Tehdään yhdessä sosiaaliala näkyväksi. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehdään yhdessä sosiaaliala näkyväksi. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry"

Transkriptio

1 Tehdään yhdessä sosiaaliala näkyväksi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

2 Sisältö Vaikuta tehokkaasti asiantuntijana 4 Valppautta ja suunnitelmallisuutta 5 Vaikuttamisen viestinnälliset keinot 6 Muuttaisinko maailmaa sähköpostilla vai puhelimella? 7 Argumentoinnin aarteet, suostuttelun salat 7 Yhteistyöhön median kanssa 10 Anna sosiaalialan asiantuntijalle kasvot ja ääni 11 Soita toimittajalle 12 Kirjoita asiantuntija-artikkeli tai mielipide 14 Kansalaisyhteiskunnan kansalainen 17 Tunne prosessit 18 Valitse toimikenttäsi 18 Ryhtyisitkö poliitikoksi? 19 Ammattiyhdistysaktiivi vaikuttaa omaan palkkaansa 20 Sopimisen askelkuviot 21 Palkkapalikat järjestykseen 21 Palkankorotukset perustuvat sopimuksiin ja neuvottelutaitoon 23 Layout ja kuvitus: Kinestasis Oy / Veikko Anttila Painopaikka: Painotalo Auranen Oy 2007

3 Lukijalle Sosiaalialalla työtään tekevät tietävät työnsä olevan merkityksellistä ja tärkeää. Kansalaiset arvostavat sosiaalipalveluita ja ovat valmiit maksamaan veroja saadakseen palveluita. Nuoret ammatinvalitsijat ovat kiinnostuneita sosiaalialasta ja vuosittain yli opiskelijaa aloittaa sosiaalialan opinnot. Silti sosiaalialan vetovoimasta on aihetta olla huolissa, sillä työolosuhteet ovat kehnot, muutostahti valtava ja palkkaus epätyydyttävä. Paljon pitää korjata ja muuttaa, jotta alan vetovoimaa saadaan lisätyksi ennen kuin suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Talentian jäsenkyselyssä ja yhteisökuvatutkimuksessa toivottiin sosiaalialan ja ammattijärjestön näkymistä julkisuudessa nykyistä enemmän. Kevään aikana Talentia toteuttaa kampanjan, jonka aikana alan osaajat näkyvät mediassa ja ulkomainonnassa. Myös työnantajat ja valtiovalta suunnittelevat kampanjoita sosiaalialan herättämien mielikuvien parantamiseksi. Kampanjoilla on oma tehtävänsä, mutta ne tulevat ja menevät. Ihmisten jokapäiväisen toiminnan vaikutus säilyy. Ihmisten kohtaamisista syntyvät todenmakuiset mielikuvat ja vaikutukset. Jokainen sosiaalialan toimija luo kuvaa alasta. Käsillä oleva vihkonen haluaa innostaa ja rohkaista sinua ottamaan paikkasi sosiaalialan vaikuttajana. Vaikuttamisen areenoita on monia: työ, asuinkunta ja sen järjestöt, media, ammattiliitto, politiikka, Suomi ja koko maailma.

4 Vaikuta tehokkaasti asiantuntijana Sosiaalialan ammattilaisena sinulla on työssäsi mahdollisuus vaikuttaa alan näkymiseen ja kuulluksi tulemiseen. Olet asiantuntijan roolissa monissa ammatillisissa tilanteissa. Käytä tilanteet hyväksi. Ole aktiivinen työyhteisön kokouksissa, verkostokokouksissa ja huolto- ja hoitopalavereissa. Ota myös vastaan luottamus- ja edustustehtäviä ja käytä puheenvuoroja aina, kun tulee tilaisuus. Tiedon tuottaminen on tullut sosiaalialalla yhdeksi tavaksi vaikuttaa: tilastolliset tiedot tehdystä työstä, vaikuttavuustutkimukset, sosiaalinen raportointi ja kvalitatiivinen tutkimus mm. huono-osaisuuden kokemisesta. Välitä tietoa poliittisille päättäjille, virkamiehille ja yhteistyötahoille, perustele näkemyksiäsi, pyydä oikeita päätöksiä. Asiantuntijuutesi ja ammattisi luonne antaa sinulle siihen oikeuden ja myös velvoittaa toimimaan. 4

5 Oleellista on myös, että sosiaalialan ammattilaiset ovat mukana työorganisaatioidensa strategisessa kehittämisessä. Aina vaikuttamismahdollisuuksia ei anneta, vaan niitä on tehtävä itse. On tärkeää, että päätöksenteossa kaivattu sosiaalialan ääni tulee alan ammattilaisilta itseltään. Mikäli valmiita vaikuttamisen mahdollisuuksia ei avaudu, ammattilaiset voivat viedä oma-aloitteisesti tietoa työstään, sen vaikutuksista, epäkohdista ja haasteista päätöksentekoon myös aloitteiden, lausuntojen, kannanottojen ja vetoomusten avulla. Toimi yhdessä toisten kollegoiden kanssa, sillä yhteistyöstä saa voimaa. Yksin voi toivottomuus tai väsymys viedä innostuksen. Asiakkaat ovat myös tarpeellinen liittolainen vaikuttamistyössä. Hyvänä esimerkkinä on 90-luvulla toimintansa aloittanut ToTu-liike, joka aloitti kamppailun paremman toimeentulotuen puolesta, kun valtiovalta oli toimeentulotukea leikkaamassa. Liike kokosi kansalaisjärjestöjä, ammattilaisia ja asiakkaita yhteiseen toimintaan toimeentulotuen asumisomavastuun poistamiseksi. Liike on saanut paljon aikaan, eikä vähäisin tulos ole liikkeessä mukana olijoiden oma voimaantumisen tunne. Valppautta ja suunnitelmallisuutta Valppaus Kaiken vaikuttamisen perusta on valppaus. Valppaus on jatkuvaa hereillä oloa. Seuraa alan keskusteluja, havainnoi ympäristöä, esimerkiksi yhdenmukaisuuksia asiakaskunnan tilanteissa, kiinnitä huomiota hiljaisiin signaaleihin, jotka ennakoivat muutoksia. Kiinnostu asioista, tartu kiinni niihin. Ymmärrys lähtökohdista Ongelmiin liittyy aina eri näkökulmia ja kantoja. Tehokas vaikuttamien edellyttää, että myös omasta poikkeavat kannat tiedetään ja ymmärretään, jotta vaikuttava argumentointi onnistuu. Tarvitset tahtoa saada muutosta aikaan ja realistista näkemystä siitä, onko muutos mahdollinen. Toimintasuunnitelma Kun ongelma on havaittu, lähtökohdat selvillä ja muutosvimma päällä, on aika tehdä suunnitelma miten asiassa edetään: oletko liikkeellä yksin vai onko sinulla tukijoukkoja, mikä on vaikuttamisen tavoite, mikä on ydinviestisi perusteluineen, millä resursseilla olet liikkeellä (aika, ihmiset, raha), mikä on vaikuttamisesi kohderyhmä ja keinot?

6 Toiminta Kun suunnitelma on valmis, on aika toteuttaa se. Keinot kannattaa valita resurssien ja osaamisen mukaan, mutta myös keinojen vaikuttavuuden mukaan. Vaikuttamisviestejä voi välittää hakemalla näkyvyyttä asialle mediassa (kirjoitukset lehdissä, jutut radiossa tai tv:ssä), nettisivuilla, keskustelupalstoilla, blogeilla, ottamalla suoraan yhteyttä päätöksentekijöihin, tekemällä kohdennettuja tai julkisia aloitteita, kannanottoja ja lausuntoja, laatimalla vetoomuksia, tiedottamalla, järjestämällä tapahtumia, tempauksia, kampanjoita ja mielenilmauksia, tekemällä ja jakelemalla julkaisuja/painotuotteita (lentolehtiset, esitteet, lehdet, julisteet, tarrat...), järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Jälkihoito ja seuranta Vaikuttamiseen liittyvää toimintaa ja siinä onnistumista kannattaa arvioida, jotta mahdolliset korjausliikkeet tai viestin vahvistaminen osataan kohdentaa ja ajoittaa oikein. Mikäli vaikuttamistyössä päädyttiin onnistuneisiin tuloksiin, kannattaa luotuja verkostoja ylläpitää. Vaikuttamisen viestinnälliset keinot Vaikuttavuus Vakuuttavuus Asiantuntemus Luotettavuus Karisma Väitteet ja perustelut perustuvat faktoihin Selkeys Havainnollisuus

7 Aloita urasi sosiaalilobbarina tästä Tarkkaile ympäristöäsi: kuuntele asiakkaita ja työtovereita Tuo mahdolliset epäkohdat alan toimijoiden ja päättäjien tietoisuuteen Osallistu julkiseen keskusteluun epäkohdista ja onnistumisista Palvele mediaa: anna tietoa/haastattelu aina sitä pyydettäessä Palvele päättäjiä: anna osaamisesi ja tietosi heidän käyttöönsä sitä pyydettäessä Ota vastaan sinulle osoitettu luottamus ottamalla vastaan edustus- ja luottamustehtäviä Osallistu sellaisten järjestöjen toimintaan, jotka ajavat sinulle tärkeitä asioita Anna tukesi itsellesi tärkeitä asioita ajaville tahoille ja kansanedustajille Muuttaisinko maailman sähköpostilla vai puhelimella? On tärkeää valita oikea väline asian viestimiseen. Jos halutaan vain välittää tietoa (tiedottaa), riittää niin sanottu köyhempi, kirjallinen väline. Mutta jos halutaan keskustelua, osallistumista, yhteistyötä, kehittämistä tai luoda/ylläpitää suhteita, on kysymys vuorovaikutuksesta ja tällöin rikkaampi väline toimii paremmin, kuten henkilökohtainen käynti, puhelin. Joskus on tarkoituksenmukaista tehostaa viestiä käyttämällä useita eri keinoja. Esimerkiksi kiireistä poliitikkoa voi lähestyä ensin kirjeitse, sähköpostitse ja vahvistaa postin huomioarvoa soittamalla perään ja mahdollisesti sopia tapaamisesta. Argumentoinnin aarteet, suostuttelun salat Vaikuttamisen keskiössä on argumentointi, arkisemmin suostuttelu. Suostutella voi negatiivisesti kovalla vallankäytöllä ja pakottamalla, mikäli asema antaa siihen mahdollisuuden, mutta positiivisilla keinoilla päästään tutkitusti kestävämpiin tuloksiin. Positiiviset vaikuttamiskeinot tuottavat useimmin tilanteen, jossa molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja motivoituneita muutoksen tekemiseen. 7

8 Perusteleminen Käytä loogisia väitteitä ja tosiasioita osoittaaksesi tavoitteen saavuttamisen tärkeyden. Selitä, miten muutos ja esityksesi kannattaminen edistää asianosaisten asemaa/elämää/tilannetta tai jos muutoksesta on jotain konkreettisia palkkioita, esitä millaisia saavutuksia myöntymällä on mahdollisuus saada. Jos kuulijat ovat tietoisia asian molemmista laidoista, kerro niistä ja perustele puoltamasi kanta. Jos kuulijat on jo kanssasi samaa mieltä, omasta näkökulmasta esitetty argumentti vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta (me-henkeä). Yleensä on toimivampaa esittää kanta ja toimintaehdotus ensin ja perustella se esimerkein. Jos kuitenkin tiedät yleisösi olevan ehdotustasi vastaan, on parempi aloittaa esimerkein, jotka perustelevat ja oikeuttavat myöhemmin esittämääsi ehdotusta. Kun perustelet kantaasi, vie perustelut ajatuksellisesti mahdollisimman pitkälle, eli sen sijaan, että kerrot kuinka hyviä elementtejä uudessa toimintamallissa on, kerro mitä hyötyä heti ja pitkällä tähtäimellä sillä on toimintamallin käyttöönottajille. Jos haluat muutoksen kuulijoiden toimintaan, esitä toiveesi lisäksi konkreettinen ja mahdollinen vaihtoehto nykyiselle toiminnalle. Jos kuulijat ovat vastahakoisia myöntymään kantaasi, ota selvää miksi. Jos löydät niistä ristiriitaisia perusteluja, osoita niiden ristiriita tämä yleensä saa kuulijan luopumaan ainakin jostain vastaväitteestä ja mahdollisesti myöntymään. Mieti valmiiksi erilaisia mahdollisia vasta-argumentteja ja vastauksia niihin. Aito ystävällisyys ja kehuminen Kun haluat saada aikaan asennemuutosta tai toimintaa, kokeile kiittämistä, kehumista, imartelua, mutta vain silloin kun todella tarkoitat sitä, sillä aidot kehut avaavat useampia ovia kuin avaimet. Teennäisyys ja mielistely eivät toimi. Innostaminen Inspiroi ja innosta myönteisyydellä. Aito myönteisyys tarttuu. Vetoa kuulijoille tärkeisiin arvoihin ja ihanteisiin. Vetoa haluun samastua onnistujiin.

9 Yhteishengen rakentaminen Aloita perustelut yhteisestä maaperästä ja asioista/väitteistä, joista on helppo olla yhtä mieltä. Osoita, että kenenkään ei tarvitse tehdä muutosta yksin, vaan sinä olet/organisaatiosi on mukana muutoksessa ja tukee erilaisin resurssein muutosta. Osallistaminen Aktivoi ja rohkaise kuulijoita, kerro heidän omasta pystyvyydestään. Kannusta heitä olemaan oma-aloitteisia ja tekemään omia kehittämisehdotuksia ja auttamaan muutoksen ja toiminnan suunnittelussa. Ihmisten osallistuminen muutokseen ja vaikuttamisen mahdollisuudet lisäävät halua ja sitoutumista muutokseen. Älä syötä valmiita toimintamalleja vaan ohjaile kuulijoita oikeaan suuntaan ja anna heidän itse keksiä se mitä tehdään muutoksen aikaansaamiseksi. Yksinkertaistaminen Asiat voi aina esittää yksinkertaisemminkin, pyri aina yksinkertaiseen ja selkeään ja pyri konkretisoimaan kohdennetusti abstraktit asiat. Liittoutuminen Liittoudu samaa mieltä olevien kanssa, monta ääntä kuullaan paremmin kuin yhtä. Vaihtokauppa Vastavuoroisuuden periaate on saada vastapalvelus palveluksesta. Palveluksien tekeminen petaa mahdollisuuksia vaikuttaa myöhemmin. Vaikutusvaltaisen tuki Hae tukea vaikutusvaltaiselta, arvostetulta henkilöltä ja viittaa hänen myötämielisyyteensä asian suhteen.

10 Yhteistyöhön median kanssa Toimittaja on sosiaalialan vaikuttajalle hyvä yhteistyökumppani. Yhteistyö toimittajan kanssa voi olla hedelmällinen, kun yhteistyökumppanit tuntevat toistensa toimintatavat, kunnioittavat toistensa osaamista ja ovat avoimia toisilleen. Näiden edellytysten eteen on vielä paljon tehtävää sekä sosiaalialan ammattilaisten että journalistien piirissä. Journalistin ohjeiden mukaan toimittaja on vastuussa lukijalleen, kuulijalleen ja katsojalleen, joilla on oikeus tietää mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Toimittaja ei missään tilanteessa luovuta toimitusvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Toimitukset päättävät, mitä asioita ne julkisuuteen tuovat ja mistä näkökulmasta asiat esitetään. 10

11 Uutinen on journalistisen työn perusyksikkö. Uutiskriteerit vaihtelevat jonkin verran toimituksittain, mutta joitakin peruskriteerejä voidaan luetella: asian uutuus, kuinka laajaa joukkoa asia koskee, asian tuottama hyöty tai haitta, julkisuuden henkilö mukana, asian läheisyys, asian harvinaisuus/toistuvuus. Toimittaja tarvitsee mielenkiintoisia tietolähteitä, luotettavia asioiden taustoittajia ja hyviä haastateltavia. Yhden päivän aikana sanomalehden toimittajan pöydälle tulee vähintään toista sataa tiedotetta. Niistä hän seuloo mielenkiintoiset, joiden pohjalta lähtee tekemään juttuja. Toiset päätyvät isoiksi jutuiksi, toiset palstanpäiksi sisäsivuille. Suurin osa tiedotteista päätyy kuitenkin paperikeräykseen tai bittiavaruuteen. Kaikkein innostunein toimittaja on toteuttamaan omia ideoitaan, joista hän työstää artikkeleita, juttusarjoja, uutisia. Anna sosiaalialan asiantuntijalle kasvot ja ääni Suhtaudu myönteisesti, kun toimittaja soittaa tai ottaa muuten yhteyttä. Auta tietojen hankinnassa, haastateltavien etsimisessä ja suostu ilolla itse haastateltavaksi, jos tiedät asiasta. Toimittajan pompottaminen kollegalta toiselle ei ole suotavaa. Miksi sinä et olisi paras haastateltava? Ajattele mielestäsi huonointa mahdollista haastateltavaa ja pelasta tilanne suostumalla itse haastatteluun. Toimittaja tekee jutun joka tapauksessa, kun on asialle lähtenyt. Vinkkejä haastateltavalle Kuuntele tarkkaan kysymykset ja tarkista, jos et ole varma, että olet ymmärtänyt oikein. Mieti hyvin mitä sanot. Mitä selkeämmin ja jäsentyneemmin puhut, sitä varmempaa on, että viestisi menee perille. Ole lyhyt, jos kyse on radiosta tai televisiosta. Älä anna toimittajan johdatella. Korjaa toimittajan ajatusvirheet tai väärät ennakkokäsitykset. Kovat faktat eli numerot ja tilastot ovat joskus tarpeen, mutta älä vyörytä niitä liikaa tai liian yksityiskohtaisina. Käytä esimerkkejä elävästä elämästä ja unohda virastokieli ja ammattislangi. Älä anna vaitiolovelvollisuuden latistaa. Asioista voi yleisesti puhua menemättä tapauksiin, mainitsematta nimiä tai paljastamatta salassa pidettäviä tietoja. Älä lavertele tai puhu sellaista, mitä et halua nähdä painettuna. 11

12 Kun toimittaja pyytää sinulta haastattelua, tarkista ensin mihin välineeseen ja mihin tarkoitukseen haastattelua tai lausuntoa on tarkoitus käyttää ja missä laajuudessa. Sähköisen median kyseessä ollessa, tarkista myös, onko kyse suorasta vai nauhoitetusta ohjelmasta. Pyydä kysymysten aihepiiri tietoosi etukäteen. Voit pyytää myös kysymyksiä etukäteen, mutta toimittajat eivät mielellään niitä anna. Tilanteen aitous saattaa kärsiä tai yllätysmomentti kadota. Usein toimittajalla on kiire, ja haastattelu saatetaan tehdä puhelimessa välittömästi. Vaikka toimittaja olisi kuinka kiireessä, voit kohtuudella pyytää itsellesi ainakin 10 minuutin valmistautumisajan, jonka aikana voi koota ajatuksesi ja etsiä tarvittavat faktat. Enimmäkseen voit luottaa asiantuntemukseesi ja antautua vapaasti haastateltavaksi. Paras tapa valmistautua on miettiä valmiiksi, mitä haluat aiheesta sanoa. Siten et joudu johdatelluksi etkä unohda keskeisiä asioita. Sinulla on oikeus ennen jutun julkaisua tarkistaa, että sinua on lainattu oikein. Sen sijaan sinulla ei ole oikeutta kirjoittaa toimittajan juttua uudelleen oman mielesi mukaiseksi. Toimittajalla on oikeus omiin näkemyksiin. Jos tunnet, että lausuntosi tukee vääränlaista tulkintaa tai esiintyy muuten väärässä yhteydessä, voit kieltää haastattelusi julkaisemisen kokonaan. Mitä voit korjata jälkikäteen? Mahdollisuuksia on kaksi: oikaisu tai vastine. Oikaisulla korjataan uutisessa ollut asiavirhe, vastineella korjataan uutisen antama virheellinen käsitys tapahtuneesta silloin, kun varsinaisia asiavirheitä ei ole, mutta asian käsittelytapa antaa siitä vääristyneen kuvan. Harkinta on tarpeen: pienten virheiden korjaaminen voi enemmän ärsyttää mediaa ja yleisöä kuin korjata asiaan liittyviä käsityksiä. Soita toimittajalle! Opettele tuntemaan mediaa. Lue, kuuntele, katso ja paina merkille, kuka on kiinnostunut aiheista, joista sinulla olisi sanottavaa. Pohdi myös käsittelytapoja ja näkökulmia, joita eri tiedotusvälineillä on ja käytä havaintojasi hyödyksi. Tarjoa toimitukselle tai toimittajalle juttuideoita. Pidä mielessä, että toimittaja punnitsee ideaasi aina lukijan, kuulijan tai katsojan intressiä vasten. Mikä siis on kiinnostavaa tai tärkeää laajojen joukkojen kannalta? Joskus kiinnostavat myös harvinaiset tapaukset tai epäkohdat. Paikallinen media on usein helpommin lähestyttävä kuin valtakunnallinen. Opettele tuntemaan paikallisia toimittajia. Voit vaikka aloittaa suhteen antamalla palautetta lukemastasi tai kuuntelemastasi jutusta. Keskustelua voi herättää ja huomion kiinnittää asioihin mielipidekirjoituksella. Sellaisen tulee olla lyhyt ja ytimekäs. Lehdissä on yleensä ohjeet mielipidekirjoitusten lähettämisestä. Noudata niitä. Voit myös soittaa 12

13 Journalistin ohjeet sanovat näin haastateltavan oikeuksista: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se toimitusteknisesti on mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. Virheen korjaaminen ja oma kannanotto Olennainen virhe on viipymättä korjattava. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa. 13

14 toimitukseen kirjoituksen lähettämisen jälkeen. Siten saat ainakin tietää, miten kirjoitukseesi on suhtauduttu ja koska se julkaistaan. Tänä päivänä sähköposti on yleisin lähestymistapa. Sähköposteja tulee toimituksiin satoja, jopa tuhansia päivässä, joten viestin otsikointi on erittäin tärkeää. Sähköpostin perään soittaminen on suositeltaa huomioarvon lisäämiseksi. Puhelin on turhaan aliarvioitu kommunikointiväline, käytä sitä! Toimittajat kaipaavat usein lisää taustatietoja ja mitä helpommaksi teet jutun tekemisen toimittajalle, sitä varmemmin saat aiheesi mediassa läpi. Kirjoita asiantuntija-artikkeli tai mielipide Asiantuntijana voit tarjota toimitukselle myös valmista asiantuntijakirjoitusta julkaistavaksi. Kirjoittamalla voit suoraan vaikuttaa lukijoihin, vähintäänkin kiinnittää tämän huomio tiettyyn asiaan. Hyvin onnistunut kirjoitus muuttaa lukijan ajatuksia tai käyttäytymistä. Pidä mielessä koko kirjoittamisen ajan, mitä varten ja kenelle kirjoittaa ja miettiä tarkkaan, millä tyylillä pääsee tarkoituksensa perille. Asiatyyli on helpoimmin hallittava kirjoitustyyli. Artikkelin tekee kiinnostavaksi sen aihe, tietojen uutuus ja paikkansapitävyys sekä selkeä esitystapa. Älä ryhdy kirjoittamaan ilman tietoja ja mielipiteitä. Tarkista tietosi ja perustele mielipiteesi. Älä kertaa kaikkien jo tuntemia asioita tai toistele itsestäänselvyyksiä. Kaikkeen kirjoittamiseen pätee ohje: ajattele selkeästi ja kirjoita sitten ajatuksesi paperille. Mind map -tekniikka on yksi hyvä apuväline kirjoituksen suunnittelussa. Sen avulla voit koota kaikki asiat, jotka otsikkosi alle kuuluvat. Seuraavassa vaiheessa voit mind mapin avulla jäsennellä ja yhdistellä asiat, karsia rönsyt ja hahmottaa jutun rakenteen. Lehtijuttu rakennetaan toisin kuin raportti tai muistio. Se ei liioin ole kouluaine. Unohda ylevät alku- ja loppulauseet, pitkälliset johdannot ja historiikit. Käy suoraan asiaan mielellään mielenkiintoisella havainnolla, väitteellä tai uutisella. Etene loogisesti, taustoita, perustele. Käytä yleiskieltä, unohda ammattislangi ja vierasperäiset ilmaukset. Kun olet kirjoittanut juttusi ensimmäisen kerran läpi, jätä se vähäksi aikaa lepäämään (vartiksi tai yön yli) ja palaa sitten tarkistamaan käsittelyn sujuvuutta ja kieltä. Älä loukkaannu, kun juttuasi toimitetaan. Se on toimittajien työtä. Myös ammattilaisten tekstit toimitetaan. 14

15 Kielenkäytön perusvinkkejä Vältä substantiivitautia. Viranomaiskieli on täynnä verbeistä kehitettyjä substantiiveja: kehittää kehittäminen; antaa lausunto lausunnon antaminen; vähentää vähentäminen. Käytä paljon verbejä. Verbit ovat hyvä lääke substantiivitautiin. Vältä kuitenkin huonoja apuverbejä kuten toteuttaa, suorittaa, aiheutua, tapahtua, tehdä. Ne johtavat sinut nimittäin substantiivitautiin. Unohda suorittaa-verbin olemassaolo. Käytä adjektiiveja ja attribuutteja, mutta älä kuitenkaan lastaa niillä juttuasi liian raskaaksi. 15

16 Vältä lyhenteitä ja loputtomia numeroita. Pienet numerot kirjoitetaan yleensä kirjaimin. Lyhenteitä käytettäessä on ensin alkuun selkeästi kirjoitettava koko sana ja merkittävä siihen yhteyteen myös lyhenne, vaikkapa sulkuihin. Kun seuraavan kerran tekstissä tarvitset nimeä, voit jo käyttää lyhennettä. Ammattislangilyhenteitä ei kannata käyttää ollenkaan (kane, ttt-päätökset jne). Kirjoita aktiivilauseita ja vältä passiivia, jos vain tiedät kuka teki/tekee. Lyhyt peruslause subjekti, predikaatti, objekti on helposti ymmärrettävä. Jos tekstisi on kuitenkin täynnä peruslauseita, se tuntuu hakkaavalta ja sähkösanomatyyliltä. Yhdistele siis lyhyitä ja pitempiä lauseita, lyhyitä ja pitempiä kappaleita sopivasti. Tekstisi tuntuu rytmisesti sujuvammalta. Asiallisuus on etu. Älä kehittele uusiosanoja ja kiertoilmauksia: henkilökohtainen ongelma on alkoholiongelma, kultaiseen ikään ehtineet ovat eläkeläisiä tai vanhuksia. Vältä tautologiaa eli saman sanan toistoa. Artikkeliin kannattaa myös miettiä iskevä otsikko. Otsikko houkuttelee lukijan jutun kimppuun. Otsikko on mielellään lyhyt. Hyvä otsikko kertoo, mistä artikkelissa on puhe. Hyvässä otsikossa on usein myös verbi. Jutuissa on usein myös ingressi. Ingressi voi kysyä tai väittää, esitellä tai vetää yhteen. Tärkeintä on, että se houkuttelee lukijaa tarttumaan juttuun. Väliotsikoilla juttua ryhditetään. Väliotsikot vilkaisemalla lukija saa käsityksen artikkelin etenemisestä ja pääkohdista. Otsikointi ja ingressien teko on toimituksellista työtä, joten ne voit jättää myös toimituksen tehtäväksi. Kuvaehdotukset ovat toimituksille kullan arvoisia. Muista myös kuvatekstit: keitä kuvassa esiintyy, miten kuva liittyy artikkeliisi. Kuvatekstin tarkoitus ei ole sanallisesti kertoa, mitä kuvassa tapahtuu vaan liittää kuvat juttuun, laajentaa tai syventää juttua tai nostaa esiin jotakin jutun tärkeätä kohtaa. 16

17 Kansalaisyhteiskunnan aktiivi kansalainen Edellä on kerrottu, että voit vaikuttaa paljon ammattiroolissasi ja toimimalla yhteistyössä median kanssa. Lisäulottuvuutta ja uusia verkostoja saat osallistumalla kansalaisena kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Koska politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, kietoutuu moni järjestötoiminta lopulta poliittiseen vaikuttamiseen. Yhteyksiä poliitikkoihin tarvitaan esimerkiksi rahoituksen saamiseksi järjestötoiminnalle tai omien tavoitteiden viemiseksi läpi päätöksenteossa ja lainsäädännössä. 17

18 Tunne prosessit Kaikessa vaikuttamistoiminnassa on tärkeää tietää päätöksenteon prosessit, jotta osaat toimia oikeaan aikaan. Uudet ideat on helpointa toteuttaa, kun tuo ehdotuksensa esiin ennen toimintasuunnitelmien ja budjettien tekoa. Asioiden valmisteluvaiheessa on aina helpompi vaikuttaa kuin vasta silloin, kun asioista jo tehdään päätöksiä saati päätöksenteon jälkeen. Ole aloitteellinen ja rohkea. Valitse itsellesi vaikka kotipoliitikko, jolle kerrot havaintojasi ja teet ehdotuksiasi. Poliitikot ovat aina kiinnostuneita kuuntelemaan potentiaalisia äänestäjiä. He ovat erityisen kiitollisia asiantuntijatiedoista ja asiantuntijoiden yhteydenpidosta. Aina ei itse tarvitse olla puurtamassa asioita haluttuun suuntaan, riittää, että välität eteenpäin tietoa epäkohdista tai mieltäsi askarruttavista ilmiöistä. Toiset eivät ehkä ole vielä havainneet samoja asioita, eivätkä siksi osaa toimia. Valitse toimikenttäsi Vaikuttamisesta kannattaa kitkeä pois mahtipontinen vallankäytön konnotaatio, sillä vaikuttamisessa on kyse vain tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta, suostuttelemisesta, jonkin asian puolesta puhumisesta tai puolustamisesta tavoitteena se, että vuorovaikutuskumppani näkee ja ymmärtää sinun näkökantasi ja jopa myöntyy siihen ja toimii sen mukaisesti. Vaikuttamista tapahtuu jatkuvasti ystävyys- ja parisuhteessa, työpaikalla, perheessä, yhteisöissä... Työpaikalla Kehen tai missä tilanteessa voi vaikuttaa: luottamusmiehet, työkaverit, työpari, esimies, työryhmä, yksikkö, työyhteisö, tiimipalaveri, toimistopalaveri, yksikköpalaveri, kokoukset, yt-neuvottelut, kehityskeskustelut, virkistystoiminta, asiakastilanteet, esimies-alais-keskustelut, järjestelyvaraneuvottelut Asuinpaikkakunnalla Kehen/missä tilanteessa vaikutetaan: kunta/kuntayhtymän hallinto, lautakunnat, hallitus, valtuusto, työnantajat, alueen kansanedustajat, koulun johtokunta, asukasjärjestö, Martat, seurakunta, alueella toimivat sosiaalialan järjestöt, alueelliset tapahtumat/kampanjat 18

19 Ammattialalla Kehen/missä tilanteessa vaikutetaan: ammattijärjestö, ammatillinen yhdistys, ammattiin tuottavan koulutuksen suunnittelijat ja järjestäjät, työnantajat, asiakkaiden etujärjestöt, messut, seminaarit, ammattia edustavat kansanedustajat Talentiassa Kehen/missä tilanteessa vaikutetaan: alueyhdistys, valtakunnallinen ammatillinen yhdistys, liiton järjestö- ja luottamustehtävissä toimivat, järjestön toimihenkilöt, järjestön ja yhdistysten kokoukset ja tapahtumat Suomessa Kehen/missä tilanteessa vaikutetaan: puolueet, kansanedustajat, puoluesihteerit, äänestäminen, kansanedustajien tapaamiset/ tilaisuudet Kansainvälisesti Globaali sosiaalityö ry, Palestiina-kummirengas, International Federation of Social Workers ovat esimerkkejä kansainvälisen vaikuttamisen foorumeista, joilla edistetään kehitysyhteistyötä, kestävää kehitystä ja ammatillista verkostoitumista. Ryhtyisitkö poliitikoksi? Eri ammattikunnat kerskuvat eduskuntaryhmiensä koolla. Politiikan tutkijat kritisoivat usein, että kunnallisvaltuustoissa kunnan työntekijät ovat suurin ryhmä, joka olisi usein jäävi tekemään päätöksiä. Opettajien, toimittajien ja lääkäreiden ryhmät ovat suuria, sosiaalialan ammattilaisia ei päättäjien joukossa ole ruuhkaksi saakka. Yhteisistä asioista päättäminen ei toki riipu päättäjien ammateista, mutta poliittisena lobbarina on helppo puhua samaa kieltä taitavan ammattisisaren tai -veljen kanssa. Yhteinen arvopohjakin löytyy nopeammin. Mukaan mahtuisi hyvin lisää politiikan tekijöitä. Ammattijärjestö Talentia toimii puoluepoliittisesti sitoutumattomana ja kaikkien poliittisten ryhmien kanssa yhteistyötä tekevänä ammattijärjestönä. 19

20 Ammattiyhdistysaktiivi vaikuttaa omaan palkkaansa Itsekkyys ja oman edun puolustaminen ei ole pahasta. Ihmisen on arvostettava itseään ja pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan, jotta hän voisi arvostaa ja pitää huolta toisista. Itsekkyys ei tarkoita toisten etujen polkemista eikä ole vastakohta myöskään solidaarisuudelle. Monelle on edelleen vierasta pyytää itselleen palkkaa tai palkankorotusta. Halutaan, että toiset huomaavat itse työn arvon ja tekevät esitykset. Vaatimattomuus ei kaunista palkka-asioissa. 20

21 Työntekijän oma tietoisuus sopimusjärjestelmästä, sopimusten sisällöistä ja yleisistä ammattiyhdistysten toimintatavoista on edellytys hyvälle edunvalvonnalle. Ammattijärjestö tuottaa jäsenilleen tietoa ja kouluttaa. Yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden yhteiseen toimintaan. Työpaikoilla järjestäytyneen työntekijän tukena on aina luottamusmies. Sopimisen askelkuviot Suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa palkoista ja palkankorotuksista sovitaan keskitetysti tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa ja sen pohjalta neuvotelluissa alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Yhä suurempi osa palkankorotuksista jätetään paikallisesti sovittavaksi. Tulopoliittisesta sopimuksesta neuvottelevat keskusjärjestöt ja valtiovalta. Talentialaisia edustaa keskusjärjestö Akava, jolle Talentian hallitus kertoo Talentian jäsenten kannalta olennaiset tavoitteet. Tulopoliittiset sopimukset ovat yleisiä, mutta käytössä on ollut myös ns. liittokohtaisia sopimuskierroksia. Julkisella sektorilla liittokohtainen sopiminen ei tarkoita, että Talentia neuvottelusi oman sopimuksen. Sopimusoikeus on viidellä neuvottelujärjestöllä, joista akavalaisia edustaa Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Julkisen sektorin sopimuksissa talentialaisia edustaa Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Talentia osallistuu järjestön toimintaan ja esittää sille omat tavoitteensa. JUKO:n neuvottelijat hoitavat neuvottelut, JUKO:n päättävät elimet tekevät päätökset neuvottelutulosten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Talentia asettaa sopimusneuvotteluille tavoitteet hyvissä ajoin ennen neuvottelujen alkamista. Tavoitteen asettamista edeltää aina keskustelut työpaikoilla, ja yhdistyksissä. Talentian hallitus apunaan sopimusryhmä valmistelee tavoitteet, jotka liittovaltuusto hyväksyy. Talentia neuvottelee itse yksityisen sosiaalipalvelualan sopimuksen Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:hon kuuluvan Palvelutyönantajien järjestön kanssa. Yksityisen terveyspalvelualan sopimuksen Talentia allekirjoittaa, mutta ei tosiasiallisesti pääse osallistumaan neuvotteluihin. Palkkapalikat järjestykseen Sopimusjärjestelmä on muuttunut vuosien saatossa. Kymmenen vuotta sitten luovuttiin tiukoista palkkaluokista ylä- ja alarajoineen. Tilalle tulivat hinnoitteluryhmät, joissa määritellään tehtävät, niissä edellytettävä koulutus ja minimiperuspalkka. 21

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö -työryhmä/ Aikuissosiaalityön päivät, Jyväskylä 8.-9.1.2014 Nosteen toimituspäällikkö Erja Saarinen 8.1.2014 Näkökulmat Julkisuustyö,

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) TOIMISTOPÄÄLLIKÖIDEN JA VASTAAVIEN YKSIKÖIDEN PÄÄLLIKÖIDEN KOKONAISPALKKAJÄRJESTELMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOSSA SEKÄ VARHAISKASVATUSVIRASTOSSA Tässä ohjeessa kuvataan kokonaispalkkajärjestelmä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Paikallinen vaikuttaminen ja sen keinot. Aivovammaliiton liittopäivät 24.10.2014 Maria Finström, järjestösihteeri Näkövammaisten Keskusliitto ry

Paikallinen vaikuttaminen ja sen keinot. Aivovammaliiton liittopäivät 24.10.2014 Maria Finström, järjestösihteeri Näkövammaisten Keskusliitto ry Paikallinen vaikuttaminen ja sen keinot Aivovammaliiton liittopäivät 24.10.2014 Maria Finström, järjestösihteeri Näkövammaisten Keskusliitto ry Näe toisella tavalla FSS:n kampanjalaulu Teksti: Ann-Sofi

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot