Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001"

Transkriptio

1 1 Tapio Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 8:2001

2 2 ISBN Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki 2001

3 3 Esipuhe Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt ensimmäistä kertaa. Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää opetusministeriölle ehdotuksensa neljästä huippuyksiköstä. Arviointineuvosto on ehdotuksessaan tukeutunut valittujen asiantuntijoiden suorittamaan arviointiin. Arviointineuvosto haluaa kiittää arviointiryhmän jäseniä heidän asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstään. Alueellisen kehityksen edistäminen on ollut ammattikorkeakouluille keskeinen haaste niiden perustamisesta lähtien. Arviointineuvosto totesi arviointiprosessia suunnitellessaan, että aluekehitysvaikutuksen arviointi on tavallista vaativampi tehtävä. Siinä pitää ottaa huomioon sekä arvioitava aihe että arvioinnin kohteina olevien ammattikorkeakoulujen toimintaympäristö, kehitysvaihe että niiden alueiden tarjoamat erilaiset toimintaedellytykset. Hakemuksia saapui kaikkiaan 24 ammattikorkeakoulusta. Huippuyksiköiksi esitettäville ammattikorkeakouluille on yhteistä ammattikorkeakoulun toimintaympäristön hyvä analyysi ja siihen pohjautuva laadukas strategiatyö sekä näytöt toiminnasta aluekehitystehtävässä tasapainoisesti koko ammattikorkeakoulun tehtävän laajuudella sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Huippuyksiköksi esitettävällä ammattikorkeakoululla tuli olla myös selkeä kuva aluekehitystoiminnan tulevaisuuden haasteista. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutukset on tarkoitus arvioida seuraavan kerran vuonna Arviointineuvosto on halunnut nähdä nyt toteutetun arvioinnin ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen kehittämisvälineenä. Tukeakseen ammattikorkeakoulujen aluekehitystyötä ja sen jatkuvaa kehittämistä arviointineuvosto julkaisee myöhemmin vuonna 2001 arviointiryhmän tuottaman erillisen julkaisun, jossa ryhmän jäsenet pohtivat nyt läpiviedyn arvioinnin pohjalta ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutusta eri näkökulmista. Arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä myös aluekehitysvaikutuksen arviointiprosessin kehittämistä. Tältä pohjalta arviointiryhmä on halunnut tuoda esille arvioinnin aikana esille tulleita kehittämisideoitaan. Näitä ajatuksia esitellään raportissa erikseen. Arviointineuvosto toivoo, että myös ammattikorkeakoulut ja niiden aluekehitystyön yhteistyökumppanit osallistuisivat arvioinnin kehittämiseen. Tähän liittyvät ideat voi osoittaa arviointineuvoston pääsihteeri Kauko Hämäläiselle Kuopiossa Ossi V. Lindqvist Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

4 4 Sisällys I ARVIOINNIN VALMISTELU 5 1 Huippuyksikkötoiminnan tausta 5 2 Arviointimenetelmä ja arviointiprosessin aikataulu 5 3 Arviointiperusteet 6 4 Hakuohjeet 8 5 Arviointiryhmän nimeäminen ja perehdyttäminen arviointityöhön 9 II ARVIOINTIPROSESSI 12 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset 12 2 Asiantuntija-arviointi Vierailukohteiden valitseminen Arviointivierailujen toteutus Vierailukohteiden arviointi 15 3 Arviointiprosessin arviointi 15 III ARVIOINTIPALAUTE HAKEMUKSEN JÄTTÄNEILLE 17 1 Palaute ei-vierailukohteiksi valituille 17 2 Palaute vierailukohteille, joita ei esitettä huippuyksiköiksi 19 IV KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON ESITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEKEHITYS- VAIKUTUKSEN HUIPPUYKSIKÖIKSI VUODELLE Hämeen ammattikorkeakoulu 25 2 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu 43 3 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 59 4 Satakunnan ammattikorkeakoulu 74

5 5 I ARVIOINNIN VALMISTELU 1 Huippuyksikkötoiminnan tausta Opetusministeriö pyysi kirjeellään korkeakoulujen arviointineuvostoa ehdottamaan ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella 4 6 ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköä vuodelle Arviointineuvoston tuli saada esityksensä valmiiksi mennessä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt ensimmäistä kertaa. Yliopistokoulutuksen huippu- ja laatuyksiköitä on valittu jo kuusi kertaa, joista Korkeakoulujen arviointineuvosto on tehnyt kaksi viimeisintä (Korkeakoulujen arviointineuvoston raportit 5:1998 ja 6:2000). Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköjen valinnat tehtiin ensimmäisen kerran viime vuonna (Korkeakoulujen arviointineuvoston raportti 13:2000). Tuolloin arviointineuvosto hyödynsi osin yliopistovalinnoissa käytettyjä menettelyjä. Koulutuksen laatuyksiköiksi vuodelle 2000 esitettiin kuutta ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arviointi poikkeaa luonteeltaan koulutuksen laatuyksikköjen arvioinnista. Tätä varten arviointineuvosto muutti arviointimenetelmää ja tuotti täysin uudenlaiset arviointiperusteet. Opetusministeriö käyttää arviointineuvoston esitystä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiksi tuloksellisuusmäärärahajaon perusteena vuonna Arviointimenetelmä ja arviointiprosessin aikataulu Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valintamenettelyn, arviointiperusteet ja arviointiaikataulun kokouksessaan Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointi päätettiin antaa arviointineuvoston nimeämälle arviointiryhmälle. Arviointi päätettiin tehdä kaksivaiheisesti. Esitysten perusteella valitaan osa ammattikorkeakouluista vierailukohteeksi. Lopullinen arviointi tapahtuu esitysten ja arviointivierailun perusteella. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valinnassa päätettiin käyttää seuraavia periaatteita: esitys voidaan tehdä vain koko ammattikorkeakoulusta valinnassa painotetaan ammattikorkeakoulun alueella saavuttamia tuloksia ja ammattikorkeakoulun aktiivisuutta alueen kehittämisessä valintaperusteina käytetään ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutusta kuvaavia arviointiperusteita arvioinnin tekee arviointineuvoston nimeämä asiantuntijaryhmä arviointineuvosto tuottaa arviointiryhmälle esitysten taustatiedoksi ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, opetus- ja muuta henkilöstöä, rahoitusta, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä ammattikorkeakouluista valmistuneiden

6 6 työhön sijoittumista koskevan tilastoaineiston. Tilastoaineiston työstämisessä käytetään ammattikorkeakoulujen AMKOTA -järjestelmään ja Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen antamia tietoja. Tilastoaineisto valmistuu vuodenvaihteessa ja toimitetaan ammattikorkeakouluille tiedoksi mahdollisia kommentteja varten arviointi tehdään kaksivaiheisesti: 1) esitysten perusteella valitaan vähintään seitsemän ammattikorkeakoulua, joihin tehdään vierailu, 2) lopullinen valinta tehdään esityksen ja vierailun perusteella opetusministeriö tekee arviointineuvoston esityksestä päätöksen huippuyksiköistä Arviointiprosessissa päätettiin noudattaa seuraavaa aikataulua: arviointineuvosto hyväksyy arviointiperusteet, menettelytavan ja hakuohjeet hakuohjeet ja arviointiperusteet lähetetään ammattikorkeakouluille lokakuu 2000 arviointineuvosto nimeää arviointiryhmän hakuaika päättyy joulukuu 2000 arviointiryhmän perehdyttäminen ja arviointiryhmän perehtyminen esityksiin ja muuhun aineistoon tammikuu 2001 arviointiryhmän kokoukset ja esitys vierailukohteista arviointineuvostolle tammikuu 2001 arviointineuvosto päättää vierailukohteista helmi maaliskuu 2001 arviointiryhmän vierailut ja valintaesitys arviointineuvostolle mennessä arviointineuvosto tekee ministeriölle esityksen huippuyksiköistä 3 Arviointiperusteet Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arviointiperusteiksi arviointineuvosto päätti seuraavat asiat: Arviointiperusteet 1. Ammattikorkeakoulun toimintaympäristö ammattikorkeakoulun toiminta-alueen määrittely (jos muu kuin maakunta, mikä?) alueen tarjoamat puitteet ja haasteet aluekehitystyölle (EU-tukialueet, työllisyys ja työttömyyden kehitys, elinkeinorakenne jne.) muutokset ja muutostrendit toimintaympäristössä 2. Aluekehitystehtävä ja sen määrittely ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiassa tavoite- ja tulossopimuksessa v määritelty tehtävä täsmentävät näkökohdat

7 7 3. Alueen koulutustarpeisiin vastaaminen (sekä nuorten koulutus että aikuiskoulutus) ammattikorkeakoulun käyttämät alueellisen koulutustarpeen kartoitusmenetelmät koulutustehtävän (koulutusalat ja -ohjelmat sekä erikoistumisopinnot ja muu täydennyskoulutus) kohdentaminen alueellisten tarpeiden perusteella koulutuksen määrällisessä kohdentamisessa tapahtuneet muutokset (aloituspaikkojen siirrot) viimeisten kolmen vuoden aikana opiskelijoiden rekrytointialueet suhteessa ammattikorkeakoulun aluerooliin 4. Ammattikorkeakoulun ja sen vaikutusalueen yhteistyömuodot ammattikorkeakoulun vuorovaikutusverkoston ja -toiminnan kuvaus rooli alueellisen kehittämisstrategian suunnittelussa ja osallistuminen alueellisiin kehitysprojekteihin yhteistyö muiden korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa panostukset uuden yritystoiminnan kehittämiseksi alueella ja saavutetut tulokset esimerkkejä merkittävimmistä yksittäisten organisaatioiden (yritykset, julkishallinto ja muut toimijat) kehittämishankkeista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, opinnäytetöitä ja työharjoittelua koskeva yhteistyö alueella toimivien organisaatioiden kanssa; esimerkkejä hyvistä käytänteistä yrityksille ja muulle työelämälle tarjottava palvelutoiminta viisi merkittävintä yhteistyökumppania tärkeysjärjestyksessä perusteluineen (ml. yhteistyön laatu käytännössä) 5. Valmistuneiden työllistyminen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden seurantajärjestelmät ammattikorkeakoulun rekrytointipalvelut ja niiden valmistuneiden työllistymistä edistävät toimenpiteet valmistuneiden työllistyminen ammattikorkeakoulun sijaintimaakuntaan 6. Nykytilan arviointi ja tulevaisuus arvio ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnasta aluekehitystoiminnan tulevaisuus ja haasteet Arviointineuvosto lähetti arviointiperusteet, arviointimenettelyn ja arviointiaikataulun ammattikorkeakouluille kirjeellään Kirjeessään arviointineuvosto painotti erikseen, että huippuyksikköjen valinnassa painotetaan ammattikorkeakoulun saavuttamia tuloksia ja sen aktiivisuutta alueen kehittämisessä koko sen koulutustehtävän laajuudelta. Aktiivisuudella tarkoitetaan ammattikorkeakoulun omaehtoista ja aloitteellista toimintaa ja panostusta alueen kehittämiseksi, eikä esimerkiksi pelkästään ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tai työntekijöiden alueelle tuomia rahavirtoja.

8 8 4 Hakuohjeet Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi päivätyllä kirjeellään ammattikorkeakouluja tekemään mennessä yhden koko ammattikorkeakoulua koskevan esityksen. Esityksen laajuus rajattiin siten, että ehdotuksen laajuus sai olla enintään kymmenen sivua liitteet mukaan luettuna. Ammattikorkeakoulun esityksen tuli muodoltaan noudattaa arviointineuvoston hyväksymiä arviointiperusteita. Tämän lisäksi hakuohjeiden liitteenä oli arviointineuvoston hyväksymä arviointimenettely. Hakuohjeissa todettiin lisäksi, että ammattikorkeakouluille varataan tilaisuus kommentoida arvioinnissa hyödynnettäviä tilastotietoja. Arviointineuvosto tuotti arviointiryhmälle esitysten taustatiedoksi ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, opetus- ja muuta henkilöstöä, rahoitusta, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä ammattikorkeakouluista valmistuneiden työhön sijoittumista koskevan tilastoaineiston. Tilastoaineiston työstämisessä käytettiin hyväksi ammattikorkeakoulujen AMKOTA-järjestelmään ja Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen antamia tietoja. Hakuohjeissa todettiin, että tilastoaineisto valmistuu vuodenvaihteessa ja toimitetaan ammattikorkeakouluille tiedoksi mahdollisia kommentteja varten. Arviointineuvosto tiedotti ammattikorkeakouluja käytettävistä tilastoista kirjeellään Kirjeessä todettiin, että arviointineuvoston nimeämä aluekehitysvaikutuksen arviointiryhmä oli päättänyt hyödyntää arvioinnissa seuraavia AMKOTA-järjestelmän valmistilastoja: hakeneet ja aloittaneet (nuorten koulutus) 2000 hakeneet ja aloittaneet (aikuiskoulutus) 2000 opiskelijamäärät ammattikorkeakouluittain (tutkintoon johtava koulutus) 2000 keskeyttäneet koulutusaloittain (nuoret) 1999 suoritetut tutkinnot ja keskimääräiset opiskeluajat ammattikorkeakouluittain (nuoret) 1999 suoritetut tutkinnot ja keskimääräiset opiskeluajat ammattikorkeakouluittain (aikuiset) 1999 Lisäksi arviointiryhmä käytti AMKOTA-järjestelmästä ajettavia tilastoja: opettajien kelpoisuudet ammattikorkeakouluittain 1999 ammattikorkeakoulututkinnon vuosina suorittaneiden sijoittuminen vuoden 1999 lopussa Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuvat tilastot piti siirretään AMKOTA-järjestelmään tammikuun puolivälissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastotiedot kerättiin ammattikorkeakouluilta ensimmäistä kertaa. Tilastokeskus päätti keväällä 2001, että se ei julkaise vielä ammattikorkeakoulukohtaisia tietoja. Tästä syystä niitä ei voitu hyödyntää vielä vierailukohteita arvioitaessa. Arviointiryhmä sai kuitenkin vierailukohteiksi valittujen ammattikorkeakoulujen tiedot niiden myöntämällä luvalla käyttöönsä Tilastokeskukselta ennen lopullista arviointia.

9 9 5 Arviointiryhmän nimeäminen ja perehdyttäminen arviointityöhön Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointia varten arviointineuvosto nimesi arviointiryhmän. Ryhmään haettiin aluetutkimuksen, aluekehitystyön, opiskelijoiden ja yritysten yhteistoiminnan tuntemusta sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan sisäistä tuntemusta. Lisäksi arviointiryhmän koostumusta suunniteltaessa otettiin huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo ja ryhmän alueellinen tasapaino. Arviointiryhmästä päätettiin muodostaa varsin laaja, jotta arviointiin liittyvät mahdolliset jääviyskysymykset ja aikatauluongelmat voidaan ratkaista vierailuja suunniteltaessa. Tarkoituksena oli, että arviointiryhmä voidaan jakaa kahteen vierailuryhmään, jolloin kullekin vierailulle osallistuu alustavan suunnitelman mukaan puheenjohtaja ja 4 5 arviointiryhmän jäsentä. Opiskelijajäsenistä pyydettiin ehdotus Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitolta, SAMOK ry:ltä. Arviointiryhmän kokoonpano muodostui seuraavanlaiseksi: Puheenjohtaja Jäsenet Tutkimusjohtaja Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston Levón-instituutti Koulutuspoliittinen sihteeri Kristiina Huttu, SAMOK ry. Johtaja Elina Lehto, Uudenmaan TE-keskus Projektipäällikkö Eila Linna, Elinkeinokehittäjä eero Rovaniemi Lääninsivistysneuvos Heikki K. Lyytinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Opiskelija Leena Miikkulainen, Helsingin ammattikorkeakoulu/samok ry. Laatupäällikkö Riitta Paasivuori, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö Pekka Reiman, PKT-säätiö Professori emeritus Kalevi Rikkinen, Helsingin yliopisto Yliopettaja Rauni Väätämöinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Arviointiryhmä valitsi ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajakseen Riitta Paasivuoren. Arviointiryhmän sihteerinä toimi asti suunnittelija Tapio Huttula Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Huttulan siirryttyä alkaen opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikköön on arviointiryhmän sihteerinä toiminut hänen sijaisensa suunnittelija Ismo Kantola. Samalla kuitenkin päätettiin, että Tapio Huttula vastaa edelleen huippuyksikköarvioinnin toteutuksesta arvioinnin loppuun saakka ja osallistuu mm. arviointivierailuihin ja raportin toimittamiseen. Arvioinnin riippumattomuuden varmistamiseksi hän ei tule myöhemmin osallistumaan arviointineuvoston huippuyksikköjä koskevan esityksen jatkokäsittelyyn opetusministeriössä. Perehdyttääkseen arviointiryhmän tulevaan tehtäväänsä ja yleisemmin ammattikorkeakoulujen aluekehitystoimintaan arviointineuvosto järjesti arviointiryhmälle perehdyttämistilaisuuden. Tämän lisäksi arviointineuvosto valmisteli arviointiryhmälle taustamuistion ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän reunaehdoista ja niistä arviointineuvoston näkemyksistä, joita neuvoston keskusteluissa tuli esille sen valmistellessa arvioinnin toteuttamista.

10 10 Arviointineuvoston ja arviointiryhmän tapaaminen järjestettiin Tapaamisessa käytiin läpi arviointiryhmän toimeksianto, taustamuistio ja keskusteltiin arvioinnin tulevista haasteista. Taustamuistiossa tuotiin lyhyesti esille ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävään vaikuttavat reunaehdot lainsäädännössä ja hallinnollisissa päätöksissä. Lisäksi siinä kerrattiin ammattikorkeakouluille asetetut kehittämistavoitteet valtioneuvoston hyväksymässä kehittämissuunnitelmassa Koulutus ja tutkimus vuosina sekä opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Tämän lisäksi muistioon oli koottu vuosien 2000 ja 2001 valtion tulo- ja menoarvioon ammattikorkeakouluopintoja koskevassa yleisessä selvitysosassa ammattikorkeakoulujen kehittämistoiminnasta painotetut asiat. Taustamuistion viimeisessä osassa kerrattiin lyhyesti arviointineuvoston näkemykset arvioinnissa huomioon otettavista seikoista. Arviointineuvoston näkemykset oli tiivistetysti koottu arviointiperusteisiin. Joitakin asioita oli myös painotettu jo ammattikorkeakouluille niille lähetetyissä hakuohjeissa. Muistioon koottujen ajatusten avulla arviointineuvosto halusi kuitenkin vielä syventää ja avata omia näkemyksiään arviointiryhmälle. Ensimmäisenä seikkana arviointineuvosto painotti ammattikorkeakoulun oman toimintaympäristönsä määrittelyä. Ammattikorkeakoulujen toisistaan poikkeavat toimintaympäristöt tuli kyetä ottamaan huomioon arvioinnin toteutuksessa. Samoin se, että ammattikorkeakoulut ovat historialtaan ja kehitykseltään varsin eri tilanteissa. Ammattikorkeakoulukokeilut aloitettiin pitkällä aikavälillä vuosien aikana. Ammattikorkeakoulujen vakinaistumiset tapahtuivat vaiheittain vuosina Lisäksi useat vakinaiset ammattikorkeakoulut ovat saaneet vakinaistamisen jälkeen laajennuksia. Ammattikorkeakouluille oli esitysten valmistelusta annettu ohje, että ne voivat esityksessään tuoda esille kokeilutoiminnan alusta alkaen kertyneitä aluekehitysvaikutuksia. Siksi ammattikorkeakoulujen toiminnan tarkasteluaika vaihtelee. Toinen keskeinen seikka oli se, miten ammattikorkeakoulu hahmottaa oman tehtävänsä ja roolinsa. Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjataan monin tavoin viranomaisten päätöksillä. Tässä tilanteessa arviointiryhmän tuli arviointineuvoston mukaan ottaa huomioon se, miten ammattikorkeakoulut itse hahmottavat toimintakenttänsä mahdollisuudet ja rajoitukset ja miten ne niissä puitteissa toimivat. Arviointineuvoston mukaan arvioinnissa tuli painottaa ammattikorkeakoulun alueella saavuttamia tuloksia ja ammattikorkeakoulun aktiivisuutta alueen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun tuli kyetä esittämään näyttöjä esityksessä mainitsemistaan toiminnoista. Arvioinnin tuli painottua jo tehtyyn työhön ja saavutettuihin tuloksiin, ei hyviin suunnitelmiin. Toisaalta myös ammattikorkeakoulun kyky hahmottaa alueen tulevaisuuden haasteet ja tarpeet tuli ottaa huomioon arvioinnin aikana. Samalla arviointineuvosto totesi, että näyttöihin liittyviä laadullisia tekijöitä, kuten esimerkiksi yhteistyösuhteiden laatua, vuorovaikutusverkoston toimivuutta, ammattikorkeakoulun toiminnan vastaa-

11 vuutta elinkeinoelämän tarpeisiin jne., on vaikea saada vertailukelpoista kuvaa esitysten käsittelyvaiheessa. Näiden asioiden arviointi tulisikin painottumaan arviointivierailuissa. Lopuksi arviointineuvosto totesi muistiossaan, että ammattikorkeakouluja oli pyydetty esityksissään kuvaamaan suorittamaansa aluekehitystyötä koko koulutustehtävänsä laajuudelta. Menestyäkseen valinnassa ammattikorkeakoululla tuli siis olla näyttöjä kaikilta koulutus- ja toiminta-aloilta. Arvioinnissa huomioidaan myös ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan innovaatiot ja kekseliäisyys. Ammattikorkeakoulun aluekehitystyön monipuolisuus on näin ollen yksi keskeinen arviointiperuste. 11

12 12 II ARVIOINTIPROSESSI 1 Ammattikorkeakoulujen jättämät esitykset Arviointineuvosto sai määräaikaan mennessä yhteensä 24 esitystä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Esityksensä jättivät seuraavat ammattikorkeakoulut: Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu ( alkaen Laurea-ammattikorkeakoulu) Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska Yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Kaikki esitykset täyttivät hakuohjeissa annetut muodot. Esitystään eivät jättäneet Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Sydväst.

13 13 2 Asiantuntija-arviointi 2.1 Vierailukohteiden valitseminen Järjestäytymiskokouksessaan arviointiryhmä keskusteli aluksi ryhmän jäsenten työ-, luottamus- tai muiden suhteiden johdosta syntyvistä jääviystilanteista. Arviointiryhmä päätti, että jääviystilanteissa ryhmän jäsen ei osallistu kyseisen ammattikorkeakoulun osalta päätöksentekoon eikä arviointivierailuun. Ryhmän jäsenet todettiin jääveiksi seuraavasti: Hannu Katajamäki: Vaasan ammattikorkeakoulu; Eila Linna: Rovaniemen ammattikorkeakoulu; Riitta Paasivuori: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu; Kalevi Rikkinen: Lahden ammattikorkeakoulu; Rauni Väätämöinen: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Arviointiryhmän ensimmäinen varsinainen tehtävä oli valita tarkempaan arviointiin pääsevät ammattikorkeakoulut. Arviointineuvoston antamien ohjeiden mukaan arviointivierailu tuli tehdä vähintään seitsemään ammattikorkeakouluun. Arviointiryhmän arviointi perustui tässä vaiheessa yksinomaan ammattikorkeakoulujen esityksissään esille tuomiin tietoihin. Arviointiryhmä painotti arvioinnissa arviointineuvoston ammattikorkeakouluille antamia ohjeita ja arviointineuvoston taustamuistiossa esille nostamia näkökohtia. Näin tulivat erityisesti huomioitavaksi: 1) ammattikorkeakoulun toimintaympäristö, 2) ammattikorkeakoulun saavuttamat tulokset ja näytöt, 3) ammattikorkeakoulun aktiivisuus ja aloitteellisuus aluekehitystyössä, 4) ammattikorkeakoulun panostukset aluekehitystyöhön ja 5) ammattikorkeakoulun koko koulutustehtävän laajuinen toiminta. Arvioinnissa korostuivat ammattikorkeakoulun toimintaympäristön analyysi, se miten ammattikorkeakoulu oli hahmottanut oman asemansa ja roolinsa alueen kehittäjänä, mitä strategisia johtopäätöksiä se oli tältä pohjalta tehnyt ja miten toteutetut toimenpiteet ja ammattikorkeakoulun toiminta yleensä vastaavat näitä linjauksia. Ammattikorkeakoululla tuli olla näyttöjä pyrkimyksestä toimia aluekehitystehtävässä tasapainoisesti koko ammattikorkeakoulun koulutustehtävän laajuudella koulutuksesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoululla tuli olla myös selkeä kuva aluekehitystoiminnan tulevaisuuden haasteista. Arviointiryhmä teki arviointineuvostolle yksimielisesti esityksen vierailla yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Arviointineuvosto hyväksyi yksimielisesti ryhmän esityksen. Arviointiryhmä esitti arviointineuvostolle, että arviointiryhmä suorittaisi arviointivierailun seuraaviin yhdeksään ammattikorkeakouluun: Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu ( alkaen Laurea-ammattikorkeakoulu), Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vierailukohteiden valinnasta ilmoitettiin ammattikorkeakouluille kirjeellä

14 Arviointivierailujen toteutus Arviointiryhmän vierailuaikataulu ja ryhmien kokoonpano lähetettiin ammattikorkeakouluille Kullekin vierailulle osallistui puheenjohtaja ja viisi arviointiryhmän jäsentä sekä ryhmän sihteeri. Puheenjohtajan lisäksi arviointiryhmän jäsen Pekka Reiman osallistui jokaiselle arviointivierailulle. Näin varmistettiin arviointien vertailtavuus. Tätä turvattiin myös tarkoilla vierailuohjeilla ja yhtenäisten kysymysten laatimisella. Varsinaiset ohjeet arviointivierailuja varten toimitettiin ammattikorkeakouluille Arviointivierailu noudatti kaikissa kohteissa samaa päiväohjelmaa. Arviointiryhmä haastatteli aamupäivällä oman kokouksensa jälkeen ensin ammattikorkeakoulun johtoa, ammattikorkeakoulun ylläpitäjien edustajia, opiskelijoita sekä opettajien ja muun henkilökunnan edustajia. Opiskelijoiden haastattelujen osalta lähetettiin ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistyksille omat ohjeet. Yhdistysten tehtävänä oli valita haastateltavat opiskelijat. Iltapäivän aikana arviointiryhmä haastatteli ammattikorkeakoulun sidosryhmien edustajat, tarvittaessa kahdessa eri ryhmässä. Tämän jälkeen kaikkien haastateltavana olleiden ryhmien edustajat kokoontuivat yhteiseen loppukeskusteluun, jossa arviointiryhmän jäsenet voivat tarkentaa päivän mittaan käytyjä keskusteluja tai syventää niitä. Samalla tilaisuus tarjosi ammattikorkeakoulun eri sidosryhmille tilaisuuden täydentää aikaisemmissa haastatteluissa sanottuja asioita. Loppukeskustelun jälkeen arviointiryhmälle esiteltiin ammattikorkeakoulun valitsema aluekehitystyön kärkihanke tai -projekti. Ammattikorkeakouluja pyydettiin valitsemaan hanke, joka kuvaa ammattikorkeakoulun aluekehitystyötä parhaimmillaan. Päivän päätti arviointiryhmän oma yhteenvetokokous. Arviointiryhmän vierailuaikataulu ja sille esitellyt kärkihankkeet olivat seuraavat: Vierailupäivä Ammattikorkeakoulu Esitelty kärkihanke Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lihashallintastudio Kemi Tornion ammattikorkeakoulu Digipolis Hämeen ammattikorkeakoulu Ohutlevykeskus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Eurorussia-hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu Automaatiotekniikan tutkimuskeskus Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointipalvelujen (Laurea-ammattikorkeakoulu) kehittämiskeskus, Hypake Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pohjoisen Keski-Suomen energiaverkoston kehittämishanke Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Elämisen alkuun -projekti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Laserpinnoitus-hanke

15 Vierailukohteiden arviointi Syventääkseen vierailukohteiden arviointia arviointiryhmä pyysi ammattikorkeakouluja toimittamaan ajan tasalla olevat asiakirjat, joista ilmenivät ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus, missio, visio ja strategia. Tämän lisäksi arviointiryhmä hyödynsi arvioinnissa AMKOTAsta saatuja tilastotietoja. Arviointiryhmä sai ammattikorkeakouluilta myös luvan käyttää niiden Tilastokeskukselle luovuttamia tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastotietolomakkeita. Sihteeri laati ammattikorkeakoulujen ilmoituksista yhteenvedon arviointiryhmälle. Tässä vaiheessa kuitenkin todettiin, että näiden tietojen luotettavuus on, ilmeisistä tulkinnallisista eroista johtuen, vielä niin epävarmaa, että niitä ei voitu käyttää t&k - toiminnan tunnuslukuina. Arvioinnit perustuivat siten ammattikorkeakoulujen esitysten sisältämiin ja arviointivierailujen aikana kerättyihin tietoihin. Arvioinnissa painotettiin samoja asioita kuin vierailukohteita valittaessa (ks. s. 13). Arviointiryhmä haluaa korostaa, että muita ryhmän tiedossa mahdollisesti olleita tietoja ei arvioinnissa käytetty. Arviointi toteutettiin siten, että sihteeri toimitti kaikille arviointiryhmän jäsenille kaikkien vierailujen haastattelu- ja muun materiaalin, minkä jälkeen kukin arviointiryhmän jäsen laati kirjallisen lausunnon vierailemistaan arviointikohteista. Lausunnot toimitettiin kaikille arviointiryhmän jäsenille. Lopullinen arviointi tehtiin arviointiryhmän kokouksessa, jossa kaikki arviointikohteet käytiin perinpohjaisessa keskustelussa huolellisesti läpi. Arviointiryhmä päätyi yksimielisesti esittämään arviointineuvostolle neljän ammattikorkeakoulun esittämistä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Arviointiryhmä päätti lisäksi tuoda esille, että kaksi huippuyksiköiksi esitettävistä ammattikorkeakouluista täyttää asetetut kriteerit erinomaisesti ja kaksi muuta hyvin. Tällä menettelyllä arviointiryhmä haluaa korostaa aluekehitystehtävän vaativuutta ja tehtävässä onnistumisen edellyttävän pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. 3 Arviointiprosessin arviointi Arviointineuvosto on pitänyt koko prosessin ajan tärkeänä pyrkiä jatkossa kehittämään myös aluekehitysvaikutuksen arviointiprosessia. Tältä pohjalta myös arviointiryhmä on halunnut tuoda esille arviointiprosessin aikana esille tulleita kehittämisideoita. Arviointiryhmän mielestä on tärkeää, että seuraavalla kerralla arvioinnin tueksi voitaisiin tuottaa entistä enemmän tilastomateriaalia. Erityisesti se toivoo Tilastokeskuksen aineistonkeruun kehittyvän, jotta t&k -toiminnasta saadaan luotettavaa ammattikorkeakoulukohtaista tietoa. Arviointiryhmä pitää kaksivaiheista arviointimenetelmää hyvänä; ensin on tutustuttava kirjallisiin esityksiin ja niiden perusteella on valittava vierailukohteet. Tätä käytäntöä on syytä jatkaa. Vierailut syventävät arviointia oleellisesti. Kaikkien arviointiryhmän jäsenten olisi kuitenkin käytävä kaikissa arviointikohteissa. Tämä lisäisi arvioinnin yhteismitallisuutta. Arviointiryhmien kokoa tulisi jatkossa ehkä pienentää, jotta jokaisen arviointiryhmän jäsenen käynti kaikissa arviointikohteissa olisi käytännössä mahdollista.

16 16 Arviointiryhmä toivoo, että opetusministeriö asettaisi tulevissa toimeksiannoissaan etsittäville huippuyksikköehdokkaille ainoastaan enimmäismäärän, mutta ei vähimmäismäärää. Lopullinen huippuyksiköiksi esiteltävien ammattikorkeakoulujen määrän ratkeaisi arviointiryhmä arviointiprosessin aikana muodostamansa näkemyksen perusteella. Arviointiryhmän mielestä tällä menettelyllä ammattikorkeakoulujen kulloisenkin arviointitilanteen ja valintaperusteiden mukainen osaamistaso vaikuttaisi lopputulokseen paremmin. Arviointiryhmän mielestä arvioinnin perustana olleet arviointikriteerit toimivat hyvin. Erityisen tärkeänä arviointiryhmä piti sitä, että ammattikorkeakouluilta vaadittiin koko koulutustehtävän kattavaa toimintaa ja näyttöjä. Arviointiryhmä toivoo, että näkemys ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävästä ja sen sisällöstä tämän jälkeen syvenee ja että ammattikorkeakoulut ottavat entistä paremmin huomioon koko toiminta-alueensa ja sen eri väestöryhmien toimintaedellytysten parantamisen osana omaa aluekehitystoimintaansa. Arviointiryhmälle kävi arviointiprosessin aikana myös selvästi ilmi se, kuinka rajoitetut toimintamahdollisuudet ammattikorkeakouluilla eräissä asioissa on. Erityisesti tämä tuli esille koulutustarpeiden määrittelyssä. Monissa ammattikorkeakouluissa tuli esille, kuinka esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä valtionhallinnon asettamat rajat tulevat vastaan. Toisaalta joissakin ammattikorkeakouluissa ylhäältä tuleva ohjaus on pitänyt yksipuolisen IT-alan painotuksen edes jotenkin kurissa. Toinen ammattikorkeakouluista riippumaton, mutta niiden toimintaa selkeästi ohjaava seikka on EU-rakennerahastoalueiden rajat ja ohjelmat. Monesti ne tavoitteet ja toiminnot, joihin on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta nousevat ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostetusti esille, vaikka niillä ei olisi alueen tai ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategiassa kovin keskeistä asemaa. Arviointiryhmän mielestä nämä rajoitukset ammattikorkeakoulujen toimintamahdollisuuksissa kannattaa ottaa huomioon jatkossakin, kun arvioidaan ammattikorkeakoulujen tekemää työtä alueidensa hyväksi. Ensimmäisen ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arvioinnin erityishaaste oli ammattikorkeakoulujen eri kehitysvaiheiden ottaminen huomioon arvioinnissa. Jatkossa tämän ongelman merkitys vähenee, koska seuraavalla kerralla ollaan jo tilanteessa, jossa kaikilla ammattikorkeakouluilla on takanaan pidempi kausi vakinaisena ammattikorkeakouluna. Toisaalta seuraavalla kerralla voidaan kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaa arvioida samanlaisella aikajanalla, eli nyt tehdyn arvioinnin jälkeiseltä ajalta. Arviointiryhmä, samoin kuin arviointineuvosto, on halunnut nähdä nyt toteutetun arvioinnin ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen työn kehittämisvälineenä. Tukeakseen ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön kehittämistä arviointiryhmä on päättänyt tehdä erillisen julkaisun, jossa se pohtii ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutusta eri näkökulmista. Tämä julkaisu on tarkoitus julkaista arviointineuvoston julkaisusarjassa vuoden 2001 lopussa.

17 17 III ARVIOINTIPALAUTE HAKEMUKSEN JÄTTÄNEILLE 1 Palaute ei-vierailukohteiksi valituille Arviointiryhmä antaa arviointineuvoston päätöksen mukaisesti palautteen kaikille huippuyksikköesityksen tehneille ammattikorkeakouluille. Jotta arviointi auttaisi ammattikorkeakouluja kehittämään omaa aluekehitystoimintaansa arviointiryhmän palaute niille 15:lle ammattikorkeakoululle, joissa se ei vieraillut, jakautuu yhteiseen kaikille julkiseen palautteeseen sekä ammattikorkeakoulukohtaiseen palautteeseen. Arviointiryhmän julkinen palaute julkaistaan seuraavassa. Ammattikorkeakoulukohtainen palaute toimitetaan esityksen jättäneille ammattikorkeakouluille erikseen. Toimintaympäristön analysoinnista ja strategiatyöstä Ammattikorkeakoulut toimivat hyvin monin tavoin aluekehitystehtävänsä toteuttamiseksi ja ottavat tehtävän vakavasti. Toiminta on kuitenkin monissa ammattikorkeakouluissa vielä jäsentymätöntä ja suunnittelematonta. Ammattikorkeakouluilla on vielä myös tehtävää sekä oman toimintaympäristönsä analysoinnissa että analyysin pohjalta tehtävässä strategiatyössä. Kaikki ammattikorkeakoulut eivät myöskään ole vielä hahmottaneet omaa paikkaansa alueellisessa kehittämis- ja strategiatyössä. Toiminnan suunnittelemattomuus vaivaa monia niistäkin ammattikorkeakouluista, joissa aluekehitystoiminta on saavuttanut jo laajat mitat. Monilla alueilla toimintaa ohjaavat selkeästi enemmän EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteet kuin ammattikorkeakoulun oma strategiatyö. Ongelmallista näissä tapauksissa on se, jos ammattikorkeakoulu jää pelkän toimeenpanijan rooliin. Vaikka ammattikorkeakoulusta on tullut ehkä merkittäväkin hankkeiden toteutusorganisaatio ja projektiosaamisen välittäjä alueelle, se ei tuota aina alueen tarpeita vastaavaa tietoa ja näkemystä alueen tulevaisuuden suunnittelua varten. Koulutustehtävän laajuinen toiminta Monilla karsiutuneista ammattikorkeakouluista oli paljon hyvää ja merkittävää aluekehitykseen vaikuttavaa toimintaa. Usein toiminta kuitenkin painottui liiaksi yhdelle tai kahdelle koulutusalalle tai usein jopa vain muutamaan kärkihankkeeseen. Tätä arviointiryhmä piti esityksen kannalta erityisenä puutteena, koska arviointiperusteissa korostettiin erityisesti koko koulutustehtävän kattavaa aluekehitystoimintaa. Ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan painottumiseen hyvin kapealle sektorille liittyy myös alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta monia vaaroja, jotka tulevat esille esimerkiksi suhdannevaihtelujen aikana.

18 18 Toiminnan kapea-alaisuuteen liittyy myös se havainto, että läheskään kaikki ammattikorkeakoulut eivät nähneet tärkeäksi huolehtia alueen väestön hyvinvoinnista laaja-alaisesti. Esimerkiksi väestön ikääntymiseen tai viihtyvyyden lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä oli varsin vähän. Esitykset olivat kaiken kaikkiaan vahvasti tekniikkaan ja erityisesti IT-aloihin painottuneita. Joidenkin ammattikorkeakoulujen toiminta painottui hyvin pienelle osalle sen maantieteellisestä toiminta-alueesta. Aluekehitystehtävän suhde opetukseen Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän suhde opetukseen jäi monissa esityksissä epäselväksi. Esityksistä ei yleensä käynyt selville, miten ammattikorkeakoulu hyödyntää tutkimus- ja kehittämistoimintaansa ja siinä saatua tietoa opetuksessa ja sen kehittämisessä. Arviointiryhmä pohti myös koulutukseen vahvasti painottuneiden ammattikorkeakoulujen onnistumista aluekehitystyössä. Arviointiryhmän mielestä pelkkä koulutukseen keskittyminen ei tuota missään toimintaympäristössä riittävää aluekehitysvaikutusta. Parhaimmillaan ammattikorkeakoulun aluekehitystyö voi tukea uuden työelämälähtöisen tiedon tuottamista opetukseen, tarjota opiskelijoille monipuolisia työelämäkokemuksia ja projekteihin liittyviä opinnäytetöiden aiheita sekä lisätä opettajien työelämätuntemusta. Opetukseen nivelletty aluekehitystyö voi myös auttaa opiskelijan työllistymistä ja sitoutumista alueelle. Aluekehitystehtävän seuranta ja arviointi Ammattikorkeakoulun aluekehitystyö vaatii toiminnan järjestelmällistä suunnittelua, ennakointia, seurantaa ja arviointia. Toiminnalle tulee asettaa myös selkeät ja mitattavat tavoitteet. Aluekehitystehtävän puutteellinen seuranta ja arviointi olikin yksi yleinen piirre karsiutuneiden ammattikorkeakoulujen esityksissä. Toiminnan arvioinnin vähäisyys heijastui useimmiten myös alueen ja ammattikorkeakoulun tulevaisuuden heikkona hahmottamisena ja alueen koulutustarpeen puutteellisena ennakointina. Tämä näkyi usein myös ammattikorkeakoulun strategiatyön heikkoutena. Esitysten tuottaminen Lopuksi on todettava joitakin seikkoja itse esitysten laatimisesta. Monista esityksistä kävi selvästi ilmi, että niiden laatimiseen ei oltu paneuduttu riittävästi. Esitysten joukossa oli myös tapauksia, joissa oli selkeitä puutteita. Eräiden esitysten osalta kävi myös ilmi, että niiden valmistelu oli tehty hyvin pienessä piirissä. Näissä tapauksissa vaarana oli, että esitys ei kuvannut kattavasti ammattikorkeakoulun koko toimintaa. Vaikka arviointiryhmä pystyikin toteamaan, että eräistä esityksistä oli unohdettu oleellisia asioita, se totesi samalla, kuten myös arviointineuvoston ohjeet edellyttivät, että arviointi tulee tehdä pelkästään esityksessä esitettyihin tietoihin pohjautuen.

19 19 Kehittämissuosituksia Seuraavassa luetellut kehittämissuositukset ovat yhteenveto kaikista viidestätoista hakemuksensa jättäneestä ammattikorkeakoulusta, jotka eivät tulleet arvioinnin käyntikohteiksi. Toimintaympäristön jäsentämiseen ja määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota toiminnan fokusoinnin selkeyttämiseksi. Toimintaympäristön muutoksien ennakointiin tulee kiinnittää huomiota. Ennakointiohjelmat ja -suunnitelmat tulee konkretisoida käytännön toiminnaksi. Strategista suunnittelua tulee systematisoida ja alueen toimijoiden on hyvä linjata yhdessä painopistealueita aluekehitystoiminnalle. Aluekehitystoimintaa tulee suunnitella, toteuttaa ja arvioida. Arvioinnin tulosten perusteella aluekehitystoimintaa tulee edelleen kehittää ja parantaa systemaattisesti. Seurannan mittareita tulisi kehittää koko ajan. Aluekehitystyön tulee kattaa ammattikorkeakoulun kaikki koulutusalat. Valittujen painopistealueiden mukaiset kehittämissuunnitelmat tulee viedä niin konkreettiselle tasolle, että se voidaan toteuttaa ammattikorkeakoulun linjausten mukaisesti. Koulutusalojen välisiä synergiaetuja tulee hyödyntää koulutusohjelmien suunnittelussa yhä laajemmin. Koulutusohjelmien on kyettävä reagoimaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Alueiden hyvinvointia lisääviä toimintamalleja tulee kehittää alueiden kestävän kehityksen tukemiseksi. Parhaiden käytäntöjen löytämiseksi olisi kehitettävä mekanismeja. Parhaita käytäntöjä tulee puolestaan levittää koko organisaation käyttöön. Opettajien työelämätaitoja ja niiden ylläpitämistä tulee edistää. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee tukea ammattikorkeakoulun opetusta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulee kehittää ja suunnata. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjausten tulee olla yhdenmukaisia ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan kanssa; toisaalta kaiken t&k -toiminnan ei tarvitse liittyä aluekehitysvaikutuksen tavoitteluun. Ura- ja rekrytointipalveluja on kehitettävä yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa. 2 Palaute vierailukohteille, joita ei esitettä huippuyksiköiksi Arviointiryhmä laati yksityiskohtaisen palautteen myös niille ammattikorkeakouluille, joissa se vieraili, mutta joiden se ei vielä tässä vaiheessa katsonut täyttävän huippuyksikölle asetettuja vaatimuksia. Tämä ammattikorkeakoulukohtainen palaute toimitetaan erikseen Espoon Vantaan ( alkaen Laurea), Jyväskylän, Kymenlaakson, Pohjois-Savon ja Rovaniemen ammattikorkeakouluille.

20 20 Koska näiden ammattikorkeakoulujen esityksiä ja arviointipalautetta ei voida esittää tässä raportissa kokonaisuutena on arviointiryhmä tuottanut näiden ammattikorkeakoulujen palautteesta seuraavan tiivistelmän. Tiivistelmän tarkoituksena on myös tällä tavoin hyödyntää aluekehitysvaikutuksen arviointia kaikkien ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Tiivistelmään on poimittu arviointiperusteiden kannalta olennaisia esimerkkejä. Kannustuksena näiden viiden ammattikorkeakoulun tekemästä hyvästä työstä arviointiryhmä päätti julkaista niiden vahvuuksista kertovat esimerkit ammattikorkeakoulun nimellä. Kehittämiskohteiden osalta ammattikorkeakoulun nimeä ei mainita. Tämä johtuu siitä, että kehittämistarpeiden esittelyllä yritetään kuvata ilmiöitä yleisemmin ei pelkästään kyseisen ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Toisaalta pelkän kehittämiskohteen nimeäminen ilman koko ammattikorkeakoulun esityksen julkaisemista ei tekisi oikeutta näille ammattikorkeakouluille, sillä esimerkit on poimittu palautteen kriittisimmistä osista. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Ammattikorkeakoulun hyvä ymmärrys omasta toiminta-alueestaan ja sen syvällinen analysointi on menestyksekkään aluekehitystyön perusedellytyksiä. Rovaniemen ammattikorkeakoulu käyttää hyväksi pohjoisen erityisluonteensa tarjoamat mahdollisuudet oman alueellisen strategiansa rakentamisessa. Ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävän lähtökohtana on alue ja sen erityispiirteet. Ammattikorkeakoulu ja alueelliset vaikuttajat ovat yksimielisiä alueen kehittämisen suunnasta. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Lapin elämystuotannon kehittämisessä. Elämystuotannon kehittäminen näyttää olevan monia lappilaisia kehittämisorganisaatioita yhdistävä tekijä ja tässä työssä ammattikorkeakoulu on hyvin mukana. Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu on puolestaan osannut analysoida vaikeasti hallittavan toiminta-alueensa hyvin. Tätä kautta se on selkeyttänyt aluekehitystoimintansa funktiota. Ammattikorkeakoululla on selkeä strategia ja tavoitteet, jotka muita Uudenmaan ammattikorkeakouluja selkeämmin nivoutuvat koko alueen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun oivallus oppivasta verkostosta on hyvä. Tätä kautta ammattikorkeakoulu on onnistunut luomaan hyvän kasvualustan alueellisten erityisominaisuuksien ja vahvuuksien kasvulle organisaatiossaan. Olennaista on myös, että kaikilla ammattikorkeakoulun toimijoilla on yhteinen näkemys verkostotoiminnan kehittämisen tarpeellisuudesta. Toinen merkittävä tekijä aluekehitystyön onnistumisessa on toimivien yhteistyösuhteiden luominen ammattikorkeakoulun sidosryhmien kanssa. Vain tätä kautta ammattikorkeakoulu voi saavuttaa merkittävän roolin aluekehitystyössä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on selvästi pystynyt toimimaan hajanaisen ja jännitteisen maakunnan kiinteyttäjänä ja alueellista identiteettiä luovana voimana. Ammattikorkeakoululla on vahva asema alueellaan ja kyky reagoida nopeasti alueen tarpeisiin. Myös alueellisten sidosryhmien sitoutuminen on hyvää tasoa.

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä

Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä 1 I. Impiö, U.-M. Laiho, M. Mäki, H. Salminen, K. Ruoho, M. Toikka & P. Vartiainen Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003 2004 KORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 30.3.2015 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 Tuloskoonti [Päiväys] SISÄLLYS I Taustatiedot II Alueellinen toiminta III Palvelut/tuotteet IV Yhteistyö ja viestintä V Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

laatuyksiköt 2002 2003

laatuyksiköt 2002 2003 1 T. Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002 2003 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 12:2002 2 Ulkoisen arviointiryhmän kokoonpano ja raportin kirjoittajat: puheenjohtaja:

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot