Korkeakoulut ja alueellisen innovaatiopolitiikan visiot 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulut ja alueellisen innovaatiopolitiikan visiot 1"

Transkriptio

1 1 Jari Kolehmainen & Mika Kautonen & Pasi Koski Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto p Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto p Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto p Tiivistelmä Innovaatiot ja oppiminen määrittelevät aiempaa keskeisemmin yritysten menestystä, mikä on nostanut kysymyksen korkeakoulujen merkityksestä sijaintialueidensa elinkeinoelämän kehittymisessä suuren mielenkiinnon kohteeksi. Sama taloudellinen kehitystendenssi on nostanut esiin myös alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeen. Korkea-asteen koulutuksella ja tutkimuksella on kaiken kaikkiaan merkittävä aluepoliittinen rooli, mikä näkyy myös korkeakoulujen omassa kehittymisdynamiikassa. Viime aikoina onkin keskusteltu paljon korkeakoulujen nk. kolmannesta tehtävästä, jolla viitataan niiden toiminnan yhteiskunnallisiin ja etenkin alueellisiin hyötyvaikutuksiin. Alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta korkeakoulujen suhdetta sijaintialueensa elinkeinoelämään on mahdollista tarkastella jossakin määrin aiempaa jäsentyneemmin. Tässä paperissa tarkastellaankin korkeakoulujen roolia sijaintialueillaan alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Innovaatiopolitiikan kaksi eräänlaista perusvisiota, teknopolis ja oppiva talous luovat lähtökohdat tarkastelulle, joka tapahtuu kahden illustroivan empiirisen casen kautta. Tätä ennen tarkastellaan kuitenkin lyhyesti erilaisia näkökulmia alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Viimeisessä kappaleessa keskustellaan korkeakoulujen ja hiukan myös muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden alueellisesta roolista erilaisia alueellisen innovaatiopolitiikan visioita vasten. Tarkastelun keskeinen huomio on se, että etenkin nk. teknopolis-mallissa korkeakoulujen merkitys on erittäin suuri ja ne voivat toimia sijaintialueellaan ankkureina, dynamoina ja magneetteina. Ankkureina ne sitovat yrityksiä sijaintialueelleen aiempaa tiiviimmin, Dynamoina ne synnyttävät alueelle uutta yritys- ja liiketoimintaa esimerkiksi tutkimustoiminnan kautta. Magneettina toimiessaan korkeakoulut houkuttelevat yrityksiä läheisyyteensä. Oppivan talouden mallissa korkeakoulujen rooli on pienempi kuin teknopolis-mallissa, mutta silti erittäin tärkeä. Korkeakoulut voivat tukea alueen yritysten jatkuvaa modernisointia ja jatkuvaa kehittymistä, mikä on oleellisen tärkeää yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Johdanto: korkeakoulujen uudet tehtävät Monien mielestä ja 1970 luvuilla Suomessa toteutettu korkeakoulujen hajasijoittaminen on ollut tämän päivän näkökulmasta parasta aluepolitiikkaa. Ilman tuota maakuntayliopistojen nousua Suomen aluekehityksen voidaan arvioida olleen koettua huomattavasti epätasaisempaa. Maakuntayliopistoista on kehittynyt itsenäisiä, jopa kansainvälisen tason yliopistoja, jotka luovat ympärilleen hyvinvointia. Tätä korkeakoulujen hajasijoittamisen menestystarinaa voidaan kuitenkin punnita monilla akateemisen yhteisön sisäisilläkin kysymyksillä: miksi monissa maakuntayliopistoissa on edelleen paljon matkalaukkuprofessoreja ja miksi maakuntayliopistojen professorien urakierto näyttää edelleen suosivan pääkaupunkiseudun vanhoja yliopistoja (Michelsen 2001)? Yliopistojen ja korkeakoulujen todellisten alueellisten vaikutusten arvioinnin vaikeudesta huolimatta, on korkea-asteen koulutuksella ja tutkimuksella joka tapauksessa keskeinen aluepoliittinen rooli, jonka voisi väittää tulevaisuudessa jopa kasvavan. Tätä kuvaa myös se aktiivisuus, jolla eri puolella Suomea luodaan ja kehitetään erilaisia korkeakoulutoimintoja: tiedekorkeakoulut perustavat sekä koulutuksen että tutkimuksen erillisyksiköitä eri kaupunkeihin ja monet ammattikorkeakoulut näyttävät opetustarjonnan kehittämisen rinnalla vahvistavan vauhdilla omia tutkimus- ja kehitysyksiköitään. Aiempi korkeakoulujen (ja niiden edeltäjien) sijainnista seurannut hyöty alueelle koostui pääasiassa henkilöstön työpaikoista ja niiden tuottamista verotuloista sekä työvoiman kouluttamisesta alueen yrityksille ja muille organisaatioille. Nämä ovat toki edelleen relevantteja korkeakoulujen alueellisia vaikutusmuotoja, jotka ovat nykyisessä tietointensiivisessä globaalitaloudessa jopa entisestään ko- 1 Tämä paperi perustuu Tekesin rahoittamaan Verkostot, innovaatioympäristöt ja alueet tutkimusprojektin loppuraporttiin Yritysten innovaatioympäristöt: Pirkanmaa ja Keski-Suomi (ks. Kautonen ym. 2002). 1

2 rostuneet. Korkeakoulut ovat jo pelkästään perusfunktionsa kautta keskeisiä alueen inhimillisten voimavarojen lisääjiä, mutta niitä ei pitäisi ymmärtää liian kapeasti vain osaavan työvoiman tuottajiksi. Niillä on alueiden kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta myös laajempi tehtävä, sillä ne houkuttelevat alueelle laajalla säteellä opiskelijavirtoja, etenkin jos ne ovat riittävän korkeatasoisia ja houkuttelevia. Moni opiskelija jää myös töihin opiskelupaikkakunnalleen 2. On myös huomattava, että oppilaitokset ja opiskelijat luovat ympärilleen yleisemminkin myönteistä, uudistumishaluista ilmapiiriä. Opiskelijat ovat siis yleisemmänkin aluekehittämisen kannalta tärkeä ihmisryhmä. (Kolehmainen 2001.) Edellä mainittujen taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten sekä perinteisten akateemisten tutkimus- ja opetustehtävien lisäksi korkeakouluihin on viime vuosina kohdistunut painetta toimia aiempaa voimakkaammin yhteiskunnan teknologis-taloudellisen kehityksen yhtenä keskeisenä moottorina. Monissa tapauksissa korkeakoulujen odotetaan toimivan tässä roolissa nimenomaan omalla sijaintialueellaan. Tämä on yksi keskeinen osa yliopistojen ja korkeakoulujen nk. kolmatta tehtävää. Korkeakouluihin ja yliopistoihin kohdistuvat yhteiskunnalliset ja erityisesti taloudelliset odotukset heijastelevat sitä yleistä taloudellisen toiminnan nykytrendiä, joka korostaa innovaatioiden ja oppimisen merkitystä. Yksittäisten yritysten, mutta myös alueiden ja kokonaisten kansakuntien taloudellista menestystä määrittää aiempaa voimakkaammin niiden kyky uusiutua ja innovoida. Yksittäisen yrityksen kohdalla se merkitsee täysin uudenlaisten tuotteiden ja palveluita kehittämistä sekä vanhojen tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämistä. Aluetalouden ja kansantalouden innovatiivisuus näkyy luonnollisesti siellä sijaitsevien yritysten kilpailukyvyn kehittymisenä, uusien yritysten syntymisenä ja työpaikkojen kasvuna. Edellä kuvaillun kaltaiset korkeakouluihin kohdistuvat paineet yhdessä niiden toimintaympäristön, eli esimerkiksi niiden rahoitusrakenteen muutoksen kanssa ovat aiheuttaneet sen, että korkeakoulut ovat lisänneet erilaisia ulkopuolelle suuntautuvia tai niiden ulkoisten sidosryhmien vaikutuksesta muodostettuja tai muotoiltuja tutkimus-, opetus- ja palvelutoimintoja. Virtanen (2002) on käsitellyt melko monipuolisesti nimenomaan yliopistojen nk. kolmanteen tehtävään liittyviä näkökulmia. Hän nostaa esiin kysymykseen siitä, tulisiko tämän yhteiskunnallisen vaikuttamistehtävän olla yliopistojen säädösperustainen tehtävä. Kuten Virtanen (emt., s. 25) toteaa, voimassa olevan yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta ja sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tämä muotoilu jo tavallaan pitää sisällään ajatuksen yliopistojen yhteiskunnallisesta tehtävästä, mutta on esitetty, että yliopistojen kolmas tehtävä tulisi kirjata selvemmin lakiin, jolloin se tulisi sisällyttää myös yliopistojen rahoitus- ja ohjausjärjestelmiin. (Virtanen 2002.) Yliopisto- ja korkeakoululaitoksen yhteiskunnallisiin ja erityisesti alueellisiin tehtäviin on kiinnitetty joka tapauksissa runsaasti julkista huomiota ja asiaa on pyritty edistämään erilaisten selvityksien, muistioiden ja arviointien avulla (ks. esim. Huttula 2001 ja Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen 2001). Ammattikorkeakouluilla tällainen alueellinen kehittämistehtävä on ollut alusta lähtien, mikä on esimerkiksi niiden rahoitustaustaa vasten hyvin ymmärrettävää. Ammattikorkeakoulujenkin osalta alueelliseen vaikuttavuuteen on kuitenkin ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota, joskin samalla on huomattu, että samojen alueellisen vaikuttavuuden kriteereiden soveltaminen eri aloja edustavien ja eri alueilla sijaitsevien ammattikorkeakoulujen näkökulmasta ei ole välttämättä oikeudenmukaista. (ks. esim. Katajamäki & Huttula 2002). Etenkin tiedekorkeakoulusektorilla ajatus erityisistä yhteiskunnallisista ja alueellisista tehtävistä on otettu ristiriitaisesti vastaan. On esimerkiksi epäilty sitä, että yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikut- 2 Oma mielenkiintoinen tutkimuskysymyksensä on se, mistä korkeakoulut rekrytoivat opiskelijansa ja mihin he valmistumisensa jälkeen siirtyvät. Tätä aihepiiriä ovat käsitelleet tutkimuksissaan mm. Raivola ym. (2001) sekä Mäkinen ja Korhonen (1999). 2

3 tavuuden korostaminen rapauttaa tieteen perinteisiä pelisääntöjä, eli esimerkiksi vapautta, tuotetun tiedon julkisuutta ja tieteen itseään korjaavaa luonnetta. Yliopistojen yritysyhteistyön tutkimuksen alueella on pelätty johtavan siihen, että tutkimuksesta tulee luonteeltaan entistä soveltavampaa, rajattuihin ongelmiin suuntautunutta ja tieteen ulkopuolisista laatukriteereistä ohjautuvaa, vaikka näin ei tutkimusten perusteella ole välttämättä käynytkään (Nieminen & Kaukonen 2001). Toisaalta yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutukseen voi liittyä tieteen arvoja koskevien potentiaalisten ongelmien lisäksi myös käytännöllisempiä ongelmia, jotka kuitenkin perimmältään pohjautuvat yliopistomaailman ja elinkeinoelämän erilaisiin toimintalogiikkoihin. Tämä käy hyvin esiin Pelkosen (2001) tutkimuksesta, jossa hän tarkastelee Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun erilaisia elinkeinoelämälle suunnattuja toimintoja ja niiden kehittämistä, kuten tiedepuiston perustamista, tutkimustulosten kaupallistamisen tehostamista ja kaupallista tutkimustoimintaa. Onkin hyvä tehdä ero arvoperustaisten ja käytännöllisten ongelmien välillä, sillä jälkimmäisiä on mahdollista ratkaista edellisiä helpommin esimerkiksi uusilla organisointija toimintatavoilla, asetuksilla tai hallinnollisilla päätöksillä. Tähän yliopistoissa ja korkeakouluissa tulisi myös aktiivisesti pyrkiä. Yleisessä taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset perustelevat yhtäältä myös sitä, miksi innovaatiopolitiikasta on kehittynyt tärkeä osa-alue aiemmin erillisten kilpailu-, teollisuus- ja elinkeino-, koulutus- ja teknologiapolitiikan sekä useiden muiden politiikka-alueiden välille. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että em. politiikka-alueet olisivat yksinkertaisesti fuusioituneet yhdeksi innovaatiopolitiikaksi. Innovaatiopolitiikan nousun taustalla onkin toisaalta se, että innovaatioprosessien systeemistä luonnetta ymmärretään nykyisin aiempaa paremmin. Innovaatiot ja niiden luominen nähdään monimutkaisina, vuorovaikutteisina ja avoimina prosesseina, joilla on myös kollektiivinen ulottuvuus. Ne ovat olennaisesti myös oppimisprosesseja, joissa muodolliset ja epämuodolliset instituutiot ovat tärkeässä osassa. Alueellisen ja paikallisen innovaatiopolitiikan kehittyminen selittyy puolestaan pitkälti sillä, että alueelliset ja paikalliset yhteisöt ovat aina pyrkineet vaikuttamaan oman taloudellisen perustansa kehittymiseen ja talouden logiikan muutos edellyttää myös paikalliselta kehittämistyöltä uusia välineitä. Tämän lisäksi on myös tiettyjä seikkoja, joiden vuoksi alue- tai paikallisyhteisö on jopa tehokkain innovaatiopolitiikan harjoittamisen taso. Aluetasolla voidaan esimerkiksi luoda helpommin myönteistä innovaatiokulttuuria sekä huomioida yritysten erityistarpeet kuin kansallisella tai kansainvälisellä tasolla toimittaessa. Tässä paperissa tarkastellaan korkeakoulujen roolia sijaintialueillaan alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Innovaatiopolitiikan kaksi eräänlaista perusvisiota, teknopolis ja oppiva talous luovat lähtökohdat tarkastelulle, joka tapahtuu kahden illustroivan empiirisen casen kautta. Tätä ennen tarkastellaan kuitenkin lyhyesti erilaisia näkökulmia alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Viimeisessä kappaleessa keskustellaan korkeakoulujen ja hiukan myös muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden alueellisesta roolista erilaisia alueellisen innovaatiopolitiikan visioita vasten. Alueellisen innovaatiopolitiikan tausta ja perusteet Innovaatiopolitiikan määrittely Tiedon ja informaation virrat ovat innovaatioprosessien ja innovaatiojärjestelmien toiminnan kulmakiviä. Näitä informaatiovirtoja ja tiedon kanavia on monenlaisia, ja osa niistä perustelee myös alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeellisuutta. Alueellisesta näkökulmasta tieto- ja informaatiovirtojen edistämiseen liittyy keskeisesti yritysten keskittyminen, sillä keskittymissä monet tutkijat arvioivat varsinkin hiljaisen tiedon voivan siirtyä tehokkaasti ihmisten välisen jokapäiväisen, tiiviin vuorovaikutuksen myötä (ks. esim. Porter 1998). Siten niin sanottujen alueellisten klusterien ja osaamiskeskusten kehittäminen on kiinteä osa alueellista innovaatiopolitiikkaa. 3

4 Innovaatiopolitiikalla ei tarkoiteta kuitenkaan yksinomaan julkisen sektorin toimintaa tai hallintoa (government), vaan kaikkia sellaisia kollektiivisia toimia, jotka liittyvät innovaatiopolitiikan tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen. Näihin toimiin liittyy julkisen intressin lisäksi usein myös yksityisiä intressejä ja toteutus saattaa saada erilaisten yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden muotoja. Siten innovaatiopolitiikkaa leimaa usein perinteisen hallinnon sijasta hallinta (governance, ks. Sotarauta 1996, Nauwelaers & Wintjes 2000), jossa pyrkimyksenä on tunnistaa ja hyödyntää toimijoiden erilaisista strategioista joitakin yhteneviä intressejä ja edistää yhteistyössä näiden toteutumista. Vaikka innovaatiopolitiikan muotoilu ja toteuttaminen perustuu yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle, on julkisella sektorilla kuitenkin politiikan harjoittamisen suhteen eräänlainen moraalinen vastuu. Tästä näkökulmasta innovaatiopolitiikka voidaankin määritellä toimiksi, jotka tietoisesti tähtäävät uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen, diffuusioon ja tehokkaaseen käyttöön markkinoilla tai yksityisten ja julkisten organisaatioiden sisällä (Lundvall & Borras 1997, s. 37). Toisen samansuuntaisen määritelmän mukaan innovaatiopolitiikan ( ) tavoitteena on kehittää yritysten, verkostojen, toimialojen ja kokonaisten (alue- ja kansan-) talouksien kykyä innovaatiotoimintaan (Dodgson & Bessant 1996, s. 4). Alueellisen ja paikallisen innovaatiopolitiikan keinovalikoima rakentuu kertaluonteisista, uusista avauksista ja ohjelmista sekä toisaalta suhteellisen pysyväisluonteisista yrityspalveluista. Uudet ohjelmat ja hankkeet, strategiatyö sekä erilaiset foorumit ja tilaisuudet tuovat eri sidosryhmiä yhteen, nostavat esiin piileviä tarpeita, lisäävät tietoisuutta innovaatiotoiminnan merkityksestä sekä luovat paineita uusiutumiseen. Näiden kysyntää luovien ja aktivoivien uusien avauksien rinnalla pysyväisluonteisemmat palvelut ja rakenteet vastaavat yritysten kysyntään ja poistavat tai alentavat kynnystä ottaa innovaatiotoimintaan liittyviä riskejä. Innovaatiopolitiikan tasot Alueellisen innovaatiopolitiikan käytännön toimien fokus on karkeasti ottaen kahtalainen. Yhtäältä toimilla pyritään parantamaan yksittäisten yritysten innovaatiotoiminnan edellytyksiä, jolloin voidaan puhua yritystasoisesta innovaatiopolitiikasta. Toisaalta innovaatiopolitiikalla pitää vaikuttaa myös yleisemmin yritysten paikalliseen ja alueelliseen toimintaympäristöön. Tällöin voidaan puhua järjestelmätasoisesta innovaatiopolitiikasta. Yritystasoisessa innovaatiopolitiikassa on viime aikoina korostunut yritysten innovaatiokyvyn kehittäminen. Yrityksiä ei voikaan ajatella astioina, joihin innovaatioiden syntymisen kannalta välttämättömiä resursseja (tutkimustietoa, valmiita teknologioita, T&K-rahoitusta yms.) voitaisiin yksinkertaisesti kaataa ylhäältä päin ja mikä automaattisesti johtaisi innovaatioihin yrityksissä. Olennaista on kiinnittää huomiota yritysten kykyyn hyödyntää saatavilla olevia resursseja. Yritysten tulisi voida hahmottaa ja hankkia sekä sisäisiä että ulkoisia resursseja, muokata niistä yrityksen kompetensseja ja soveltaa niitä käytäntöön. Tässä nk. innovaatiokyvyssä on huomattavia eroja riippuen esimerkiksi yrityksen koosta, teknologisesta kehityspolusta sekä yritysjohdon ja henkilöstön osaamisesta. Yrityksen innovaatiokyky on monitahoinen asia, jossa eri osatekijät ovat kytköksissä toisiinsa. Siten innovaatiokyvyn kehittäminenkin vaatii laaja-alaista ja strategista lähestymistapaa. Yritystason tekijät ja niiden kehittäminen eivät yksinään riitä innovaatiopolitiikassa, koska innovaatioprosessien systeemisen luonteen mukaisesti yksittäisen yrityksen innovaatiotoimintaan vaikuttaa merkittävästi se ympäristö, jossa yritys toimii. Näitä yritysympäristöön liittyviä tekijöitä voidaan nimittää yleisesti järjestelmätasoisiksi, johdettuna innovaatiojärjestelmien käsitteestä. Tekijät voidaan edelleen jakaa rakenteellisiin ja institutionaalisiin. Rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa toimialalla ja alueella toimivien yritysten lukumäärä ja koko. Institutionaalisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi alueen tiede- ja teknologiaperusta, koulutuslaitokset ja rahoituspalvelut sekä toisella tasolla ei-organisationaaliset instituutiot, kuten erilaiset normit ja arvostukset. 4

5 Keskittymät innovaatiopolitiikan kohteena Yritysten alueellista tai paikallista toimintaympäristöä ei innovaatiopolitiikan näkökulmasta ole mielekästä käsitellä yhtenä kokonaisuutena, vaan on hyödyllisempää ottaa erikseen tarkasteluun alueella mahdollisesti sijaitsevat toimialakeskittymät tai klusterit. Alueellisesta agglomeraatiosta eli toimialakeskittymästä voidaan puhua silloin, kun tietyllä alueella jonkin toimialan ja sen lähialojen yrityksiä (erityisesti avainyrityksiä) on runsaasti. Tyypillisiä keskittymätyyppejä ovat seuraavat (vrt. Gordon & McCann 2000): 1) klassinen, puhdas keskittymä, 2) tuotannollinen kompleksi ja 3) verkostoitunut keskittymä. Monissa tapauksissa erilaisten alueella sijaitsevien toimialakeskittymien kehittämismahdollisuudet ja toisaalta ongelmat määrittävät järjestelmätasoisen alueellisen innovaatiopolitiikan lähtökohdat. Suurilla kaupunkiseuduilla tilanne on useimmiten se, että alue muodostuu useiden toimialakokonaisuuksien yhdistelmästä, joka voi pitää sisällään hyvin erityyppisiä aloja. Tämä edellyttää samalla innovaatiopolitiikan toimenpidevalikoiman monipuolistamista. Toisaalta monilla alueilla tilanne on se, että alueelle ei ole muodostunut yhtään varsinaista keskittymää, jolloin tuotantorakennetta voi pitää ohuena. Yrityksiin ja keskittymiin kohdistuvan innovaatiopolitiikan lisäksi onkin muistettava myös alueen koko elinkeinorakenteeseen kohdistuvan elinkeino- ja innovaatiopolitiikan merkitys. On pyrittävä edistämään olemassa olevien alojen modernisaatiota ja samanaikaisesti kannustettava uusien alojen ja liiketoimien syntymistä. On myös aktiivisesti luotava ja hyödynnettävä sellaisia alueellisia kompetensseja, joiden varaan alueen tulevaisuuden elinkeinorakennetta voidaan rakentaa (ks. Sotarauta 2000). Monesti alueellisen innovaatiopolitiikan harjoittamista määrittävät alueen yritysten ja toimialakeskittymien senhetkiset tarpeet ja ongelmat. Tämä on sinällään hyvä lähtökohta, koska se takaa lähtökohtaisesti tehtävien toimien relevanttiuden ja legitiimisyyden. Tällaisen ongelmakeskeisen tulipalojen sammuttamisen lisäksi yritys-, järjestelmä- ja elinkeinorakennetasoisessa alueellisessa innovaatiopolitiikassa tulisi kyetä luomaan myös pitkäjänteisempiä visioita kehittämistyön tueksi. Usein alueellisen innovaatiopolitiikan visiona on kuitenkin pidetty melko yksipuolisesti joko piilaaksomaista huipputeknologian keskittymän mallia (ks. esim. Kenney 2000) tai niin sanottua Kolmannen Italian mallia, joka perustuu perinteisten teollisuudenalojen pk-yritysten menestykselliseen verkostotoimintaan (ks. esim. Pyke & Sengenberger 1992). Nämä visiot ovat sinällään hyviä, mutta ne eivät useinkaan sovellu sellaisenaan suomalaisen alueellisen kehittämistyön lähtökohdaksi poikkeavien taloudellisten, kulttuuristen ja institutionaalisten olosuhteiden takia. Innovaatiopolitiikan visiot: teknopolis Yksipuolisten ja ulkopuolelta tuotujen mallien sijaan alueiden on kyettävä luomaan yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen tähtäävien strategioiden ja käytännön toimien taustaksi visioita aiempaa itsenäisemmin ja omaperäisemmin. Tällaisten visioiden muotoilu on tärkeää myös alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kannalta, koska niiden oletetaan yhä useammin liittyvän kiinteäksi osaksi alueellista kehittämistyötä, kuten edellä on todettu. Visioinnin perustaksi voidaan esittää kaksi geneeristä jäsennysmallia, joilla on toki yhtymäkohtia em. kansainvälisiin erityistapauksiin. Nämä mallit ovat teknopolis ja oppiva talous. Mallit eivät väistämättä ole toisilleen vastakkaisia vaihtoehtoja, vaan ne voidaan nähdä toisiaan täydentävinä strategioina, jotka painottuvat eri ympäristöissä eri tavoin. Teknopolis visio soveltuu lähinnä yliopistokaupunkeihin ja korkean teknologian ja osaamisintensiivisten alojen kehittämisen lähtökohdaksi ( technopolis, ks. Gibson & Stiles 2000). Konsepti viittaa näitä aloja edustavien yritysten tai yritysten osien (esim. T&K-toiminnot) maantieteelliseen keskittymään, jossa pyritään kaupallistamaan tuotettua teknologiaa vaurauden ja korkeatasoisten työpaikkojen synnyttämiseksi. Keskittymän kehittymisessä keskeisenä nähdään seuraavat neljä perusedellytystä (emt.): 1) tieteellisen etevyyden saavuttaminen teknologisesti keskeisillä tutkimusaloilla, 2) uu- 5

6 sien teknologioiden kehittäminen syntyville, uusille toimialoille, 3) teknologisesti tärkeiden yritysten houkuttelu ja sitominen alueeseen sekä 4) uusien yritysten luominen alueella ja syntyneiden yritysten kehittäminen edelleen. Teknopolis-visio edellyttää, että alueella on vahva tiede- ja teknologiaperusta. Se ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä vision toteutuminen vaatii alueen muulta taloudelliselta ympäristöltä ja infrastruktuurilta tiettyjä asioita. Yritysten paikallisessa toimintaympäristössä tulisi olla riittävästi esimerkiksi liikkeenjohtoon, yrittäjyyteen, juridiikkaan, rahoitukseen, valmistukseen, myyntiin ja jakeluun liittyviä kompetensseja ja osaajia, jotta paikallisesti tuotettua tieteellistä ja teknologista tietoa voitaisiin kaupallistaa tehokkaasti. Tämän tyyppisten keskittymien suurin haaste on perinteisesti ollut toimivan akateemisen ja yritysmaailman sekä julkisen sektorin alueperustaisen yhteistyön synnyttäminen ja edistäminen. Teknopolis visio muistuttaa joiltakin osin teknologia- ja tarjontalähtöistä, lineaarista innovaatiomallia (vrt. Schienstock 1999). Innovaatiopolitiikan visiot: oppiva talous Oppivan talouden malli lähestyy innovaatiotoimintaa toisesta, laajemmasta näkökulmasta, jossa innovaatiopolitiikan tärkeitä kohteita ovat uuden teknologian ja muiden osaamisintensiivisten yritysten lisäksi myös perinteisten sekä teollisten että palvelualojen yritykset (vrt. learning economy, ks. esim. Foray & Lundvall 1996 ja Lundvall 1999). Mallin ydin on jatkuva, systemaattinen oppimiseen ja kehittämiseen perustuva tapa toteuttaa innovaatiotoimintaa. Malli ei siis tee eroa siinä, millaisista yrityksistä ja toimialoista on kyse, vaan olennaisempaa on kyetä varmistamaan yritysten jatkuva oppiminen ja innovaatiotoiminta. Vähittäisen uudistumisen ja oppimisen rinnalla on pidettävä esillä myös yritysten innovaatiokyvyn kehittämistä, koska se edesauttaa yrityksiä ottamaan myös vähittäistä innovaatiotoimintaa suurempia kehitysaskeleita (esim. alihankinnasta omiin tuotteisiin, vienti ja kansainvälistyminen). Oppivan talouden mallin tavoitteena on, että innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus koko alueen yrityskannasta olisi mahdollisimman suuri. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisen rinnalla myös muut liiketoiminnan osa-alueet ja prosessit ovat yhtä tärkeitä. Näitä ovat esimerkiksi uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen, yhteistyön kehittäminen toisten yritysten ja organisaatioiden kanssa, yrityksen ydinprosessien kehittäminen (esim. valmistusprosessin virtaviivaistaminen ja logistiikan tehostaminen), yrityksen tukiprosessien kehittäminen (ulkoistaminen, kannustinjärjestelmät, tietojärjestelmät jne.), uusien markkina-alueiden ja asiakasryhmien etsiminen, jakelukanavien kehittäminen sekä tuote- ja yrityskuvan kehittäminen. Näistä monet liittyvät teknologian sijasta selvästi yrityksen sisäiseen organisointiin, liiketoimintatapoihin ja palvelutoimintoihin. Oppivan talouden visio painottaa innovaatioprosessien vuorovaikutteista, monensuuntaista ja yhteiskunnallista luonnetta. Konseptissa painottuu olemassa olevan tiedon ja teknologian tehokas levittäminen ja hyödyntäminen. Oleellisia asioita oppivan talouden innovaatiopolitiikassa ovatkin esimerkiksi inhimillisten resurssien kehittäminen, uusien organisointimuotojen kehittäminen, innovaatioverkostojen rakentaminen sekä moninaisten instituutioiden integroiminen innovaatioprosesseihin. 6

7 Taulukko 1. Alueellisen innovaatiopolitiikan kaksi perusvisiota ja niiden soveltamisympäristö (Lähde: Kautonen ym. 2002, s. 197) Innovaatioiden luonne Teknopolis Teknologinen ja/tai syvällisesti markkinoita muuttava innovaatio Innovaatiomalli Lineaarinen Vuorovaikutteinen Innovaatiotoiminta yritystasolla Tyypillinen innovaatioverkosto Esimerkkejä keskeisistä yrityspalveluista Alueellinen innovaatioympäristö Alueellisen innovaatiostrategian painopisteitä T&K markkinalanseeraus Tutkimuslaitos teknologiayritys asiakas Riskirahoitus, konsultointi kansainvälistymisessä ja immateriaalioikeudellisissa kysymyksissä Suuri yliopistokaupunki Tiede- ja teknologiaperusta, teknologiayrittäjyys, rahoitusjärjestelmä, ulkomaiset investoinnit Oppiva talous Jatkuva oppiminen ja inkrementaaliset innovaatioprosessit Tuotantoprosesseissa oppiminen, vähittäiset parannukset prosesseissa, tuotteissa ja palveluissa Osahankkija yritys asiakas Johdon ja henkilöstön koulutus, organisaation ja johtamisjärjestelmien sekä verkostojen kehittäminen Kaikilla alueilla Modernisointi, suuryritysten juurruttaminen, lukkiumien avaaminen Keskeinen tavoite Kansainvälinen kilpailuetu Koheesio alojen ja alueiden välillä Kahdessa seuraavassa osiossa tarkastellaan esimerkinomaisesti erilaisten oppi- ja tutkimuslaitosten roolia teknopolis- ja oppivan talouden mallissa. Teknopolis-mallia edustaa Tampereen digitaalisen median keskittymä ja oppivan talouden mallia Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymä. Oppi- ja tutkimuslaitokset teknopolis-mallissa: Tampereen digitaalisen median keskittymä Keskittymän peruskuvaus Tampereen digitaalisen median keskittymän 3 juuret ulottuvat pitkälle historiaan, mutta varsinaisesti se on muotoutunut vasta 1990-luvun aikana, jolloin alan yritysten ja etenkin henkilöstön määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Vuosikymmenen alkupuoliskolla koko alaa ei vielä oikeastaan ollut, vaan pikemminkin oli useita eri toimialoja ja niillä toimivia yksittäisiä yrityksiä. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt runsaasti täysin uusia liiketoimintoja ja yrityksiä. Vähitellen nämä erilliset yritykset ja toimialat ovat konvergoituneet lähemmäksi toisiaan muodostaen edelleen melko löyhän ja monimuotoisen keskittymän. Vuonna 1996 keskittymään voitiin laskea kuuluvan noin 170 yritystä ja toimipaikkaa, joissa oli työntekijää. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli tuolloin noin 770 miljoonaa euroa. Vuonna 2000 yhteenlaskettu liikevaihto oli kaksinkertaistunut noin 1,5 miljardiin euroon. Yksityisissä yrityksissä työllisyys kasvoi noin 3.000:sta vuonna 1994 noin 6.800:aan vuonna 1997, mikä tarkoittaa noin 125 prosentin kasvua. (Tampereen osaamiskeskusohjelma 1998). Vuoteen 2000 mennessä keskittymän työllisyys oli kasvanut edelleen ja oli noin 10,000 henkeä. (Tilastokeskus 2000 / Tampereen osaamiskeskusohjelma, O Gorman & Kautonen 2001). Jos viestinnän alan yritykset sekä digitaaliseen 3 Digitaalisen median keskittymään kuuluvat kaikki ne Tampereen seutukunnassa sijaitsevat toimijat, jotka 1) tarjoavat digitaalisia tai digitaalisuuteen kytkeytyviä tuotteita ja palveluita, 2) tarjoavat tuotteita ja palveluita, joiden tuottaminen perustuu suurelta osin digitaaliseen teknologiaan, 3) tuottavat ja levittävät digitaalisuuteen liittyvää teknologiaa, tietoa ja osaamista (mm. oppi- ja tutkimuslaitokset) tai 4)edistävät jollakin muulla tavoin digitaalisuuteen liittyvää yritys-, tutkimus-, koulutus- tai kansalaistoimintaa. 7

8 mediaan liittyvä kauppa ja palvelut laskettaisiin mukaan, keskittymän työntekijöiden määrä olisi noin Tampereen digitaalisen median keskittymän yrityskenttä on monipuolinen ja sitä hallitsevat digitaalisen median kaikkien keskeisten sektoreiden suurten, osin kansainvälisten konsernien toimipaikat (esim. Nokia, Sonera, Alma Media, TietoEnator, YLE). Keskittymä on luonteeltaan T&Kpainotteinen, koska useiden monitoimipaikkaisten yritysten Tampereen yksiköt ovat keskittyneet nimenomaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Keskittymän toimipaikkavetoisuus voi olla sen kehittymisen ja vakauden kannalta potentiaalinen riski, koska monien keskittymässä sijaitsevien yritysorganisaatioiden päätöksenteko tapahtuu suurelta osin alueen ulkopuolella. Tämä koskee sekä suurten konsernien yksiköitä, että esimerkiksi yritysostoin hankittuja keskisuuria uusmedia- ja ohjelmistoyrityksiä. Toisaalta keskittymän monipuolisuus ja edellä mainittu toimipaikkojen T&K-painotteisuus tuovat vakautta ja pitkäjänteisyyttä keskittymän kehitykseen. Keskittymän suurten yritysten voimakkaan roolin eräänlainen kääntöpuoli on se, että voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälisille markkinoille pyrkiviä uusia digitaalisen median pk-yrityksiä on olemassa ja syntyy kohtuullisen vähän suhteutettuna alueen monipuoliseen tiede-, teknologia- ja koulutusperustaan nähden. Seuraavassa käsitellään hiukan näitä keskittymän tärkeimpiä koulutus- ja tutkimusorganisaatioita. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden toiminta Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu on erittäin keskeinen oppi- ja tutkimuslaitos digitaalisen median keskittymässä. Se on perinteisesti ollut nk. teollisuuden korkeakoulu, mikä näkyy sekä koulutus- että tutkimustoiminnassa. TTKK on kyennyt luomaan toimivat vuorovaikutussuhteet sekä teollisuuden ja muun liike-elämän että muiden tutkimusta rahoittavien tahojen kanssa ja sen rahoituksesta yli puolet muodostuukin valtion budjetin ulkopuolisesta rahoituksesta. Runsaan tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisäksi yhteistyöhön on haettu myös muunlaisia muotoja. Yritysten johtoon ja asiantuntijoihin kuuluvien henkilöiden osa-aikaiset professuurit ovat tästä hyvä esimerkki. Tietotekninen koulutus- ja tutkimustoiminta alkoi vahvistua TTKK:lla 1980-luvulla, jolloin tietojenkäsittelytieteestä tuli varsinainen pääaine. Tämän jälkeen tieto- ja sähköteknisen koulutuksen ja tutkimuksen volyymit ovat voimistuneet varsin nopeasti. Esimerkiksi tietotekniikan osastolta valmistuneiden diplomi-insinöörien määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta Tietotekniikan tutkintomäärät kasvoivat melko tasaisesti 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin lyhyessä ajassa suoritettujen tutkintojen määrä lähes kaksinkertaistui. Tämän jälkeen kehitys on jälleen ollut melko tasaisesti nousevaa. Sähköosastolta valmistuneiden määrän kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa, mutta koulutusvolyymeiltään se on kuitenkin koko ajan ollut erittäin merkittävä. Perustutkintoon ja tieteellisiin jatkotutkintoihin tähtäävän koulutuksen ohella TTKK tarjoaa myös täydentävää koulutusta. TTKK:n täydennyskoulutusyksikkö Edutech pyrkii toimimaan linkkinä korkeakoulun osaamisen ja asiakkaiden välillä ja tietotekniikka on yksi sen toiminnan painopisteistä. Valmiiden koulutuspakettien ohella Edutech tarjoaa myös yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutus- ja valmennusjaksoja yrityksille. Monet TTKK:n laitokset tarjoavat täydennyskoulutusta myös suoraan. Esimerkiksi Ohjelmistotekniikan laitoksen projektipäällikkökurssilla on pitkät perinteet, sillä sitä on järjestetty jo noin kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana kurssin on käynyt jo noin 400 henkilöä eri yrityksistä ja organisaatioista, minkä johdosta se on toiminut varsinaisen sisällöllisen antinsa lisäksi tärkeänä paikallisen verkostoitumisen ja tiedonvälityksen foorumina. Tarkasteltaessa TTKK:n yritysyhteistyötä ei voida sivuuttaa Nokiaa, sillä TTKK:n eri yksiköiden ja Nokian yksiköiden välillä vallitsee todella monimuotoinen yhteistyö. Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi tilaustutkimus- ja yhteistutkimusprojektit, harjoittelu- ja diplomityöpaikat, yhteistyö erityisesti jatko-, lisä- ja täydennyskoulutussuunnittelussa, mutta myös yleisempien painopisteiden valinnassa, konsultointi, työntekijävaihto, seminaarit ja niin edelleen. Näitä yhteistyömuotoja on 8

9 harjoitettu jo vuosia (ks. esim. Haavisto 1996). Aktiivinen yhteistyö alueen tutkimus- ja oppilaitosten ja erityisesti TTKK:n kanssa onkin yksi keskeinen syy siihen, että Nokia on laajentanut T&Ktoimintojaan Tampereella varsin voimakkaasti. Suurin osa TTKK:n digitaalisen mediaan alaan liittyvästä tutkimuksesta tehdään Digitaalisen median instituutissa (DMI), minkä lisäksi toinen keskeinen yksikkö on muutama vuosi sitten perustettu Optoelektroniikan tutkimuskeskus (Optoelectronics Research Centre, ORC). TTKK:n erillisyksiköihin kuuluu myös virtuaalitodellisuusteknologian opetusta, tutkimusta ja kehittämistä harjoittava Tampere Virtual Reality Center (Tampere VRC), joka aloitti toimintansa vuonna Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi Tampere VRC palvelee myös yritysmaailmaa muun muassa myymällä laiteaikaa ja toteuttamalla yritysten tutkimustoimeksiantoja. Digitaalisen median instituutin historia juontaa jo 1980-luvun puolenvälin tienoille, jolloin TTKK:lle perustettiin Tietotekniikan tutkimuslaitos. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolella tutkimuslaitos muotoutui perustoiminnoiltaan nykyisenkaltaiseksi ja vuonna 1994 sen nimi muutettiin Digitaalisen median instituutiksi. DMI on matriisiorganisaatio, mikä on osaltaan mahdollistanut TTKK:n eri laitosten keskinäisen yhteistyön sekä lisännyt tutkimuksen ja perusopetuksen vuorovaikutusta. DMI:ssä on nykyisin yli 400 työntekijää, joista suurin osa tutkijoita. Signaalinkäsittelyn laitos on tärkeä osa Digitaalisen median instituuttia. Laitoksen yksi tutkimusryhmä on nimetty Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi vuosiksi DMI toimii lähes kokonaan korkeakoulun budjetin ulkopuolisella rahoituksella. DMI:n budjetti oli vuonna ,4 miljoonaa euroa, joka jakautui tasan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden akateemisten rahoittajien sekä yritysten kesken. DMI:ssa on onnistuttu yhdistämään akateeminen perustutkimus ja soveltavampaan otteeseen pyrkivä yritysrahoitteinen tutkimus. DMI:n asiakasrefenssit ovat varsin näyttäviä, sillä niihin kuuluvat esimerkiksi Nokia, Sonera, Alma Media, Lucent, IBM, Texas Instruments, Hewlett-Packard ja Sun Microsystems. TTKK:n optoelektroniikan tutkimus on hyvä esimerkki siitä, millainen rooli korkeakoululla voi olla teknopolis-tyyppisessä keskittymässä. Optoelektroniikka on keskittymän nouseva, tutkimusvetoinen osaamisalue, jossa on runsaasti kaupallista potentiaalia. Digitaalisen median kannalta optoelektroniikan keskeisin sovelluskohde liittyy tietoliikenteeseen: optiset kuidut mahdollistavat erittäin nopeat tietoliikenneyhteydet, mikä on tärkeää, koska tietoverkoissa liikkuu yhä enemmän normaalin datan lisäksi esimerkiksi ääntä ja videokuvaa. Optoelektroniikan uutuutta hyödynnettävänä tutkimusalana kuvaa se, että Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen (ORC) rahoituksesta noin 75 prosenttia tulee korkeakoulun budjetin ulkopuolelta. Muun muassa Tampereen kaupunki rahoittaa sen toimintaa suoraan, minkä lisäksi esimerkiksi EU:n aluekehitysrahaston Tavoite 2 rahoja käytetään tutkimuskeskuksen rahoitukseen. Julkiset tutkimuspanostukset on perusteltavissa myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta: ORC:stä ja sitä edeltäneistä tutkimusryhmistä on nimittäin tähän mennessä syntynyt kaksi korkeatasoista spin off -yritystä, Nordic Epitaxy Oy sekä Coherent Tutcore Oy. Viimeksi mainittu syntyi jo vuonna 1991 ja viisi vuotta myöhemmin yhdysvaltalainen Coherent osti valtaosan Tutcoren osakkeista, jolloin muodostui Coherent Tutcore. Näiden lisäksi Tampereella toimii tällä alalla myös Modulight Inc., joka on kasvanut ja kansainvälistynyt varsin voimakkaasti. Tamperelaista optoelektroniikan osaamista on hyödynnetty myös Tampereen teknologiakeskus Oy:n ja Tampereen terveysteknologia-alaa kehittävän Finn-Medi Oy:n yhteisessä Invest Promotion hankkeessa, jonka tavoitteena on houkutella ulkomaisia sijoituksia alueelle tarkasti kohdennetulla markkinointiviestinnällä. Markkinointi suunnataan pääasiallisesti vain sellaisiin valikoituihin yrityksiin, jotka voivat potentiaalisesti olla kiinnostuneita muutamista valikoiduista Tampereen huippuosaamisalueista. Lisäksi Invest Promotion konseptiin kuuluu ulkomaisten yritysten seudulle etabloitumiseen tarvittavien palveluiden koordinointi. Hankkeen tuloksena ranskalais-yhdysvaltalainen optoelektroniikkayritys Memscap S.A on jo tehnyt yhteistyösopimuksen Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen kanssa. Samassa yhteydessä Memscap perusti Tampereelle T&K-yksikön, minkä lisäksi Memscapin tuotantolaitoksen pitäisi valmistua Tampereelle vuoden 2003 alkupuolella. 9

10 Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto on perinteisesti ollut yhteiskunnallisesti painottunut opetusyliopisto. Viime vuosina on kuitenkin korostettu yhä enemmän myös huippututkimuksen merkitystä. Yliopistolla on myös varsin pitkät perinteet tietotekniikassa ja digitaalisessa mediassa juurten ulottuessa aina 1960-luvulle saakka, jolloin tietojenkäsittelyn opetus ensimmäisenä Suomessa aloitettiin. Toisen digitaalisen median kivijalan, eli tiedotusopin alkujuuret ulottuvat aina Yhteiskunnallisen Korkeakoulun aikoihin 1920-luvulle. Etenkin viime vuosina perinteisen lehtityön ja sähköisen joukkoviestinnän rinnalle ovat nousseet laitoksen toiminnassa esimerkiksi audiovisuaalisen mediakulttuurin ja viestintäkasvatuksen teemat. IT-alaan ja digitaaliseen mediaan liittyvä koulutus ja tutkimus olivat aiemmin hajautuneet useisiin tiedekuntiin yliopiston sisällä. Nyt näitä on koottu uuteen Informaatiotieteiden tiedekuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 2001 elokuussa. Uudistus kokoaa keskenään synergisiä tieteenaloja ja tuo ne paremmin esiin yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Uudistuksen on siis ajateltu lisäävän yliopiston näkyvyyttä myös ICT-alan suuntaan. Informaatiotieteiden tiedekuntaan siirtyivät Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian sekä Tietojenkäsittelytieteiden laitokset, Informaatiotutkimuksen laitos sekä Hypermedialaboratorio. Digitaalisen median koulutuksen kannalta erityisen keskeinen yksikkö on Tietojenkäsittelytieteiden laitos, jonka opiskelijoiden sisäänottomäärät kolminkertaistuivat 1990-luvun aikana. Hypermedialaboratoriossa ei vielä toistaiseksi ole mahdollista suorittaa syventäviä opintoja ja sitä kautta tutkintoa, mutta hypermedia on ollut erittäin suosittu sivuaine. Digitaalisen median näkökulmasta merkittävää koulutusta harjoitetaan yliopistossa toki myös Informaatiotieteiden tiedekunnan ulkopuolella. Esimerkkinä tästä ovat tiedotusopin koulutus (tietoverkkojen maisteriohjelma) Kauppatieteen laitos puolestaan vastaa Sähköisen liiketoiminnan maisteriohjelmasta. Myös Täydennyskoulutuskeskuksen (TYT) koulutus- ja muussa palvelutarjonnassa korostuvat tietoverkkoihin, uusmediaan ja niiden hyödyntämiseen liittyvät teemat. TYT:ssa on annettu esimerkiksi media-assistentin oppisopimuskoulutukseen liittyvää opetusta. Koulutuksen lisäksi myös TYT:n projekti- ja konsultointiyksikkö tekee digitaaliseen mediaan kytkeytyvää kehittämistoimintaa, sillä sen teemat ovat liittyneet esimerkiksi hajautettuun työhön sekä verkkoliiketoimintaan ja oppimiseen. Tampereen yliopistossa on paljon myös digitaaliseen mediaan kytkeytyvää tutkimusta, vaikka sen julkinen profiili on yritysyhteistyön näkökulmasta ollutkin toistaiseksi melko matala. Tietojenkäsittelyopin laitoksella työskentelee yli 60 henkeä. Laitoksen tutkimus kohdistuu esimerkiksi käsitteelliseen mallintamiseen ja tiedonhallintaan (esim. tietojärjestelmät ja kannat) sekä lääketieteen hyödynnettävissä olevaan tietotekniikkaan ja yritysten sähköiseen liiketoimintaan. Tietojenkäsittelyopin laitoksella toimii myös tutkimusryhmä (TAUCHI), joka tutkii ihmisten ja tietokoneiden välistä vuorovaikutusta. Tässä yhteydessä toimii myös Käytettävyyslaboratorio, joka tarjoaa yrityksille tietoteknisten tuotteiden ja järjestelmien käytettävyyteen liittyviä suunnittelu- ja arviointipalveluja. Informaatiotutkimuksen laitoksella harjoitetaan esimerkiksi tiedonhaun, ja -hankinnan sekä asiakirjaja tietohallinnon tutkimusta. Hypermedialaboratorio on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja tällä hetkellä siellä työskentelee noin 50 työntekijää. Tutkimuksessa keskeisiä viimeaikaisia teemoja ovat olleet esimerkiksi henkilökohtaisen navigoinnin ja digitaalisen television käyttöliittymät. Hypermedialaboratorio on koulutus-, tutkimus- ja kehityshankkeittensa kautta hyvin paljon suorassa kontaktissa alan yritysten kanssa. Myös yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden piirissä on tehty digitaalisen mediaan liittyvää monipuolista tutkimusta. Esimerkiksi Journalismin tutkimusyksikkö tutkii myös uusia medioita ja painottaa toiminnassaan yhteistyötä viestintäalan yritysten ja järjestöjen kanssa. Vastaavasti Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella on käynnissä laaja tutkimusprojekti, jossa tarkastellaan uusien elektronisten medioiden ja arkielämän ilmiöiden välistä suhdetta. Aiemmin yliopistolla on tutkittu mm. lasten ja nuorten mobiiliviestinnän kulttuuria. 10

11 Tampereen yliopiston vaikuttavuutta digitaalisen median keskittymässä on viime aikoina pyritty lisäämään muun muassa organisatorisin järjestelyin sekä lisäämällä tutkimusrahoitusta, mistä keskeisimpiä osoituksia ovat Informaatiotieteiden tiedekunnan perustaminen ja etampere-ohjelmaan kuuluvien e-business Research Centren (ebrc) sekä Information Society Research Centren (ISI) käynnistäminen, joilla tavoitellaan TTKK:n Digitaalisen Median Instituutin tyyppistä virtuaalista tutkimus- ja kehitysyhteisöä. Näillä järjestelyillä pyritään parantamaan eri osaamisalojen välisiä heikkoja kytköksiä, mutta myös lisäämään yliopiston osaamispotentiaaliin nähden melko vähäisiä yhteyksiä yritysmaailmaan. Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen tiedekorkeakoulujen toimintaa täydentää ammattikorkeakoulu, jossa on kaikkiaan 17 koulutusohjelmaa tekniikan ja liikenteen, liiketalouden kulttuurin ja luonnonvara-alalta. TAMK:n monipuolinen opetustarjonta tukee monin tavoin digitaalisen median keskittymän yritystoimintaa vaikka onkin kahta edellä mainittua tiedekorkeakoulua huomattavasti pienempi. TAMK:issa on opiskelijoita noin ja opetushenkilöstöä noin 250. Ammattikorkeakoulun hallinnon ja kaupan alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä kulttuurialan koulutussuunnat kytkeytyvät monin tavoin digitaaliseen mediaan. TAMK:in yksiköistä Taiteen ja viestinnän osasto (TTVO) nousee keskeisimmin esille digitaalisen median keskittymän kannalta omaleimaisen profiilinsa ja monipuolisen yritysyhteistyönsä vuoksi. TTVO:n sataa vuotuista opiskelupaikkaa haki esimerkiksi vuonna 2000 yli 1500 hakijaa, mikä tekee mahdolliseksi hyvätasoisen opiskelija-aineksen valinnan. TTVO ei ole halunnut kasvattaa sisäänottomäärää, koska tarkoitus on ollut turvata opetuksen laadukkuus. Alalla vallinneeseen suureen koulutustarpeeseen TTVO on pyrkinyt vastaamaan kehittämällä alan jatko- ja täydennys- sekä erikoisammattitutkintokoulutusta. TTVO:n keskeinen vahvuus liittyy työelämäyhteistyöhön, josta on tehty tärkeä osa opetusta. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi opiskelijavoimin toteutettavia yritysprojekteja, joissa yhteistyökumppaneina ovat olleet esimerkiksi Alma Media, Nokia, Fujitsu Invia, Satama Interactive ja Icon Medialab. Valtion teknillinen tutkimuskeskus TTKK:n ja Tampereen yliopiston ohella Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tietotekniikan ja automaation yksiköt ovat keskeisiä tutkimusorganisaatioita keskittymässä. VTT Tietotekniikan 250:stä työntekijästä noin 40 työskentelee Tampereella. VTT Tietotekniikalla on viisi tutkimusaluetta, joista Tampereen yksikkö on erikoistunut käyttäjäkeskeiseen tietotekniikkaan. VTT Tietotekniikka pyrkii käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa kehittämään käytettävyyssuunnittelun ja käytettävyystestauksen menetelmiä. Myös VTT Automaation tutkimusteemat liittyvät osin digitaaliseen mediaan. VTT Automaatio tutkii esimerkiksi langatonta tiedonsiirtoteknologiaa, jolla on useita sovelluskohteita tuotantojärjestelmissä ja liikenteessä. VTT Tietotekniikan toiminta kytkeytyy oleellisesti digitaaliseen mediaan ja sen Tampereen yksikkö onkin viime aikoina panostanut paikallisen yhteistyön kehittämiseen. VTT Tietotekniikan sisäisen organisoinnin muutokset ovat tehneet Tampereen yksiköstä itsenäisemmän ja näin myös kykenevämmän paikalliseen yhteistyöhön. VTT Tietotekniikan Tampereen yksikön projekteista arviolta noin 60 prosenttia kytkeytyy Pirkanmaalle, minkä lisäksi sillä on runsaasti yhteyksiä Ouluun ja pääkaupunkiseudulle. VTT Tietotekniikan asiakkaita ovat esimerkiksi matkaviestimien valmistajat, teleoperaattorit sekä pienet ohjelmistoyritykset ja yksikön pyrkimyksenä on edelleen laajentaa asiakaskuntaa. VTT Automaation Tampereen yksikkö on puolestaan vastuussa etampere-ohjelmaan kuuluvasta Research & Evaluation Laboratoryn (RELab) toiminnasta ja kytkeytyy tätäkin kautta osaksi Tampereen digitaalisen median keskittymää. 11

12 Oppi- ja tutkimuslaitokset oppivan talouden mallissa: Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymä Keskittymän peruskuvaus Jyväskylän seudulle on kehittynyt voimakas metalliteollisuuden keskittymä, jonka juuret ulottuvat aina 1990-luvun alkupuoliskolle, jolloin Jyväskylään rakennettiin valtion aseteollisuutta. Aseteollisuus on sodan ja sotakorvaustoimitusten jälkeen vähitellen jalostunut siviiliteollisuudeksi, jonka kärkituotteita ovat paperikoneet ja maataloustraktorit. Keskittymän viimeaikaista kehitystä kuvaa se, että metalliteollisuuden osuus koko Keski-Suomen teollisuuden henkilöstöstä ja jalostusarvosta nousi 1990-luvulla metsäteollisuuden osuuden vastaavasti pienentyessä. Metalliteollisuuden kehitys on ollut myös selkeästi koko maan keskimääräistä kasvua voimakkaampaa. Selvästi suurimmalla toimialalla eli koneiden ja laitteiden valmistuksessa (koneenrakennus) henkilöstön kasvu oli koko maata jonkin verran hitaampaa mutta jalostusarvon kasvu hiukan nopeampaa sekä koko maakunnassa että sen keskusseudulla. Sen sijaan metallituotteiden valmistuksessa sekä henkilöstö että jalostusarvo on kehittynyt paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Myös sähköteknisen teollisuuden kasvukehitys on ollut verrattain nopeaa. Jyväskylän metalliteollisuuden keskittymän selkeästi suurin yritys on Jyväskylässä Rautpohjan alueella sijaitseva Metso Paperin yksikkö, jossa kehitetään ja valmistetaan paperikoneita. Muita merkittäviä työllistäjiä Keski-Suomessa ovat Rautpohjassa niin ikään sijaitseva Santasalo Gears, Suolahden Valtran traktoritehdas sekä GWS:n Keski-Suomen yksiköt. Keski-Suomen metalliteollisuuden yritysrakenteelle on tyypillistä polarisoituminen yrityskoon mukaan. Alalla on muutama suuryritys, suhteellisen vähäinen määrä keskisuuria yrityksiä ja lukuisa joukko pieniä, työntekijämäärältään alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tällainen polarisoitunut yritysrakenne on muodostunut ongelmaksi tilanteessa, jossa suuret veturiyritykset ovat 1990-luvulta lähtien alkaneet muuttaa toimintatapojaan. Ne ovat pyrkineet keskittymään ydinosaamiseensa ja ulkoistamaan sen ulkopuolelle kuuluvia toimintoja. Ulkoistamisen ja siihen liittyvän alihankintatoiminnan keskeinen muutossuunta on ollut se, että päämiehet pyrkivät hankkimaan aiempaa suurempia kokonaisuuksia yhä harvemmilta toimittajilta. Tämä edellyttää riittävän suuria ja toimintatavoiltaan kehittyneitä, järjestelmäkokonaisuuksiin kykeneviä yrityksiä, joita Keski-Suomessa on liian vähän. Veturiyritysten näkökulmasta toisena yritysrakenteen ongelmana on riittävän korkeatasoisten ja erikoistuneiden palveluyritysten puute. Muita 1990-luvun lopulla esille nousseita metalliteollisuuden kehittämistarpeita olivat osaavan työvoiman puute, teollisuuden toimitilojen puute ja suurten yritysten ulkoistettujen toimintojen liiketoimintaosaamisen puute. Kokonaisuutena ottaen keskisuomalaisen metalliteollisuuden tukemiseen on suunnattu runsaasti panoksia 1990-luvun jälkipuoliskolla. Toimien lähtökohtana ovat olleet erityisesti alueen suurten metalliyritysten esiintuomat kehittämistarpeet. sekä selvitykset alueen metalliteollisuuden tilasta. Varsinaisten aluekehitysviranomaisten eli Keski-Suomen liiton ja seudullisen elinkeinoyhtiö Jykesin organisoimien hankkeiden painopisteinä ovat olleet mm. partner yritysten kehittäminen, verkostoitumisen osaamisen lisääminen ja työvoiman kouluttaminen. Paikallisilla tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla on ollut myös tärkeä rooli Jyväskylän seudun metalliteollisuuden toimintaedellytysten edistämisessä. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti keskittymän tärkeimpiä tutkimus- ja koulutusorganisaatioita ja niiden toimintaa. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden toiminta Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston seitsemän tiedekunnan ja 100 oppiaineen koulutusohjelmista metalliteollisuuden näkökulmasta tärkeimpiä ovat Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Fysiikan ja Kemian 12

13 laitokset, jotka tekevät läheistä yhteistyötä paperiteollisuuden ja sen laitevalmistajien kanssa. Fysiikan laitos valittiin kaudelle Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. Myös Informaatioteknologian tiedekunnalla on lisääntyvää merkitystä teollisten sovellusten kehittelyssä. Yliopiston rooli on kaiken kaikkiaan merkittävä, sillä koulutetun työvoiman olemassaolo on olennainen edellytys korkean teknologian yritysten siirtymiselle Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tekee puolestaan teollisuusyhteistyötä monenlaisten johtamiseen ja työyhteisövalmennukseen liittyvien koulutuspalvelujen saralla. Tällainen on mm. Metso Paperin esimiehille suunnattu Coach Training Programme. Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymän suurista yrityksistä etenkin Metso on pyrkinyt tietoisesti rakentamaan yhteistyösuhteet Jyväskylän yliopistoon, jossa se on rahoittanut mm. sovelletun fysiikan professuuria, toteuttanut yhteisiä projekteja tuote- ja prosessikehityksen alueella sekä ollut tukemassa opinnäytetöiden tekemistä. Nykyisellään Metso rekrytoi yliopistosta myös tohtoritasoista fysiikan ja kemian asiantuntemusta omaavaa henkilöstöä tuotekehitystehtäviin. Informaatioteknologian osuus kasvaa myös metalliteollisuuden lopputuotteissa kaiken aikaa, mikä merkinnee esimerkiksi yliopiston informaatioteknologian tutkimuksen hyödyntämisen lisääntymistä sekä tarvetta ihminen-kone -vuorovaikutussuhteen entistä paremmalle ymmärtämiselle. Valtion teknillinen tutkimuskeskus Jyväskylässä sijaitsee VTT Energian 135 hengen vahvuinen tutkimusyksikkö. Sen toimintaajatuksena on tehdä tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä teollisuuden kanssa energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön sekä prosessiteollisuuden tehokkuuden lisäämiseksi. Yksi VTT Energian kuudesta tutkimusalueesta on metsäteollisuus, jonka asiakaskunnan ytimen muodostavat prosessiteollisuuden laite- ja järjestelmätoimittajat sekä prosessiteollisuus. Esimerkkejä keskittymän tutkimusyhteistyöstä VTT Energian ja Jyväskylän yliopiston välillä on ollut useita vuosia jatkunut virtausdynamiikan tutkimukseen liittyvä yhteistyösuhde, jonka tuloksena Jyväskylän seudusta on kehittynyt kansallisesti merkittävä virtaustutkimuksen keskus. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella virtausdynamiikan tutkimukseen paneutuva ryhmä aloitti toimintansa jo 1990-luvun alussa. Nykyisin siihen kuuluu neljä professori- tai dosenttitason senioritutkijaa ja puolisen tusinaa väitöskirjantekijää. Laitos on perustanut virtauslaboratorion ja kehittänyt mittausmenetelmien lisäksi voimakkaasti myös laskennallista virtaustutkimusta sekä virtausongelmien havainnollistamista mm. uudessa tekotodellisuuslaboratoriossa. Teollisuutta palveleva virtaustutkimus on ollut myös VTT Energian panostuskohteena vuodesta 1995 lähtien. Vuoden 2000 alusta kokeellinen virtaustutkimus keskitettiin omaan tutkimusryhmäänsä Jyväskylään. Lisäksi vuoden 2000 organisaatiomuutoksessa metsäteollisuus nostettiin omaksi tutkimusalueekseen. Tavoitteena oli tuoda lisäarvoa metsäteollisuuden prosessi- ja laitekehitykseen. Viimeisin varsin konkreettinen esimerkki metallia tukevasta yhteistyöstä nähtiin, kun vuonna 2001 VTT Energian Jyväskylän yksikkö otti käyttöön korkeatasoisen metsäteollisuuden virtauskoelaitteiston. Se sopii erityisesti paperikoneen ns. märänpään tutkimus- ja kehitystyöhön ja sen pääkäyttäjä on Metso Paper Oy. Innovaatio perustuu VTT Energian, yliopiston ja Metson harjoittamalle pitkäjänteiselle tutkimusyhteistyölle. Miljoonainvestoinnin muita rahoittajia olivat Jyväskylä kaupunki, Jyväskylän Teknologiakeskus ja TEKES. Virtausdynamiikan tutkimuksen kehittäminen jatkuu, sillä vuoden 2001 alusta VTT Energia ja Jyväskylän yliopisto rahoittivat virtausdynamiikkaan ja sen teollisuussovelluksiin painottuvan 5-vuotisen professuurin. Tieteellisen tutkimuksen ohella metalliteollisuuden keskittymän kehityksen kannalta osaavan työvoiman saatavuus on ollut ratkaiseva tekijä. Keski-Suomessa onkin tarjolla runsaasti metallialan ammatillista koulusta eritasoisten koulutuslaitosten tuottamana. 13

14 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Yli 6000 opiskelijan Jyväskylän ammattikorkeakoulun 27 koulutusohjelmasta metalliteollisuuden kannalta tärkeimmät alat ovat tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, josta valmistuu insinöörejä hyvinvointiteknologian, mediatekniikan, rakennustekniikan, logistiikan, tietotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan sekä paperikoneteknologian koulutusohjelmista sekä laboratorioanalyytikkoja laboratorioalan koulutusohjelmasta. Näistä paikallisen metalliteollisuuden kannalta tärkeimpiä ovat paperikoneteknologian ja koneenrakennuksen koulutusohjelmat. Suuret metallialan yritykset on monen opiskelijan opinnäytetyön yhteistyökumppani ja sitä kautta tuleva työpaikka. Ammattikorkeakoulu tuottaa suunnitteluinsinöörejä myös suuryrityksille suunnittelupalveluja tarjoavien yritysten palvelukseen. Metson ja ammattikorkeakoulun välillä on tapahtunut myös jonkin verran henkilökiertoa: ammattikorkeakoulusta siirtyy henkilöitä Rautpohjaan esim. suunnittelutehtäviin ja Metsosta siirtyy vastaavasti suunnittelija ammattikorkeakouluun opettajaksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ovat edustettuina lisäksi mm. liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat. Kaikki koulutusalat antavat myös jatko- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulussa toimii läheistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tekeviä palveluyksikköjä, joista liikenteen ja tekniikan teknologiapalvelut sai ISO 9001 laatutodistuksen vuonna Muita metalliteollisuuden ammatilliseen koulutukseen läheisesti liittyviä tahoja ovat ammattiaineiden opettajia tuottava ammatillinen opettajakorkeakoulu sekä Jyväskylässä ja muualla Keski-Suomessa oppisopimuskoulutusta organisoivat tahot. Ammatillinen perustutkintokoulutus Keski-Suomessa ja etenkin Jyväskylän seutukunnassa on metallialan ammatillista koulutusta suoraan metalliteollisuuden tarpeisiin tarjolla runsaasti. Ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävää koulutusta tarjoavat maakunnan ammatilliset oppilaitokset, joista suurin on 1400 opiskelijan Jyväskylän tekninen oppilaitos. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus sekä Jämsän seudun koulutuskeskus tarjoavat myös teknistä ammatillista perustutkinto- ja aikuiskoulutusta. Jyväskylän aikuiskoulutuskeskuksen eli Jaiko:n koulutustarjonta painottuu aikuisten näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen sekä koulutuksen yhteydessä järjestettäviin näyttötutkintoihin. Opiskelu on suunniteltu erityisesti aikuisväestöä varten ja näyttötutkintoina voi suorittaa useita metallialan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Jaiko organisoi myös projektitoimintaa, josta esimerkkinä yhteistyön kehittämishanke GWS konsernin eri yksiköiden ja niiden alihankkijoiden sekä osatoimittajien välillä. Jaikossa kouluttautuu vuosittain yli aikuisopiskelijaa. Esimerkki keskittymän koulutusyhteistyöstä Jyväskylän metalliteollisuuden kehittämistoimissa on keskitytty voimakkaasti esimerkiksi yritysten alihankinta- ja muiden verkostojen kehittämiseen, mutta sen ohella toisena painopisteenä on ollut työvoiman koulutus, jonka tarkoituksena on ollut osaamisen lisääminen ja ennakoidun työvoimapulan torjuminen. Näihin kysymyksiin on pureuduttu kehittämällä uudentyyppinen ammatillisen koulutuksen konsepti, Teollisuuden Oppimispaikka, TOP. Teollisuuden oppimispaikka aloitti vuonna 1999 itsenäisenä yhtiönä jatkaen entisen Valmet Oy:n Rautpohjan toimintaa. Oppilaitoksen toimintaajatuksena on tarjota henkilökunnan koulutus- ja kehittämispalveluja Metso Paper Oy:n lisäksi myös muille keskisuomalaisille metallialan yrityksille. Sen omistavat Metso Oy, Valmet Oy:n henkilöstörahasto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. TOP:n palvelut suuntautuvat toistaiseksi lähinnä Metson Rautpohjan yksiköille, mutta myöhemmin on näkymissä asiakaskunnan laajeneminen käsittämään myös Metson muita yksiköitä ja toimittajaverkoston yrityksiä. Henkilöstökoulutuksen tarjonta käsittää tuotetuntemus-, johtamis-, ympäristö- ja laatu-, työsuojelu-, tietotekniikka- ja ammattimieskoulutusta sekä erillisiä koulutuskokonaisuuksia eri 14

15 aiheista. Oppilaitoksessa voi suorittaa koneistajan, hitsaajan, levyseppähitsaajan ja koneenasentajan ammattimies- ja erikoisammattimiestutkintoja. Opiskelijaksi pääseminen edellyttää perustutkintoa tai alan työelämän kokemusta. TOP:n konepaja on aiemmin toiminut Valmetin pienosaverstaana. Verstasta ollaan kehittämässä kannattavaa liiketoimintaa harjoittavaksi konepajaksi, joka täyttäisi vaativimpienkin asiakkaiden asettamat kriteerit. Tavoitteeseen pyritään siten, että tuotannossa sovelletaan viimeisintä teknistä tietämystä ja innovatiivisia ratkaisuja kokeillen kehitetään tuotantoprosessia yhä paremmaksi. Näiden tehtävien ohella Teollisuuden oppimispaikalla on merkittävä koulutuksellinen tehtävä, jossa oppiminen ja työelämä yhdistyvät työtä tekemällä teknisesti ja toimintatavoiltaan korkeatasoisessa tuotantolaitoksessa. Opettajina toimivat opettajan koulutuksen saaneet metallialan ammattimiehet. Olennaista on lisäksi, että oppiminen tapahtuu todellisessa liiketoimintaympäristössä, jossa asiakkaina ovat tuotteista käypää hintaa maksavat asiakkaat. Tulevaisuuden suunnitelmissa on kytkeä toiminta ammatilliseen koulutukseen siten, että ammatilliseen oppilaitokseen tuodaan TOP:lle toimituksia tekevä toimipiste. Yhteenveto ja keskustelu: korkeakoulut alueellisen innovaatiopolitiikan visioissa Innovaatiovetoisessa taloudessa eri työntekijäryhmien, toimialojen tai alueiden välille voi syntyä nopeasti suuria eroja eritahtisesta oppimisesta johtuen. Jälkikäteen tällaisten syvien taloudellisten kuilujen paikkaaminen olisi yhteiskunnallisesti erittäin hankalaa. Tämän vuoksi onkin oleellista, että alueilla kyettäisiin harjoittamaan linjakkaasti sellaista innovaatiopolitiikkaa, joka tukee sekä uusien teknopolisten syntyä että oppivan talouden periaatteiden leviämistä alueen yritystoimintaan. Teknopolis-malli luo kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa, kun taas oppivan talouden malli ylläpitää yritysten, toimialojen ja alueiden välistä koheesiota. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioille ollaan nykyisessä keskustelussa langettamassa osavastuu kummankin tavoitteen toteuttamisesta. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden roolit kuitenkin painottuvat eri tavoin näissä kahdessa, sinällään yhtä tärkeässä mallissa 4. Tampereen digitaalisen median keskittymässä korkeakoulujen keskeisenä tehtävä on ollut tuottaa digitaalisen median yrityksille työvoimaa, joka etenkin alan nopeimmassa kasvuvaiheessa oli kriittinen yritysten sijoittumista ja kehittymismahdollisuuksia määrittävä tekijä. Koulutuksen suhteen Tampereen vahvuus on suurten volyymien lisäksi koulutustarjonnan laajuus ja monipuolisuus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Koulutuksen tavoin myös keskittymässä harjoitettavan tutkimustoiminnan vahvuus piilee sen monipuolisuudessa, joskin edelleenkin on osaalueita, joita tulisi vahvistaa. Teknologisen ja teknisen tutkimuksen tila on pääosin hyvä ja siihen liittyvät yhteistyön kanavat ovat vakiintuneet. Erityisesti Tampereen teknillinen korkeakoulu ja sen tietyt yksiköt ovat olleet yritysyhteistyössä erittäin edistyneitä. Teknologisen tutkimuksen lisäksi yritysten näkökulmasta kaivataan lisää esimerkiksi uuden teknologian käyttäjätarpeisiin, kuluttajakäyttäytymiseen ja markkinamuutoksiin, ansaintalogiikoihin ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamiseen kohdistuvaa tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä. Tässä suhteessa yliopiston voi ajatella elävän parhaillaan jonkinlaista etsikkoaikaa. Myös Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymän kehityksessä tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla on ollut suuri merkitys. Keskittymän suuret, kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset tekevät T&K-toimintaan liittyvää yhteistyötä esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ja VTT Energian kanssa. Tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi opinnäytteet, yhteisprojektit sekä yhteiset tutkimuslaiteinvestoinnit. Nämä yritykset myös rekrytoivat T&K-toimintoihinsa jopa tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Metalliteollisuuden keskittymässä painottuu kuitenkin varsin voimakkaasti eri tasoista ammatillista koulutusta tarjoavien yksiköiden asema. Ammattikorkeakoulu tuottaa suunnitteluinsinöörejä sekä alueen suuryrityksille että pienemmille suuryrityksille. Edelleen ammattityönte- 4 Tämän paperin liitteenä on taulukkomuotoinen, alustava hahmotelma siitä, millaisia rooleja korkeakoulut voisivat niiden toiminnan eri ulottuvuuksilla ottaa kahdessa innovaatiopolitiikan perusvisiossa. 15

16 kijöiden koulutukseen on panostettu ja koulutukseen on haettu uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Näistä kenties mielenkiintoisin on useiden sekä julkisten että yksityisten tahojen omistama Teollisuuden oppimispaikka, jossa pyritään yhdistämään ammatillinen koulutustehtävä ja liiketoiminta. Empiiriset caset vahvistavat siis teoreettisten hahmotelmien perusteella tehtävissä olevaa oletusta siitä, että teknopolis-tyyppisessä keskittymässä korostuu erityisesti tiedekorkeakoulujen rooli, kun taas oppivan talouden mallissa korostuneemmalla sijalla ovat ammatillista osaamista tarjoavat koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, kuten ammattikorkeakoulut, tai sosioekonomista tutkimusta (johtaminen, työyhteisöt, instituutioiden toiminta jne.) tekevät yliopistot. Myös muiden tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi Niemisen ja Kaukosen (2001) tutkimuksesta käy ilmi, että eniten yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tekevät korkean tai keskikorkean teknologian yritykset sekä tietointensiiviset palveluyritykset, joilla on myös omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Yritysten korkeakouluyhteistyön tavoitteet liittyvät tutkimuksen mukaan tiedon kaupalliseen hyödyntämiseen, tieteellisen tiedon hankintaan ja teknisen kehityksen seurantaan. Yliopistojen ja yritysten tutkimusyhteistyö onkin sisällöltään melko korostuneesti teknologista ja luonnontieteellistä, vaikka yhteisprojektien tarkoituksena ei olekaan ratkaisujen löytäminen tarkasti rajattuihin sovellusongelmiin. Vaihdettaessa yksittäisen yrityksen näkökulma laajempaan aluekehittämisen yritysnäkökulmaan voidaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten merkitys arvioida teknopolis-mallin kannalta vieläkin suuremmaksi. Korkeakoulujen merkitystä voidaan kuvata kolmen metaforan avulla. Voidaan puhua korkeakouluista ankkureina, dynamoina ja magneetteina. Korkeakoulu voi ankkuroida yrityksiä sijaintialueelleen silloin, kun ne harjoittavat keskenään tiivistä tutkimus- tai koulutusyhteistyötä, joka tuottaa yrityksille huomattavaa lisäarvoa, kuten tutkimustietoon perustuvaa uutta liiketoimintaa. Korkeakoulun dynamon rooli merkitsee puolestaan sitä, että korkeakoulun toiminta synnyttää alueelle merkittävästi uutta yritystoimintaa. Tämä voi merkitä esimerkiksi suoraan tutkimustoimintaan tai muuhun korkeakoulun asiantuntemuksen perustuvia spin off yrityksiä tai sitten suoraan koulutustoiminnan generoimaa yritystoimintaa. Alueellisena magneettina korkeakoulu toimii silloin, kun se onnistuu vetämään uusia yrityksiä sijaintialueelleen. Myös tässä roolissa on tärkeää huomata sekä tutkimuksen että koulutuksen rooli. Nämä kaikki piirteet on löydettävissä myös edellä tarkastellusta Tampereen digitaalisen median keskittymästä. Oppivan talouden mallissa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rooli on väistämättä pienempi kuin teknopolis-mallissa, koska malli ei perustu niinkään uuden tiedon luomiselle, vaan pikemminkin olemassa olevan tiedon ja teknologian tehokkaalle levittämiselle ja soveltamiselle erilaisissa konteksteissa. Mallissa korostuu tuotannollisten yritysten yhteistyö eritasoisten ammatillista osaamista tarjoavien oppilaitosten kanssa, joskin esimerkiksi suurten teollisuusyritysten T&K-yksiköt toimivat kiinteässä yhteydessä myös tiedekorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, kuten Jyväskylän metalliteollisuuden keskittymän tarkastelu osoitti. Ammattikorkeakoulujen ja muiden ammatillisten oppilaitosten vahva rooli ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tiedekorkeakoulujen kannattaisi olla aktiivisia oppivan talouden mallissa myös muissa kuin tiettyjen kapeiden teknologioiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Yritysten olisi varmasti mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustoimintaan perustuvaa osaamista esimerkiksi työorganisaatioiden, yritysverkostojen ja käytäntöjen sekä henkilöstön kehittämisen alueilla ja tätä kautta luoda uutta kilpailuetua kypsillä toimialoilla. Monilta tämänkaltaista tutkimusta harjoittavilta korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta kuitenkin puuttuvat vielä sellaiset systemaattiset yritysyhteistyön ja siihen liittyvän tutkimusrahoituksen muodot, jotka teknologisen ja luonnontieteellisen tutkimustoiminnan alueilla ovat jo vakiintuneet. Kansallisella tasolla kuitenkin esimerkiksi Työelämän kehittämisohjelma TYKE on avannut tällä sektorilla monia merkittäviä yhteistyökanavia, jotka ovat relevantteja myös harjoitettavan teknologiaja innovaatiopolitiikan näkökulmasta (ks. esim. Koivisto & Ahmaniemi 2001). Korkeakoulujen toiminta oppivan talouden mallissa liittyy lähinnä aiemmin syntyneen elinkeinorakenteen modernisointiin ja olemassa olevien yritysten jatkuvan kehittämisen tukemiseen, eikä vält- 16

17 tämättä niinkään uuden yritystoiminnan luomiseen tai uusien yritysten houkutteluun alueelle. Kokonaisuudessaan voidaankin arvioida, että korkeakoulujen toiminnan painopiste oppivan talouden mallissa on olemassa olevien yritysten ankkurointi sijaintialueelleen kehittämällä niitä tukevia toimintoja ja instituutioita. Lähteet DODGSON, M. & BESSANT, J Effective Innovation Policy: A New Approach. Thomson. London. FORAY, D. & LUNDVALL, B. Å The Knowledge-based Economy: From the Economics of Knowledge to the Learning Economy. Teoksessa Employment and Growth in the Knowledgebased Economy. Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD Documents. Paris. GIBSON, D.V. & STILES, C.E Technopoleis, Technology Transfer, and Globally Networked Entrepreneurship. Teoksessa Conceicao, P., Gibson, D., Heitor, M. & Shariq, S. (toim.) Science, Technology, and Innovation Policy. Opportunities and challenges for the knowledge economy. Quorum Books. London. GORDON, I. R. & McCANN, P Industrial Clusters: Complexes, Agglomeration and/or Social Networks? Urban Studies, Vol. 37, pp HAAVISTO, P Teollisuuden ja korkeakoulujen paikallisesta yhteistyöstä. Tietojenkäsittelytiede, n:o 7 / Helmikuu 1996, s HUTTULA, T. (toim.) Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt Edita, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2001. Helsinki. KATAJAMÄKI, H. & HUTTULA, T. (toim.) Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä: Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen. Edita, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 11:2002. Helsinki. KAUTONEN, M., KOLEHMAINEN, J. & KOSKI, P Yritysten innovaatioympäristöt: Tutkimus yritysten innovaatiotoiminnasta ja alueellisesta innovaatiopolitiikasta Pirkanmaalla ja Keski- Suomessa. Tekes, Teknologiakatsauksia 120 / Helsinki. KENNEY, M (ed.) Understanding Silicon Valley: The Anatomy of Entrepreneurial Region. Stanford University Press. Stanford. KOIVISTO, T. & AHMANIEMI, R Verkostoperustainen yrityskäytäntöjen kehittäminen. Oy Edita Ab, Työelämän kehittämisohjelma, Raportteja 15. Helsinki. KOLEHMAINEN, J Yritykset ja alueet tietointensiivisessä globaalitaloudessa: kilpailukyky kohtalonyhteytenä. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sentejulkaisusarja 12/2001. Tampere. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio Opetusministeriö, Opetusministeriön työryhmien muistioita, 28:2001. Helsinki. LUNDVALL, B.-Å Innovation Policy in the Globalising Learning Economy. The European Socio-Economic Research Conference, Session A: The Globalising Learning Economy. Major Socio- Economic Trends and European Innovation Policy. Sub-Theme 5: Innovation Policy in the New Context. Brussels, April

18 LUNDVALL, B.-Å. & BORRAS, S The Globalising Learning Economy: Implications for Innovation Policy. Report Based on the Preliminary Conclusions from Several Projects under the TSER Programme. DG XII, Commission of the European Union. MICHELSEN, K Onko korkeakoulujen hajasijoitus sittenkään menestystarina? Tieteessä tapahtuu, 6 / s MÄKINEN, R. & KORHONEN, K Oppilaitos työvoimapumppuna. Teoksesssa Vähäpassi, A. & Moitus, S. (toim.) Korkeakoulut alueidensa vetureina: Viisi näkökulmaa vaikuttavuuteen. Edita, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2 / Helsinki. NAUWELAERS, C. & WINTJES, R SME Policy and the Regional Dimension of Innovation: Towards a New Paradigm for Innovation Policy? Saatavilla sähköisenä URL-osoitteesta Käytetty viimeksi NIEMINEN, M. & KAUKONEN, E Universities and R&D networking in a knowledge-based economy: A glance at Finnish developments. Sitra, Sitra Report Series 11. Helsinki. O Gorman, C. & Kautonen, M Policies for New Prosperity. Promoting Agglomerations of Knowledge Intensive Industries. Conference Proceedings of Technological Entrepreneurship in Emerging Regions, June 2001, Singapore, National University of Singapore. PELKONEN, A Yliopistot ja innovaatiopolitiikan haasteet. Sosiologia 38: PORTER, M Clusters and the New Economics of Competition. Harvard Business Review, November-December 1998, PYKE, F. & SENGENBERGER, W. (eds.) Industrial districts and local economic regeneration. International Institute for Labour Studies. Geneva. RAIVOLA, R., KEKKONEN, K., TULKKI, P. & LYYTINEN, A Producing competencies for learning economy. Sitra, Sitra Report Series 9. Helsinki. SCHIENSTOCK, G. 1999b. From Direct Technology Policy Towards Conditions-Enabling Innovation Policy. Teoksessa Schienstock, G. & Kuusi, O. (eds.). Transformation Towards a Learning Economy: The Challenge for the Finnish Innovation System. Sitra 213. Helsinki. SOTARAUTA, M Kohti epäselvyyden hallintaa: Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Finnpublishers. Acta Futura Fennica No. 6. Jyväskylä. SOTARAUTA, M Kaupunkiseudun ydinkompetenssien kehittäminen. Teoksessa Kostiainen, J. & Sotarauta, M. (toim.) Kaupungit innovatiivisina toimintaympäristöinä. Tekniikan akateemisten liitto TEK ry. Helsinki.. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Pirkanmaan liitto ja Tampereen teknologiakeskus Oy. Tampere. Tilastokeskus / Tampereen osaamiskeskusohjelma Cityweb-www-sivusto, intranet. VIRTANEN, I Yliopistojen kolmas tehtävä. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Polemia-sarja, nro 44. Helsinki. 18

19 LIITE. Hahmotelma korkeakoulujen mahdollisista rooleista kahdessa innovaatiopolitiikan perusvisiossa. Korkeakoulutuksen perustehtävä Teknopolis Perushenkilökunnan koulutus osaamisintensiivisiin yrityksiin Tutkimuksen painopiste Perus- ja soveltava tutkimus, soveltava perustutkimus Esimerkkejä korkeakoulujen palvelutoiminnasta Laaja-alainen teknologinen ja luonnontieteellinen tutkimus Henkilöstö- ja yrittäjyyskoulutus Rekrytointipalvelu Innovaatiopalvelut (esim. idean arviointi ja kaupallistamistuki) Sopimuspalvelut (esim. sopimusneuvotteluapu, sopimusten laadinta ja tarkastus, sopimuspohjat) Yritystallit ja hautomot (tilat, rahoitus, neuvonta, kontaktit) Toimialaprojektit (esim. verkostohankkeet) Tutkimukseen liittyvien erikoislaitteiden-, instrumenttien ja tilojen vuokraus Yhteydet yrityksiin Suorat, tiiviit ja monipuoliset (esim. säännölliset yhteiset tutkimushankkeet) Korkeakouluissa tuotetun tiedon ja teknologian suora kaupallistaminen ja nopea soveltaminen, esimerkiksi spin off yritykset Teknologiakeskukset yms. välittävässä roolissa Yritysyhteistyön luonne Tiedon ja teknologian kehittäminen yhdessä, tasavertainen kumppanuus Koulutus- tutkimus- ja palvelutoiminnan painopiste Tutkimus ja akateeminen koulutus > tiedekorkeakoulut Oppiva talous Toimihenkilöiden koulutus teollisuusja palveluyrityksiin Soveltava tutkimus Liiketaloudellinen ja organisaatiotutkimus, lisäksi esim. tuotantotekniikka Teknologinen tutkimus tietyillä kapeilla alueilla Henkilöstö- ja yrittäjyyskoulutus Rekrytointipalvelu Toimialaprojektit (esim. verkostohankkeet) Yritystasoiset maksulliset projektit avaimet käteen periaatteella (esim. asiakastyytyväisyys-, markkina ja yrityskuva- ja kuluttajatutkimukset, organisaatio- ja kilpailija-analyysit sekä pienet ongelmanratkaisutehtävät, esiselvitykset) Standardipalvelut (esim. mittaus- ja analysointipalvelut, protopaja ) Tietopalvelut Yleisesti ottaen monipuoliset, mutta hajanaiset (satunnaiset yhteisprojektit, opinnäytteet, harjoittelujaksot, henkilökohtaiset kontaktit jne.) Korkeakouluissa tuotetun tiedon, teknologian ja osaamisen soveltaminen ja välillinen hyödyntäminen Teknologian ja tiedon siirto, sparraaminen Työntekijöiden koulutus ja kehittämisprojektit > ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset 19

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot