osa alueen vetovoimaa 23 Itä-Suomen energiatoimisto edisti puuvoimaa 24

5 sivu KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 25 Painopiste Pietarissa ja Leningradin alueella 25 Rajalle liiketoiminnan yhteistyöalue 25 Yliopistoyhteistyö tiivistyi 26 ProMidNord -hanke kokosi nettiin hakemiston 26 Rantasalmelle Suomen ensimmäinen ekoteollisuuspuisto 26 Pohjoismaisten innovaatiotoimijoiden yhteistyöedellytyksistä selvitys 27 Nuoriso kokoontui ympäristöleirille 27 Keskipohjola-toimikunta syttyi nuorisofoorumille 28 Eurooppa-yhteistyössäkin Venäjä-painotuksia 28 Eurada-yhteistyö tiivistä 28 Maakuntahallitus opintomatkalla Brysselissä 28 VOIMAVARAT STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 29 Henkilöresurssit 29 Luottamusmieshallinto 29 Maakuntaliiton virasto 31 Taloudelliset resurssit 33 Kehittämisrahoitus 33 Maakuntaliiton talousarvio 34 TILINPÄÄTÖS 37 Talousarvion toteutuminen tehtääväalueittain 37 Hallinto 37 Virasto 37 Hankkeet 37 Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 38 LIITTEET: Liite 1 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Liite 2 Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Liite 4 Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Liite 5 Itä-Suomen energiatoimisto JULKAISULUETTELO

6 Vankka vuosi 2006 Vuosi 2006 oli menestyksekkään toiminnan aikaa maakuntaliiton päätoimialoilla. Maakunnan talousrakenteet vahvistuivat, työllisyys parani ja maakuntaliiton myötävaikutuksella toteutettiin useita tulevaisuuden perusteita vahvistavia toimia. Talouskasvulla, työllisyydellä sekä muuttoliikkeellä mitattuna maakunta siirtyi valtakunnallisessa vertailussa häntäjoukosta hyvään keskikastiin. Vuonna 2005 uudelleen vahvistetun strategian mukaisesti panostettiin kolmeen eteläsavolaiseen teollisen osaamisen kärkeen: materiaalitekniikkaan erityisesti Mikkelissä, rautatieteknologiaan Pieksämäellä ja kuituteknologiaan Savonlinnassa. Heinäkuussa, arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa, vihittiin käyttöön huippumoderni kuituteknologian tutkimuslaboratorio Savonlinnaan. Sisäasiainministeriön uuteen osaamiskeskushakuun osallistuttiin uuden lähestymistavan mukaisesti valtakunnallisten, maakuntarajat ylittävien osaamisklusterien kautta: niin Mikkelin materiaalitekniikka kuin Savonlinnan kuituteknologiakin ovat kiinteä osa kahta kuluvan vuoden alkupuolella hyväksyttyä osaamisklusteria. Matkailun osalta Savonlinna joutui luovuttamaan vetokapulan Rovaniemelle, mutta jatkaa tässäkin osana valtakunnallista matkailun osaamiskokonaisuutta. Merkittävänä edistysaskeleena on pidettävä maakunnallisen innovaatiotoimijoitten verkoston käynnistämistä: Sen keskeisimpiä toimijoita ovat Mikkelin Teknologiapalvelu Miktech Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Verkosto hyödyntää myös maakunnan Pietarin edustustoon sijoitetun teknologia-asiamiehen palveluja ja se on kytketty niinikään ProMidNord-hankkeen innovaatioselvitykseen, joka koskee Keskipohjolan maakuntia. Myös maakunnan edunvalvontatyö Brysselin ja kansallisten päätöksentekijöitten suuntaan kantoi hedelmää. Voimakkaan ja tieteellisellä selvityksellä pohjustetun edunvalvontatyön, lobbauksen, jälkeen maakunta sai yhdessä muun Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Pohjois Ruotsin kanssa vuosien rakennepoliittisen pääohjelman tukitasoa merkittävästi kohottavan pohjoisen periferian statuksen. Aikaisempaa Interreg-ohjelmaa jatkavaan ENPI- eli Naapuruusohjelmaan osallistumisesta piti kamppailla todenteolla: maakuntahallituksen joukkoesiintymisellä Brysselin käyntinsä yhteydessä maaliskuussa 2006 oli tässä suuri merkitys. Lobbaustyön hedelmiä on yritetty puolustaa niin Itä-Suomen rakennepoliittisen pääohjelman kuin Kaakkois-Suomen naapuruusohjelmankin kotimaisessa valmistelutyössä. Kuitenkin on todettava, että aikaisempien ohjelmakausien rakenteelliset puutteet pääohjelmassa, ennen kaikkea päätöksenteon sirpaloituneisuus, tullee jatkumaan lähes entisellään valtionhallinnon rahoitusputkien valtapyrkimysten johdosta. Tilannetta itse asiassa huonontaa se, että aikaisempi monirahastoinen pääohjelma hajoaa kolmeksi erilliseksi ohjelmaksi.

7 Kotimaisen edunvalvonnan saavutuksena on pidettävä kohtalaista onnistumista Savon prikaatin lakkauttamisen kompensaatiotoimissa: Tärkein kompensaatiotoimi oli tietysti päätös maavoimien esikunnan sijoittamisesta Mikkeliin. Kuitenkin on syytä lausua tunnustus puolustusministeriön johdolle siitä, että muiltakin osin se on osoittanut halukkuutta tulla puoliväliin vastaan silloin, kun se on ollut sille mahdollista. Kuluvan vuoden puolella valtiovallan vastaantulo on näkynyt myös päätöksissä sijoittaa ympäristö ja kauppa- ja teollisuusministeriöitten hallintopalvelukeskukset Mikkeliin. Opetusministeriön hallinnonalalla sen sijaan on koettu vakavia takaiskuja: Joensuun yliopisto on päättänyt vetää kansainvälisen viestinnän laitoksen pois Savonlinnasta. Sen myötä kymmenet opettajakunnan jäsenet ja sadat opiskelijat poistuvat lähivuosina oopperakaupungin muutoinkin hiljaisesta talvisesta katukuvasta. Maakuntaliiton taholta on syntyneeseen tilanteeseen esitetty uusien ratkaisujen hakemista, esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun liikeviestinnän opetuksen käynnistämistä muun muassa niillä opettajavoimilla, jotka ovat haluttomia siirtymään Joensuuhun. Maakunnan saavutettavuuden kannalta tärkeissä liikennehankkeissa edistyttiin: Savonradalla avattiin liikenne nopeilla pendolinojunilla ja matka-aika Mikkelistä pääkaupunkiin lyheni merkittävästi. Tämän edellytyksenä oli Kerava-Lahti radan oikaisun lisäksi että maakunnan osarahoituksella tehtiin parannustöitä Kouvola Mikkeli rataosuudella. Syksyllä hyväksyttyyn valtion talousarvioon vuodelle 2007 saatiin vihdoinkin sisällytettyä Savonlinnan ohikulkutien aloitusrahoitus. Sen sijaan valtatie 5:n (Lusi Mikkeli)osalta jouduttiin tyytymään myönteiseen lausumaan budjetin perusteluissa. Näiltä osin kuluvan vuoden edunvalvonnalle jäi merkittävä tehtävä. Maakunnan itä- ja pohjoisosille elintärkeän lentoliikenteen hoitaminen kriisiytyi. Mikkelistä liikenne loppui kokonaan. Neuvotteluissa liikenneministeriön kanssa ei saavutettu pysyvää tulosta valtiovallan tukiosuudesta eikä liikenteen hoitamista varten löytynyt riittävän edullista operaattoria. Maakunnan kaupunkiseudut joutuvat nyt yhteistoimin etsimään omintakeista ja toimivaa ratkaisua lentoliikenteen ongelmiin. Vuoden 2006 toimintaa kaavailtaessa uskottiin, että suurella hälyllä käynnistetty kunta- ja palvelurakenneuudistus tulisi hallitsemaan maakuntaliiton työtä. Toisin kuitenkin kävi! Alkutalvesta maakuntahallitus kylläkin vastasi sisäasiainministeriön kattavaan kyselyyn hahmotellen muun muassa maakunnan kattavia ratkaisuja palvelurakenteitten kehittämiskysymyksiin. Uudistusta ohjaavan puitelain hyväksyminen venyi loppuvuoteen ja pitkittyessään uudistuksen tavoitteet muuttuivat epämääräisemmiksi. Maakunnan liittoja ei puitelaissa mainita. Maakunnassa käydään toki keskustelua muun muassa kuntaliitoksista mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, että koko seutukunnan kattavia kuntaliitoksia syntyisi Pieksämäen jälkeen muualla maakunnassa. Hannu Vesa maakuntajohtaja 2

8 A L U E K E H I T Y S J A O H J E L M A T Y Ö Uutta ohjelmakautta valmisteltiin Vuotta 2006 leimasi sekä kotimaisessa että Euroopan unionin aluepolitiikassa valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen. Uusia ohjelmakausia pohjustavat perusratkaisut oli tosin tehty jo vuoden 2005 lopussa. Tuolloin Etelä-Savon maakuntavaltuusto päätti maakunnan kehittämisen strategisista linjauksista uudessa maakuntasuunnitelmassa ja EU-jäsenmaiden hallituksia edustava Eurooppaneuvosto teki päätökset siitä, miten uuden rakennerahastokauden varat kohdistetaan jäsenmaille ja alueille. Etelä-Savon strategia korostaa entistäkin vahvemmin verkottumista pääkaupunkiseudun ja Pietarin suuntiin sekä valikoiduille aloille erikoistunutta ylivoimaista osaamista. Nämä keskeiset linjavalinnat ohjaavat sekä maakunnan toiminnallisia kehittämispanostuksia että rakenteellista kehittämistä. Toimintavuonna 2006 liitto valmisteli laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa maakuntaohjelman vuosille Se oli pohjana samanaikaisesti valmistelluille EU:n rakennerahasto-ohjelmille. Euroopan unioni pyrki yksinkertaistamaan rakennerahastojen ohjelmamenettelyä uudella ohjelmakaudella. Itä-Suomessa menettely kuitenkin monimutkaistui. Kun alueella toteutettiin vuosina yhtä integroitua tavoite 1 -ohjelmaa, jota rahoitettiin sekä aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sosiaalirahastosta (ESR) että maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR), uudella kaudella jokainen rahasto on saanut oman ohjelmansa. Itä-Suomen maakunnissa toteutetaan siten vuosina kahta kilpailukyky- ja työllisyystavoitteeseen kuuluvaa rakennerahasto-ohjelmaa: Itä-Suomen alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa ja valtakunnallisen ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomi-osiota. Maaseudun kehittäminen, ja myös toimintaryhmätyö eli aiemmat Leader-ohjelmat, siirtyivät omaan maatalousrahastosta rahoitettavaan EMR-ohjelmaansa ja elinkeinokalatalous omaansa.

9 Entinen tukitaso säilyi EU-ratkaisuissa Itä-Suomi sai vuosiksi suunnilleen saman verran EU-rahaa rakennerahasto-ohjelmiinsa kuin sillä oli päättyneellä ohjelmakaudella. Kaksi kolmannesta EU-rahoituksesta (365,5 miljoonaa euroa) ohjautuu itäiseen Suomeen EAKR-ohjelman kautta, ja yksi kolmannes (179 miljoonaa euroa) ESR-ohjelmasta. EAKR-rahasta puolet on pohjoisen perifeerisille ja harvaan asutuille alueille osoitettua ns. pysyvää erityistukea, jonka saamisessa eräs perustelu oli tutkimus perifeeristen alueiden oloista. Tutkimuksen teettivät Itäja Pohjois-Suomen maakunnat sekä Pohjois-Ruotsin alueet yhdessä. Etelä-Savon osuus Itä-Suomen ohjelmarahasta on kutakuinkin neljännes, mikä tarkoittaa noin 90 miljoonan euron EAKR-rahoitusta ja noin 45 miljoonan euron ESR-rahoitusta vuosina Rahoitus on jaettu maakuntien kesken niiden asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Toisin kuin muualla Suomessa Itä-Suomessa EU-tukitaso alenee vuosittain. Se tekee ohjelman toimeenpanosta erityisen haasteellista. Lainsäädäntö uudistui Aluekehityslain muutos astui voimaan vuoden 2007 alusta. Eräiltä osin uutta lakia alettiin kuitenkin soveltaa jo vuoden 2006 syksyllä. Maakuntaliittojen asema vahvistui, kun ne uuden lain mukaisesti lokakuussa 2006 hyväksyivät maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat, ns. Totsut. Valtion budjettivalmistelussa otettiin käyttöön uuden lain mukainen totsu-neuvottelumenettely, jota ministeriöt ja maakuntaliitot testasivat joulukuun puolivälissä. Euroopan unioni päivitti rakennerahastoasetuksensa kesällä Myös Suomi uudisti rakennerahastojen hallinnoinnista annettua lakia siten, että se vastaa uutta ohjelmakäytäntöä. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen lain mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmällä (MYR) on edelleen keskeinen rooli rakennerahastoohjelmien toimeenpanossa koordinaatiotarve jopa lisääntyi siirryttäessä erillisiin rahastokohtaisiin ohjelmiin. MYR:n harteille jäi myös ohjelmamenettelyn mahdollinen yksinkertaistaminen: kun kansallisessa strategia- ja ohjelmavalmistelussa ohjelmia rahoittavien viranomaisten määrää ei kyetty vähentämään, se voidaan tehdä vain yhteistyöasiakirjamenettelyn kautta maakunnissa. ESR-budjetoinnissa MYR:n päätösvaltaa kuitenkin kaventaa rakennerahastolakiin kirjattu sinänsä lain hengen vastainen menettely, jossa ESR-alueosion varat osoitetaan eri hallinnonaloille ennen yhteistyöasiakirjan laatimista. Vanhoissa ohjelmissa loppukiri Vuosi 2006 oli tavoite 1 -ohjelmakauden viimeinen varsinainen ohjelmavuosi. Pääsääntöisesti ohjelman rahoituspäätökset tehtiin vuoden loppuun mennessä. Hankkeet jatkuvat täysipainoisesti vuoden 2007 loppuun ja niiden maksatukset vielä vuoden 2008 puolella. Maakuntaliitolla, samoin kuin muilla ohjelman rahoittajilla ja maakunnan yhteistyöryhmällä olikin varsin vilkas hankevuosi. Sama tilanne oli luonnollisesti myös muissa EU-ohjelmissa, joista merkittävin on Kaakkois-Suomi Venäjä -naapuruusohjelma, sekä kansallisissa osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmissa, joissa liitolla on myös rahoittajan rooli. Ohjelmat tasapainottavat alueellista kehitystä Etelä-Savon suhteellinen asema on uusimpien tilastoja barometrivertailujen mukaan kohentunut. Osaltaan kehitystä on voitu viedä eteenpäin käytettävissä olevilla ohjelmavaroilla. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi EU:n tavoite 1 ohjelman Etelä-Savoon tuoma lisärahoitus vastaa alle kahta prosenttia maakunnan laskennallisesta valtion budjettiosuudesta ja alle yhtä prosenttia maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Ohjelmarahalla näyttääkin olleen määräänsä suurempi vipuvaikutus erityisesti yritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaympäristöjen kehittämisen kautta. Myös kehitysodotukset maakunnassa ovat verraten positiiviset. Tämä käy ilmi hallinnon ja elinkeinoelämän edustajilta kootuista yleisistä barometritiedoista.

10 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät vuonna 2006 Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä Maakuntaliiton ohjelmatyön keskeisin tehtävä vuonna 2006 oli laatia maakuntaohjelma vuosille Maakuntaohjelma kertoo Etelä-Savon kehittämiselle lähivuosien painopisteet ja keskeiset kehittämistoimet. Ohjelma toteuttaa maakuntastrategian Etelä- Savo maakuntasuunnitelman tavoitteita ja on pohjana maakunnan muulle kehittämisohjelmatyölle, muun muassa EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmille ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmille. Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin maakuntaliiton johdolla laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Maakuntavaltuusto evästi työtä sekä sen alkaessa että kuluessa, ja maakuntahallitus osallistui valmisteluun koko toimintavuoden ajan. Liiton viraston tukena ohjelmatyötä linjasi maakuntahallituksen nimeämä 19- jäseninen johtoryhmä, joka kokoontui kuusi kertaa. Ohjelman toimintalinjojen sisältöä työsti kevättalvella neljä jäsenistä valmistelufoorumia, joihin oli koottu asiantuntemusta kuntasektorilta, valtion aluehallinnosta, oppi- ja tutkimuslaitoksista ja yrityksistä sekä elinkeinoelämää ja kansalaisia edustavista järjestöistä. Ohjelmatyö käynnistyi ohjelmajohtoryhmän ja maakuntahallituksen yhteisseminaarilla, jossa pohdittiin lähivuosien tärkeimpiä kehittämistarpeita edellisvuonna päivitetyn maakuntastrategian pohjalta. Kevättalvella liitto teki maakuntaohjelmaa koskevan seutukierroksen. Kierroksella koottiin jäsenkuntien sekä maakunnassa toimivien osaamis- ja aluekeskusten näkemyksiä kehittämisen painopisteistä. Lisäksi liitto järjesti maakunnan eri toimijoille ja yleisölle tarkoitetun kuulemis- ja evästystilaisuuden. Maakuntaohjelmatyötä käsiteltiin myös lukuisissa muissa yhteyksissä eri sidosryhmien kanssa sekä omassa maakunnassa että sen ulkopuolella. Toukokuussa maakuntaohjelman ensimmäisestä luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta pyydettiin lausunto yli viideltäkymmeneltä yhteistyökumppanilta. Luonnokset olivat myös yleisön nähtävillä ja kommentoitavissa liiton virastolla ja kotisivuilla. Ohjelmasta annettiin neljäkymmentä kirjallista lausuntoa, joissa esitetyt näkökohdat otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen marraskuussa Maakuntaohjelmasta tehtiin ensimmäistä kertaa myös ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Sova-laki on laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutukset arvioi ns. ympäristövaikutusten arviointityöryhmä, joka on koottu maakuntakaavan valmistelun tueksi. Ohjelmatyön käynnistymisestä, ohjelmaprosessista ja osallistumismahdollisuuksista sekä ohjelman hyväksymisestä tiedotettiin Virallisessa lehdessä ja maakunnan tiedotusvälineissä. Ihmiset, osaaminen, yritystoiminta ja infrastruktuuri kehittämiskohteina Maakuntaohjelman tavoitteena on parantaa ihmisten toimeentulon edellytyksiä ja viihtyvyyttä siten, että maakunnan väkiluku säilyisi nykytasolla pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimet kohdistuvat erityisesti työvoiman ja palvelujen saatavuuteen, väestön osaamiseen ja koulutusrakenteisiin, innovaatioympäristöihin ja valittujen alojen kärkiosaamiseen, yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn sekä maakunnan ulkoiseen saavutettavuuteen ja sisäiseen aluerakenteeseen. Harvaan mutta kauttaaltaan asutussa Etelä-Savossa väestön nopea ikääntyminen asettaa erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työvoiman saatavuudelle ja palvelujen järjestämiselle. Pitkän aikavälin rakennekehitykselle keskeistä on vahvistaa osaamista ja innovaatiotoimintoja pitkäjänteisesti. Etelä-Savon kärkiosaamisaloina kehitetään edelleen materiaali- ja ympäristötekniikan osaamista ja prosessiteollisuuden elinkaariosaamis-

11 ta sekä rautatieteknologia- sekä matkailuosaamista. Mahdollisia tulevaisuuden kärkialoja ovat myös energiatekniikka (bioenergia) sekä digitointi- ja arkistointiosaaminen. Kärkiosaamisen rinnalla korostuu tarve kehittää ammatillista koulutusta. Rakenteiltaan heikkoa yrityspohjaa uudistetaan ja vahvistetaan toimilla, jotka kohdistuvat sekä olemassa olevaan yrityskantaan että kasvuyrityksiin ja uuteen yritystoimintaan. Saavutettavuutta parannetaan erityisesti Helsingin ja Pietarin metropoliseutujen suuntaan. Näin voidaan kilpailuetuna hyödyntää entistä paremmin maakunnan erinomaista sijaintia pääkaupungin ja Pietarin läheisyydessä. Toteuttamissuunnitelmassa ennakoitiin uusia ohjelmia ja säädöksiä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (Totsu) sovitaan, mitkä ovat maakunnan keskeiset toimenpiteet ja hankkeet ja mikä niiden rahoituksen tavoitetaso seuraaville budjettivuosille. Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueelliseen kohdentamiseen. Vuonna 2006 talousarviomenettelyssä ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laadinnassa sovellettiin jo uudistettua aluekehityslakia, jonka tavoitteena oli vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueellisen kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Lisäksi haluttiin vahvistaa toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioon. Totsu valmisteltiin uudistetunkin lain mukaan yhteistyössä valtion alueviranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Totsun hyväksyi kuitenkin maakuntahallitus. Näin Totsussa voidaan esittää sellaisiakin sisältöjä, joita aluehallintoviranomaiset eivät voisi allekirjoittaa ministeriöidensä kannan vuoksi. Vuoden toteuttamissuunnitelmavalmistelua sävytti ohjelmakausien vaihtuminen. Kaikista tekeillä olevista ohjelmista ensimmäisenä valmistui toteuttamissuunnitelma. Sitä joudutaankin täydentämään myöhemmin, koska sen hyväksymishetkellä monet tärkeät ohjelmat ja niiden rahoitus olivat vielä auki. EU:n rakennerahastokautta koskevat alueohjelmat olivat alueiden esityksinä jo valmistuneet, rahoituspuolella oli kuitenkin vielä auki useita asioita, mm. kansallisen vastinrahan suuruus, rahoituksen ajalliset painotukset ja rahoittajaviranomaisten väliset rahoituskehykset. Rahoitusratkaisut täsmentyvät maakunnan yhteistyöasiakirjassa, joka joudutaan laatimaan erikseen vuodelle Jatkossa yhteistyöasiakirja on osa Totsua. Toteuttamissuunnitelman alustavat sisällöt muotoutuivat pitkälti maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Sisältöjen täsmentyessä Totsun laatiminen eriytettiin kuitenkin omaksi prosessikseen. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa ovat edustettuina kaikki Totsun tekoon osallistuvat viranomaiset, käsitteli syksyn aikana kokouksissaan suunnitelmaa. Sen lisäksi maakuntaliitto järjesti alueviranomaisten kanssa hallinnonaloittaiset neuvottelut, joissa käytiin läpi Totsun sisältö- ja rahoitusesityksiä. Maakuntahallitus käsitteli suunnitelman syyskuun kokouksessaan ja antoi poliittisen evästyksen sen jatkovalmistelulle. Lokakuussa Totsu-luonnos lähetettiin vielä kommentoitavaksi seutukunnille sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toimijoille. Lokakuussa sekä yhteistyöryhmän sihteeristö että yhteistyöryhmä käsittelivät luonnoksen, ja maakuntahallitus hyväksyi Totsun lokakuun lopussa. Vuosina 2007 ja 2008 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa keskeisimmät valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet ovat: osaamis- ja innovaatiorakenteiden ja -toimintojen vahvistaminen, erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja kytkeminen maakunnan elinkeinoelämään; palvelurakenteen uudistaminen kunnallistaloutta tervehdyttävällä tavalla ja liikenneyhteyksien parantaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti. Totsu oli pohjana muutetun aluekehityslain mukaisille maakuntien ja ministeriöiden välisille neuvotteluille, jotka järjestettiin Helsingissä joulukuussa Etelä-Savo osallistui muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa näihin suuraluekohtaisiin neuvotteluihin seit- 6

12 semän eri ministeriön kanssa. Lisäksi Etelä-Savolla oli omat neuvottelut opetusministeriön ja puolustusministeriön kanssa. Suuraluetason neuvotteluissa ei maakuntakohtaisia erityiskysymyksiä juuri voitu nostaa esiin. Neuvottelujen tuloksellisia heikensi myös se, että eräät ministeriöt pitäytyivät vain ns. sallituissa totsu-momenteissa. - Etelä-Savo - kuten useimmat muutkin maakunnat - korosti pyydetyssä palautteessa, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta on neuvoteltava maakuntakohtaisesti. Liitto sovitti yhteen ohjelmia ja osallistui niiden toteuttamiseen Tavoite 1 -ohjelmassa viimeinen varsinainen toteutusvuosi Euroopan unionin toisella rakennerahastokaudella Etelä-Savossa on toteutettu kehittämishankkeita rahoittavaa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa. Vuosi 2006 oli viimeinen varsinainen ohjelman toteuttamisvuosi. Tavoite 1 -ohjelman jäljellä olevista rahoista voidaan tehdä rahoituspäätöksiä vielä alkuvuodesta Ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteuttamisen takaraja on pääsääntöisesti vuoden 2007 loppu, ja viimeiset maksatukset on hoidettava keväällä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toteutusta koordinoiva seurantakomitea kokoontui kuluneen vuoden aikana kaksi kertaa. Seurantakomitea käsitteli kokouksissaan ohjelman sulkemiseen liittyviä kysymyksiä sekä uuden vuonna 2007 alkavan ohjelmakauden asioita. Maakuntaliitto osallistui myös seurantakomitean kokouksia valmistelevan sihteeristön työskentelyyn. Tavoite 1 -ohjelman eteläsavolaisesta toteutuksesta vastaava maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana seitsemän kertaa. Maakunnan yhteistyöryhmä on maakuntahallituksen asettama toimielin, jonka tehtävänä on rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain mukaisesti sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimia alueella. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on 25-jäseninen toimielin. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtäviin kuuluu valmistella asioita maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyä varten. Sihteeristö koostuu ohjelmaa rahoittavista alueviranomaisista. Sihteeristö kokoontui vuoden 2006 aikana neljätoista kertaa. milj. euroa Itä-Suomen Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma / Etelä-Savo / KEHYSSEURANTA Toimenpidekokonaisuudet MYR:n ja siht. varaukset, yritystuet Varaamatta

13 Maakuntaliitto hoitaa aluekehitysviranomaisena maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristötyöskentelyn valmistelun, osallistuu seurantakomitean ja sen sihteeristön työskentelyyn, huolehtii erilaisista seuranta- ja raportointitehtävistä ja pitää yhteyttä aluehallintoon, ministeriöihin ja muihin maakunnan liittoihin ohjelma-asioissa. Yhtenä ohjelmaa rahoittavana viranomaisena maakuntaliitto toteuttaa osaltaan tavoite 1 -ohjelmaa (hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset, hankeseuranta, tarkastukset, raportointi, tiedottaminen ja neuvonta sisäasianministeriön hallinnonalalla). Rahaa myönnetty yli 3000:lle hankkeelle Tavoite 1 -ohjelmasta on vuoden 2006 loppuun mennessä rahoitettu kaikkiaan noin 600 kehittämishanketta ja noin 1700 yrityshanketta. Näiden lisäksi maatalousrahastosta on tuettu 395 maatalouden investointia ja 232 sukupolvenvaihdosta ja kalatalousrahastosta 230 kalatalouden kehittämishanketta tai investointia. Maakuntaliitto on ohjelmakauden aikana rahoittanut yhteensä noin 130 kehittämishanketta, joista 42 sai rahoituspäätöksen vuonna Ohjelmarahoituksella on Etelä-Savossa saatu aikaan myönteisiä vaikutuksia. Kulunutta ohjelmakautta on kuitenkin leimannut hakijalähtöinen ja hankevetoinen toimintatapa, jonka vuoksi hankerahoituksen strateginen suuntaaminen ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Toinen hankerahoituksen kohdentamisessa esille nouseva asia on pysyvien vaikutusten aikaansaaminen eli se, missä määrin hankerahoituksella alkanut toiminta vakiinnuttaa asemansa EU-rahoituksen päätyttyä. Etelä-Savon tavoite 1 -ohjelman toteuttamisen keskeinen teema on ollut tukea maakunnan strategisesti tärkeitä painopistealueita. Maakuntaliito on osaltaan edistänyt tätä tavoitetta rahoittamalla hankkeita, jotka liittyvät erityisesti maakunnan osaamisen ja innovaatiorakenteiden vahvistamiseen, tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen, matkailuun ja kulttuuriin sekä seudullisen kehittämistyön resursointiin.

14 Osaaminen ja innovaatiotoiminnot vahvistuneet Tavoite 1 -ohjelmalla on Etelä-Savossa erityisesti vahvistettu osaamista ja innovaatiorakenteita. Keskeisenä yksittäisenä kehittämishankkeena on Mikkelin ammattikorkeakoulun Yti-tutkimuskeskuksen tarjoaman soveltavan tutkimuksen vahvistaminen. Yti on edistänyt yritysten t&k-toimintaa ja muun muassa mahdollistanut sitä, että Tekes-rahoitusta on saatu yrityksiä palveleviin hankkeisiin. Ykkösohjelmalla on myös vahvistettu merkittävästi Etelä-Savon kolmen kaupunkiseudun teknologiakärkiä. Kehittämishankkeilla on muun muassa luotu ammattikorkeakoulun, maakuntaa ympäröivien yliopistojen ja kansainvälisten huippuyritysten merkittäviä osaamiskeskittymiä nykyaikaisine t&k-ympäristöineen. Materiaalitekniikan tuotekehitysympäristö ja ympäristöanalytiikan laboratorio Mikkelissä, kuitutekniikan laboratorio Savonlinnassa ja rautatielogistiikan kehittämiskeskus Pieksämäellä vahvistavat innovaatiorakenteita ja palvelevat yritysten tarpeita kaupunkiseutujen vahvoilla erikoisaloilla. Ohjelmakauden suurimpina investointeina toteutettiin ammattikorkeakoulun uudisrakennus, informaatio- ja mediatekniikan keskus Mikpoli, Puistokatu 5:n tilat Savonlinnassa ja Mikkelin yliopistokeskuksen uudisrakennus. Koulutussisältöjä on rahoitettu mm. maakunnan kärkialoihin liittyvillä professuurihankkeilla sekä maisterikoulutusohjelmilla. Toisen asteen koulutukseen on kehitetty uudenlaisia oppimisympäristöjä sekä vahvistettu työelämäyhteyksiä ja työssä oppimista. Tukea yrityksiin, toimintaympäristöihin ja työllisyyteen Noin kolmannes ohjelmarahasta on osoitettu suoriin yritystukiin, Finnveran lainoihin ja korkotukiin sekä maaseudun tilainvestointeihin ja sukupolvenvaihdosten tukemiseen. Yrityksille suunnattu rahoitus kohdistuu erityisesti kasvuyritysten kehittämiseen ja uusien yritysten perustamiseen tila- ja laiteinvestointeina sekä yritysten kehittämishankkeina. Elinkeinoelämän toimintaympäristön parantamiseksi on luotu mm. seudulliset yrityspalvelupisteet kaikille seutukunnille sekä käynnistetty yrityshautomotoimintaa eri muodoissaan. Työllistymisen palvelukeskukset toteutettiin Etelä-Savon seutukunnilla valtakunnallisina pilottihankkeina. Palvelukeskukset ovat kyenneet auttamaan vaikeasti työllistyviä takaisin työelämään. Työelämän kehittämishankkeissa on koulutettu huomattava osa maakunnan työssä olevasta väestöstä. Matkailu ja kulttuuri korostuneet Matkailua ja kulttuuria on kehitetty lukuisilla tutkimus- ja tuotekehityshankkeilla, mutta matkailuyritysten oma rahoitusosuus hankkeissa on jäänyt vähäiseksi. Maakunnan matkailuosaamisen kärki on Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella, jossa on myös matkailun osaamiskeskuksen valtakunnallisen verkoston koordinaatiovastuu. Matkailun ja kulttuurin kokonaisuuteen Etelä-Savossa kuuluvat myös toimintoja tukevat investoinnit, esimerkkeinä Valamon auditorion ja Savonlinna-salin rakentaminen. Ohjelmasta on osoitettu rahoitusta myös kahteen siltahankkeeseen, Hopeasalmen siltaan Savonlinnassa ja tulevaan Mikkelin satamasiltaan, jotka palvelevat matkailun ja muunkin elinkeinoelämän tarpeita ja eheyttävät kaupunkikeskustoja. Matkailua sekä vapaa-ajan asutusta ja vakinaistakin asutusta palvelevat mm. veneily-, kelkkailu- ja latureitistöhankkeet, jotka hyödyntävät maakunnan luontoarvoja. Kansainvälisyyttä edistetty Maakunnan kansainvälistymiseen on osoitettu rahoitusta. Rahoitusta on myönnetty muun muassa maakunnan business-edustustoon Pietarissa sekä maakunnan edustautumiseen Brysselissä yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa. Näin on luotu edellytyksiä kansainvälisiin kontakteihin. Eri toimijoiden hankkeissa on myös suoraan tuettu ja vahvistettu kansainvälisiä kontakteja. Liikenne- ja laajakaistayhteydet parantuneet Liikenteessä toteutettiin Savonradan parannustöitä, joista tehtiin ohjelmakauden alussa ohjelmasopimukset Ratahallintokeskuksen ja tiepiirin sekä VR-yhtiöiden kanssa. Yhdessä Lahti Kerava oikoradan kanssa parannustyöt mahdollistivat nopeat henkilöjunayh-

15 teydet Helsinkiin syksystä 2006 alkaen. Pohjois-Savo päätyi osaltaan rahoittamaan vastaavia parannustöitä. Lisäksi toteutettiin muutamia alemman tieverkon parantamishankkeita, jotka edistävät haja-asutusalueen elinkeinotoimintaa. Maakunnan haja-asutusalueiden laajakaistahanke saattoi lähes kaikki alueen asukkaat laajakaistayhteyden piiriin. Hanke on toteutunut hyvin ja saanut ansaittua huomiota niin kotimaassa kuin ulkomaillakin näin kattavan langattoman laajakaistayhteyden rakentaminen on edistyksellistä myös kansainvälisessä mittakaavassa. Laajakaistaverkko palvelee erinomaisesti myös ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAN TEHDYT maakunnan VARAUKSET runsasta (EU-OSARAHOITUS) vapaa-ajan asutusta. ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAAN TEHDYT VARAUKSET MENNESSÄ (EU-OSARAHOITUS EUrahoituskehys Etelä- Savossa Varattu hankekokonaisuuksiin ja hankkeisiin Varaus toimenpidekokonaisuuden kehyksestä Hyväksytyt yrityshank-keet ( ) Hyväksytyt kehittämishank-keet ( ) Hylätyt kehittämishankkeet ( ) Tpk 1.1 milj. milj. % lkm lkm lkm Yritystoiminnan edistäminen 33,528 32,625 97,3 % 910 Tpk 1.2 Yritysten toimintaympäristön parantaminen 17,557 17,316 98,6 % Tpk 2.1 Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 14,918 14,681 98,4 % Tpk 2.2 Osamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen 16,321 16,266 99,7 % Tpk 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen 9,547 9,527 99,8 % Tpk 2.4 Työelämän tasa-arvon edistäminen 6,000 6, ,0 % 27 6 Tpk 3.1 Maaseutualueiden sopeuttaminen ja kehittäminen 12,119 11,912 98,3 % Tpk 3.2 Metsätaloustoimenpiteet 2,192 2, ,0 % Tpk 3.3 Koulutus 1,144 1,060 92,7 % 15 1 Tpk Maatalouden investoinnit, nuorten viljelijöiden aloitustuki, elinkeinokalatalouden kehittäminen 13,951 13,488 96,7 % Tpk 4.1 Osaamisen ja koulutuksen rakenteiden kehitt. 19,445 19,195 98,7 % Tpk 4.2 Sisäisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittäminen 8,379 8, ,0 % 17 7 Tpk 4.3 Luonnon ja rakennetun ympäristön hoito 2,392 2, ,0 % Tpk 4.4 Arkielämän rakenteiden kehittäminen 0,669 0,617 92,2 % 10 6 Yhteensä 158, ,65 98,4 % [Lähde: Etelä-Savon yhteistyöryhmän kehysseurantataulukko ja SM:n FIMOS-seurantarekisteri (tpk 1.1 ja )] ilman teknistä apua 10

16 Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu työllisti Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan Itä-Suomessa vuosina kilpailukykyja työllisyystavoitteessa kahdella ohjelmalla. Itä-Suomen alueellinen EAKR -ohjelmaehdotus valmisteltiin maakuntaliitoissa. Puheenjohtajamaakuntana toimi Kainuu, ja työtä ohjeisti sisäasiainministeriö. Kansallisen ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomea koskeva alueosio valmisteltiin TE-keskuksissa työministeriön ohjeistuksella. Valmistelusta vastasi Etelä-Savon TEkeskus, joka valmisteli ohjelmaosion yhteistyössä Itä-Suomen muiden TE-keskusten ja Itä- ja Pohjois- Suomen lääninhallitusten sekä eräiden muiden sidosryhmien kanssa. Maakunnan liittoja konsultoitiin sekä sisältökysymyksissä että EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteensovittamisessa. Itäsuomalaisessa ohjelmatyössä painottui ohjelmasisältöjen vahva kytkentä maakuntaohjelmiin. EU:n tavoiteohjelmat muodostavat seitsenvuotiselle ohjelmakaudelle rahoitusvälineen, joka ottaa huomioon kunkin maakunnat erilaiset strategiset painotukset. Sen lisäksi ohjelmat ovat myös unionin politiikkalinjausten, rakennerahastoasetusten ja kansallisten strategialinjausten mukaisia. Unionin ja Suomen linjaukset korostavat osaamista ja innovaatiotoimintoja sekä saavutettavuutta. Nämä linjaukset sopivat hyvin Itä-Suomen maakuntien kehittämistavoitteisiin. Itä- Suomessa rahoitus kohdentuu maakuntaohjelmien painotusten mukaisesti hankkeisiin, jotka tukevat ja kehittävät yritys- ja innovaatiotoimintaa, luovat kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä, kohentavat osaamista ja parantavat sekä työssä olevien asemaa että työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä. EAKR- ja ESR-ohjelmat laadittiin siten, että niiden toimenpiteet tukevat toisiaan. Näin ohjelmia myös toteutetaan. Ohjelmat priorisoivat toimia, jotka tukevat maakuntien painopistevalintoja ja täydentävät lisäysperiaatteen mukaisesti kansallista aluepolitiikkaa. Maakuntaliittojen valmisteluyhteistyö sujui rakentavassa hengessä, mutta neljän maakunnan strategisten näkemysten ja erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen vei aikaa ja vaati kompromisseja. Prosessia pitkitti ja vaikeutti se, että komissio hyväksyi ohjelmien sisältöjä ja menettelytapoja määrittelevät EU-asetukset vasta heinäkuussa ja asetusten tulkintoja täsmennettiin pitkin syksyä. Sisäministeriön johdolla laadittiin kansallinen rakennerahastostrategia, jonka kanssa EU-ohjelmien piti olla linjassa. Strategia valmistui vasta vuoden lopulla, samaan aikaan EU-ohjelmien kanssa. Sekä EAKR-alueohjelmaehdotus että ehdotus ESRalueosioksi käsiteltiin maakuntien yhteistyöryhmissä, minkä jälkeen maakuntaliitot hyväksyivät ne. Ohjelmaehdotukset jätettiin sisäasiainministeriölle ja työministeriölle syyskuun lopussa. Sen jälkeen ohjelmia vielä täydennettiin ja niistä käytiin neuvotteluja useaan otteeseen syksyn kuluessa. Etelä-Savon maakuntaliitto osallistui myös epäviralliseen ohjelmaneuvotteluun, joka käytiin EU-komission kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi EU-ohjelmat vasta Naapuruusohjelma jäi välivaiheeksi Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma oli siirtymävaihe, kun Interreg- ja Tacis CBC -ohjelmista siirrytään uuteen ENPI-rahoitusinstrumenttiin (European Neighbourhood and Partnership Instrument). Naapuruusohjelmavaiheen aikana ehdittiin toteuttaa kaksi sekä Interreg- että Tacis-varoihin suunnattua yhteishakua, toinen loka joulukuussa 2005 ja toinen huhti kesäkuussa Joulukuussa 2005 päättyneessä haussa hakemuksia saapui 48. Ohjelman suomalais-venäläinen valintakomitea käsitteli saapuneet hakemukset kokouksessaan maaliskuussa 2006 ja hyväksyi niistä 21. Kesäkuussa 2006 päättyneessä haussa saapui 38 hankehakemusta, joista valintakomitea hyväksyi lokakuun kokouksessaan 25. Lisäksi loka marraskuussa 2006 järjestettiin vielä nopea Interreg-haku. Sen rahoitus suunnattiin ENPI-ohjelmaan tähtääville suunnitteluhankkeille. Tässä haussa saapuneet 52 hakemusta valintakomitea käsitteli joulukuussa. Hakemuksista hyväksyttiin 18 ja 12 jätettiin odottamaan käynnissä olevista hankkeista mahdollisesti vapautuvia varoja. Loppuvuodesta EUkomissio jakoi jäljellä olevan Tacis CBC -rahoituksen hyvin menestyneille raja-alueohjelmille. Näin Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma sai vielä 1,5 11

17 miljoonaa euroa jaettavaksi Tacis-hankkeisiin. Haku avattiin joulukuun lopulla, ja se päättyy maaliskuussa Kesäkuussa valintakomitea piti työseminaarin Pietarissa. Seminaarissa käytiin läpi kokemuksia ensimmäisestä yhteishausta ja keskusteltiin ENPI-ohjelman valmistelusta, Venäjän puolen rahoitusmahdollisuuksista, Pietarin ja Leningradin strategisista painotuksista ja investointien rahoittamismahdollisuuksista. Interreg-/Naapuruusohjelman valintakomitea sai sidottua ohjelman EAKR-varat ja valtion kansalliset varat vuoden 2006 loppuun mennessä. Koko ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin yhteensä 246 hankkeelle, joista eteläsavolaisia oli 72. Eteläsavolaisten hankkeiden osuus tehdyistä rahoituspäätöksistä oli noin 27 prosenttia (noin 14,4 miljoonaa euroa). ENPI CBC -ohjelman valmistelu tiivistä Toukokuussa varmistui, että Etelä-Savo on mukana Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelmassa varsinaisena ohjelma-alueena. ENPI-ohjelman valmistelutyöryhmien jäsenet nimettiin kesäkuussa. Maakuntajohtajista, Venäjän puoleisen ohjelma-alueen edustajista ja molempien maiden ministeriöiden edustajista muodostettiin ns. Joint Task Force -työryhmä. Sen avuksi asetettiin kaksi alatyöryhmää: alueiden edustajista koostuva sisältötyöryhmä ja ohjelman hallintomallia pohtiva työryhmä, joka on Karjala-ohjelman kanssa yhteinen. Työryhmät aloittivat toimintansa elokuussa ja jatkoivat ohjelman laadintatyötä tiiviisti koko loppuvuoden. Tarkoituksena on saada ohjelma EU-komission hyväksyttäväksi maaliskuun 2007 loppuun mennessä. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomen puolelta Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ja Venäjän puolelta Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueina mukana ovat Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa sekä uutena Suomesta Pohjois-Savo ja Venäjän puolelta Karjalan tasavalta. Ohjelmalla on neljä päätavoitetta, jotka EU-komissio on määritellyt: taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, ympäristökysymykset, tehokkaat ja turvalliset rajat sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Ohjelman EU-rahoituksen kokonaismäärä on noin 36,2 miljoonaa euroa. Etelä-Savo mukana Pohjoisen Periferian ohjelmassa Liitto on osallistunut EU:n Pohjoisen Periferian Interreg IIIB -ohjelman hallinto- ja seurantakomitean työhön. Itä-Suomen maakunnat ovat ohjelmassa myös yhteisellä aluerakennehankkeellaan toimijoina. Muutoin eteläsavolaiset toimijat ovat varsin vähän kyenneet hyödyntämään ohjelman tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Tämä johtuu osin siitä, että usean maan alueiden yhteishankkeet ovat työläitä, etenkin jos toimijoilla ei ole luontaisia yhteistyösuhteita ohjelma-alueen sisällä. Vuoden 2006 kuluessa laadittiin uusi Pohjoisen Periferian ohjelma, jonka ohjelma-alueeseen Etelä-Savo edelleen kuuluu. Osaamiskeskukset vahvoina uuteen kauteen Vuonna 2003 käynnistyneet eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisinakin toimijoina. Mikkelissä toimii komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Savonlinna koordinoi matkailun valtakunnallista verkostomuotoista osaamiskeskusta, ja Savonlinna Varkaus -akselilla toimiva prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmiin liittyvä osaaminen on linkittynyt Kaakkois-Suomen osaamiskeskukseen. Maakuntaliitto välitti sisäasianministeriön myöntämän vuoden 2006 perusrahoituksen osaamiskeskuksille entiseen tapaan. Tämän lisäksi liitto tuki omalla rahoituksellaan osaamiskeskuskusten toimintaa osallistumalla Mikkelin seudun osaamiskeskuksen perusrahoitukseen sekä myöntämällä Itä-Savon kuntayhtymälle perusrahoitusta prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmien osaamistoimintoihin. Maakuntaliitto rahoitti edelleen myös keväällä 2005 käynnistynyttä Savonlinnan kuitulaboratorion avainhenkilöresurssit -hanketta. Vuonna 2006 osaamiskeskuksia työllisti päivittäisen kehittämistoiminnan lisäksi haku uudelle ohjelmakaudelle Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan kaudella uudistettuna siten, että uudet 12

18 ohjelmat on laadittu useamman eri osaamiskeskuksen muodostaman osaamisklusterin ympärille. Klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa sen, että hajallaan sijaitsevat kehittämisresurssit voidaan käyttää aiempaa tehokkaammin hyödyksi ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa tarvittavaa ns. kriittistä massaa. Etelä-Savon osaamiskeskustoimijat valmistautuivat uuteen hakuun verkostoitumalla omien toimialojensa ja klustereidensa muihin huippuosaajiin Suomessa. Kaksivaiheisen haun ensimmäisen vaiheen (osaamisklusterien aiehaku) hakemukset jätettiin sisäasianministeriölle toukokuun loppuun mennessä. Sisäasianministeriö hyväksyi jatkovalmisteluun 13 osaamisklusteriehdotusta, joissa kussakin oli mukana useita osaamiskeskuksia sekä alueellisia toimijoita. Haun toisessa vaiheessa nimetyt klusterikoordinaattorit kokosivat ja laativat varsinaiset ohjelmaehdotukset yhteistyössä klusteriin ehdolla olevien osaamiskeskusten kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 uutta ohjelmaa toteuttamaan 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Mikkelin seudun osaamiskeskus hyväksyttiin itsenäisenä osaamiskeskuksena mukaan Nano- ja mikrojärjestelmät ja tulevaisuudenmateriaalit osaamisklusteriin sekä Forest Industry Future -osaamisklusteriin. Kummassakin klusterissa on mukana seitsemän osaamiskeskusta. Savonlinnan matkailutoimijoiden kokoama matkailuosaajien verkosto, Savonlinnan seudun osaamiskeskus, hyväksyttiin yhdeksi Matkailu- ja elämystuotanto -klusterin osaamiskeskukseksi. Savonlinna Varkaus -akselin metsäteollisuusosaajien toteuttamaa prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmien osaamiskeskustoimintaa jatketaan osana Kaakkois-Suomen osaamiskeskusta. Maakuntaliitto välittää perusrahoituksen myös Etelä- Savon kahdelle aluekeskukselle eli Mikkelin seudun aluekeskusohjelmalle ja Savonlinnan seudun aluekeskusohjelmalle. Liitto tiiviisti mukana uusien maaseutuohjelmien valmistelussa Etelä-Savo on Suomen alkutuotantovaltaisimpia alueita, jossa maataloutta sekä muuta maaseutuyritystoimintaa joudutaan harjoittamaan monelta osin vaikeammissa oloissa kuin muualla Suomessa. Vuotta 2006 leimasi maaseudun kehittämistoiminnassakin valmistautuminen EU:n uuteen ohjelmakauteen. Maaseudun eri kehittäjätahot laativat useita, niin valtakunnan kuin aluetason kattavia kehittämisohjelmia, keskeisimpinä Suomen maaseudun kehittämisstrategia, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma alueosioineen sekä maaseudun paikallisten toimintaryhmien Leader-ohjelmat. Maakuntaliitto seurasi valmistelutyötä tiiviisti ja evästi lausunnoilla ohjelmien valmistelua. Valtakunnallisesta strategiasta antamassaan lausunnossa maakuntaliitto ilmaisi jälleen periaatekannanottonsa siitä, että maataloutta tulee jatkossakin voida harjoittaa koko Suomessa. Maaseudun rakennemuutossopeutuminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttävät monipuolisia toimia niin elinkeinoelämän kuin elinolojen kehittämisessä. Eteläsavolaisten näkökantojen esillepääsyä helpotti osaltaan se, että maakuntaliitto osallistui edellisvuosien tapaan aktiivisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan. Sihteeristö pyrki sovittamaan yhteen maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua. Tähän liittyen yhteistyöryhmä ja Itä-Suomen maakunnat järjestivät marraskuussa Kuopiossa yhteisen tiedotus-/kuulemistilaisuuden, jossa maaseututoimijoita perehdytettiin niin valtakunnallisen kuin alueellisen ohjelmatyön järjestelmiin ja sisältöihin. Maaseudun ja alkutuotannon kehittäjätahot osallistuivat Etelä-Savon maakuntaohjelman valmisteluun sekä johtoryhmässä että valmistelufoorumeissa. Aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin Maakuntaliitto osallistui aktiivisesti aluepolitiikan ja ohjelmatyön uudistamiseen. Liitto edusti Itä-Suomea Alueellisen ohjelmatyön ohjausryhmässä, joka ohjeisti erityisesti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman valmistelua. Liitto otti kantaa aluekehitystä ja rakennerahastoja koskeviin lakiuudistuksiin ja pyrki vaikuttamaan sekä kansallisella että EU:n tasolla oh- 13

19 jelmasisältöihin, rahoituksen tasoon ja toimeenpanoa koskeviin menettelytapoihin, vaihtelevalla menestyksellä. Maakuntaliitto käynnisti yhteistyöryhmän sihteeristössä keskustelun siitä, miten strategista ohjausta ja hankemenettelyä tulisi kehittää uudella ohjelmakaudella. Parannusta toisivat maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkat sisältöpainotukset ja niihin liittyvä ohjelmasopimusmenettely. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin huomiota Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittäjänä maakuntaliiton rooli on välillinen. Liitto laatii maakunnalliset strategiat, joiden tavoitteena on kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Lisäksi liitto rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät elinkeinoelämää, kohentavat osaamista ja vahvistavat innovaatiotoimintaa. Vuoden 2006 hankkeista esimerkkejä ovat EcoStart-, InnoProSavo- ja e2esavo-hankkeet sekä pk-yritysten rahoitustuki-instrumenttien vertailua ja liiketoimintaosaamisen verkostoja selvittäneet hankkeet. Maakuntaliitto oli edustettuna Tekesin valmisteleman Itä-Suomen innovaatiostrategian (ISI) ohjausryhmässä ja TE-keskuksen Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän alueellisessa ohjausryhmässä. Yhteistyö maakuntaliiton, TE-keskuksen yritysosaston, Mikkelin teknologiakeskuksen ja muiden seudullisten toimijoiden välillä lisääntyi. InnoProSavo -hankkeen ohjausryhmä piti ensimmäisen kokouksensa elokuussa Kuvassa vasemmalta hanke-koordinaattori Kirsi Mättölä Mikkelin teknologiakeskus Miktech, toimitusjohtaja Pekka Turkki, YTI-tutkimuskeskus, maakuntasuunnittelija Jukka Ollikainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech, osastopäällikkö Kirsi Kosunen, TE-keskus, toimialavastaava Lasse Pulkkinen, Savonlinnan seudun yrityspalvelut, toimitusjohtaja Markku Sinkkonen Varkauden seutu, Aduser Oy, yksikön johtaja Veli-Matti Mäkelä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntajohtaja Hannu Vesa (ohjausryhmän puheenjohtaja) ja innovaatiopäällikkö Mika Kärki, InnoProSavo -hanke. 14

20 E D U N V A L V O N T A J A K E H I T T Ä M I S T Y Ö Maakuntaliiton edunvalvontatyö tarkoittaa ensisijassa yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa. Etelä-Savon yhteistyöverkostot suuntautuvat sekä valtakunnan tasolle että toisiin maakuntiin, mutta myös kansainvälisille foorumeille, esimerkiksi Euroopan unioniin ja lähialueille Pietariin ja Leningradin alueelle. Myös maakunnan sisäinen yhteistyö ja sen koordinointi on erittäin tärkeä osa liiton edunvalvontaa. Sisäinen yhteistyö on edellytys yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Vuosi 2006 oli maakuntaliiton toiminnassa merkittävä ohjelmatyövuosi. Maakuntaohjelma ja uusi EU-ohjelma valmistuivat, ja vanhan EU-ohjelman viimeisiä hankepäätöksiä tehtiin. Tämä kaikki heijastui vahvasti myös edunvalvontaan ja erityisesti kehittämistyöhön. Edunvalvontaa maakuntaliitto hoiti vuonna 2006 pääosin aikaisempien vuosien mukaisesti. Perustana oli edunvalvontamatriisi, joka käsiteltiin säännöllisesti kaikissa maakuntahallituksen kokouksissa. Matriisi sisältää maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet ja muut tärkeimmät asiat. Edunvalvontaan liittyivät myös lukuisat maakuntahallituksen kannanotot ja lausunnot sekä tiedottaminen eri yhteyksissä ja eri tavoin maakunnan tavoitteista ja näkemyksistä. Käytännössä edunvalvontatyö oli jatkuvia neuvotteluja, vierailuja, tapaamisia ja keskusteluja. Tämä sidosryhmäsuhteiden hoito ja maakunnalle tärkeiden tavoitteiden ja hankkeiden edistäminen vei suuren osan maakuntaliiton johtavien virkamiesten viikoittaisesta työajasta. Liiton keskeisimpiä yhteistyötahoja olivat kansanedustajat, seutukunnat ja kunnat, valtion viranomaiset, poliittiset piirijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja koulutus- ja tutkimuslaitokset. Yhteistyötä tehtiin Suomen muiden maakuntien ja erityisesti Itä-Suomen liittojen ja Kaakkois-Suomen liittojen kanssa. Kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen vahvistaminen edellytti myös entistä aktiivisempaa toimintaa. Etelä-Savo järjesti ensimmäisen vaikuttajatapaamisen Helsingissä. Illallisille Savolaiseen osakuntaan osallistui runsaat 40 Etelä-Savon vaikutusvaltaista ystävää. Kuvassa uutisankkuri Urpo Martikainen MTV3 (vas.), maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Reino Matilainen, kuraattori Markus Miettinen Savolainen osakunta ja ohjelmajohtaja Ville Vilén Yle Radio Suomi. Edunvalvonnan ohella maakuntaliitto oli mukana useissa kehittämishankkeissa. Lisäksi liitto oli mukana käynnistämässä ja laatimassa useita erillisiä strategiatöitä. Edunvalvonnan ja kehittämistyön keskeiset tehtävät vuonna 2006 Vuonna 2006 maakuntaliiton keskeiset edunvalvontaasiat liittyivät: kunnallistalouteen ja palvelurakenteisiin, koulutukseen ja tutkimukseen, liikenteeseen, alueellistamiseen, laajakaistayhteyksiin ja alue- ja rakennepolitiikkaan. Esillä olivat erityisesti seuraavat asiat: palvelurakenteet ja kuntayhteistyö, Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeiden toteutus, 15

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Etelä-Savon yhteistyöryhmä keskusteli uudesta EU-ohjelmakaudesta KEHITTÄMISHANKKEET SAIVAT YLI NELJÄ MILJOONAA EUROA

Etelä-Savon yhteistyöryhmä keskusteli uudesta EU-ohjelmakaudesta KEHITTÄMISHANKKEET SAIVAT YLI NELJÄ MILJOONAA EUROA TIEDOTE 3.5.2012 Etelä-Savon yhteistyöryhmä keskusteli uudesta EU-ohjelmakaudesta KEHITTÄMISHANKKEET SAIVAT YLI NELJÄ MILJOONAA EUROA Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä keskusteli uuden, vuonna 2014

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTE 25.10.2010 ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ Etelä-Savon maakuntaliitto valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön maakuntakaavapäätöksestä. Asiasta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Rahoitustoimen katsaus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Aiheet Kuluvan vuoden ja ohjelmakauden rahoitustilanne Rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu Vm:n talousarvioesityksen

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n Länsi-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnos 28.4.2006 Pirkanmaan liitto Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR:n

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä TIEDOTE 14.12.2011 Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä Maakunnan yhteistyöryhmä näytti vihreää valoa neljälle suurelle osaamishankkeelle keskiviikkona 14. joulukuuta

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 2 14.3.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Muuttaa/Kumoaa (ei aikaisempia ohjeita)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Aika keskiviikko klo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, neuvottelutila Käpy Yliopistokatu 6, Joensuu

Aika keskiviikko klo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, neuvottelutila Käpy Yliopistokatu 6, Joensuu 9 Aika keskiviikko 15.3.2006 klo 10.05 11.55 Paikka Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, neuvottelutila Käpy Yliopistokatu 6, Joensuu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 2: Läsnäolijat.

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot