LIVO-VELKUA ESISELVITYSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Velkuan ja Livonsaaren asukkaille ja yhdistyksille HANKESUUNNITELMA VARSINAISEKSI HANKKEEKSI

Transkriptio

1 LIVO-VELKUA ESISELVITYSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Velkuan ja Livonsaaren asukkaille ja yhdistyksille HANKESUUNNITELMA VARSINAISEKSI HANKKEEKSI Ulla Piippo, Outi Tikkanen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Livo-Velkua esiselvitystyön tulokset 2.1. Ilmapiirille ja yhteishengelle on tehtävä jotain 2.2. Asukkaitten välistä kanssakäymistä on lisättävä 2.3. Yhdistysten välistä kanssakäymistä on lisättävä 2.4. Naantalin kaupungin palveluiden käyttöä pitää tehostaa 2.5. Puuttuvia palveluita voidaan hankkia yhdessä 2.6. Kaikkien asukasryhmien viihtyvyyttä ja elinoloja on syytä kohentaa 2.7. Julkinen liikenneyhteys on saatava oman kunnan keskustaan 2.8. Kaupungin, yhdistysten tms. omistamien rakennusten tulevaisuus on turvattava yhdessä 2.9. Kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen yhdessä on tärkeää Matkailua voidaan kehittää Toteutettava yhteinen palveluhakemisto Toteutettava yhteinen tapahtumakalenteri Entäpä myynnissä olevat kiinteistöt, tontit jne.? Kyläsuunnitelma yhteisenä konkreettisena toimenpidesuunnitelmana on tarpeen Halukkuutta vapaaehtoistyöhön löytyy Tämä kysely oli tarpeellinen Jotain puuttui Ja vielä! 3. Yhteenveto 4. Suunnitelma varsinaiseksi hankkeeksi (hankesuunnitelma) 1

2 1. JOHDANTO Ajatukset Livonsaaren ja Velkuan välisen kanssakäymisen mahdollisuuksista alkoivat itää Livonsaaren ja Lempisaaren osakuntaliitosvetoomuksen myötä vuonna Kun Livonsaari ja Lempisaari sitten liitettiin Naantaliin , päättivät Velkuan saaristolaisyhdistys ry ja Livonsaaren kyläyhdistys ry toteuttaa yhteisen hankkeen, Livo-Velkua esiselvityshankkeen. Tämän Livo-Velkua esiselvityshankkeen tavoitteena oli haastattelemalla saada koottua yhteen Livonsaaren ja Velkuan asukkaiden ajatukset, ideat ja suunnitelmat alueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Toisena tavoitteena oli, että Livo-Velkua -esiselvityshankkeessa aloitettava prosessi johtaa varsinaisen hankkeen kautta erilaisten yhteistoimintamallien luomiseen, toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen. Livonsaari ja Velkuan keskusta sijaitsevat samalla saarella, Livonsaari pohjoisosassa ja Velkuan Teersalo saaren eteläkärjessä. Alueiden välissä kulkenut kuntaraja on pakottanut asukkaat toimimaan julkisten palvelujen ja edunvalvonnan suhteen omiin, erillisiin asiointisuuntiinsa. Siksi Velkuan ja Livonsaaren välillä ei ole yhteistyömalleja, joissa yhdessä keskusteltaisiin yhteisistä asioista, palveluista ja ongelmista, haettaisiin yhteisiä ratkaisuja sekä suunniteltaisiin alueen tulevaisuutta kokonaisuutena. Livo-Velkua esiselvityshankkeessa alueen asukkaitten edustajina toimivat paikallisten yhdistysten edustajat (34 ihmistä), alueella asuvat kaupungin luottamushenkilöt (3) sekä virkamiehet (2). Lisäksi 1 vakituinen ja 1 vapaa-ajanasukas vastasi haastattelukysymyksiin. Yhteensä vastaukset saatiin 41 ihmiseltä. Paikalliset yhdistykset ovat Eläkeliitto Lemu-Askainen-Velkuan yhdistys ry, Livonsaaren kyläyhdistys ry, Livonsaaren metsästäjät, Livonsaaren yhteisökylä, Velkuan kalastajaseura ry, Velkuan koulun kannatusyhdistys ry, Velkuan Kummeli ry, Velkuan Martat ry, Velkuan metsästysseura Saukko, Velkuan saaristolaisyhdistys ry, Velkuan vapaaehtoinen pelastuspalvelu ry. Postitse haastateltaville etukäteen lähetetyssä kyselyssä oli yhteensä 18 kysymystä. Hanketta isännöi Velkuan saaristolaisyhdistys ry ja sen toteuttivat Ulla Piippo Livonsaaren kyläyhdistyksestä ja Outi Tikkanen Velkuan saaristolaisyhdistyksestä ajalla I samma båt - samassa veneessä ry on puoltanut Leader-rahoituksen myöntämistä esiselvityshankkeelle. Esitämme suuret kiitokset kaikille niille ihmisille, jotka uhrasivat aikaansa ja pohtivat vastauksiaan kysymyksiimme. Kiitokset kuuluvat myös Velkuan saaristolaisyhdistykselle ja Livonsaaren kyläyhdistykselle. Heidän panoksensa mahdollisti tämän selvitystyön tekemisen. Tähän on tiivistetysti koottu haastateltavien vastauksia esittämiimme kysymyksiin. Kaikkia vastauksia hyödynnetään jatkossa, sillä toteuttamiskelpoisia ideoita oli valtava määrä. Vastaukset on kirjoitettu tähän siinä muodossa kuin haastateltavat ovat ne sanoneet. 2

3 2. LIVO-VELKUA ESISELVITYSTYÖN TULOKSET 2.1. Ilmapiirille ja yhteishengelle on tehtävä jotain Kysymys: Millaisena pidät Livonsaaren ja Velkuan ilmapiiriä, entä yhteishenkeä? Miten suhtaudumme uusiin asukkaisiin? Haluja alueen kehittämiseen riittää Ei ole ollut yhteistyön perinnettä tai ilmapiiriä L:n ja V:n välillä Vanhat kuntarajat ja perinteet/kaunat vaikuttavat edelleen Ilmapiirille tehtävä jotain Omien etujen ajaminen ollut tärkeintä, nyt pitäisi oppia toimimaan yhdessä Ei kovin kannustava ilmapiiri Kanssakäyminen vähäistä, olematonta Ihmisiä on vaikea saada yhteisen tekemisen pariin kodeistaan Ei tunneta toisiamme Hyvä Etupäässä erinomaista Helppo päästä pintapuolisesti mukaan, mutta siihen se sitten jääkin Riippuu omasta aktiivisuudesta Hyvä, että alueelle muuttaa uusia asukkaita 2.2. Asukkaitten välistä kanssakäymistä on lisättävä Kysymys: Pitäisikö mielestäsi Velkuan ja Livonsaaren asukkaitten välistä kanssakäymistä ja yhteistyötä lisätä? Millä tavalla? Tehty kuntaliitoskin jo tulee yhteistyökehitystä Olemme vain yksi pieni sakki Naantalin sisällä. Siksi on oltava yhteistoimintaa, jotta saadaan asioita ajetuksi Vapaa-ajan asukkaat ja uudet asukkaat saatava mukaan toimintaan, sitä kautta ihmiset sekoittuvat ja toiminnalla on jatkuvuutta Ennakkoluulot puretaan parhaiten tekemällä asioita yhdessä Löydettävä luontevia aiheita, asioita, päämääriä ja motiiveja yhteistyölle Ongelmana on se, miten saada ihmiset lähtemään liikkeelle, tapaamaan toisiaan. Organisoidaan yhteisiä juhlia, kylätansseja, tapahtumia, tilaisuuksia, talkoita jne. Näytelmäkerho, paikallishistoriaillat, paikallistietokilpailut, opastetut kiertoajelut jne. Yhteinen lentopalloporukka pystyyn kesäisin Luotava yhteiset harrastuspiirit, kerhoja, jumppaa, satutunteja lapsille Livonsaarelaiset mukaan Velkuan yhdistyksiin ja päinvastoin Autetaan toisiamme tapahtumien ja talkoitten järjestämisessä Yhdistysten välistä kanssakäymistä on lisättävä Kysymys: Pitäisikö mielestäsi Velkuan ja Livonsaaren yhdistysten välistä yhteistyötä lisätä? Millä tavalla? Yhdistysten yhteistyöllä saadaan läpi suuriakin kehittämishankkeita, samalla monien eri tahojen intressit tulevat kuulluiksi 3

4 Alueen etujen ajaminen ja puolien pitäminen on tärkeätä tehdä yhdessä Yhdistysten kannattaisi käynnistää yhdessä hanke yhteisen kyläsihteerin tai koordinaattorin saamiseksi alueelle. Kokeiltaisiin pari vuotta paikallisen kyläyhdistysasiamiehen toimivuutta. Tämä verkottaisi yhdistykset, toimisi yhteyshenkilönä, hoitaisi byrokratian, avustaisi talkoissa/tapahtumissa, hakisi avustukset, paneutuisi alueen kehittämiseen yhdessä yhdistysten kanssa, toteuttaisi palveluhakemiston ja tapahtumakalenterin jne. Jokainen yhdistys saisi hyötyjä osakseen ja vapaaehtoisten työtaakka kevenisi. Yhdistykset tapaavat vuosittain alkuvuodesta ja esittelevät suunnitelmansa toimintasuunnitelmiksi. Koordinoidaan toimintasuunnitelmat ennen kuin ne lyödään yhdistyksissä lukkoon. Samalla myös päätetään jostain yhteisprojektista, joka toteutetaan ko. vuoden aikana (esim. ympäristö- ja viihtyvyysprojektit). Yhteinen projekti kirjataan jokaisen yhdistyksen toimintasuunnitelmaan. Luodaan kyläfoorumi yhdistysten puheenjohtajista tms. Tämä elin keskustelisi ajankohtaisista asioista ja muodostaisi tarvittaessa yhteisen mielipiteen tietystä asiasta sekä sen jälkeen välittäisi ko. lausunnon eteenpäin päättäjille. Säännölliset tapaamiset, kokoukset ja yhteydenpito Tiedotus ja keskinäinen koordinointi laitetaan kuntoon yhdistysten välillä Hanke- ja projektiyhteistyö asioiden eteenpäin saattamiseksi 2.4. Naantalin kaupungin palveluiden käyttöä pitää tehostaa Kysymys: Ovatko Naantalin kaupungin tarjoamat palvelut alueella riittävät? Pitäisikö meidän toimia yhdessä jonkun palvelun varmistamiseksi tai tehostamiseksi? (koulu, lasten päivähoito, vanhustenhuolto, terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, palveluliikenne, palvelupiste, kirjasto, Naantalin opisto) Yhdistysten on tehtävä yhteistyötä, palvelujen käyttöä on tehostettava yhdessä, jotta palvelut ja niiden taso säilyvät Tuotava päättäjille esille se, että olemassa olevat palvelut ovat meille tarpeelliset ja että me käytämme niitä Kampanjoidaan yhdessä käytön puolesta Tiedotetaan palveluista enemmän, myös vapaa-ajan asukkaille Kaikkia nykyisiä palveluita on kehitettävä 2.5. Puuttuvia palveluita voidaan hankkia yhdessä Kysymys: Entä olisiko tarpeen saada alueelle uusia palveluita? Mitä? Harrastustoimintaa on luotava (lisää). Selvitetään mitä alueella halutaan harrastaa, mitä voi harrastaa ja paneudutaan ratkaisujen hakemiseen. Millään väestöryhmällä ei oikeastaan täällä ole harrastustoimintaa. Lapsille ja nuorille ei ole toimintaa Liikuntapalvelut sairauksia ennaltaehkäisevänä toimintana puuttuvat. Joko järjestetään liikuntapalveluita alueella tai sitten kuljetaan liikuntabussilla liikuntapalveluitten äärelle. Samalla bussilla pääsisi myös muiden harrastusten äärelle. Tietoliikenneyhteydet voitaisiin hoitaa yhdessä kuntoon, valtio mukaan hankkeeseen. Kiinteä kaapeliyhteys kaikkiin saariin, valokuitu nopeasti 4

5 Yrittäjälähtöistä palvelutarjontaa lisää. Yhdistykset voisivat pistää sanaa kiertämään. Elintarvike- ja grillikioski, kesäkahvila Teersaloon saatava yleisö-wc Tehokkaampi jätehuolto, pahvi- ja kartonkikierrätys saatava alueelle 2.6. Kaikkien asukasryhmien viihtyvyyttä ja elinoloja on syytä kohentaa Kysymys: Olisiko tarpeellista yhdessä kohentaa joidenkin väestö- tai ammattiryhmien elinoloja tai viihtyvyyttä? Esim. lapset, teini-ikäiset, eläkeläiset, vanhukset, työssäkäyvät, kotiäidit, yksinasuvat, maatalousyrittäjät, muut yrittäjät, vapaa-ajan asukkaat. Kaikki väestöryhmät vaativat tasapuolisesti huomiota ja ansaitsevat sen, että heidän elinolojaan ja viihtyvyyttään yhdessä kohennetaan Luontevat kohtaamispaikat eri väestöryhmille puuttuvat Löydettävä oikeat ihmiset oikeisiin asioihin vetäjiksi/alullepanijoiksi Huomattava, että jotkut muuttavat harrastusten perässä pois alueelta Eri väestöryhmien välinen kanssakäyminen on myös oleellista Vapaaehtoistoiminnan lisääminen, apuringin perustaminen kyläläisille (kauppa-asiat, lumenluonti jne.). Yhdistykset voisivat myös ottaa osaa ihmisten työllistämiseen alueella, esim. kotiapu olisi tarpeellinen apu vaikkapa työssäkäyville. Jotkut ryhmät toimivat jo keskenään, mm. pienten lasten äitien kerho Yhdistysten kiinnitettävä Naantalin huomio lasten ja nuorison olemattomaan harrastustoimintaan Lapsille tarvitaan leikkipaikka tai leikkipuisto. Siellä lapset ja vanhemmat myös tutustuisivat toisiinsa. Samaten luistelupaikka ja pulkkamäki puuttuvat. Vapaa-ajan asukkaat ja paikalliset olisi saatava enemmän yhteen 2.7. Julkinen liikenneyhteys on saatava oman kunnan keskustaan Kysymys: Onko nykyinen linja-autoyhteys Askaisten ja Raision kautta Turkuun toimiva? Tarvitaanko julkisia liikenneyhteyksiä suoraan Naantaliin? Saatava suora bussiyhteys Naantaliin, ja sieltä suoraan tai sujuvan vaihdon kautta Turkuun Naantali-Turku väli sitten mieluiten pikayhteytenä Tarvitaan joku toimiva vuoro suoraan Naantaliin, oman kunnan keskustaan ja palveluihin Suora bussiyhteys Turkuun on tärkeä. Nykyinen linja ajaa suoraan Turkuun. Nyt pinnalla on juuri tämä julkinen liikenne. Se on tällä hetkellä huonoimmassa jamassa. Sen jatkuminen ja kehittäminen on turvattava yhdessä. Yhdistysten on yhdessä ryhdyttävä ajamaan liikennöintiasiaa Naantalin ja ELY-keskuksen kanssa Kunnon liikenneyhteydet puuttuvat, siksi jokaisella on oma auto Täällä on kaikilla pakko olla omat autot Palvelulinjat ja kouluvuorot Naantaliin ovat olemassa. Näitäkin kannattaa käyttää hyväksi ja kehittää yhteistyössä kaupungin kanssa Palveluliikenteelle lisää käyttöä ja sitä kautta vuoroja Kehitetään kaupungin omaa sisäistä liikennettä normaalin bussiliikenteen suuntaan. Vuorot ajaisivat joka päivä aikataulun mukaan eikä niihin tarvitsisi ilmoittautua. 5

6 2.8. Kaupungin, yhdistysten tms. omistamien rakennusten tulevaisuus on turvattava yhdessä Kysymys: Pitäisikö alueella olevien kaupungin, yhdistysten tms. omistamien rakennusten (Sinervon talo, Kummelin kiinteistö, Palvan kirkko, Palvan koulu, Livonsaaren toimintakeskus, Livonsaaren Seurantalo) käyttöä tehostaa tai pyrkiä yhdessä vaikuttamaan niiden tulevaisuuteen? Rakennusten käyttöä on tehostettava, keksitään lisää käyttöä asukas-, yhdistys- ja yritysrintamalta Yhdistykset voisivat aktivoida asukkaita käyttämään tiloja Pohditaan yhdessä julkisten rakennusten tilaa ja käyttöasteita. Tehdään yhdessä suunnitelma rakennusten käyttöasteen kohottamiseksi. Rakennukset voidaan myös profiloida, jolloin yhdenlainen toiminta keskitetään yhteen paikkaan ja toiseen sitten jotain muuta. Pitää tehdä lista kaikkien rakennusten tila-, osoite-, käyttö-, vuokraus- ja yhteystiedoista Tämä lista kaikkien saataville (kuntatiedote, esitteet, ilmoitustaulut, netti) Toimintaa oltava runsaasti esim. kaupungin omistamissa rakennuksissa, jotta voidaan todistaa, että tilat ovat tarpeellisia ja toiminta pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Yhdistysten keksittävä, miten kaupunki hyötyy omistamistaan rakennuksista alueella Pienyrittäjiä ja vuokralaisia vajaakäytössä oleviin rakennuksiin Infottava kaupunkia yhdessä, että toimitilat edistävät kulttuuripalvelujen tuottamista ja yleistä viihtyvyyttä Rakennuksia, joilla ei ole käyttöä, ei kannata väkisin säilyttää. Tilat voitaisiin remontoida uuteen käyttöön, vuokrata tai myydä Kaikki ko. kiinteistöt tulisi saada säilytetyksi alueen asukkailla. Jos ne menetetään, uusia tuskin tulee 2.9. Kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen yhdessä on tärkeää Kysymys: Onko tarpeellista yrittää yhdessä vaikuttaa aluetta koskevaan kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon? Miten? Kaupungin suunnitelmiin on päästävä ottamaan kantaa valmisteluvaiheessa, pidetään esim. yhteisiä palavereja asiaa valmistelevien virkamiesten kanssa Muodostetaan kyläfoorumi alueen yhdistysten edustajista, sen tehtävänä muodostaa mielipide ja esittää se päättäjille Yhdistykset yhdessä antavat lausunnot, tekevät aloitteet ja kirjelmöivät tarpeen tullen kaupungille. Yhdessä esiintymällä ja yhteisillä kannanotoilla painoarvo kasvaa ja päättäjät kuuntelevat helpommin Yhdistysten yhteinen neuvottelukunta huolehtisi yhteyksienpidosta kaupungin suuntaan. Edunvalvonnan kannalta on oleellista, että on yksi lausunnonantaja Naantalin suuntaan. Tuolloin painoarvo kasvaa, kun saadaan alueelta yksi yhteinen mielipide. Yhteydenpito, lobbaaminen ja tiedon toimittaminen on paikallisten yhdistysten tehtävä kaupungin suuntaan. Tehtävä yhdessä ja perustellusti, ei jokainen yhdistys erikseen. Oleellista on pitää päättäjät ja kaupungin luottamushenkilöt ajan tasalla alueen asioista, tiedonvälitys. Eivät välttämättä tiedä paikallisia oloja ja tilanteita. 6

7 Lobbaaminen oleellista, on luotava poliittisia kontakteja ja yhteyksiä kaupungin virkamiehiin ja luottamushenkilöihin. Yhteydenpidon oltava säännöllistä Saaristoasiamies Rinne-Kylänpää ja saaristolautakunta ovat tärkeitä vaikuttamisen väyliä Valtuutetun tekemä edunvalvonta on oleellista. Yhdistykset voisivat kerätä asukkaitten ajatuksia ja välittää ne valtuutetulle, tämä puolestaan pitäisi yhdistykset ajan tasalla. Kuntavaaleihin 2012 valmistauduttava, luotava strategia Järjestetään vuotuinen Naantalin saaristoalueen (Rymättylä, Merimasku, Livonsaari, Velkua) yhdistysten tapaaminen. Otetaan yhdessä kantaa mahdollisuuksien mukaan ajankohtaisiin asioihin. Voidaan muodostaa yhtenäinen mielipide, joka toimitetaan tiedoksi alueen päättäjille. Saaristoasiamies voisi toimia kokoonkutsujana. Kaavoitukseen on päästävä vaikuttamaan, se määrittää alueen tulevaisuuden, vaikuttaa asumiseen, väkilukuun, liikennöintiin, palveluihin Matkailua voidaan kehittää Kysymys: Pitäisikö alueelle suuntautuvaa matkailua ja turismia kehittää jollakin tapaa? Markkinointia lisää, opasteet, printtikartta, matkailuesitteet, tiedot myös nettiin Saatava infopiste/taulu, jossa on tärkeitä puhelinnumeroita turisteille Mikä on nykyinen tarjonta, mitä yrittäjät myyvät ja keille? Selvitettävä kokonaisvaltaisesti. Nähtävyyksien pohtiminen, mitä alueella oikeasti on ja mitä voisi tehdä. Livonsaarelaiset eivät tiedä Velkuan nähtävyyksiä ja päinvastoin. Houkuttimia on oltava enemmän. Pyöräilijöitä ja matkaajia on alueella paljon kesäisin, miten heidät saataisiin pysähtymään alueelle (ennen yhteysaluslaituria)? On järjestettävä alueen matkailuyrittäjien tapaaminen. Heidän verkostoitumista on parannettava, samaten yhteistyökuvioita. Luontoturismia ja nähtävyyksiä lisää Ei lisää olutturismia Teersaloon Toteutettava yhteinen palveluhakemisto Kysymys: Pitäisikö toteuttaa Livonsaaren ja Velkuan yhteinen palveluhakemisto, johon on listattu alueen kaikki palvelut, nähtävyydet, yrittäjät, yhdistykset jne.? Tarvitaan netti, printti/esite/infolehti ja ilmoitustaulumainonta Esite lisää omankin porukan paikallistuntemusta Hakemistossa oltava kunnon kartta, kaikki nähtävyydet, kaikki palvelut Listataan mukaan alueen tuottajat ja luomutuottajat, mitä saa ja mistä Yhdistysluettelo yhteystietoineen, miten liitytään jäseneksi, onko jäsenmaksua, yhdistyksen tarkoitus. Eri yhdistykset on tehtävä tutuiksi kaikille alueen asukkaille. Julkaisu esim. kerran vuodessa keväällä, päivitys alkuvuodesta lomakkeella tms. Hankitaan sponsoreita ja myydään mainostilaa Vapaa-ajan asukkaat eivät tiedä alueen palveluista tai siitä, mitkä palvelut kuuluvat myös toispaikkakuntalaisille. Järjestetään heille keväisin tiedotustilaisuus, jossa mm. yhdistykset ja palvelut esittäytyvät. Siihen liittyen voitaisiin tehdä koko alueen yhteinen kesäasukastiedote. 7

8 2.12. Toteutettava yhteinen tapahtumakalenteri Kysymys: Olisiko tarpeen tehdä myös tapahtumakalenteri, josta löytyvät kaikki alueen tapahtumat? Netti, paperiversiot ja ilmoitustaulut Esitteenä kesäihmisille ja matkailijoille Jaossa kaupoilla, Kummelissa, rannassa, ilmoitustauluilla, matkailuyrittäjillä jne. Tapahtumien koordinointi tärkeää, ettei tulisi päällekkäisyyksiä Pitäisi saada jo täksi kesäksi tiedote, johon koottu kaikki alueen tapahtumat Entäpä myynnissä olevat kiinteistöt, tontit jne.? Kysymys: Entä alueella myynnissä olevat talot, maatilat, kesämökit tai tontit? Pitäisikö ne listata vaikkapa yhteiseen tietopankkiin löytämisen helpottamiseksi? Kyllä, nettiin ja kauppojen ilmoitustauluille Kyllä, mutta käytännön toteutus ongelmallista Ei, kiinteistönvälittäjät hoitavat tämän homman, ei ole yhdistysten tehtävä Jatkuvasti kysytään myynnissä olevia taloja, tontteja jne. Alueelle haluava joutuu itse haravoimaan myytävät, olisi hienoa, jos ne löytyisivät yhdestä paikasta Kyläsuunnitelma yhteisenä konkreettisena toimenpidesuunnitelmana on tarpeen Kysymys: Olisiko tarpeellista tehdä koko aluetta koskeva kyläsuunnitelma tai turvallisuussuunnitelma? Mitä kyläsuunnitelma tarkoittaa? Saadaanko sillä mitään aikaan? Onko kyläsuunnitelmasta hyötyä vai jääkö se vain pölyyntymään? Kyläsuunnitelma voisi vastata kysymyksiin, mitä alueen halutaan olevan 5-10 vuoden kuluttua ja miten siihen päästään Olisi tärkeä vaikuttaa alueen tulevaisuuteen esim. tekemällä kyläsuunnitelma, jonka kaupungin kaava- ja rakentamispuoli huomioisi Kaupungin saaristo-ohjelma voisi toimia visiona ja alueen oma kyläsuunnitelma konkreettisena toimenpideohjelmana Naantalin kaupungin saaristo-ohjelmaan olisi hyvä tehdä lisäluku, jossa linjataan alueen tulevaisuutta täkäläisestä näkökulmasta. Samalla päivitettäisiin saaristo-ohjelma alueen osalta, ikään kuin kyläsuunnitelmana (linjataan mitä halutaan, miten tavoitteisiin päästään). Toteutus voidaan tehdä sitten yhteistyössä kaupungin kanssa. Huomattava, että paikalliset yhdistykset ovat osa tulevaisuuden tekijöitä. Mitä asukkaat tekevät, jos iso katastrofi iskee Etelä-Suomeen? Täällä oltaisiin täysin oman avun varassa pitkiä aikoja. Kuka lähtisi koordinoimaan apua hädän hetkellä? Miten yhdistykset ovat varautuneet? Livonsaarella saatiin ennen tekstiviesteillä tieto, jos alueella paloi jossain. Mistä nyt saadaan tieto, jos apua tarvitaan jossain päin aluetta. Velkuan vapaaehtoinen pelastuspalvelu ry voisi toteuttaa yhteistyössä viranomaisten kanssa alueelle kohdennetun turvallisuussuunnitelman. 8

9 2.15. Halukkuutta vapaaehtoistyöhön löytyy Kysymys: Olisitko valmis jatkossa toimimaan vapaaehtoispohjalta Livonsaaren - Velkuan alueen hyväksi? Kyllä, omien aikataulujen, jaksamisen ja mahdollisuuksien mukaan Vuorotellen, siten etteivät aina samat ihmiset joudu tekemään kaikkea Kaikille löytyy tekemistä, miten myös muut kuin yhdistysten hallituksissa istuvat saadaan mukaan? Tämä kysely oli tarpeellinen Kysymys: Miten arvioit tämän esiselvityshankkeen tarpeellisuutta ja merkitystä asteikolla 1-5 (yksi on tarpeeton, viisi erittäin tarpeellinen)? 3 (7 vastaajaa) 3,5-4 (2) 4 (12) 5 (17) 5, mikäli tästä seuraa uusi hanke (2) Mielipide tulee sitten, kun nähdään lopputulos/yhteenveto Yhteistyö on ollut niin huonoa, että jotain on tehtävä Todella tärkeä, sillä olemme uuden tilanteen edessä Tämä on alueen yhtenäisyyden takia tärkeä Jotain puuttui Kysymys: Miten arvioit näitä esiselvityshankkeen kysymyksiä? Puuttuiko mielestäsi jotain tärkeää tai oliko jotain, mitä et pitänyt tarpeellisena? Alueen tulevaisuudesta ei erikseen kysytty: Miten saadaan alueen vetovoima ja viihtyvyys pidettyä tulevaisuudessa? Huomattava, että yhdistysten vaikutus alueen vetovoimaan ja viihtyvyyteen on suuri. Ympäristön yleiseen viihtyvyyteen on erikseen kiinnitettävä huomiota, järjestetään yhteisiä talkoita epäsiistin ympäristön kaunistamiseksi Oleellista olisi lisäksi paneutua siihen, miten ihmiset oikeasti saadaan mukaan. Nyt tilanne on se, että ensin ihmiset ovat kiinnostuneita, mutta sitten eivät kuitenkaan osallistu Ja vielä! Löytyisipä alueen ihmisten välille sellainen henki ja fiilis, jossa voitaisiin todeta yhteiset tavoitteet mm. viihtyvyyden ja turvallisuuden saralla. Tavoitteena on saada yhtenäinen porukka, joka puhaltaa samaan hiileen. Pitää kyetä muodostamaan yhteinen päätös tai mielipide, jonka takana sitten pysyvät. Pitää päästä eroon kuppikunnista, selkään puukottajista, sooloilusta ja asioiden henkilöitymisestä. Miten saadaan kaksinapainen saari toimimaan siten, että kaikki hyötyvät? Tulevaisuudessa alueelle on saatava lisää väkeä. Tänne mahtuisi paljon lisää ihmisiä, harmittaa aina kun joku muuttaa pois Saariston erityispiirre on huomioitava, saaristonäkökulma ja sen arvot 9

10 Ympäristön tilaan ja sen kaunistamiseen on kiinnitettävä yhdessä huomio. Luodaan positiivinen vaikutus tienvarsipenkeillä, kukkaistutuksilla, roskattomuudella Mistä täältä saa ostaa kalaa kysymykseen pitäisi löytyä vastaus kaikille! Kaupan pysyminen alueella on elinehto Saaren palvelu- ja tuotanto-omavaraisuuden kasvattaminen ja monipuolistaminen on tärkeää SWOT-analyysin teko voisi antaa työkaluja alueen kehittämiseen Väestörakenteen kartoitus antaisi myös lisätyökaluja (ikä, sukupuoli, ammatti, juuret jne.) vuoden kuluttua tämä alue voi olla jotain, kun Luonnonmaa ja Merimasku on rakennettu täyteen. Isojen poikien päätökset ratkaisevat. 3. YHTEENVETO Livo-Velkua esiselvityshankkeessa kysymyksiin saatuja vastauksia ja näkemyksiä oli lähes yhtä montaa laatua kuin oli vastaajaakin. Selvästi vallitsevana näkemyksenä oli, että Livonsaaren ja Velkuan asukkaitten ja yhdistysten väliselle yhteistyölle pitää ja sille voidaan tehdä jotain. Tahtotila kehittämishankkeelle on olemassa ja kehitettävää löytyy useilta eri toiminnan lohkoilta. Tämä yhteenveto on tehty niiden vastausten pohjalta, joissa esitettiin selkeitä toimenpiteitä ja ideoita kehitettäväksi ja toteutettavaksi. Kaikki vastaukset on taltioitu ja niitä tullaan hyödyntämään varsinaisessa hankkeessa. Livonsaaren ja Velkuan välisen yhteistyön olemattomuus näkyy kyselyn vastauksissa. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että sekä asukkaitten että yhdistysten välisen yhteistyön luomiseen ja kehittämiseen on panostettava. Asukkaat ja yhdistykset on aktivoitava yhteistyöhön ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Keinoja listattiin monia: yhteiset hankkeet, tapahtumat, talkoot, harrastuspiirit jne. Yhdistysten välisen yhteistyön lisäämistä perusteltiin sillä, että vain yhteistyöllä voidaan muodostaa mielipide, jolla on painoarvoa esim. päättäjien suuntaan. Usea haastateltava ehdotti yhteisen kyläfoorumin perustamista. Siinä olisivat mukana kaikki alueen yhdistykset edustajiensa, esimerkiksi puheenjohtajiensa, kautta. Koollekutsujana, tiedottajana ja sihteerinä toimisi yhteinen kyläsihteeri. Kyläfoorumin tehtävänä olisi keskustella ajankohtaisista asioista, muodostaa tarvittaessa yhteinen mielipide/lausunto, ja välittää se eteenpäin esim. päättäjille. Kyläfoorumissa alueen yhdistysten edustajat tutustuisivat toisiinsa ja toistensa toimintoihin. Kyläfoorumissa koordinoitaisiin myös yhdistysten tapahtumat, esiteltäisiin kunkin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja päätettäisiin jostain yhteisestä projektista (yhteinen, toimintasuunnitelmaan kirjattu projekti per vuosi). Naantalin kaupungin palveluihin oltiin tyytyväisiä, huolta herätti lähinnä palveluiden säilyminen tulevaisuudessa. Haastateltavat pitivät tärkeänä sitä, että yhteisvoimin tehostettaisiin palveluiden käyttöä sekä tiedotusta ja yhteydenpitoa päättäjiin. Samaten puuttuvia palveluita (esim. liikunta, lapset ja nuoret) koettiin tärkeiksi hankkia yhdessä. Lasten ja nuorten olemattomat harrastusmahdollisuudet herättivät haastateltavissa huolta. Usea asukas ehdotti, että yhdistykset voisivat yhdessä järjestää lapsille ja nuorille 10

11 harrastusmahdollisuuksia. Tai sitten yhdistykset yhdessä voisivat kirjelmöidä asiasta kaupungin suuntaan. Samalla todettiin, että kaikki väestöryhmät tasapuolisesti vaativat huomiota ja ansaitsevat sen, että heidän elinolojaan ja viihtyvyyttään yhdessä kohennetaan. Julkisten liikenneyhteyksien toimimattomuutta korosti moni vastaaja. Julkisen liikenneyhteyden puuttuminen oman kunnan keskustaan ja sen palveluihin koettiin asiaksi, jolle olisi yhdessä tehtävä jotain. Enemmistö toivoi nykyisen bussilinjan liikennöivän suoraan Naantaliin. Moni nosti esille myös kaupungin sisäisen palveluliikenteen kehittämisen. Palvelulinjaa pitäisi markkinoida ja vuoroja lisätä käyttäjien määrän kasvaessa. Tavoitteena voisi olla päivittäiset yhteydet Naantalin keskustaan aikataulun mukaisesti vuoroilla, joihin ei erikseen tarvitsisi ilmoittautua. Alueella olevien kaupungin, yhdistysten tms. omistamien rakennusten tulevaisuus huoletti vastaajia. Pidettiin tärkeänä sitä, että yhteisvoimin tehdään töitä kaikkien rakennusten säilymisen puolesta. Ehdotettiin mm. että yhdistykset tehostavat ja kehittävät lisää käyttöä Sinervon talolle ja Livonsaaren toimintakeskukseen. Kirjelmöidään yhdessä kaupungin suuntaan rakennusten tarpeellisuudesta. Markkinointia lisätään julkaisemalla keskitetysti kaikkien rakennusten vuokrausja yhteystiedot. Kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen yhdessä koettiin ensisijaisen tärkeäksi. Alueen väkiluku on pieni, ja vain yhteisellä mielipiteellä koettiin olevan merkitystä kaupungin suuntaan. Ehdotettiin yhdistysten puheenjohtajista tms. koostuvan kyläfoorumin perustamista. Sen tehtävänä olisi tarvittaessa antaa lausunnot, tehdä aloitteet ja kirjelmöidä päättäjien suuntaan. Kyläsihteeri huolehtisi käytännön toimista. Usea haastateltava totesi, että kaupungin päätöksentekoon on päästävä ottamaan kantaa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ehdotettiin mm. yhteisiä palavereja asioita valmistelevien virkamiesten kanssa, lobbaamisen, yhteydenpidon ja tiedotuksen lisäämistä kaupungin suuntaan. Kysymys matkailun kehittämisestä herätti ristiriitaisia tunteita. Osa vastaajista katsoi, että turismia ja erityisesti Teersalon olutturismia on jo liikaa. Osa haastateltavista taas katsoi, että markkinointia, opasteita, infotauluja, houkuttimia on lisättävä. Luontoturismi ja turismi kestävän kehityksen periaatteella saivat kannatusta. Samaten alueen matkailuyrittäjien keskinäisen verkoston kohentamista pidettiin tärkeänä. Livonsaarelaisille ja velkualaisille on saatava yhteinen palveluhakemisto. Tätä mieltä olivat kaikki vastaajat. Yhteisestä palveluhakemistosta löytyvät kaikki alueen palvelut (myös vapaa-ajan asukkaitten palvelut), yritykset, yhdistykset, suoramyyntiä harjoittavat tuottajat, nähtävyydet, luontopolut, koko alueen kartta jne. Hakemisto julkaistaan netissä ja mukaan otettavana esitteenä ja sitä päivitetään kerran vuodessa keväällä. Alueelle on myös saatava yhteinen tapahtumakalenteri. Tapahtumat on koordinoitava siten, että päällekkäisyyttä ei esiintyisi. Yhteinen kalenteri löytyy netistä ja paperiversiona alueen yrittäjiltä, kaupoista, ravintoloista, Kummelista, ilmoitustauluilta jne. Tapahtumakalenteriin kerätään alueen jokaisen yhdistyksen tapahtumat, ja sitä päivitetään tarpeen tullen. Yhteisellä tiedotuksella saadaan 11

12 viesti paremmin perille alueen asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja satunnaisille matkaajille, ja täten tapahtumien osallistujamäärät kasvavat. Alueella myynnissä olevat tontit, asunnot, mökit ja tilat kiinnostavat ostajia. Monelta paikalliselta tiedustellaan jatkuvasti alueella myynnissä olevia rakennuksia jne. Ongelmaksi koettiin se, että tietoa ei ole keskitetysti saatavilla missään. Ostaja joutuu itse haravoimaan useasta lähteestä haluamaansa. Osa haastatelluista katsoi, että kiinteistönvälittäjät saavat hoitaa tämän asian, että tämä ei kuulu yhdistysten toimenkuvaan. Osa taas katsoi, että olisi erinomaista palvelua, jos tällainen lista voitaisiin toteuttaa esim. yhdistysten nettisivuille. Yhteisen kyläsuunnitelman tekeminen herätti keskustelua, uteliaisuutta ja kysymyksen, mitä kyläsuunnitelma oikeasti hyödyttää. Kyläsuunnitelman kytkeminen kaupungin saaristo-ohjelmaan konkreettiseksi aluetta koskevaksi toimenpideohjelmaksi sai kannatusta. Todettiin, että olisi tärkeää päästä itse määrittämään sitä, minkälaisen alueen halutaan olevan esim. 10 vuoden kuluttua. Kyläsuunnitelma pitäisi toteuttaa konkreettisena, yhdelle A4-arkille mahtuvana listana ongelmista ja niiden ratkaisuista (esim. tietoliikenneyhteyksien nykytilan kuvaus, tavoitteiden kuvaus, toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään, tarvittava rahoitus, aikataulu). Haastateltavat totesivat olevansa valmiita toimimaan vapaaehtoispohjalta alueen hyväksi, jokainen omien mahdollisuuksiensa ja jaksamisensa puitteissa. Toivottiin, että myös muut kuin johtokuntien ja hallitusten ihmiset saataisiin mukaan vapaaehtoistyöhön alueen hyväksi. Tämä Livo-Velkua esiselvityshanke koettiin tärkeäksi. Erittäin tärkeä arvosanan antoi 17 haastateltavaa 41:stä. Osa suhtautui odottavasti, ja katsoi, että arvosana voidaan antaa sitten, kun lopputulos on selvillä tai tästä esiselvityshankkeesta seuraa hanke, jossa esiinnousseita asioita ryhdytään toteuttamaan. Esiselvityshankkeen kysymykset saivat kiitosta kattavuudestaan. Osa vastaajista toivoi, että alueen tulevaisuudesta olisi erikseen esitetty kysymys. Samaten toivottiin, että ympäristöasiat olisi erikseen mainittu. Loppuun vielä kaksi avointa, haastateltaviakin askarruttanutta, kysymystä: Miten saadaan mukaan toimintaan myös muut kuin yhdistysten johtokuntien/hallitusten jäsenet? Miten saadaan alue toimimaan kokonaisuutena siten, että kaikki tuntevat hyötyvänsä? Lopuksi on vielä yhteenvetona todettava, että tarpeet yhteistyön luomiselle ja alueen kehittämishankkeelle ovat vahvoina olemassa. Seuraava vaihe on varsinaisen hankkeen totuttaminen. Siitä seuraavassa luvussa lisää. 4. SUUNNITELMA VARSINAISEKSI HANKKEEKSI (HANKESUUNNITELMA) Livo-Velkua esiselvityshanketta on tarpeen jatkaa varsinaisella hankkeella. Hankkeessa ryhdytään kehittämään ja toteuttamaan Livonsaaren ja Velkuan välistä yhteistyötä esiselvityshankkeen tulosten pohjalta. 12

13 Toteuttamiskelpoisia ideoita ja näkemyksiä on niin paljon, että toimenpiteet vaativat pitkäkestoista kehittämistyötä ja henkilön (kyläsihteerin), joka työkseen vastaa hankkeesta. On mahdotonta toteuttaa kehittämistoimenpiteet talkoo- tai vapaaehtoistyönä, sillä tehtävä on suuri. Kyläsihteerin tehtävänä on toteuttaa esiselvityshankkeen tulokset ja toimia kylien välisen yhteistyön edistämiseksi. Kyläsihteeri miettii kokonaisuutta ja sen hallintaa, tiedottaa, kokoaa tekijät jne. Samalla hän toimii tarvittaessa alueen yhdistysten avustajana. Haetaan Leader-rahoitusta, joka mahdollistaa yhteisen kyläsihteerin tai kyläkoordinaattorin palkkaamisen alueelle. Hankkeen nimi Livonsaari ja Velkua etupäässä erinomaista Hakija Velkuan saaristolaisyhdistys ry Yhteistyötahot Livonsaaren kyläyhdistys ry Pyritään saamaan myös muut alueen toimivat yhdistykset mukaan (Eläkeliitto Lemu-Askainen- Velkuan yhdistys ry, Livonsaaren metsästäjät, Livonsaaren yhteisökylä, Velkuan kalastajaseura ry, Velkuan koulun kannatusyhdistys ry, Velkuan Kummeli ry, Velkuan Martat ry, Velkuan metsästysseura Saukko, Velkuan vapaaehtoinen pelastuspalvelu ry). Hankkeen tausta Tämä on varsinainen hanke Livo-Velkua esiselvityshankkeen jälkeen. Hanke vastaa esiselvityshankkeessa saatujen tulosten toteuttamisesta. Hankkeen toteutusaika ja toimenpiteet/toteutus Hankkeen toteutusaika on Hankkeen toimenpiteiden, sisällön ja tavoitteiden toteutuksesta vastaa hankerahoituksella palkattu puolipäiväinen kyläsihteeri. Kyläsihteerin työtä valvovat ohjausryhmä ja paikalliset yhdistykset. Toimenpiteiden ja tavoitteiden kuvaus on kirjattu seuraavaan kohtaan. Hankkeen kohderyhmä, sisältö ja tavoitteet Kohderyhmänä ovat kaikki Livonsaaren ja Velkuan vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat. Lisäksi kohderyhmään luetaan alueella toimivat yrittäjät, palveluntarjoajat, turistit ja satunnaiset kävijät. Hankkeen sisältö, tavoitteet ja toimenpiteet koostuvat Livo-Velkua esiselvityshankkeen tuloksista ja niiden toteuttamisesta vastaa palkattu kyläsihteeri: Alueen ilmapiirin, yhteishengen ja asukkaitten välisen kanssakäymisen kehittäminen (tekemällä asioita yhdessä, järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia, talkoita, tapahtumia jne.) 13

14 Asukaslähtöisyydestä huolehtiminen, keskustelukulttuurin ja jatkuvan vuorovaikutuksen edistäminen Alueen yhdistysten välisen kanssakäymisen lisääminen perustamalla kyläfoorumi yhdistysten puheenjohtajista tai vastaavista. Kyläfoorumi muodostaa tarvittaessa yhteisen mielipiteen ja lausunnon päättäjien suuntaan. Ottaa tarvittaessa kantaa esim. liikenneyhteyksien kehittämiseen. Yhdistysten välisten tapaamisten, yhteydenpidon, koordinoinnin ja tiedotuksen lisääminen. Vuosittaisen yhdistysten toimintasuunnitelmiin kirjattavan projektin vastuuhenkilönä toimiminen. Alueella olevien palveluitten käytön tehostaminen yhteistyöllä ja tiedotuksella sekä kampanjointi palveluitten ja niiden kehittämisen puolesta Alueella olevien julkisten rakennusten käytön tehostaminen yhteistyöllä ja tiedotuksella sekä kampanjointi niiden säilymisen puolesta Kaupungin päätöksentekoon vaikuttamisen mekanismien kehittäminen mm. luomalla tiiviimmät (tiedotus)yhteydet virkamiehiin ja luottamushenkilöihin Alueen edunvalvontaan osallistuminen Matkailuun panostaminen perustamalla alueen matkailuyrittäjien yhteistyötä ja verkottumista edesauttava rinki Livonsaaren ja Velkuan yhteisen palveluhakemiston suunnittelu ja toteutus Livonsaaren ja Velkuan yhteisen tapahtumakalenterin suunnittelu ja toteutus Kyläsuunnitelman toteuttaminen toimenpidesuunnitelmana, johon yksinkertaisimmillaan kirjataan alueella todetut ongelmat, niiden nykytilan kuvaus, ratkaisut/tavoite ja toimenpiteet, aikataulu, rahoitus, seuranta. Vapaaehtois- ja talkootyövoiman hankinta mm. kehittämällä erilaisia porkkanoita ja palkintoja Alueen kokonaisvaltaisen tiedotuksen kehittäminen Rahoitus Hankkeen kustannuksiin haetaan Leader-rahoitusta. Hankkeen omarahoitusosuus kerätään hankkeeseen osallistuvilta yhdistyksiltä. Tiedotus (Viestintäsuunnitelman kohderyhmät ja keinot) Paikalliset asukkaat, yhdistykset, yrittäjät Hankkeen alkamisesta, etenemisestä ja tuloksista informoidaan säännöllisesti kylien asukkaita yhteisessä Velkuan ja Livonsaaren alueen viikkotiedotteessa (ilmestyy joka toinen viikko) sekä Velkuan saaristolaisyhdistyksen ja Livonsaaren kyläyhdistyksen nettisivuilla. Hankkeelle voidaan myös perustaa omat nettisivut. Lisäksi käytössä ovat alueen ilmoitustaulut. Järjestetään asukas- ja yhdistysiltoja, joissa keskustellaan yhteisistä asioista sekä tiedotetaan hankkeesta ja sen etenemisestä. Sosiaaliseen mediaan panostetaan (mm. Facebook) Loppuraporttia jaetaan tulosteena ja verkkosivuilla. Naantalin kaupunki, kylätoimijat, muut tahot Naantalin kaupunkia (virkamiehet ja luottamusmiehet) informoidaan hankkeen alkamisesta, etenemisestä ja tuloksista. Kaupungin viralliseen tiedotuslehti Nastaan (ilmestyy joka toinen 14

15 kuukausi) toimitetaan juttuja. Hankkeen alkamisesta, etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan mm. Naantalin alueen kyläyhdistyksille, alueen Leader-toimintaryhmille, Varsinais-Suomen kyläasiamiehelle, saaristoasiamiehelle. Toimitetaan itse juttuja mm. valtakunnalliseen kylien ja paikalliskehittäjien Maaseutu Plus lehteen. Media Mediaan pidetään säännöllisesti yhteyttä ja tarjotaan juttuvinkkejä. Hankkeesta pidetään useita tiedotustilaisuuksia (esim. alkaminen, puoliväli, tulokset). Samaten mediaa pidetään hankkeen tasalla lehdistötiedotteilla. Esiselvityshankkeen toteutus: Hankevastaava Ulla Piippo, Livonsaaren kyläyhdistys ry:n sihteeri, Pohjanpääntie 180, Livonsaari, Velkuan yhteyshenkilö Outi Tikkanen, Velkuan saaristolaisyhdistys ry:n varapuheenjohtaja, Meriharakantie 1, Velkua,