KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2008

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2008 Kaupunginvaltuusto

2 Kajaanin kaupungin painatuskeskus Kajaani 2009 ISBN

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS...5 Kaupunginjohtajan katsaus...5 Kaupungin hallinto...7 Yleinen taloudellinen kehitys...12 Oman talousalueen kehitys...13 Kaupungin henkilöstö...15 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista...17 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...18 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...20 Kaupungin kokonaistulot ja menot...28 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous...29 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä...29 Konsernin toiminnan ohjaus...29 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat...29 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...30 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut...31 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet...35 Tilikauden tuloksen käsittely...35 Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...36 Kaupungin strategiset linjaukset ja niiden toteutuma...36 Kaupungin strategian toteutuminen...37 Arvio tulevasta...37 Kaupungin strategian toiminnalliset tavoitteet...37 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen...42 Keskusvaalilautakunta...42 Kaupunginvaltuusto...42 Tarkastustoimi...42 Kaupunginhallituksen toimiala...44 Kaupunginhallitus...48 Työllisyyden hoito...48 Keskushallinto...51 Pysäköinninvalvonta...53 Maahanmuuttajapalvelut...54 Sivistystoimiala...57 Sivistyspalvelukeskus...62 Varhaiskasvatus...63 Perusopetus...65 Kaupunginkirjasto...67 Kainuun Museo...68 Kajaanin Taidemuseo...70 Kaukametsä...72 Kaukametsän opisto...73 Kainuun Musiikkiopisto...75 Yleinen kulttuuritoimi

4 Kaukametsän kongressikeskus Liikuntapalvelut Ympäristötekninen toimiala Ympäristötekninen lautakunta Ympäristö ja maankäyttö Kunnallistekniikka Tilapalvelu Kainuun pelastuslaitos Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaanin Teknologiakeskus Oy - Kiinteistöyksikkö Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Vuolijoen Teollisuuskylä Oy Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Kunnan talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Talousarvion rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta (kaupunki) TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kaupungin tuloslaskelma Kaupungin rahoituslaskelma Kaupungin tase Kaupungin ja liikelaitoksen tuloslaskelma Kaupungin ja liikelaitoksen rahoituslaskelma Kaupungin ja liikelaitoksen tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS

5 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kertomusvuosi oli kaksijakoinen. Tilastokeskuksen helmikuussa 2008 keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntatalouden kehitysvire on myönteinen. Edellisen vuoden verotulojen määrä sekä kaupungin ylijäämäinen tilinpäätös olivat suunnitteluperuste kehikolle, johon kaupungin toiminta ja lähitulevaisuus keväällä soviteltiin. Kehikko meni syksyn 2008 kuluessa uusiksi. Yhdysvaltain asuntomarkkinat ajautuivat jo kesällä 2007 vaikeuksiin, jotka kärjistyivät syyskuussa 2008 finanssikriisiksi. Taloudellinen tilanne on ani harvoin huonontunut yhtä jyrkästi kuin syksyn aikana eikä syntyneen finanssikriisin kaikkia vaikutuksia tai kestoa tuolloin pystytty arvioimaan, ainoastaan alettiin arvailla. Siksi oli jo aiemmin käynnistetty kaupungin oma sopeutumisohjelma, koska kasvu ja menestys syntyvät järjestelmällisen ja tavoitteellisen toiminnan tuloksena. Kustannusjahti on välttämätöntä, mutta se ei ole vielä poikkeuksellista ajattelua. Uusiutumisen vaihtoehtoja ei voida esittää vain repikää näistä tyyliin. On pidettävä huoli siitä, ettei mennä muuttamaan niitä asioita, jotka toimivat - että hyviä asioita toteutuu enemmän ja huonoja vähemmän. Metsäteollisuuden rakennemuutokseen liittynyt UPM:n Kajaanin paperitehtaan sulkemispäätös syyskuussa lisäsi paikallista vaikeusastetta, se merkitsi yli 500 työpaikan häviämistä. Se merkitsi myös sitä, että UPM:n ja Kajaanin kaupungin yhdessä omistaman Kainuun Voima Oy:n omistusjärjestelyn ja monimutkaisen sopimusjärjestelyn selvitystyö aloitettiin välittömästi. Tämä sulkemispäätös opetti - kielteisyydestään huolimatta - että kun suuri häviää pitää tehdä pienestä suurta ja ymmärtää, että usein juuri pieni on suurta. Toisaalta Talvivaaran kaivoksen rakentamisvaiheen välittömät ja välilliset positiiviset työllisyysvaikutukset piristivät selvästi alueen elinkeinoelämää. Suomen talouden sanottiin olevan tavallista paremmin varustautunut ottamaan vastaan vaikeat ajat. Tämä oli seurausta edellisten vuosien hyvästä työllisyyskehityksestä sekä ylijäämäisestä valtiontaloudesta. Kuntatalouden väistämätöntä ajautumista kohti epämääräistä ahdinkoa ei kuitenkaan enää voinut estää. Vuoden 2007 syksyllä palkkoihin oli sovittu kahdelle seuraavalle vuodelle tavallista suuremmat nimelliskorotukset. Kuluttajahintojen nopea kasvu, kohonneet elintarvikkeiden ja energian hinnat sekä asumisen kallistuminen söivät vuoden 2008 aikana suuren osan korkeiden palkankorostusten ostovoimasta. Nämä sovitut virka- ja työehtosopimukset nostivat palkkamenoja huomattavasti ja ne ovat osaltaan kaventaneet kuntatalouden ahdasta liikkumatilaa entisestään. Loppuvuoden aikana käytiin sisäistä keskustelua hallintokokeilun rahoitusmallista. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että tasapuolisuus ei läheskään aina ole oikeudenmukaisuutta eikä se aina ole edes viisautta. Vannotaan yhteistyön, avoimuuden ja luottamuksen nimeen, mutta päätöksissä näkyykin keskinäinen epäluottamus ja lyhyen aikavälin etu. Yhteiskunnassa on pysyviä erimielisyyksiä ja demokratia on nimi sille prosessille, jossa näitä erimielisyyksiä ja epätasa-arvoisuuksia hallitaan. Kansalaiset kokevat, että heistä puhutaan, mutta heille ei puhuta. Kansalaiset kokevat, että yhteiskunta ei toimi reilusti. Toisena lähtökohtana oli ajatus sellaisesta toimivasta rahoitusjärjestelmästä, joka entistä enemmän kannustaa kuntia aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, koska elinkeinopolitiikan asema kasvaa merkittävästi. Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden selviytymiseen ja mahdollisuuden kunnan voimavarojen turvaamiseen. Muuttoliikkeestä johtuva maakunnan väestön väheneminen on jatkunut, mutta se on ollut aikaisempia vuosia hitaampaa. Pitkään jatkuneen muuttoliikkeen seurauksena alueen väestörakenteisiin on tullut ja tulee suuria eroja. Myös koko yhteiskuntapolitiikan painopiste näyttää siirtyvän alueiden tasa-arvosta menestyvien seutujen kilpailukyvyn turvaamiseen. 5

6 Monien hyvin toteutuneiden asioiden ohella kertomusvuoden aikana varmistettiin korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyen Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteinen tulevaisuus allekirjoittamalla korkeakoulukonsortiosopimus. Tätä sopimusta on täydennetty Kajaanin korkeakoulurakenteen kehittämishankkeella. Yhdessä muiden yliopistokeskuskaupunkien (Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki) kanssa tehtiin vuoden aikana johdonmukaista edunvalvontatyötä yliopistokeskusten aseman ja rahoituksen vakiinnuttamiseksi yliopistolainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Myös tässä työssä onnistuttiin. Kajaanin ammattikorkeakoulun asema kunnallisena liikelaitoksena on osoittautunut sen itsenäistä ja tuloshakuista toimintaa turvaavaksi ratkaisuksi. Samalla on pystytty varmistamaan maakunnallisesti olennaisen tärkeiden osaamisen rakenteiden säilyminen. Kaupunkikonsernin liikelaitosten tulokset kertomusvuodelta olivat ylijäämäisiä. Ei ole lainkaan aiheetonta jälleen kerran kiittää kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta niiden vuonna 2008 päättyneestä työkaudesta. Sen aikana ei ole ollut kertaakaan varaa tuudittautua hyvän olon tunteeseen, vaan vaadittiin sitoutuneisuutta, vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kaupungin henkilöstö on kiitettävästi osoittanut uusiutumishalunsa ja sitä vaaditaan vastakin. Muutoksissa tulevaisuus ei ole ongelma, vaan menneisyys ja tyytyväisyyden tunne menneisyyttä kohtaan. Mutta niin kauan kuin välitämme toisistamme meillä on toivoa. Tarvitsemme myös jatkossa strategista ketteryyttä, jonka keskeiset elementit ovat yhteispeli ja organisaation kyky toimia ennakoivasti. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja 6

7 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Jäsenet Jäsenet Piirainen Raimo, pj Nissinen Matti, I vpj Sistonen Toivo, II vpj Ajeti Pirjo Alasalmi Aila Eerola Matti Enroth Paavo Haataja Eija Haataja Minna Heikkinen Jukka Heikkinen Setti alkaen Hekkala Heikki Hunziker Paula Huotari Tellervo Hurskainen Erja Huusko Vesa Härkönen Jouko Immonen Kauko Immonen Maarit Jaakkola Esa Jokelainen Anja Jokelainen Esa Juntunen Hannu Juntunen Ilkka Järvelin Matti (sdp) (kesk) (kok) (kesk) (kesk) (sdp) (kok) (vas) (vas) (kesk) (sdp) (kok) (sdp) (kesk) (vas) (kesk) (vas) (kesk) (kesk) (kok) (kesk) (kok) (kesk) (sdp) Järvelä Martti Jääskeläinen Raino Kaikkonen Vesa Karjalainen Ilpo Karppinen Ari Karppinen Veli-Matti Kauppinen Juha Kemppainen Hannu Kemppainen Hannu Koistinen Pekka Komulainen Eino Komulainen Tuomas Kunnas Karl Kurkinen Esko Lappalainen Arto Lappalainen Jaana Lehtisaari Timo Leinonen Niilo Leinonen Voitto Leppänen Marko Matero Vuokko Mikkonen Ritva Moilanen Erkki Myllylä Raili Mäkäräinen Raisa Määttä Anneli (vas) (vas) (vas) (sdp) (kesk) (yks) (vas) (kesk) (sdp) (kesk) (kesk) (kesk) (vihr) (kesk) (kesk) (kok) (kd) (sdp) (kok) (kok) (sdp) (vas) (kesk) (vas) (sdp) (kesk) Niemelä Paavo Nyman Lauri Oulujärvi Marjatta Parviainen Heikki Rajasalo Aimo saakka Rissanen Maija Roivainen Jari Ronkainen Arvo saakka Ronkainen Tauno Räisänen Aki Rönty Markku Savolainen Martti Suortti Juhani Suutari Eero Tartia-Jalonen Aila Tervonen Elina Tornberg Raimo Törrö Leena Vammaskoski Osmo Vatula Anneli Väisänen Sanni Väyrynen Matti Väyrynen Pentti kesk) (kesk) (sdp) (kesk) (kesk) (kesk) (vas) (sdp) (vas) (vas) (kok) (sdp) (kesk) (kok) (sdp) (kesk) (kesk) (sdp) (kesk) (yks) (vihr) (kesk) (vas) Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Kemppainen Hannu, puheenjohtaja Myllylä Raili, I varapuheenjohtaja Suutari Eero, II varapuheenjohtaja Ajeti Pirjo Immonen Maarit Koistinen Pekka Tornberg Raimo Huotari Tellervo Törrö Leena Huusko Vesa Jääskeläinen Raino Lappalainen Jaana Varajäsenet Suortti Juhani Malinen Päivi Rönty Markku Tervonen Elina Määttä Anneli Rajasalo Aimo Lappalainen Arto Järvelin Matti Leikkainen Tarja Räisänen Aki Roivainen Jari Halonen Auli 7

8 Keskusvaalilautakunta Jäsenet Majava Eino, puheenjohtaja Hartikainen Leena, varapuheenjohtaja saakka Vornanen Kirsti alkaen Latvakangas Osmo Haataja Olli Vatula Anneli saakka Hurskainen Erja alkaen Sivistyslautakunta Jäsenet Nyman Lauri, puheenjohtaja saakka Schroderus Antti, alkaen Vaarakallio Jouko, puheenjohtaja alkaen Haataja Minna, varapuheenjohtaja Hongisto Anja Immonen Marjatta Huusko Henna-Mari Kortelainen Jukka Ojala Katriina Karppinen Veli-Matti Ovaska Pekka Koskensalmi Leila Vammaskoski Osmo Kulttuurineuvosto Jäsenet Hongisto Anja, puheenjohtaja Kortelainen Jukka, varapuheenjohtaja Karvonen Marko Heikkinen Kirsi Piipponen Veikko Suopelto Lea Komulainen Harri Palokangas-Sirviö Minna Haukia Reijo saakka Rautiainen Lassi alkaen Davidow Elviira Piippo Esko Tervonen Elina alkaen Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Kyllönen Antero, puheenjohtaja Niemelä Paavo, varapuheenjohtaja Lindgren Seppo Määttä Hannele Mulari Eeva-Liisa Kurkinen Esko Törrö Tarja Seppänen Laila Leinonen Voitto Tartia-Jalonen Aila Alanko Hannu Karjalainen Ilpo ( alkaen) Varajäsenet 1. Väisänen Antero saakka Pääskylä Esko alkaen 2. Tikkanen Tyyne 3. Jaanus-Nykänen Elvi 4. Ohinmaa Onerva 5. Pesola Terho Varajäsenet Pokela Ilmari Schroderus Antti saakka Vainikainen Sami alkaen Väyrynen Tuula Lehto Arja Granqvist-Pellinen Annikki Kyllönen Sari Järvelä Martti Rantakurtakko Maarit Kuvaja Risto Oikarinen Markku Mäkäräinen Raisa Komulainen Tuomas Varajäsenet Immonen Marjatta Huusko Henna-Mari Heikkinen Esa Oikarinen Oskari Bombin Jaana Saxholm Sara Komulainen Tapani Saastamoinen Kirsi Rautiainen Lassi saakka Helo Pekka alkaen Airo-Karttunen Eija-Riitta Syvävirta Eine Jokelainen Esa alkaen Varajäsenet Fonselius Karl Heikkinen Jukka Kiviluoto Pentti Kivisilta Arja Kemppainen Aune Kyllönen Anssi Moilanen Riitta Reinikoski Heini Rönty Markku Heikkinen Raija Kepanen Pekka Järvelin Matti 8

9 Ympäristöteknisen lautakuntakunnan lupajaosto Jäsenet Varajäsenet Härkönen Jouko, puheenjohtaja Karppinen Timo Kemppainen Maarit, varapuheenjohtaja Koskensalmi Leila Granqvist-Pellinen Annikki Haukipuro Airi Kuvaja Risto Kyllönen Mika Surma-aho Timo Enroth Paavo Alasalmi Aila Hurskainen Erja Ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Piippo Esko, puheenjohtaja Leppänen Marko, varapuheenjohtaja Matero Vuokko Jurvanen Minna Rajasalo Aimo saakka Heikkinen Setti alkaen Romppainen Riitta Vanninen-Vaattovaara Janne Leinonen Raili Salonen Eero Väyrynen Pentti Hyvönen Marja Ammattikorkeakoulun hallitus Jäsenet Heikkinen Helena Soikkeli Maija Hakala Esko Leskinen Margit Räisänen Lasse Meriläinen Niina Rajander Tuula saakka Kemppainen Eero alkaen Itkonen Heli Mäkinen Merja, varapuheenjohtaja Määttä Mika Karjalainen Arto, puheenjohtaja Sievänen Teija, sihteeri Varajäsenet Hekkala Heikki Karjalainen Samuli Huotari Tellervo Saukkonen-Heino Liisa Toivo Juha Ohtonen Aila Heikkinen Setti saakka Koistinen Pekka alkaen Haapamäki Marja Hartikainen Taisto Karppinen Marja Auvinen Mirva Varajäsenet Ahonen Esa Hurskainen Timo Sissala Kari Sirviö Arja Javanainen Niina Peltoniemi Hannu saakka Pietarinen Johan alkaen Komulainen Päivi saakka Rajaniemi Outi alkaen Heikkinen Eija Kähkönen Jari Yli-Houhala Rauni Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Varajäsenet Myllylä Raili, puheenjohtaja Malinen Päivi Rissanen Maija, varapuheenjohtaja Hongisto Anja Sistonen Toivo Rönty Markku Ovaska Pekka Kivilahti Ritva Suhonen Kari (henkilöstön edustaja) Vatula Esko Hernetkoski Markku (henkilöstön edustaja) Seppänen Olli 9

10 Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Vaarakallio Jouko, puheenjohtaja Latvakangas Osmo, varapuheenjohtaja Immonen Maarit Seppänen Laila Räisänen Aki Karppinen Sirkka (henkilöstön edustaja) Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Heikkinen Jukka, puheenjohtaja Myllylä Raili, varapuheenjohtaja Juutinen Eero Leikkainen Tarja Haataja Olli Saastamoinen Mauri Vimpari Jouni (henkilöstön edustaja) Varajäsenet Koistinen Pekka Tolonen Tapio Hurskainen Erja Reinikoski Heini Huusko Vesa Leikkainen Tarja Varajäsenet Komulainen Eino Malinen Päivi Roivainen Jari Törrö Leena Suutari Eero Kuvaja Risto Halonen Jarmo Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Varajäsenet Törrö Leena, puheenjohtaja Seppänen Laila, varapuheenjohtaja Fonselius Karl Nissinen Matti Soininen Timo Tuominen Anssi Mäkinen Merja Tilivelvolliset viranhaltijat Keskushallinto Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Atk-päällikkö Vastaanottokeskuksen johtaja Erkki Vähämaa Tuija Aarnio Jorma Kovalainen Pekka Sivonen Paula Tokkonen Tuula Karresmaa saakka Erkki Kemppainen alkaen Marja Lähde saakka Eira Ojalehto alkaen Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Kajaanin Mamsellin palvelujohtaja Kaukametsän johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Risto Brunou Sirpa Kemppainen Martti Niemi Liisa Meriläinen Tapani Lakaniemi Markku Haverinen 10

11 Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja Tilapalvelupäällikkö Kaupungingeodeetti Kaupungininsinööri Kainuun pelastuslaitoksen johtaja Rakennustarkastaja Timo Soininen Markku Haverinen Timo Soininen Leo Räsänen saakka Matti Nousiainen alkaen Anssi Parviainen Hannu Leskinen Kajaanin ammattikorkeakoulu AMK Rehtori Hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin Vesi -liikelaitos Johtaja Arto Karjalainen Merja Mäkinen Juha Nurminen Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Teatterinjohtaja Talouspäällikkö Ilkka Laasonen Anne Kovalainen Kajaanin Mamselli -liikelaitos Johtaja Liisa Meriläinen Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos VILAKE Johtaja Markku Haverinen TARKASTUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä ULKOINEN KEHITTÄMINEN SISÄINEN TARKASTAJA KESKUSHALLINTO Hallintojohtaja KAUPUNKIORGANISAATIO LUPAJAOSTO 6 jäsentä YMPÄRISTÖ- TEKNINEN LAUTAKUNTA 12 jäsentä YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Tekninen johtaja TULOSALUEET Tilapalvelu Ympäristö- ja maankäyttö Kunnallistekniikka Kainuun pelastuslaitos KAUPUNGINVALTUUSTO 72 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 12 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA SIVISTYS- LAUTAKUNTA 12 jäsentä LIIKUNTA- NEUVOSTO 7 jäsentä SIVISTYSTOIMIALA Sivistysjohtaja KULTTUURI- NEUVOSTO 12 jäsentä Liikelaitokset KAJAANIN AMMATTI- KORKEAKOULU KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI KAJAANIN MAMSELLI KAJAANIN VESI VIMPELINLAAKSON KEHITTÄMISLIIKELAITOS Tytäryhtiöt KAJAANIN TEKNOLOGIA- KESKUS OY KIINTEISTÖ OY KAJAANIN LOHTAJAN PALVELUKESKUS KAJAANIN ELOKUVAKESKUS OY VUOLIJOEN TEOLLISUUSKYLÄ OY OTANMÄEN LÄMPÖ OY TULOSALUEET KIINTEISTÖ OY Varhaiskasvatus KAJAANIN PIETARI Perusopetus Kulttuurilaitokset ja -palvelut (Kaukametsä, Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto, Kainuun Museo, Kajaanin taidemuseo) Liikuntapalvelut 11

12 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalous on taantunut ja uuteen nousuun pääsy näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua etäämmälle. Maailmantalouden vuoden takainen 4,5 prosentin kasvu hiipui nollan tuntumaan. Rahoituskriisin vaikutukset näkyvät mm. yleisen luottamuksen romahtamisena, luoton saannin vaikeutumisena ja varallisuusarvojen putoamisena. Työllisten määrä lisääntyi vuonna 2008 n henkilöä eli 1,4 %. Työllisyysaste nousi 70,6 prosenttiin ja työttömyysaste aleni 6,3 prosenttiin. Alkuvuoden vahvan kasvun jälkeen työllisyystilanne kuitenkin heikentyi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 Suomen julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen supistui 4,2 prosenttiin edellisen vuoden 5,2 prosentista. Julkisyhteisöjen EMU-velka pieneni vuoden aikana 0,9 miljardilla eurolla 62,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen aleni samalla 33,4 prosenttiin edellisvuoden 35,1 prosentista. Julkisyhteisöjen ylijäämä pieneni 1,6 miljardia euroa vuonna Kehityksen taustalla on mm. valtion verotulojen kasvun huomattava hidastuminen, mikä johtuu loppuvuoden aikana huonontuneesta taloustilanteesta. Valtiosektorin ylijäämä pieneni 3,8 miljardista eurosta 1,6 miljardiin euroon. Kuntasektori puolestaan pysyi lievästi alijäämäisenä vuoden 2008 alijäämän ollessa 0,2 miljardia euroa. Valtion velka pieneni 1,5 miljardia, kun taas kuntien velka kasvoi 0,7 miljardia euroa, joten yhteensä julkisyhteisöjen bruttovelka laski 0,8 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2008 yli 7 prosenttia. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumma kasvoi yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys oli 5,5 %. Palkkasumman kasvun nopeutuminen edellisestä vuodesta johtui mm. sopimuskorotusten tasosta. Palkkaliukumat sekä työpanoksen lisääntyminen kasvattivat myös palkkasummaa. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna 5,2 %. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi viime vuonna 8 % enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jakoosuuden johdosta. Yhteisöveron tilitykset vaihtelivat kuukausittain merkittävästi. Koko yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 n. 4 %. Kuntatalouden tilanne on nopeasti heikkenemässä verotulojen kasvun käännyttyä laskuun ja toimintamenojen kasvaessa vielä suhteellisen nopeasti. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut vuosikatteet näyttävät jäävän vuonna 2008 vuoden 2007 tasolle. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 44 kun niitä edellisenä vuonna oli 52. Kuntien yhteenlaskettu lainamäärä kasvoi 8,75 miljardiin euroon, joka on 1652 euroa/asukas. Edellisenä vuonna kunnilla oli lainaa asukasta kohden 1545 euroa. Lähteet: Tilastokeskus Suomen kuntaliitto Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 4/

13 Oman talousalueen kehitys Kainuun väestön määrä vuoden 2008 lopussa oli (vuonna ). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 619 hengellä eli 0,7 %. Ennakkotiedon mukaan muuttotappio oli 408 henkeä ja kuolleiden määrä oli 221 suurempi kuin syntyneiden. Väestö kasvoi vuonna 2008 Kajaanissa 43 hengellä (vuonna ). Ennakkotiedon mukaan Kajaanissa syntyi 60 % koko Kainuun syntyneiden määrästä (vuonna ,7 %). Kajaanin kaupungin väkiluku oli Kokonaispinta-ala oli 2 264,11 km 2 ja maapinta-ala oli 1 836,35 km 2. Asukastiheys oli 21 asukasta/maakm 2. Määrällisesti eniten muuttotappiona väestöään menettivät Kymenlaakson, Lapin ja Etelä-Savon maakunnat. Kymenlaakson muuttotappio oli vuoden lopussa henkeä, Lapin 900 ja Etelä- Savon 750 henkeä. Kainuun väkiluku on vähentynyt vuoden 1995 lopusta vuoden 2008 loppuun henkeä eli 926 henkeä/vuosi. Huolestuttavaa väestökehityksessä on se, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Kainuussa on vuonna henkeä. Alueen kehitystä mittaavalla tuotannon, työllisyyden ja väestökehityksen indikaattorilla (BTV ) mitattuna heikointa kehitys on ollut viime vuosina Etelä-Karjalan (-1,06), Kainuun (-0,83) ja Satakunnan (-0,64) maakunnissa. Seutukunnittain tarkasteltuna BTVluku oli ko. ajanjaksolla Kehys-Kainuussa -1,24 ja Kajaanissa -0,64 sekä esimerkiksi Oulussa + 1,23. Työttömien työnhakijoiden määrä oli Kainuussa vuonna 2008 keskimäärin (vuonna 2007) 5 464) ja Kajaanissa (2 431). Työttömyysprosentti oli Kajaanissa vuonna ,6 % (vuonna ,5 %), Kainuussa 13,0 % (vuonna ,1 %). Koko maan työttömyysprosentti oli vuonna ,6 % (vuonna ,4 %). Kainuun työttömyys kasvoi roimasti vuoden 2008 lopulla. Lomautukset kohottivat työttömyyden jo selvästi vuoden takaista korkeammalle. Lähteet: Tilastokeskus ja Työministeriö 13

14 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Verotulot tulevat pienenemään vuonna 2009 n. 5 miljoonaa euroa vuoteen 2008 verrattuna ja talous tulee olemaan aikaisempaa tiukempi myös tulevina vuosina riippuen työllisyyden kehityksestä. Epävarmuutta aiheuttaa myös Kainuun hallintokokeilu, joka päättyy vuonna Koska Kainuun maakunta kuntayhtymän talous vaikeutuu vuonna 2010, vaikeuttaa se myös kuntien jo ennestään hankalaa taloustilannetta. Tilannetta on korjattava mm. erilaisten kehittämishankkeiden avulla ja näistä tällä hetkellä merkittävin on ajoneuvotestaustunnelin rakentamisen käynnistäminen. Vuoden 2008 tilinpäätös oli ylijäämäinen, joka johtui satunnaisesta maanmyyntivoitosta ja hyvästä verotulokehityksestä. Vastaavasti sivistystoimiala ylitti talousarvionsa ja maakunnan maksuosuuden kasvu oli poikkeuksellisen suuri johtuen osaksi kuntien maksuosuuden korotuksesta 60,1 prosenttiin ja kuntien hyvistä verotuloista vuonna

15 Kaupungin henkilöstö Henkilöstö Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä henkilötyövuosina (= henkilötyövuodet vähennettynä palkattomilla poissaoloilla) vuonna 2008 oli 1 180, liikelaitosten 460. Voimassa olevan henkilöstöstrategian mukaan koko henkilöstö vastaa hyvästä laadusta ja tuloksellisesta toiminnasta. Toimintaa ohjaa yksilöllisyyden arvostaminen, erilaisuuden hyväksyminen ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään koskevaan päätöksentekoon. Henkilöstöstrategian visiona on, että kaupunki on hyvä ja arvostettu työnantaja ja että jokainen työntekijä tuntee olevansa arvokas. Henkilöstöstrategian uusimisprosessi on käynnissä. Toimintavuonna päivitettiin työpaikkojen työsuojelun toimintaohjelmia, Työhön perehdyttäminen Kajaanin kaupungilla ja Kajaanin kaupungin työpaikkojen päihdeohjelma -oppaat. Työyhteisöjen toimivuustutkimuksien tuloksia on työyhteisöissä hyödynnetty vuonna Sairaankuljetuksen siirto pelastuslaitokselta maakuntahallinnon ylläpidettäväksi valmisteltiin syksyllä Kajaanin kaupunginteatteri/oulun läänin alueteatteri sekä Kajaanin Mamselli aloittivat toimintansa liikelaitoksina vuoden 2008 alusta. Kaupungin henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,81 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,31 * Muut henkilösivukulut , ,85 * Henkilöstökorvaukset , ,87 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,10 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin , ,71 Henkilöstökulut yhteensä , ,81 15

16 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,14 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,91 * Muut henkilösivukulut , ,06 * Henkilöstökorvaukset , ,03 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,08 Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot , ,55 Henkilösivukulut * Eläkekulut , ,61 * Muut henkilösivukulut , ,90 * Henkilöstökorvaukset , ,21 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,85 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 8 185, ,79 Henkilöstökulut yhteensä , ,64 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot ,90 Henkilösivukulut * Eläkekulut ,60 * Muut henkilösivukulut ,26 * Henkilöstökorvaukset ,15 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan ,61 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot ,47 Henkilösivukulut * Eläkekulut ,82 * Muut henkilösivukulut ,16 * Henkilöstökorvaukset ,95 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan ,50 Työnantajan investoinnit henkilöstön osaamiseen ja työkykyyn Kajaanin kaupunki Työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilökuntakorttietuudet * Koulutusapuraha* Työyksikkökohtainen virkistysraha Yhteensä Työterveys, korvausluokka I kaupunki Työterveys, korvausluokka II kaupunki Työterveyshuollon kustannukset *)Henkilökuntakorttietuuksiin ja koulutusapurahoihin sisältyy myös liikelaitokset. 16

17 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit Toiminnallisista riskeistä merkittävimpiä on mm. ennalta arvaamaton kustannusten nousu erityisesti palkoissa ja energian hinnassa, joka vaikuttaa suoraan kiinteistökustannuksiin. Lähivuosina tapahtuva henkilöstön voimakas eläköityminen on riski, ellei siihen varauduta ajoissa. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus voi olla ongelma tietyillä aloilla. Lisäksi asioiden hoitaminen on entistä enemmän riippuvainen tietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta, joten on panostettava siihen, että uusia järjestelmiä ja ohjelmia voidaan hyödyntää tehokkaasti. Rahoitusriskit Tällä hetkellä korkotaso on alhaalla ja niiden on arvioitu olevan vielä vuoden ajan matalalla tasolla, mutta tulevaisuuden korkotason ennustaminen on vaikeaa. Tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että Kajaani velkaantuu tulevina vuosina todennäköisesti edelleen ja tällöin korkomenoilla on merkittävä osuus rahoituskuluista. Korkoriskeiltä on mahdollista välttyä korkosuojausten avulla. Kaupungin lainasalkusta on 15 miljoonaa euroa suojattu ja lisäksi osa lainoista on kiinteäkorkoisia, jolloin niiden osalta korkokulut on ennakoitavissa. Pääosa lainoista on kuitenkin sidottu 6 tai 12 kuukauden euriboriin, jolloin euriborien noustessa myös korkokulut kasvavat. Oikea-aikaisilla korkosuojauksilla korkokuluja voidaan vähentää. Kassan riittävyys on myös rahoitusriski. Tähän on varauduttu sopimalla rahalaitosten kanssa kuntatodistusohjelmista, joiden limiitit vaihtelevat 10:stä 15:een miljoonaan euroon. Kuntatodistuslaina on lyhytaikaista maksuvalmiuslainaa, jonka saa tilille yleensä jo samana päivänä kun rahalaitoksista on kysytty puhelimitse tarjoukset. Vahinkoriskit Vahinkoriskeihin on varauduttu ottamalla tarvittavat vakuutukset. Vakuutukset kilpailutettiin v Kaupungin ottama vakuutusturva kattaa kaikki keskeisimmät toiminnot. Takaukset eivät muodosta kaupungille kovin merkittävää riskiä, koska viime aikoina takauksia on myönnetty pääasiassa vesihuolto-osuuskunnille ja kaupungin omille tytäryhtiöille. Sijoituksia kaupungilla ei ole merkittävästi, joten niiden viime vuosina tapahtunut varallisuusarvojen putoaminen ei ole kaupungin kannalta merkittävä. Varautuminen tulevaisuuden uhkakuviin Viime vuoden lopulla alkanut taantuma on nopeasti heikentänyt työllisyystilannetta ja pienentänyt samalla kaupungin verotuloja erityisesti yhteisöverojen osalta. Verotulojen pienentyminen vaarantaa kaupungin mahdollisuudet panostaa innovaatioiden kehittämiseen ja osaamispohjan tukemiseen. Odottamattomien riskien välttämiseksi kaupungin on tehtävä riskianalyysi. 17

18 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uuden sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan johdon tulee selvittää viimeistään vuoden 2008 toimintakertomuksessa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kaupungissa järjestetty ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen näkyy selkeimmin siinä, miten toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaan on tilikauden aikana kohdistunut kunnallisvalituksia, korvaus- ja oikaisuvaatimuksia syytteeseen asettamisia tai muita oikeusseuraamuksia. Luottamushenkilöt, ulkoinen ja sisäinen tarkastaja suorittavat edellä mainittujen asioiden valvontaa. Kuluneena vuonna kuntalaisten korvaus- ja oikaisuvaateet ovat kohdistuneet kadun kuntoon liittyviin autovaurioihin, koululaiskuljetuksiin ja jäähallin remontin myöhästymiseen. Tehdyt valitukset, korvaus- ja oikaisuvaatimukset eivät aiheuta sisäisen valvonnan osalta muutoksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toimintaperiaatteita ja ohjeistusta on uusittu muuttuneen toimintaympäristön mukaan mm. uudistamalla johtosääntöjä ja toimintaohjelmia mm. kaupunginhallituksen johtosääntö, konserniohje ja Koko Kajaani 2020 aluerakenne ja toimenpideohjelma. Toimintavaltuuksia koskevat määräykset ovat selkeitä ja niiden noudattamisen seuranta on osa toimintaprosesseja. Toimintavaltuudet tarkistetaan vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Kaupungin strategiset valinnat ja suuntaviivat on tarkistettu vuosittain ja ne on viety käyttösuunnitelmissa toimialoille ja tulosaluille sekä tulosyksiköihin toimenpiteiksi tekemisen tasolle. Palvelujen käyttäjät ovat voineet antaa mm. asiakaskyselyillä palautetta toimijoille ja tuottajille. Toimialojen, tuloalueiden ja yksikköjen toiminnan ja talouden tavoitteita seurataan säännöllisesti raportoinnilla, jotta varmistetaan tavoitteiden saavuttamiseksi kirjatut toimenpiteiden onnistuminen. Toiminnan osalta tavoitteiden toteutuma on ollut kohtuullista, mutta taloudellisten tavoitteiden osalta ei ole pysytty annetuissa raameissa. Tuloksellisuudella tarkoitetaan kaupungin kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Tuloksellisuuden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka hyvin kaupunki palvelujen järjestäjänä on onnistunut tavoitteissaan ja palvelujen vaikuttavuudessa. Lisäksi arvioinnissa tarvitaan tietoa vaikutuksista, palvelujen laadusta, prosessien toimivuudesta sekä henkilöstövoimavaroista. Osin tuloksellisuutta on pystytty arvioimaan suoritteiden ja toteutettujen asiakaskyselyjen tulosten perusteella, mutta asia vaatii kokonaisvaltaista arviointityökalujen kehittämistä asian parantamiseksi. Kaupungin toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tulee aloittaa systemaattinen mittareiden kehittämistyö, jotta tuloksellisuuden arvioinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa päästään eteenpäin. Asetettuihin toiminnan tavoitteisiin ja strategisiin linjauksiin tulee liittää niihin sopivat mittaristot. 18

19 Riskien hallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti haavoittuvuusanalyysi tulee tehdä mm. seuraaville osa-alueille: toimintaedellytykset, organisointi, henkilöstö, talous, omaisuus, keskeytykset ja sidosryhmät ja ympäristötekijät. Riskien hallinnan välineitä ovat oikea organisointi, henkilöstöön liittyvät turvallisuusasiat, rakenteelliset suojaukset ja vakuuttaminen. Toimialat ovat kirjanneet palvelustrategiaansa tärkeimmiksi katsomansa riskit ja toteutuksen yhteydessä raportoineet niiden toteutumaa. Erityisesti vuodelta 2008 toimialojen tuli antaa selvitystä riskienhallintaprosessin toimivuudesta. Konkreettisella tasolla esille nostettiin mm. hankintoihin liittyvät riskit. Hankintamenettelyjä on kehitetty erilaisin toimenpitein koko kaupungin tasolla. Hankintasopimukset on vastuutettu ja huomiota on kiinnitetty sopimusmenettelyn kehittämiseen ja -ehtojen tarkkaan dokumentointiin. Riskienhallinnan parantamiseksi toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tulee laatia riskienhallintaohjelma voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sopimustoiminta Sopimuksista ei ole tullut esille vuonna 2008 negatiivisia seuraamuksia. Vaikka rikkeitä ei ole ollutkaan, niin sopimustoimintaa tulee parantaa nykyisestä. Sopimustoiminnan kehittämiseksi kaikki sopimusten laatijat velvoitetaan kirjaamaan sopimukset asiahallintarekisteriin vanhentumisaikoineen ja vastuuhenkilöineen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungilla on vakituinen sisäinen tarkastaja, jonka tehtävänä on avustaa tarkastuslautakuntaa sen arviointitehtävän suorittamisessa sekä muiden annettujen tehtävien mukaisesti tarkastaa ja arvioida kaupunkikonsernin toimintojen tarkoituksenmukaisuutta. Vuoden 2008 työohjelman mukaisesti sisäinen tarkastaja on avustanut tarkastuslautakuntaa sen tavoitteiden toteuttamisessa, konserniohjeiden valmistelussa, hankintojen seurannassa ja muiden toimeksiantojen hoitamisessa. Toiminnan arviointi on ollut päättyneellä toimintavuodella monipuolista, sillä arviointikertomuksen lisäksi on toteutettu koko valtuustokautta kattava palvelujen arviointi. Lisäksi kaupunginvaltuuston ja hallituksen itsearviointiraportit ja erilaiset asiakasarvioinnit ovat antaneet laaja-alaista tietoa kaupungin eri toiminnoista ja toimintatavoista. Kaupungin toimintaympäristö ja organisointi on muuttunut viimeisten vuosien aikana merkittävistä, joten kaupungin sisäisen valvonnan yleisohje tule uusia vuoden 2009 aikana. Yhteenveto Kaupungin toimialoilta, liikelaitoksilta ja tytäryhtiöiltä saatujen selvitysten perusteella voidaan sanoa, että kaupungin sisäisen valvonnan osa-alueet on hoidettu kohtuullisesti. Toimintaympäristön ja organisoinnin johdosta parantamiskohteiksi otetaan seuraavat asiat: - Systemaattinen mittareiden kehittämistyö, jotta tuloksellisuuden arvioinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa päästään eteenpäin - riskienhallintaohjelma voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella - sopimusten asiahallintarekisteri vanhentumisaikoineen ja vastuuhenkilöineen. - kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen uudistaminen 19

20 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus KAUPUNGIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT * sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut * Toimintatuotot / toimintakulut, % 15,8 18,4 * Vuosikate / poistot, % 93,8 127,4 * Vuosikate, euro/asukas * Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista rahoitetaan verotuloina ja valtionosuuksina. Vuosikate prosenttia poistoista =100*vuosikate/poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä: Asukasmääränä tunnusluvuissa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa (31.12.) 20