E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N"

Transkriptio

1 E T E L Ä -S A V O N M A A K U N T A L I I T O N T O I M I N T A K E R T O M U S BTV-indikaattori komponenteittain BTV-indikaattorin poikkeama koko maan kehityksestä keskimäärin %-yksikköä vuodessa Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2006, Kuntaliitto E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 5 :

2 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2006 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 85:2007

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2006 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 85:2007 Teroprint Oy Kansikuva Rakennemuutoskatsaus 2006, Kuntaliiton julkaisu Painosmäärä 250 kpl Mikkeli 2007 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS sivu VANKKA VUOSI ALUEKEHITYS JA OHJELMATYÖ 3 Uutta ohjelmakautta valmisteltiin 3 Entinen tukitaso säilyi EU-ratkaisuissa 4 Lainsäädäntö uudistui 4 Vanhoissa ohjelmissa loppukiri 4 Ohjelmat tasapainottavat alueellista kehitystä 4 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät v Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä 5 Toteuttamissuunnitelmassa ennakoitiin uusia ohjelmia ja säädöksiä 6 Liitto yhteensovitti ohjelmia ja toteutti niitä 7 Aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin 13 Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin huomiota 14 EDUNVALVONTA JA KEHITTÄMISTYÖ 15 Edunvalvonnan ja kehittämistyön keskeiset tehtävät v Kuntatalous ja palvelurakenteet painopistealueina 16 Koulutus- ja tutkimusrakenteet vahvistuivat 17 Haja-asutusalueet laajakaistan piiriin 18 Alueellistamisvauhti hidastui 18 Panostuksia matkailuun, kulttuuriin ja vapaa-aikaan 18 Itä-Suomi -yhteistyö jatkui 19 Tietopalvelu kehittyi 19 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU 20 Kohti omaa kilpailukykyistä aluerakennemallia 20 Aluesuunnittelun keskeiset tehtävät v Maakuntakaavan tavoitteita hiottiin 20 Seutukaavojen toteutuminen edistyi 21 Kaavan suojelukohteet tarkistettiin 21 Hankkeet edistivät maakuntakaavaa ja Itä-Suomen asemaa 22 Itäsuomalaiset makrohankkeet etenivät 22 Kaupan palveluverkkoselvitys valmistui 22 Turvevaroista selvitys 23 Kulttuuriperintö osa alueen vetovoimaa 23 Itä-Suomen energiatoimisto edisti puuvoimaa 24

5 sivu KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 25 Painopiste Pietarissa ja Leningradin alueella 25 Rajalle liiketoiminnan yhteistyöalue 25 Yliopistoyhteistyö tiivistyi 26 ProMidNord -hanke kokosi nettiin hakemiston 26 Rantasalmelle Suomen ensimmäinen ekoteollisuuspuisto 26 Pohjoismaisten innovaatiotoimijoiden yhteistyöedellytyksistä selvitys 27 Nuoriso kokoontui ympäristöleirille 27 Keskipohjola-toimikunta syttyi nuorisofoorumille 28 Eurooppa-yhteistyössäkin Venäjä-painotuksia 28 Eurada-yhteistyö tiivistä 28 Maakuntahallitus opintomatkalla Brysselissä 28 VOIMAVARAT STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 29 Henkilöresurssit 29 Luottamusmieshallinto 29 Maakuntaliiton virasto 31 Taloudelliset resurssit 33 Kehittämisrahoitus 33 Maakuntaliiton talousarvio 34 TILINPÄÄTÖS 37 Talousarvion toteutuminen tehtääväalueittain 37 Hallinto 37 Virasto 37 Hankkeet 37 Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 38 LIITTEET: Liite 1 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Liite 2 Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Liite 4 Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Liite 5 Itä-Suomen energiatoimisto JULKAISULUETTELO

6 Vankka vuosi 2006 Vuosi 2006 oli menestyksekkään toiminnan aikaa maakuntaliiton päätoimialoilla. Maakunnan talousrakenteet vahvistuivat, työllisyys parani ja maakuntaliiton myötävaikutuksella toteutettiin useita tulevaisuuden perusteita vahvistavia toimia. Talouskasvulla, työllisyydellä sekä muuttoliikkeellä mitattuna maakunta siirtyi valtakunnallisessa vertailussa häntäjoukosta hyvään keskikastiin. Vuonna 2005 uudelleen vahvistetun strategian mukaisesti panostettiin kolmeen eteläsavolaiseen teollisen osaamisen kärkeen: materiaalitekniikkaan erityisesti Mikkelissä, rautatieteknologiaan Pieksämäellä ja kuituteknologiaan Savonlinnassa. Heinäkuussa, arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa, vihittiin käyttöön huippumoderni kuituteknologian tutkimuslaboratorio Savonlinnaan. Sisäasiainministeriön uuteen osaamiskeskushakuun osallistuttiin uuden lähestymistavan mukaisesti valtakunnallisten, maakuntarajat ylittävien osaamisklusterien kautta: niin Mikkelin materiaalitekniikka kuin Savonlinnan kuituteknologiakin ovat kiinteä osa kahta kuluvan vuoden alkupuolella hyväksyttyä osaamisklusteria. Matkailun osalta Savonlinna joutui luovuttamaan vetokapulan Rovaniemelle, mutta jatkaa tässäkin osana valtakunnallista matkailun osaamiskokonaisuutta. Merkittävänä edistysaskeleena on pidettävä maakunnallisen innovaatiotoimijoitten verkoston käynnistämistä: Sen keskeisimpiä toimijoita ovat Mikkelin Teknologiapalvelu Miktech Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Verkosto hyödyntää myös maakunnan Pietarin edustustoon sijoitetun teknologia-asiamiehen palveluja ja se on kytketty niinikään ProMidNord-hankkeen innovaatioselvitykseen, joka koskee Keskipohjolan maakuntia. Myös maakunnan edunvalvontatyö Brysselin ja kansallisten päätöksentekijöitten suuntaan kantoi hedelmää. Voimakkaan ja tieteellisellä selvityksellä pohjustetun edunvalvontatyön, lobbauksen, jälkeen maakunta sai yhdessä muun Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Pohjois Ruotsin kanssa vuosien rakennepoliittisen pääohjelman tukitasoa merkittävästi kohottavan pohjoisen periferian statuksen. Aikaisempaa Interreg-ohjelmaa jatkavaan ENPI- eli Naapuruusohjelmaan osallistumisesta piti kamppailla todenteolla: maakuntahallituksen joukkoesiintymisellä Brysselin käyntinsä yhteydessä maaliskuussa 2006 oli tässä suuri merkitys. Lobbaustyön hedelmiä on yritetty puolustaa niin Itä-Suomen rakennepoliittisen pääohjelman kuin Kaakkois-Suomen naapuruusohjelmankin kotimaisessa valmistelutyössä. Kuitenkin on todettava, että aikaisempien ohjelmakausien rakenteelliset puutteet pääohjelmassa, ennen kaikkea päätöksenteon sirpaloituneisuus, tullee jatkumaan lähes entisellään valtionhallinnon rahoitusputkien valtapyrkimysten johdosta. Tilannetta itse asiassa huonontaa se, että aikaisempi monirahastoinen pääohjelma hajoaa kolmeksi erilliseksi ohjelmaksi.

7 Kotimaisen edunvalvonnan saavutuksena on pidettävä kohtalaista onnistumista Savon prikaatin lakkauttamisen kompensaatiotoimissa: Tärkein kompensaatiotoimi oli tietysti päätös maavoimien esikunnan sijoittamisesta Mikkeliin. Kuitenkin on syytä lausua tunnustus puolustusministeriön johdolle siitä, että muiltakin osin se on osoittanut halukkuutta tulla puoliväliin vastaan silloin, kun se on ollut sille mahdollista. Kuluvan vuoden puolella valtiovallan vastaantulo on näkynyt myös päätöksissä sijoittaa ympäristö ja kauppa- ja teollisuusministeriöitten hallintopalvelukeskukset Mikkeliin. Opetusministeriön hallinnonalalla sen sijaan on koettu vakavia takaiskuja: Joensuun yliopisto on päättänyt vetää kansainvälisen viestinnän laitoksen pois Savonlinnasta. Sen myötä kymmenet opettajakunnan jäsenet ja sadat opiskelijat poistuvat lähivuosina oopperakaupungin muutoinkin hiljaisesta talvisesta katukuvasta. Maakuntaliiton taholta on syntyneeseen tilanteeseen esitetty uusien ratkaisujen hakemista, esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulun liikeviestinnän opetuksen käynnistämistä muun muassa niillä opettajavoimilla, jotka ovat haluttomia siirtymään Joensuuhun. Maakunnan saavutettavuuden kannalta tärkeissä liikennehankkeissa edistyttiin: Savonradalla avattiin liikenne nopeilla pendolinojunilla ja matka-aika Mikkelistä pääkaupunkiin lyheni merkittävästi. Tämän edellytyksenä oli Kerava-Lahti radan oikaisun lisäksi että maakunnan osarahoituksella tehtiin parannustöitä Kouvola Mikkeli rataosuudella. Syksyllä hyväksyttyyn valtion talousarvioon vuodelle 2007 saatiin vihdoinkin sisällytettyä Savonlinnan ohikulkutien aloitusrahoitus. Sen sijaan valtatie 5:n (Lusi Mikkeli)osalta jouduttiin tyytymään myönteiseen lausumaan budjetin perusteluissa. Näiltä osin kuluvan vuoden edunvalvonnalle jäi merkittävä tehtävä. Maakunnan itä- ja pohjoisosille elintärkeän lentoliikenteen hoitaminen kriisiytyi. Mikkelistä liikenne loppui kokonaan. Neuvotteluissa liikenneministeriön kanssa ei saavutettu pysyvää tulosta valtiovallan tukiosuudesta eikä liikenteen hoitamista varten löytynyt riittävän edullista operaattoria. Maakunnan kaupunkiseudut joutuvat nyt yhteistoimin etsimään omintakeista ja toimivaa ratkaisua lentoliikenteen ongelmiin. Vuoden 2006 toimintaa kaavailtaessa uskottiin, että suurella hälyllä käynnistetty kunta- ja palvelurakenneuudistus tulisi hallitsemaan maakuntaliiton työtä. Toisin kuitenkin kävi! Alkutalvesta maakuntahallitus kylläkin vastasi sisäasiainministeriön kattavaan kyselyyn hahmotellen muun muassa maakunnan kattavia ratkaisuja palvelurakenteitten kehittämiskysymyksiin. Uudistusta ohjaavan puitelain hyväksyminen venyi loppuvuoteen ja pitkittyessään uudistuksen tavoitteet muuttuivat epämääräisemmiksi. Maakunnan liittoja ei puitelaissa mainita. Maakunnassa käydään toki keskustelua muun muassa kuntaliitoksista mutta tällä hetkellä ei näytä siltä, että koko seutukunnan kattavia kuntaliitoksia syntyisi Pieksämäen jälkeen muualla maakunnassa. Hannu Vesa maakuntajohtaja 2

8 A L U E K E H I T Y S J A O H J E L M A T Y Ö Uutta ohjelmakautta valmisteltiin Vuotta 2006 leimasi sekä kotimaisessa että Euroopan unionin aluepolitiikassa valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen. Uusia ohjelmakausia pohjustavat perusratkaisut oli tosin tehty jo vuoden 2005 lopussa. Tuolloin Etelä-Savon maakuntavaltuusto päätti maakunnan kehittämisen strategisista linjauksista uudessa maakuntasuunnitelmassa ja EU-jäsenmaiden hallituksia edustava Eurooppaneuvosto teki päätökset siitä, miten uuden rakennerahastokauden varat kohdistetaan jäsenmaille ja alueille. Etelä-Savon strategia korostaa entistäkin vahvemmin verkottumista pääkaupunkiseudun ja Pietarin suuntiin sekä valikoiduille aloille erikoistunutta ylivoimaista osaamista. Nämä keskeiset linjavalinnat ohjaavat sekä maakunnan toiminnallisia kehittämispanostuksia että rakenteellista kehittämistä. Toimintavuonna 2006 liitto valmisteli laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa maakuntaohjelman vuosille Se oli pohjana samanaikaisesti valmistelluille EU:n rakennerahasto-ohjelmille. Euroopan unioni pyrki yksinkertaistamaan rakennerahastojen ohjelmamenettelyä uudella ohjelmakaudella. Itä-Suomessa menettely kuitenkin monimutkaistui. Kun alueella toteutettiin vuosina yhtä integroitua tavoite 1 -ohjelmaa, jota rahoitettiin sekä aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sosiaalirahastosta (ESR) että maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR), uudella kaudella jokainen rahasto on saanut oman ohjelmansa. Itä-Suomen maakunnissa toteutetaan siten vuosina kahta kilpailukyky- ja työllisyystavoitteeseen kuuluvaa rakennerahasto-ohjelmaa: Itä-Suomen alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa ja valtakunnallisen ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomi-osiota. Maaseudun kehittäminen, ja myös toimintaryhmätyö eli aiemmat Leader-ohjelmat, siirtyivät omaan maatalousrahastosta rahoitettavaan EMR-ohjelmaansa ja elinkeinokalatalous omaansa.

9 Entinen tukitaso säilyi EU-ratkaisuissa Itä-Suomi sai vuosiksi suunnilleen saman verran EU-rahaa rakennerahasto-ohjelmiinsa kuin sillä oli päättyneellä ohjelmakaudella. Kaksi kolmannesta EU-rahoituksesta (365,5 miljoonaa euroa) ohjautuu itäiseen Suomeen EAKR-ohjelman kautta, ja yksi kolmannes (179 miljoonaa euroa) ESR-ohjelmasta. EAKR-rahasta puolet on pohjoisen perifeerisille ja harvaan asutuille alueille osoitettua ns. pysyvää erityistukea, jonka saamisessa eräs perustelu oli tutkimus perifeeristen alueiden oloista. Tutkimuksen teettivät Itäja Pohjois-Suomen maakunnat sekä Pohjois-Ruotsin alueet yhdessä. Etelä-Savon osuus Itä-Suomen ohjelmarahasta on kutakuinkin neljännes, mikä tarkoittaa noin 90 miljoonan euron EAKR-rahoitusta ja noin 45 miljoonan euron ESR-rahoitusta vuosina Rahoitus on jaettu maakuntien kesken niiden asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Toisin kuin muualla Suomessa Itä-Suomessa EU-tukitaso alenee vuosittain. Se tekee ohjelman toimeenpanosta erityisen haasteellista. Lainsäädäntö uudistui Aluekehityslain muutos astui voimaan vuoden 2007 alusta. Eräiltä osin uutta lakia alettiin kuitenkin soveltaa jo vuoden 2006 syksyllä. Maakuntaliittojen asema vahvistui, kun ne uuden lain mukaisesti lokakuussa 2006 hyväksyivät maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat, ns. Totsut. Valtion budjettivalmistelussa otettiin käyttöön uuden lain mukainen totsu-neuvottelumenettely, jota ministeriöt ja maakuntaliitot testasivat joulukuun puolivälissä. Euroopan unioni päivitti rakennerahastoasetuksensa kesällä Myös Suomi uudisti rakennerahastojen hallinnoinnista annettua lakia siten, että se vastaa uutta ohjelmakäytäntöä. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen lain mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmällä (MYR) on edelleen keskeinen rooli rakennerahastoohjelmien toimeenpanossa koordinaatiotarve jopa lisääntyi siirryttäessä erillisiin rahastokohtaisiin ohjelmiin. MYR:n harteille jäi myös ohjelmamenettelyn mahdollinen yksinkertaistaminen: kun kansallisessa strategia- ja ohjelmavalmistelussa ohjelmia rahoittavien viranomaisten määrää ei kyetty vähentämään, se voidaan tehdä vain yhteistyöasiakirjamenettelyn kautta maakunnissa. ESR-budjetoinnissa MYR:n päätösvaltaa kuitenkin kaventaa rakennerahastolakiin kirjattu sinänsä lain hengen vastainen menettely, jossa ESR-alueosion varat osoitetaan eri hallinnonaloille ennen yhteistyöasiakirjan laatimista. Vanhoissa ohjelmissa loppukiri Vuosi 2006 oli tavoite 1 -ohjelmakauden viimeinen varsinainen ohjelmavuosi. Pääsääntöisesti ohjelman rahoituspäätökset tehtiin vuoden loppuun mennessä. Hankkeet jatkuvat täysipainoisesti vuoden 2007 loppuun ja niiden maksatukset vielä vuoden 2008 puolella. Maakuntaliitolla, samoin kuin muilla ohjelman rahoittajilla ja maakunnan yhteistyöryhmällä olikin varsin vilkas hankevuosi. Sama tilanne oli luonnollisesti myös muissa EU-ohjelmissa, joista merkittävin on Kaakkois-Suomi Venäjä -naapuruusohjelma, sekä kansallisissa osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmissa, joissa liitolla on myös rahoittajan rooli. Ohjelmat tasapainottavat alueellista kehitystä Etelä-Savon suhteellinen asema on uusimpien tilastoja barometrivertailujen mukaan kohentunut. Osaltaan kehitystä on voitu viedä eteenpäin käytettävissä olevilla ohjelmavaroilla. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi EU:n tavoite 1 ohjelman Etelä-Savoon tuoma lisärahoitus vastaa alle kahta prosenttia maakunnan laskennallisesta valtion budjettiosuudesta ja alle yhtä prosenttia maakunnan alueellisesta bruttokansantuotteesta. Ohjelmarahalla näyttääkin olleen määräänsä suurempi vipuvaikutus erityisesti yritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaympäristöjen kehittämisen kautta. Myös kehitysodotukset maakunnassa ovat verraten positiiviset. Tämä käy ilmi hallinnon ja elinkeinoelämän edustajilta kootuista yleisistä barometritiedoista.

10 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät vuonna 2006 Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä Maakuntaliiton ohjelmatyön keskeisin tehtävä vuonna 2006 oli laatia maakuntaohjelma vuosille Maakuntaohjelma kertoo Etelä-Savon kehittämiselle lähivuosien painopisteet ja keskeiset kehittämistoimet. Ohjelma toteuttaa maakuntastrategian Etelä- Savo maakuntasuunnitelman tavoitteita ja on pohjana maakunnan muulle kehittämisohjelmatyölle, muun muassa EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmille ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmille. Uusi maakuntaohjelma valmisteltiin maakuntaliiton johdolla laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Maakuntavaltuusto evästi työtä sekä sen alkaessa että kuluessa, ja maakuntahallitus osallistui valmisteluun koko toimintavuoden ajan. Liiton viraston tukena ohjelmatyötä linjasi maakuntahallituksen nimeämä 19- jäseninen johtoryhmä, joka kokoontui kuusi kertaa. Ohjelman toimintalinjojen sisältöä työsti kevättalvella neljä jäsenistä valmistelufoorumia, joihin oli koottu asiantuntemusta kuntasektorilta, valtion aluehallinnosta, oppi- ja tutkimuslaitoksista ja yrityksistä sekä elinkeinoelämää ja kansalaisia edustavista järjestöistä. Ohjelmatyö käynnistyi ohjelmajohtoryhmän ja maakuntahallituksen yhteisseminaarilla, jossa pohdittiin lähivuosien tärkeimpiä kehittämistarpeita edellisvuonna päivitetyn maakuntastrategian pohjalta. Kevättalvella liitto teki maakuntaohjelmaa koskevan seutukierroksen. Kierroksella koottiin jäsenkuntien sekä maakunnassa toimivien osaamis- ja aluekeskusten näkemyksiä kehittämisen painopisteistä. Lisäksi liitto järjesti maakunnan eri toimijoille ja yleisölle tarkoitetun kuulemis- ja evästystilaisuuden. Maakuntaohjelmatyötä käsiteltiin myös lukuisissa muissa yhteyksissä eri sidosryhmien kanssa sekä omassa maakunnassa että sen ulkopuolella. Toukokuussa maakuntaohjelman ensimmäisestä luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta pyydettiin lausunto yli viideltäkymmeneltä yhteistyökumppanilta. Luonnokset olivat myös yleisön nähtävillä ja kommentoitavissa liiton virastolla ja kotisivuilla. Ohjelmasta annettiin neljäkymmentä kirjallista lausuntoa, joissa esitetyt näkökohdat otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen marraskuussa Maakuntaohjelmasta tehtiin ensimmäistä kertaa myös ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Sova-laki on laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutukset arvioi ns. ympäristövaikutusten arviointityöryhmä, joka on koottu maakuntakaavan valmistelun tueksi. Ohjelmatyön käynnistymisestä, ohjelmaprosessista ja osallistumismahdollisuuksista sekä ohjelman hyväksymisestä tiedotettiin Virallisessa lehdessä ja maakunnan tiedotusvälineissä. Ihmiset, osaaminen, yritystoiminta ja infrastruktuuri kehittämiskohteina Maakuntaohjelman tavoitteena on parantaa ihmisten toimeentulon edellytyksiä ja viihtyvyyttä siten, että maakunnan väkiluku säilyisi nykytasolla pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimet kohdistuvat erityisesti työvoiman ja palvelujen saatavuuteen, väestön osaamiseen ja koulutusrakenteisiin, innovaatioympäristöihin ja valittujen alojen kärkiosaamiseen, yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn sekä maakunnan ulkoiseen saavutettavuuteen ja sisäiseen aluerakenteeseen. Harvaan mutta kauttaaltaan asutussa Etelä-Savossa väestön nopea ikääntyminen asettaa erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työvoiman saatavuudelle ja palvelujen järjestämiselle. Pitkän aikavälin rakennekehitykselle keskeistä on vahvistaa osaamista ja innovaatiotoimintoja pitkäjänteisesti. Etelä-Savon kärkiosaamisaloina kehitetään edelleen materiaali- ja ympäristötekniikan osaamista ja prosessiteollisuuden elinkaariosaamis-

11 ta sekä rautatieteknologia- sekä matkailuosaamista. Mahdollisia tulevaisuuden kärkialoja ovat myös energiatekniikka (bioenergia) sekä digitointi- ja arkistointiosaaminen. Kärkiosaamisen rinnalla korostuu tarve kehittää ammatillista koulutusta. Rakenteiltaan heikkoa yrityspohjaa uudistetaan ja vahvistetaan toimilla, jotka kohdistuvat sekä olemassa olevaan yrityskantaan että kasvuyrityksiin ja uuteen yritystoimintaan. Saavutettavuutta parannetaan erityisesti Helsingin ja Pietarin metropoliseutujen suuntaan. Näin voidaan kilpailuetuna hyödyntää entistä paremmin maakunnan erinomaista sijaintia pääkaupungin ja Pietarin läheisyydessä. Toteuttamissuunnitelmassa ennakoitiin uusia ohjelmia ja säädöksiä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (Totsu) sovitaan, mitkä ovat maakunnan keskeiset toimenpiteet ja hankkeet ja mikä niiden rahoituksen tavoitetaso seuraaville budjettivuosille. Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueelliseen kohdentamiseen. Vuonna 2006 talousarviomenettelyssä ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laadinnassa sovellettiin jo uudistettua aluekehityslakia, jonka tavoitteena oli vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueellisen kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Lisäksi haluttiin vahvistaa toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioon. Totsu valmisteltiin uudistetunkin lain mukaan yhteistyössä valtion alueviranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Totsun hyväksyi kuitenkin maakuntahallitus. Näin Totsussa voidaan esittää sellaisiakin sisältöjä, joita aluehallintoviranomaiset eivät voisi allekirjoittaa ministeriöidensä kannan vuoksi. Vuoden toteuttamissuunnitelmavalmistelua sävytti ohjelmakausien vaihtuminen. Kaikista tekeillä olevista ohjelmista ensimmäisenä valmistui toteuttamissuunnitelma. Sitä joudutaankin täydentämään myöhemmin, koska sen hyväksymishetkellä monet tärkeät ohjelmat ja niiden rahoitus olivat vielä auki. EU:n rakennerahastokautta koskevat alueohjelmat olivat alueiden esityksinä jo valmistuneet, rahoituspuolella oli kuitenkin vielä auki useita asioita, mm. kansallisen vastinrahan suuruus, rahoituksen ajalliset painotukset ja rahoittajaviranomaisten väliset rahoituskehykset. Rahoitusratkaisut täsmentyvät maakunnan yhteistyöasiakirjassa, joka joudutaan laatimaan erikseen vuodelle Jatkossa yhteistyöasiakirja on osa Totsua. Toteuttamissuunnitelman alustavat sisällöt muotoutuivat pitkälti maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Sisältöjen täsmentyessä Totsun laatiminen eriytettiin kuitenkin omaksi prosessikseen. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa ovat edustettuina kaikki Totsun tekoon osallistuvat viranomaiset, käsitteli syksyn aikana kokouksissaan suunnitelmaa. Sen lisäksi maakuntaliitto järjesti alueviranomaisten kanssa hallinnonaloittaiset neuvottelut, joissa käytiin läpi Totsun sisältö- ja rahoitusesityksiä. Maakuntahallitus käsitteli suunnitelman syyskuun kokouksessaan ja antoi poliittisen evästyksen sen jatkovalmistelulle. Lokakuussa Totsu-luonnos lähetettiin vielä kommentoitavaksi seutukunnille sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toimijoille. Lokakuussa sekä yhteistyöryhmän sihteeristö että yhteistyöryhmä käsittelivät luonnoksen, ja maakuntahallitus hyväksyi Totsun lokakuun lopussa. Vuosina 2007 ja 2008 Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa keskeisimmät valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet ovat: osaamis- ja innovaatiorakenteiden ja -toimintojen vahvistaminen, erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja kytkeminen maakunnan elinkeinoelämään; palvelurakenteen uudistaminen kunnallistaloutta tervehdyttävällä tavalla ja liikenneyhteyksien parantaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti. Totsu oli pohjana muutetun aluekehityslain mukaisille maakuntien ja ministeriöiden välisille neuvotteluille, jotka järjestettiin Helsingissä joulukuussa Etelä-Savo osallistui muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa näihin suuraluekohtaisiin neuvotteluihin seit- 6

12 semän eri ministeriön kanssa. Lisäksi Etelä-Savolla oli omat neuvottelut opetusministeriön ja puolustusministeriön kanssa. Suuraluetason neuvotteluissa ei maakuntakohtaisia erityiskysymyksiä juuri voitu nostaa esiin. Neuvottelujen tuloksellisia heikensi myös se, että eräät ministeriöt pitäytyivät vain ns. sallituissa totsu-momenteissa. - Etelä-Savo - kuten useimmat muutkin maakunnat - korosti pyydetyssä palautteessa, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta on neuvoteltava maakuntakohtaisesti. Liitto sovitti yhteen ohjelmia ja osallistui niiden toteuttamiseen Tavoite 1 -ohjelmassa viimeinen varsinainen toteutusvuosi Euroopan unionin toisella rakennerahastokaudella Etelä-Savossa on toteutettu kehittämishankkeita rahoittavaa Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa. Vuosi 2006 oli viimeinen varsinainen ohjelman toteuttamisvuosi. Tavoite 1 -ohjelman jäljellä olevista rahoista voidaan tehdä rahoituspäätöksiä vielä alkuvuodesta Ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteuttamisen takaraja on pääsääntöisesti vuoden 2007 loppu, ja viimeiset maksatukset on hoidettava keväällä Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toteutusta koordinoiva seurantakomitea kokoontui kuluneen vuoden aikana kaksi kertaa. Seurantakomitea käsitteli kokouksissaan ohjelman sulkemiseen liittyviä kysymyksiä sekä uuden vuonna 2007 alkavan ohjelmakauden asioita. Maakuntaliitto osallistui myös seurantakomitean kokouksia valmistelevan sihteeristön työskentelyyn. Tavoite 1 -ohjelman eteläsavolaisesta toteutuksesta vastaava maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana seitsemän kertaa. Maakunnan yhteistyöryhmä on maakuntahallituksen asettama toimielin, jonka tehtävänä on rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain mukaisesti sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimia alueella. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on 25-jäseninen toimielin. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtäviin kuuluu valmistella asioita maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyä varten. Sihteeristö koostuu ohjelmaa rahoittavista alueviranomaisista. Sihteeristö kokoontui vuoden 2006 aikana neljätoista kertaa. milj. euroa Itä-Suomen Itä-Suomen tavoite 1-ohjelma / Etelä-Savo / KEHYSSEURANTA Toimenpidekokonaisuudet MYR:n ja siht. varaukset, yritystuet Varaamatta

13 Maakuntaliitto hoitaa aluekehitysviranomaisena maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristötyöskentelyn valmistelun, osallistuu seurantakomitean ja sen sihteeristön työskentelyyn, huolehtii erilaisista seuranta- ja raportointitehtävistä ja pitää yhteyttä aluehallintoon, ministeriöihin ja muihin maakunnan liittoihin ohjelma-asioissa. Yhtenä ohjelmaa rahoittavana viranomaisena maakuntaliitto toteuttaa osaltaan tavoite 1 -ohjelmaa (hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset, hankeseuranta, tarkastukset, raportointi, tiedottaminen ja neuvonta sisäasianministeriön hallinnonalalla). Rahaa myönnetty yli 3000:lle hankkeelle Tavoite 1 -ohjelmasta on vuoden 2006 loppuun mennessä rahoitettu kaikkiaan noin 600 kehittämishanketta ja noin 1700 yrityshanketta. Näiden lisäksi maatalousrahastosta on tuettu 395 maatalouden investointia ja 232 sukupolvenvaihdosta ja kalatalousrahastosta 230 kalatalouden kehittämishanketta tai investointia. Maakuntaliitto on ohjelmakauden aikana rahoittanut yhteensä noin 130 kehittämishanketta, joista 42 sai rahoituspäätöksen vuonna Ohjelmarahoituksella on Etelä-Savossa saatu aikaan myönteisiä vaikutuksia. Kulunutta ohjelmakautta on kuitenkin leimannut hakijalähtöinen ja hankevetoinen toimintatapa, jonka vuoksi hankerahoituksen strateginen suuntaaminen ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Toinen hankerahoituksen kohdentamisessa esille nouseva asia on pysyvien vaikutusten aikaansaaminen eli se, missä määrin hankerahoituksella alkanut toiminta vakiinnuttaa asemansa EU-rahoituksen päätyttyä. Etelä-Savon tavoite 1 -ohjelman toteuttamisen keskeinen teema on ollut tukea maakunnan strategisesti tärkeitä painopistealueita. Maakuntaliito on osaltaan edistänyt tätä tavoitetta rahoittamalla hankkeita, jotka liittyvät erityisesti maakunnan osaamisen ja innovaatiorakenteiden vahvistamiseen, tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen, matkailuun ja kulttuuriin sekä seudullisen kehittämistyön resursointiin.

14 Osaaminen ja innovaatiotoiminnot vahvistuneet Tavoite 1 -ohjelmalla on Etelä-Savossa erityisesti vahvistettu osaamista ja innovaatiorakenteita. Keskeisenä yksittäisenä kehittämishankkeena on Mikkelin ammattikorkeakoulun Yti-tutkimuskeskuksen tarjoaman soveltavan tutkimuksen vahvistaminen. Yti on edistänyt yritysten t&k-toimintaa ja muun muassa mahdollistanut sitä, että Tekes-rahoitusta on saatu yrityksiä palveleviin hankkeisiin. Ykkösohjelmalla on myös vahvistettu merkittävästi Etelä-Savon kolmen kaupunkiseudun teknologiakärkiä. Kehittämishankkeilla on muun muassa luotu ammattikorkeakoulun, maakuntaa ympäröivien yliopistojen ja kansainvälisten huippuyritysten merkittäviä osaamiskeskittymiä nykyaikaisine t&k-ympäristöineen. Materiaalitekniikan tuotekehitysympäristö ja ympäristöanalytiikan laboratorio Mikkelissä, kuitutekniikan laboratorio Savonlinnassa ja rautatielogistiikan kehittämiskeskus Pieksämäellä vahvistavat innovaatiorakenteita ja palvelevat yritysten tarpeita kaupunkiseutujen vahvoilla erikoisaloilla. Ohjelmakauden suurimpina investointeina toteutettiin ammattikorkeakoulun uudisrakennus, informaatio- ja mediatekniikan keskus Mikpoli, Puistokatu 5:n tilat Savonlinnassa ja Mikkelin yliopistokeskuksen uudisrakennus. Koulutussisältöjä on rahoitettu mm. maakunnan kärkialoihin liittyvillä professuurihankkeilla sekä maisterikoulutusohjelmilla. Toisen asteen koulutukseen on kehitetty uudenlaisia oppimisympäristöjä sekä vahvistettu työelämäyhteyksiä ja työssä oppimista. Tukea yrityksiin, toimintaympäristöihin ja työllisyyteen Noin kolmannes ohjelmarahasta on osoitettu suoriin yritystukiin, Finnveran lainoihin ja korkotukiin sekä maaseudun tilainvestointeihin ja sukupolvenvaihdosten tukemiseen. Yrityksille suunnattu rahoitus kohdistuu erityisesti kasvuyritysten kehittämiseen ja uusien yritysten perustamiseen tila- ja laiteinvestointeina sekä yritysten kehittämishankkeina. Elinkeinoelämän toimintaympäristön parantamiseksi on luotu mm. seudulliset yrityspalvelupisteet kaikille seutukunnille sekä käynnistetty yrityshautomotoimintaa eri muodoissaan. Työllistymisen palvelukeskukset toteutettiin Etelä-Savon seutukunnilla valtakunnallisina pilottihankkeina. Palvelukeskukset ovat kyenneet auttamaan vaikeasti työllistyviä takaisin työelämään. Työelämän kehittämishankkeissa on koulutettu huomattava osa maakunnan työssä olevasta väestöstä. Matkailu ja kulttuuri korostuneet Matkailua ja kulttuuria on kehitetty lukuisilla tutkimus- ja tuotekehityshankkeilla, mutta matkailuyritysten oma rahoitusosuus hankkeissa on jäänyt vähäiseksi. Maakunnan matkailuosaamisen kärki on Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella, jossa on myös matkailun osaamiskeskuksen valtakunnallisen verkoston koordinaatiovastuu. Matkailun ja kulttuurin kokonaisuuteen Etelä-Savossa kuuluvat myös toimintoja tukevat investoinnit, esimerkkeinä Valamon auditorion ja Savonlinna-salin rakentaminen. Ohjelmasta on osoitettu rahoitusta myös kahteen siltahankkeeseen, Hopeasalmen siltaan Savonlinnassa ja tulevaan Mikkelin satamasiltaan, jotka palvelevat matkailun ja muunkin elinkeinoelämän tarpeita ja eheyttävät kaupunkikeskustoja. Matkailua sekä vapaa-ajan asutusta ja vakinaistakin asutusta palvelevat mm. veneily-, kelkkailu- ja latureitistöhankkeet, jotka hyödyntävät maakunnan luontoarvoja. Kansainvälisyyttä edistetty Maakunnan kansainvälistymiseen on osoitettu rahoitusta. Rahoitusta on myönnetty muun muassa maakunnan business-edustustoon Pietarissa sekä maakunnan edustautumiseen Brysselissä yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa. Näin on luotu edellytyksiä kansainvälisiin kontakteihin. Eri toimijoiden hankkeissa on myös suoraan tuettu ja vahvistettu kansainvälisiä kontakteja. Liikenne- ja laajakaistayhteydet parantuneet Liikenteessä toteutettiin Savonradan parannustöitä, joista tehtiin ohjelmakauden alussa ohjelmasopimukset Ratahallintokeskuksen ja tiepiirin sekä VR-yhtiöiden kanssa. Yhdessä Lahti Kerava oikoradan kanssa parannustyöt mahdollistivat nopeat henkilöjunayh-

15 teydet Helsinkiin syksystä 2006 alkaen. Pohjois-Savo päätyi osaltaan rahoittamaan vastaavia parannustöitä. Lisäksi toteutettiin muutamia alemman tieverkon parantamishankkeita, jotka edistävät haja-asutusalueen elinkeinotoimintaa. Maakunnan haja-asutusalueiden laajakaistahanke saattoi lähes kaikki alueen asukkaat laajakaistayhteyden piiriin. Hanke on toteutunut hyvin ja saanut ansaittua huomiota niin kotimaassa kuin ulkomaillakin näin kattavan langattoman laajakaistayhteyden rakentaminen on edistyksellistä myös kansainvälisessä mittakaavassa. Laajakaistaverkko palvelee erinomaisesti myös ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAN TEHDYT maakunnan VARAUKSET runsasta (EU-OSARAHOITUS) vapaa-ajan asutusta. ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAAN TEHDYT VARAUKSET MENNESSÄ (EU-OSARAHOITUS EUrahoituskehys Etelä- Savossa Varattu hankekokonaisuuksiin ja hankkeisiin Varaus toimenpidekokonaisuuden kehyksestä Hyväksytyt yrityshank-keet ( ) Hyväksytyt kehittämishank-keet ( ) Hylätyt kehittämishankkeet ( ) Tpk 1.1 milj. milj. % lkm lkm lkm Yritystoiminnan edistäminen 33,528 32,625 97,3 % 910 Tpk 1.2 Yritysten toimintaympäristön parantaminen 17,557 17,316 98,6 % Tpk 2.1 Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 14,918 14,681 98,4 % Tpk 2.2 Osamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen 16,321 16,266 99,7 % Tpk 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen 9,547 9,527 99,8 % Tpk 2.4 Työelämän tasa-arvon edistäminen 6,000 6, ,0 % 27 6 Tpk 3.1 Maaseutualueiden sopeuttaminen ja kehittäminen 12,119 11,912 98,3 % Tpk 3.2 Metsätaloustoimenpiteet 2,192 2, ,0 % Tpk 3.3 Koulutus 1,144 1,060 92,7 % 15 1 Tpk Maatalouden investoinnit, nuorten viljelijöiden aloitustuki, elinkeinokalatalouden kehittäminen 13,951 13,488 96,7 % Tpk 4.1 Osaamisen ja koulutuksen rakenteiden kehitt. 19,445 19,195 98,7 % Tpk 4.2 Sisäisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittäminen 8,379 8, ,0 % 17 7 Tpk 4.3 Luonnon ja rakennetun ympäristön hoito 2,392 2, ,0 % Tpk 4.4 Arkielämän rakenteiden kehittäminen 0,669 0,617 92,2 % 10 6 Yhteensä 158, ,65 98,4 % [Lähde: Etelä-Savon yhteistyöryhmän kehysseurantataulukko ja SM:n FIMOS-seurantarekisteri (tpk 1.1 ja )] ilman teknistä apua 10

16 Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu työllisti Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan Itä-Suomessa vuosina kilpailukykyja työllisyystavoitteessa kahdella ohjelmalla. Itä-Suomen alueellinen EAKR -ohjelmaehdotus valmisteltiin maakuntaliitoissa. Puheenjohtajamaakuntana toimi Kainuu, ja työtä ohjeisti sisäasiainministeriö. Kansallisen ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomea koskeva alueosio valmisteltiin TE-keskuksissa työministeriön ohjeistuksella. Valmistelusta vastasi Etelä-Savon TEkeskus, joka valmisteli ohjelmaosion yhteistyössä Itä-Suomen muiden TE-keskusten ja Itä- ja Pohjois- Suomen lääninhallitusten sekä eräiden muiden sidosryhmien kanssa. Maakunnan liittoja konsultoitiin sekä sisältökysymyksissä että EAKR- ja ESR-ohjelmien yhteensovittamisessa. Itäsuomalaisessa ohjelmatyössä painottui ohjelmasisältöjen vahva kytkentä maakuntaohjelmiin. EU:n tavoiteohjelmat muodostavat seitsenvuotiselle ohjelmakaudelle rahoitusvälineen, joka ottaa huomioon kunkin maakunnat erilaiset strategiset painotukset. Sen lisäksi ohjelmat ovat myös unionin politiikkalinjausten, rakennerahastoasetusten ja kansallisten strategialinjausten mukaisia. Unionin ja Suomen linjaukset korostavat osaamista ja innovaatiotoimintoja sekä saavutettavuutta. Nämä linjaukset sopivat hyvin Itä-Suomen maakuntien kehittämistavoitteisiin. Itä- Suomessa rahoitus kohdentuu maakuntaohjelmien painotusten mukaisesti hankkeisiin, jotka tukevat ja kehittävät yritys- ja innovaatiotoimintaa, luovat kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä, kohentavat osaamista ja parantavat sekä työssä olevien asemaa että työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä. EAKR- ja ESR-ohjelmat laadittiin siten, että niiden toimenpiteet tukevat toisiaan. Näin ohjelmia myös toteutetaan. Ohjelmat priorisoivat toimia, jotka tukevat maakuntien painopistevalintoja ja täydentävät lisäysperiaatteen mukaisesti kansallista aluepolitiikkaa. Maakuntaliittojen valmisteluyhteistyö sujui rakentavassa hengessä, mutta neljän maakunnan strategisten näkemysten ja erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen vei aikaa ja vaati kompromisseja. Prosessia pitkitti ja vaikeutti se, että komissio hyväksyi ohjelmien sisältöjä ja menettelytapoja määrittelevät EU-asetukset vasta heinäkuussa ja asetusten tulkintoja täsmennettiin pitkin syksyä. Sisäministeriön johdolla laadittiin kansallinen rakennerahastostrategia, jonka kanssa EU-ohjelmien piti olla linjassa. Strategia valmistui vasta vuoden lopulla, samaan aikaan EU-ohjelmien kanssa. Sekä EAKR-alueohjelmaehdotus että ehdotus ESRalueosioksi käsiteltiin maakuntien yhteistyöryhmissä, minkä jälkeen maakuntaliitot hyväksyivät ne. Ohjelmaehdotukset jätettiin sisäasiainministeriölle ja työministeriölle syyskuun lopussa. Sen jälkeen ohjelmia vielä täydennettiin ja niistä käytiin neuvotteluja useaan otteeseen syksyn kuluessa. Etelä-Savon maakuntaliitto osallistui myös epäviralliseen ohjelmaneuvotteluun, joka käytiin EU-komission kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi EU-ohjelmat vasta Naapuruusohjelma jäi välivaiheeksi Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma oli siirtymävaihe, kun Interreg- ja Tacis CBC -ohjelmista siirrytään uuteen ENPI-rahoitusinstrumenttiin (European Neighbourhood and Partnership Instrument). Naapuruusohjelmavaiheen aikana ehdittiin toteuttaa kaksi sekä Interreg- että Tacis-varoihin suunnattua yhteishakua, toinen loka joulukuussa 2005 ja toinen huhti kesäkuussa Joulukuussa 2005 päättyneessä haussa hakemuksia saapui 48. Ohjelman suomalais-venäläinen valintakomitea käsitteli saapuneet hakemukset kokouksessaan maaliskuussa 2006 ja hyväksyi niistä 21. Kesäkuussa 2006 päättyneessä haussa saapui 38 hankehakemusta, joista valintakomitea hyväksyi lokakuun kokouksessaan 25. Lisäksi loka marraskuussa 2006 järjestettiin vielä nopea Interreg-haku. Sen rahoitus suunnattiin ENPI-ohjelmaan tähtääville suunnitteluhankkeille. Tässä haussa saapuneet 52 hakemusta valintakomitea käsitteli joulukuussa. Hakemuksista hyväksyttiin 18 ja 12 jätettiin odottamaan käynnissä olevista hankkeista mahdollisesti vapautuvia varoja. Loppuvuodesta EUkomissio jakoi jäljellä olevan Tacis CBC -rahoituksen hyvin menestyneille raja-alueohjelmille. Näin Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma sai vielä 1,5 11

17 miljoonaa euroa jaettavaksi Tacis-hankkeisiin. Haku avattiin joulukuun lopulla, ja se päättyy maaliskuussa Kesäkuussa valintakomitea piti työseminaarin Pietarissa. Seminaarissa käytiin läpi kokemuksia ensimmäisestä yhteishausta ja keskusteltiin ENPI-ohjelman valmistelusta, Venäjän puolen rahoitusmahdollisuuksista, Pietarin ja Leningradin strategisista painotuksista ja investointien rahoittamismahdollisuuksista. Interreg-/Naapuruusohjelman valintakomitea sai sidottua ohjelman EAKR-varat ja valtion kansalliset varat vuoden 2006 loppuun mennessä. Koko ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin yhteensä 246 hankkeelle, joista eteläsavolaisia oli 72. Eteläsavolaisten hankkeiden osuus tehdyistä rahoituspäätöksistä oli noin 27 prosenttia (noin 14,4 miljoonaa euroa). ENPI CBC -ohjelman valmistelu tiivistä Toukokuussa varmistui, että Etelä-Savo on mukana Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelmassa varsinaisena ohjelma-alueena. ENPI-ohjelman valmistelutyöryhmien jäsenet nimettiin kesäkuussa. Maakuntajohtajista, Venäjän puoleisen ohjelma-alueen edustajista ja molempien maiden ministeriöiden edustajista muodostettiin ns. Joint Task Force -työryhmä. Sen avuksi asetettiin kaksi alatyöryhmää: alueiden edustajista koostuva sisältötyöryhmä ja ohjelman hallintomallia pohtiva työryhmä, joka on Karjala-ohjelman kanssa yhteinen. Työryhmät aloittivat toimintansa elokuussa ja jatkoivat ohjelman laadintatyötä tiiviisti koko loppuvuoden. Tarkoituksena on saada ohjelma EU-komission hyväksyttäväksi maaliskuun 2007 loppuun mennessä. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI CBC ohjelman varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomen puolelta Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ja Venäjän puolelta Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Liitännäisalueina mukana ovat Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa sekä uutena Suomesta Pohjois-Savo ja Venäjän puolelta Karjalan tasavalta. Ohjelmalla on neljä päätavoitetta, jotka EU-komissio on määritellyt: taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, ympäristökysymykset, tehokkaat ja turvalliset rajat sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Ohjelman EU-rahoituksen kokonaismäärä on noin 36,2 miljoonaa euroa. Etelä-Savo mukana Pohjoisen Periferian ohjelmassa Liitto on osallistunut EU:n Pohjoisen Periferian Interreg IIIB -ohjelman hallinto- ja seurantakomitean työhön. Itä-Suomen maakunnat ovat ohjelmassa myös yhteisellä aluerakennehankkeellaan toimijoina. Muutoin eteläsavolaiset toimijat ovat varsin vähän kyenneet hyödyntämään ohjelman tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Tämä johtuu osin siitä, että usean maan alueiden yhteishankkeet ovat työläitä, etenkin jos toimijoilla ei ole luontaisia yhteistyösuhteita ohjelma-alueen sisällä. Vuoden 2006 kuluessa laadittiin uusi Pohjoisen Periferian ohjelma, jonka ohjelma-alueeseen Etelä-Savo edelleen kuuluu. Osaamiskeskukset vahvoina uuteen kauteen Vuonna 2003 käynnistyneet eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisinakin toimijoina. Mikkelissä toimii komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Savonlinna koordinoi matkailun valtakunnallista verkostomuotoista osaamiskeskusta, ja Savonlinna Varkaus -akselilla toimiva prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmiin liittyvä osaaminen on linkittynyt Kaakkois-Suomen osaamiskeskukseen. Maakuntaliitto välitti sisäasianministeriön myöntämän vuoden 2006 perusrahoituksen osaamiskeskuksille entiseen tapaan. Tämän lisäksi liitto tuki omalla rahoituksellaan osaamiskeskuskusten toimintaa osallistumalla Mikkelin seudun osaamiskeskuksen perusrahoitukseen sekä myöntämällä Itä-Savon kuntayhtymälle perusrahoitusta prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmien osaamistoimintoihin. Maakuntaliitto rahoitti edelleen myös keväällä 2005 käynnistynyttä Savonlinnan kuitulaboratorion avainhenkilöresurssit -hanketta. Vuonna 2006 osaamiskeskuksia työllisti päivittäisen kehittämistoiminnan lisäksi haku uudelle ohjelmakaudelle Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan kaudella uudistettuna siten, että uudet 12

18 ohjelmat on laadittu useamman eri osaamiskeskuksen muodostaman osaamisklusterin ympärille. Klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa sen, että hajallaan sijaitsevat kehittämisresurssit voidaan käyttää aiempaa tehokkaammin hyödyksi ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa tarvittavaa ns. kriittistä massaa. Etelä-Savon osaamiskeskustoimijat valmistautuivat uuteen hakuun verkostoitumalla omien toimialojensa ja klustereidensa muihin huippuosaajiin Suomessa. Kaksivaiheisen haun ensimmäisen vaiheen (osaamisklusterien aiehaku) hakemukset jätettiin sisäasianministeriölle toukokuun loppuun mennessä. Sisäasianministeriö hyväksyi jatkovalmisteluun 13 osaamisklusteriehdotusta, joissa kussakin oli mukana useita osaamiskeskuksia sekä alueellisia toimijoita. Haun toisessa vaiheessa nimetyt klusterikoordinaattorit kokosivat ja laativat varsinaiset ohjelmaehdotukset yhteistyössä klusteriin ehdolla olevien osaamiskeskusten kanssa. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 uutta ohjelmaa toteuttamaan 13 osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Mikkelin seudun osaamiskeskus hyväksyttiin itsenäisenä osaamiskeskuksena mukaan Nano- ja mikrojärjestelmät ja tulevaisuudenmateriaalit osaamisklusteriin sekä Forest Industry Future -osaamisklusteriin. Kummassakin klusterissa on mukana seitsemän osaamiskeskusta. Savonlinnan matkailutoimijoiden kokoama matkailuosaajien verkosto, Savonlinnan seudun osaamiskeskus, hyväksyttiin yhdeksi Matkailu- ja elämystuotanto -klusterin osaamiskeskukseksi. Savonlinna Varkaus -akselin metsäteollisuusosaajien toteuttamaa prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmien osaamiskeskustoimintaa jatketaan osana Kaakkois-Suomen osaamiskeskusta. Maakuntaliitto välittää perusrahoituksen myös Etelä- Savon kahdelle aluekeskukselle eli Mikkelin seudun aluekeskusohjelmalle ja Savonlinnan seudun aluekeskusohjelmalle. Liitto tiiviisti mukana uusien maaseutuohjelmien valmistelussa Etelä-Savo on Suomen alkutuotantovaltaisimpia alueita, jossa maataloutta sekä muuta maaseutuyritystoimintaa joudutaan harjoittamaan monelta osin vaikeammissa oloissa kuin muualla Suomessa. Vuotta 2006 leimasi maaseudun kehittämistoiminnassakin valmistautuminen EU:n uuteen ohjelmakauteen. Maaseudun eri kehittäjätahot laativat useita, niin valtakunnan kuin aluetason kattavia kehittämisohjelmia, keskeisimpinä Suomen maaseudun kehittämisstrategia, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma alueosioineen sekä maaseudun paikallisten toimintaryhmien Leader-ohjelmat. Maakuntaliitto seurasi valmistelutyötä tiiviisti ja evästi lausunnoilla ohjelmien valmistelua. Valtakunnallisesta strategiasta antamassaan lausunnossa maakuntaliitto ilmaisi jälleen periaatekannanottonsa siitä, että maataloutta tulee jatkossakin voida harjoittaa koko Suomessa. Maaseudun rakennemuutossopeutuminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen edellyttävät monipuolisia toimia niin elinkeinoelämän kuin elinolojen kehittämisessä. Eteläsavolaisten näkökantojen esillepääsyä helpotti osaltaan se, että maakuntaliitto osallistui edellisvuosien tapaan aktiivisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan. Sihteeristö pyrki sovittamaan yhteen maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien valmistelua. Tähän liittyen yhteistyöryhmä ja Itä-Suomen maakunnat järjestivät marraskuussa Kuopiossa yhteisen tiedotus-/kuulemistilaisuuden, jossa maaseututoimijoita perehdytettiin niin valtakunnallisen kuin alueellisen ohjelmatyön järjestelmiin ja sisältöihin. Maaseudun ja alkutuotannon kehittäjätahot osallistuivat Etelä-Savon maakuntaohjelman valmisteluun sekä johtoryhmässä että valmistelufoorumeissa. Aluekehitystyön menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin Maakuntaliitto osallistui aktiivisesti aluepolitiikan ja ohjelmatyön uudistamiseen. Liitto edusti Itä-Suomea Alueellisen ohjelmatyön ohjausryhmässä, joka ohjeisti erityisesti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman valmistelua. Liitto otti kantaa aluekehitystä ja rakennerahastoja koskeviin lakiuudistuksiin ja pyrki vaikuttamaan sekä kansallisella että EU:n tasolla oh- 13

19 jelmasisältöihin, rahoituksen tasoon ja toimeenpanoa koskeviin menettelytapoihin, vaihtelevalla menestyksellä. Maakuntaliitto käynnisti yhteistyöryhmän sihteeristössä keskustelun siitä, miten strategista ohjausta ja hankemenettelyä tulisi kehittää uudella ohjelmakaudella. Parannusta toisivat maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkat sisältöpainotukset ja niihin liittyvä ohjelmasopimusmenettely. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin huomiota Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittäjänä maakuntaliiton rooli on välillinen. Liitto laatii maakunnalliset strategiat, joiden tavoitteena on kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Lisäksi liitto rahoittaa hankkeita, jotka kehittävät elinkeinoelämää, kohentavat osaamista ja vahvistavat innovaatiotoimintaa. Vuoden 2006 hankkeista esimerkkejä ovat EcoStart-, InnoProSavo- ja e2esavo-hankkeet sekä pk-yritysten rahoitustuki-instrumenttien vertailua ja liiketoimintaosaamisen verkostoja selvittäneet hankkeet. Maakuntaliitto oli edustettuna Tekesin valmisteleman Itä-Suomen innovaatiostrategian (ISI) ohjausryhmässä ja TE-keskuksen Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän alueellisessa ohjausryhmässä. Yhteistyö maakuntaliiton, TE-keskuksen yritysosaston, Mikkelin teknologiakeskuksen ja muiden seudullisten toimijoiden välillä lisääntyi. InnoProSavo -hankkeen ohjausryhmä piti ensimmäisen kokouksensa elokuussa Kuvassa vasemmalta hanke-koordinaattori Kirsi Mättölä Mikkelin teknologiakeskus Miktech, toimitusjohtaja Pekka Turkki, YTI-tutkimuskeskus, maakuntasuunnittelija Jukka Ollikainen, Etelä-Savon maakuntaliitto, toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech, osastopäällikkö Kirsi Kosunen, TE-keskus, toimialavastaava Lasse Pulkkinen, Savonlinnan seudun yrityspalvelut, toimitusjohtaja Markku Sinkkonen Varkauden seutu, Aduser Oy, yksikön johtaja Veli-Matti Mäkelä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntajohtaja Hannu Vesa (ohjausryhmän puheenjohtaja) ja innovaatiopäällikkö Mika Kärki, InnoProSavo -hanke. 14

20 E D U N V A L V O N T A J A K E H I T T Ä M I S T Y Ö Maakuntaliiton edunvalvontatyö tarkoittaa ensisijassa yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa. Etelä-Savon yhteistyöverkostot suuntautuvat sekä valtakunnan tasolle että toisiin maakuntiin, mutta myös kansainvälisille foorumeille, esimerkiksi Euroopan unioniin ja lähialueille Pietariin ja Leningradin alueelle. Myös maakunnan sisäinen yhteistyö ja sen koordinointi on erittäin tärkeä osa liiton edunvalvontaa. Sisäinen yhteistyö on edellytys yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Vuosi 2006 oli maakuntaliiton toiminnassa merkittävä ohjelmatyövuosi. Maakuntaohjelma ja uusi EU-ohjelma valmistuivat, ja vanhan EU-ohjelman viimeisiä hankepäätöksiä tehtiin. Tämä kaikki heijastui vahvasti myös edunvalvontaan ja erityisesti kehittämistyöhön. Edunvalvontaa maakuntaliitto hoiti vuonna 2006 pääosin aikaisempien vuosien mukaisesti. Perustana oli edunvalvontamatriisi, joka käsiteltiin säännöllisesti kaikissa maakuntahallituksen kokouksissa. Matriisi sisältää maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet ja muut tärkeimmät asiat. Edunvalvontaan liittyivät myös lukuisat maakuntahallituksen kannanotot ja lausunnot sekä tiedottaminen eri yhteyksissä ja eri tavoin maakunnan tavoitteista ja näkemyksistä. Käytännössä edunvalvontatyö oli jatkuvia neuvotteluja, vierailuja, tapaamisia ja keskusteluja. Tämä sidosryhmäsuhteiden hoito ja maakunnalle tärkeiden tavoitteiden ja hankkeiden edistäminen vei suuren osan maakuntaliiton johtavien virkamiesten viikoittaisesta työajasta. Liiton keskeisimpiä yhteistyötahoja olivat kansanedustajat, seutukunnat ja kunnat, valtion viranomaiset, poliittiset piirijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja koulutus- ja tutkimuslaitokset. Yhteistyötä tehtiin Suomen muiden maakuntien ja erityisesti Itä-Suomen liittojen ja Kaakkois-Suomen liittojen kanssa. Kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen vahvistaminen edellytti myös entistä aktiivisempaa toimintaa. Etelä-Savo järjesti ensimmäisen vaikuttajatapaamisen Helsingissä. Illallisille Savolaiseen osakuntaan osallistui runsaat 40 Etelä-Savon vaikutusvaltaista ystävää. Kuvassa uutisankkuri Urpo Martikainen MTV3 (vas.), maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Reino Matilainen, kuraattori Markus Miettinen Savolainen osakunta ja ohjelmajohtaja Ville Vilén Yle Radio Suomi. Edunvalvonnan ohella maakuntaliitto oli mukana useissa kehittämishankkeissa. Lisäksi liitto oli mukana käynnistämässä ja laatimassa useita erillisiä strategiatöitä. Edunvalvonnan ja kehittämistyön keskeiset tehtävät vuonna 2006 Vuonna 2006 maakuntaliiton keskeiset edunvalvontaasiat liittyivät: kunnallistalouteen ja palvelurakenteisiin, koulutukseen ja tutkimukseen, liikenteeseen, alueellistamiseen, laajakaistayhteyksiin ja alue- ja rakennepolitiikkaan. Esillä olivat erityisesti seuraavat asiat: palvelurakenteet ja kuntayhteistyö, Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeiden toteutus, 15

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnit Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 1 Rakennerahasto-ohjelman laadinta ohjelmakaudelle 2014-2020 1.1

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ

ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTE 25.10.2010 ETELÄ-SAVO VALITTAA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN MAAKUNTAKAAVAPÄÄTÖKSESTÄ Etelä-Savon maakuntaliitto valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön maakuntakaavapäätöksestä. Asiasta

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2005 E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 7 6 : 2 0 0 6 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2005 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Rahoitustoimen katsaus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Aiheet Kuluvan vuoden ja ohjelmakauden rahoitustilanne Rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu Vm:n talousarvioesityksen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 18 Aika torstai 1.6.2006 klo 9.03 9.38 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 6: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä

Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä TIEDOTE 14.12.2011 Etelä-Savon yhteistyöryhmä hyväksyi neljä suurta EU-hanketta Mikkelissä Maakunnan yhteistyöryhmä näytti vihreää valoa neljälle suurelle osaamishankkeelle keskiviikkona 14. joulukuuta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Toimenpidealueet Suomi maailmassa Yhteiset

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013

Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 Kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen EAKR:n Etelä-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2006 Päijät-Hämeen liitto SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus

Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus Etelä-Savon maakuntaliiton Toimintakertomus 2007 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 92:2008 Etelä-Savon maakuntaliiton toimintakertomus 2007 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 92:2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot