VERTAISTUKI JA SEN MUODOT: SML:N JA ALUEORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERTAISTUKI JA SEN MUODOT: SML:N JA ALUEORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT"

Transkriptio

1 VERTAISTUKI JA SEN MUODOT: SML:N JA ALUEORGANISAATIOIDEN TEHTÄVÄT Uudelleen selviytyminen (enablement) SML:n VERTAISTUKISEMINAARI HOIKASSA Aluksi Ilmari Pyykkö kertoi, mitä olimme sopineet edeltävässä Hämeenlinnan kokouksessa SML:n toimintaideasta ja muistelimme jäsenten käsitystä SML:n toiminnasta. Voittajaksi tuli oheinen kuva. Se kertoo auttamishalusta ja tuesta.

2 Parantaa menierikon elämän laatua Hämeenlinnassa teimme ryhmätyötä ja keskustelimme SML:n päämäärästä. Sen perusteella valitsimme seuraavat neljä pääasiallista tehtävänkuvaa kattamaan SML:n toimintaa. Yhtenä keskeisenä teemana oli Auttaa kuntoutumaan vertaistuen avulla. o Visiossa päätimme, että vertaistuen tulee olla oikea-aikaista. o Keinoiksi esitimme: o Hyvä ja saatavilla oleva vertaistuki o Informaation jakaminen o Verkostoituminen Strategiaksi esitimme: Vertaistuen strategia tähtää oikea-aikaiseen tuen antamiseen, joka saavutetaan Internet-pohjaisen IT- järjestelmän rakentamisella ja uusien rahoituskanavien hankkimisen kautta. Näin voimme parantaa vertaistukitoimintamme laatua, saatavuutta (accessibility) ja oikeamuotoisuutta. Ilmari kävi lävitse vertaistukitoiminnan perusteita ja esitti wikipedian määritelmän vertaistuesta: Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä. Vertaistukeen osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat yleensä sekä tukijoina että tuettavina. Vertaistukiryhmällä voi olla vetäjä, joka koordinoi ryhmän toimintaa. Vertaistukea voidaan toteuttaa monella tavalla. Keskeinen tapa ryhmässä on vuorotellen kertoa omista kokemuksista. Aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Joissain vertaistuen muodoissa kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen ja kokemiseen. Vertaistukea voidaan käyttää terapian sijasta tai sen tukena. Vertaistuella on yleensä terapeuttinen vaikutus osallistujiin Lähde: Wikipedia

3 Vertaistuki ja sen kohteet ovat muuttuneet vuoden 2001 (ICEF määritelmä) jälkeen, jolloin käsitteistä sairaus, haitta ja vammaisuus luovuttiin ja sairauden haitasta kuvaamisessa alettiin käyttää toiminnan rajoituksiin liittyviä termejä. Esimerkkinä mainittakoon, että aikaisemmin esim. sisäkorvan sairastuminen johti kuulonalennukseen (haitta), joka aiheutti vaikeutta kuulla töissä (vammaisuus). ICEF:in mukainen toimintarajoitus on laajempi ja huomioi osallistumiset harrastuksiin, seuraelämään, suuntakuulon aiheuttamat haitat jne. Vertaistuen uudet muodot tähtäävät juuri haittojen poistamiseen: Tarkoituksena on parantaa elämän laatua. Vertaistukea voidaan pitää osana ongelman ratkaisuprosessia, jossa tulee huomioida: Ongelmien identifiointi ja analyysi Päämäärän suunnittelu Monipuolisen interventio-ohjelman laatiminen hoiva, jolla pidetään tilanne hallinnassa hoito, jolla hallitaan muutosprosessia Tulosten tarkastelu ja hoitoprosessin uusiminen tai uusi fokusointi Vertaistuen tulisi sisältää seuraavat osat ja toimintamallit Vertaistuen avainelementit päämäärää määriteltäessä? Aktiviteetin muutos On potilaasta itsestään riippuvainen- voi muuttaa Osallistumisen parantaminen = Potilaaseen yksilöllisten tarpeiden huomioint, hyväksyminen Ympäristön vuorovaikutus = Sisältää kaikki potilaan tilanteeseen elämäntilanteeseen liittyvät asiat, ympäristöön voi vaikuttaa Toiminta on suunniteltua! Rakenne (mitä tehdään) Prosessi (miten tehdään) Päämäärä (miksi tehdään) Se on fokusoitunut potilaan aktiviteettiin Ja pyrkii maksimoimaan sosiaalisen osallistumisen Samalla kun se minimoi potilaan ja hänen perheensä stressiä ja ahdistusta Aktiivista, tietoon perustuvaa ongelman ratkaisua (prosessina)

4 Löysimme uuden sanan, joka kuvaa vertaistuen uusia tavoitteita = Uudelleen selviytyminen (enablement) Tarkoittaa potilaan kannustamista vertaistuella tai hoidolla Ei ole passiivista toimintaa Voi tarkoittaa myös potilaan kannalta: Taitavamman, entistä laajemman käytösmallin omaksumista Ympäristön kehittämisen paremmaksi Realistisempien tavoitteiden asettamista Voisi myös vaikuttaa terveyden tuottajiin (tk, sairaalat, lääkäriasemat) Olemalla vähemmän määrääviä Olemaan enemmän potilan tarpeisiin kohdistuvia Avata silmänsä eri hoitomuodoille Antaa mahdollisuuden potilaalle Olla osana laatimassa hoitoprosessia Antaa mahdollisuuden perheella Olla osana hoitoprosessissa toimivia henkilöitä Potilasjärjestöjen velvollisuudet antaa kokonaisvaltaista apua potilaalle, jotta apu potilaan auttamisessa antaa lisäarvona mahdollisuuden sosiaaliseen, fyysiseen ja henkiseen uudelleen selviytymiseen. Ryhmätyönä teimme eri strategioita, jolla uudelleen selviytymistä voi ohjata vertaistuella! Toinen palkinto heltisi oheisella kuvalla Uudelleen selviytymistä voi ohjata vertaistuella! Totesimme, että alueorganisaatioiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa vertaistukea.

5 Ilmari kävi läpi vertaistuen määritelmän Vertaistuki on samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten, keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen perustuva ihmissuhteiden muoto. Palautimme mieliimme, että Menieren taudin haittaa voidaan selvittää seuraavien toimintarajoituksien avulla: ICEF (2001) määritteli toiminnan rajoitukset haitan arvioinnin perustaksi. Menieren taudissa seuraavat oireet voivat aiheuttaa osallistumisen rajoitusta: Äänen havaitseminen Äänen erottaminen (diskriminaatio) Äänilähteen paikallistaminen Äänen lateralisoiminen Puheen erotus Tinnitus Paineen tunne korvissa Hyperakusia Huimauskohtausten kesto Huimauksen voimakkuus Huimauskohtausten toistuvuus ja luonne Kaatumisalttius Näkövaikeudet pään liikkeiden aikana Lääkinnällisen hoidon ja kuntoutuksen odotukset: Odotettu tulos Normaali ototila; täysin toipunut Ei erityisemmin Sosiaalinen kuntoutuminen (osallistuminen) Henkinen hyvinvointi Sopeutuminen Vertaistuki ei ole lääkinnällistä kuntoutusta vaan lisätoiminta, joka tähtää toiminnallisten rajoitusten poistamiseen

6 Keskustelimme vertaistuesta ja totesimme, että vertaistuki ei ole varsinaista terapiaa. Terapialla ja vertaistuella on eroavuutensa. Vertaistuki voi olla apuna terapiassa ja usein se onkin sitä. Terapeutti on neutraali, eikä vertaa kokemuksiaan tuettavaan. Interaktiivisuus on terapiassa rajoitettua. Terapeutti auttaa potilasta itse ratkaisemaan ongelmansa. Terapeutti tarjoaa malleja ja fokusointia ongelmiin. Terapeutti: Kuuntelee Kysyy Ohjaa Etsii ratkaisuja On neutraali Vertaistukihenkilö: Kuuntelee Kysyy Tukee Jakaa kokemuksia Osallistuu Totesimme, että hoidossa vertaistuelle, joka tähtää uudelleen selviytymiseen, voidaan tehdä selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona itse tukitoiminnalle. Lisäksi määrittelimme, mitä tarkoitamme ohjatulta vertaistuelta. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa. Se noudattaa tiettyä rakennetta, jonka avulla voidaan edetä. Vertaistuen anto on kuitenkin osallistuvaa ja auttaa jakamaan kokemuksia. Vertaistuen antajalta vaaditaan osaamista taudista. Määrittelimme, mikä on vertaistuen päämäärä: Parantaa osallistumista Parantaa aiempi (totuttu) toiminta maksimoida toimintakyky Parantaa hyvinvointia Fyysinen ja henkinen hyvinvointi Sopeutua; sen kautta palauttaa onnistumisen tunne (adaptaatio) Vähentää omaisten kokemaa stressiä ja ahdistusta

7 Kokouksessa myös selvitettiin vertaistuen eri tyylejä, joita olivat: Tavanomainen vertaistuki, psykonomia, parikeskustelu, E-vertaistuki. Yhteistä kaikille itse-hoitopyrkimyksille oli, että vertaistuki: Parantaa suoriutumismallia Kaikki asiat ja tarpeet, joita henkilö kykenee tekemään Yrittää auttaa henkilöä parantamaan selviytymistään kykyjensä mukaan Itsehoito parantaa odotusten ja toimintakyvyn välistä yhteensopivuutta: Päämäärien (yhteiskunnan hyväksymien päämäärien) välillä Omien kykyjen ja toiveiden välillä ITSEHOITOMUOTOJA MENIEREN TAUDISSA OVAT ESIM.: VÄHÄSUOLAINEN RUOKAVALIO LEVON JA TYÖN TASAPAINON YLLÄPITO URHEILUN HARRASTAMINEN POSITIIVINEN AJATTELUMALLI JA SEN RAKENTAMINEN VOI TARKOITTAA MYÖS POTILAAN KANNALTA: TAITAVAMMAN, JA MONIPUOLISEMMAN KÄYTÖKSEN OMAKSUMISTA YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN PAREMMAKSI REALISTISEMPIEN TAVOITTEIDEN ASETTAMISTA Psykonomia koostuu itsehoito-, oma-apuajattelusta, vertaistuen toimintamallista ja kokemusasiantuntijuudesta. Nämä mielenterveysyhdistyksissä toteutuvat asiat ovat arvokkaita. Niistä käytetään termiä psykonomia. Menierissä ehkä oikeampi termi olisi vestibulo- ja kuulonomia. Mieli.Net koostuu neljästä eri osa-alueesta: tieto-osuudesta, vertaistuesta, etätuesta ja epalveluista. Tieto-osuuteen on koottu keskeisiä asioita hyvinvoinnista, sairauden oireista, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä potilaan oikeuksista. Vertaistuki sisältää keskustelupalstan, reaaliaikaisen chat-palstan ja mahdollisuuden pitää päiväkirjaa. Etätuesta potilas voi hakea lisätukea alan ammattilaisilta. Etätukipalvelun tarkoitus on täydentää olemassa olevia terveydenhuollon palveluita. epalvelut tarkoittavat Internetissä yleisesti tarjottavia palveluita. Mieli.Netissä on linkkejä esimerkiksi julkisten ja kunnallisten palvelujen Internet-sivuille, joita potilaat voivat käyttää. tarkoituksemme on selvittää, kuinka käyttökelpoisia nykyaikaiset informaatioteknologiaan liittyvät menetelmät ovat osana potilaan hoitoa. Se on suuri tietopaketti, joka vain on koottu tietokoneelle, Välimäki tiivistää.

8 Internet-pohjainen tinnituksen pois-oppimishoito (Gerhar Andersson, Linköping) Strukturoitu kliininen oirekartoitus (vastaanotolla) Internet-pohjainen haastattelu Hoidon päämäärien selvittäminen ja määritys (Web-istunto) Hoito koostuu 6 eri istunnosta 1. rentoutus (1. progressiivinen rentoutus, 2. lyhyt progressiivinen rentoutus, 3. vihje-peräinen rentoutus, ja 4. nopea rentoutus) 2. Positiivisen ajattelumallin kehittäminen 3. Ääniparfyymin hyväksikäyttö Kuuntelutaktiikan kehittäminen ja ohjeiden antaminen ääniyliherkkyyteen 4. Negatiivisten ajatusten ja uskomusten muokkaus 5. Unen saannnin edistäminen käyttäytymismalleilla Neuvoja keskittymisvaikeuksien poistamiseksi, muistiharjoituksia Altistus eri tinnituslajeille Fyysisen aktiviteetin hyväksikäyttö 6. Uudelleen sairastumisen ehkäiseminen Seuranta Internet-pohjainen kysymyskaavake Jatkuva seuranta ohje ja harjoituspäiväkirjan avulla Parikeskustelu tai Uudelleenarvottava parikeskustelu (eng. Re-evaluation Counseling tai Co-Counseling) on vertaistuen muoto, joka on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Parikeskustelu on tarkasti määritelty tapa ihmisille tukea toisiaan joko pareittain tai ryhmissä. Parikeskustelulla ei ole mitään suoranaista tekemistä parisuhteiden kanssa, vaikka sen tekniikoita voikin käyttää edistämään parisuhteen toimintaa. Perustaja Harvey Jackins on julkaissut lukuisia kirjoja aiheesta. Myöhemmin myös muut parikeskustelijat ovat julkaisseet ajatuksiaan parikeskustelun nimissä. Suomessa parikeskustelua on harjoitettu 90-luvun alusta alkaen Vertaistuki edellyttää muutosta, sitoutumista, uuden toimintatavan omaksumista.

9 Vertaistuen mittarit Käytimme Kaplan & Nortonin viitekehystä päätehtävän muuttamiseksi tuloksiksi Missio Missio Miksi Miksi olemme olemme olemassa olemassa Perusarvot Perusarvot Mihin uskomme Mihin uskomme Visio Visio Millaiseksi haluamme tulla Millaiseksi haluamme tulla Strategia Strategia Mikä on pelisuunnitelmamme Mikä on pelisuunnitelmamme Tasapainoinen Tasapainoinen tuloskortti tuloskortti Toimeenpano Toimeenpano ja ja painopisteet painopisteet Strategiset Strategiset hankkeet hankkeet Mitä meidän tulee tehdä Mitä meidän tulee tehdä Henkilökohtaiset Henkilökohtaiset tavoitteet tavoitteet Mitä Mitä minun minun pitää pitää tehdä tehdä Strategiset tulokset UUELLEEN SELVIYTYMINEN AKTIVITEETIN LISÄYS SOSIAALINEN TOIMINTA PERHEEN STRESSI JA AHDISTUS

10 Kriittiset menestystekijät Oppiminen ja kehittyminen Asiakas Taloudellinen Prosessi Strategiset tavoitteet Omaksua sairausasenteet arvot IT:n hallinta Elämän laadun paranee Vertaistukitoim. rahoitus Valtakunnan kattava Työssä oleminen Työkyvyn säilyminen IT-sivujen seuranta Tavoitetasot Kaikki tavoitettava Kaikki vertaistukea tarvitsevat Totetuttaa 100% kattava Strategiset hankkeet Valtakunna kattava koulutustilaisuu det Yhteydet kunnossa asiakkaaseen Yhteiskunnan tuki Kriittiset Media menestystekijät Oppiminen ja kehittyminen Tehtävänä oli: Rakentaa mittarit vertaistuen onnistumiselle! Vastaa kysymykseen miksi vertaistukea tulee antaa. Strategiset tavoitteet Pelon voittaminen Tiedon antaminen Vertaistukitoiminta ja hoito Suorituskykymittarit Sitoutuminen Suorituskykymittarit Jäsenmäärä Liiton nettisivujen kävijät Tavoitetasot Strategiset hankkeet Media Kävijämäär Tiedotus ä koulutus nettisivuilla Kriittiset menestystekijä t Oppiminen ja kehittyminen Strategiset tavoitteet Pelon voittaminen Tiedon antaminen Vertaistukitoiminta ja hoito Suorituskykymit -tarit Jäsenmäärä Liiton nettisivujen kävijät Asiakas Tavoitetaso Taloudellinen Strategiset t hankkeet Prosessi Media Kävijämäär Tiedotus ä koulutus nettisivuilla Elämän laadun paraneminen Kustannusteokas Etenee suunnitelman mukaan 5D elämän laadun mittari (rikastettu) /kontakti Aika, palaute/määrä Jokaisella tuettavalla tukihenkilö IT-hanke Perinteinen vertaistuki IT-hoidon soveltuvuus hanke Täällä tänään tässä ja nyt Asiakas Taloudellinen Prosessi Elämän laadun paraneminen Kustannusteokas Etenee suunnitelman mukaan 5D elämän laadun mittari (rikastettu) /kontakti Aika, palaute/määrä Jokaisella tuettavalla tukihenkilö IT-hanke Perinteinen vertaistuki IT-hoidon soveltuvuus hanke Täällä tänään tässä ja nyt Rakensimme tasapainoisen tuloskortin mittareista ja hankkeista Ilmari esitti ryhmätöissä ja keskusteluissa keräämämme tiedon perusteella ehdotuksen SML:n vertaistuen tasapainoiseksi tuloskortiksi. Se sisältää vertaistuenstrategiset tavoitteet ja hankkeet Kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Suorituskykymittarit Tavoitetasot Strategiset hankkeet Oppiminen ja kehittyminen Tiedon saatavuus Parhaiden hoitojen/menetelmien kuvaus/ videot Uusin tieto saatavilla Uusin tarkistettu tieto hoidosta IT-peräinen VT Lehden volyymi Lukijamittarit WEB-sivut/käynnit Vertaistukiohjelman käyttö 50% potilaista lukee lehteä >2000 käyntiä vuodessa Toimitusprosessi Yhteistyö yliopiston kanssa Verkostoituminen VT-koulutushanke Asiakas Toimintavarmuus Laatu, Saatavuus Elämän laadun parantaminen Henkilökohtainen VT EQ-5D laajennettu asiakastyytyväisyys 0.03 muutos Luokka >4 Jonotusaika <1 vk Seurantaprosessi Alueorg. uudelleen organisointi tyytyväisyysmittaus Taloudellinen Kustannustehokas toimintavarma Tehokas VT IT-pohjainen VT Itseoppiva VT-IT Uusintakäynnit Kustannukset vikaraportit Km <2 hoitojaksoa 80% käyttää ITpohjaista ohjelm. SML-rahoitus EQ-5D IT-pohjain. RaY:n, STM:n rahoitus Keinoälyjen vertailu Prosessi Koulutus Tuotanto Osaava VTtukihenkilöstö IT-pohjainen VT ruotsinkieliseksi Koulutukseen osallistuvien määrä Ohjelma ruotsiksi 6 kustakin alueorg. Ohjelma käännetty Koulutussuunnitelman laatiminen Informaatio & ohjelma ruotsiksi

11 Tämän jälkeen lähdimme tarkastamaan, mitä tarkoitetaan kuvauksella vertaistukiprosessista. Totesimme, että hoito ja vertaistuki ovat rinnakkaisia prosesseja. Potilas kertoo Oirekartoitus (diagnosis) Tavoitteiden määrittely Prosessin uusiminen Vertaistuki Hoito Uudelleen arviointi Vertaus tavoitteisiin Kuntoutus ja hoito on päättynyt. Tavoitteet on saaavutettu Dr Derrick Waden mukaan 2007 Elämän laatu EuroQol laaja) Määrittelimme Menieren taudin eri komponentit ja niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat ONE oirehaastattelu Aktiviteetti Ongelmaluokittelu Tinnitus haitta Huimaus haitta Kuulonalennuksen haitta Taulukko 1. Menieren taudin oireiden ongelmajärjestys [%] Oire 1. ongelma 2. ongelma 3. ongelma 4. ongelma 5. ongelma 6. ongelma 7. ongelma 0 = ei ongelmaa 1,1 7,3 15,7 28,7 43,6 59,7 89,0 1 = huimaus tai tasapainovaikeudet 23,5 10,7 14,0 13,5 8,9 3,9 1,1 2 = liikkumisvaikeudet 4,5 7,9 9,0 7,3 7,3 13,8 0,6 3 = kuulovaikeudet 41,3 21,3 9,0 6,7 6,1 1,1 0,6 4 = korvien soiminen tai äänet korvissa tai päässä 19,6 34,8 14,0 11,2 3,9 1,7 0,0 5 = paineen tunne korvassa tai korvissa 1,7 9,0 17,4 11,8 15,1 9,9 1,1 6 = ääniyliherkkyys (koville äänille) tai kipua korvissa 5,6 7,9 18,5 16,9 12,8 8,3 2,2 7 = muut oireet 2,8 1,1 2,2 3,9 2,2 1,7 5,5

12 Ilmari kertoi, miksi vertaistukiohjeman kuvaus prosessimallilla on tarpeen ja esitti että prosessimalli: Auttaa paremmin ymmärtämään toimintaa. Antaa lisäarvoa vertaistuelle systematisoi sen Kuvaa, miten toiminta tapahtuu Havaitsee epäkohdat ja tarpeettomat momentit Megaprosessi Pääprosessi Prosessin eri tasot Osaprosesssi Aktiviteetti Osaprosessitaso 1 Osaprosessitaso 2 Osaprosessitaso n Tehtävä Toimintaprosessilla kuvataan: Määrättyä toiminnan etenemistä, ajan, paikan ja toiminnan suhteen, jolla on määritelty alku ja loppu. Toimntaprosessi on perusta, jonka avulla organisaatio tekee juuri sen vertaistuessa, mikä on tarpeellista, jotta tuotetaan lisäarvoa (laatu, nopeus, asiantuntevuus). Työvaihe Harjoittelimme ryhmätyönä prosessin tekoa. Pyrimme kartoittamaan vertaistukiprosessissa sen tarkoitusta, pullonkauloja, tuen etenemisketjua ja eri mittareiden sisällyttämistä. Tehtävänä oli vastata ja piirtää: Mitkä ovat kriittisiä menestystekijöitä tässä prosessissa (pullonkauloja)? Kuvaa vertaistukiprosessi tapahtumaketjuna. Mitä tulosmittaria (lopputulosta, performance indicators) voimme käyttää hoitotuloksen arvioinnissa. Sen tulisi kuvata prosessin onnistumista, epäonnistumista ja tulosta? Ryhmätyön tuloksena oli seuraava kuva vertaistuen prosessiksi Tutustum, johdattava keskustelu Ongelman kartoitus Sair. ymmärt rtämi nen Sair. hyväksymin en Kannusta- minen Tiedon jakaminen Positiivinen ajatelu Palaute/ mittaaminen Mentorointi Päämäärä= paranna Menieri- potilas

13 IT-vertaistukiprosessin istunnot ja niiden kohteet ovat seuraavat: Vertaistukitoiminnan käynnistäminen alueorganisaatiossa tarvitsee avuksi useita tahoja kuten: Vertaistukitoiminta tarvitsee käynnistyäkseen SML:n apua. Alueosastolta edellytetään, että ne organisoisivat toiminnan käyntiin. Vertaistuen käynnistämisessä tarvitaan apua: ryhmille tilojen ja kahvirahojen hankinta, toiminnasta tiedottaminen ja vapaaehtoisten toimijoiden tukeminen. Käynnistävä taho on alueyhdistys ja mielellään yhteistyössä sairaanhoitoalueen, kunnan, seurakunnan tai jonkin muun asiasta kiinnostuneen yhteisön kanssa. Käynnistäjän kannattaa aluksi kutsua kokoon vertaistuen kannalta keskeiset tahot koolle. Näitä ovat mm. kunnan omaishoidon tuesta vastaava henkilö, kirkon diakoniatyöntekijä, eri järjestöjen ja säätiöiden toimijoita. Tällaisen kuntatyöryhmän perustaminen on tärkeää alueellisen vertaistukitoiminnan kehittämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kuntatyöryhmän tehtävänä on miettiä, millaista omaishoitajien vertaistukeen pohjautuvaa toimintaa alueella tulisi kehittää. Verrokki-projektissa saatujen kokemusten mukaan kuntatyöryhmien työskentely vertaistuen mahdollistamiseksi on ollut antoisaa. Samalla kun on kehitetty potilaiden henkisen jaksamisen tukemista, on voitu tarjota myös tukea henkilöitä monipuolisemmin kuin, mitä eri tahot olisivat mahdollisesti yksin pystyneet. Verkostoituminen ja yhteistyö ovat voimaa!

14 Vertaistukitoiminnalle tulee valita prosessin omistaja, jonka tehtävänä on käynnistää sekä IT-pohjainen että henkilökohtainen vertaistukitoiminta. Prosessin omistaja on yleensä henkilö, joka on SML:n hallituksessa ja vastaa myös yhden alueellisen organisaation toiminnasta. Vertaistukiprosessin omistajan tehtävät ja velvollisuudet: Vastaa siitä, että sen värväämät ja kouluttamat vapaaehtoiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Luo vapaaehtoisille vertaistoimijoille toimintaedellytykset ja mahdollisuudet eli tiedottaa alueorganisaation toiminnasta ja järjestää tilat, kahvit yms. Puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Antaa tukea ja asiantuntemusta. Vertaistuen muistisääntö on: Se fokusoi potilaan aktiviteettiin. Pyrkii maksimoimaan sosiaalisen osallistumisen. Minimoi potilaan ja hänen perheensä stressiä ja ahdistusta Voi tarkoittaa myös potilaan kannalta: Taitavamman, entistä laajemman käytösmallin omaksumista Ympäristön kehittämisen paremmaksi Realistisempien tavoitteiden asettamista Vertaistuki poistaa myös väärät uskomukset ja tarjoaa realistiset kuntoutuksen odotukset. Vertaistuki herättää myös muutosvastarintaa. Muutos vaatii Realistisen tiedon hankkimisen Muutosvastarinnan voittamisen Tavoitteiden asettamisen Sopeutumisen Uskomukset johtavat epärealistisiin odotuksiin Tavallisesti johtuu puutteelisesta informaatiosta Odotukset vaikuttavat voimakkaasti käyttäytymiseen Vertaistuen odotuksia Suorituskyvyn palautuminen normaaliksi Tilaan josta paraneminen edistyy päivittäin

15 Kävimme läpi vapaaehtoistoimijan oikeuksia ja velvollisuuksia: Minua kuullaan, kun hakeudun vapaaehtoiseksi ja etsitään sopiva tehtävä. Minulta ei edellytetä enempää kuin osaan, jaksan ja haluan. Minulle osoitetaan yhteyshenkilö tarvittaessa tuekseni (mentori). Minulle annetaan riittävä opastus ja tuki tehtävääni. Vapaaehtoistyössä sitoudun noudattamaan salassapitoa. Hoidan tehtäväni vastuullisesti. Ilmoitan jäädessäni toiminnasta pois. Minun tietojani ei anneta luvatta kenellekään. En tee ammatti-ihmisille kuuluvia töitä. Ja ryhmäterapiassa: Minut ja elämäntilanteeni sekä tuen tarpeeni otetaan vakavasti. Minulle ei luvata apua enempää kuin voidaan antaa. Elämääni ei mestaroida. Tiedot itsestäni ja elämästäni pysyvät salassa. Ilman lupaani ei toimita puolestani. Sitoudun toimintaan ja sopimuksiin, koska olen ollut itse mukana tekemässä niitä. Otan vastuun itsestäni, aktiivisuudestani ja suhteestani muihin ryhmän jäseniin. Olen oma itseni, sanon ääneen ajatuksiani, perustelen kantani, olen suora. Hyväksyn toiset ryhmäläiset ja itseni sellaisena kuin olen.

16 Mentorointi koetiin tärkeäksi Vertaistoimijoita ei jätetä yksin vastuulliseen tehtäväänsä vaan he tarvitsevat säännöllistä tukea. Vertaistukitoiminnassa mentoroinnilla tarkoitetaan mentorin ja vertaistukitoimijoiden ryhmässä tapahtuvaa keskinäistä vuorovaikutuksellista suhdetta, joka mahdollistaa toinen toiselta oppimisen. Mentoroinnin tavoitteena on rohkaista maallikkoauttamista ja tukea vertaistoimijoita hyödyntämään oman kokemuksen kautta saatua hiljaista tietoa ja elämänkokemusta. Mentorointi huolehtii osaltaan vertaistoimijoiden jaksamisesta ja toiminnan laadusta. Mentorina voi toimia ryhmäohjauksellisten ja/tai omaishoitoon liittyvien asioiden kanssa pidempään toiminut henkilö. Mietimme oheista kuvaa, toiset näkevät siinä nuoren naisen, toiset vanhan naiset, jotkut molemmat. Sairauden kokee eri tavalla; omasta asenteestamme riippuu se, miten jaksamme ja elämme tulevaisuuteen luottaen sairautemme kanssa. Kävimme lävitse Menieren taudin vertaistuen sisällön. Aloitimme tarkastamalla, mitä vertaistuelta odotetaan sekä siihen liittyviä psykologisia näkökohtia. 1. Informaatiota (yleistä ja itseään koskevaa, epävarmuus vähenee) 2. Oman sairauden ongelmien ymmärtämistä (profilointia) (minun ongelmani ovat kuulo ja paineentunne.) 3. Toiminnallisten rajoitusten vähentämistä (nyt kun ymmärrän, en enää välitä siitä että ihmiset luulevat minun olevan humalassa.) 4. Oireen/rajoituksen hyväksymistä (tinnitus on vain ääni, ei minun tarvitse siitä välittää ja kuunnella ) 5. Oman toimintamallin ymmärtämistä (menen aikaisin nukkumaaan, koska ) 6. Positiivista ajattelua (huimauksesta voi olla hyötyä.) Psykologiset näkökohdat ja askeleet vertaistuen onnistumisessa OIREEN KOKEMINEN oireet ja niiden aiheuttama toiminnan rajoittuminen, TOIMINTATAPA kohtausten välttämiseksi ja selviämiseksi sairaudesta TOIMINNAN MIELEKKYYS miksi hoito ja toimintamallit sairaudessa ovat tärkeitä

17 Kävimme lävitse vertaistuen tukipilarit ja kielteisen asenteen aiheuttamat ongelmat Vertaistuen 3 positiivista K:ta Kuuntelu Keskustelu Kannustaminen Vertaistuen esteet: 3 kielteistä K:ta Kohtaamattomuus Kuuntelemattomuus Kovat arvot Väärin hoidettu vertaistuki voi vaikuttaa kielteisesti mm: Jos ei ole riittävää ihmissuhdetaitoa/-tuntemusta Jos antajalla ei ole tietoa, miten edetä traumaattisen kokemuksen saanutta Jos tukeva henkilö ei ole sinut tautinsa kanssa antajalla ei ole riittävästi aikaa Väärin hoidetun vertaistuen ongelmia ovat mm seuraavat tilanteet: antaja kertoo vain omista tuntemuksistaan antaja samaistuu autettavaan antaja ei osaa pysyä olennaisessa antaja ei osaa kuunnella Vertaistuelle, joka tähtää Uudelleen selvitymiseen, voidaan laittaa selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa. Se noudattaa tiettyä rakennetta, jonka avulla voidaan edetä. Vertaistuen anto on kuitenkin osallistuvaa ja auttaa jakamaan kokemuksia. Vertaistuen antajalta vaaditaan osaamista taudista. Ohjelmarunko Tutustuminen: oireiden ja rajoitusten kartoitus Itsetuntemuksen tiedostaminen Vuorovaikutus - vertailu Menieren taudin oireisiin Myönteiset kokemukset Päätöksenteko millaiseksi haluat tulla? Väliintulokeinot Palkitseminen Päämäärien tarkastus Arviointi ja jatkaminen INTERVENTIOT Elin patologia (Esim. sisäkorva) Koettu oire (esim kuulonalennus) Toimintaympäristö käyttäytyminen (toimintarajoitus) Yhteiskunta Sosiaalinen asema (osallistuminen) Henkinen Fyysinen Sosiaalinen Hyvinvointi

18 Vertaistuen ohjelma koostuu n. 9 tuki-istunnosta. Kävimme niitä lävitse ja harjoittelimme toistemme kanssa vertaistuen antamista. Päivä oli raskas mutta antoisa. Seuraavassa on numeroituna kunkin vertaistuki-istunnon sisällä käytävät asiat: 1. Ongelmien kartoitus tasapaino, kuulo, tinnitus, ääniyliherkkyys, paineen tunne ja muut oireet Ménièren taudin vaikutusten listaaminen Ménièren taudin vaikutukset rajoittavana tekijänä osallistumiseen Niiden pääasiallisten toimintojen listaaminen, joita henkilö ei pysty tekemään Ménièren taudin vuoksi 2. Keskustelu Itsetuntemus Ohje keskustelun etenemiseksi Kuinka suhtaudut Ménièren tautiisi? (esim. laukaiseva tekijä, onnettomuus, rangaistus, Jumalan tekosia, oma syy jne) Luettele oireesi, jotka rajoittavat toimintojasi. Numeroi ne järjestykseen 1,2,3 jne. Selitä milloin oireet rajoittavat toimintojasi Selitä miten oireet rajoittavat toimintojasi Onko Sinulla keinoja, joilla voit välttää kyseisiä häiriötekijöitä? (vertaa edellisen kerran kysymyksiin) Kuinka tehokkaita nämä keinot ovat?? Tiedätkö muita keinoja, jotka voisivat auttaa Sinua? (esim. hoidon muuttaminen, työ, ajanvietto, käyttäytyminen, asenne jne) 3. Keskustelu - vuorovaikutus Ohje keskustelun vuorovaikutukseksi Palaute itseltäsi tietoja Ménièren taudin vaikeudesta ja oireista, mahdolliset sairauslomat, työkyvyttömyydet. Tieto Ménièren tautia sairastavien lukumäärästä ja toiminnasta Oireiden vertailu keskimääräiseen tietoon Ménièren taudin vakavuudesta 5. Kokoontuminen - Päätöksenteko Visio, tulevaisuudenkuva Kuinka tuettava näkee terveydentilansa ja toimintansa tulevaisuudessa? Yhteiset arvot Kuinka selviytymiskeinosi sopivat yhteen muiden samojen ongelmien kanssa kamppailevien henkilöiden kanssa? Strategia, toimintasuunnitelma Kuinka saavutat visiosi? Päämäärän asettaminen (millainen haluat olla)? 4. Kokoontuminen Myönteiset kokemukset Yleiset myönteiset kokemukset liittyen Ménièren tautiin Anna tuettavan lisätä omat myönteiset kokemuksensa Tarkat myönteiset kokemukset liittyen spesifisiin oireisiin, esim kuulonalennukseen, - Anna tuettavan lisätä omat tarkasti määritellyt myönteiset kokemuksensa 6. Kokoontuminen Väliintulokeinot, interventiot. Monet näistä väliintuloista, interventioista saattavat vaatia useita kokoontumiskertoja Kertaa eri oireiden vaikeusaste-luokitus Strategia/Taktiikat myönnetään, ongelmat (kuulo- ja tasapaino, tinnitusta, liikkuminen, kohtauksen pelko) Omaehtoinen kuntoutus (elämän hallinta) Omaehtoinen käyttäytymisterapia Rentoutus Lääkitys Sitoutuminen omaehtoiseen hoitoon

19 7. Kokoontuminen Palkitseminen Esimerkkejä myönteisistä potilaskertomuksista Yhteenveto omasta potilaskertomuksestasi Esimerkkitapauksia kuinka ne vaikuttavat siihen miten suhtaudut itseesi? Anna kritiikkiä hyvästä ja huonosta käyttäytymisestä 8. Kokoontuminen Päämäärien päivittäminen Kertaa eri oireiden vaikeusaste Arvioi onnistumistasi suhteessa omiin päämääriisi Mitkä ovat päämääräsi tällä hetkellä? Vapaa-ajan toiminta onnistumisesi, epäonnistumisesi ja mitä muuta haluaisit pystyä tekemään? 9. Kokoontuminen Arviointi ja jatkaminen Kertaa laajennettu EuroQol-5D -kyselylomake Palaute potilaille muutoksista Kuinka hyvin olet saavuttanut päämääräsi? Kuinka muutokset olisi mahdollista ylläpitää? Kuinka rajoitteet olisi mahdollista voittaa? Palaaminen takaisin aikaisempaan kokoontumiseen 4 niiden osalta, mikäli onnistuminen ei ole olllut riittävän hyvää (saavuttanut päämääränsä heikosti)

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta Erna Kentala Vertaistuella on selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona toiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa.

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

eniere-posti eniere-posti Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland eniere-posti 3 2007 Vuosikerta XII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland 1 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017

PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017 PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN C Harjoitteita J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017 1 H1) Ohessa on esimerkkejä hankaluuksista, joita esiintyy

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Rajoitusten ja esteiden vähentäminen

Rajoitusten ja esteiden vähentäminen Rajoitusten ja esteiden vähentäminen George Beard (1876) PELKO, TERRORI JA AHDISTUS AIHEUTTAVAT SAIRAUKSIA YMMÄRTÄMINEN, ILO JA TOIVO HELPOTTAVAT NÄITÄ Elämän Arvot Hyvinvointi Lähimmäinen Muut oireet

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot