LUTAKKO 100 VUOTTA. HISTORIALLINEN JUHLAKONSERTTI JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA LA Lue lisää s. 6 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUTAKKO 100 VUOTTA. HISTORIALLINEN JUHLAKONSERTTI JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA LA 15.9. Lue lisää s. 6 7"

Transkriptio

1 LUTAKKO 100 VUOTTA LUTAKON ASUKASYHDISTYKSEN JUHLALEHTI 2012 HISTORIALLINEN JUHLAKONSERTTI JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA LA Lue lisää s Juhlalehti on tehty YIT Rakennus Oy:n tuella

2 2 3 Onnittelut 100-vuotiaalle Lutakolle! Uudesta Lutakosta voi olla ylpeä Vilkas Jyväskylä on mukava paikka asua. Pienestä markkinapaikasta on kasvanut mainio, 175-vuotias kaupunki. Täällä on paljon opiskelijoita, tapahtumia ja eri asioista innostuneita ihmisiä. Vuosi toisensa jälkeen Jyväskylä on muuttajien suosiossa. Jyväskylässä on tutkitusti maan paras asuinympäristö ja toiseksi paras kasvuympäristö lapsille. Tiivis kaupunkikeskusta, elinvoimaiset asuinalueet ja aktiiviset kylät muodostavat upean kokonaisuuden. Järvet ja luonto ovat lähellä, ja harrastusmahdollisuudet ovat loistavat. Lutakko on hieno esimerkki ydinkeskustan asuin- ja työpaikka-alueesta, jossa viihtyisyyttä lisäävät Rantaraitti ja uudistuva satama sekä tapahtuma-aukio. Historiallisesta alueesta on kehittynyt yksi Jyväskylän tärkeimmistä maamerkeistä. Katseet suuntautuvat myös vuoden 2014 valtakunnallisiin asuntomessuihin, jotka järjestetään Äijälänrannassa, Jyväsjärven toisella rannalla. Nyt alkuvaiheissaan olevasta Kankaasta muodostuu seuraava kiinnostava kehittämiskohde. Vuosittain valtavat väkimäärät käyvät alueella tapahtumissa, messuilla, konserteissa, ralleissa, kiertäen Rantaraittia tai veneillen. Kivijalan muodostavat Lutakossa asuvat ihmiset, opiskelijat ja yritykset työntekijöineen. Alueen toimijat ja asukkaat ovat poikkeuksellisen aktiivisesti ja innovatiivisesti osallistuneet Lutakon kehittämiseen ja uusien ideoiden synnyttämiseen. Yhteistyö oppilaitosten ja toimijoiden kesken on antanut mallia myös muualle. Lutakon asukasyhdistys on yksi keskeinen toimija. Sen tehtävä edistää kaupunginosan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistoimintaa sekä kehittää aluetta terveellisenä, toimivana ja viihtyisänä elinympäristönä on tärkeää yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Kaupunki puolestaan kehittää julkisia palveluja yhteistyössä elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Tavoitteemme on asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan. Muun muassa asiakasraateja on jo monissa palveluissa. Lutakon historia on mittava. Maisemallisesti ja arkkitehtuuriltaan alue on muuttunut ratkaisevasti vuosikymmenien aikana ja edustaa nyt kaupunkisuunnittelullisesti aikansa helmenä Jyväskylän vetovoimaisuutta. Tehdastoiminnan alkamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Lämpimät onnittelut upealle Lutakolle! Kiitokset kaikille juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneille. Markku Andersson kaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Lutakon asukasyhdistys ry juhlistaa syyskuun puolivälissä 100-vuotiasta kotikaupunginosaansa juhlakonsertin ja yleisöluentojen voimin. Mistäpä moinen ajanlasku? Vielä 1900-luvun alussa Lutakko oli nimensä mukaisesti vetinen niementynkä Jyväskylän laidalla. Alueen merkitys oli olematon, kaupunkilaiset kärräsivät tänne jätteitään ja sähkölaitoksen lisäksi kehityssuunnitelmiin sisältyi lähinnä varastoja. Tilanne muuttui ratkaisevasti kesällä 1912, kun vuorineuvos Wilhelm Schaumanin vaneritehtaan toiminta käynnistyi Lutakossa tehden kaupunginosasta pian elintärkeän osan Jyväskylää. Lutakko, isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, syntyi tuolloin. 80 vuotta kestänyttä Vanhan Lutakon aikaa leimasi vahvasti teollisuus. Schaumanin vanerituotanto nousi eurooppalaisittainkin merkittäväksi. Vanerin rinnalle tuotantoon tuli mm. sahatavaraa ja lastulevyä, joista valmistettiin myös monenlaisia pienvalmisteita, kuten matkalaukkuja ja hattukoteloita, sota-aikana ruumisarkkujakin. Alueella syntyi myös muita menestystarinoita. Yliopettaja Juho Jussilan perustaman lelutehtaan sympaattiset ja tyylikkäät Jukka-lelut kuuluvat monien suomalaisten rakkaimpiin lapsuusmuistoihin, ja vienti on vetänyt myös ulkomaille luvun puolivälissä Lutakon taivalle kerääntyi tummia pilviä: Schaumanin aikeet vaneritehtaiden sulkemisesta herättivät pelkoja suuresta työttömyydestä. Neuvottelujen tuloksena tehtaat siirtyivät Jyväskylään liittyneeseen Säynätsaloon. Tuli aika katsoa Lutakkoa tuorein silmin, osana kasvavaa keskustaa. Kohua herätti arkkitehti Olavi Norosen huikea Manhattan-visio, jossa Lutakon niemi muistutti New Yorkin pilvenpiirtäjämaisemaa. Norosen visio on läsnä Jyväskylän tavaramerkiksi muodostuneessa Lutakon siluetissa useiden arkkitehtuurikilpailujen ja uusintasuunnitelmien jälkeenkin. Uusi Lutakko tarkoittaa tuhansille koteja. Kiitos hyvän suunnittelun, monista asunnoista avautuu upea järvimaisema, ja alue onkin Jyväskylän kysytyimpiä. Vuonna 2009 Lutakko sijoittui komeasti kolmanneksi Suomen paras asuinalue -kilpailussa. Uusi Lutakko tarkoittaa työ- ja opiskelupaikkoja. Vanhan tehtaanpiipun viereen kohonnut Innova-torni yrityksineen sekä ammattikorkeakoulun kampus muodostavat yhden jyväskyläläisen IT-osaamisen keskipisteistä. Messu- ja kongressikeskus Paviljonki tapahtuma-aukioineen houkuttelee vuosittain alueelle satojatuhansia kävijöitä, joita palvelemaan avattiin hiljattain myös hotelli. Tehdastyöpaikkojen menetys ei vaikutakaan enää suurelta vahingolta. Uusi Lutakko tarkoittaa myös aktiivista kaupunkitilaa. Ranta- ja puistoalueet houkuttelevat jyväskyläläisiä liikkumaan ja loikoilemaan, käynnissä oleva satama-alueen kunnostus lisää toimintamahdollisuuksia entisestään. Lutakon kulttuuritarjonta on rikasta. Uuden Lutakon ensimmäisiin asukkeihin kuuluva Jelmu ry on muovannut vanhasta leipomorakennuksesta yhden Suomen arvostetuimmista rockklubeista ja tarjonnut kodin lukuisille bändisukupolville. Jyväskylään kauan haaveiltua sinfoniaorkesteritasoista konserttisalia puolestaan sovitellaan tuoreimmissa suunnitelmissa Paviljongin nykyisen konserttitarjonnan täydentäjäksi. Vaikka Lutakon rakentaminen on vielä kesken, on siitä kehittynyt jo esittelemisen arvoinen käyntikortti, josta kaikki kaupunkilaiset voivat olla ylpeitä. 100-vuotta täyttävä Lutakko ansaitseekin näyttävän huomionosoituksen. Asukasyhdistys järjestää lauantaina ainutlaatuisen alueen historiaa peilaavan juhlakonsertin Paviljongissa. Edellisenä iltana alueesta kertovia avoimia yleisöluentoja voi kuulla IT-Dynamossa. Haluan kiittää kaikkia tapahtumien järjestelyihin osallistuneita, esiintyjiä ja luennoitsijoita. Suurkiitos myös kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuva-aineistojaan lainanneille. Erityiskiitokset YIT Rakennus Oy:lle, jonka tuki teki lehden tekemisestä ylipäätään mahdollista. Toivotan kaikki jyväskyläläiset lämpimästi tervetulleiksi tapahtumiin tällaista Lutakkoa kannattaa juhlia! Erkki Nyrhinen puheenjohtaja Lutakon asukasyhdistys ry Kuva: Petteri Kivimäki Lutakko 100 vuotta Lutakko 100 vuotta -juhlalehti syksy 2012, painos kpl Julkaisija: Lutakon asukasyhdistys ry Taitto & kannen kuva: Erkka Peitso, Paino: I-print Oy, Seinäjoki / Jakelu: Jyväskylän Jakelut Oy Juhlalehti on tehty YIT Rakennus Oy:n tuella.

3 44 5 KADUT KERTOVAT HISTORIASTA Tanssisali Lutakko Messutori Uno Savolan katu RANTAVÄYLÄ Fortunakuja 5. toteutusalue Piippu Satamakatu Bloms katu Jyväskylän Paviljonki Piip pukuja tedtinkatu Purilas Jontikka Sorvaamo Schaumanin puistotie Schaumanin linna Vaneritori Lutakonpuisto Laani Kiramo Varppaaja Viilukuja Tourujoki Lutakon asuinalueiden 1. toteutusalue 2. toteutusalue Matkakeskus Lutakonaukio Uimaranta 3. toteutusalue Lutakon pääkatu, Schaumanin puistotie kunnioittaa nimellään vaneritehtaan alueelle 100 vuotta sitten perustaneen vuorineuvos Wilhelm Schaumanin ( ) muistoa. Schauman ehti kuolla ennen tehtaan käynnistämistä Schaumanin muistoa Lutakossa kunnioittaa myös Messutorilla oleva pronssinen rintakuva. Lutakon tuorein katuosuus, Uno Savolan katu, on puolestaan saanut nimensä toiselta vaneritehtaan merkittävältä nokkamieheltä, vuosina Oy Wilhelm Schauman Ab:n toimitusjohtajana toimineelta Savolalta. Kaudellaan Savola nosti yhtiön Euroopan suurimmaksi puulevyjen tuottajaksi. Arkkitehti Yrjö Blomstedt ( ) suunnitteli vaneritehtaan ensimmäisen, vuonna 1912 valmistuneen tuotantorakennuksen. Blomstedt kuoli pian tehtaan käyttöönoton jälkeen vain 41-vuotiaana. Wilhelm Schauman Alkuperäisestä rakennuksesta jäljellä on ikonista koristeikkunaa kantava seinä, jonka vierestä alkaa arkkitehdin nimikkokatu, Blomstedtinkatu. Yrjö Blomstedin 1911 suunnitteleman vaneritehtaan viimeinen pystyssä oleva seinä arkkitehdin nimikkokadulla. Oikealla uuden Lutakon ensimmäinen asuintalo, jonka rakentaminen alkoi 84 vuotta myöhemmin vuonna Kiramo tarkoittaa telaketjumaista nostolaitetta, jolla tehtaalle uitetut tukit nostettiin maalle pinottavaksi puutavaran lastauskentälle eli laanille. Tukkipinot hallitsivat myös nykyisen Laani-kadun näkymää jo tehdasaikoina. Taiteilija Harald Karsten työskenteli aikoinaan tehtaalla vuorotyöläisenä, ja muisto tukkien päällä nuokkuvista linnuista inspiroi häntä tekemään samalle paikalle Lintutuoli-veistoksen, joka pystytettiin Lutakonpuiston päätyyn vuonna Vaneritori on mitä ilmeisemmin saanut nimensä yhdistelmänä tehtaan päätuotetta ja kadun lenkkimäistä muotoa. Tourujoki laski Jyväsjärveen Vaneritorin kohdalta aina vuoteen 1967 saakka. Ennen 1990-luvulla tehtyä rantaviivan suoristamista Vaneritorin kohdalla olleessa lahdekkeessa sijaitsi vaneritehtaan järvihautomo, jossa kuusi- ja koivutukkeja pehmennettiin kuumalla vedellä sorvausta varten. Viilukuja on saanut nimensä vanerin perusosasta eli viilusta. Viilu oli pöllinlevyistä ohutta puumattoa, jota irrotettiin määrämittaan sahatuista tukeista sorvin avulla, tämä tapahtui luonnollisesti tehtaan Sorvaamo-nimisellä osastolla. Purilas on saanut nimensä ohuesta puukapulasta, joka jää jäljelle, kun tukista on sorvattu käyttökelpoinen vaneriviilu. Lutakon tehtaalla purilaat hyötykäytettiin polttoaineena ja vuodesta 1957 alkaen lastulevyjen raaka-aineena. Jontikka tarkoittaa kapeaa viilusuikaletta, jollaisia yhteenliimaamalla koostetaan vaneriarkkeja. Puunjalostuksen slangisanaksi jontikka on omaksuttu englannin kielessä liitosta tarkoittavasta joint-sanasta. Lutakonaukio syntyi entisen Messukadun kohdalle kaivetun maanalaisen pysäköintihallin päälle. Alkujaan samalla kohdalla kulki koko alueen lävistänyt Lutakontie, joka vaneritehtaan loppuaikoina tunnettiin Schaumaninkatuna. Keväällä 2012 tehty aukion uudelleennimeämisehdotus Paviljonkiaukioksi kaatui vahvaan vastustukseen. Kuriositeettina kerrottakoon, että aukion laidalla sijaitsevassa vanhassa leipomossa vuodesta 1990 toiminut Tanssisali Lutakko ilmoitti Lutakonaukio-nimen vahvistumiseen saakka osoitteekseen Schaumaninkatu 3. Lutakonaukio ulottuu rantaan saakka Satamakadun ylittävän kevyenliikenteen kannen kautta. Vuoteen 2005 asti Satamakatu oli vielä osa Kuokkalan sillan ylittävää Siltakatua, kadut eriytettiin selkeyttämään järven eri puolilla olevien rakennusten numerointia. Jyväskylän historia tuntee myös toisen Satamakadun, nykyisen Vaasankadun paikalla olleen Hamngatanin, joka laskeutui rantaan paikalle, jossa Jyväskylän satama sijaitsi aina 1900-luvun alkuun saakka. 4. toteutusalue Piippukatu ja Piippukuja ovat luonnollisesti saaneet nimensä tehtaan punatiilisestä savupiipusta. Lutakon 65 metriä korkean maamerkin juuressa toimii nykyisin sauna. Jyväsjärvi Satama Kuokkalan silta Siltakatu Fortunakuja on saanut nimensä samalla paikalla vuosina toimineen Juho Jussilan leikkikalutehtaan suositusta Fortuna-lautapelistä. Myös kadun muoto muistuttaa pelilaudan puolikasta. Jussilan tehtaan historiasta lisää sivulla Varppaaja on tukkilauttojen uitossa käytetty laiva. Varppaus perustui lautan suoran hinauksen sijasta itse laivan liikuttamisen vinssin avulla. Laiva siirsi ensin raskasta varppiankkuria eteenpäin uittoreitillä ja palasi sitten tukkilautalle, joka kiinnitettiin varppaajan keulaan. Tämän jälkeen laivan höyrymoottori alkoi vetää ankkurin vaijeria takaisin laivan perässä olevalle varppikelalle, hinaten samalla myös tukkilautan ankkuripisteelle. Uittonopeus varppaajankin avulla oli vaatimattomat 2 km/h. Viilulevyä erotellaan Schaumanin vaneritehtaan sorvaamossa. Kartan grafiikat: Jyväskylän kaupunki Vanhat valokuvat: UPM-Kymmene Oyj:n arkisto Teksti & kuva: Erkka Peitso Lähteet: Lutakon muutos -kirja (Martti Päivänsalo, 2009)

4 6 7 Lutakko Historian havinaa Lutakon juhlakonsertissa Lutakon 100-vuotista taivalta kunnioittavassa ainutkertaisessa juhlakonsertissa luodaan elämyksellinen katsaus kaupunginosan historiaan. Tarina alkaa 1800-luvun lopulta, jolloin Lutakko oli vielä pieni niementynkä vesijättömaata Tourujoen suussa, seuraten alueen kehityskaarta puunjalostusteollisuuden kulta-ajasta nykypäivän tieto- ja osaamisintensiiviseen talouteen sekä arvostetuksi asuinalueeksi. Konsertin korkeatasoisesta musiikista vastaavat Mieskuoro Sirkat kuoronjohtajana Nikke Isomöttönen, Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis kapellimestarinaan Eveliina Aijasaho sekä kanadalaislähtöinen sopraano Emili Losier. Juhlakonsertti muodostaa poikkitaiteellisen Lutakon historiaa kuvaavan esityksen, jossa draama ja kuvakerronta yhdistyvät aikalaismusiikkiin luoden vaikuttavan kokonaisuuden. Paikallisia säveltäjiä vahvasti esillä Monet juhlakonsertin musiikkiteoksista ovat säveltäjiensä kautta osa Jyväskylän kulttuurihistoriaa. Kuulemme klassikoita E.A. Hagforsista P.J. Hannikaiseen ja Lassi Utsjokeen, jatkuen nykysäveltäjiimme, Juha Holmaan ja Pekka Kostiaiseen. Konsertin avaa Jean Sibeliuksen Andante Festivo, jota seuraa Erkki Melartinin nostalginen, Aino-oopperasta tuttu Koivulaulu. Kuulemme myös osia Ilmari Hannikaisen laulunäytelmästä Talkootanssit. Ohjelmistossa huomionarvoinen teos on Jaakko Linjaman Aaro Hellaakosken Viimeinen dinosauri -runoon tekemä sävellys, jonka ensiesitys kuultiin vasta 2000-luvulla. Konsertissa kuullaan myös Sibeliuksen lauluja Sirkkojen esittämänä ja valkokankaan suosituimpia säveliä Sinfiksen tulkitsemina. Konsertin loppuosa huipentuu koskettavaan solistiseen osuuteen, jossa kuulemme Oskar Merikannon rakastetuimpia lauluja sopraano Emili Losierin tulkitsemana ja Sinfiksen säestämänä. Musiikkiteosten välissä konserttiyleisön Lutakon historiaan draaman ja historiallisten valokuvien kautta johdattavat juontajina toimivat näyttelijä-ohjaaja Minna Aro sekä maisteri Ritva Lukkarinen. Valokuva- ja esinenäyttely Lutakon historiaan on mahdollista tutustua ennen konserttia sekä väliajalla Paviljongin toiseen kerrokseen pystytetyssä pienoisnäyttelyssä, jossa esillä on Schaumanin vaneritehtaan esineistöä ja valokuvia UPM-Kymmenen arkistoista sekä puuleluja Lutakossa sijainneen Juho Jussilan lelutehtaan kokoelmista. Juhlakonsertin järjestää Lutakon asukasyhdistys ry, jonka konserttityöryhmään kuuluvat konsertin koordinoinnista vastannut Ritva Lukkarinen ja draaman suunnittelusta vastannut Minna Aro sekä yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Nyrhinen ja sihteeri Erkka Peitso. 100 vuotta Juhlakonsertti lauantaina klo19 Jyväskylän Paviljongissa Mieskuoro Sirkat, Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis & Emili Losier Liput: 20 (alle 15.v 10 ) Nikolainkulma, Sokos, Lippupalvelu.fi Ritva Lukkarinen juhlakoordinaattori Lutakon asukasyhdistys ry Sinfis Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri eli Sinfis on Jyväskylän yliopiston edustusorkesteri. Sinfis perustettiin opettajankoulutuslaitoksen vuosijuhlaa varten vuonna 1993, ja siitä lähtien se on toiminut aktiivisesti tarjoten korkeakouluopiskelijoille ja muille musiikin harrastajille mahdollisuuden soittaa korkeatasoisessa orkesterissa. Sinfis konsertoi säännöllisesti kotikaupungissaan ja tekee konserttimatkoja myös muualle Suomeen ja ulkomaille. Soittajien joukosta kootaan tarpeen tullen pienempiä kokoonpanoja erilaisiin tilaisuuksiin. Sinfiksen päämääränä on esittää taiteellisesti korkeatasoista musiikkia vuosien varrella orkesteri onkin vuosien varrella esittänyt useita orkesterikirjallisuuden huipputeoksia. Sinfis on toteuttanut ennakkoluulottomasti monenlaisia projekteja kuten Ruusun Varjo -musikaali Jyväskylässä 2006, Suomen kiertue Werner Bros -skiffleyhtyeen kanssa 2006, konserttimatka Saksaan keväällä 2008 sekä Mozartin Requiem yhdessä helsinkiläiskuorojen kanssa syksyllä 2009 ja Tulevalla kaudella on luvassa mm. suomalaisen musiikin konsertti Taulumäen kirkossa sekä Sinfiksen 20-vuotisjuhlakonsertti keväällä Sinfiksen kapellimestarina on jo useamman vuoden toiminut Eveliina Aijasaho. Aijasaho on valmistunut muusikoksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta pääaineenaan viulu. Orkesterinjohdon erikoistumisopinnot Aijasaho suoritti Kuopion musiikki- ja tanssiakatemiassa, jossa professorina toimi arvostettu pedagogi, akateemikko Jorma Panula. Lisäksi Aijasaho on säännöllisesti osallistunut mestarikursseille. Lisätietoja: Intendentti Susanna Nurmeksela Luentoja Lutakosta PERJANTAINA KLO 19 ALKAEN IT-DYNAMO (p i i p p u k a t u 2), VAPAA PÄÄSY Valon kaupunki: Lutakon l e d-puisto valosuunnittelija Annukka Larsen Asuinaluebrändäys Lutakossa talousmaantieteilijä Sari Klinga Kurkistus Schaumanin linnan historiaan tutkija Maria Pecoraro Opastettu kävelykierros uuteen l e d-puistoon Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Mieskuoro Sirkat Vuonna 1899 perustettu jyväskyläläinen Mieskuoro Sirkat on tunnettu ja tunnustettu osa suomalaista musiikkikulttuuria. Alkuaan nelinkertainen mieskvartetti harjoitteli seminaarinlehtori P. J. Hannikaisen johdolla Hotelli Wahlgrenin, nykyisen Nikolainkulman, tornikabinetissa. Ilonpito osattiin, mutta vakavan harrastuksen piirteitä alkoi ilmetä osaavien johtajien käsissä kuoro kasvoi ja monipuolistui niin taidoiltaan kuin ohjelmistoltaankin. Mieskuoro Sirkat on perinteitään kunnioittava, mutta vahvasti nykyajassa elävä kuoro. Kuoro panostaa suomalaisen mieskuoromusiikin kehittämiseen tilaamalla aktiivisesti uusia teoksia tuoreimpana esimerkkinä pääsiäisenä 2009 kantaesitetty säveltäjä Erkki Raiskin pääsiäisoratorio solisteille, mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille. Viime vuonna Sirkat oli myös mukana kantaesittämässä Pekka Kostiaisen Jyväskylän Puhallinorkesterin juhlavuoden tilausteoksena mieskuorolle ja puhallinorkesterille säveltämää teosta ABC. Aktiivisen konsertoinnin ja kilpailemisen ohella kuoro on tehnyt yhteistyötä sinfoniaorkestereiden kanssa, tuottanut näyttämöllisiä konserttikokonaisuuksia sekä lukuisia äänitteitä. Tänä syksynä Sirkkojen ohjelmaan kuuluu Sibeliuksen Kullervosinfonian esittäminen Jyväskylä Sinfonian kanssa. Syksyllä myös julkaistaan Leevi Madetojan ja Jaakko Linjaman musiikkia sisäl- Nikke Isomöttönen tävä äänite. Sirkkoja on vuodesta 2004 johtanut jyväskyläläinen musiikin moniottelija Nikke Isomöttönen. Isomöttönen on työskennellyt mm. orkesterinjohdon opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä Jyväskylän Puhallinorkesterin, oopperakuoron sekä sotaveteraanikuoron johtajana. Hänen kapellimestarivierailunsa ovat kotimaan lisäksi ulottuneet myös Yhdysvaltoihin ja Etelä-Afrikkaan. Vuoden alusta lähtien Isomöttönen on työskennellyt Mikkelin kaupunginorkesterin intendenttinä, mutta jatkaa edelleen yhteistyötään Sirkkojen kanssa. Lisätietoja: Keikkamanageri Kai Seppänen Kuoronjohtaja Nikke Isomöttönen Schaumanin linna valmistui vaneritehtaan johtajan kodiksi vuonna Kuva: UPM-Kymmene Oyj:n arkisto Sopraano Emili Losier Kanadalaissyntyinen Emili Losier valmistui muusikoksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2010 ja jatkaa parhaillaan opintojaan Sibelius-akatemian oopperan maisteriohjelmassa. Ennen muuttoaan Suomeen vuonna Emili Losier 2005, Losier opiskeli kanadalaisessa Chilliwack Academy of Musicissa. Vuonna 2010 hän osallistui Israelissa International Vocal Arts Instituten koulutusohjelmaan, johon sisältyi Lucy Arnerin mestarikurssin lisäksi rooli Donizettin Rykmentin tyttäressä. Jyväskyläläisille Losier on tuttu Keski-Suomen Alueoopperan (Jevgeni Onegin sekä Verdin La Traviata ja MacBeth), Jyväskylän kaupunginteatterin (Maaria Blomma ja Niin kuin taivaassa) sekä JAMK:n tuotannoista (pääosat Puccinin La bohèmessa ja Menottin Puhelin-pienoisoopperassa). Sopraanoa on kuultu myös ympäri Keski-Suomea esitetyssä Pergolesin Stabat Materissa. Losier on esiintynyt myös solistina kamarikuoro Cantinovumissa, joka oli Suomen virallinen edustuskuoro vuoden 2010 Nordic-Baltic kuorofestivaaleilla Islannissa. Jyväskyläläisen Lux Auribuksen sopraanona Losier on esiintynyt mm. Belgiassa Losier valittiin Sibelius-laulukilpailuihin sekä Savonlinnan Oopperakuoroon. Olavinlinnan debyytti oli kesällä 2012 Kimmo Hakolan La Fenicen sivurooleissa. Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertissa Losierin ohjelmistoon kuuluu mm. Oskar Merikannon rakastetut teokset Pai, pai, paitaressu ja Ma elän. Suomenkielisen tekstin tulkinta on Losierin mukaan hienovarainen prosessi. Tulkintaa varten on ymmärrettävä tekstin merkitys. Me laulajat olemmekin jatkuvasti kääntämässä tekstejä, Losier pohtii ja kertoo etenkin vanhojen runollisten lyriikoiden vaativan paljon valmistautumista. Tärkeitä työkaluja ovat verkkopalvelut, joissa ihmiset voivat tutustua teksteihin ja keskustella niiden merkityksistä. Yritän jakaa tekemäni käännökset eteenpäin, jotta myös muiden olisi helpompi laulaa suomeksi. Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis Kuva: Max Steffanson Mieskuoro Sirkat

5 8 9 Lutakon 12-kerroksiset tornitalot miellyttävät Mikko Rädyn silmää. Vaajakosken suunnalta tullessa näky on vakuuttava. Minulle onkin sanottu, että nyt kylä näyttää kaupungilta. Tietääkseni ihmiset kertovat ylpeinä asuvansa Lutakossa, Räty toteaa hymyillen. Hymyyn on aihetta, sillä Räty on YIT Rakennus Oy:n Keski-Suomen aluejohtajana vaikuttanut jo toistakymmentä vuotta Lutakon kehittymiseen. Ensimmäiset Lutakkomuistot liittyvät jo nuoruusvuosiin. Tehdasalueelle ei ollut lapsena asiaa, mutta muistan sähkölaitoksen ja vaneritehtaan alueella usein syttyneet tulipalot. Porttien sisäpuolella kävin ensi kerran Valion meijeri oli silloin Lutakossa ja minä ajoin Karjaportin kesäkuskina, Räty muistelee. Seuraavan kerran Räty palasi alueelle YIT:n tuoreena laskentapäällikkönä vuonna YIT oli ostanut konkurssin tehneen Hakan osuuden Lutakon maa-alueet omistavasta Jyväs-Helmi Oy:stä, jonka muut pääomistajat olivat tehdastoimintansa Säynätsaloon siirtänyt Kymmene-yhtiö sekä rakennusliike Polar. Lutakko oli nyt suuren muutoksen edessä, sillä purettavien tehdasrakennusten raunioista oli määrä nousta lopulta 70 kerrostaloa tuhansien ihmisten kodeiksi. Alue näytti karmealta. Mietin vain, että mitä ihmettä pitää tehdä, että joku haluaisi tulla tänne asumaan? Räty puistelee päätään. Alusta alkaen oli selvää, että Lutakosta tulee yksi Suomen suurimmista rakennusurakoista. 90-luvun alun laman lisäksi haasteita asetti Lutakon pehmeä maaperä, jolle rakentaminen vaati kantavia alapohjia ja kalliita, jopa 30 metriin ulottuvia paalutuksia. Lamasta hyvin selvinnyt YIT aloitti rakennustyöt 1995 ensimmäisenä kohteenaan nykyisen Schaumanin puistotien ja Blomstedtinkadun kulmassa oleva vuokratalo. Aluksi ideana oli viereisen Schaumanin linnan värien mukailu. Eka talo jouduttiin väri- ja materiaaliongelmien vuoksi maalaamaan kolmeen kertaan, Räty harmittelee. Rakentamista riskejä välttäen Laman ote Lutakosta alkoi hellittää vasta 1998, jolloin Skanska osti velkasaneeraukseen joutuneen Polarin rakennustoiminnan ja osuuden myös Jyväs-Helmestä. Samana vuonna YIT rakensi alueen ensimmäisen vapaarahoitteisen talon. Pääosin mutavelliä olevan rakennus- ja purkutyömaan keskellä markkinointi vaati kuitenkin luovuutta. Pystytimme telineet, joilta näki tulevan talon maiseman. Opimme nopeasti, että veden näkyvyys on erittäin tärkeä tekijä, joka heijastuu asuntojen markkinahintaan. Rädyn vastuu Lutakosta kasvoi, kun 1999 hänet nimitettiin YIT:n aluejohtajaksi ja Jyväs-Helmen hallituksen jäseneksi. Yksi rakennushanke kestää helposti pari vuotta ja hintalappu on 5 10 miljoonaa. Rakentamisen aloittaminen se on kriittinen piste, jossa rahaa alkaa palaa. Päätöstä varten täytyy kuulostella heikkoja signaaleja ja tehdä laskelmia. Laskun maksaa asunnon ostaja, mutta siihen asti kaikki riski on rakentajalla, Räty kuvailee. Lutakon rakentamisaikataulu onkin vuosien mittaan elänyt maailman talouden mukaan, välillä samaan aikaan rakenteilla on ollut 200 asuntoa, välillä tyhjät tontit ovat pysyneet hiljaisina. Kolmen kokin soppa Rakentajat ovat osallistuneet poikkeuksellisen paljon Lutakon suunnitteluun, ja Rädyn mukaan hankkeesta vielä erityisemmän on tehnyt tontteja myyvän Jyväs-Helmen rooli aluesuunnittelun kolmantena pyöränä. Normaalistihan kaupunki laatii kaavan ja rakennusliikkeet toteuttavat. Lutakkoa on suunniteltu enemmän työryhmissä, joissa kaupunki, maanomistaja ja rakentajat ovat yhdessä etsineet kokonaisuuden kannalta parhaita ratkaisuja, Räty selventää. Yhteistyön ansiosta rakennusliikkeet ovat voineet keskittyä Lutakossa yksittäisten tonttien sijaan jopa kortteleihin. Erikoisratkaisu on myös kaupungin rakennusliikkeille siirtämä vastuu kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta monet Lutakon kaduista ovatkin nyt taloyhtiöiden omistamia ja ylläpitämiä tontteja. YIT:n ja Skanskan yhteistyö sekä kytkös maanomistajaan on Rädyn mukaan ollut herkkä asia, mutta käytäntö on osoittanut, ettei Jyväs-Helmi ole päästänyt kumppaneitaan helpolla. Vuosien varrella on Jyväs- Helmen kanssa on käyty koviakin vääntöjä. He ottivat aktiivisen valvojan roolin, jossa he asettivat maanomistajana vaatimuksia, joita kaupunki ei pystyisi esittämään. Ja hyvä niin, kyllä jonkun täytyy vahtia meitä rakentajiakin, Räty kiittelee. Kolme soppaa hämmentävää kokkia ovatkin Rädyn mukaan monipuolistaneet suunnittelun näkökulmia mm. rakentamisen uusista trendeistä neuvoteltaessa. Jyväs-Helmi nosti jossain vaiheessa parvekkeet vaatimuslistalle. Viranomaistaho, jota usein kiinnostaa miltä talo näyttää 100 metrin päästä, piti suuria lasiparvekkeita rumina. Meidän rakentajien mielestä ne kuitenkin tuovat itse asumiseen huomattavaa lisäarvoa, Räty havainnollistaa neuvottelukysymyksiä. Me rakentajat olisimme halunneet väljiin tornitalokortteleihin enemmän kustannustehokkaita 7-kerroksisia taloja, mutta kaupunki halusi luoda korkeusvaihteluja. Harmoninen ilme Vaikka asuintalojen rakentaminen on jakautunut pitkälti kahden rakennusliikkeen kesken, on alueen tyyli pysynyt rakennusvaiheittain yhtenäisenä. Lutakon asuinrakentamisen kolmen ensimmäisen vaiheen, eli Schaumanin linnan ja Kuokkalan sillan vieruskorttelin väliin jäävien talojen, suunnittelusta onkin paria poikkeusta lukuunottamatta vastannut sama arkkitehti, Jukka Tikkanen toimistoineen. Jos osaa katsoa, niin yksi tekijä erottaa Skanskan ja YIT:n tornitalot ja samalla korttelit toisistaan, Räty huomauttaa. Yli 8-kerroksisissa taloissa täytyy olla toinen palo-osastoitu porraskäytävä, joka sijoitetaan yleensä talon ulkopuolelle. Me toteutimme omamme talon sisällä ristiin kulkevien portaiden avulla ja saimme näin talon kaikista sivuista valoa asuntoihin, Räty kuvailee. Sosiaaliset rakenteet tärkeitä Suuren asuinalueen toteutuksessa fyysisten rakenteiden suunnittelun ohella on otettava huomioon myös sosiaaliset rakenteet. Olemme seuranneet tutkimuksia ja pohtineet millainen yhdistelmä asumismuotoja vapaarahoitteisia sekä asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja on alueen kannalta kestävä, Räty pohtii. Asumismuotojen erot eivät liity niinkään ihmisten elämiseen, vaan heidän valtaan vaikuttaa alueen viihtyvyyteen ja arvoon vaikuttaviin epäkohtiin. Kun asunnossa on kiinni pääomaa, talon ja alueen kuntoon voidaan ja halutaan puuttua herkemmin. Oikeassa sekoitussuhteessa kunnossapidon taso pysyy kautta linjan korkeana. Sanoisin, että alueen kannalta edullisinta on, jos taloista 2/3 on vapaarahoitteisia ja loput muita, Räty arvioi ja huomauttaa, että Lutakossa kunnossapitoa edesauttaa monien taloyhtiöiden yhteisomistus katuihin ja viheralueisiin. Lutakkolaisilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen millainen alue on vuosikymmenien päästä, hän heittää pallon asukkaille. UUTTA LUTAKKOA Kuljen pyörälenkilläni usein Lutakon läpi, ja tämä on suosikkikohtani. Nämä Kari Alosen Kajo-veistoksen edessä olevat kivipallit kuvastavat meidän, Jyväs-Helmen hallituslaisten, istuimia. Täytyy tunnustaa, että olen ennenkin pysähtynyt istumaan, YIT Rakennus Oy:n aluejohtaja Mikko Räty kertoo. RAKENTAMASSA Teksti & Teksti kuva: Erkka kuva: Peitso Erkka Peitso

6 10 11 Keikkakuva: Esa Ylijaasko Faktat: Ville Koivisto Laivasillalta Lutakkoon katsaus Jyväskylän sataman vaiheisiin Maanmittari J.G. Danielson kiinnitti huomion Jyväskylän satamaa koskeviin suunnitelmiin mittaillessaan vastaperustetun kaupunkimme ruutuasemakaavaa maastoon. Jyväskylään oli kaupungin perustamisasiakirjassa määrätty satama, tosin Äijälänsalmen mataluudesta johtuen muutamien kilometrien päähän kaupungista, Päijänteen rantaan. Danielsonin mielestä kaukana oleva satama aiheuttaisi huomattavia haittoja kaupungille. Niinpä hän ehdotti, että Äijälänsalmi perattaisiin ja syvennettäisiin. Varsinainen satama voitaisiin näin ollen rakentaa Jyväsjärven rantaan, kaupungin alapuolelle. Danielsonin ehdotukset kävivätkin toteen. Vuosina Äijälänsalmi ruopattiin ja laivat saattoivat purjehtia suoraan nykyisen Minna Canthin kadun ja Vaasankadun alapuolelle rakennettuun satamaan eli ns. laivasillalle. Vuonna 1853 rakennettiin nykyisen Kilpisenkadun päähän pienempi laivalaituri matalampia aluksia varten. Näitä kahta laivasiltaa, muutamia liikemiehien rakentamia omia laitureita sekä varsinaisen laivasillan vieressä ollutta Rantapuiston aluetta lukuun ottamatta kaupungin ranta oli tuossa vaiheessa vielä luonnonrantaa. Liikenteen kasvaessa huomattiin, että satama oli ahdas, liejuinen, matala ja sijaitsi hieman liian syrjässä ja hankalasti jyrkän mäen alla luvulla satama todettiin jo vaaralliseksi liikkua. Pahinta kuitenkin oli ahtaus. Lotjia ja laivoja jouduttiin sijoittamaan vierekkäin ja halot, tiilet ja lautakasat valtasivat sataman. Satama kasvaa Satamakaupunkina Jyväskylä eli kukoistuskauttaan 1800-luvun jälkipuoliskon höyrylaivaliikenteen aikana. Ainoa toimiva yhdysside Jyväskylästä etelän kaupunkeihin oli Päijänteen höyrylaivareitti Lahteen. Sekä henkilö- että rahtiliikenne olivat vilkasta. Äijälänsalmea jouduttiinkin edelleen ruoppaamaan ja syventämään. Rautatien rakentaminen kaupungin ja rannan väliin aiheutti sen, että vuonna 1896 laivasiltaa jatkettiin aina Cygnaeuksenkadun kohdalle saakka ja satama siirrettiin Rantapuiston eteen. Vuosien aikana koko laivasilta vihdoin uusittiin. Satamaaluetta jatkettiin uudelle sähkölaitokselle saakka. Juomatehtaalta Lutakon kainaloon 1900-luvun alussa alettiin pohtia myös Lutakon täyttämistä satamatarpeisiin. Vuoden 1903 Keski-Suomi-lehden mukaan Lutakko soveltui toistaiseksi vain halko-, tukki-, lauta- ja lankkuvarastoille sekä tavaramakasiineille. Lehti suositteli ulkosataman hankkimista Päijänteen rannalta. Uuden sataman alku Schaumanin vaneritehtaan valmistumisen aikana sata vuotta sitten pohdittiinkin enemmän juuri sitä, miten Lutakon aluetta voitaisiin käyttää varastoalueena, ei niinkään satama-alueena luvulla Päijänteen höyrylaivaliikenteen ollessa laajemmillaan moottorivenelaiturit, pyykkituvat ja laajennettu laivalaituri täyttivät rannan aina Juomatehtaalta Lutakon kainaloon asti. Arkkitehti Toivo Salervon vuonna 1919 suunnittelema satamarakennus sijoittui hieman sivuun Cygnaeuksenkadun katulinjasta. Jyväsjärven kaupungin puoleisesta edustusrannasta oli muodostunut vuosikymmenien saatossa ei niin edustava satama, tehdas- ja varastoalue. Tilanne haluttiin paremmaksi ja 1960-luvun kaupunki rakensi Lutakon lounaisreunalle venelaitureita ja laiturin isommille laivoil- Jyväskylän satama elokuussa le. Rantaväylän rakentuminen 1980-luvun loppupuolella kaupungin rantaan suuntasi satama-ajatukset lopullisesti Lutakon suuntaan. Uusi rantapuisto sai alkunsa kun Jyväskylä- Seuran aloitteesta toukokuussa 1975 istutettiin puita Schaumanin tehtaan ja laitureiden väliselle hiekkakentälle. Toivo Salervon piirtämä satamapaviljonki siirrettiin uuden laivalaiturin läheisyyteen nykyiselle paikalle 1970-luvun lopulla. Tuolloin rantaa täytettiin ja rantaviiva oikaistiin. Sataman muokkaaminen ja uudistaminen on jatkunut Lutakon liike- ja asuinrakentamisen rinnalla. Nyt olemme tilanteessa, jossa Lutakon ranta on vihdoin rakentumassa viihtyisäksi kaikkien kaupunkilaisten satama-alueeksi. Tuula Vuolio-Vallenius museolehtori Keski-Suomen museo Jyväsjärven rantaviivan muutos Lutakossa Piirros on tehty eriaikaisten karttojen pohjalta. Vuosiluvut rantaviivain kohdalla ovat kartan piirtämisajankohtia. Järven täyttämistä on tapahtunut jaksoittain eri aikoina. Vuoden 1780 rantaviiva oli myös kaupunkia perustettaessa Suurimmat rantaviivan muutokset: 1840, Äijälän salmen ruoppaus (veden pinnan lasku Jyväsjärvessä) 1890-luku, rautatien ja sataman rakentaminen luvut, tehdasalueen laajentaminen 1960-luku, Tourujoen alkuperäisen lasku-uoman täyttö luvut, uuden satama-alueen rakentaminen 1980-luvun loppu, rantaväylän rakentaminen 1990-luvun loppu, Lutakon rantaviiva, vierasvenesatama 2010-luvun alku, Satamapuiston laajentaminen Kuva: Keski-Suomen museo Tanssisali Lutakko Jelmu ry jäjrestää vuosittain n. 120 keikkaa, joista vähintään 80% ikärajattomia ja n. 1/6 loppuunmyytyjä. Tanssisali Lutakossa on 530 asiakaspaikkaa, keikoilla käy vuosittain ihmistä. 19 bändikämpässä treenaa 60 yhtyettä.ruotsalainen In Flames Tanssisali Lutakon lavalla Ai Lutakossa voi asuakin? Isosiskoni asui Jyväskylässä opiskeluaikoinaan vuosituhannen vaihteessa. Mieleen on jäänyt kun hän tuolloin kertoi ystävänsä muuttaneen Lutakkoon. Minulle tuli uutena tietona, että Lutakossa on asuntojakin. Varmaan on hienoa asua tunnetun rokkiklubin kanssa samassa rakennuksessa. Vuonna 2001 vierailin ensimmäistä kertaa Tanssisali Lutakossa ja vuotta myöhemmin muutin itsekin Jyväskylään ja opin muun muassa, että rokkiklubin lisäksi Lutakko tarkoittaa kokonaista kaupunginosaa ja ainoat kämpät siinä rokkiklubirakennuksessa ovat bändien treenikämppiä. Edelleenkin Lutakko tarkoittaa monelle eijyväskyläläiselle ympäri Suomen ja enenevissä määrin ulkomaillakin tunnettua keikkapaikkaa. 50-luvulla rakennettu, alun perin leipomona toiminut punatiilinen rakennus on harvoja Lutakon alueen vanhoja rakennuksia. Keikkapaikkana se on toiminut 22 vuoden ajan. Klubirakennuksen ympäriltä on rakennuksia purettu ja uusia ilmestynyt ympärille. Vuoteen 2005 saakka myös Tanssisali Lutakko eli purku-uhan alla, mut- huhtikuussa 2012, keikka myytiin loppuun 10 minuutissa. ta tuolloin tehdyn remontin myötä niin rakennus kuin tontti siirtyivät kiinteistöosakeyhtiölle, jonka osake-enemmistö on keikkatoimintaa pyörittävällä Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry:llä ja taloa vavisuttaneet epävakaat tuulet väistyivät. Päädyin vapaaehtoistyöntekijäksi Lutakkoon helmikuussa Aloitin laittamalla asiakkaiden takkeja narikkaan, josta myöhemmin päädyin moniin erilaisiin tehtäviin, kuten julisteenjakajaksi ja levyjensoittajaksi. Myös talon massiivisessa remontissa olin aktiivisesti mukana, vaikkei aiempaa kokemusta monista käyttämistäni työkaluista ja remonttihommista juuri ollutkaan. Idea klubirakennuksen pihalle levittäyttyvästä festivaalista muhi päässäni parin vuoden ajan kunnes elokuussa 2006 toteutimme ensimmäisen Lutakko Liekeissä -festivaalin. Liekkien ohjelmistosta olen vastannut alusta saakka, ja vuonna 2012 aloitin myös Lutakon klubipuolen promoottorina. Tanssisali Lutakon viereen valmistui kesän 2012 aikana lähinnä MM-rallin tarpeita silmällä pitäen aukio. Aukio meinattiin nimetä muuan läpikaupallisen messukeskuksen mukaan, mutta onneksi valituskierroksen jälkeen nimenä säilyi alueen historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen paremmin sopiva Lutakonaukio. Aukion mahdollinen soveltuvuus rockfestivaalin järjestämispaikaksi tullaan tutkimaan Jelmun toimesta; kenties Lutakonaukio voisi toimia paikkana entistä suuremmalle Lutakko Liekeissä -festivaalille. Pientä osaa kaupunkilaisia, päättäjiä ja Tanssisalin naapureita rockklubitoiminnan jatkuminen ja festivaalin mahdollinen laajeneminen varmasti ärsyttävät, mutta se on pelkästään hyvä asia. Hienoa että rockilla voi yhä tänä päivänäkin herättää pahennusta. Pahennuksen herättäminen on kuulunut rock n rolliin aina Schaumaninkadun leipomorakennuksen valmistumisen aikoihin uraansa aloitelleen nuoren Elvis Presleyn lanteenketkutuksesta lähtien. Raine Pulkkinen promoottori Tanssisali Lutakko / Jelmu ry Vuosittain Lutakon keikoilla ruokitaan 2000 rokkaria, sapuskat tehdään luonnollisesti itse talon omassa keittiössä. Toiminnan mahdollistaa vapaaehtoista työntekijää. Artistit ovat valinneet Tanssisali Lutakon vuoden keikkapaikaksi 2003, 2005 & ENSIFERUM, A.R.G., BRYMIR EEVIL STÖÖ, DJ KRIDLOKK & KOKSUKOO SOUL FLY, INCITE, LODY GONG (BR/US) (BR/US) (BR/US) su /22 IIRIS (EST) KHUDA (UK) RED ELEVEN, NO SIGN OF LIFE, JIMMY WASTED OLAVI UUSIVIRTA, ANTTI LAINAS la /5 SONATA ARCTICA SCANDINAVIAN MUSIC GROUP pe /13 LAPKO, NANCY BARREN WOMB (NO), FORRÆDERI (NO) HÄVITYS, PSYKOPAATOS SATELLITE STORIES EVA & MANU JULMA HENRI & RPK JUSTIMUSFILMS, NOST3 & PROTRO KAUKO RÖYHKÄ & NARTTU ENTOMBED (SE) pe /13 la 8.9. ke K18 to pe ke K18 pe su /5 8/0 5/0 5/0 to /23 la K18 to la /8 5/0 5/0 8/5 8/5 14/12 K18 pe /12 la /13 Ei ikärajaa ellei toisin mainita. Baari aina K 18. Ennakkoliput: Halvempi hinta Jelmu ry:n jäsenille. Teksti & grafiikka: Jussi Jäppinen Kuva: Erkka Peitso

7 12 13 Lutakko on Jyväskylän voimakkaan kasvun ja muutoksen symboli Kuvat: Erkka Peitso Lelutehtailua Lutakossa Oikea ajoitus on onnistuneen lopputuloksen kannalta merkityksellistä. Lutakon kohdalla useat ratkaisut ovat näin toteutuneet. Tehtaan lähtöpäätös syntyi noususuhdanteessa, ja 1990-luvun alun taantuman aikana laadittiin maankäytöllisiä ja kaupunkikuvallisia suunnitelmia. Asuinrakentaminen käynnistyi vuonna 1995, joka oli pitkän nousukauden alku. Historiallinen ydinkeskusta, ruutukaava, oli rakennettu uudelleen ja 1970-luvuilla, eikä sillä ollut luonnollista laajenemissuuntaa. Keskustan kehittämisen kannalta merkittävin muutos tapahtui vuonna 1989, kun Rantaväylä valmistui ja valtatie 4 ei enää kulkenut ruutukaavan läpi. Rantaväylä toi Jyväskylän uuteen valoon; kaupunkikuvalliseen keskipisteeseen nousivat Jyväsjärvi ja Lutakko. Rantaväylän ympäristö olikin 1990-luvun lopun painopistealueita kaupunkisuunnittelussa. Jyväskylä Forumissa syntyi I-akseli, joka keskittyi kehittämään tärkeää uutta vyöhykettä Korkeakoskenlahdelta Tourulaan. Näistä suunnitelmista ovat syntyneet mm. Mattilanniemen Agora- ja Nokia-rakennukset, Lutakon Innova ja ammattikorkeakoulun rakennukset sekä Matkakeskus ja Tourulan Kivääritehdas. Kaupungissa tapahtuva kerrostalorakentaminen kohdistui kymmenvuotiskautena suurelta osin Lutakkoon, joka oli Skanskan ja YIT:n osaomistuksessa. Maanomistaja Jyväs-Helmi Oy:n ja kaupungin välinen yhteinen tavoite laadukkaasta kokonaisuudesta on jo nyt Lutakossa nähtävissä. Viimeisen asuinkorttelin rakentaminen on käynnistynyt. Yksittäiset julkiset ja toimistorakennukset ovat Rantaväylän varrella tärkeitä mielikuvan syntymisen kannalta, mutta Lutakko näkyy kaikista suunnista Jyväskylän keskustaa lähestyttäessä ja muodostaa eri korkuisten rakennusten kautta voimakkaan, dynaamisen ilmeen. Se tekee matkailijalle Jyväskylästä kaupungin ja vahvistaa kasvukeskuksen asemaa. Viimeistelyä vaille valmis Lutakko lähestyy kaupunginosana ensimmäisen rakentamisvaiheensa loppua valmishan kaupunki ei ole koskaan. Tämä viimeistelyvaihe on myös tärkein: se on ruutukaavaan, Rantaväylälle ja järvelle liittyvänä näkyvin osa ja muodostaa paitsi kaupunkikuvaltaan myös toimintojensa kautta lopullisen arvion Lutakosta kokonaisuutena. Innova, 15-kerroksinen asuintalo Horisontti ja muut pistetalot rantaviivalla luovat Lutakosta muista alueista poikkeavan hahmon, alueen identiteetin. Mutta hahmoon sisältyy elementtejä, jotka vaikuttavat kokonaismielikuvaan. Satamakadun varsi muodostaa alueen reunan; sen esikuvana oli suunnittelijoilla aikanaan Tukholman vanhan kaupungin rantanäkymä. Viimeisen asuinkorttelin ja toimistokorttelin toteutus vaikuttavat tämän onnistumiseen. Toimistokorttelin ja asuinkorttelin toivoisi toteutuvan lyhyellä aikavälillä, keskeneräisyys ei ole niille eduksi. Lutakonaukio on näyttävä kokonaisuus, jonka päätteenä on lähitulevaisuudessa upea uusi Paviljonkikonserttisali. Mielestäni Lutakon alueen huipentumaksi tulee, jos niin halutaan, satama. Sataman raamit aukioineen, laitureineen, pysäköintijärjestelyineen, puistoineen ovat asettumassa ja loistavasti. Mutta sataman kärki on mahdollisuus, ei vain Lutakolle vaan koko Jyväskylälle. Ratkaisevana tekijänä onnistumiselle on kohteen toiminnallinen ja esteettinen kestävyys. Toiminnallinen kestävyys on pysyvien ja muuttuvien toimintojen tasapainoa. Se on toimintojen houkuttelevuutta eri ikäryhmille. Se on mielikuvitusta ja ainutlaatuisuutta. Esteettinen kestävyys tähtää satojen vuosien päähän, jonka vuoksi sen toteuttaminen vaatii erityistä rohkeutta. Esimerkiksi puurakentamisen kärkihanke olisi perusteltua paitsi kaupungin innovatiivista puurakentamista tukevan strategian, myös Lutakon puuteollisen historian vuoksi, - joka ei muualla Lutakossa ole näkyvissä. Sataman kärki kansain- Kuokkalan sillan vieressä kohoava Horisontti ja vaaleammat tornitalot mataline naapureineen ovat voimakas osa kasvavan Jyväskylän kaupunkikuvaa. välisenä pyhiinvaelluskohteena on tavoittelemisen arvoista. Tavoitteen toteutuminen kaupunkilaisia palveleva elinkeinopoliittinen ratkaisu. Paikka ja ajoitus ovat nyt oikeita. Tulevaisuuden näkymiä Lutakko on rakentunut keskustarakentamista ajatellen erittäin lyhyessä ajassa, minkä vuoksi perinteistä kerroksellisuutta ei ole näkyvissä. Nyt suunnitteilla olevien kohteiden toteuduttua muutokset ovat alueen sisällä pieniä, mutta seuraava suuri muutos voi olla alueen liittymisessä ruutukaavaan, ratapihan tilanne. Vasta sen jälkeen voidaan todeta, että Lutakko on ydinkeskustaa. Ilkka Halinen kaupunginarkkitehti Jyväskylän kaupunki Uutta ja vanhaa. JAMK:n Lutakon kampus toimii modernissa IT-Dynamossa sekä vaneritehtaan vanhoissa tiloissa. Harvat lelut ovat jättäneet yhtä laajaa ja lämmintä muistijälkeä suomalaisten mieliin, kuin Juho Jussilan lelutehtaan puiset Jukka-lelut. Kukapa ei olisi joskus pelannut Fortunaa, paukuttanut Hakkaa, sovittanut palikoita Askareen kanteen tai edes haaveillut kulmikkaan keinuhevosen kyydistä. Monet kuitenkin yllättää tieto, että tikkataulu on leluneuvos Juho Jussilan ( ) kehittämä versio darts-taulusta. Koivusta valmistetut Jukka-lelut ovat suomalaista muotoilua parhaimmillaan selkeälinjaiset ja -väriset lelut ovat hauskoja käyttää ja ajattoman kauniita katsella. Estetiikka ei kuitenkaan ollut normaalikoulun yliopettajana työskennelleen Jussilan lähtökohta. Ensisijalla olivat pedagogiset ihanteet leikin ja käsillä tekemisen merkityksestä lasten oppimisessa ja kehityksessä. Esimerkiksi Askare tutustuttaa lapset väreihin ja muotoihin sekä harjaannuttaa hienomotoriikkaa. Yhteenlaskua on puolestaan opeteltu sukupolvien ajan tikka- ja Fortunamestareita ratkoessa. Lelutehtaan toiminta käynnistyi 1923 Jussilan kotikellarissa Jyväskylän Älylässä. Tehtaan ensimmäinen hitti oli 1926 myyntiin tullut Fortuna. Kiinnostusta riitti ulkomaita myöten, joten verstas muutti Jyväskylän juomatehtaan tiloihin Vuonna 1933 peräti 99 % tehtaan tuotannos- Fortuna-pelin varhainen prototyyppi ja nykyisin tuotannossa oleva versio. Vanhoja Fortunoita on esillä Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertin yhteydessä Lue lisää konsertista sivuilta 6 7. ta meni vientiin, Englannin markkinat vetivät jopa neljännesmiljoonaa Corinthian Bagatellea, kuten Fortunan paikallinen markkinointinimi kuului. Vastatakseen kasvavaan kysyntään lelutehdas muutti 1934 omiin tiloihin Lutakkoon, jossa se vajaassa vuosikymmenessä kasvoi Suomen suurimmaksi lelutehtaaksi. Lutakossa lelutehtailu jatkui aina vuoteen 1986 saakka, jolloin tuli aika antaa tilaa Jyväskylän kasvavalle keskustalle. Muistoksi Lutakkoon jäi tehtaan tunnetuimman tuotteen mukaan nimetty ja muotoiltu Fortunakuja. Tänä päivänä lelutehdas toimii Jyväskylän Palokankaalla, ja lelujen merkittävin vientimaa on Japani. Fortunan eri versioita on nähtävissä Jyväskylän Paviljongissa, Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertin yhteydessä. Kattava lelukokoelma on myös esillä tehtaanmyymälän yhteydessä, osoitteessa Puulaakintie 6. Jyväskylän yliopiston museo on myös kustantanut vuonna 2001 julkaistun, lelutehtaan historiasta kertovan Leluneuvos ja naulapojat -teoksen. Teksti & kuvat: Erkka Peitso Analyysi: Lutakolla on edellytykset koko kaupungin olohuoneeksi Lutakon alueen mielenkiintoinen rakennemuutos kaupungin sydämessä kiinnitti huomioni pohtiessani aihetta sosiologian pro gradulle: Millaisia ovat syntyneen alueen luonne ja erityispiirteet? Mitä voimme oppia alueen suunnittelusta ja toteutuksesta? Kysymyksiä selvittääkseni olen haastatellut asukkaita ja Lutakon suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneita. Lyhyesti sanottuna Lutakko on onnistunut. Toki projektiin on liittynyt paljon eripuraa, mutta näin rakentamisen loppusuoralla kaikki osapuolet ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Aluekehityksen perustana on ollut Jyväskylän kaupungin, maanomistaja Jyväs-Helmi Oy:n sekä rakennusliikkeiden tiivis yhteistyö, jonka avoimuutta osapuolet itse ovat kiitelleet. Kolmen toimijan erilaisia arvoja ja motiiveja törmäyttävä suunnittelu ja päätöksenteko vaikuttaa mielekkäältä ja varteenotettavalta mallilta kaupunkisuunnitteluprojekteihin. Lutakkolaisista huokuu tyytyväisyys omaa asuinaluetta kohtaan. Hyvä sijainti keskustan kyljessä oli vaikuttanut kaikkien haastateltavieni muuttopäätökseen, myös alueen virkistys- ja kuntoilumahdollisuudet korostuivat. Alue koetaan toimivaksi yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä korostettiin alueen kehitykseen vaikuttamista enemmän. Siisteys ja turvallisuus saivat myös kehuja, mutta alueen edetessä tiivistyvää rakentamista moitittiin. Asuinkohteena Lutakko on hintava, eikä se siten ole realistinen vaihtoehto kaikille. Korkeamman statuksen projektista saatujen kaupunkisuunnittelun oppien soveltaminen on kuitenkin tervetullutta myös huolehdittaessa edullisempien asumisvaihtoehtojen riittävyydestä ja iäkkäämpien alueiden ehostamisesta.. Lutakossa Jyväskylän tulevaisuuden haasteena on määritellä, millaisin tavoittein ja arvoin jatkokehitystä tehdään alueen ympärillä olevan humun ja kohinan rauhoittuessa. Lutakkoa on kuvailtu keskustan laajennusalueeksi, ja alueella onkin kaikki edellytykset toimia koko kaupungin olohuoneena. Kaupunginosaa reunustava Rantaraitti satamineen, uimarantoineen ja puistoineen on jo tuonut uusia virikkeitä kaikille kaupunkilaisille. Muutoin alue on hengeltään vielä melko kaukana keskustamaisuudesta, mutta viimeisen rakennusvaiheen aukiot ja liiketilat voivat lisätä entisestään keskusta-alueelle ominaista ihmisten oleskelua ja samoilua alueella. Uskon, että lutakkolaisten ohella myös jyväskyläläiset ovat ylpeitä alueesta. Markus Eneberg Kirjoittaja työstää pro gradu -tutkielmaansa Lutakon kaupunkisuunnittelusta Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. VALOKUVANÄYTTELY Lutakko 100 vuotta -juhlakonsertin yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa on nähtävillä pieni valokuvanäyttely UPM-Kymmene Oyj:n arkiston vanhoista Lutakko-kuvista. Näyttelyn kokoaa Lutakon asukasyhdistys yhteistyössä Sokos Hotel Paviljongin kanssa. Konsertin jälkeen kuvat sijoitetaan hotellin tiloihin kertomaan alueen historiasta.

8 14 15 Kirkkopuistosta Lutakkoon, talosta konserttisaliksi Jyväskylään on suunniteltu konserttitaloa, sittemmin konserttisalia vuosikymmenien ajan. Puheissa ja suunnitelmissa konserttitilaa on soviteltu eri puolille kaupunkia, ja nyt katseet ovat kääntyneet Lutakkoon. Polveilevaa projektia soviteltiin pitkään Kirkkopuiston laidalle Valtiontalon viereen Jyväskylän kaupunki järjestää kansainvälisen musiikki- ja taidekeskuksen suunnittelukilpailun. 344 suunnitelman joukosta voittajaksi valitaan sveitsiläisten arkkitehtien Zita Cottin ja Martina Hauserin ehdotus. Rakennuksen sijoituspaikaksi kaavaillaan nk. kulmatonttia Reimariksi kutsuttu, funkkistyylinen kahvila-huoltoasema puretaan kulmatontilta Kaupunginvaltuusto päättää, ettei suunniteltua konserttitaloa rakenneta Konserttisalin suunnittelu messu- ja kongressikeskus Paviljongin yhteyteen käynnistyy kaupunginhallituksen päätöksellä Asiaa selvittänyt ohjausryhmä esittää kolme konserttisalin sijoitusvaihtoehtoa, joista yksi on Innovatornin edessä olevalla nk. Neliötorilla. Kaupunginvaltuusto jättää konserttisalin pois vuosien investointilistalta, mutta hyväksyy äänin ponsiesityksen konserttisali-/ talohankkeen vaihtoehtojen ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämisen jatkamisesta Kaupunki tilaa Arkkitehtitoimisto JKMM:ltä ehdotuksen Neliötorille sijoitettavasta konserttisalista, joka sopii täysimittaiselle sinfoniaorkesterille ja 1000 kuulijalle Asemakaavan muutos Paviljongin tontin laajentamiseksi etenee kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyssä. Rakennuspäätöstä ei ole tehty. Kuvat: Arkkitehtitoimisto JKMM Ehdotuksessa konserttisali yhdistyisi Paviljonkiin, mutta Paviljongin kaupunginpuoleinen julkisivu saisi uuden ja näytävämmän kuoren. Lutakko 100 vuotta Juhlakonsertti la Jyväskylän Paviljongissa klo 19:00 Mieskuoro Sirkat, Jyväskylän yliopiston Sinfis ja sopraano Emili Losier tulkitsevat säveltäjämestareita vuosisadan ajalta. Liput (20 /10 ) Lippupalvelusta Analyysi: Konserttitilakeskustelu kaipaa lisäareenoja Aika näyttää, seuraammeko jatkossa konserttisalin rakentumista Lutakkoon tai muualle Jyväskylään, vaiko pelkkää mielipiteenvaihtoa muotoaan muuttavista suunnitelmista. Kulttuurirakennushankkeisiin liittyvät värikkäät käänteet eivät ole uusi ilmiö. Suomessa esitystiloja on suunniteltu niin kauan kuin on harjoitettu julkista konserttitoimintaa, ainakin toistasataa vuotta siis. Julkinen konserttitila, kuten talo tai sali, periytyy keskieurooppalaisen kaupunkikulttuurin piiristä luvulla orkesterien koko laajeni ja julkisten konserttien suosio kasvoi. Säveltäjän, kapellimestarin ja muusikon roolit ja koulutus erkanivat toisistaan. Konserttien järjestämisestä tuli hiljalleen tuottavaa liiketoimintaa luvulla konserttitilat saivat uusia muotoja, esimerkiksi 1950-luvulla suunnitellussa Berliinin Filharmoniassa orkesterilava on yleisön keskellä. Usein näyttäväksi suunniteltuihin musiikkitaloihin liitetään ajatus kansainvälisistä imagohyödyistä: Sydneyn oopperatalo tunnistetaan, vaikka käyntejä Australiaan tai oopperaan ei olisikaan kertynyt luvulla näyttävää arkkitehtuuria on sovellettu mm. Frank Gehryn suunnittelemassa Walt Disney Concert Hallissa Los Angelesissa. Kysymys konserttitilasta on kompleksisten osaongelmien, kuten psykologian ja fysiikan, kokonaisuus. Kuitenkin tavat, joilla kulttuuritiloja julkisessa keskustelussa kuvataan, paitsi luovat ja ylläpitävät, myös yksinkertaistavat mielikuvia konserttitilassa tapahtuvasta toiminnassa. Yksi perinteinen julkisen keskustelun areena on paikallinen sanomalehti, jossa kaupunkia koskevista muutoksista myös uutisoidaan. Olen opinnäytetyötäni varten tutkinut konserttitilakeskusteluksi kutsumaani tapausta aineistonani Keskisuomalaisessa vuosina 2003 ja 2010 julkaistuja mielipidekirjoituksia sekä pääkirjoituksia, kolumneja ja tekstiviestikommentteja. Uutisointi rytmittää keskustelua Keskustelu konserttitilasta keskittyy enimmäkseen ajankohtaisten, uutisoitujen asioiden ympärille, joita ovat esimerkiksi valtuustoäänestykset ja muutokset kaupungin hallinnoimien tonttien suhteen. Suunnitelmien mukana myös keskustelun aiheet muuttuvat. Vuonna 2003 konserttitaloa käsitellään ainakin yhdessä pääkirjoituksessa ja neljässä mielipidekirjoituksessa. Vuonna 2010 taloon viitataan Havainnekuva Paviljongin yhteyteen ehdotetun konserttisalin ja rakennuksen uuden kuoren tilankäytöstä Messutorin alueella. Monien tärkeänä pitämä linja Innova-tornin ja Lutakonpuiston välillä säilyisi. lähinnä enää tekstiviestikommenteissa konserttisalin ollessa enemmän esillä. Vuonna 2003 puitua Musiikki- ja taidekeskusta ei enää mainita 2010, jolloin esillä on Lutakkoon sijoitettu Kulttuurisen hyvinvoinnin keskus yksi suunnitelmista, jonka kariutumisen syyksi epäillään kaupungin tonttikauppoja. Pääkirjoitussivun kirjoituksissa konserttitila liitetään kaupungin viitekehykseen julkisuuskuvan tai taloudellisen rationaalisuuden kautta. Yleisönosaston mielipidekirjoituksissa, tekstiviestikommenteissa sekä lehden kulttuuriosaston kirjoituksissa konserttitila nähdään tärkeänä kaupunkilaisyleisölle ja -kulttuurille, mutta toisaalta myös uhkana muille kulttuuri- ja peruspalveluille ja niiden käyttäjille. Paikallinen, elävä keskustelu Eri suunnitelma-asteilla vuosikymmeniä seilannut konserttitila on vakiintunut jyväskyläläiseksi kestokeskusteluaiheeksi ja samalla myös pilailun kohteeksi. Tämä näkyy nimimerkkikäytäntöä noudattavissa tekstiviestikommenteissa, joiden määrä on kasvanut varsinaisten mielipidekirjoitusten vähentyessä. Tämä herättää kysymyksen siitä, missä on kaupunkisuunnittelua sivuavan paikallisen kansalaiskeskustelun avoin areena, jossa on tilaa erilaisille ja huolella argumentoiduille näkemyksille sivistyneen kiistelyn muodossa omalla nimellä ja ehkä kasvoillakin. Heli Aalto Kirjoittaja viimeistelee pro gradu -tutkielmaansa Kaupunki ja kaupunkilainen maakuntalehden konserttitilakeskustelussa Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan maisteriohjelmassa. Lue konsertista ja esiintyjistä lisää sivuilta 6 7 Konsertin järjestäjä: Lutakon asukasyhdistys ry

9 16 Faneerin korttelissa Lutakossa, missä ennen tehtiin uittotöitä, elellään pian mukavasti herroiksi. Faneeri tarjoaa moderneja koteja erinomaisella sijainnilla. Valitse itsellesi sopivin aikataulu: Kaunis Veera on muuttovalmis, Tukkipoika valmistuu alkuvuodesta Jyväskylän Kaunis Veera Jyväskylän Tukkipoika Kerrostalo Uno Savolan katu 3 Kerrostalo Schaumanin puistotie 22 Lutakon 5. korttelin ensimmäinen kotitalo on oikea sydämenvalloittaja: Kaunis Veera tarjoaa monipuolisen valikoiman kaupunkikoteja, joissa on moderni varustelutaso ja laadukkaat materiaalit. Muuttovalmis. Soita ja sovi esittelyaika. Lutakko on Tukkipojan kotisatama. Hyvin varustelluissa kodeissa on mm. keraaminen keittotaso ja kalusteuuni sekä pesutiloissa lämmitetyt laattalattiat. Arvioitu valmistuminen 2/ h+kt+s 3 h+kt+s 43,5 m² 55,5 m² 57,0 m² 68,0 m² 71,0 m² h+kt+alk 2 h+kk+s 3 h+kk+s Kaunis Veera, 57,0 m *) valinnainen, osakkeenomistaja voi halutessaan maksaa vuokratontin lunastusosuuden pois tai maksaa kuukausittain tontin vuokravastiketta. Lunastusmahdollisuus vuosittain. KESKUSTA KELJO Unelmien uniikki kotiosoite! Karismakorttelissa on kaikki elämää rikastuttavat palvelut kävelymatkan päässä. Cygnaeuspuiston naapuriin valmistuvan Karismakorttelin arkkitehtuuri on Alvar Aallon kotikaupungin hengessä selkeää ja muotopuhdasta: klassisen ajatonta. yitkoti.fi/karismakortteli Jyväskylän Lumous Valto Kerrostalo Vapaudenkatu 35 E Vain kaksi kotia jäljellä 3 h+kk+s 70,5 m² 100,0 m² mh Idankuja Vapaudenkatu Lumous Cygnaeuspuisto Uuno vh Rakenteilla Jyväskylän Jalous Kerrostalo Vapaudenkatu 35 D 2 h+kk+s 58,5 m² 64,5 m² 3 h+k+khh+s 113,5 m² Jyväskylän Tietous Tietouden sujuvan asumisen kokonaisuuteen kuuluvat samassa talossa olevat hyvinvointipalvelut Ennakkomarkkinoinnissa. Arvioitu valmistuminen syksy/2013. yitkoti.fi/tietous. 1 h+kt 2 h+kt 2 h+kt+s 2 h+kk 2 h+k 39,0 m2 42,0 m2 42,5 m2 45,0 m2 53,0 m2 55,0 m2 84,0 m2 Ilmailuhistoriasta tunnetun Karhumäen veljestrion Niilon, Valton ja Uunon mukaan nimetyn talokolmikon sijainti Länsi-Päijänteentien ja Myllyjärventien varrella on mitä parhain. Keljonkeskuksen monipuoliset palvelut ovat muutaman sadan metrin päässä ja Jyväskylän keskustaan on viitisen kilometriä. Jyväskylän Valto Jyväskylän Uuno Muuttovalmis. Tervetuloa tutustumaan ja ihastumaan kalustettuun esittelyasuntoon sekä muihin vapaisiin asuntoihin! Arvioitu valmistumisaika 1/2013. Kerrostalo Länsi-Päijänteentie 18 Kerrostalo Idankuja 3 Tietous Muuttovalmis Karismakorttelin ensimmäinen talo valmistuu joulukuussa 2012! Huolitellut yksityiskohdat tekevät arjesta nautinnollisen, kuten tilava lasitettu parveke, oma sauna ja suora hissiyhteys maanalaiseen pysäköintihalliin. Jalous valmistuu 2/2013. Vaasankatu Jalous 39,0 m² 43,5 m² 56,0 m² 65,5 m² 76,0 m² Tukkipoika 2 h+kk+s, 43,5 m2 tontin hinta* Muuttovalmiit kodit 51,0 m² 56,5 m² 69,0 m² Soita ja sovi henkilökohtainen esittely YIT Asuntomyynti, Kuormaajantie 7, Jyväskylä, p , , ma pe klo 8 16, yitkoti.fi Kerrostalo Myllyjärventie h+kk+alk. 2 h+kt+s 33,0 m² 41,0 m² 46,5 m² 48,0 m² 56,5 m² 61,5 m² Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Tulossa Äijälänrantaan 13-kerroksinen tornitalo järvimaisemilla. Ilmoittaudu ennakkorekisteriin. 100 vuoden kokemuksella

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

LUTAKON ALUEEN KEHITTÄMINEN

LUTAKON ALUEEN KEHITTÄMINEN LUTAKON ALUEEN KEHITTÄMINEN Leila Strömberg Kaupunginarkkitehti Kaupunginvaltuuston seminaari Jyväskylän Paviljonki 7.3.2016 Lutakon vapautuminen teollisuuskäytöstä antaa mahdollisuuden tehdä Jyväskylästä

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Ikääntyvien elämisen tavoitteita Itsemääräämisoikeus Turvallisuus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu

KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu Kouvolan Ydinkeskusta ry I Keskikatu 9, 3.krs, 45100 Kouvola I 044 311 8250, 044 311 8251 I toimisto@kouvolanydinkeskusta.fi Toiminnanjohtaja Marja-Leena

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 124 25.03.2013. 124 Asianro 1519/10.00.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunginhallitus 124 25.03.2013. 124 Asianro 1519/10.00.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 124 Asianro 1519/10.00.02/2013 Maljalahden rantakerrostalotonttien tarjousten hyväksyminen ja esisopimusten tekeminen Kaupunkirakennelautakunta 20.3.2013 49: Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä.

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä. LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA MARKKINOINTISUUNNITTELU - TYÖRYHMÄ Aika: Tiistai 25.8.2015 klo 16.00 17.00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä: Jarmo Rasi pj Sanna Vuolle jäsen Olavi Suominen jäsen

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 4. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 79, 80 JA 81 SEKÄ KATUAUKION JA KATU- JA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUTAKONAUKIO JA LUTAKONKULMAUKSEN TOIMISTOALUE KAAVATUNNUS

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Mikä Metsähallitus? Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkista,

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

OMA LAHTI. Mitä haluat säilyttää? Mitä. uutta haluat luoda. Mitä. haluat muuttaa -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014

OMA LAHTI. Mitä haluat säilyttää? Mitä. uutta haluat luoda. Mitä. haluat muuttaa -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014 Mitä uutta haluat luoda? Mitä haluat muuttaa? Mitä haluat säilyttää? OMA LAHTI Tekijät: Marika Ågren, Sanna Vahto -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014 NELJÄ OMA LAHTI -ILTAA KEVÄÄLLÄ

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Vesa Karisalo, aluearkkitehti

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 7.3.2016 Paviljongissa

Valtuustoseminaari 7.3.2016 Paviljongissa Valtuustoseminaari 7.3.2016 Paviljongissa Tapahtumakaupunki Jyväskylä Teemme Jyväskylästä vetovoimaisimman ja kansainvälisesti tunnustetun koulutus, osaamis- ja tapahtumakeskuksen. Jyväskylän kaupunkistrategia,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus

Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Näyttely avoinna 15.-20.7.2013 klo 10-17 Käynti alueelle Telakkakadun ja Hernesaarenkadun kulmasta. Esillä on historiallisia valokuvia, havainnekuvia alueen tulevaisuuden

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot