ULVILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULVILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009"

Transkriptio

1 ULVILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009

2 TILINPÄÄTÖS 2009 sivu Sisällysluettelo 1. Ulvilan kaupungin toimintakertomus vuodelta Kaupunginjohtajan katsaus vuodelta Kaupungin hallinto ja henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Ulvilan kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Kaupungin kokonaistulot ja menot Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 2.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Vesilaitos 126 Allekirjoitukset 130

3 1. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2009 Ulvilan uusi valtuusto aloitti toimikautensa vuoden 2009 alusta ja sai perinnöksi kysymyksen Ulvilan suunnasta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain soveltamisesta. Monien, värikkäidenkin vaiheiden jälkeen valtuusto päätti toukokuussa irtisanoa edellisen valtuuston tekemän kuntaliitospäätöksen ja hyväksyi elokuussa yhteistoimintasopimuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella. Tämän päätöksen jälkeen alkoi tiivis valmistelutyö yhteistoiminta-alueen käynnistämiseksi vuoden 2010 alusta yhdessä Porin kaupungin ja Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kuntien kanssa, jotka olivat edenneet valmistelutyössä jo pidemmälle. Valmisteluaika jäi vajavaiseksi, jonka johdosta yhteistoiminta-alueen kaikki toiminnot eivät olleet valmiita vuoden päättyessä. Oleellista kuitenkin oli, että ulvilalaisten palvelut säilyivät totutulla tasolla ja entisillä paikoillaan Ulvilan lähipalvelualueella. Tämä suuntaratkaisu osaltaan edesauttoi sitä, että uusi valtuusto pääsi käynnistämään Ulvilan kaupunkistrategian päivittämisen. Nykyinen vuonna 2006 hyväksytty strategia - Ulvila on - ulottuu vuoteen 2012 ja tarkistettu strategia tähtää vuoteen Strategiatyö koskettaa keskeisesti koko Ulvilan kaupungin tulevaisuuden näkymää kuntakentän suuren murroksen ja hallintorakenteiden uudistamispaineiden keskellä. Strategia tullaan hyväksymään kuluvan vuoden aikana valtuustossa ja se tulee linjaamaan Ulvilan kaupungin toimintaa asukkaittensa hyvän elämän edellytysten turvaamisessa. Kaupungin taloudellinen tulos päättyneeltä vuodelta oli ennakoitua parempi. Verotulokertymä vaikutti talousarviota parempaan tulokseen. Valtuuston kuluvalle toimintakaudelle asettama tavoite tasapainoisesta taloudesta on kuitenkin vielä saavuttamatta ja vaatii määrätietoista ja yksimielistä päätöksentekoa lähivuosina. Tätä tavoitetta kohti mentiin vähentämällä kaupungin investointien määrää lähes puoleen edellisestä vuodesta. Tällä ehkäistään kaupungin velkaantumista tilanteessa, jossa omarahoitusosuutta investointeihin ei kerry riittävästi, vaan merkittävät investoinnit tarvitsisivat lisää lainoitusta. Myös kaupungin poistojen määrä on suurista investoinneista johtuen korkea ja rasittaa voimakkaasti kaupungin vuotuista tulosta. Jotta valtuuston asettama tavoite tasapainoisesta taloudesta voidaan saavuttaa vuoteen 2013 mennessä, tarvitaan investointien vähentämisen lisäksi selkeää ja pitävää palvelujen tuotantorakenteiden muutosta käyttötalouden menojen kasvun leikkaamiseksi. Ulvilan itsenäinen tulevaisuus ratkaistaan sillä, miten kunnalliset peruspalvelut kyetään Ulvilassa lähivuosina tuottamaan ja järjestämään nykyistä pienemmin voimavaroin. Nykymallilla riittävää menokarsintaa ei saada toteutettua. Vaikuttava muutos saadaan aikaiseksi vain yksituumaisilla ja pitävillä poliittisten päättäjien linjauksilla ja läheisellä yhteistyöllä kaupungin virkamiesten kanssa hyödyntäen koko henkilöstön tieto-taitoa palvelujen järjestämisessä. Esitän parhaat kiitokset kaupungin henkilöstölle kovissa muutospaineissa hyvin tehdystä työstä ja ulvilalaisten palvelemisesta vuonna 2009 sekä luottamushenkilöille ja sidosryhmille toimivasta yhteistyöstä. Arto Saarinen kaupunginjohtaja

4 1.2. KAUPUNGIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 2 Ulvilan kaupungin hallinto-organisaatio oli vuonna 2009 seuraava: Valtuuston jäsenmäärä on 35. Vuosi 2009 oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valitun valtuuston 1. toimintavuosi. Valtuustossa olivat edustettuna seuraavat poliittiset puolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11 valtuutettua; Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua; Suomen Keskusta 6 valtuutettua; Vasemmistoliitto 4 valtuutettua, Vihreä Liitto 2 valtuutettua, Perussuomalaiset 1 valtuutettu ja Kristillisdemokraatit 1 valtuutettu. Valtuuston puheenjohtaja oli insinööri Pekka Leino (Kesk), I varapuheenjohtajana rehtori Kimmo Vepsä (Kok.), II varapuheenjohtajana autonkuljettaja Ari Lehtonen (SDP.) ja III varapuheenjohtajana toimistovirkailija Anne Taavela (Vas.). Valtuusto kokoontui vuonna kertaa. Toimikaudeksi valitun kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: varajäsen Sirkka Saari, pj. (Kok.) Seppo Virtanen, vpj. (Sdp.) Tiina Ahonen (Kok.) Hanna Anttila (Kesk.) Leena Jokinen-Anttila (Sdp.) Tapani Kankaanpää (Kok) Anni Kulmala (Sdp.) Seppo Käyrä (Kesk.) Matti Lankiniemi (Vihr.) Ari Ruoho (Kok) Matti Saarinen (Vas.) Pia Haanpää (Kok.) Arto Tuohimaa (Sdp.) Elina Heikkilä (Kok.) Carita Kleemola (Kesk.) Heidi Rosenblad (Sdp.) Markku Kirra (Kok.) Johanna Salomäki (Sdp.) Matti Koskela (Kesk.) Tero Järvelä (PS) Antti Paala (Kok.) Pekka Tuori (Vas.) Kaupunginhallituksen esittelijänä on kaupunginjohtaja Arto Saarinen. Kaupunginhallitus piti vuonna 2009 yhteensä 26 kokousta.

5 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ 3 Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 823 (867) henkilöä, joista 632 (640) oli vakinaisessa ja 177 (217) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 7 (10). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 51 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta vähentyi 8 henkilöllä ja määräaikainen henkilöstö 40 henkilöllä. Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 25. Kaupungin palveluksesta erosi 19 henkilöä, joista täydelle eläkkeelle siirtyi 17 henkilöä. Täyttä työaikaa tekeviä henkilöstöstä oli 672 eli 82,4 % (82,7 %). Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2009 lopussa 37 henkilöä (37) sekä osa-aikalisällä ja osittaisella hoitovapaalla 12 henkilöä (6). Vuoden 2009 aikana eri pituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 2911 (2908) ja niissä 1159 eri henkilöä (1185). Työllistämistuella palkattujen henkilöiden kokonaismäärä vuonna 2009 oli 16 (17). Kaupungin henkilöstömäärän kehitys Lukumäärä vuosi henkilöstömäärä* työllistämistuella palk. henkilöstö yhteensä muutos, % , , , ,07 * vakinaiset ja tilapäiset, ei työllistämistuella palkattuja Henkilöstö

6 Kaupungin henkilöstömenojen kehitys vuosina : palkat sivukulut henkilöstökorvaukset yht muutos, % 5,48 4,08 8,70 2,45 HENKILÖSTÖMENOT palkat sivukulut Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 2,4 %. Yhteensä sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli 9456 (9692). Työtapaturmien vuoksi poissaolopäivien lukumäärä oli 252 työpäivää (vuonna työpäivää). Vuodelta 2009 laaditaan erillinen henkilöstökertomus YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden pitkään jatkunut positiivinen kehitys muuttui rajusti jo vuoden 2008 lopussa. Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi muuttui vuonna 2009 maailmanlaajuiseksi taloustaantumaksi ja monissa maissa jopa lamaksi, josta toipuminen tulee olemaan todennäköisesti hidasta. Yleismaailmallisen taantuman vaikutukset näkyivät selvästi myös Suomessa koko vuoden 2009 ajan. Ennusteiden mukaan Suomessa kansantalouden toipuminen lamasta tulee tapahtuman hitaammin kuin yleisesti Euroopassa. Suomen bruttokansantuotteen määrä aleni Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan peräti 7,8 prosenttia vuonna Kansantalouden taantuman syvyyttä kuvaa se, että tuotannon romahdus yksittäisenä vuonna oli suurin vuosien 1917 ja 1918 jälkeen luvun alun lamavuosista vuonna 1991 bruttokansantuotteen määrä väheni 6 %. Vuoden 2009 lopulla bruttokansantuotteen lasku pysähtyi, mutta tuotanto ei juurikaan kasvanut alkuvuoteen verrattuna. Koko vuoden työttömyysaste vuosikeskiarvona oli tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 6,4 prosenttia. Vuonna 2010 työttömyyden on ennustettu nousevan noin 10 prosenttiin. Kuluttajahintaindeksi oli vuonna ,0 prosenttia. Yleinen korkotaso laski merkittävästi vuoden 2009 alusta lukien ja korkotaso pysyi alhaisena koko vuoden.

7 5 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti 1,0 prosenttia. Koko maassa kotitalouksien saamat palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi neljä prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 prosenttia, erityisesti saadut eläkkeet kasvoivat. Kotitalouksien maksamat välittömät verot alenivat runsaat kuusi prosenttia. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen yhteismäärä oli vuonna ,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 1975 lähtien verokertymä on alentunut edelliseen vuoteen verrattuna vain kuudesti, eikä kertaakaan yhtä paljon kuin nyt. Kotitalouksien tuloveroja kertyi vuonna 2009 lähes seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion tulovero väheni yli 21 prosenttia, kun taas kuntien tuloverokertymä kasvoi noin kaksi prosenttia. Valtion tulovero sisältää sekä ansio- että pääomatuloveron. Yhteisöveron tuotto laski noin 46 prosenttia ja oli 3,4 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöverosta laski suhteellisesti vähemmän kuin valtion osuus, sillä kuntien jako-osuutta nostettiin väliaikaisesti vuonna OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Satakunnan maakunnan asukasluku väheni edelleen vuonna asukkaalla. Asukasluvun väheneminen kuitenkin hidastui viime vuonna merkittävästi sillä vuonna 2008 maakunnan asukasmäärä väheni vielä 718 henkilöllä. Merkittävää on, että Porin kaupungin asukasluku on hyvin pitkä alenevan kehityksen jälkeen kääntynyt lievään nousuun. Ulvilassa asukasluku pieneni vuonna asukkaalla. Kaupungin väkiluku on 2000 luvulla vähentynyt 406 asukkaalla eli 2,9 %. Ulvilan kaupunkistrategian keskeinen tavoite positiivinen asukasluvun kehitys on viime vuosien kehityksen valossa vaativa seudullinen tavoite. Asukasluvun lasku jatkuessaan vähentää kaupungin tuloja verotuloissa ja valtionosuuksissa sekä aiheuttaa jatkuessaan myös muutostarpeita kaupungin palvelujärjestelmälle. Erityisen ongelmallinen tilanne on luvulla, jos asukasluvun väheneminen jatkuu samanaikaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa yhä vanhusvoittoisemmaksi. Satakunnassa työttömyyden taso on jo pitkään ollut selvästi koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Vuonna 2009 Satakunnan työttömyysaste oli 10,7 %, kun se vuonna 2008 oli 8,9 %. Taloudellisen laman edetessä myös Ulvilan työllisyystilanne heikkeni vuoden 2009 aikana vuosikeskiarvona Ulvilan työttömyysaste oli vuonna ,1 %, kun se vuonna 2008 oli 8,2 %. Ulvilan elinkeinoelämä on yritysten määrän suhteen kehittynyt 2000 luvulla siten, että yritysten lukumäärä on kasvanut vuoden 2000 luvusta 638 lukuun 767 vuonna Työpaikkamäärä vastaavasti on vähentynyt vuoden 2000 luvusta 3938 lukuun 3864 vuonna Vuonna 2008 Ulvilassa aloittaneiden yritysten määrä oli 73 ja lopettaneiden määrä 69. Ulvilan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,4 %. Työpaikkaomavaraisuusaste on vähitellen kasvanut (vuonna 2005 luku oli 60,8%), mutta edelleen Ulvilan työpaikkaomavaraisuus kuuluu alhaisimpien joukkoon koko maassa ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Kaupungin vuosikate oli vuonna ,2 milj. euroa, mikä on noin 0,2 milj. euroa ja 8,3 % suurempi luku kuin vuotta aikaisemmin. Tilikauden tulos oli -1,5 milj. eli lähes täsmälleen

8 6 sama kuin vuonna Poistoerokirjausten ja varausten ja rahastosiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui ,21, mikä on noin vähemmän kuin vuonna Vuonna 2009 käyttötalouden toimintakate (-jäämä) oli 56,6 milj. euroa, mikä on 6,1 % enemmän kuin vuonna Toimintajäämä oli lähes täsmälleen muutetun talousarvion mukainen (toteutumisprosentti on 99,9 %). Toimintamenojen kokonaismäärä oli 71,9 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen toteutumisprosentti talousarvioon verrattuna on 101 %. Toimintakulut kasvoivat Ulvilassa 5,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot ylittivät talousarvion myös 0,7 milj. euroa ja toimintatuottojen toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna oli 105,6 %. Toimintatuotot kasvoivat 3,7 % vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2009 aikana tavoitteeksi asetettiin käyttömenojen vähentäminen 1,5 % vahvistetusta talousarviosta. Tavoitetta ei saavutettu. Talouden muutettua tavoitetasoa ei yhdistetty toiminnallisiin tavoitteisiin. Tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen (kuntien neljännesvuositilasto) mukaan kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat keskimäärin 5 prosenttia vuonna 2009 edellisestä vuodesta. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot lisääntyi 2 prosenttia. Toimintamenoista palvelujen ostot olivat 10 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot vähenivät 10 prosenttia ja maksetut avustukset kasvoivat 8 prosenttia. Keskimärin kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia 2009 edellisvuodesta. Myyntitulot kasvoivat 5 prosenttia ja maksutulot 4 prosenttia. Kuntien toimintajäämä kasvoi keskimäärin 5,3 % vuonna 2009 Ulvilan palkkasumma oli vuonna 2009 lähes 23,7 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa ja 2,4 % enemmän kuin vuonna Kokonaishenkilöstömenojen määrä oli 30,5 milj. euroa, mikä on 1,9 % enemmän kuin vuonna kokonaishenkilöstömenoihin vaikutti osaltaan kela maksun poistuminen kesken vuoden. Palkkasumma alitti muutetun talousarvion 0,5 milj. eurolla (toteutumisaste 97,9) ja henkilöstömenot yhteensä 1,1 milj. euroa (toteutumisaste 96,6 %). Ulvilan verotulojen kokonaismäärä vuonna 2009 oli 40,9 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa enemmän kuin muutettu talousarvio. Verotulojen toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna on 101,4 %. Verotulot kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna 1,9 milj. euroa ja 4,7 %. Verotulojen kasvuun vaikutti merkittävältä osalta tuloveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotus. Ilman tuloveroprosentin korotusta verotulojen muutos vuoteen 2008 verrattuna olisi ollut 2,2 %. Kunnallisverotilitykset kasvoivat 5,6 %, yhteisöverotilitykset vähenivät 21,3 % ja kiinteistöverotilitykset kasvoivat 5,3 % vuoteen 2008 verrattuna. Käyttötalouden valtionosuuksien kokonaismäärä vuonna 2009 oli 17,9 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 0,1 milj. eurolla (toteutumisaste 100,7 %). Valtionosuudet olivat 11,2 % suuremmat kuin vuonna Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) yhteismäärä oli vuonna ,8 milj. euroa eli n. 3,7 milj. euroa ja 6,6 % enemmän kuin vuonna Verorahoituksen toteutumisaste talousarvioon verrattuna oli 101,2 %. Investointimenot vuonna 2009 olivat yhteensä 5,5 milj. euroa ja investointitulot 1,7 milj. euroa. Investointimenojen toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna oli 97,7 % ja investointitulojen 92,6 %. Merkittävimmät investointikohteet vuonna 2009 olivat: - Yhteiskoulun peruskorjauksen 3. vaiheen loppuunsaattaminen 1,8 milj.. Koulun peruskorjaushanke käynnistyi vuonna Peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat kalustohankintoineen yhteensä lähes 8 milj. euroa. Valtionosuutta hankkeen kus-

9 7 tannuksiin on myönnetty yhteensä 2,9 milj. euroa. Jälkirahoitteinen valtionosuus maksetaan kaupungille 7 vuoden aikana. Peruskorjaus valmistui kesällä Vesilaitoksen investoinnit olivat yhteensä 0,5 milj. euroa. - Kiinteistöjen ostoon käytettiin vuonna 2009 yhteensä 0,3 milj. euroa. Kiinteistöjen myyntitulot olivat yhteensä 0,9 milj. euroa. - Ulvilan ja Kullaan kuntaliitossopimuksen mukaisten yhdistymisavustuksella rahoitettavien investointien kokonaismäärä vuonna 2009 oli 1,5 milj. euroa. Kaupungin maksuvalmius oli koko vuoden 2009 heikompi kuin keskimääräin edellisinä vuosina. Vuoden alussa maksettiin pois lyhytaikainen euron suuruinen kassalaina ja vuoden lopussa nostettiin 2 milj. euron suuruinen lyhytaikainen laina. Lyhytaikaisten lainojen lisäys vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattuna oli siis Vuonna 2009 kaupungin kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 19 päivää, vuonna 2008 vastaava luku oli 15 päivää. Kaupungin varausten väheneminen heikentää edelleen kaupungin maksuvalmiutta. Vuoden 2010 helmikuun lopussa kaupungilla on lyhytaikaista lainaa 2 milj. euroa. Vuoden 2009 aikana otettiin uusia talousarviolainoja yhteensä euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin noin 1,6 milj. eurolla. Vuoden lopussa pitkäaikaisten lainojen kokonaismäärä oli 16,0 milj. euroa, mikä on 2,0 milj. euroa ja 15,1 % enemmän kuin vuonna Asukasta kohti laskettuna pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden 2009 lopussa Vastaava luku vuoden 2008 lopussa oli Lyhytaikaiset lainat huomioiden kokonaislainamäärä vuoden 2009 lopussa oli 18,0 milj. euroa eli asukasta kohti. Vuotta aikaisemmin asukaskohtainen lainamäärä oli Korkomenot vuonna 2009 olivat lähes 0,4 milj. euroa. Korkotason lasku vuoden 2008 lopusta lähtien vaikutti siihen, että korkomenot alittivat alkuperäisen talousarvion (noin ) ja myös muutetun talousarvion. Ulvilan lainamäärä on lyhyessä ajassa kasvanut niin suureksi, että korkotasolla on huomattava vaikutus kaupungin taloudelliseen asemaan. Vuonna 2009 Ulvila perui edellisen valtuuston tekemän kuntaliitospäätöksen Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kesken. Näin ollen tämä kuntaliitos jäi toteutumatta. Täyttääkseen ns. PARAS lainsäädännön vaatimukset Ulvila päätti liittyä lukien Porin perusturvan yhteistoiminta-alueeseen, joka vastaa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen järjestämisestä Porin, Luvian, Merikarvian, Pomarkun ja Ulvilan asukkaille. Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana on Porin kaupunki, jonka palvelukseen muiden kuntien ao. palvelujen henkilöstö siirtyi vuoden 2009 alussa. Yhteistoiminta-alueen toiminnasta vastaa Porin perusturvalautakunta, jossa kaikilla toiminnassa mukana olevilla kunnilla on edustus Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Vuoden 2009 tilinpäätös jatkoi viime vuodet kestänyttä heikkenevää kokonaistalouskehitystä. Vuosikate on pudonnut vuoden ,8 milj. euron tasosta 2,2 milj. euroon vuonna 2009 ja tilikauden tulos oli edellisvuoden tasolla eli noin 1,5 milj. euroa alijäämäinen. Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet käyttötalouden toimintajäämän suuri kasvu ja myös kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen loppuminen. Tuloveroprosentin toistuva korotuskaan ei ole riittänyt kääntämään talouden kehityssuuntaa. Ulvilalla ei ole mitään talouspuskureita, joilla se voisi pehmentää vuosina 2010 ja 2011 todennäköisesti toteutuvaa taloudellisen laman aiheuttamaa heikkoa verotulokehitystä. Ulvila päätti korottaa vuodelle 2010 tuloveroprosenttia kolmantena vuonna peräkkäin 0,5 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2010 talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi toimintamenot vuodelle 2010 ovat talousarviossa 2,8 % pienemmät kuin vuoden 2009 toteutuneet vastaavat menot. Vuoden 2010 käyttötalouden toimintajäämä talousarviossa on 0,9 milj. euroa ja 1,6 % pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätös. Myös investointitasoa laskettiin vuodelle 2010 merkittävästi (nettoinvestoinnit ovat 2,2 milj. euroa). Näistä toimenpiteistä huolimatta vuoden 2010 talousarviossa tilikauden tulos on 1,8 milj. euroa alijäämäinen

10 Aikaisempien vuosien menokehityksen perusteella vuoden 2010 talousarvion toteutuminen ilman toimintatapojen ja/tai palvelutason muutoksia tulee oleman epätodennäköistä. Vuoden 2010 käyttösuunnitelmat eivät riittävästi ohjaa menokehitystä vuoden 2010 talousarvion tavoitteiden mukaiseksi. Ulvilan kaupungin talous jatkaa, huolimatta tuloveroprosentin korotuksesta vuodelle 2010, edelleen heikkenevää kehitystä. Kaupungin vuosikate ei riitä lähivuosina kattamaan poistoja puhumattakaan lainojen lyhennyksistä. Merkittävä riskitekijä kaupungin taloudelle on nopeasti kohonnut velkamäärä, korkotason kohoaminen lisää merkittävästi kaupungin menoja. Ulvilan kaupungin talouden tasapainon parantaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla voidaan toimintajäämään kasvukehitys katkaista. Tämä puolestaan edellyttää palvelujen järjestämistapojen muuttamista ja toiminnan tehokkuuden parantamista sekä palvelujen priorisointia. Nähtävissä olevat ja jo lähivuosina toteutuvat palvelutarpeen muutokset väestön ikärakenteen muuttuessa edellyttävät, että rakenteelliset toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Tuloveroprosenttia jouduttaneen edelleen korottamaan jo vuonna Kaupungin talouden tasapainottaminen tällä valtuustokaudella on toteutettavissa kunnallisten palvelujen järjestämistapoja uusimalla nykyistä kustannustehokkaammiksi, mikä merkitsee palvelujen järjestämistä nykyisestä poikkeavilla toimintatavoilla ja nykyistä suuremmissa kokonaisuuksissa. Tarkasteltavaksi on otettava myös palvelujen määrä / laatu. Tämä edellyttää yhteistoiminnan lisäämistä naapurikuntien kanssa. Uudelleenarvioinnin tulee kattaa kaikki toimintatavat ja palvelualueet ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Riskikartoituksen perusteella korkein riskitaso oli henkilöriskeissä, joiden merkitys korostui erityisesti tärkeissä peruspalveluissa. Henkilöriskien merkitys todennäköisesti korostuu myös tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrän kasvaessa. Pienissä yksiköissä toiminta on yksittäisten henkilöiden ammattitaidon varassa, mikä lisää riskien mahdollisuutta. Kaupungin lainamäärän nopea kasvu lisää riskiä menojen lisääntymisestä korkotason mahdollisesti nopeastikin noustessa. Kaupungin lainojen korot ovat käytännössä kaikki sidottu markkinakorkoihin SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus sekä riskien riittävä hallinta. Sisäisellä valvonnalla myös varmistetaan, että raportointijärjestelmät tuottavat oikeata ja luotettavaa tietoa ja että toiminta on lakien, säännösten ja muiden normien mukaista. Sisäisen valvonnan järjestämisvelvoitteesta on tiedotettu osastoja. Sisäisen valvonnan ohjeen uusiminen on tarkoitus saada hyväksytyksi vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunkistrategian päivityksen valmistelutyö on käynnistynyt ja asiakirja valmistuu vuoden 2010 syksyyn mennessä. Strategian linjausten pohjalta valmistellaan kaupungin toiminta- ja palvelurakenteet ja selvitetään hallinnon järjestäminen Johtosääntöjen toimivaltakysymysten tuntemusta ja hallintaa parannetaan vuonna 2010.

11 9 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen valvonta kuuluu tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviin. Lautakuntia on ohjeistettu siitä, että ne seuraavat talousarvion toteutumista oman hallinnonalansa osalta omalla raportoinnillaan. Kaupunginhallitus seuraa koko talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumistilannetta huhtikuun lopun ja elokuun lopun tilanteessa. Lautakuntien on tullut tehdä talousarviota koskevat muutosesitykset elokuun lopun seurantatietojen perusteella. Muutosesityksiä ei ole kaikilta osin tehty eikä arviointi ole ollut riittävää. Useiden tulosalueiden osalta valtuuston vahvistamat määrärahat ja/tai tuloarviot ovat ylittyneet merkittävästikin. Nykyinen seurantajärjestelmä ei kaikilta osin ole toiminut siten, kuin on ollut tarkoitus. Tämän vuoksi osastojen on tehostettava vuodelle 2010 asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Käyttötalouden tulosalueiden määrärahaylitykset ovat yhteensä lähes 1,2 milj. euroa. Yksittäisten tulosalueiden suurimmat euromääräiset toimintamäärärahaylitykset olivat ruokapalveluyksikössä, elinkeinotoimessa ja peruskoulutuksessa. Suhteellisesti suurimmat määrärahaylitykset olivat henkilöstöhallinnossa, puistotoimessa ja kulttuuritoimessa. Suoritteita ja suoritekohtaisten kustannusten seurantaa koskevaa ohjeistusta uusittiin vuodelle Toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin parantamiseksi on välttämätöntä saada nykyistä parempaa tietoa yksikköhintojen kehittymisestä. Tämä edellyttää luotettavien mittareiden kehittämistä. Vuoden 2009 osalta suoritetiedot eivät vielä ole asetettujen tavoitteiden mukaisia. Toiminnalliset tavoitteet on asetettava niin, että ne kattavat toiminnan oleelliset osat. Mittarit tulee määritellä niin, että ne luotettavasti kuvaavat toiminnan tasoa ja palvelun laatua. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienkartoitus on järjestetty vuonna Tarve kartoituksen ajantasaistamiseen on olemassa. Riskienhallinnan merkitystä ei ainakaan kaikilta osin tunneta riittävästi. Riskikartoitus toteutetaan myös kaupungin merkittävissä tytäryhtiöissä. Vuonna 2009 ei taloudelliselta tai toiminnalliselta vaikutukseltaan merkittäviä riskejä ole toteutunut. Ruokapalveluyksikön toimesta käynnistetty keittiöiden omavalvontasuunnitelmat on uusittu vuonna Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin yleiset hankintaohjeet on hyväksytty vuonna Hankintaohjeiden noudattaminen ja hankintalainsäädännön tuntemusta tulee kaikilla organisaatiotasoilla parantaa. Porin hankintapalvelujen kanssa on voimassa sopimus hankintayhteistyöstä. Sopimustoiminta Vuokrasopimusten ja takausvastuiden seuranta on ajantasaista, muiden sopimusten luettelointi on aloitettu.

12 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kaupungin tuloslaskelma vuodelta Tuloslaskelmalla selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen määrää sekä kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Tuloslaskelman toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä, kun eri kulueriä vähennetään kunnan tuloista määrätyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla. Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisvuosilta kertyneeseen yli- ja alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) muutos, % Toimintatuotot ,07 Toimintakulut ,39 Toimintakate ,09 Verotulot ,75 Valtionosuudet ,21 Kuntaliitoksen yhdistymisavustus ,57 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,12 Muut rahoitustuotot ,99 Korkokulut ,66 Muut rahoituskulut ,78 Vuosikate ,30 Poistot ja arvonalentumiset ,87 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,52 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) ,88 Varausten lisäys (-), vähennys (+) ,75 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) ,00 Tilikauden ylijäämä / alijäämä ,49 TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 16,77 17,31 Vuosikate prosenttia poistoista 59,34 58,01 Vuosikate, /asukas 159,49 147,09 Asukasmäärä

13 11 Tuloslaskelman mukainen vuosikate vuonna 2009 oli ,36 euroa. Jotta kunnan talous on minimitasolla tasapainossa, tulee vuosikatteen kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot. Kestävä talouden tasapaino edellyttää, että tämän lisäksi vuosikate kattaisi myös lainojen lyhennykset. Vuonna 2009 vuosikate kattoi vain 59 % poistoista. Tilikauden tulos oli vuonna ,71 euroa ja tilikauden alijäämä ,21 euroa. Tilikauden tulos on lähes täsmälleen sama kuin vuonna Vuosikate / poistot TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 Vuosikate Poistot TALOUDEN KEHITYS Vuosikate Tilikauden tulos Tilik. Yli/Alijäämä

14 Toiminnan rahoitus Seuraavassa on esitetty kunnan tilinpäätöksen mukainen rahoituslaskelma vuodelta Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat , Kassavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 46,39 28,67 Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,22 24,48 Lainanhoitokate 1,26 1,43 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

15 13 Investointien tulorahoitus -tunnusluku osoittaa, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuonna 2009 investointien tulorahoitusprosentti oli 46,39. Investointimenojen jyrkkä väheneminen on nostanut tunnuslukua vuoden 2008 tilanteesta. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Ulvilan vuoden 2009 tunnusluku on 1,3, vuonna 2007 tunnusluku oli vielä 4,2. Kassan riittävyyttä kuvaava tunnusluku osoittaa, että kunnan kassavarat riittivät vuonna 2009 kattamaan keskimäärin 19 päivän kassasta maksut. LAINAMÄÄRÄN KEHITYS TA -lainat Lyhennykset Uudet lainat TA -lainat kassalainat Lainat asukasluku lainat / as LAINAMÄÄRÄN KEHITYS /AS Lainat lainat / as.

16 Tase ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kunnan tase tilanteessa Taseen perusteella laadituilla tunnusluvuilla kuvataan kunnan rahoitusrakennetta. VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Muut velat Saamiset Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 62,48 65,96 Rahoitusvarallisuus, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 37,58 35,01 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Lainat, /as Lainasaamiset , Asukasmäärä

17 Tunnusluvuista omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Vuonna 2009 Ulvilan omavaraisuusaste oli 62,5 % eli 3,5 % yksikköä vähemmän kuin vuonna 2008 ja yli 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Rahoitusvarallisuus osoittaa kunnan likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Ulvilassa vieraan pääoman määrä on rahoitusvarallisuutta suurempi; vuonna 2009 rahoitusvarallisuus asukasta kohti oli euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötuloina huomioidaan toimintatuotot, verotulot, ja käyttötalouden valtionosuudet. Koko kuntasektorin suhteellinen velkaantuneisuusaste on noin 40 %. Ulvilassa ko. suhdeluku oli vuonna ,6 % Kaupungin kokonaistulot ja -menot Ulvilan kokonaistulot ja -menot vuonna 2009 on esitetty seuraavassa. Laskelma on tehty tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. % % TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,9 Verotulot ,7 - Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Valtionosuudet ,1 Kuntaliitos yhdistymisavustus ,1 Korkotuotot ,3 Korkokulut ,5 Muut rahoitustuotot ,1 Muut rahoituskulut ,0 Tulorahoituksen korjauserät ,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden +/- Pakollisten varausten muutos luovutusvoitot ,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,0 Investointimenot ,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset ,5 Antolainasaamisten vähennykset ,5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,8 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,5 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot ,70 Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutokset ,70

18 2. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Kiinteistöyhtiöt 10 Asunto-osakeyhtiöt 10 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 1 Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä 27 1 Yksityiskohtainen erittely kaupungin omistuksessa muissa yhteisöissä esitetään liitetiedoissa. Satakunnan Erityishuoltopiirin kuntayhtymä yhdistyi Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymään KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna Valtuusto on asettanut vuoden 2009 talousarviossa tärkeimmille tytäryhteisöille eli Kiinteistö Oy Vuokrakodit Oy:lle ja Ulvilan Lämpö Oy:lle tavoitteita. Vuokrakotien osalta tavoitteet koskevat vuokrausastetta ja toisaalta tulevaisuuden asuntokannan määrää. Ulvilan Lämpö Oy:n osalta tavoitteet koskevat energian hintaa ja toimintavarmuuden ylläpitämistä. Konserniyhtiöille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niiden yleistä toimintaa on seurattu valtuustolle esitetyissä kahdessa talousseurantaraportissa (4/2009 ja 8/2009). Tarvittaessa kaupunginhallitus antaa konserniyhtiöiden hallinnossa oleville kaupungin edustajille ohjeita yhtiöiden päätöksentekoon. Kaupunginhallitus käsittelee tytäryhtiöiden tilinpäätösasiakirjat ja seuraavan vuoden talousarviot OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Ulvilan valtuusto hyväksyi yritystilasopimuksen, jonka mukaan Kiinteistö Oy Ulvilan Sammontie 9 rakennutti Satmatic Oy:n käyttöön teollisuus-/toimistotilaa yhteensä 1848 m². Yritys vuokrasi tilat 10 vuodeksi. Vuokra-aikana yritys lunastaa teollisuuskiinteistön omistukseensa. Lopulliset kustannukset olivat 1,6 milj. euroa ja kohde valmistui Tytäryhtiöt tekevät käyttöomaisuuden poistoja vain tilikauden tuloksen rajoissa. Konsernitilinpäätöstä varten yhtiöt ilmoittavat kaupungille suunnitelman mukaiset poistot. Menettelystä on sovittu yhtiöiden ja kaupungin välillä.

19 2.4. SELONTEKO KOSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 17 Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä että lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä että omaisuus ja voimavarat turvataan. Konsernivalvonnasta vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä konserniohjeessa mainitut muut viranhaltijat. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeessa on linjattu kaupungin toimielinten toimivallan jako kuntakonsernia koskevissa asioissa. Konserniohjeen mukaan valtuusto: - määrittelee kaupungin tavoitteet ja omistajapolitiikan linjaukset. Merkittävät päätökset tehdään yhtiöiden perustamisen yhteydessä sekä hankkeiden rahoituspäätöksissä. - päättää erikseen tytäryhteisöjen merkittävistä toiminnan laajentamista/uusia toimintoja koskevista asioista. - hyväksyy konserniohjeet. Kaupunginhallituksen / kaupunginjohtajan tehtävänä on: - nimetä edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiö- ja vastaaviin kokouksiin. - antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntaa edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta ellei ohjeiden antoa ole johtosäännöllä annettukaupungin muulle viranomaiselle. - seurata kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tehdä tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista. - raportoida valtuustolle tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Osastopäällikkö: - vastaa ohjeiden toteutumisesta toimialansa yhtiöissä. - seuraa toimialallaan kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle/kaupunginhallitukselle. - seurata toimialallaan kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginjohtajalle/kaupunginhallitukselle. Konserniohjeessa on säännös siitä, miten yhtiöiden tule informoida kaupungin johtoa yhtiön asioissa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Tarvittaessa kaupunginhallitus on antanut kaupungin edustajille tytäryhtiöissä ohjeita menettelystä päätöksenteossa. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan seuranta on tapahtunut kahdesti vuodessa tapahtuvat talouden seurantaraportoinnin yhteydessä sekä tilinpäätösvaiheessa koko vuoden osalta. Raportointi ei ole perustunut tunnuslukuihin ja niiden pohjalta tehtyyn analyysiin. Raportointia on tarkoitus kehittää siten, että tunnuslukuvertailuilla saadaan käsitys kannattavuudesta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta, jolloin kyetään arvioimaan kuntakonsernin taloudellisia riskejä nykyistä paremmin.

20 Keskitettyjen toimintojen käyttö 18 Keskitetyistä toiminnoista on ohjeet konserniohjeessa. Tällaisia toimintoja ovat ohjeen mukaan hankinnat, rahoitusta, sijoituksia ja takauksen antamista koskevat ohjeet, henkilöstöpolitiikka, riskienhallinta ja konsernin tarkastus ja valvonta. Ulvilan kaupungin kolme työntekijää työskentelee Ulvilan Isännöintipalvelu Oy:ssä. Konserniyhtiöiden rahoitustarpeista on neuvoteltu kaupungin edustajien kanssa. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjen riskienhallintamenettelyä. Taloudellisiin riskiin varautumiseksi ohjeissa on edellytetty, että tytäryhteisön tulee etukäteen saada kaupunginhallituksen/valtuuston suostumus taloudellisesti merkittäviin toimiin. Merkittävissä tytäryhteisöissä on edellytetty suoritettavan riskikartoitus.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2006

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2006 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2006 Tilinpäätös 2006 LAHTI TP 2004 TP 2005 TP 2006 Asukasluku (31.12) 98 293 98 411 98 755 Veroprosentti 18,25 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 247 381 258 802 274 700 Vuosikate

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot