Korkeakoulut ja alueellisen innovaatiopolitiikan visiot 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulut ja alueellisen innovaatiopolitiikan visiot 1"

Transkriptio

1 1 Jari Kolehmainen & Mika Kautonen & Pasi Koski Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto p Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto p Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto p Tiivistelmä Innovaatiot ja oppiminen määrittelevät aiempaa keskeisemmin yritysten menestystä, mikä on nostanut kysymyksen korkeakoulujen merkityksestä sijaintialueidensa elinkeinoelämän kehittymisessä suuren mielenkiinnon kohteeksi. Sama taloudellinen kehitystendenssi on nostanut esiin myös alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeen. Korkea-asteen koulutuksella ja tutkimuksella on kaiken kaikkiaan merkittävä aluepoliittinen rooli, mikä näkyy myös korkeakoulujen omassa kehittymisdynamiikassa. Viime aikoina onkin keskusteltu paljon korkeakoulujen nk. kolmannesta tehtävästä, jolla viitataan niiden toiminnan yhteiskunnallisiin ja etenkin alueellisiin hyötyvaikutuksiin. Alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta korkeakoulujen suhdetta sijaintialueensa elinkeinoelämään on mahdollista tarkastella jossakin määrin aiempaa jäsentyneemmin. Tässä paperissa tarkastellaankin korkeakoulujen roolia sijaintialueillaan alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Innovaatiopolitiikan kaksi eräänlaista perusvisiota, teknopolis ja oppiva talous luovat lähtökohdat tarkastelulle, joka tapahtuu kahden illustroivan empiirisen casen kautta. Tätä ennen tarkastellaan kuitenkin lyhyesti erilaisia näkökulmia alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Viimeisessä kappaleessa keskustellaan korkeakoulujen ja hiukan myös muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden alueellisesta roolista erilaisia alueellisen innovaatiopolitiikan visioita vasten. Tarkastelun keskeinen huomio on se, että etenkin nk. teknopolis-mallissa korkeakoulujen merkitys on erittäin suuri ja ne voivat toimia sijaintialueellaan ankkureina, dynamoina ja magneetteina. Ankkureina ne sitovat yrityksiä sijaintialueelleen aiempaa tiiviimmin, Dynamoina ne synnyttävät alueelle uutta yritys- ja liiketoimintaa esimerkiksi tutkimustoiminnan kautta. Magneettina toimiessaan korkeakoulut houkuttelevat yrityksiä läheisyyteensä. Oppivan talouden mallissa korkeakoulujen rooli on pienempi kuin teknopolis-mallissa, mutta silti erittäin tärkeä. Korkeakoulut voivat tukea alueen yritysten jatkuvaa modernisointia ja jatkuvaa kehittymistä, mikä on oleellisen tärkeää yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Johdanto: korkeakoulujen uudet tehtävät Monien mielestä ja 1970 luvuilla Suomessa toteutettu korkeakoulujen hajasijoittaminen on ollut tämän päivän näkökulmasta parasta aluepolitiikkaa. Ilman tuota maakuntayliopistojen nousua Suomen aluekehityksen voidaan arvioida olleen koettua huomattavasti epätasaisempaa. Maakuntayliopistoista on kehittynyt itsenäisiä, jopa kansainvälisen tason yliopistoja, jotka luovat ympärilleen hyvinvointia. Tätä korkeakoulujen hajasijoittamisen menestystarinaa voidaan kuitenkin punnita monilla akateemisen yhteisön sisäisilläkin kysymyksillä: miksi monissa maakuntayliopistoissa on edelleen paljon matkalaukkuprofessoreja ja miksi maakuntayliopistojen professorien urakierto näyttää edelleen suosivan pääkaupunkiseudun vanhoja yliopistoja (Michelsen 2001)? Yliopistojen ja korkeakoulujen todellisten alueellisten vaikutusten arvioinnin vaikeudesta huolimatta, on korkea-asteen koulutuksella ja tutkimuksella joka tapauksessa keskeinen aluepoliittinen rooli, jonka voisi väittää tulevaisuudessa jopa kasvavan. Tätä kuvaa myös se aktiivisuus, jolla eri puolella Suomea luodaan ja kehitetään erilaisia korkeakoulutoimintoja: tiedekorkeakoulut perustavat sekä koulutuksen että tutkimuksen erillisyksiköitä eri kaupunkeihin ja monet ammattikorkeakoulut näyttävät opetustarjonnan kehittämisen rinnalla vahvistavan vauhdilla omia tutkimus- ja kehitysyksiköitään. Aiempi korkeakoulujen (ja niiden edeltäjien) sijainnista seurannut hyöty alueelle koostui pääasiassa henkilöstön työpaikoista ja niiden tuottamista verotuloista sekä työvoiman kouluttamisesta alueen yrityksille ja muille organisaatioille. Nämä ovat toki edelleen relevantteja korkeakoulujen alueellisia vaikutusmuotoja, jotka ovat nykyisessä tietointensiivisessä globaalitaloudessa jopa entisestään ko- 1 Tämä paperi perustuu Tekesin rahoittamaan Verkostot, innovaatioympäristöt ja alueet tutkimusprojektin loppuraporttiin Yritysten innovaatioympäristöt: Pirkanmaa ja Keski-Suomi (ks. Kautonen ym. 2002). 1

2 rostuneet. Korkeakoulut ovat jo pelkästään perusfunktionsa kautta keskeisiä alueen inhimillisten voimavarojen lisääjiä, mutta niitä ei pitäisi ymmärtää liian kapeasti vain osaavan työvoiman tuottajiksi. Niillä on alueiden kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmasta myös laajempi tehtävä, sillä ne houkuttelevat alueelle laajalla säteellä opiskelijavirtoja, etenkin jos ne ovat riittävän korkeatasoisia ja houkuttelevia. Moni opiskelija jää myös töihin opiskelupaikkakunnalleen 2. On myös huomattava, että oppilaitokset ja opiskelijat luovat ympärilleen yleisemminkin myönteistä, uudistumishaluista ilmapiiriä. Opiskelijat ovat siis yleisemmänkin aluekehittämisen kannalta tärkeä ihmisryhmä. (Kolehmainen 2001.) Edellä mainittujen taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten sekä perinteisten akateemisten tutkimus- ja opetustehtävien lisäksi korkeakouluihin on viime vuosina kohdistunut painetta toimia aiempaa voimakkaammin yhteiskunnan teknologis-taloudellisen kehityksen yhtenä keskeisenä moottorina. Monissa tapauksissa korkeakoulujen odotetaan toimivan tässä roolissa nimenomaan omalla sijaintialueellaan. Tämä on yksi keskeinen osa yliopistojen ja korkeakoulujen nk. kolmatta tehtävää. Korkeakouluihin ja yliopistoihin kohdistuvat yhteiskunnalliset ja erityisesti taloudelliset odotukset heijastelevat sitä yleistä taloudellisen toiminnan nykytrendiä, joka korostaa innovaatioiden ja oppimisen merkitystä. Yksittäisten yritysten, mutta myös alueiden ja kokonaisten kansakuntien taloudellista menestystä määrittää aiempaa voimakkaammin niiden kyky uusiutua ja innovoida. Yksittäisen yrityksen kohdalla se merkitsee täysin uudenlaisten tuotteiden ja palveluita kehittämistä sekä vanhojen tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämistä. Aluetalouden ja kansantalouden innovatiivisuus näkyy luonnollisesti siellä sijaitsevien yritysten kilpailukyvyn kehittymisenä, uusien yritysten syntymisenä ja työpaikkojen kasvuna. Edellä kuvaillun kaltaiset korkeakouluihin kohdistuvat paineet yhdessä niiden toimintaympäristön, eli esimerkiksi niiden rahoitusrakenteen muutoksen kanssa ovat aiheuttaneet sen, että korkeakoulut ovat lisänneet erilaisia ulkopuolelle suuntautuvia tai niiden ulkoisten sidosryhmien vaikutuksesta muodostettuja tai muotoiltuja tutkimus-, opetus- ja palvelutoimintoja. Virtanen (2002) on käsitellyt melko monipuolisesti nimenomaan yliopistojen nk. kolmanteen tehtävään liittyviä näkökulmia. Hän nostaa esiin kysymykseen siitä, tulisiko tämän yhteiskunnallisen vaikuttamistehtävän olla yliopistojen säädösperustainen tehtävä. Kuten Virtanen (emt., s. 25) toteaa, voimassa olevan yliopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta ja sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tämä muotoilu jo tavallaan pitää sisällään ajatuksen yliopistojen yhteiskunnallisesta tehtävästä, mutta on esitetty, että yliopistojen kolmas tehtävä tulisi kirjata selvemmin lakiin, jolloin se tulisi sisällyttää myös yliopistojen rahoitus- ja ohjausjärjestelmiin. (Virtanen 2002.) Yliopisto- ja korkeakoululaitoksen yhteiskunnallisiin ja erityisesti alueellisiin tehtäviin on kiinnitetty joka tapauksissa runsaasti julkista huomiota ja asiaa on pyritty edistämään erilaisten selvityksien, muistioiden ja arviointien avulla (ks. esim. Huttula 2001 ja Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen 2001). Ammattikorkeakouluilla tällainen alueellinen kehittämistehtävä on ollut alusta lähtien, mikä on esimerkiksi niiden rahoitustaustaa vasten hyvin ymmärrettävää. Ammattikorkeakoulujenkin osalta alueelliseen vaikuttavuuteen on kuitenkin ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota, joskin samalla on huomattu, että samojen alueellisen vaikuttavuuden kriteereiden soveltaminen eri aloja edustavien ja eri alueilla sijaitsevien ammattikorkeakoulujen näkökulmasta ei ole välttämättä oikeudenmukaista. (ks. esim. Katajamäki & Huttula 2002). Etenkin tiedekorkeakoulusektorilla ajatus erityisistä yhteiskunnallisista ja alueellisista tehtävistä on otettu ristiriitaisesti vastaan. On esimerkiksi epäilty sitä, että yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikut- 2 Oma mielenkiintoinen tutkimuskysymyksensä on se, mistä korkeakoulut rekrytoivat opiskelijansa ja mihin he valmistumisensa jälkeen siirtyvät. Tätä aihepiiriä ovat käsitelleet tutkimuksissaan mm. Raivola ym. (2001) sekä Mäkinen ja Korhonen (1999). 2

3 tavuuden korostaminen rapauttaa tieteen perinteisiä pelisääntöjä, eli esimerkiksi vapautta, tuotetun tiedon julkisuutta ja tieteen itseään korjaavaa luonnetta. Yliopistojen yritysyhteistyön tutkimuksen alueella on pelätty johtavan siihen, että tutkimuksesta tulee luonteeltaan entistä soveltavampaa, rajattuihin ongelmiin suuntautunutta ja tieteen ulkopuolisista laatukriteereistä ohjautuvaa, vaikka näin ei tutkimusten perusteella ole välttämättä käynytkään (Nieminen & Kaukonen 2001). Toisaalta yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutukseen voi liittyä tieteen arvoja koskevien potentiaalisten ongelmien lisäksi myös käytännöllisempiä ongelmia, jotka kuitenkin perimmältään pohjautuvat yliopistomaailman ja elinkeinoelämän erilaisiin toimintalogiikkoihin. Tämä käy hyvin esiin Pelkosen (2001) tutkimuksesta, jossa hän tarkastelee Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun erilaisia elinkeinoelämälle suunnattuja toimintoja ja niiden kehittämistä, kuten tiedepuiston perustamista, tutkimustulosten kaupallistamisen tehostamista ja kaupallista tutkimustoimintaa. Onkin hyvä tehdä ero arvoperustaisten ja käytännöllisten ongelmien välillä, sillä jälkimmäisiä on mahdollista ratkaista edellisiä helpommin esimerkiksi uusilla organisointija toimintatavoilla, asetuksilla tai hallinnollisilla päätöksillä. Tähän yliopistoissa ja korkeakouluissa tulisi myös aktiivisesti pyrkiä. Yleisessä taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset perustelevat yhtäältä myös sitä, miksi innovaatiopolitiikasta on kehittynyt tärkeä osa-alue aiemmin erillisten kilpailu-, teollisuus- ja elinkeino-, koulutus- ja teknologiapolitiikan sekä useiden muiden politiikka-alueiden välille. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että em. politiikka-alueet olisivat yksinkertaisesti fuusioituneet yhdeksi innovaatiopolitiikaksi. Innovaatiopolitiikan nousun taustalla onkin toisaalta se, että innovaatioprosessien systeemistä luonnetta ymmärretään nykyisin aiempaa paremmin. Innovaatiot ja niiden luominen nähdään monimutkaisina, vuorovaikutteisina ja avoimina prosesseina, joilla on myös kollektiivinen ulottuvuus. Ne ovat olennaisesti myös oppimisprosesseja, joissa muodolliset ja epämuodolliset instituutiot ovat tärkeässä osassa. Alueellisen ja paikallisen innovaatiopolitiikan kehittyminen selittyy puolestaan pitkälti sillä, että alueelliset ja paikalliset yhteisöt ovat aina pyrkineet vaikuttamaan oman taloudellisen perustansa kehittymiseen ja talouden logiikan muutos edellyttää myös paikalliselta kehittämistyöltä uusia välineitä. Tämän lisäksi on myös tiettyjä seikkoja, joiden vuoksi alue- tai paikallisyhteisö on jopa tehokkain innovaatiopolitiikan harjoittamisen taso. Aluetasolla voidaan esimerkiksi luoda helpommin myönteistä innovaatiokulttuuria sekä huomioida yritysten erityistarpeet kuin kansallisella tai kansainvälisellä tasolla toimittaessa. Tässä paperissa tarkastellaan korkeakoulujen roolia sijaintialueillaan alueellisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Innovaatiopolitiikan kaksi eräänlaista perusvisiota, teknopolis ja oppiva talous luovat lähtökohdat tarkastelulle, joka tapahtuu kahden illustroivan empiirisen casen kautta. Tätä ennen tarkastellaan kuitenkin lyhyesti erilaisia näkökulmia alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Viimeisessä kappaleessa keskustellaan korkeakoulujen ja hiukan myös muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden alueellisesta roolista erilaisia alueellisen innovaatiopolitiikan visioita vasten. Alueellisen innovaatiopolitiikan tausta ja perusteet Innovaatiopolitiikan määrittely Tiedon ja informaation virrat ovat innovaatioprosessien ja innovaatiojärjestelmien toiminnan kulmakiviä. Näitä informaatiovirtoja ja tiedon kanavia on monenlaisia, ja osa niistä perustelee myös alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeellisuutta. Alueellisesta näkökulmasta tieto- ja informaatiovirtojen edistämiseen liittyy keskeisesti yritysten keskittyminen, sillä keskittymissä monet tutkijat arvioivat varsinkin hiljaisen tiedon voivan siirtyä tehokkaasti ihmisten välisen jokapäiväisen, tiiviin vuorovaikutuksen myötä (ks. esim. Porter 1998). Siten niin sanottujen alueellisten klusterien ja osaamiskeskusten kehittäminen on kiinteä osa alueellista innovaatiopolitiikkaa. 3

4 Innovaatiopolitiikalla ei tarkoiteta kuitenkaan yksinomaan julkisen sektorin toimintaa tai hallintoa (government), vaan kaikkia sellaisia kollektiivisia toimia, jotka liittyvät innovaatiopolitiikan tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen. Näihin toimiin liittyy julkisen intressin lisäksi usein myös yksityisiä intressejä ja toteutus saattaa saada erilaisten yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden muotoja. Siten innovaatiopolitiikkaa leimaa usein perinteisen hallinnon sijasta hallinta (governance, ks. Sotarauta 1996, Nauwelaers & Wintjes 2000), jossa pyrkimyksenä on tunnistaa ja hyödyntää toimijoiden erilaisista strategioista joitakin yhteneviä intressejä ja edistää yhteistyössä näiden toteutumista. Vaikka innovaatiopolitiikan muotoilu ja toteuttaminen perustuu yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle, on julkisella sektorilla kuitenkin politiikan harjoittamisen suhteen eräänlainen moraalinen vastuu. Tästä näkökulmasta innovaatiopolitiikka voidaankin määritellä toimiksi, jotka tietoisesti tähtäävät uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen, diffuusioon ja tehokkaaseen käyttöön markkinoilla tai yksityisten ja julkisten organisaatioiden sisällä (Lundvall & Borras 1997, s. 37). Toisen samansuuntaisen määritelmän mukaan innovaatiopolitiikan ( ) tavoitteena on kehittää yritysten, verkostojen, toimialojen ja kokonaisten (alue- ja kansan-) talouksien kykyä innovaatiotoimintaan (Dodgson & Bessant 1996, s. 4). Alueellisen ja paikallisen innovaatiopolitiikan keinovalikoima rakentuu kertaluonteisista, uusista avauksista ja ohjelmista sekä toisaalta suhteellisen pysyväisluonteisista yrityspalveluista. Uudet ohjelmat ja hankkeet, strategiatyö sekä erilaiset foorumit ja tilaisuudet tuovat eri sidosryhmiä yhteen, nostavat esiin piileviä tarpeita, lisäävät tietoisuutta innovaatiotoiminnan merkityksestä sekä luovat paineita uusiutumiseen. Näiden kysyntää luovien ja aktivoivien uusien avauksien rinnalla pysyväisluonteisemmat palvelut ja rakenteet vastaavat yritysten kysyntään ja poistavat tai alentavat kynnystä ottaa innovaatiotoimintaan liittyviä riskejä. Innovaatiopolitiikan tasot Alueellisen innovaatiopolitiikan käytännön toimien fokus on karkeasti ottaen kahtalainen. Yhtäältä toimilla pyritään parantamaan yksittäisten yritysten innovaatiotoiminnan edellytyksiä, jolloin voidaan puhua yritystasoisesta innovaatiopolitiikasta. Toisaalta innovaatiopolitiikalla pitää vaikuttaa myös yleisemmin yritysten paikalliseen ja alueelliseen toimintaympäristöön. Tällöin voidaan puhua järjestelmätasoisesta innovaatiopolitiikasta. Yritystasoisessa innovaatiopolitiikassa on viime aikoina korostunut yritysten innovaatiokyvyn kehittäminen. Yrityksiä ei voikaan ajatella astioina, joihin innovaatioiden syntymisen kannalta välttämättömiä resursseja (tutkimustietoa, valmiita teknologioita, T&K-rahoitusta yms.) voitaisiin yksinkertaisesti kaataa ylhäältä päin ja mikä automaattisesti johtaisi innovaatioihin yrityksissä. Olennaista on kiinnittää huomiota yritysten kykyyn hyödyntää saatavilla olevia resursseja. Yritysten tulisi voida hahmottaa ja hankkia sekä sisäisiä että ulkoisia resursseja, muokata niistä yrityksen kompetensseja ja soveltaa niitä käytäntöön. Tässä nk. innovaatiokyvyssä on huomattavia eroja riippuen esimerkiksi yrityksen koosta, teknologisesta kehityspolusta sekä yritysjohdon ja henkilöstön osaamisesta. Yrityksen innovaatiokyky on monitahoinen asia, jossa eri osatekijät ovat kytköksissä toisiinsa. Siten innovaatiokyvyn kehittäminenkin vaatii laaja-alaista ja strategista lähestymistapaa. Yritystason tekijät ja niiden kehittäminen eivät yksinään riitä innovaatiopolitiikassa, koska innovaatioprosessien systeemisen luonteen mukaisesti yksittäisen yrityksen innovaatiotoimintaan vaikuttaa merkittävästi se ympäristö, jossa yritys toimii. Näitä yritysympäristöön liittyviä tekijöitä voidaan nimittää yleisesti järjestelmätasoisiksi, johdettuna innovaatiojärjestelmien käsitteestä. Tekijät voidaan edelleen jakaa rakenteellisiin ja institutionaalisiin. Rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa toimialalla ja alueella toimivien yritysten lukumäärä ja koko. Institutionaalisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi alueen tiede- ja teknologiaperusta, koulutuslaitokset ja rahoituspalvelut sekä toisella tasolla ei-organisationaaliset instituutiot, kuten erilaiset normit ja arvostukset. 4

5 Keskittymät innovaatiopolitiikan kohteena Yritysten alueellista tai paikallista toimintaympäristöä ei innovaatiopolitiikan näkökulmasta ole mielekästä käsitellä yhtenä kokonaisuutena, vaan on hyödyllisempää ottaa erikseen tarkasteluun alueella mahdollisesti sijaitsevat toimialakeskittymät tai klusterit. Alueellisesta agglomeraatiosta eli toimialakeskittymästä voidaan puhua silloin, kun tietyllä alueella jonkin toimialan ja sen lähialojen yrityksiä (erityisesti avainyrityksiä) on runsaasti. Tyypillisiä keskittymätyyppejä ovat seuraavat (vrt. Gordon & McCann 2000): 1) klassinen, puhdas keskittymä, 2) tuotannollinen kompleksi ja 3) verkostoitunut keskittymä. Monissa tapauksissa erilaisten alueella sijaitsevien toimialakeskittymien kehittämismahdollisuudet ja toisaalta ongelmat määrittävät järjestelmätasoisen alueellisen innovaatiopolitiikan lähtökohdat. Suurilla kaupunkiseuduilla tilanne on useimmiten se, että alue muodostuu useiden toimialakokonaisuuksien yhdistelmästä, joka voi pitää sisällään hyvin erityyppisiä aloja. Tämä edellyttää samalla innovaatiopolitiikan toimenpidevalikoiman monipuolistamista. Toisaalta monilla alueilla tilanne on se, että alueelle ei ole muodostunut yhtään varsinaista keskittymää, jolloin tuotantorakennetta voi pitää ohuena. Yrityksiin ja keskittymiin kohdistuvan innovaatiopolitiikan lisäksi onkin muistettava myös alueen koko elinkeinorakenteeseen kohdistuvan elinkeino- ja innovaatiopolitiikan merkitys. On pyrittävä edistämään olemassa olevien alojen modernisaatiota ja samanaikaisesti kannustettava uusien alojen ja liiketoimien syntymistä. On myös aktiivisesti luotava ja hyödynnettävä sellaisia alueellisia kompetensseja, joiden varaan alueen tulevaisuuden elinkeinorakennetta voidaan rakentaa (ks. Sotarauta 2000). Monesti alueellisen innovaatiopolitiikan harjoittamista määrittävät alueen yritysten ja toimialakeskittymien senhetkiset tarpeet ja ongelmat. Tämä on sinällään hyvä lähtökohta, koska se takaa lähtökohtaisesti tehtävien toimien relevanttiuden ja legitiimisyyden. Tällaisen ongelmakeskeisen tulipalojen sammuttamisen lisäksi yritys-, järjestelmä- ja elinkeinorakennetasoisessa alueellisessa innovaatiopolitiikassa tulisi kyetä luomaan myös pitkäjänteisempiä visioita kehittämistyön tueksi. Usein alueellisen innovaatiopolitiikan visiona on kuitenkin pidetty melko yksipuolisesti joko piilaaksomaista huipputeknologian keskittymän mallia (ks. esim. Kenney 2000) tai niin sanottua Kolmannen Italian mallia, joka perustuu perinteisten teollisuudenalojen pk-yritysten menestykselliseen verkostotoimintaan (ks. esim. Pyke & Sengenberger 1992). Nämä visiot ovat sinällään hyviä, mutta ne eivät useinkaan sovellu sellaisenaan suomalaisen alueellisen kehittämistyön lähtökohdaksi poikkeavien taloudellisten, kulttuuristen ja institutionaalisten olosuhteiden takia. Innovaatiopolitiikan visiot: teknopolis Yksipuolisten ja ulkopuolelta tuotujen mallien sijaan alueiden on kyettävä luomaan yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen tähtäävien strategioiden ja käytännön toimien taustaksi visioita aiempaa itsenäisemmin ja omaperäisemmin. Tällaisten visioiden muotoilu on tärkeää myös alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden oppilaitosten kannalta, koska niiden oletetaan yhä useammin liittyvän kiinteäksi osaksi alueellista kehittämistyötä, kuten edellä on todettu. Visioinnin perustaksi voidaan esittää kaksi geneeristä jäsennysmallia, joilla on toki yhtymäkohtia em. kansainvälisiin erityistapauksiin. Nämä mallit ovat teknopolis ja oppiva talous. Mallit eivät väistämättä ole toisilleen vastakkaisia vaihtoehtoja, vaan ne voidaan nähdä toisiaan täydentävinä strategioina, jotka painottuvat eri ympäristöissä eri tavoin. Teknopolis visio soveltuu lähinnä yliopistokaupunkeihin ja korkean teknologian ja osaamisintensiivisten alojen kehittämisen lähtökohdaksi ( technopolis, ks. Gibson & Stiles 2000). Konsepti viittaa näitä aloja edustavien yritysten tai yritysten osien (esim. T&K-toiminnot) maantieteelliseen keskittymään, jossa pyritään kaupallistamaan tuotettua teknologiaa vaurauden ja korkeatasoisten työpaikkojen synnyttämiseksi. Keskittymän kehittymisessä keskeisenä nähdään seuraavat neljä perusedellytystä (emt.): 1) tieteellisen etevyyden saavuttaminen teknologisesti keskeisillä tutkimusaloilla, 2) uu- 5

6 sien teknologioiden kehittäminen syntyville, uusille toimialoille, 3) teknologisesti tärkeiden yritysten houkuttelu ja sitominen alueeseen sekä 4) uusien yritysten luominen alueella ja syntyneiden yritysten kehittäminen edelleen. Teknopolis-visio edellyttää, että alueella on vahva tiede- ja teknologiaperusta. Se ei kuitenkaan yksinään riitä, sillä vision toteutuminen vaatii alueen muulta taloudelliselta ympäristöltä ja infrastruktuurilta tiettyjä asioita. Yritysten paikallisessa toimintaympäristössä tulisi olla riittävästi esimerkiksi liikkeenjohtoon, yrittäjyyteen, juridiikkaan, rahoitukseen, valmistukseen, myyntiin ja jakeluun liittyviä kompetensseja ja osaajia, jotta paikallisesti tuotettua tieteellistä ja teknologista tietoa voitaisiin kaupallistaa tehokkaasti. Tämän tyyppisten keskittymien suurin haaste on perinteisesti ollut toimivan akateemisen ja yritysmaailman sekä julkisen sektorin alueperustaisen yhteistyön synnyttäminen ja edistäminen. Teknopolis visio muistuttaa joiltakin osin teknologia- ja tarjontalähtöistä, lineaarista innovaatiomallia (vrt. Schienstock 1999). Innovaatiopolitiikan visiot: oppiva talous Oppivan talouden malli lähestyy innovaatiotoimintaa toisesta, laajemmasta näkökulmasta, jossa innovaatiopolitiikan tärkeitä kohteita ovat uuden teknologian ja muiden osaamisintensiivisten yritysten lisäksi myös perinteisten sekä teollisten että palvelualojen yritykset (vrt. learning economy, ks. esim. Foray & Lundvall 1996 ja Lundvall 1999). Mallin ydin on jatkuva, systemaattinen oppimiseen ja kehittämiseen perustuva tapa toteuttaa innovaatiotoimintaa. Malli ei siis tee eroa siinä, millaisista yrityksistä ja toimialoista on kyse, vaan olennaisempaa on kyetä varmistamaan yritysten jatkuva oppiminen ja innovaatiotoiminta. Vähittäisen uudistumisen ja oppimisen rinnalla on pidettävä esillä myös yritysten innovaatiokyvyn kehittämistä, koska se edesauttaa yrityksiä ottamaan myös vähittäistä innovaatiotoimintaa suurempia kehitysaskeleita (esim. alihankinnasta omiin tuotteisiin, vienti ja kansainvälistyminen). Oppivan talouden mallin tavoitteena on, että innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus koko alueen yrityskannasta olisi mahdollisimman suuri. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisen rinnalla myös muut liiketoiminnan osa-alueet ja prosessit ovat yhtä tärkeitä. Näitä ovat esimerkiksi uusien liiketoimintakonseptien kehittäminen, yhteistyön kehittäminen toisten yritysten ja organisaatioiden kanssa, yrityksen ydinprosessien kehittäminen (esim. valmistusprosessin virtaviivaistaminen ja logistiikan tehostaminen), yrityksen tukiprosessien kehittäminen (ulkoistaminen, kannustinjärjestelmät, tietojärjestelmät jne.), uusien markkina-alueiden ja asiakasryhmien etsiminen, jakelukanavien kehittäminen sekä tuote- ja yrityskuvan kehittäminen. Näistä monet liittyvät teknologian sijasta selvästi yrityksen sisäiseen organisointiin, liiketoimintatapoihin ja palvelutoimintoihin. Oppivan talouden visio painottaa innovaatioprosessien vuorovaikutteista, monensuuntaista ja yhteiskunnallista luonnetta. Konseptissa painottuu olemassa olevan tiedon ja teknologian tehokas levittäminen ja hyödyntäminen. Oleellisia asioita oppivan talouden innovaatiopolitiikassa ovatkin esimerkiksi inhimillisten resurssien kehittäminen, uusien organisointimuotojen kehittäminen, innovaatioverkostojen rakentaminen sekä moninaisten instituutioiden integroiminen innovaatioprosesseihin. 6

7 Taulukko 1. Alueellisen innovaatiopolitiikan kaksi perusvisiota ja niiden soveltamisympäristö (Lähde: Kautonen ym. 2002, s. 197) Innovaatioiden luonne Teknopolis Teknologinen ja/tai syvällisesti markkinoita muuttava innovaatio Innovaatiomalli Lineaarinen Vuorovaikutteinen Innovaatiotoiminta yritystasolla Tyypillinen innovaatioverkosto Esimerkkejä keskeisistä yrityspalveluista Alueellinen innovaatioympäristö Alueellisen innovaatiostrategian painopisteitä T&K markkinalanseeraus Tutkimuslaitos teknologiayritys asiakas Riskirahoitus, konsultointi kansainvälistymisessä ja immateriaalioikeudellisissa kysymyksissä Suuri yliopistokaupunki Tiede- ja teknologiaperusta, teknologiayrittäjyys, rahoitusjärjestelmä, ulkomaiset investoinnit Oppiva talous Jatkuva oppiminen ja inkrementaaliset innovaatioprosessit Tuotantoprosesseissa oppiminen, vähittäiset parannukset prosesseissa, tuotteissa ja palveluissa Osahankkija yritys asiakas Johdon ja henkilöstön koulutus, organisaation ja johtamisjärjestelmien sekä verkostojen kehittäminen Kaikilla alueilla Modernisointi, suuryritysten juurruttaminen, lukkiumien avaaminen Keskeinen tavoite Kansainvälinen kilpailuetu Koheesio alojen ja alueiden välillä Kahdessa seuraavassa osiossa tarkastellaan esimerkinomaisesti erilaisten oppi- ja tutkimuslaitosten roolia teknopolis- ja oppivan talouden mallissa. Teknopolis-mallia edustaa Tampereen digitaalisen median keskittymä ja oppivan talouden mallia Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymä. Oppi- ja tutkimuslaitokset teknopolis-mallissa: Tampereen digitaalisen median keskittymä Keskittymän peruskuvaus Tampereen digitaalisen median keskittymän 3 juuret ulottuvat pitkälle historiaan, mutta varsinaisesti se on muotoutunut vasta 1990-luvun aikana, jolloin alan yritysten ja etenkin henkilöstön määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Vuosikymmenen alkupuoliskolla koko alaa ei vielä oikeastaan ollut, vaan pikemminkin oli useita eri toimialoja ja niillä toimivia yksittäisiä yrityksiä. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt runsaasti täysin uusia liiketoimintoja ja yrityksiä. Vähitellen nämä erilliset yritykset ja toimialat ovat konvergoituneet lähemmäksi toisiaan muodostaen edelleen melko löyhän ja monimuotoisen keskittymän. Vuonna 1996 keskittymään voitiin laskea kuuluvan noin 170 yritystä ja toimipaikkaa, joissa oli työntekijää. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli tuolloin noin 770 miljoonaa euroa. Vuonna 2000 yhteenlaskettu liikevaihto oli kaksinkertaistunut noin 1,5 miljardiin euroon. Yksityisissä yrityksissä työllisyys kasvoi noin 3.000:sta vuonna 1994 noin 6.800:aan vuonna 1997, mikä tarkoittaa noin 125 prosentin kasvua. (Tampereen osaamiskeskusohjelma 1998). Vuoteen 2000 mennessä keskittymän työllisyys oli kasvanut edelleen ja oli noin 10,000 henkeä. (Tilastokeskus 2000 / Tampereen osaamiskeskusohjelma, O Gorman & Kautonen 2001). Jos viestinnän alan yritykset sekä digitaaliseen 3 Digitaalisen median keskittymään kuuluvat kaikki ne Tampereen seutukunnassa sijaitsevat toimijat, jotka 1) tarjoavat digitaalisia tai digitaalisuuteen kytkeytyviä tuotteita ja palveluita, 2) tarjoavat tuotteita ja palveluita, joiden tuottaminen perustuu suurelta osin digitaaliseen teknologiaan, 3) tuottavat ja levittävät digitaalisuuteen liittyvää teknologiaa, tietoa ja osaamista (mm. oppi- ja tutkimuslaitokset) tai 4)edistävät jollakin muulla tavoin digitaalisuuteen liittyvää yritys-, tutkimus-, koulutus- tai kansalaistoimintaa. 7

8 mediaan liittyvä kauppa ja palvelut laskettaisiin mukaan, keskittymän työntekijöiden määrä olisi noin Tampereen digitaalisen median keskittymän yrityskenttä on monipuolinen ja sitä hallitsevat digitaalisen median kaikkien keskeisten sektoreiden suurten, osin kansainvälisten konsernien toimipaikat (esim. Nokia, Sonera, Alma Media, TietoEnator, YLE). Keskittymä on luonteeltaan T&Kpainotteinen, koska useiden monitoimipaikkaisten yritysten Tampereen yksiköt ovat keskittyneet nimenomaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Keskittymän toimipaikkavetoisuus voi olla sen kehittymisen ja vakauden kannalta potentiaalinen riski, koska monien keskittymässä sijaitsevien yritysorganisaatioiden päätöksenteko tapahtuu suurelta osin alueen ulkopuolella. Tämä koskee sekä suurten konsernien yksiköitä, että esimerkiksi yritysostoin hankittuja keskisuuria uusmedia- ja ohjelmistoyrityksiä. Toisaalta keskittymän monipuolisuus ja edellä mainittu toimipaikkojen T&K-painotteisuus tuovat vakautta ja pitkäjänteisyyttä keskittymän kehitykseen. Keskittymän suurten yritysten voimakkaan roolin eräänlainen kääntöpuoli on se, että voimakkaaseen kasvuun ja kansainvälisille markkinoille pyrkiviä uusia digitaalisen median pk-yrityksiä on olemassa ja syntyy kohtuullisen vähän suhteutettuna alueen monipuoliseen tiede-, teknologia- ja koulutusperustaan nähden. Seuraavassa käsitellään hiukan näitä keskittymän tärkeimpiä koulutus- ja tutkimusorganisaatioita. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden toiminta Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen korkeakoulu on erittäin keskeinen oppi- ja tutkimuslaitos digitaalisen median keskittymässä. Se on perinteisesti ollut nk. teollisuuden korkeakoulu, mikä näkyy sekä koulutus- että tutkimustoiminnassa. TTKK on kyennyt luomaan toimivat vuorovaikutussuhteet sekä teollisuuden ja muun liike-elämän että muiden tutkimusta rahoittavien tahojen kanssa ja sen rahoituksesta yli puolet muodostuukin valtion budjetin ulkopuolisesta rahoituksesta. Runsaan tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisäksi yhteistyöhön on haettu myös muunlaisia muotoja. Yritysten johtoon ja asiantuntijoihin kuuluvien henkilöiden osa-aikaiset professuurit ovat tästä hyvä esimerkki. Tietotekninen koulutus- ja tutkimustoiminta alkoi vahvistua TTKK:lla 1980-luvulla, jolloin tietojenkäsittelytieteestä tuli varsinainen pääaine. Tämän jälkeen tieto- ja sähköteknisen koulutuksen ja tutkimuksen volyymit ovat voimistuneet varsin nopeasti. Esimerkiksi tietotekniikan osastolta valmistuneiden diplomi-insinöörien määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta Tietotekniikan tutkintomäärät kasvoivat melko tasaisesti 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin lyhyessä ajassa suoritettujen tutkintojen määrä lähes kaksinkertaistui. Tämän jälkeen kehitys on jälleen ollut melko tasaisesti nousevaa. Sähköosastolta valmistuneiden määrän kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa, mutta koulutusvolyymeiltään se on kuitenkin koko ajan ollut erittäin merkittävä. Perustutkintoon ja tieteellisiin jatkotutkintoihin tähtäävän koulutuksen ohella TTKK tarjoaa myös täydentävää koulutusta. TTKK:n täydennyskoulutusyksikkö Edutech pyrkii toimimaan linkkinä korkeakoulun osaamisen ja asiakkaiden välillä ja tietotekniikka on yksi sen toiminnan painopisteistä. Valmiiden koulutuspakettien ohella Edutech tarjoaa myös yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutus- ja valmennusjaksoja yrityksille. Monet TTKK:n laitokset tarjoavat täydennyskoulutusta myös suoraan. Esimerkiksi Ohjelmistotekniikan laitoksen projektipäällikkökurssilla on pitkät perinteet, sillä sitä on järjestetty jo noin kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana kurssin on käynyt jo noin 400 henkilöä eri yrityksistä ja organisaatioista, minkä johdosta se on toiminut varsinaisen sisällöllisen antinsa lisäksi tärkeänä paikallisen verkostoitumisen ja tiedonvälityksen foorumina. Tarkasteltaessa TTKK:n yritysyhteistyötä ei voida sivuuttaa Nokiaa, sillä TTKK:n eri yksiköiden ja Nokian yksiköiden välillä vallitsee todella monimuotoinen yhteistyö. Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi tilaustutkimus- ja yhteistutkimusprojektit, harjoittelu- ja diplomityöpaikat, yhteistyö erityisesti jatko-, lisä- ja täydennyskoulutussuunnittelussa, mutta myös yleisempien painopisteiden valinnassa, konsultointi, työntekijävaihto, seminaarit ja niin edelleen. Näitä yhteistyömuotoja on 8

9 harjoitettu jo vuosia (ks. esim. Haavisto 1996). Aktiivinen yhteistyö alueen tutkimus- ja oppilaitosten ja erityisesti TTKK:n kanssa onkin yksi keskeinen syy siihen, että Nokia on laajentanut T&Ktoimintojaan Tampereella varsin voimakkaasti. Suurin osa TTKK:n digitaalisen mediaan alaan liittyvästä tutkimuksesta tehdään Digitaalisen median instituutissa (DMI), minkä lisäksi toinen keskeinen yksikkö on muutama vuosi sitten perustettu Optoelektroniikan tutkimuskeskus (Optoelectronics Research Centre, ORC). TTKK:n erillisyksiköihin kuuluu myös virtuaalitodellisuusteknologian opetusta, tutkimusta ja kehittämistä harjoittava Tampere Virtual Reality Center (Tampere VRC), joka aloitti toimintansa vuonna Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi Tampere VRC palvelee myös yritysmaailmaa muun muassa myymällä laiteaikaa ja toteuttamalla yritysten tutkimustoimeksiantoja. Digitaalisen median instituutin historia juontaa jo 1980-luvun puolenvälin tienoille, jolloin TTKK:lle perustettiin Tietotekniikan tutkimuslaitos. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolella tutkimuslaitos muotoutui perustoiminnoiltaan nykyisenkaltaiseksi ja vuonna 1994 sen nimi muutettiin Digitaalisen median instituutiksi. DMI on matriisiorganisaatio, mikä on osaltaan mahdollistanut TTKK:n eri laitosten keskinäisen yhteistyön sekä lisännyt tutkimuksen ja perusopetuksen vuorovaikutusta. DMI:ssä on nykyisin yli 400 työntekijää, joista suurin osa tutkijoita. Signaalinkäsittelyn laitos on tärkeä osa Digitaalisen median instituuttia. Laitoksen yksi tutkimusryhmä on nimetty Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi vuosiksi DMI toimii lähes kokonaan korkeakoulun budjetin ulkopuolisella rahoituksella. DMI:n budjetti oli vuonna ,4 miljoonaa euroa, joka jakautui tasan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden akateemisten rahoittajien sekä yritysten kesken. DMI:ssa on onnistuttu yhdistämään akateeminen perustutkimus ja soveltavampaan otteeseen pyrkivä yritysrahoitteinen tutkimus. DMI:n asiakasrefenssit ovat varsin näyttäviä, sillä niihin kuuluvat esimerkiksi Nokia, Sonera, Alma Media, Lucent, IBM, Texas Instruments, Hewlett-Packard ja Sun Microsystems. TTKK:n optoelektroniikan tutkimus on hyvä esimerkki siitä, millainen rooli korkeakoululla voi olla teknopolis-tyyppisessä keskittymässä. Optoelektroniikka on keskittymän nouseva, tutkimusvetoinen osaamisalue, jossa on runsaasti kaupallista potentiaalia. Digitaalisen median kannalta optoelektroniikan keskeisin sovelluskohde liittyy tietoliikenteeseen: optiset kuidut mahdollistavat erittäin nopeat tietoliikenneyhteydet, mikä on tärkeää, koska tietoverkoissa liikkuu yhä enemmän normaalin datan lisäksi esimerkiksi ääntä ja videokuvaa. Optoelektroniikan uutuutta hyödynnettävänä tutkimusalana kuvaa se, että Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen (ORC) rahoituksesta noin 75 prosenttia tulee korkeakoulun budjetin ulkopuolelta. Muun muassa Tampereen kaupunki rahoittaa sen toimintaa suoraan, minkä lisäksi esimerkiksi EU:n aluekehitysrahaston Tavoite 2 rahoja käytetään tutkimuskeskuksen rahoitukseen. Julkiset tutkimuspanostukset on perusteltavissa myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta: ORC:stä ja sitä edeltäneistä tutkimusryhmistä on nimittäin tähän mennessä syntynyt kaksi korkeatasoista spin off -yritystä, Nordic Epitaxy Oy sekä Coherent Tutcore Oy. Viimeksi mainittu syntyi jo vuonna 1991 ja viisi vuotta myöhemmin yhdysvaltalainen Coherent osti valtaosan Tutcoren osakkeista, jolloin muodostui Coherent Tutcore. Näiden lisäksi Tampereella toimii tällä alalla myös Modulight Inc., joka on kasvanut ja kansainvälistynyt varsin voimakkaasti. Tamperelaista optoelektroniikan osaamista on hyödynnetty myös Tampereen teknologiakeskus Oy:n ja Tampereen terveysteknologia-alaa kehittävän Finn-Medi Oy:n yhteisessä Invest Promotion hankkeessa, jonka tavoitteena on houkutella ulkomaisia sijoituksia alueelle tarkasti kohdennetulla markkinointiviestinnällä. Markkinointi suunnataan pääasiallisesti vain sellaisiin valikoituihin yrityksiin, jotka voivat potentiaalisesti olla kiinnostuneita muutamista valikoiduista Tampereen huippuosaamisalueista. Lisäksi Invest Promotion konseptiin kuuluu ulkomaisten yritysten seudulle etabloitumiseen tarvittavien palveluiden koordinointi. Hankkeen tuloksena ranskalais-yhdysvaltalainen optoelektroniikkayritys Memscap S.A on jo tehnyt yhteistyösopimuksen Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen kanssa. Samassa yhteydessä Memscap perusti Tampereelle T&K-yksikön, minkä lisäksi Memscapin tuotantolaitoksen pitäisi valmistua Tampereelle vuoden 2003 alkupuolella. 9

10 Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto on perinteisesti ollut yhteiskunnallisesti painottunut opetusyliopisto. Viime vuosina on kuitenkin korostettu yhä enemmän myös huippututkimuksen merkitystä. Yliopistolla on myös varsin pitkät perinteet tietotekniikassa ja digitaalisessa mediassa juurten ulottuessa aina 1960-luvulle saakka, jolloin tietojenkäsittelyn opetus ensimmäisenä Suomessa aloitettiin. Toisen digitaalisen median kivijalan, eli tiedotusopin alkujuuret ulottuvat aina Yhteiskunnallisen Korkeakoulun aikoihin 1920-luvulle. Etenkin viime vuosina perinteisen lehtityön ja sähköisen joukkoviestinnän rinnalle ovat nousseet laitoksen toiminnassa esimerkiksi audiovisuaalisen mediakulttuurin ja viestintäkasvatuksen teemat. IT-alaan ja digitaaliseen mediaan liittyvä koulutus ja tutkimus olivat aiemmin hajautuneet useisiin tiedekuntiin yliopiston sisällä. Nyt näitä on koottu uuteen Informaatiotieteiden tiedekuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 2001 elokuussa. Uudistus kokoaa keskenään synergisiä tieteenaloja ja tuo ne paremmin esiin yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Uudistuksen on siis ajateltu lisäävän yliopiston näkyvyyttä myös ICT-alan suuntaan. Informaatiotieteiden tiedekuntaan siirtyivät Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian sekä Tietojenkäsittelytieteiden laitokset, Informaatiotutkimuksen laitos sekä Hypermedialaboratorio. Digitaalisen median koulutuksen kannalta erityisen keskeinen yksikkö on Tietojenkäsittelytieteiden laitos, jonka opiskelijoiden sisäänottomäärät kolminkertaistuivat 1990-luvun aikana. Hypermedialaboratoriossa ei vielä toistaiseksi ole mahdollista suorittaa syventäviä opintoja ja sitä kautta tutkintoa, mutta hypermedia on ollut erittäin suosittu sivuaine. Digitaalisen median näkökulmasta merkittävää koulutusta harjoitetaan yliopistossa toki myös Informaatiotieteiden tiedekunnan ulkopuolella. Esimerkkinä tästä ovat tiedotusopin koulutus (tietoverkkojen maisteriohjelma) Kauppatieteen laitos puolestaan vastaa Sähköisen liiketoiminnan maisteriohjelmasta. Myös Täydennyskoulutuskeskuksen (TYT) koulutus- ja muussa palvelutarjonnassa korostuvat tietoverkkoihin, uusmediaan ja niiden hyödyntämiseen liittyvät teemat. TYT:ssa on annettu esimerkiksi media-assistentin oppisopimuskoulutukseen liittyvää opetusta. Koulutuksen lisäksi myös TYT:n projekti- ja konsultointiyksikkö tekee digitaaliseen mediaan kytkeytyvää kehittämistoimintaa, sillä sen teemat ovat liittyneet esimerkiksi hajautettuun työhön sekä verkkoliiketoimintaan ja oppimiseen. Tampereen yliopistossa on paljon myös digitaaliseen mediaan kytkeytyvää tutkimusta, vaikka sen julkinen profiili on yritysyhteistyön näkökulmasta ollutkin toistaiseksi melko matala. Tietojenkäsittelyopin laitoksella työskentelee yli 60 henkeä. Laitoksen tutkimus kohdistuu esimerkiksi käsitteelliseen mallintamiseen ja tiedonhallintaan (esim. tietojärjestelmät ja kannat) sekä lääketieteen hyödynnettävissä olevaan tietotekniikkaan ja yritysten sähköiseen liiketoimintaan. Tietojenkäsittelyopin laitoksella toimii myös tutkimusryhmä (TAUCHI), joka tutkii ihmisten ja tietokoneiden välistä vuorovaikutusta. Tässä yhteydessä toimii myös Käytettävyyslaboratorio, joka tarjoaa yrityksille tietoteknisten tuotteiden ja järjestelmien käytettävyyteen liittyviä suunnittelu- ja arviointipalveluja. Informaatiotutkimuksen laitoksella harjoitetaan esimerkiksi tiedonhaun, ja -hankinnan sekä asiakirjaja tietohallinnon tutkimusta. Hypermedialaboratorio on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja tällä hetkellä siellä työskentelee noin 50 työntekijää. Tutkimuksessa keskeisiä viimeaikaisia teemoja ovat olleet esimerkiksi henkilökohtaisen navigoinnin ja digitaalisen television käyttöliittymät. Hypermedialaboratorio on koulutus-, tutkimus- ja kehityshankkeittensa kautta hyvin paljon suorassa kontaktissa alan yritysten kanssa. Myös yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden piirissä on tehty digitaalisen mediaan liittyvää monipuolista tutkimusta. Esimerkiksi Journalismin tutkimusyksikkö tutkii myös uusia medioita ja painottaa toiminnassaan yhteistyötä viestintäalan yritysten ja järjestöjen kanssa. Vastaavasti Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella on käynnissä laaja tutkimusprojekti, jossa tarkastellaan uusien elektronisten medioiden ja arkielämän ilmiöiden välistä suhdetta. Aiemmin yliopistolla on tutkittu mm. lasten ja nuorten mobiiliviestinnän kulttuuria. 10

11 Tampereen yliopiston vaikuttavuutta digitaalisen median keskittymässä on viime aikoina pyritty lisäämään muun muassa organisatorisin järjestelyin sekä lisäämällä tutkimusrahoitusta, mistä keskeisimpiä osoituksia ovat Informaatiotieteiden tiedekunnan perustaminen ja etampere-ohjelmaan kuuluvien e-business Research Centren (ebrc) sekä Information Society Research Centren (ISI) käynnistäminen, joilla tavoitellaan TTKK:n Digitaalisen Median Instituutin tyyppistä virtuaalista tutkimus- ja kehitysyhteisöä. Näillä järjestelyillä pyritään parantamaan eri osaamisalojen välisiä heikkoja kytköksiä, mutta myös lisäämään yliopiston osaamispotentiaaliin nähden melko vähäisiä yhteyksiä yritysmaailmaan. Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen tiedekorkeakoulujen toimintaa täydentää ammattikorkeakoulu, jossa on kaikkiaan 17 koulutusohjelmaa tekniikan ja liikenteen, liiketalouden kulttuurin ja luonnonvara-alalta. TAMK:n monipuolinen opetustarjonta tukee monin tavoin digitaalisen median keskittymän yritystoimintaa vaikka onkin kahta edellä mainittua tiedekorkeakoulua huomattavasti pienempi. TAMK:issa on opiskelijoita noin ja opetushenkilöstöä noin 250. Ammattikorkeakoulun hallinnon ja kaupan alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä kulttuurialan koulutussuunnat kytkeytyvät monin tavoin digitaaliseen mediaan. TAMK:in yksiköistä Taiteen ja viestinnän osasto (TTVO) nousee keskeisimmin esille digitaalisen median keskittymän kannalta omaleimaisen profiilinsa ja monipuolisen yritysyhteistyönsä vuoksi. TTVO:n sataa vuotuista opiskelupaikkaa haki esimerkiksi vuonna 2000 yli 1500 hakijaa, mikä tekee mahdolliseksi hyvätasoisen opiskelija-aineksen valinnan. TTVO ei ole halunnut kasvattaa sisäänottomäärää, koska tarkoitus on ollut turvata opetuksen laadukkuus. Alalla vallinneeseen suureen koulutustarpeeseen TTVO on pyrkinyt vastaamaan kehittämällä alan jatko- ja täydennys- sekä erikoisammattitutkintokoulutusta. TTVO:n keskeinen vahvuus liittyy työelämäyhteistyöhön, josta on tehty tärkeä osa opetusta. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi opiskelijavoimin toteutettavia yritysprojekteja, joissa yhteistyökumppaneina ovat olleet esimerkiksi Alma Media, Nokia, Fujitsu Invia, Satama Interactive ja Icon Medialab. Valtion teknillinen tutkimuskeskus TTKK:n ja Tampereen yliopiston ohella Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tietotekniikan ja automaation yksiköt ovat keskeisiä tutkimusorganisaatioita keskittymässä. VTT Tietotekniikan 250:stä työntekijästä noin 40 työskentelee Tampereella. VTT Tietotekniikalla on viisi tutkimusaluetta, joista Tampereen yksikkö on erikoistunut käyttäjäkeskeiseen tietotekniikkaan. VTT Tietotekniikka pyrkii käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa kehittämään käytettävyyssuunnittelun ja käytettävyystestauksen menetelmiä. Myös VTT Automaation tutkimusteemat liittyvät osin digitaaliseen mediaan. VTT Automaatio tutkii esimerkiksi langatonta tiedonsiirtoteknologiaa, jolla on useita sovelluskohteita tuotantojärjestelmissä ja liikenteessä. VTT Tietotekniikan toiminta kytkeytyy oleellisesti digitaaliseen mediaan ja sen Tampereen yksikkö onkin viime aikoina panostanut paikallisen yhteistyön kehittämiseen. VTT Tietotekniikan sisäisen organisoinnin muutokset ovat tehneet Tampereen yksiköstä itsenäisemmän ja näin myös kykenevämmän paikalliseen yhteistyöhön. VTT Tietotekniikan Tampereen yksikön projekteista arviolta noin 60 prosenttia kytkeytyy Pirkanmaalle, minkä lisäksi sillä on runsaasti yhteyksiä Ouluun ja pääkaupunkiseudulle. VTT Tietotekniikan asiakkaita ovat esimerkiksi matkaviestimien valmistajat, teleoperaattorit sekä pienet ohjelmistoyritykset ja yksikön pyrkimyksenä on edelleen laajentaa asiakaskuntaa. VTT Automaation Tampereen yksikkö on puolestaan vastuussa etampere-ohjelmaan kuuluvasta Research & Evaluation Laboratoryn (RELab) toiminnasta ja kytkeytyy tätäkin kautta osaksi Tampereen digitaalisen median keskittymää. 11

12 Oppi- ja tutkimuslaitokset oppivan talouden mallissa: Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymä Keskittymän peruskuvaus Jyväskylän seudulle on kehittynyt voimakas metalliteollisuuden keskittymä, jonka juuret ulottuvat aina 1990-luvun alkupuoliskolle, jolloin Jyväskylään rakennettiin valtion aseteollisuutta. Aseteollisuus on sodan ja sotakorvaustoimitusten jälkeen vähitellen jalostunut siviiliteollisuudeksi, jonka kärkituotteita ovat paperikoneet ja maataloustraktorit. Keskittymän viimeaikaista kehitystä kuvaa se, että metalliteollisuuden osuus koko Keski-Suomen teollisuuden henkilöstöstä ja jalostusarvosta nousi 1990-luvulla metsäteollisuuden osuuden vastaavasti pienentyessä. Metalliteollisuuden kehitys on ollut myös selkeästi koko maan keskimääräistä kasvua voimakkaampaa. Selvästi suurimmalla toimialalla eli koneiden ja laitteiden valmistuksessa (koneenrakennus) henkilöstön kasvu oli koko maata jonkin verran hitaampaa mutta jalostusarvon kasvu hiukan nopeampaa sekä koko maakunnassa että sen keskusseudulla. Sen sijaan metallituotteiden valmistuksessa sekä henkilöstö että jalostusarvo on kehittynyt paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Myös sähköteknisen teollisuuden kasvukehitys on ollut verrattain nopeaa. Jyväskylän metalliteollisuuden keskittymän selkeästi suurin yritys on Jyväskylässä Rautpohjan alueella sijaitseva Metso Paperin yksikkö, jossa kehitetään ja valmistetaan paperikoneita. Muita merkittäviä työllistäjiä Keski-Suomessa ovat Rautpohjassa niin ikään sijaitseva Santasalo Gears, Suolahden Valtran traktoritehdas sekä GWS:n Keski-Suomen yksiköt. Keski-Suomen metalliteollisuuden yritysrakenteelle on tyypillistä polarisoituminen yrityskoon mukaan. Alalla on muutama suuryritys, suhteellisen vähäinen määrä keskisuuria yrityksiä ja lukuisa joukko pieniä, työntekijämäärältään alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tällainen polarisoitunut yritysrakenne on muodostunut ongelmaksi tilanteessa, jossa suuret veturiyritykset ovat 1990-luvulta lähtien alkaneet muuttaa toimintatapojaan. Ne ovat pyrkineet keskittymään ydinosaamiseensa ja ulkoistamaan sen ulkopuolelle kuuluvia toimintoja. Ulkoistamisen ja siihen liittyvän alihankintatoiminnan keskeinen muutossuunta on ollut se, että päämiehet pyrkivät hankkimaan aiempaa suurempia kokonaisuuksia yhä harvemmilta toimittajilta. Tämä edellyttää riittävän suuria ja toimintatavoiltaan kehittyneitä, järjestelmäkokonaisuuksiin kykeneviä yrityksiä, joita Keski-Suomessa on liian vähän. Veturiyritysten näkökulmasta toisena yritysrakenteen ongelmana on riittävän korkeatasoisten ja erikoistuneiden palveluyritysten puute. Muita 1990-luvun lopulla esille nousseita metalliteollisuuden kehittämistarpeita olivat osaavan työvoiman puute, teollisuuden toimitilojen puute ja suurten yritysten ulkoistettujen toimintojen liiketoimintaosaamisen puute. Kokonaisuutena ottaen keskisuomalaisen metalliteollisuuden tukemiseen on suunnattu runsaasti panoksia 1990-luvun jälkipuoliskolla. Toimien lähtökohtana ovat olleet erityisesti alueen suurten metalliyritysten esiintuomat kehittämistarpeet. sekä selvitykset alueen metalliteollisuuden tilasta. Varsinaisten aluekehitysviranomaisten eli Keski-Suomen liiton ja seudullisen elinkeinoyhtiö Jykesin organisoimien hankkeiden painopisteinä ovat olleet mm. partner yritysten kehittäminen, verkostoitumisen osaamisen lisääminen ja työvoiman kouluttaminen. Paikallisilla tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla on ollut myös tärkeä rooli Jyväskylän seudun metalliteollisuuden toimintaedellytysten edistämisessä. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti keskittymän tärkeimpiä tutkimus- ja koulutusorganisaatioita ja niiden toimintaa. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden toiminta Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston seitsemän tiedekunnan ja 100 oppiaineen koulutusohjelmista metalliteollisuuden näkökulmasta tärkeimpiä ovat Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Fysiikan ja Kemian 12

13 laitokset, jotka tekevät läheistä yhteistyötä paperiteollisuuden ja sen laitevalmistajien kanssa. Fysiikan laitos valittiin kaudelle Suomen Akatemian huippututkimusyksiköksi. Myös Informaatioteknologian tiedekunnalla on lisääntyvää merkitystä teollisten sovellusten kehittelyssä. Yliopiston rooli on kaiken kaikkiaan merkittävä, sillä koulutetun työvoiman olemassaolo on olennainen edellytys korkean teknologian yritysten siirtymiselle Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tekee puolestaan teollisuusyhteistyötä monenlaisten johtamiseen ja työyhteisövalmennukseen liittyvien koulutuspalvelujen saralla. Tällainen on mm. Metso Paperin esimiehille suunnattu Coach Training Programme. Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymän suurista yrityksistä etenkin Metso on pyrkinyt tietoisesti rakentamaan yhteistyösuhteet Jyväskylän yliopistoon, jossa se on rahoittanut mm. sovelletun fysiikan professuuria, toteuttanut yhteisiä projekteja tuote- ja prosessikehityksen alueella sekä ollut tukemassa opinnäytetöiden tekemistä. Nykyisellään Metso rekrytoi yliopistosta myös tohtoritasoista fysiikan ja kemian asiantuntemusta omaavaa henkilöstöä tuotekehitystehtäviin. Informaatioteknologian osuus kasvaa myös metalliteollisuuden lopputuotteissa kaiken aikaa, mikä merkinnee esimerkiksi yliopiston informaatioteknologian tutkimuksen hyödyntämisen lisääntymistä sekä tarvetta ihminen-kone -vuorovaikutussuhteen entistä paremmalle ymmärtämiselle. Valtion teknillinen tutkimuskeskus Jyväskylässä sijaitsee VTT Energian 135 hengen vahvuinen tutkimusyksikkö. Sen toimintaajatuksena on tehdä tutkimus- ja kehitystyötä yhdessä teollisuuden kanssa energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön sekä prosessiteollisuuden tehokkuuden lisäämiseksi. Yksi VTT Energian kuudesta tutkimusalueesta on metsäteollisuus, jonka asiakaskunnan ytimen muodostavat prosessiteollisuuden laite- ja järjestelmätoimittajat sekä prosessiteollisuus. Esimerkkejä keskittymän tutkimusyhteistyöstä VTT Energian ja Jyväskylän yliopiston välillä on ollut useita vuosia jatkunut virtausdynamiikan tutkimukseen liittyvä yhteistyösuhde, jonka tuloksena Jyväskylän seudusta on kehittynyt kansallisesti merkittävä virtaustutkimuksen keskus. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella virtausdynamiikan tutkimukseen paneutuva ryhmä aloitti toimintansa jo 1990-luvun alussa. Nykyisin siihen kuuluu neljä professori- tai dosenttitason senioritutkijaa ja puolisen tusinaa väitöskirjantekijää. Laitos on perustanut virtauslaboratorion ja kehittänyt mittausmenetelmien lisäksi voimakkaasti myös laskennallista virtaustutkimusta sekä virtausongelmien havainnollistamista mm. uudessa tekotodellisuuslaboratoriossa. Teollisuutta palveleva virtaustutkimus on ollut myös VTT Energian panostuskohteena vuodesta 1995 lähtien. Vuoden 2000 alusta kokeellinen virtaustutkimus keskitettiin omaan tutkimusryhmäänsä Jyväskylään. Lisäksi vuoden 2000 organisaatiomuutoksessa metsäteollisuus nostettiin omaksi tutkimusalueekseen. Tavoitteena oli tuoda lisäarvoa metsäteollisuuden prosessi- ja laitekehitykseen. Viimeisin varsin konkreettinen esimerkki metallia tukevasta yhteistyöstä nähtiin, kun vuonna 2001 VTT Energian Jyväskylän yksikkö otti käyttöön korkeatasoisen metsäteollisuuden virtauskoelaitteiston. Se sopii erityisesti paperikoneen ns. märänpään tutkimus- ja kehitystyöhön ja sen pääkäyttäjä on Metso Paper Oy. Innovaatio perustuu VTT Energian, yliopiston ja Metson harjoittamalle pitkäjänteiselle tutkimusyhteistyölle. Miljoonainvestoinnin muita rahoittajia olivat Jyväskylä kaupunki, Jyväskylän Teknologiakeskus ja TEKES. Virtausdynamiikan tutkimuksen kehittäminen jatkuu, sillä vuoden 2001 alusta VTT Energia ja Jyväskylän yliopisto rahoittivat virtausdynamiikkaan ja sen teollisuussovelluksiin painottuvan 5-vuotisen professuurin. Tieteellisen tutkimuksen ohella metalliteollisuuden keskittymän kehityksen kannalta osaavan työvoiman saatavuus on ollut ratkaiseva tekijä. Keski-Suomessa onkin tarjolla runsaasti metallialan ammatillista koulusta eritasoisten koulutuslaitosten tuottamana. 13

14 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Yli 6000 opiskelijan Jyväskylän ammattikorkeakoulun 27 koulutusohjelmasta metalliteollisuuden kannalta tärkeimmät alat ovat tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, josta valmistuu insinöörejä hyvinvointiteknologian, mediatekniikan, rakennustekniikan, logistiikan, tietotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan sekä paperikoneteknologian koulutusohjelmista sekä laboratorioanalyytikkoja laboratorioalan koulutusohjelmasta. Näistä paikallisen metalliteollisuuden kannalta tärkeimpiä ovat paperikoneteknologian ja koneenrakennuksen koulutusohjelmat. Suuret metallialan yritykset on monen opiskelijan opinnäytetyön yhteistyökumppani ja sitä kautta tuleva työpaikka. Ammattikorkeakoulu tuottaa suunnitteluinsinöörejä myös suuryrityksille suunnittelupalveluja tarjoavien yritysten palvelukseen. Metson ja ammattikorkeakoulun välillä on tapahtunut myös jonkin verran henkilökiertoa: ammattikorkeakoulusta siirtyy henkilöitä Rautpohjaan esim. suunnittelutehtäviin ja Metsosta siirtyy vastaavasti suunnittelija ammattikorkeakouluun opettajaksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ovat edustettuina lisäksi mm. liiketalouden sekä tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat. Kaikki koulutusalat antavat myös jatko- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulussa toimii läheistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tekeviä palveluyksikköjä, joista liikenteen ja tekniikan teknologiapalvelut sai ISO 9001 laatutodistuksen vuonna Muita metalliteollisuuden ammatilliseen koulutukseen läheisesti liittyviä tahoja ovat ammattiaineiden opettajia tuottava ammatillinen opettajakorkeakoulu sekä Jyväskylässä ja muualla Keski-Suomessa oppisopimuskoulutusta organisoivat tahot. Ammatillinen perustutkintokoulutus Keski-Suomessa ja etenkin Jyväskylän seutukunnassa on metallialan ammatillista koulutusta suoraan metalliteollisuuden tarpeisiin tarjolla runsaasti. Ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävää koulutusta tarjoavat maakunnan ammatilliset oppilaitokset, joista suurin on 1400 opiskelijan Jyväskylän tekninen oppilaitos. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus sekä Jämsän seudun koulutuskeskus tarjoavat myös teknistä ammatillista perustutkinto- ja aikuiskoulutusta. Jyväskylän aikuiskoulutuskeskuksen eli Jaiko:n koulutustarjonta painottuu aikuisten näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen sekä koulutuksen yhteydessä järjestettäviin näyttötutkintoihin. Opiskelu on suunniteltu erityisesti aikuisväestöä varten ja näyttötutkintoina voi suorittaa useita metallialan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Jaiko organisoi myös projektitoimintaa, josta esimerkkinä yhteistyön kehittämishanke GWS konsernin eri yksiköiden ja niiden alihankkijoiden sekä osatoimittajien välillä. Jaikossa kouluttautuu vuosittain yli aikuisopiskelijaa. Esimerkki keskittymän koulutusyhteistyöstä Jyväskylän metalliteollisuuden kehittämistoimissa on keskitytty voimakkaasti esimerkiksi yritysten alihankinta- ja muiden verkostojen kehittämiseen, mutta sen ohella toisena painopisteenä on ollut työvoiman koulutus, jonka tarkoituksena on ollut osaamisen lisääminen ja ennakoidun työvoimapulan torjuminen. Näihin kysymyksiin on pureuduttu kehittämällä uudentyyppinen ammatillisen koulutuksen konsepti, Teollisuuden Oppimispaikka, TOP. Teollisuuden oppimispaikka aloitti vuonna 1999 itsenäisenä yhtiönä jatkaen entisen Valmet Oy:n Rautpohjan toimintaa. Oppilaitoksen toimintaajatuksena on tarjota henkilökunnan koulutus- ja kehittämispalveluja Metso Paper Oy:n lisäksi myös muille keskisuomalaisille metallialan yrityksille. Sen omistavat Metso Oy, Valmet Oy:n henkilöstörahasto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. TOP:n palvelut suuntautuvat toistaiseksi lähinnä Metson Rautpohjan yksiköille, mutta myöhemmin on näkymissä asiakaskunnan laajeneminen käsittämään myös Metson muita yksiköitä ja toimittajaverkoston yrityksiä. Henkilöstökoulutuksen tarjonta käsittää tuotetuntemus-, johtamis-, ympäristö- ja laatu-, työsuojelu-, tietotekniikka- ja ammattimieskoulutusta sekä erillisiä koulutuskokonaisuuksia eri 14

15 aiheista. Oppilaitoksessa voi suorittaa koneistajan, hitsaajan, levyseppähitsaajan ja koneenasentajan ammattimies- ja erikoisammattimiestutkintoja. Opiskelijaksi pääseminen edellyttää perustutkintoa tai alan työelämän kokemusta. TOP:n konepaja on aiemmin toiminut Valmetin pienosaverstaana. Verstasta ollaan kehittämässä kannattavaa liiketoimintaa harjoittavaksi konepajaksi, joka täyttäisi vaativimpienkin asiakkaiden asettamat kriteerit. Tavoitteeseen pyritään siten, että tuotannossa sovelletaan viimeisintä teknistä tietämystä ja innovatiivisia ratkaisuja kokeillen kehitetään tuotantoprosessia yhä paremmaksi. Näiden tehtävien ohella Teollisuuden oppimispaikalla on merkittävä koulutuksellinen tehtävä, jossa oppiminen ja työelämä yhdistyvät työtä tekemällä teknisesti ja toimintatavoiltaan korkeatasoisessa tuotantolaitoksessa. Opettajina toimivat opettajan koulutuksen saaneet metallialan ammattimiehet. Olennaista on lisäksi, että oppiminen tapahtuu todellisessa liiketoimintaympäristössä, jossa asiakkaina ovat tuotteista käypää hintaa maksavat asiakkaat. Tulevaisuuden suunnitelmissa on kytkeä toiminta ammatilliseen koulutukseen siten, että ammatilliseen oppilaitokseen tuodaan TOP:lle toimituksia tekevä toimipiste. Yhteenveto ja keskustelu: korkeakoulut alueellisen innovaatiopolitiikan visioissa Innovaatiovetoisessa taloudessa eri työntekijäryhmien, toimialojen tai alueiden välille voi syntyä nopeasti suuria eroja eritahtisesta oppimisesta johtuen. Jälkikäteen tällaisten syvien taloudellisten kuilujen paikkaaminen olisi yhteiskunnallisesti erittäin hankalaa. Tämän vuoksi onkin oleellista, että alueilla kyettäisiin harjoittamaan linjakkaasti sellaista innovaatiopolitiikkaa, joka tukee sekä uusien teknopolisten syntyä että oppivan talouden periaatteiden leviämistä alueen yritystoimintaan. Teknopolis-malli luo kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa, kun taas oppivan talouden malli ylläpitää yritysten, toimialojen ja alueiden välistä koheesiota. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioille ollaan nykyisessä keskustelussa langettamassa osavastuu kummankin tavoitteen toteuttamisesta. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden roolit kuitenkin painottuvat eri tavoin näissä kahdessa, sinällään yhtä tärkeässä mallissa 4. Tampereen digitaalisen median keskittymässä korkeakoulujen keskeisenä tehtävä on ollut tuottaa digitaalisen median yrityksille työvoimaa, joka etenkin alan nopeimmassa kasvuvaiheessa oli kriittinen yritysten sijoittumista ja kehittymismahdollisuuksia määrittävä tekijä. Koulutuksen suhteen Tampereen vahvuus on suurten volyymien lisäksi koulutustarjonnan laajuus ja monipuolisuus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Koulutuksen tavoin myös keskittymässä harjoitettavan tutkimustoiminnan vahvuus piilee sen monipuolisuudessa, joskin edelleenkin on osaalueita, joita tulisi vahvistaa. Teknologisen ja teknisen tutkimuksen tila on pääosin hyvä ja siihen liittyvät yhteistyön kanavat ovat vakiintuneet. Erityisesti Tampereen teknillinen korkeakoulu ja sen tietyt yksiköt ovat olleet yritysyhteistyössä erittäin edistyneitä. Teknologisen tutkimuksen lisäksi yritysten näkökulmasta kaivataan lisää esimerkiksi uuden teknologian käyttäjätarpeisiin, kuluttajakäyttäytymiseen ja markkinamuutoksiin, ansaintalogiikoihin ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamiseen kohdistuvaa tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä. Tässä suhteessa yliopiston voi ajatella elävän parhaillaan jonkinlaista etsikkoaikaa. Myös Jyväskylän seudun metalliteollisuuden keskittymän kehityksessä tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla on ollut suuri merkitys. Keskittymän suuret, kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset tekevät T&K-toimintaan liittyvää yhteistyötä esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ja VTT Energian kanssa. Tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi opinnäytteet, yhteisprojektit sekä yhteiset tutkimuslaiteinvestoinnit. Nämä yritykset myös rekrytoivat T&K-toimintoihinsa jopa tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Metalliteollisuuden keskittymässä painottuu kuitenkin varsin voimakkaasti eri tasoista ammatillista koulutusta tarjoavien yksiköiden asema. Ammattikorkeakoulu tuottaa suunnitteluinsinöörejä sekä alueen suuryrityksille että pienemmille suuryrityksille. Edelleen ammattityönte- 4 Tämän paperin liitteenä on taulukkomuotoinen, alustava hahmotelma siitä, millaisia rooleja korkeakoulut voisivat niiden toiminnan eri ulottuvuuksilla ottaa kahdessa innovaatiopolitiikan perusvisiossa. 15

16 kijöiden koulutukseen on panostettu ja koulutukseen on haettu uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Näistä kenties mielenkiintoisin on useiden sekä julkisten että yksityisten tahojen omistama Teollisuuden oppimispaikka, jossa pyritään yhdistämään ammatillinen koulutustehtävä ja liiketoiminta. Empiiriset caset vahvistavat siis teoreettisten hahmotelmien perusteella tehtävissä olevaa oletusta siitä, että teknopolis-tyyppisessä keskittymässä korostuu erityisesti tiedekorkeakoulujen rooli, kun taas oppivan talouden mallissa korostuneemmalla sijalla ovat ammatillista osaamista tarjoavat koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, kuten ammattikorkeakoulut, tai sosioekonomista tutkimusta (johtaminen, työyhteisöt, instituutioiden toiminta jne.) tekevät yliopistot. Myös muiden tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi Niemisen ja Kaukosen (2001) tutkimuksesta käy ilmi, että eniten yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tekevät korkean tai keskikorkean teknologian yritykset sekä tietointensiiviset palveluyritykset, joilla on myös omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Yritysten korkeakouluyhteistyön tavoitteet liittyvät tutkimuksen mukaan tiedon kaupalliseen hyödyntämiseen, tieteellisen tiedon hankintaan ja teknisen kehityksen seurantaan. Yliopistojen ja yritysten tutkimusyhteistyö onkin sisällöltään melko korostuneesti teknologista ja luonnontieteellistä, vaikka yhteisprojektien tarkoituksena ei olekaan ratkaisujen löytäminen tarkasti rajattuihin sovellusongelmiin. Vaihdettaessa yksittäisen yrityksen näkökulma laajempaan aluekehittämisen yritysnäkökulmaan voidaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten merkitys arvioida teknopolis-mallin kannalta vieläkin suuremmaksi. Korkeakoulujen merkitystä voidaan kuvata kolmen metaforan avulla. Voidaan puhua korkeakouluista ankkureina, dynamoina ja magneetteina. Korkeakoulu voi ankkuroida yrityksiä sijaintialueelleen silloin, kun ne harjoittavat keskenään tiivistä tutkimus- tai koulutusyhteistyötä, joka tuottaa yrityksille huomattavaa lisäarvoa, kuten tutkimustietoon perustuvaa uutta liiketoimintaa. Korkeakoulun dynamon rooli merkitsee puolestaan sitä, että korkeakoulun toiminta synnyttää alueelle merkittävästi uutta yritystoimintaa. Tämä voi merkitä esimerkiksi suoraan tutkimustoimintaan tai muuhun korkeakoulun asiantuntemuksen perustuvia spin off yrityksiä tai sitten suoraan koulutustoiminnan generoimaa yritystoimintaa. Alueellisena magneettina korkeakoulu toimii silloin, kun se onnistuu vetämään uusia yrityksiä sijaintialueelleen. Myös tässä roolissa on tärkeää huomata sekä tutkimuksen että koulutuksen rooli. Nämä kaikki piirteet on löydettävissä myös edellä tarkastellusta Tampereen digitaalisen median keskittymästä. Oppivan talouden mallissa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rooli on väistämättä pienempi kuin teknopolis-mallissa, koska malli ei perustu niinkään uuden tiedon luomiselle, vaan pikemminkin olemassa olevan tiedon ja teknologian tehokkaalle levittämiselle ja soveltamiselle erilaisissa konteksteissa. Mallissa korostuu tuotannollisten yritysten yhteistyö eritasoisten ammatillista osaamista tarjoavien oppilaitosten kanssa, joskin esimerkiksi suurten teollisuusyritysten T&K-yksiköt toimivat kiinteässä yhteydessä myös tiedekorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, kuten Jyväskylän metalliteollisuuden keskittymän tarkastelu osoitti. Ammattikorkeakoulujen ja muiden ammatillisten oppilaitosten vahva rooli ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tiedekorkeakoulujen kannattaisi olla aktiivisia oppivan talouden mallissa myös muissa kuin tiettyjen kapeiden teknologioiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Yritysten olisi varmasti mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustoimintaan perustuvaa osaamista esimerkiksi työorganisaatioiden, yritysverkostojen ja käytäntöjen sekä henkilöstön kehittämisen alueilla ja tätä kautta luoda uutta kilpailuetua kypsillä toimialoilla. Monilta tämänkaltaista tutkimusta harjoittavilta korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta kuitenkin puuttuvat vielä sellaiset systemaattiset yritysyhteistyön ja siihen liittyvän tutkimusrahoituksen muodot, jotka teknologisen ja luonnontieteellisen tutkimustoiminnan alueilla ovat jo vakiintuneet. Kansallisella tasolla kuitenkin esimerkiksi Työelämän kehittämisohjelma TYKE on avannut tällä sektorilla monia merkittäviä yhteistyökanavia, jotka ovat relevantteja myös harjoitettavan teknologiaja innovaatiopolitiikan näkökulmasta (ks. esim. Koivisto & Ahmaniemi 2001). Korkeakoulujen toiminta oppivan talouden mallissa liittyy lähinnä aiemmin syntyneen elinkeinorakenteen modernisointiin ja olemassa olevien yritysten jatkuvan kehittämisen tukemiseen, eikä vält- 16

17 tämättä niinkään uuden yritystoiminnan luomiseen tai uusien yritysten houkutteluun alueelle. Kokonaisuudessaan voidaankin arvioida, että korkeakoulujen toiminnan painopiste oppivan talouden mallissa on olemassa olevien yritysten ankkurointi sijaintialueelleen kehittämällä niitä tukevia toimintoja ja instituutioita. Lähteet DODGSON, M. & BESSANT, J Effective Innovation Policy: A New Approach. Thomson. London. FORAY, D. & LUNDVALL, B. Å The Knowledge-based Economy: From the Economics of Knowledge to the Learning Economy. Teoksessa Employment and Growth in the Knowledgebased Economy. Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD Documents. Paris. GIBSON, D.V. & STILES, C.E Technopoleis, Technology Transfer, and Globally Networked Entrepreneurship. Teoksessa Conceicao, P., Gibson, D., Heitor, M. & Shariq, S. (toim.) Science, Technology, and Innovation Policy. Opportunities and challenges for the knowledge economy. Quorum Books. London. GORDON, I. R. & McCANN, P Industrial Clusters: Complexes, Agglomeration and/or Social Networks? Urban Studies, Vol. 37, pp HAAVISTO, P Teollisuuden ja korkeakoulujen paikallisesta yhteistyöstä. Tietojenkäsittelytiede, n:o 7 / Helmikuu 1996, s HUTTULA, T. (toim.) Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt Edita, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2001. Helsinki. KATAJAMÄKI, H. & HUTTULA, T. (toim.) Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä: Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen. Edita, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 11:2002. Helsinki. KAUTONEN, M., KOLEHMAINEN, J. & KOSKI, P Yritysten innovaatioympäristöt: Tutkimus yritysten innovaatiotoiminnasta ja alueellisesta innovaatiopolitiikasta Pirkanmaalla ja Keski- Suomessa. Tekes, Teknologiakatsauksia 120 / Helsinki. KENNEY, M (ed.) Understanding Silicon Valley: The Anatomy of Entrepreneurial Region. Stanford University Press. Stanford. KOIVISTO, T. & AHMANIEMI, R Verkostoperustainen yrityskäytäntöjen kehittäminen. Oy Edita Ab, Työelämän kehittämisohjelma, Raportteja 15. Helsinki. KOLEHMAINEN, J Yritykset ja alueet tietointensiivisessä globaalitaloudessa: kilpailukyky kohtalonyhteytenä. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sentejulkaisusarja 12/2001. Tampere. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio Opetusministeriö, Opetusministeriön työryhmien muistioita, 28:2001. Helsinki. LUNDVALL, B.-Å Innovation Policy in the Globalising Learning Economy. The European Socio-Economic Research Conference, Session A: The Globalising Learning Economy. Major Socio- Economic Trends and European Innovation Policy. Sub-Theme 5: Innovation Policy in the New Context. Brussels, April

18 LUNDVALL, B.-Å. & BORRAS, S The Globalising Learning Economy: Implications for Innovation Policy. Report Based on the Preliminary Conclusions from Several Projects under the TSER Programme. DG XII, Commission of the European Union. MICHELSEN, K Onko korkeakoulujen hajasijoitus sittenkään menestystarina? Tieteessä tapahtuu, 6 / s MÄKINEN, R. & KORHONEN, K Oppilaitos työvoimapumppuna. Teoksesssa Vähäpassi, A. & Moitus, S. (toim.) Korkeakoulut alueidensa vetureina: Viisi näkökulmaa vaikuttavuuteen. Edita, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 2 / Helsinki. NAUWELAERS, C. & WINTJES, R SME Policy and the Regional Dimension of Innovation: Towards a New Paradigm for Innovation Policy? Saatavilla sähköisenä URL-osoitteesta Käytetty viimeksi NIEMINEN, M. & KAUKONEN, E Universities and R&D networking in a knowledge-based economy: A glance at Finnish developments. Sitra, Sitra Report Series 11. Helsinki. O Gorman, C. & Kautonen, M Policies for New Prosperity. Promoting Agglomerations of Knowledge Intensive Industries. Conference Proceedings of Technological Entrepreneurship in Emerging Regions, June 2001, Singapore, National University of Singapore. PELKONEN, A Yliopistot ja innovaatiopolitiikan haasteet. Sosiologia 38: PORTER, M Clusters and the New Economics of Competition. Harvard Business Review, November-December 1998, PYKE, F. & SENGENBERGER, W. (eds.) Industrial districts and local economic regeneration. International Institute for Labour Studies. Geneva. RAIVOLA, R., KEKKONEN, K., TULKKI, P. & LYYTINEN, A Producing competencies for learning economy. Sitra, Sitra Report Series 9. Helsinki. SCHIENSTOCK, G. 1999b. From Direct Technology Policy Towards Conditions-Enabling Innovation Policy. Teoksessa Schienstock, G. & Kuusi, O. (eds.). Transformation Towards a Learning Economy: The Challenge for the Finnish Innovation System. Sitra 213. Helsinki. SOTARAUTA, M Kohti epäselvyyden hallintaa: Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Finnpublishers. Acta Futura Fennica No. 6. Jyväskylä. SOTARAUTA, M Kaupunkiseudun ydinkompetenssien kehittäminen. Teoksessa Kostiainen, J. & Sotarauta, M. (toim.) Kaupungit innovatiivisina toimintaympäristöinä. Tekniikan akateemisten liitto TEK ry. Helsinki.. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Pirkanmaan liitto ja Tampereen teknologiakeskus Oy. Tampere. Tilastokeskus / Tampereen osaamiskeskusohjelma Cityweb-www-sivusto, intranet. VIRTANEN, I Yliopistojen kolmas tehtävä. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Polemia-sarja, nro 44. Helsinki. 18

19 LIITE. Hahmotelma korkeakoulujen mahdollisista rooleista kahdessa innovaatiopolitiikan perusvisiossa. Korkeakoulutuksen perustehtävä Teknopolis Perushenkilökunnan koulutus osaamisintensiivisiin yrityksiin Tutkimuksen painopiste Perus- ja soveltava tutkimus, soveltava perustutkimus Esimerkkejä korkeakoulujen palvelutoiminnasta Laaja-alainen teknologinen ja luonnontieteellinen tutkimus Henkilöstö- ja yrittäjyyskoulutus Rekrytointipalvelu Innovaatiopalvelut (esim. idean arviointi ja kaupallistamistuki) Sopimuspalvelut (esim. sopimusneuvotteluapu, sopimusten laadinta ja tarkastus, sopimuspohjat) Yritystallit ja hautomot (tilat, rahoitus, neuvonta, kontaktit) Toimialaprojektit (esim. verkostohankkeet) Tutkimukseen liittyvien erikoislaitteiden-, instrumenttien ja tilojen vuokraus Yhteydet yrityksiin Suorat, tiiviit ja monipuoliset (esim. säännölliset yhteiset tutkimushankkeet) Korkeakouluissa tuotetun tiedon ja teknologian suora kaupallistaminen ja nopea soveltaminen, esimerkiksi spin off yritykset Teknologiakeskukset yms. välittävässä roolissa Yritysyhteistyön luonne Tiedon ja teknologian kehittäminen yhdessä, tasavertainen kumppanuus Koulutus- tutkimus- ja palvelutoiminnan painopiste Tutkimus ja akateeminen koulutus > tiedekorkeakoulut Oppiva talous Toimihenkilöiden koulutus teollisuusja palveluyrityksiin Soveltava tutkimus Liiketaloudellinen ja organisaatiotutkimus, lisäksi esim. tuotantotekniikka Teknologinen tutkimus tietyillä kapeilla alueilla Henkilöstö- ja yrittäjyyskoulutus Rekrytointipalvelu Toimialaprojektit (esim. verkostohankkeet) Yritystasoiset maksulliset projektit avaimet käteen periaatteella (esim. asiakastyytyväisyys-, markkina ja yrityskuva- ja kuluttajatutkimukset, organisaatio- ja kilpailija-analyysit sekä pienet ongelmanratkaisutehtävät, esiselvitykset) Standardipalvelut (esim. mittaus- ja analysointipalvelut, protopaja ) Tietopalvelut Yleisesti ottaen monipuoliset, mutta hajanaiset (satunnaiset yhteisprojektit, opinnäytteet, harjoittelujaksot, henkilökohtaiset kontaktit jne.) Korkeakouluissa tuotetun tiedon, teknologian ja osaamisen soveltaminen ja välillinen hyödyntäminen Teknologian ja tiedon siirto, sparraaminen Työntekijöiden koulutus ja kehittämisprojektit > ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset 19

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 02.12.2010 Kaija Holli TaY TAMPEREEN YLIOPISTON PROFIILI ON YHTEISKUNTA- PAINOTTEINEN JA SEN VAHVUUDET OVAT Yhteiskunta- ja terveystieteet sekä julkisen ja

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot