Jäsenlehti 3-4/2013 SISÄLTÖ. Kommodorin palsta 4 Kutsu syyskokoukseen 6 Tulevia tapahtumia 7 Purjehdusjunnujen ja kevytveneilijöiden kesäkuulumisia

Transkriptio

1 1

2 2

3 Jäsenlehti 3-4/2013 SISÄLTÖ Kommodorin palsta 4 Kutsu syyskokoukseen 6 Tulevia tapahtumia 7 Purjehdusjunnujen ja kevytveneilijöiden kesäkuulumisia 8 Jänissalon kesä 10 Kiinteistökuulumisia luokan TransAlp Cup 15 Koulutusinfo 20 Kotivesillä 21 Iivarinsalon tarina (II) 26 Kallavesj Kuopion Pursiseura ry kuops@kuopionpursiseura.fi PL 266, Minna Canthin katu 4, 5. krs KUOPIO

4 KOMMODORIN PALSTA KIPPARIN VAIHDON AIKA Syyskokouksessa valitaan seuralle uusi kommodori. Hyvin, mutta toki haikein mielin luovutan kommodorin tehtävät valittavalle seuraajalleni. Alun perin tarkoitukseni oli olla kommodorina kaksi vuotta. Kohta neljä vuotta on mennyt pääosin samalla hallituskokoonpanolla. Mitä tämä hallitus on saanut aikaan? Seuran talous on saatu nostettua vahvasti jaloilleen. Tämä oli neljä vuotta sitten valitun hallituksen keskeinen toimeksianto. Tilanne oli seuran kannalta uhkaava. Säästetty on, alussa melko kovastikin. Tässä kohdin muun muassa täytyy nostaa hattua Jormalaisen Sepolle, joka on itseään ja kalustoaan säästämättä säästänyt seuralle isot rahat talkoilemalla Pirttiniemessä. Myös tiettyjä vähemmän kriittisiä rakennushankkeita on keskeytetty, joka on aiheuttanut kritiikkiä. Tässä kohdin toivon seuran kokonaisedun ymmärtämistä ja lisää talkoohenkeä! Kallavesj -näyttely on edellisen neljän vuoden aikana käynyt syväsukelluksessa ja noussut uudelleen plaaniin. Näyttely on tarjonnut - jälleen - tunteiden koko skaalan! Tässä kohdin on ollut hienoa kokea seurahenkeä vahvojen jääkelien aikana. Kiitokset vielä talkooväelle! Luotsihanke on viimeisen parin vuoden ajan vallannut pääosan hallituksen ajankäytöstä. Hanke on nykyseuran ylivoimaisesti suurin. Se yli kaksinkertaistaa seuran varallisuuden. Luotsin myötä saamme seuralaisille toimivan päätukikohdan, johon seuran toimisto luontevasti majoittuu, ja ennen kaikkea junioreille nykyaikaisen toimintokeskuksen. Seuran kevytvenetoiminta elää aktiivista kehittymisen kautta. Meillä on hyvä toiminnan siemen. Tukikohtien yhteiskäyttö-sopimus on ainutlaatuinen ja sen jatkuvuuden turvaaminen kuuluu oleellisesti hallitukselle. Näin on tehty nytkin. Lisäksi olemme kantaneet vastuumme Vuoksen vesistön suurimpana pursiseurana viemällä oman miehemme, Petteri Mussalon, Suomen Purjehdus ja Veneily liiton hallitukseen. Mitkä ovat seuramme tulevaisuuden näkymät? Mielestäni uudella kommodorilla ja hallituksella on erittäin hyvät lähtökohdat kehittää ja kasvattaa seuran ydintä, veneily- ja urheilutoimintaa. Luotsi-hanke on tässä iso mahdollistaja: Talouden näkökulmasta katsottuna parisataa uutta venepaikkaa mahdollistaa uusien jäsenten ottamisen, joka vahvistaa tasaista jäsenmaksutuloa, ja pienentää aina riskillisen näyttely- 4

5 tuoton merkitystä. Toiminnallisesta näkökulmasta uudet jäsenet tuovat seuraan jatkuvuutta, junioripotentiaalia, myös runsaasti talkoopotentiaalia, olettaen että arvomaailma on seuran arvojen mukainen jonka varmistaminen on hallitukselle iso vastuu uusia jäseniä valittaessa. Luotsin myötä meillä on puitteet laajentaa kevytvenetoimintaa merkittävästi. Toivon nykyisen hallituksen tekemän pohjatyön kantavan siten, että seuraava hallitus voi keskittyä enemmän seuran toiminnan kehittämiseen. Konkreettisesti nämä parantuneet puitteet antavat mahdollisuuden järjestää merkittäviä purjehduskilpailuja. Parhaimmillaan syntyy noste, joka nostaa seuramme junioripurjehtijoita nykyistä laajemmalla rintamalla kansalliseen kärkikaartiin. Kaiken perustana on hyvä seurahenki. Periaatteena voisi olla älä kysy, mitä pursiseura voi tehdä sinulle, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä seuran hyväksi. Kiitän erityisesti hallituksen jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Pääsihteerillemme Jani Kelolle toivon menestystä ja nykyisen innostuksen jatkumista. Ja meille kaikille toivon onnellisia hetkiä rakkaan harrastuksemme parissa. Lauri Kerman, Kommodori 5

6 KUTSU KUOPION PURSISEURA RY:N SYYSKOKOUKSEEN Kuopion Pursiseuran sääntömääräinen syyskokous pidetään Sokos Hotel Puijonsarvessa (Minna Canthin katu 16) maanantaina 18. päivänä marraskuuta 2013 klo alkaen. Kokouksessa käsitellään: Sääntöjen 13. :ssä tarkoitetut asiat kuten toimintasuunnitelma 2014, talousarvio 2014, määrättävät maksut, myönnettävät maksuvapautukset ja henkilövalinnat. Varsinaisen kokouksen jälkeen pidetään keskustelutilaisuus ajankohtaisista seura-asioista Luotsi-hanke / Seppo Jormalainen Miten uusia veneilijöitä seuraan? / Simo Kokko Tervetuloa! HALLITUS Kahvitarjoilun järjestämisen helpottamiseksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta joko sähköpostitse kuops@kuopionpursiseura.fi tai puhelimitse Syyskokouksen esityslista on luettavissa seuran nettisivujen jäsensivuilla. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia jäsensivuille, lähetä sähköpostia toimistolle osoitteeseen: kuops@kuopionpursiseura.fi. 6

7 TULEVIA TAPAHTUMIA Lokakuu To Marraskuu Ma La Helmikuu La 8.2. Maaliskuu La Kevytveneilykauden päättäjäiset, Pirttiniemi KuoPS:n syyskokous, Sokos Hotel Puijonsarvi KuoPS:n pikkujoulut, Pirttiniemi Jäsenmatka Helsingin venemessuille Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset, Pirttiniemi Huhtikuu Kallavesj 2014, Kuopio-halli Lisätietoa tapahtumista: 7

8 PURJEHDUSJUNNUJEN JA KEVYTVENEILIJÖIDEN KESÄKUULUMISIA miettiä, miten junnu- ja kevytvenetoiminnot jatkossa organisoidaan. Kevytveneilijöiden kesä sai loistavan alun, kun saimme vielä Hamströmin Jarin pitämään viikonlopun mittaisen tehovalmennuksen helmikuun kuivaleirin täydennyksenä. Kuva: Pertti Markkanen Purjehdusjunnujen kesä käynnistyi perinteiseen tapaan kolmepäiväisellä optimisjollaleirillä kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tänä vuonna leirille olikin enemmän tulijoita kuin voitiin ottaa mukaan. Leirin osallistujamäärä on yleensä rajoitettu 20:een ja vaikka tänä vuonna venyimme ottamaan mukaan 23, silti monta innokasta jäi valitettavasti leirin ulkopuolelle. Totesimme myös, että tällä kalusto- ja ohjaajamäärällä on syytä pitää se 20 ehdottomana osallistujarajana, silloin kaikki saavat riittävästi vesilläoloaikaa ja henkilökohtaista ohjausta ja siten hyvän alun purjehtijanuralleen. Laserpurjehtijoiden kausi käynnistettiin iltakurssilla, joka pidettiin kahtena iltana viikossa kolmen viikon ajan. Osallistujista suurin osa oli aikuisia ja koska kevytveneily on alkanut kiinnostaa muitakin kuin junnuja, olisi hyvä 8 Laserkurssin rinnalla optimistipurjehtijat harjoittelivat tiistaisin ja torstaisin kahdessa ryhmässä, toisessa mukana olivat aloittelijat ja vain vähän aikaa purjehtineet, toisessa edistyneemmät ja kilpailemisesta kiinnostuneet. Harjoitukset jatkuivat läpi kesän (kahta heinäkuun lomaviikkoa lukuun ottamatta) niin että myös laserpurjehtijoilla oli ohjatut harjoitukset kaksi kertaa viikossa. Purjehdusmestareilla siis riitti hommaa ja he olivatkin iloisia oikeasta kesätyöpaikastaan. Kesä- ja elokuun ajan pidetyissä tiistaikisoissa ei ollut ihan samanlaista kuhinaa kuin edellisenä kesänä, mutta viimeisen kisan Laser-purjehtijoiden lähdössä oli jo ihan ruuhkaisen kisalähdön tunnelmaa (ks. kuva) ja kaikissa kisoissa ei protesteiltakaan vältytty. Pari purjehtijaamme kävi myös kisaamassa Kuopion ulkopuolella. Joonas Jaukka otti tuntumaa isoihin kisalähtöihin Turussa pidetyissä kadettikisoissa ja Alvar Kuustonen kisasi siellä sa-

9 maan aikaan pidetyissä SM-kisoissa ja niin monissa ranking-kisoissa kesän aikana, että minä putosin laskuista. Alvar sai paikan myös PM-kisoihin, mikä on loistava saavutus jo sinänsä ja hän myös pärjäsi kisoissa hienosti. Kevytveneiden tiistaikisojen Optimistisarjan voitti Pietari Airakorpi ja Lasersarjan Tarmo Föhr. Palkinnot voittaneille ja muille kisoissa menestyneille jaetaan kevytveneilykauden päättäjäisissä torstaina klo 17. Tilaisuudessa muistetaan myös muita aktiivisia junioripurjehtijoita, muistellaan kulunutta kesää ja suunnitellaan tulevaa kautta, joka alkaa pikemmin kuin huomaammekaan. Siihen mennessä valmistuu myös uusi junioreiden toimintaja huoltokeskus, joka antaa loistavat puitteet juniori- ja kevytveneilytoiminnan kehittämiselle. Kehittämiseen tarvitaan uusia ideoita ja myös vanhat kikat kannattaa hyödyntää. Pääasia, että tekemisessä on hyvä meininki, purjehtijoiden taidot kehittyvät ja vesillä liikkuminen on turvallista ja hauskaa. Hyvän tekemisen meiningistä käy loistavaksi esimerkiksi junnujen Iivarinsalon yönylileiri elokuun lopussa, jossa purjehtijoiden huoltojoukkoihin ilmoittautui omatoimisesti mahtava porukka aktiivisia vanhempia ja seuralaisia. yhdessä liikkuminen jatkuu erilaisten lajien parissa. Näistä esimakua saimme jo syyskuussa, kun kävimme tutustumassa golfiin (vastavuoroisesti, kun Tarinagolfin junnutytöt kävivät tutustumassa purjehtimiseen) ja suunnistamiseen, eikä kukaan eksynyt metsään, kiitos Lindan mainion perehdytyksen. Talvikauden tapahtumien järjestäminen on mahdollista ELYkeskuksen avustuksen turvin ja tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita. Tulevista lajikokeiluista (ehdotuksia saa esittää) ja yhteisistä liikuntatapahtumista tiedotetaan Nimenhuudon kautta. Mukavia hetkiä talviharrasteiden parissa toivotellen, Pirjo, junnupäällikkö Junnutoiminta ei ole täysin talviunilla purjehduskauden päätyttyäkään, vaan 9

10 JÄNISSALON KESÄ Jänissalon kausi 2013 alkoi jäiden ruhjomien laiturien korjauksilla sekä uuden takan pystyttämisellä ja kiukaan asentamisella. Molemmat hankinnat on todettu kesän aikana onnistuneiksi pidetyissä talkoissa oli mukana pieni, mutta sitäkin tehokkaampi porukka. Vanhan takan jäänteet kärrättiin majan kupeesta, hirsiä sahattiin kiukaaseen ja muuripataan sopivaan mittaan ja viisi ahkeraa miestä kasasi aallonmurtajan nokkaan upean kokon juhannusta odottelemaan. Juhannuksena tuon taidonnäytteen palamista oli seuraamassa 27 venekuntaa. Mainittakoon, että kokon sytyttämistä jouduttiin viivästyttämään puolella tunnilla, jotta kiinteistökommodori Jormalainen sai tuulen kääntymään sopivaan suuntaan. Muuten juhannuksen sää oli suosiollinen. Hiljaisen alkukesän jälkeen heinäkuussa laiturissa oli ajoittain täyttä ja omien lisäksi vierailijoita riitti yhteistyöseuroista ja jopa Turusta saakka. Sää suosi myös mastoa kaatavia 7.9. Rosvo-

11 paistia lisukkeineen oli nauttimassa 30 venekuntaa. Mastonkaatajaisten yhteydessä järjestettiin ongintakisa lapsille ja lapsenmielisille sekä Jänissalon tikkamestaruuskisa, jonka viimevuotiseen tapaan ylivoimaisesti voitti Seppo Jormalainen, tänä vuonna kahdella kädellä heittäen. Toimikunta kiittää lämpimästi Tapio Kankaanpäätä ja PeeÄssää lampaanpaisteista sekä Petosen leipomon Mauri Saariota ruisleivistä ja sämpylöistä. Iso kiitos kuuluu myös Nuutisen Erkalle rosvopaistimestarille! Syyskuun viimeisellä viikolla tukikohdassa pyörähti motokuski Jussi John Deerellään ja viikonlopun ajan kuuden seuralaisen porukka urakoi järeitä koivupöllejä pienemmiksi, tulevien kesien löylyjä varten. Koivupöllejä on jäljellä ja niitä riittää halottavaksi kaikille muillekin halukkaille. Loppusyksyn suunnitelmissa on vielä kalasataman siirto lahden pohjukkaa kohti ja pienen uimarannan teko nykyisen venevalkaman paikalle. Toimikunta ja tukikohtaemäntä kiittävät kaikkia tukikohdan ylläpitoon osallistuneita! Vieraskirjan käytön osalta on edelleen parantamisen varaa - etenkin omilla vain kolmannes kirjaa käyntinsä tukikohdassa!!! Tukikohta asettautuu talviteloilleen loka-marraskuun vaiheessa, jolloin sähköt ja vedet kytketään pois ja ovet lukitaan toimikunnan avaimilla. Talviavaimen saa tarvittaessa kuittausta vastaan pääsihteeriltä. HUOM! Palotarkastuksessa majan yläkerta on asetettu majoittumiskieltoon. Polttopuutalkoot Toimikunnan puolesta tukikohtaemäntä-anneli 11

12 Kuva: Marja-Leena Tuhkanen Kuva: Marja-Leena Tuhkanen 12

13 KIINTEISTÖKUULUMISIA Vuosi 2013 alkaa olla purjehduskauden osalta ohi. Nyt olisi aikaa keskittyä seuralaisia hyödyntäviin puuhiin. Jos aktiivisuutta riittää kaikissa seuran askareissa, on se pois tulevista kustannuksista. Luotsi hanke on edennyt mielestäni hyvin. Valitettavasti kenttien rakentamiset ovat myöhässä. Viemäröinti on kaivettu, uusi tulovesiputki on kaivettu, uutta sähkölinjaa on rakennettu. Rakennus on hyvässä vauhdissa, valitettavasti liimapuupalkit ovat myöhässä, muuten siinä olisi jo katto päällä. Majan ja saunan välisen kentän rakentaminen viivästyi koska kaupunki ei saanut vesiliittymää tehtyä ennen kuin syyskuussa. Edelleenkään emme saa panna kiviaineita järveen kesä elokuun välisenä aikana. Tämä aiheutti sen, että kentille kerättiin kiviä koko kesän ja tila riitti juuri ja juuri. Syyskuun alussa sitä mukaa kuin on ollut vapaata konekapasiteettiä, on siirretty kivet murtajiin. Työtä on vaikeuttanut kohtuuttomasti joidenkin veneiden pukit, jotka on monesta kehotuksesta huolimatta jätetty esim. viemärilinjojen kaivualueelle. Lisäksi veneitä on siirrelty ja siirron yhteydessä on luvattu, että vene menee viimeistään viikon sisällä järveen. Siellä ne seisovat vieläkin. Lisäksi trailereita seisoo asiattomilla paikoilla, niitäkin on jouduttu siirtelemään useita kertoja. Tällaisille veneille on nyt rakennettu pohjoisrantaan tukeva betonialustainen alue, johon veneet tullaan omistajan kustannuksella siirtämään. Nyt kun veneet on nostettu, niin kaikki pukkien säilytysalueilla ja metsässä olevat rojut ja raadot tullaan hävittämään. Joten korjatkaa omat tarpeenne pois. Tukikohtien osalta toiminta on ollut mallikasta ja esim. Iivarissa on puita noin 60 kuutiota liitereissä. Jänissalossa käy moto kaatamassa tien varresta isot ja lahot koivut pois. Siinä hoituu tuleville vuosille polttopuuta. Ensimmäinen puutalkoo Iivarissa oli rankka ja väsyttävä. Työn arvona oli kuitenkin mittava rahasumma. Esimerkiksi Laps Parkonperä - 50 kuutiota puuta toimitettuna maksaisi Kiitokset tekijöille. Iivarin keittiö on uusittu ja laituriin on asennettu lisäpainoja kesän aikana. Jänissalossa on takka ja kiuas uusittu ja kävelylaitureita askarreltu, tukikohdat 13

14 ovat vuoksen parhaat. Pidetään ne sellaisina. Siihen liittyen pieni asiattomuus on tulisijoihin heitetyt tinapaperit, ne ei pala ja silloin ne sulattaa arinat, koska ilma ei kierrä. Tinapaperit ei veneen roskakoria täytä, mutta ei liene asiallista isäntien kerätä säkkikaupalla tinapapereita ja paristoja yms. palamatonta ja tuoda ne omalla veneellä pois. Vartiot pyörii ja hyvä niin. Valpas vartiomies huomasi vieraskielisen autonrekisterin klo portin edessä ja kaksi veijaria käveli laiturialueella. Poliisit kävi hakemassa veijarit talteen. Kaiken kaikkiaan kesä oli hyvä ja yöpymisiä monessa veneessä on kertynyt ennätysmäärä. Sitä vartenhan ne veneet on. Tässä yhteydessä muistutan, että tukikohdat on tarkoitettu asuttaville veneille. Yöpyminen yhteisissä tiloissa ei ole asiallista, koska se rajoittaa muiden kävijöiden toimintaa. Toki hätätilassa voidaan yhteisellä sopimuksella näin tehdä. Jänissalossa yläkerrassa ei ole hätäpoistumistietä, joten senkään takia siellä ei ole hyväksyttävää yöpyä. Kiitokset kesästä 2013 Seppo KUOPION PURSISEURAN PIKKUJOULUT La klo alkaen Pirttiniemessä Illalliskortti 20 Ilmoittautumiset ennakkoon pe mennessä! / kuops@kuopionpursiseura.fi TERVETULOA! 14

15 505 LUOKAN TRANSALP CUP FIN 9069 päätti 2013 TransAlp Cupin neljänteen sijaan Saksan Walchenseessä. Saksan ranking-sarjaan kuulunut osakilpailu ajettiin 90 km Münchenistä etelään alppijärvellä. Järvi on ominaisuuksiltaan kuin Garda Italiassa, mutta minikokoisena. Tosin termisen tuulijärjestelmän toimiessa, vuoristossa yli 800 metrin korkeudessa sijaitsevalla järvellä, kanjoneista kiihtyvä tuuli on jopa voimakkaampi kuin Gardan Ora tuuli. TransAlp Cup on neljässä alppimaassa Ranskassa, Italiassa, Saksassa ja Sveitsissä purjehdittava kilpailu, joka kerää jokaisen maan parhaimmiston radoille. Tuloksiin lasketaan kolme parasta kilpailua. Ensimmäinen kilpailu purjehdittiin jo maalikuussa Ranskan Toulonissa jossa sijoituksemme oli 7. Tournee jatkui Ranskasta Italian Garda järvelle, jossa ajoimme uramme parasta kovankelin purjehdusta voittaen koko kilpailun. Gardan jälkeen kokonaistilanteessa olimme johdossa ja lähin uhkaajamme saksalainen tiimi Jens Olbrysch ja 15

16 Olivier Thies vain muutaman pisteen päässä perässä. Saksan osakilpailu tulisi ratkaisemaan loppukauden ohjelmaamme kovalla kädellä. Mikäli Jens ja Olivier voittaisivat Saksassa, olisi pakko osallistua vielä Sveitsin kilpailuun kisataksemme TransAlp Cupissa voitosta! Kilpailuun oli ilmoittautunut 24 venekuntaa ja luettelossa oli mukana arvokisoistakin tuttuja kovia saksalaistiimejä. Lauantaina aurinko ei paistanut puhtaalta taivaalta ja paikallinen tuuliilmiö ei saanut tarvittavaa voimaa. Kisaamaan päästiin kuitenkin ja päivä aloitettiin sopivaan 6 m/s keliin. Tuuli oli todella shiftaileva ja täysin epäsäännöllinen. Myös paikallistuntemuksesta olisi ollut hyötyä reitin valinnoissa. Heti ensimmäisen startin aikana huomasimme, että meidän venevauhti ja nousukyky oli todella hyvää muuhun fleettiin nähden. Tämän ansiosta vähän huonollakin reitin valinnalla kiersimme ensimmäisen ylämerkin toisena heti uudella veneellään (9100) ajaneen paikallisen Hendrik Schultzin perässä. Isot puffi alueet ja shiftit kuitenkin antoivat takana tulleille venekunnille ohituskaistaa jopa kovemmalla kädellä kuin Casseli Racessa Lahdessa ollaan totuttu ja niinpä 7 veneen kärki tulikin gatelle aivan samaan aikaan. Menetimme muutaman sijoituksen, mutta hyvällä kryssivauhdilla otimme taas ylämerkille tullessa oman paikkamme toisena. Mutta kun sama kaava jatkui koko päivän, niin lenssillä takaa tulleet tiimit ajoivat meidät kiinni ja pari lipsahti ohikin. Startin voitti lopulta ylivoimaisesti 9100 omilla reitinvalinnoillaan. Toiseksi startissa kiilasivat nepasta siirtyneet kevyet ja taitavat saksalaiset Ralf Kämmerle ja Max Eisenrieder 9023 veneellään. Kolmantena linjan ylitti ennakkoon kisan kärkeen povattu Micki Daisenberger 9011 ja neljänneksi Helen Fisherin skippaama Me siis maaliin viidentenä. Päivän toinen startti ja tuuli keveni. Kryssi edelleen hyvällä vauhdilla ja hyvillä nousuilla kärjen tuntumassa ylämerkille. Lenssi ajettiin nipussa ja gatella ohitimme yhden veneen. Viimeinen kryssi ylös ja syötiin nousukulmillamme edessä mennyt germaani. Ylämerkillä oltiin kakkonen mutta kun viimeinen gaten kierto lähestyi, tuli paremmalla leikkauskulmalla 9023 sisäpuolelle ja kuittasi meidät oikeuksillaan. Lyhyt sivutuuli pätkä maaliin ei juuri ohituskaistaa tarjoillut joten maalissa olimme kolmantena. Ennakkosuosikki 9011 päätti toisen startin suoraan rantaan levangin hajottua vesillä. Tämä tarkoitti että Daisenbergerin venekunnan startit oli lauantail- 16

17 ta ajettu, edessä oli heloittamista. Myös paikallisille tuuli teki tepposen ja 9100 otti sarjaansa sijan neljä viimeisen lenssin laitavallinnalla. Voittoon ajoi 8928 ja toiseksi siis nepailivat 9023:sen pojat. Kolmas startti samaan keliin ja samalla kuviolla mentiin. Vuoriston solasta aina pullahti uusi puffialue ja lenssillä sen parhaiten saaneet kirivät kaukaakin takaa mukaan kärkikahinoihin. Hyvällä vauhdilla pysyimme kryssin kärjen tuntumassa vaikka starttilinjalla valitsimmekin väärän päädyn. Tosin startti oli hyvä mutta linjan mitta oltiin perässä. Merkki kuitenkin kierrettiin viidentenä, mutta lenssillä sitten jengiä suhisi ohi sekä oikealta että vasemmalta ja tipuimme muutaman sijan. Gaten jälkeen takaa-ajoon kryssille, jossa poimittiin muutama sijoitus takaisin ja nyt taas oli puffien metsästykseen etu meillä nykäisi spinnun niin tiiviille rintsikalle förestaagin ympärille että tippuivat johtoasemasta 9. sijalle viimeisellä lenssillä. Viimeinen lenssi ajettiin kärkeä kiinni mutta kiri ei riittänyt kolmatta sijaa korkeammalle. Neljäs startti ja tuuli keveni jo sellaiseksi että puffissa gastit pääsivät traballe mutta lullissa istuivat kiltisti tankilla. Otimme päivän huonoimman startin ja jäimme muutaman styyran 17 veneen pitämäksi ja ajauduimme liiaksi radan vasempaan laitaan. Olimme takaa-ajo asemissa ja asiaa ei todellakaan tehnyt helpoksi se, että koko germaani fleetti liikkuu kyseisissä keleissä todella kovaa. Ensimmäisen alamerkin kierron jälkeen tuli päivän kovin shifti ja kaikki gaten vasemman pollan vallinneet veneet kuittasivat oikean pollan valinneet veneet. Oikealla ei sitten ollutkaan kuin pari venettä meidän lisäksi. Ylämerkille tultiin jo top kympin ulkopuolella, mutta avotuulen etu oli jälleen meillä ja saimme ohitettua muutaman veneen lenssillä. Kun keli oli keventynyt, tulimme alamerkille sijalla 8 ja kun edellä mennyt germaani otti spinnun alas, niin me päätimme ottaa köliä ylös ja ohitimmekin slöörillä edellä menneen veneen alapuolelta spinnulla. Maalissa siis 7. Keli tyyntyi ja matka rantaan tuntui pitkältä. Illalla rannassa valmistettiin regatta illallinen jossa oli monenlaista salaattia, perunaa ja grillipihviä tarjolla. Ja Baijerilaiseen tapaan tummaa ruokajuomaa. Juuri kun lopetimme syömisen ja aloitimme pienet heloitustyöt veneemme ergonomian parantamiseksi, meidät kutsuttiin regatta telttaan. Tarjolla olikin aivan loistavaa seuraa ja ilmaiseksi bartender palvelut josta sai tilata mitä halusi.. Saksa-

18 lainen tapa seurustella tuntuu sopivan venekunnallemme ja siitäpä johtuen heloittamisen lopetimme aamulla noin kello yksi. Sunnuntaiaamu alkoi aurinkoisena ja kaikki tiesivät jo rannassa että tänään tuulee! Paikka on hieno ja kellon ollessa 10, aamupalaa tarjoiltiin terassilla aivan tyynen järven rannalla. Kello 11 järjestäjä hoputteli fleettiä ulos vaikka järvi oli edelleen tyyni. Mutta kun kello oli 11.30, alkoi tuulijärjestelmä toimia ja hetkessä ulkona olikin jo m/s ja aurinko paistoi. Odotimme hienoa kisapäivää ja ajoimme trimmejä sisään. Kun startti sitten pamahti, niin fleetti lähti kovenevaan keliin veneet paukkuen kryssimään. Veneensä illalla korjannut Daisenberger piti fliittiä kiinni kryssillä ja kaikki jotka kiersivät 9011 veneen perät tai lähtivät heti radan oikeaan laitaan saivat valtavan oikeanlaidan edun. Me taas ajauduimme fleetin mukana vasemmalle mutta onneksi kryssivauhdilla tiputimme ympärillä olleet kyydistä ja saimme kaistan auki oikealle melko nopeasti. Oikealle piti mennä, se oli selvää ja kun hetken purjehdimme pabiksella niin 9011 tuli ja löi vielä vendan suoraan eteemme. Päätimme ottaa vielä pienen tikin vasemmalle vain saadaksemme puhdasta ilmaa. Tämä kannatti siinä mielessä että vauhtimme oli todella hyvää kovassa kelissä tippuikin kyydistämme heti kun saimme vapaata ilmaa, mutta oikealle laidalle menneet paikalliset veneet olivat jo toivottoman kaukana. Lenssillä järjetön määrä duunia ja seuraavalle kryssille. Nyt tuuli oli jo sellaista 15 m/s, aurinko paistoi ja 9069 laukkasi aaltojen yli. Hurjalla venevauhdilla ajoimme kärkeä kiinni ja sen teimmekin. Vaikka toisen kryssin loppuosa ajettiin taktisesti väärin, niin hyvän venevauhtimme ansiosta pääsimme kärkiporukan sisään ja olimme merkillä toisena. Myös ensimmäisen kryssin liian vasemmalta ajanut 9011 jäikin meistä melko paljon ja oli maalissa vasta sijalla 7. Taistelu sijoista lenssillä oli kovaa ja meidän treenaa- 18

19 mattomuus kostautui viimeisen merkin spinnunlaskussa. Arviointi virhe ja 8928 kuittasi meidät slöörillä noin puolikkaalla veneen mitalla. Sehän riittää ja maalissa olimme kovan duunin tehneenä kolmansia. Pienenä yllätyksenä tuli että täysin saksankielisissä ordereissa oli mainittu että regatassa ajetaan vain viisi starttia. Jäimmekin hölmön näköisinä odottelemaan seuraavaa starttia kun fiilikset olivat korkealla kovan venevauhdin takia. Mielessä siinsi jo mahdollinen lähtövoittokin, mutta kun järjestäen perässä maaliin tulevat veneet jatkoivat suoraan rantaan, niin mekin lähdimme perään. Koska keli koveni kokoajan ja samalla radalla pyörineet 420:set ajoivat veneitään muutaman fiven kanssa hassusti mastot alaspäin, niin luulimme että keli on järjestäjille liian kova. Rannassa selvisi että enempää startteja ei tule joten aloitimme veneen pakkauksen. Kisat olivat hienot ja niin oli Walchenseekin. Walchenseen pursiseuran 50- vuotis juhlaregatan kunniaksi teimme vielä historiaakin, olemalla ensimmäinen suomalainen tiimi kyseisellä järvellä! Saimme taas hyvää treeniä, kovaa paineistettua skabaamista ja paljon uusia ystäviä. Lopputuloksissa olimme siis neljänsiä sarjalla 5, 3, 3, 7, ja 3. Kolmanneksi tuli 8928, toiseksi 9023 ja lopulta melko suvereenisti voiton vei paikallinen Hendrik Schultz ja Oberländer Ute 9100 veneellään. Viides oli Jens Olbrysch, joka samalla nousi saksan ranking sarjan 10. sijalle. Meille lopputulos merkitsi taas sitä, että vaikka Jens voittaisi Neuchaetelissa viimesen osakilpailun, niin sarjalla ja 4. (1/68) varmistimme TransAlp Cupin voiton Suomeen, Kuopioon ja Kuopion Pursiseuralle! Jari ja Tuomas SEURAN UUSI TILINUMERO Kuopion Pursiseuralle on avattu uusi tili Pohjois-Savon Osuuspankkiin ja jatkossa kaikki jäsen- ym. maksut tulevat uudella tilinumerolla varustettuna. Vanhat Säästöpankki Optian tilinumerot poistuvat käytöstä vuoden vaihteessa. Uusi tilinumero: / FI

20 KOULUTUSINFO Vuodelle 2014 on alustavasti suunniteltu alla olevia veneilykoulutuksia. Koulutusten toteutuminen, ajankohdat ja kouluttajat varmistuvat myöhemmin. Koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan, joten ilmoita kouluttajille tai Pekka Granrothille, mikäli sinulla on kiinnostusta osallistua niihin. CEVNI koulutus ja tutkinto, helmikuu (Markus Mättö ja Heikki Lukkarinen) Meri-VHF koulutus ja tutkinto, huhtikuu (Heikki Lukkarinen, Martti Lehtinen) Rakettien ja soihtujen ampuminen, maalis-huhtikuu, (Martti Lehtinen) Elektronisen navigoinnin kurssi, helmi-maaliskuu (Markus Mättö ja Martti Lehtinen) Skuutti purjehduskoulu teoria huhti-toukokuu + käytäntö kesäkuun alussa (Pekka Granroth, Antti Iire, Martti Suominen, Jarmo Miettinen, Petteri Mussalo, Henrik Hamström) Avomerilaivurikurssi ja tutkinto, talvella (Heikki Lukkarinen, Markus Mättö) Lisäksi on toivottu Veneen huolto kurssia ja Purjeveneen trimmaus kurssia. Näihin kaivataan osaavaa vetäjää. Jos olet sellainen ilmoittaudu Pekka Granrothille! Koulutustoimikunnan puolesta, Pekka Granroth / Pekka.Granroth@savonia.fi /

21 KOTIVESILLÄ Teksti: Kyösti Leikas, kuvat: Anna-Terttu ja Kyösti Leikas Kulunut kesä oli pariin vuosikymmeneen ensimmäinen, jolloin Savonlinna ja Lappeenranta jäivät käymättä. Kesästä ei kuitenkaan jäänyt sellaista tuntua, että jotakin oleellista jäi näkemättä. Löysimme uudelleen kotivedet. VALAMO Luostari hautausmaalla Heinävedellä sijaitsevaan Valamon luostariin on nykyisin esteetön pääsy. Korkeampimastoisia rajoittanut sähkölinja on korotettu 17 metriin. Matkan ajallista pituutta lisää elämyksellinen Varistaipaleen kanava. Näyttävä 4- kammioinen kanava kerää rannoilleen runsaasti uteliasta väkeä jännittämään, pääsevätkö veneet kunnialla kanavan läpi. Pääseväthän ne, mutta aikaa on varattava vähintäänkin tunti. Sulkukammioiden laidoilta roikkuvat köydet ovat kätevä kiinnittymis-tapa. Valitettavasti Varistaipaleen mallasleivän tekijä ja kauppias on lopettanut toimintansa. Valamon vierasvenelaiturin omistaa Liikennevirasto. Sen palveluiden kehittäminen ei oikein kiinnosta Heinäveden kuntaa eikä Valamon luostaria, koska laituripaikasta ei saa periä maksua. Vettä saa, jos on oma letku tai kantaa veden ämpärillä veneeseen. Läheisellä karavaanaripaikalla on Bajamaja ja jätepiste. Polttoainetta ei ole saatavilla. Leipää ja leivonnaisia myydään luostarin ravintolasta. Valamon rauhassa kuluu helposti päivä ja parikin. Parillakymmenellä eurolla sai opastetun kierroksen luostarialueella, sai tutustua kaikkiin näyttelyihin ja kaiken lisäksi vielä maukkaan lounaan Trapesan seisovasta pöydästä. Onneksemme pääsimme kuuntelemaan Konevitsan luostarikuoron mahtavaäänisten ammattilaulajien konserttiakin. Ortodoksiset kirkonmenot ovat kiinnostavaa koettavaa myös muunuskoisille. Luostarin hautausmaahan on munkkien ja nunnien lisäksi haudattu mm. Pentti Saarikoski. Hiukan erikoisilta näyttävät pienet koirankopin kaltaiset hautamökit. 21

22 TUUSNIEMI Tuusniemen kunta on panostanut matkailuun. Alkukeväästä kuopiolaisetkin saivat postin mukana uusinta tietoa kunnan matkailutarjonnasta. Kallavesj -messuilla Tuusniemellä on aina oma osastonsa. Eräs osoitus tuusniemeläisten aktiivisuudesta on sekin, että Juojärvi äänestettiin Pohjois-Savon maakuntajärveksi. Sinne meni sekin titteli ohi Kallaveden. Se ei tosin ole mitään uutta. Pääsimmehän Saastamoisen taidekokoelmankin käsistämme Espooseen omaa saamattomuuttamme. Paikalliset yrittäjät Eino Räsänen ja Valto Holopainen hyödyntävät kotijärveään kiitettävästi. Räsänen operoi kantosiipialus m/s Suvi-Tuulella, m/s Sujjauksella ja m/s Kertulla. Valto Holopainen järjestää retkiä m/s Sofiallaan. Tuusniemen satamassa oli myös salaperäinen Keila-alus. Sen ikkunat oli peitetty, niin ettei laiturilta päässyt kurkistelemaan sisälle alukseen. Keila on Meritaito nimisen firman mittausalus. Meritaito on entisestä Merenkulkulaitoksesta erotettu ja yksityistetty yksikkö, joka myy palveluitaan nykyiselle Liikennevirastolle. Entiset työkaverit tekevät entisiä töitään nyt kahdelle eri työnantajalle. Tokihan Juojärvi on maineensa ansainnut. Kirkasvetinen järvi mutkittelee peräti kolmen maakunnan alueella. Jo kivikaudella se lienee ollut hyvin samanlainen kuin tänä päivänä. Kun Saimaan vedet puskivat itsensä maan kohoamisen ja kallistumisen myötä Imatrankosken kautta Suomenlahteen noin 2000 vuotta sitten, putosi vedenpinta järvialueella noin 20 metriä. Koska Juojärvi oli erillinen järvi, jäi sen pinta entiselleen ja sen rantamaisemat ovat edelleen samankaltaiset kuin tuhansia vuosia sitten. Järvi on myös niin puhdas, että sen vettä voi huoletta juoda. 22 Meritaidon mittausalus Kaverit kertoivat luotaavansa nyt Tuusniemen vesiä rannasta rantaan. He olivat löytäneet aivan väylien tuntumasta talon kokoisia kiviä. Mittaustuloksista he eivät saa kertoa mitään yksityiskohtaista tietoa ulkopuolisille. Tulokset myydään Liikennevirastolle ja

23 sitten tieto siirtyy lopulta karttatiedoksi. Tuusniemen satamasta löytyy paljon positiivista. Vierasvenelaiturilla on riittävästi poijupaikkoja, vesi ja sähkö. Periaatteessa polttoainettakin saa läheisen viihdekeskus Hojo Hojon laiturista. On uudenkarhea satamapaviljonki, jonka suihkutilat lienevät Vuoksen vesistön parhaat. Astioiden ja muunkin pyykin pesuun on asianmukaiset tilat. Satamassa on myös grillikota ja jätepiste. Satamaan ankkuroitu Juojärvilaiva tarjoaa majoitus- ja kahvilapalveluita. Laivassa on myös 2 saunaa. Pois lähtiessämme saimme ravintolalaivan keittiöstä kattilalliset maukasta muikkukeittoa. Satamapaviljongista saa lainata panttia vastaan polkupyöriä. Kadun asfalttiin on maalattu selkeä polku keskustaan, josta löytyvät kaikki tarpeelliset palvelut. roudata keskustasta kanistereilla. Rankassa vesisateessa tuli tehtyä useampi noutoreissu. Joku säälittävä urho oli voimansa tunnossa rikkonut grillikodan oven ja kota oli pois käytöstä. Soppajonossa m/s Juojärven keittiössä OUTOKUMPU Negatiivistakin satamassa on. Vierasvenelaituri on etelän suuntaisilta tuulilta suojaton. Tiukemman kelin vallitessa on hakeuduttava Juojärvi-aluksen suojaisemmalle puolelle. Sellainen keli meillekin sattui. Onneksi satamassa oli m/s Sannikalla KuoPS:n omaa väkeä, jotka ystävällisesti luovuttivat suojaisan paikkansa meille. Polttoainehuolto ei oikein toiminut. Hojo Hojo oli kiinni, emmekä onnistuneet saamaan yhteyttä yrittäjään. Tarvittava polttoaine piti 23 Outokummun rappeutuneen Pitkälahden sataman loputonta venevajarivistöä Outokummun kuparikaivoksen vanha malmisatama on kaukana kaupungista. Vierasvene-satamanakin palvelevasta Pitkälahden satamasta ei palveluita löydy. Ainoa siihen vivahtava on käsikäyttöinen septintyhjennyslaite laituril-