Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001"

Transkriptio

1 1 Tapio Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 8:2001

2 2 ISBN Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2001

3 3 Esipuhe Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt ensimmäistä kertaa. Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää opetusministeriölle ehdotuksensa neljästä huippuyksiköstä. Arviointineuvosto on ehdotuksessaan tukeutunut valittujen asiantuntijoiden suorittamaan arviointiin. Arviointineuvosto haluaa kiittää arviointiryhmän jäseniä heidän asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstään. Alueellisen kehityksen edistäminen on ollut ammattikorkeakouluille keskeinen haaste niiden perustamisesta lähtien. Arviointineuvosto totesi arviointiprosessia suunnitellessaan, että aluekehitysvaikutuksen arviointi on tavallista vaativampi tehtävä. Siinä pitää ottaa huomioon sekä arvioitava aihe että arvioinnin kohteina olevien ammattikorkeakoulujen toimintaympäristö, kehitysvaihe että niiden alueiden tarjoamat erilaiset toimintaedellytykset. Hakemuksia saapui kaikkiaan 24 ammattikorkeakoulusta. Huippuyksiköiksi esitettäville ammattikorkeakouluille on yhteistä ammattikorkeakoulun toimintaympäristön hyvä analyysi ja siihen pohjautuva laadukas strategiatyö sekä näytöt toiminnasta aluekehitystehtävässä tasapainoisesti koko ammattikorkeakoulun tehtävän laajuudella sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Huippuyksiköksi esitettävällä ammattikorkeakoululla tuli olla myös selkeä kuva aluekehitystoiminnan tulevaisuuden haasteista. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutukset on tarkoitus arvioida seuraavan kerran vuonna Arviointineuvosto on halunnut nähdä nyt toteutetun arvioinnin ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen kehittämisvälineenä. Tukeakseen ammattikorkeakoulujen aluekehitystyötä ja sen jatkuvaa kehittämistä arviointineuvosto julkaisee myöhemmin vuonna 2001 arviointiryhmän tuottaman erillisen julkaisun, jossa ryhmän jäsenet pohtivat nyt läpiviedyn arvioinnin pohjalta ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutusta eri näkökulmista. Arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä myös aluekehitysvaikutuksen arviointiprosessin kehittämistä. Tältä pohjalta arviointiryhmä on halunnut tuoda esille arvioinnin aikana esille tulleita kehittämisideoitaan. Näitä ajatuksia esitellään raportissa erikseen. Arviointineuvosto toivoo, että myös ammattikorkeakoulut ja niiden aluekehitystyön yhteistyökumppanit osallistuisivat arvioinnin kehittämiseen. Tähän liittyvät ideat voi osoittaa arviointineuvoston pääsihteeri Kauko Hämäläiselle Kuopiossa Ossi V. Lindqvist Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

4 4 Sisällys I ARVIOINNIN VALMISTELU 5 1 Huippuyksikkötoiminnan tausta 5 2 Arviointimenetelmä ja arviointiprosessin aikataulu 5 3 Arviointiperusteet 6 4 Hakuohjeet 8 5 Arviointiryhmän nimeäminen ja perehdyttäminen arviointityöhön 9 II ARVIOINTIPROSESSI 12 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset 12 2 Asiantuntija-arviointi Vierailukohteiden valitseminen Arviointivierailujen toteutus Vierailukohteiden arviointi 15 3 Arviointiprosessin arviointi 15 III ARVIOINTIPALAUTE HAKEMUKSEN JÄTTÄNEILLE 17 1 Palaute ei-vierailukohteiksi valituille 17 2 Palaute vierailukohteille, joita ei esitettä huippuyksiköiksi 19 IV KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON ESITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEKEHITYS- VAIKUTUKSEN HUIPPUYKSIKÖIKSI VUODELLE Hämeen ammattikorkeakoulu 25 2 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu 43 3 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 59 4 Satakunnan ammattikorkeakoulu 74

5 5 I ARVIOINNIN VALMISTELU 1 Huippuyksikkötoiminnan tausta Opetusministeriö pyysi kirjeellään korkeakoulujen arviointineuvostoa ehdottamaan ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella 4 6 ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköä vuodelle Arviointineuvoston tuli saada esityksensä valmiiksi mennessä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt ensimmäistä kertaa. Yliopistokoulutuksen huippu- ja laatuyksiköitä on valittu jo kuusi kertaa, joista Korkeakoulujen arviointineuvosto on tehnyt kaksi viimeisintä (Korkeakoulujen arviointineuvoston raportit 5:1998 ja 6:2000). Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköjen valinnat tehtiin ensimmäisen kerran viime vuonna (Korkeakoulujen arviointineuvoston raportti 13:2000). Tuolloin arviointineuvosto hyödynsi osin yliopistovalinnoissa käytettyjä menettelyjä. Koulutuksen laatuyksiköiksi vuodelle 2000 esitettiin kuutta ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arviointi poikkeaa luonteeltaan koulutuksen laatuyksikköjen arvioinnista. Tätä varten arviointineuvosto muutti arviointimenetelmää ja tuotti täysin uudenlaiset arviointiperusteet. Opetusministeriö käyttää arviointineuvoston esitystä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiksi tuloksellisuusmäärärahajaon perusteena vuonna Arviointimenetelmä ja arviointiprosessin aikataulu Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valintamenettelyn, arviointiperusteet ja arviointiaikataulun kokouksessaan Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointi päätettiin antaa arviointineuvoston nimeämälle arviointiryhmälle. Arviointi päätettiin tehdä kaksivaiheisesti. Esitysten perusteella valitaan osa ammattikorkeakouluista vierailukohteeksi. Lopullinen arviointi tapahtuu esitysten ja arviointivierailun perusteella. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valinnassa päätettiin käyttää seuraavia periaatteita: esitys voidaan tehdä vain koko ammattikorkeakoulusta valinnassa painotetaan ammattikorkeakoulun alueella saavuttamia tuloksia ja ammattikorkeakoulun aktiivisuutta alueen kehittämisessä valintaperusteina käytetään ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutusta kuvaavia arviointiperusteita arvioinnin tekee arviointineuvoston nimeämä asiantuntijaryhmä arviointineuvosto tuottaa arviointiryhmälle esitysten taustatiedoksi ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, opetus- ja muuta henkilöstöä, rahoitusta, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä ammattikorkeakouluista valmistuneiden

6 6 työhön sijoittumista koskevan tilastoaineiston. Tilastoaineiston työstämisessä käytetään ammattikorkeakoulujen AMKOTA -järjestelmään ja Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen antamia tietoja. Tilastoaineisto valmistuu vuodenvaihteessa ja toimitetaan ammattikorkeakouluille tiedoksi mahdollisia kommentteja varten arviointi tehdään kaksivaiheisesti: 1) esitysten perusteella valitaan vähintään seitsemän ammattikorkeakoulua, joihin tehdään vierailu, 2) lopullinen valinta tehdään esityksen ja vierailun perusteella opetusministeriö tekee arviointineuvoston esityksestä päätöksen huippuyksiköistä Arviointiprosessissa päätettiin noudattaa seuraavaa aikataulua: arviointineuvosto hyväksyy arviointiperusteet, menettelytavan ja hakuohjeet hakuohjeet ja arviointiperusteet lähetetään ammattikorkeakouluille lokakuu 2000 arviointineuvosto nimeää arviointiryhmän hakuaika päättyy joulukuu 2000 arviointiryhmän perehdyttäminen ja arviointiryhmän perehtyminen esityksiin ja muuhun aineistoon tammikuu 2001 arviointiryhmän kokoukset ja esitys vierailukohteista arviointineuvostolle tammikuu 2001 arviointineuvosto päättää vierailukohteista helmi maaliskuu 2001 arviointiryhmän vierailut ja valintaesitys arviointineuvostolle mennessä arviointineuvosto tekee ministeriölle esityksen huippuyksiköistä 3 Arviointiperusteet Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arviointiperusteiksi arviointineuvosto päätti seuraavat asiat: Arviointiperusteet 1. Ammattikorkeakoulun toimintaympäristö ammattikorkeakoulun toiminta-alueen määrittely (jos muu kuin maakunta, mikä?) alueen tarjoamat puitteet ja haasteet aluekehitystyölle (EU-tukialueet, työllisyys ja työttömyyden kehitys, elinkeinorakenne jne.) muutokset ja muutostrendit toimintaympäristössä 2. Aluekehitystehtävä ja sen määrittely ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiassa tavoite- ja tulossopimuksessa v määritelty tehtävä täsmentävät näkökohdat

7 7 3. Alueen koulutustarpeisiin vastaaminen (sekä nuorten koulutus että aikuiskoulutus) ammattikorkeakoulun käyttämät alueellisen koulutustarpeen kartoitusmenetelmät koulutustehtävän (koulutusalat ja -ohjelmat sekä erikoistumisopinnot ja muu täydennyskoulutus) kohdentaminen alueellisten tarpeiden perusteella koulutuksen määrällisessä kohdentamisessa tapahtuneet muutokset (aloituspaikkojen siirrot) viimeisten kolmen vuoden aikana opiskelijoiden rekrytointialueet suhteessa ammattikorkeakoulun aluerooliin 4. Ammattikorkeakoulun ja sen vaikutusalueen yhteistyömuodot ammattikorkeakoulun vuorovaikutusverkoston ja -toiminnan kuvaus rooli alueellisen kehittämisstrategian suunnittelussa ja osallistuminen alueellisiin kehitysprojekteihin yhteistyö muiden korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa panostukset uuden yritystoiminnan kehittämiseksi alueella ja saavutetut tulokset esimerkkejä merkittävimmistä yksittäisten organisaatioiden (yritykset, julkishallinto ja muut toimijat) kehittämishankkeista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, opinnäytetöitä ja työharjoittelua koskeva yhteistyö alueella toimivien organisaatioiden kanssa; esimerkkejä hyvistä käytänteistä yrityksille ja muulle työelämälle tarjottava palvelutoiminta viisi merkittävintä yhteistyökumppania tärkeysjärjestyksessä perusteluineen (ml. yhteistyön laatu käytännössä) 5. Valmistuneiden työllistyminen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden seurantajärjestelmät ammattikorkeakoulun rekrytointipalvelut ja niiden valmistuneiden työllistymistä edistävät toimenpiteet valmistuneiden työllistyminen ammattikorkeakoulun sijaintimaakuntaan 6. Nykytilan arviointi ja tulevaisuus arvio ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnasta aluekehitystoiminnan tulevaisuus ja haasteet Arviointineuvosto lähetti arviointiperusteet, arviointimenettelyn ja arviointiaikataulun ammattikorkeakouluille kirjeellään Kirjeessään arviointineuvosto painotti erikseen, että huippuyksikköjen valinnassa painotetaan ammattikorkeakoulun saavuttamia tuloksia ja sen aktiivisuutta alueen kehittämisessä koko sen koulutustehtävän laajuudelta. Aktiivisuudella tarkoitetaan ammattikorkeakoulun omaehtoista ja aloitteellista toimintaa ja panostusta alueen kehittämiseksi, eikä esimerkiksi pelkästään ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tai työntekijöiden alueelle tuomia rahavirtoja.

8 8 4 Hakuohjeet Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi päivätyllä kirjeellään ammattikorkeakouluja tekemään mennessä yhden koko ammattikorkeakoulua koskevan esityksen. Esityksen laajuus rajattiin siten, että ehdotuksen laajuus sai olla enintään kymmenen sivua liitteet mukaan luettuna. Ammattikorkeakoulun esityksen tuli muodoltaan noudattaa arviointineuvoston hyväksymiä arviointiperusteita. Tämän lisäksi hakuohjeiden liitteenä oli arviointineuvoston hyväksymä arviointimenettely. Hakuohjeissa todettiin lisäksi, että ammattikorkeakouluille varataan tilaisuus kommentoida arvioinnissa hyödynnettäviä tilastotietoja. Arviointineuvosto tuotti arviointiryhmälle esitysten taustatiedoksi ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, opetus- ja muuta henkilöstöä, rahoitusta, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä ammattikorkeakouluista valmistuneiden työhön sijoittumista koskevan tilastoaineiston. Tilastoaineiston työstämisessä käytettiin hyväksi ammattikorkeakoulujen AMKOTA-järjestelmään ja Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen antamia tietoja. Hakuohjeissa todettiin, että tilastoaineisto valmistuu vuodenvaihteessa ja toimitetaan ammattikorkeakouluille tiedoksi mahdollisia kommentteja varten. Arviointineuvosto tiedotti ammattikorkeakouluja käytettävistä tilastoista kirjeellään Kirjeessä todettiin, että arviointineuvoston nimeämä aluekehitysvaikutuksen arviointiryhmä oli päättänyt hyödyntää arvioinnissa seuraavia AMKOTA-järjestelmän valmistilastoja: hakeneet ja aloittaneet (nuorten koulutus) 2000 hakeneet ja aloittaneet (aikuiskoulutus) 2000 opiskelijamäärät ammattikorkeakouluittain (tutkintoon johtava koulutus) 2000 keskeyttäneet koulutusaloittain (nuoret) 1999 suoritetut tutkinnot ja keskimääräiset opiskeluajat ammattikorkeakouluittain (nuoret) 1999 suoritetut tutkinnot ja keskimääräiset opiskeluajat ammattikorkeakouluittain (aikuiset) 1999 Lisäksi arviointiryhmä käytti AMKOTA-järjestelmästä ajettavia tilastoja: opettajien kelpoisuudet ammattikorkeakouluittain 1999 ammattikorkeakoulututkinnon vuosina suorittaneiden sijoittuminen vuoden 1999 lopussa Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuvat tilastot piti siirretään AMKOTA-järjestelmään tammikuun puolivälissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastotiedot kerättiin ammattikorkeakouluilta ensimmäistä kertaa. Tilastokeskus päätti keväällä 2001, että se ei julkaise vielä ammattikorkeakoulukohtaisia tietoja. Tästä syystä niitä ei voitu hyödyntää vielä vierailukohteita arvioitaessa. Arviointiryhmä sai kuitenkin vierailukohteiksi valittujen ammattikorkeakoulujen tiedot niiden myöntämällä luvalla käyttöönsä Tilastokeskukselta ennen lopullista arviointia.

9 9 5 Arviointiryhmän nimeäminen ja perehdyttäminen arviointityöhön Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointia varten arviointineuvosto nimesi arviointiryhmän. Ryhmään haettiin aluetutkimuksen, aluekehitystyön, opiskelijoiden ja yritysten yhteistoiminnan tuntemusta sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan sisäistä tuntemusta. Lisäksi arviointiryhmän koostumusta suunniteltaessa otettiin huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo ja ryhmän alueellinen tasapaino. Arviointiryhmästä päätettiin muodostaa varsin laaja, jotta arviointiin liittyvät mahdolliset jääviyskysymykset ja aikatauluongelmat voidaan ratkaista vierailuja suunniteltaessa. Tarkoituksena oli, että arviointiryhmä voidaan jakaa kahteen vierailuryhmään, jolloin kullekin vierailulle osallistuu alustavan suunnitelman mukaan puheenjohtaja ja 4 5 arviointiryhmän jäsentä. Opiskelijajäsenistä pyydettiin ehdotus Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitolta, SAMOK ry:ltä. Arviointiryhmän kokoonpano muodostui seuraavanlaiseksi: Puheenjohtaja Jäsenet Tutkimusjohtaja Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston Levón-instituutti Koulutuspoliittinen sihteeri Kristiina Huttu, SAMOK ry. Johtaja Elina Lehto, Uudenmaan TE-keskus Projektipäällikkö Eila Linna, Elinkeinokehittäjä eero Rovaniemi Lääninsivistysneuvos Heikki K. Lyytinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Opiskelija Leena Miikkulainen, Helsingin ammattikorkeakoulu/samok ry. Laatupäällikkö Riitta Paasivuori, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö Pekka Reiman, PKT-säätiö Professori emeritus Kalevi Rikkinen, Helsingin yliopisto Yliopettaja Rauni Väätämöinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Arviointiryhmä valitsi ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajakseen Riitta Paasivuoren. Arviointiryhmän sihteerinä toimi asti suunnittelija Tapio Huttula Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Huttulan siirryttyä alkaen opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikköön on arviointiryhmän sihteerinä toiminut hänen sijaisensa suunnittelija Ismo Kantola. Samalla kuitenkin päätettiin, että Tapio Huttula vastaa edelleen huippuyksikköarvioinnin toteutuksesta arvioinnin loppuun saakka ja osallistuu mm. arviointivierailuihin ja raportin toimittamiseen. Arvioinnin riippumattomuuden varmistamiseksi hän ei tule myöhemmin osallistumaan arviointineuvoston huippuyksikköjä koskevan esityksen jatkokäsittelyyn opetusministeriössä. Perehdyttääkseen arviointiryhmän tulevaan tehtäväänsä ja yleisemmin ammattikorkeakoulujen aluekehitystoimintaan arviointineuvosto järjesti arviointiryhmälle perehdyttämistilaisuuden. Tämän lisäksi arviointineuvosto valmisteli arviointiryhmälle taustamuistion ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän reunaehdoista ja niistä arviointineuvoston näkemyksistä, joita neuvoston keskusteluissa tuli esille sen valmistellessa arvioinnin toteuttamista.

10 10 Arviointineuvoston ja arviointiryhmän tapaaminen järjestettiin Tapaamisessa käytiin läpi arviointiryhmän toimeksianto, taustamuistio ja keskusteltiin arvioinnin tulevista haasteista. Taustamuistiossa tuotiin lyhyesti esille ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävään vaikuttavat reunaehdot lainsäädännössä ja hallinnollisissa päätöksissä. Lisäksi siinä kerrattiin ammattikorkeakouluille asetetut kehittämistavoitteet valtioneuvoston hyväksymässä kehittämissuunnitelmassa Koulutus ja tutkimus vuosina sekä opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Tämän lisäksi muistioon oli koottu vuosien 2000 ja 2001 valtion tulo- ja menoarvioon ammattikorkeakouluopintoja koskevassa yleisessä selvitysosassa ammattikorkeakoulujen kehittämistoiminnasta painotetut asiat. Taustamuistion viimeisessä osassa kerrattiin lyhyesti arviointineuvoston näkemykset arvioinnissa huomioon otettavista seikoista. Arviointineuvoston näkemykset oli tiivistetysti koottu arviointiperusteisiin. Joitakin asioita oli myös painotettu jo ammattikorkeakouluille niille lähetetyissä hakuohjeissa. Muistioon koottujen ajatusten avulla arviointineuvosto halusi kuitenkin vielä syventää ja avata omia näkemyksiään arviointiryhmälle. Ensimmäisenä seikkana arviointineuvosto painotti ammattikorkeakoulun oman toimintaympäristönsä määrittelyä. Ammattikorkeakoulujen toisistaan poikkeavat toimintaympäristöt tuli kyetä ottamaan huomioon arvioinnin toteutuksessa. Samoin se, että ammattikorkeakoulut ovat historialtaan ja kehitykseltään varsin eri tilanteissa. Ammattikorkeakoulukokeilut aloitettiin pitkällä aikavälillä vuosien aikana. Ammattikorkeakoulujen vakinaistumiset tapahtuivat vaiheittain vuosina Lisäksi useat vakinaiset ammattikorkeakoulut ovat saaneet vakinaistamisen jälkeen laajennuksia. Ammattikorkeakouluille oli esitysten valmistelusta annettu ohje, että ne voivat esityksessään tuoda esille kokeilutoiminnan alusta alkaen kertyneitä aluekehitysvaikutuksia. Siksi ammattikorkeakoulujen toiminnan tarkasteluaika vaihtelee. Toinen keskeinen seikka oli se, miten ammattikorkeakoulu hahmottaa oman tehtävänsä ja roolinsa. Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjataan monin tavoin viranomaisten päätöksillä. Tässä tilanteessa arviointiryhmän tuli arviointineuvoston mukaan ottaa huomioon se, miten ammattikorkeakoulut itse hahmottavat toimintakenttänsä mahdollisuudet ja rajoitukset ja miten ne niissä puitteissa toimivat. Arviointineuvoston mukaan arvioinnissa tuli painottaa ammattikorkeakoulun alueella saavuttamia tuloksia ja ammattikorkeakoulun aktiivisuutta alueen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun tuli kyetä esittämään näyttöjä esityksessä mainitsemistaan toiminnoista. Arvioinnin tuli painottua jo tehtyyn työhön ja saavutettuihin tuloksiin, ei hyviin suunnitelmiin. Toisaalta myös ammattikorkeakoulun kyky hahmottaa alueen tulevaisuuden haasteet ja tarpeet tuli ottaa huomioon arvioinnin aikana. Samalla arviointineuvosto totesi, että näyttöihin liittyviä laadullisia tekijöitä, kuten esimerkiksi yhteistyösuhteiden laatua, vuorovaikutusverkoston toimivuutta, ammattikorkeakoulun toiminnan vastaa-

11 vuutta elinkeinoelämän tarpeisiin jne., on vaikea saada vertailukelpoista kuvaa esitysten käsittelyvaiheessa. Näiden asioiden arviointi tulisikin painottumaan arviointivierailuissa. Lopuksi arviointineuvosto totesi muistiossaan, että ammattikorkeakouluja oli pyydetty esityksissään kuvaamaan suorittamaansa aluekehitystyötä koko koulutustehtävänsä laajuudelta. Menestyäkseen valinnassa ammattikorkeakoululla tuli siis olla näyttöjä kaikilta koulutus- ja toiminta-aloilta. Arvioinnissa huomioidaan myös ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan innovaatiot ja kekseliäisyys. Ammattikorkeakoulun aluekehitystyön monipuolisuus on näin ollen yksi keskeinen arviointiperuste. 11

12 12 II ARVIOINTIPROSESSI 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset Arviointineuvosto sai määräaikaan mennessä yhteensä 24 esitystä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Esityksensä jättivät seuraavat ammattikorkeakoulut: Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu ( alkaen Laurea-ammattikorkeakoulu) Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska Yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Kaikki esitykset täyttivät hakuohjeissa annetut muodot. Esitystään eivät jättäneet Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Sydväst.

13 13 2 Asiantuntija-arviointi 2.1 Vierailukohteiden valitseminen Järjestäytymiskokouksessaan arviointiryhmä keskusteli aluksi ryhmän jäsenten työ-, luottamus- tai muiden suhteiden johdosta syntyvistä jääviystilanteista. Arviointiryhmä päätti, että jääviystilanteissa ryhmän jäsen ei osallistu kyseisen ammattikorkeakoulun osalta päätöksentekoon eikä arviointivierailuun. Ryhmän jäsenet todettiin jääveiksi seuraavasti: Hannu Katajamäki: Vaasan ammattikorkeakoulu; Eila Linna: Rovaniemen ammattikorkeakoulu; Riitta Paasivuori: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu; Kalevi Rikkinen: Lahden ammattikorkeakoulu; Rauni Väätämöinen: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Arviointiryhmän ensimmäinen varsinainen tehtävä oli valita tarkempaan arviointiin pääsevät ammattikorkeakoulut. Arviointineuvoston antamien ohjeiden mukaan arviointivierailu tuli tehdä vähintään seitsemään ammattikorkeakouluun. Arviointiryhmän arviointi perustui tässä vaiheessa yksinomaan ammattikorkeakoulujen esityksissään esille tuomiin tietoihin. Arviointiryhmä painotti arvioinnissa arviointineuvoston ammattikorkeakouluille antamia ohjeita ja arviointineuvoston taustamuistiossa esille nostamia näkökohtia. Näin tulivat erityisesti huomioitavaksi: 1) ammattikorkeakoulun toimintaympäristö, 2) ammattikorkeakoulun saavuttamat tulokset ja näytöt, 3) ammattikorkeakoulun aktiivisuus ja aloitteellisuus aluekehitystyössä, 4) ammattikorkeakoulun panostukset aluekehitystyöhön ja 5) ammattikorkeakoulun koko koulutustehtävän laajuinen toiminta. Arvioinnissa korostuivat ammattikorkeakoulun toimintaympäristön analyysi, se miten ammattikorkeakoulu oli hahmottanut oman asemansa ja roolinsa alueen kehittäjänä, mitä strategisia johtopäätöksiä se oli tältä pohjalta tehnyt ja miten toteutetut toimenpiteet ja ammattikorkeakoulun toiminta yleensä vastaavat näitä linjauksia. Ammattikorkeakoululla tuli olla näyttöjä pyrkimyksestä toimia aluekehitystehtävässä tasapainoisesti koko ammattikorkeakoulun koulutustehtävän laajuudella koulutuksesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoululla tuli olla myös selkeä kuva aluekehitystoiminnan tulevaisuuden haasteista. Arviointiryhmä teki arviointineuvostolle yksimielisesti esityksen vierailla yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Arviointineuvosto hyväksyi yksimielisesti ryhmän esityksen. Arviointiryhmä esitti arviointineuvostolle, että arviointiryhmä suorittaisi arviointivierailun seuraaviin yhdeksään ammattikorkeakouluun: Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu ( alkaen Laurea-ammattikorkeakoulu), Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vierailukohteiden valinnasta ilmoitettiin ammattikorkeakouluille kirjeellä

14 Arviointivierailujen toteutus Arviointiryhmän vierailuaikataulu ja ryhmien kokoonpano lähetettiin ammattikorkeakouluille Kullekin vierailulle osallistui puheenjohtaja ja viisi arviointiryhmän jäsentä sekä ryhmän sihteeri. Puheenjohtajan lisäksi arviointiryhmän jäsen Pekka Reiman osallistui jokaiselle arviointivierailulle. Näin varmistettiin arviointien vertailtavuus. Tätä turvattiin myös tarkoilla vierailuohjeilla ja yhtenäisten kysymysten laatimisella. Varsinaiset ohjeet arviointivierailuja varten toimitettiin ammattikorkeakouluille Arviointivierailu noudatti kaikissa kohteissa samaa päiväohjelmaa. Arviointiryhmä haastatteli aamupäivällä oman kokouksensa jälkeen ensin ammattikorkeakoulun johtoa, ammattikorkeakoulun ylläpitäjien edustajia, opiskelijoita sekä opettajien ja muun henkilökunnan edustajia. Opiskelijoiden haastattelujen osalta lähetettiin ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistyksille omat ohjeet. Yhdistysten tehtävänä oli valita haastateltavat opiskelijat. Iltapäivän aikana arviointiryhmä haastatteli ammattikorkeakoulun sidosryhmien edustajat, tarvittaessa kahdessa eri ryhmässä. Tämän jälkeen kaikkien haastateltavana olleiden ryhmien edustajat kokoontuivat yhteiseen loppukeskusteluun, jossa arviointiryhmän jäsenet voivat tarkentaa päivän mittaan käytyjä keskusteluja tai syventää niitä. Samalla tilaisuus tarjosi ammattikorkeakoulun eri sidosryhmille tilaisuuden täydentää aikaisemmissa haastatteluissa sanottuja asioita. Loppukeskustelun jälkeen arviointiryhmälle esiteltiin ammattikorkeakoulun valitsema aluekehitystyön kärkihanke tai -projekti. Ammattikorkeakouluja pyydettiin valitsemaan hanke, joka kuvaa ammattikorkeakoulun aluekehitystyötä parhaimmillaan. Päivän päätti arviointiryhmän oma yhteenvetokokous. Arviointiryhmän vierailuaikataulu ja sille esitellyt kärkihankkeet olivat seuraavat: Vierailupäivä Ammattikorkeakoulu Esitelty kärkihanke Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lihashallintastudio Kemi Tornion ammattikorkeakoulu Digipolis Hämeen ammattikorkeakoulu Ohutlevykeskus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Eurorussia-hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu Automaatiotekniikan tutkimuskeskus Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointipalvelujen (Laurea-ammattikorkeakoulu) kehittämiskeskus, Hypake Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pohjoisen Keski-Suomen energiaverkoston kehittämishanke Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Elämisen alkuun -projekti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Laserpinnoitus-hanke

15 Vierailukohteiden arviointi Syventääkseen vierailukohteiden arviointia arviointiryhmä pyysi ammattikorkeakouluja toimittamaan ajan tasalla olevat asiakirjat, joista ilmenivät ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus, missio, visio ja strategia. Tämän lisäksi arviointiryhmä hyödynsi arvioinnissa AMKOTAsta saatuja tilastotietoja. Arviointiryhmä sai ammattikorkeakouluilta myös luvan käyttää niiden Tilastokeskukselle luovuttamia tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastotietolomakkeita. Sihteeri laati ammattikorkeakoulujen ilmoituksista yhteenvedon arviointiryhmälle. Tässä vaiheessa kuitenkin todettiin, että näiden tietojen luotettavuus on, ilmeisistä tulkinnallisista eroista johtuen, vielä niin epävarmaa, että niitä ei voitu käyttää t&k - toiminnan tunnuslukuina. Arvioinnit perustuivat siten ammattikorkeakoulujen esitysten sisältämiin ja arviointivierailujen aikana kerättyihin tietoihin. Arvioinnissa painotettiin samoja asioita kuin vierailukohteita valittaessa (ks. s. 13). Arviointiryhmä haluaa korostaa, että muita ryhmän tiedossa mahdollisesti olleita tietoja ei arvioinnissa käytetty. Arviointi toteutettiin siten, että sihteeri toimitti kaikille arviointiryhmän jäsenille kaikkien vierailujen haastattelu- ja muun materiaalin, minkä jälkeen kukin arviointiryhmän jäsen laati kirjallisen lausunnon vierailemistaan arviointikohteista. Lausunnot toimitettiin kaikille arviointiryhmän jäsenille. Lopullinen arviointi tehtiin arviointiryhmän kokouksessa, jossa kaikki arviointikohteet käytiin perinpohjaisessa keskustelussa huolellisesti läpi. Arviointiryhmä päätyi yksimielisesti esittämään arviointineuvostolle neljän ammattikorkeakoulun esittämistä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Arviointiryhmä päätti lisäksi tuoda esille, että kaksi huippuyksiköiksi esitettävistä ammattikorkeakouluista täyttää asetetut kriteerit erinomaisesti ja kaksi muuta hyvin. Tällä menettelyllä arviointiryhmä haluaa korostaa aluekehitystehtävän vaativuutta ja tehtävässä onnistumisen edellyttävän pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. 3 Arviointiprosessin arviointi Arviointineuvosto on pitänyt koko prosessin ajan tärkeänä pyrkiä jatkossa kehittämään myös aluekehitysvaikutuksen arviointiprosessia. Tältä pohjalta myös arviointiryhmä on halunnut tuoda esille arviointiprosessin aikana esille tulleita kehittämisideoita. Arviointiryhmän mielestä on tärkeää, että seuraavalla kerralla arvioinnin tueksi voitaisiin tuottaa entistä enemmän tilastomateriaalia. Erityisesti se toivoo Tilastokeskuksen aineistonkeruun kehittyvän, jotta t&k -toiminnasta saadaan luotettavaa ammattikorkeakoulukohtaista tietoa. Arviointiryhmä pitää kaksivaiheista arviointimenetelmää hyvänä; ensin on tutustuttava kirjallisiin esityksiin ja niiden perusteella on valittava vierailukohteet. Tätä käytäntöä on syytä jatkaa. Vierailut syventävät arviointia oleellisesti. Kaikkien arviointiryhmän jäsenten olisi kuitenkin käytävä kaikissa arviointikohteissa. Tämä lisäisi arvioinnin yhteismitallisuutta. Arviointiryhmien kokoa tulisi jatkossa ehkä pienentää, jotta jokaisen arviointiryhmän jäsenen käynti kaikissa arviointikohteissa olisi käytännössä mahdollista.

16 16 Arviointiryhmä toivoo, että opetusministeriö asettaisi tulevissa toimeksiannoissaan etsittäville huippuyksikköehdokkaille ainoastaan enimmäismäärän, mutta ei vähimmäismäärää. Lopullinen huippuyksiköiksi esiteltävien ammattikorkeakoulujen määrän ratkeaisi arviointiryhmä arviointiprosessin aikana muodostamansa näkemyksen perusteella. Arviointiryhmän mielestä tällä menettelyllä ammattikorkeakoulujen kulloisenkin arviointitilanteen ja valintaperusteiden mukainen osaamistaso vaikuttaisi lopputulokseen paremmin. Arviointiryhmän mielestä arvioinnin perustana olleet arviointikriteerit toimivat hyvin. Erityisen tärkeänä arviointiryhmä piti sitä, että ammattikorkeakouluilta vaadittiin koko koulutustehtävän kattavaa toimintaa ja näyttöjä. Arviointiryhmä toivoo, että näkemys ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävästä ja sen sisällöstä tämän jälkeen syvenee ja että ammattikorkeakoulut ottavat entistä paremmin huomioon koko toiminta-alueensa ja sen eri väestöryhmien toimintaedellytysten parantamisen osana omaa aluekehitystoimintaansa. Arviointiryhmälle kävi arviointiprosessin aikana myös selvästi ilmi se, kuinka rajoitetut toimintamahdollisuudet ammattikorkeakouluilla eräissä asioissa on. Erityisesti tämä tuli esille koulutustarpeiden määrittelyssä. Monissa ammattikorkeakouluissa tuli esille, kuinka esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä valtionhallinnon asettamat rajat tulevat vastaan. Toisaalta joissakin ammattikorkeakouluissa ylhäältä tuleva ohjaus on pitänyt yksipuolisen IT-alan painotuksen edes jotenkin kurissa. Toinen ammattikorkeakouluista riippumaton, mutta niiden toimintaa selkeästi ohjaava seikka on EU-rakennerahastoalueiden rajat ja ohjelmat. Monesti ne tavoitteet ja toiminnot, joihin on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta nousevat ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostetusti esille, vaikka niillä ei olisi alueen tai ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategiassa kovin keskeistä asemaa. Arviointiryhmän mielestä nämä rajoitukset ammattikorkeakoulujen toimintamahdollisuuksissa kannattaa ottaa huomioon jatkossakin, kun arvioidaan ammattikorkeakoulujen tekemää työtä alueidensa hyväksi. Ensimmäisen ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arvioinnin erityishaaste oli ammattikorkeakoulujen eri kehitysvaiheiden ottaminen huomioon arvioinnissa. Jatkossa tämän ongelman merkitys vähenee, koska seuraavalla kerralla ollaan jo tilanteessa, jossa kaikilla ammattikorkeakouluilla on takanaan pidempi kausi vakinaisena ammattikorkeakouluna. Toisaalta seuraavalla kerralla voidaan kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaa arvioida samanlaisella aikajanalla, eli nyt tehdyn arvioinnin jälkeiseltä ajalta. Arviointiryhmä, samoin kuin arviointineuvosto, on halunnut nähdä nyt toteutetun arvioinnin ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen työn kehittämisvälineenä. Tukeakseen ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön kehittämistä arviointiryhmä on päättänyt tehdä erillisen julkaisun, jossa se pohtii ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutusta eri näkökulmista. Tämä julkaisu on tarkoitus julkaista arviointineuvoston julkaisusarjassa vuoden 2001 lopussa.

17 17 III ARVIOINTIPALAUTE HAKEMUKSEN JÄTTÄNEILLE 1 Palaute ei-vierailukohteiksi valituille Arviointiryhmä antaa arviointineuvoston päätöksen mukaisesti palautteen kaikille huippuyksikköesityksen tehneille ammattikorkeakouluille. Jotta arviointi auttaisi ammattikorkeakouluja kehittämään omaa aluekehitystoimintaansa arviointiryhmän palaute niille 15:lle ammattikorkeakoululle, joissa se ei vieraillut, jakautuu yhteiseen kaikille julkiseen palautteeseen sekä ammattikorkeakoulukohtaiseen palautteeseen. Arviointiryhmän julkinen palaute julkaistaan seuraavassa. Ammattikorkeakoulukohtainen palaute toimitetaan esityksen jättäneille ammattikorkeakouluille erikseen. Toimintaympäristön analysoinnista ja strategiatyöstä Ammattikorkeakoulut toimivat hyvin monin tavoin aluekehitystehtävänsä toteuttamiseksi ja ottavat tehtävän vakavasti. Toiminta on kuitenkin monissa ammattikorkeakouluissa vielä jäsentymätöntä ja suunnittelematonta. Ammattikorkeakouluilla on vielä myös tehtävää sekä oman toimintaympäristönsä analysoinnissa että analyysin pohjalta tehtävässä strategiatyössä. Kaikki ammattikorkeakoulut eivät myöskään ole vielä hahmottaneet omaa paikkaansa alueellisessa kehittämis- ja strategiatyössä. Toiminnan suunnittelemattomuus vaivaa monia niistäkin ammattikorkeakouluista, joissa aluekehitystoiminta on saavuttanut jo laajat mitat. Monilla alueilla toimintaa ohjaavat selkeästi enemmän EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteet kuin ammattikorkeakoulun oma strategiatyö. Ongelmallista näissä tapauksissa on se, jos ammattikorkeakoulu jää pelkän toimeenpanijan rooliin. Vaikka ammattikorkeakoulusta on tullut ehkä merkittäväkin hankkeiden toteutusorganisaatio ja projektiosaamisen välittäjä alueelle, se ei tuota aina alueen tarpeita vastaavaa tietoa ja näkemystä alueen tulevaisuuden suunnittelua varten. Koulutustehtävän laajuinen toiminta Monilla karsiutuneista ammattikorkeakouluista oli paljon hyvää ja merkittävää aluekehitykseen vaikuttavaa toimintaa. Usein toiminta kuitenkin painottui liiaksi yhdelle tai kahdelle koulutusalalle tai usein jopa vain muutamaan kärkihankkeeseen. Tätä arviointiryhmä piti esityksen kannalta erityisenä puutteena, koska arviointiperusteissa korostettiin erityisesti koko koulutustehtävän kattavaa aluekehitystoimintaa. Ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan painottumiseen hyvin kapealle sektorille liittyy myös alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta monia vaaroja, jotka tulevat esille esimerkiksi suhdannevaihtelujen aikana.

18 18 Toiminnan kapea-alaisuuteen liittyy myös se havainto, että läheskään kaikki ammattikorkeakoulut eivät nähneet tärkeäksi huolehtia alueen väestön hyvinvoinnista laaja-alaisesti. Esimerkiksi väestön ikääntymiseen tai viihtyvyyden lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä oli varsin vähän. Esitykset olivat kaiken kaikkiaan vahvasti tekniikkaan ja erityisesti IT-aloihin painottuneita. Joidenkin ammattikorkeakoulujen toiminta painottui hyvin pienelle osalle sen maantieteellisestä toiminta-alueesta. Aluekehitystehtävän suhde opetukseen Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän suhde opetukseen jäi monissa esityksissä epäselväksi. Esityksistä ei yleensä käynyt selville, miten ammattikorkeakoulu hyödyntää tutkimus- ja kehittämistoimintaansa ja siinä saatua tietoa opetuksessa ja sen kehittämisessä. Arviointiryhmä pohti myös koulutukseen vahvasti painottuneiden ammattikorkeakoulujen onnistumista aluekehitystyössä. Arviointiryhmän mielestä pelkkä koulutukseen keskittyminen ei tuota missään toimintaympäristössä riittävää aluekehitysvaikutusta. Parhaimmillaan ammattikorkeakoulun aluekehitystyö voi tukea uuden työelämälähtöisen tiedon tuottamista opetukseen, tarjota opiskelijoille monipuolisia työelämäkokemuksia ja projekteihin liittyviä opinnäytetöiden aiheita sekä lisätä opettajien työelämätuntemusta. Opetukseen nivelletty aluekehitystyö voi myös auttaa opiskelijan työllistymistä ja sitoutumista alueelle. Aluekehitystehtävän seuranta ja arviointi Ammattikorkeakoulun aluekehitystyö vaatii toiminnan järjestelmällistä suunnittelua, ennakointia, seurantaa ja arviointia. Toiminnalle tulee asettaa myös selkeät ja mitattavat tavoitteet. Aluekehitystehtävän puutteellinen seuranta ja arviointi olikin yksi yleinen piirre karsiutuneiden ammattikorkeakoulujen esityksissä. Toiminnan arvioinnin vähäisyys heijastui useimmiten myös alueen ja ammattikorkeakoulun tulevaisuuden heikkona hahmottamisena ja alueen koulutustarpeen puutteellisena ennakointina. Tämä näkyi usein myös ammattikorkeakoulun strategiatyön heikkoutena. Esitysten tuottaminen Lopuksi on todettava joitakin seikkoja itse esitysten laatimisesta. Monista esityksistä kävi selvästi ilmi, että niiden laatimiseen ei oltu paneuduttu riittävästi. Esitysten joukossa oli myös tapauksia, joissa oli selkeitä puutteita. Eräiden esitysten osalta kävi myös ilmi, että niiden valmistelu oli tehty hyvin pienessä piirissä. Näissä tapauksissa vaarana oli, että esitys ei kuvannut kattavasti ammattikorkeakoulun koko toimintaa. Vaikka arviointiryhmä pystyikin toteamaan, että eräistä esityksistä oli unohdettu oleellisia asioita, se totesi samalla, kuten myös arviointineuvoston ohjeet edellyttivät, että arviointi tulee tehdä pelkästään esityksessä esitettyihin tietoihin pohjautuen.

19 19 Kehittämissuosituksia Seuraavassa luetellut kehittämissuositukset ovat yhteenveto kaikista viidestätoista hakemuksensa jättäneestä ammattikorkeakoulusta, jotka eivät tulleet arvioinnin käyntikohteiksi. Toimintaympäristön jäsentämiseen ja määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota toiminnan fokusoinnin selkeyttämiseksi. Toimintaympäristön muutoksien ennakointiin tulee kiinnittää huomiota. Ennakointiohjelmat ja -suunnitelmat tulee konkretisoida käytännön toiminnaksi. Strategista suunnittelua tulee systematisoida ja alueen toimijoiden on hyvä linjata yhdessä painopistealueita aluekehitystoiminnalle. Aluekehitystoimintaa tulee suunnitella, toteuttaa ja arvioida. Arvioinnin tulosten perusteella aluekehitystoimintaa tulee edelleen kehittää ja parantaa systemaattisesti. Seurannan mittareita tulisi kehittää koko ajan. Aluekehitystyön tulee kattaa ammattikorkeakoulun kaikki koulutusalat. Valittujen painopistealueiden mukaiset kehittämissuunnitelmat tulee viedä niin konkreettiselle tasolle, että se voidaan toteuttaa ammattikorkeakoulun linjausten mukaisesti. Koulutusalojen välisiä synergiaetuja tulee hyödyntää koulutusohjelmien suunnittelussa yhä laajemmin. Koulutusohjelmien on kyettävä reagoimaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Alueiden hyvinvointia lisääviä toimintamalleja tulee kehittää alueiden kestävän kehityksen tukemiseksi. Parhaiden käytäntöjen löytämiseksi olisi kehitettävä mekanismeja. Parhaita käytäntöjä tulee puolestaan levittää koko organisaation käyttöön. Opettajien työelämätaitoja ja niiden ylläpitämistä tulee edistää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee tukea ammattikorkeakoulun opetusta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulee kehittää ja suunnata. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjausten tulee olla yhdenmukaisia ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan kanssa; toisaalta kaiken t&k -toiminnan ei tarvitse liittyä aluekehitysvaikutuksen tavoitteluun. Ura- ja rekrytointipalveluja on kehitettävä yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa. 2 Palaute vierailukohteille, joita ei esitettä huippuyksiköiksi Arviointiryhmä laati yksityiskohtaisen palautteen myös niille ammattikorkeakouluille, joissa se vieraili, mutta joiden se ei vielä tässä vaiheessa katsonut täyttävän huippuyksikölle asetettuja vaatimuksia. Tämä ammattikorkeakoulukohtainen palaute toimitetaan erikseen Espoon Vantaan ( alkaen Laurea), Jyväskylän, Kymenlaakson, Pohjois-Savon ja Rovaniemen ammattikorkeakouluille.

20 20 Koska näiden ammattikorkeakoulujen esityksiä ja arviointipalautetta ei voida esittää tässä raportissa kokonaisuutena on arviointiryhmä tuottanut näiden ammattikorkeakoulujen palautteesta seuraavan tiivistelmän. Tiivistelmän tarkoituksena on myös tällä tavoin hyödyntää aluekehitysvaikutuksen arviointia kaikkien ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Tiivistelmään on poimittu arviointiperusteiden kannalta olennaisia esimerkkejä. Kannustuksena näiden viiden ammattikorkeakoulun tekemästä hyvästä työstä arviointiryhmä päätti julkaista niiden vahvuuksista kertovat esimerkit ammattikorkeakoulun nimellä. Kehittämiskohteiden osalta ammattikorkeakoulun nimeä ei mainita. Tämä johtuu siitä, että kehittämistarpeiden esittelyllä yritetään kuvata ilmiöitä yleisemmin ei pelkästään kyseisen ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Toisaalta pelkän kehittämiskohteen nimeäminen ilman koko ammattikorkeakoulun esityksen julkaisemista ei tekisi oikeutta näille ammattikorkeakouluille, sillä esimerkit on poimittu palautteen kriittisimmistä osista. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Ammattikorkeakoulun hyvä ymmärrys omasta toiminta-alueestaan ja sen syvällinen analysointi on menestyksekkään aluekehitystyön perusedellytyksiä. Rovaniemen ammattikorkeakoulu käyttää hyväksi pohjoisen erityisluonteensa tarjoamat mahdollisuudet oman alueellisen strategiansa rakentamisessa. Ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävän lähtökohtana on alue ja sen erityispiirteet. Ammattikorkeakoulu ja alueelliset vaikuttajat ovat yksimielisiä alueen kehittämisen suunnasta. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Lapin elämystuotannon kehittämisessä. Elämystuotannon kehittäminen näyttää olevan monia lappilaisia kehittämisorganisaatioita yhdistävä tekijä ja tässä työssä ammattikorkeakoulu on hyvin mukana. Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu on puolestaan osannut analysoida vaikeasti hallittavan toiminta-alueensa hyvin. Tätä kautta se on selkeyttänyt aluekehitystoimintansa funktiota. Ammattikorkeakoululla on selkeä strategia ja tavoitteet, jotka muita Uudenmaan ammattikorkeakouluja selkeämmin nivoutuvat koko alueen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun oivallus oppivasta verkostosta on hyvä. Tätä kautta ammattikorkeakoulu on onnistunut luomaan hyvän kasvualustan alueellisten erityisominaisuuksien ja vahvuuksien kasvulle organisaatiossaan. Olennaista on myös, että kaikilla ammattikorkeakoulun toimijoilla on yhteinen näkemys verkostotoiminnan kehittämisen tarpeellisuudesta. Toinen merkittävä tekijä aluekehitystyön onnistumisessa on toimivien yhteistyösuhteiden luominen ammattikorkeakoulun sidosryhmien kanssa. Vain tätä kautta ammattikorkeakoulu voi saavuttaa merkittävän roolin aluekehitystyössä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on selvästi pystynyt toimimaan hajanaisen ja jännitteisen maakunnan kiinteyttäjänä ja alueellista identiteettiä luovana voimana. Ammattikorkeakoululla on vahva asema alueellaan ja kyky reagoida nopeasti alueen tarpeisiin. Myös alueellisten sidosryhmien sitoutuminen on hyvää tasoa.

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 20.8.2012 Kokous 7/12 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2016 1 Kokousaika kello 13:00 15:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 4 2 Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot