Sytyke. Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti. Joutsenet Ähtärin eläinpuistossa

Transkriptio

1 3/2009 Sytyke Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti Joutsenet Ähtärin eläinpuistossa

2 2 Sisällys Pääkirjoitus Elä hättäele! Seijan mietteitä Ei hullumpi barometri Kulttuuripäivät Jyväskylässä Otsoapteekkari Marjo esittäytyy Tulevaa ohjelmaa talossa Mielellään Ähtärin eläinpuistossa 23.7 torstai Tuulan päivä 5. Paralympialaiset Mikkelissä Kalaämpäri -hanke Tuleva toiminta, jäsenedut Haastateltavana E.T. Syyskokous -kutsu sivu Kaikesta kauneudesta huolimatta minua itkettää Kirpeät aamut, luonnon väriloisto, vaahteranlehtimatto etupihalla. Lupa laittaa villasukat, aika kaivella talvivaatteet komeron kätköistä, karpalot yöpakkasten jälkeen parhaimmillaan. Pimenevät illat kynttilänvalossa, vilttiin kääriytyneenä sohvan nurkassa kirjaa lukemassa, kun ulkona sataa ja tuulee. Monille syksy on ihanaa aikaa, kaunista talveen valmistautumista, pikkuhiljaa kuluneen vuoden tilinpäätöksen tekemistä, luopumista vanhoista asioista samalla tavalla kun puut luovuttavat vanhat kuolleet lehtensä pois. Syksy on kaunista aikaa, minullekin, mutta miksi minua siitä huolimatta itkettää? Miksi minusta tuntuu, etten voi nauttia Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti syksyn ihanuudesta kuten muut? Julkaisija Virike ry ja Toimintakeskus Olen yrittänyt miettiä järkisyitä Mielenmaja siihen, mikä minua masentaa. Toimituksen yhteystiedot: Voinko yhtä aikaa sekä rakastaa Päätoimittaja: että vihata? Onko syksyssä vaimimmi Hämäläinen keaa se, että kulunut vuosi pitäivirike@virikery.fi si jollain lailla laittaa pakettiin? Toimitussihteeri: Onko eteenpäin, talvea kohti measko Korhonen neminen minulle vaikeaa? MieSytyke on Virike ry:n ja Mielenmajan lestäni ei ole... jatkuu jäsenlehti seuraavalla sivulla Sytyke

3 3 Nautin pimeistä illoista, nautin luonnon kauneudesta, nautin siitä että voin mennä ulos ja heittää lehtikasasta lehtiä ilmaan ja jäädä lehtisateeseen (tekisin näin jos uskaltaisin olla enemmän lapsi). Minusta tuntuu, että tulevaisuus on minulle konkreettisemmin lähellä syksyisin kuin muina vuodenaikoina. Onko tulevaisuuden suunnitteleminen, haaveileminen ja pelkääminen se mikä tekee minulle syksystä vaikean? Kaikille voimia syksystä nauttimiseen toivottaa Mimmi Elä hättäele! (Kalle Väänänen, Savolaista sananrieskoo) Elä kiireellä immeinen ihtees pilloo, hermos jos männöö, onko siitä illoo? Elä pikajunan vaahtia hössötä aena, vuan päevälläkkii joskus piäs pehkuu paena. Toppuuta joskus tuo tulinen tahti. Kokkeele mittee on tuo ruokalevon mahti! Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo, katkasta virta, antoo hermoille lommoo! Tämmönen tul tunne, jotta tämä viisaus täätyy laettaa kaekille luettavaksi. Itekii on menny kun piätön kana, mut nyt täätyy pysähtyä. Kaekkee on kumminnii suatu aekaan ja vielä ajallaan. Pikkujoulujakin on jo mietitty ja ne oes Mielenmajan alakerrassa tonttuillen ja ruokaillen. Kattokee tarkempi ohjelma ja hinnat nettisivuilta. Vuosi lähestyy myös loppuaan ja sitä joululahjoohan sitä uotellaan. Itte toivoin tikkaria, mutta Virikkeelle RAY - rahoitusta. Oekeen mukavoo on ollu tehhä tätä työtä ja olla teejän kaekkien parissa ja näen toivonkin kaeken vielä jatkuvan. Eepä hättäillä, ootetaan piätöksiä. Kahtokeehan nettisivuja ja tervetulloo mukaan tapahtumiin mihinkä vuan piäsette. Iliman meetä kaikkia ee oes semmoista Virikettä kuin nyt on. HYVÄ ME. Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo. Savolaisen mietteitä Seija Rouhiainen Ratkaisu Rekon pulmaan, joka oli edellisessä lehdessä

4 4 Ei hullumpi barometri Mielenterveyden keskusliitto teettää vuosittain Mielenterveysbarometri-tutkimuksen, jossa kysellään kuntoutujien, omaisten, alan ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten käsityksiä mielenterveysasioista. Tämänvuotisen tutkimuksen tulokset julkaistiin Suvaitsevaisuus mielenterveyskuntoutujia kohtaan paranee vähitellen. 27 % ihmisistä ei haluaisi naapurikseen mt-kuntoutujaa. Määrä pienenee vähitellen. Jyrkimmin suhtautuivat vuotiaat (43 %) ja suvaitsevimmin yli 50-vuotiaat (15 19 %). Ammattiryhmistä tylyimmiksi erottuivat yrittäjät (51 %). Kaikkiaan kysymyksiä oli kymmeniä. Jotkut pysäyttivät miettimään jopa kysymyksen laatijan ajatuksia, esimerkiksi seuraava: Väite: Henkilöt, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoitoon, ovat häiriöksi muille. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli kuntoutujista 41, omaisista 36, koko väestöstä 56 ja ammattilaisista 36 prosenttia. Ihmettelen, keitä tässä tarkoitetaan niillä, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoitoon. Ei sellaista tarkkaa rajaa ole olemassa. Sairaalahoidon tarve riippuu muun hoidon järjestämisestä. Niin virallinen julkinen terveyspolitiikka kuin myös Mielenterveyden keskusliitto lähtevät siitä, että sairaalahoito pois, avohoitoa tilalle! Vastauksen tutkimuksen kysymykseen on tietysti jokainen haastateltava antanut omien mielikuviensa perusteella, ja se kuvaa vastaajan pelkoa ja ennakkoluuloja. Tosiasiassa hyvin pieni osa psyykkisesti oireilevista on millään tavalla ympäristölle vaarallisia, ongelmana on pikemminkin eristäytyminen ja vaarallisuus itselle. Missä on sairaan ja terveen raja? Fyysisen kunnon kohdalla puhutaan luontevasti, että jollakin on hyvä terveys ja toisella hiukan huonompi. Miksi se on niin vaikea asia psyykkisen terveyden kohdalla? Eikö sekin ole jollakin hyvä ja toisella hiukan huonompi, ei sen kummempaa. Kummassakin tapauksessa joku saattaa tarvita hoitoa, kuka terveyskeskuksessa, kuka taas sairaalassa. Jatkuu sivulla 11. Olethan muistanut maksaa jäsenmaksusi...

5 5 Kulttuuripäivät Jyväskylässä Mielenterveyden Keskusliiton Kulttuuripäiviä vietettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Tapahtuma oli kaksipäiväinen. Tapahtuma alkoi seminaarista, jossa oli luennoitsijoina tanssista auttamismenetelmänä väitellyt terveystieteiden tohtori Teija Ravelin ja tanssin vuorovaikutuksellisuudesta väitellyt liikuntatieteiden tohtori Maarit Ylönen. Perjantaipäivä päättyi tulojuhlaan, joka koostui vapaamuotoisista puheista, Virikkeen Salsa Siskot Savosta -tanssiesityksestä, lauluesityksestä ja huipentui Sanna Hirvaskarin ja Marko Keräsen upeaan tanssiesitykseen. Virike ei ollut tapahtumassa mukana kuin perjantaipäivänä. Perjantai oli Salsa Siskoille jännittävä ja pitkä päivä. Matka Jyväskylään alkoi 9 aikaan aamulla ja takaisin kotona oltiin kello 22. Aamupäivällä tutustuimme Jyväskylään ja sen jälkeen osallistuimme luennoille. Tunnelma alkoi tiivistyä illan jo vähitellen hämärtyessä. Esitys meni loistavasti: Veikolta tippui peruukki puolessa välissä esitystä ja pidettiinpä tanssissa yksi sellainen tauko, jota ei ollut koreografiaan kirjoitettu. Pääasia kai kuitenkin oli se, että kaikilla (kai yleisölläkin) oli hauskaa. Meillä ainakin oli. Tanssiharrastus liikuntamuotona on ihanaa, ainakin minun mielestäni. Vaikka askeleet eivät aina osu kohdalleen ja vauhdissa pysyminen takkuilee, on silti mukavaa tanssia yhdessä. Ja tanssiessa tulee hiki. Tanssia siis jatketaan Virikkeellä jatkossakin, sen verran hyvän suosion se sai. M.H.

6 6 Otso apteekkari Erkki Wartiainen Otson apteekkari Erkki Wartiaisen työpäivä koostuu sähköpostin lukemisesta ja lukemalla asioista joista apteekkialalla maailmalla tapahtuu. Aamukahvilla kysellään henkilökunnan kuulumiset ja jutellaan edellisen päivän tapahtumista, suunnitellaan tulevaa päivää ja tulevan viikon ohjelmaa. Lyhykäisyydessään työpäivä koostuu suunnittelutyöstä, kirjapidon ja maksuliikenteen huolehtimsesta ja muiden paperitöiden tekemisestä. Apteekin asiakaspalvelussa Erkki on viimeinen hätävara esimerkiksi lomien tai sairastapausten takia. Työstä mielekästä tekee se, ettei kahta samanlaista päivää ole, saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Apteekki on poikkeuksellinen liike- ja palveluyritys, jonka toiminnassa korostuu eettisyys, oikea ihmisten auttaminen ja tukeminen. Ura apteekissa alkoi joskus 3 vuotiaana, jolloin hän oppi kävelemään, isän apteekissa Mäntyharjulla. Ensimmäisiä tehtäviä oli tavaroiden purku ja paikoilleen laitto, kun pituus ja taidot olivat riittävät. Vähän vanhempana Erkki avusti pulverikapselien taittelussa. Hän valmistui farmaseutiksi 1965 ja proviisoriksi Ensimmäinen työpaikka oli Helsingissä Alppilan apteekissa, josta hän Sippolan ja Kangasniemen apteekkien kautta löysi tiensä Mikkeliin. Otso apteekkiin siksi, että henkilökunta oli jo osittain tuttua. Kun Wartiainen tuli Mikkeliin 1997 vanhaa Keskusapteekkia remontoitiin perinteisestä reseptin toimitusmallista, jossa suurin osa työstä tapahtuu taustalla, suoran toimituksen malliin, jossa farmaseutti tekee reseptin. Remontin myötä vaihtui myös apteekin nimi, koska Keskusapteekki ei ollut keskustassa. (Toisaalta eihän kirkkopuistossakaan ole kirkkoa.)järjestettiin nimikilpailu ja apteekki sai nimekseen Otso. Apteekki työ on muuttunut vuosien saatossa paljon. Ennen suurin osa (90%) lääkkeistä valmistettiin itse. 50 -luvulta lähtien siirryttiin pikkuhiljaa tehdasvalmisteisiin lääkkeisiin. Nykyisin apteekit eivät saa enää edes aineita joista tehdä sekoituksia, mikstuuroita yms. Ainoat tuotteet, mitä apteekissa nykyisin valmistetaan itse, ovat hivenainekapselit, erilaiset (kortisoni)ihovoiteet, Kamferitipat ja Mustanparran yskänlääke. Kommelluksena vuosien varrelta Erkki muistaa lääkkeen nimeltä Dax. Kun asiakas tuli ja pyysi Daxia, tilattiin hänelle taksi. Jatkuu sivulla 12.

7 7 Hei kaikki virikeläiset! Terveiset käsipajan ohjaajalta! ( erään pienen pojan antama työnimikkeeni).kirjoitukseni tarkoitus on hieman valaista omaa työnkuvaani. Sen verran historiasta, että olen työskennellyt toimessani jo kuuden vuoden ajan. Kun aloitin toimessani, oli Mielenmajan nimenä psykiatrian päiväkeskus ja toimitiloina vain ja ainoastaan yläkerran tiloista ns. vanha puoli. Asiakasmäärät olivat huomattavasti pienemmät kuin nyt ja Leila oli minun kanssani kahdestaan vastaamassa toiminnasta. Toimintamme on laajentunut huomattavasti ja muuttunut tätä päivää vastaavaksi. Oma työni on myös muokkautunut muutosten myötä. Aloittaessani täällä työtilana toimi ruokailutila. Kaapit ja vapaat pöytäpinnat olivat kankaita ja lankoja pullollaan. Siirtelimme niitä ruokailujen ja kahvituksen rytmissä paikasta toiseen. Oi sitä onnea, kun vuonna 2004 saimme hälytyskeskuksen tilat käyttöömme ja sitä myöten lisätilaa kädentaidoille. Lisätilan myötä asiakasmäärät nousivat ja työtahti kiihtyi. Työtehtäviini kuuluu auttaa ja tukea kävijöitämme erilaisissa kädentaitoja vaativissa tehtävissä. Autan mielelläni myös aivan tavallisissa arjen tuomissa ongelmissa ja tehtävissä. Tiedän välillä jopa sen, mitä tietyt kankaat maksavat metri tai sen, mihin aikaan erikoisliikkeet aukeavat ja sulkeutuvat Mikkelissä. Ompelen, virkkaan ja neulon jatkuvasti, myös vapaa-ajallani. Tehtäviini kuuluu kehitellä käyttökelpoisia malleja ja ohjeita. Teen niitä enimmäkseen työni ulkopuolella, koska työpäivän aikana ei ennätä kuin suunnitella uusia malleja ja ohjata tuotteiden valmistuksessa. Harrastan siis työtäni vapaa-ajallani. Pidän työstäni todella paljon. Jonkinlaisena mittarina työssä viihtymisessä voisi pitää sitä, että en luopuisi työstäni edes silloin, vaikka voittaisin huomattavan summan rahaa. Mihin minä silloin tulisin viihtymään ja aikaani viettämään? Tässä vinkki kaikille innokkaille käsitöiden harrastajille:muistakaa venytellä ja liikkua käsitöiden harrastamisen lomassa ja jakaa onnistumisen riemut muiden harrastajien kanssa. Se auttaa jaksamaan!toimii myös sellaisille henkilöille, jotka eivät ole koskaan neuloneet yhtään sukkaa! Ystävällisin terveisin Marjo Iivonen

8 8 Tulevaa ohjelmaa talossa Sieniretkellä Säynätissä. Kuvassa Martoilta Anneli Miek-oja, Johanna, Piia, Leila, Seija ja Maria. Rekon pulma Kuvio muodostuu neljästä 9-ruutuisesta neliöstä. Jokaisen neliön täyttämiseen käytetään niitä kolmea numeroista 1-4, joita ei esiinny neliön viereen annettuna numerona siten, että jokainen numero tulee vain kerran jokaiseen neliöiden 3-ruutuisiin vaaka- tai pystysuoriin linjoihin. Valoa Yössä -seminaari Sääntömääräinen syyskokous Kynttilätapahtuma torilla klo Mielenterveysviikko alkaa Virikkeellä avoimet ovet klo 14 -> Virikekerhossa Marke Luhtapuro kuntoutusohjaaja Pikkujoulut Virikekerhossa Postimerkkikerho esittäytyy Virikekerhossa Virikekerhossa Kirsti Flander Kelasta Muista!! Virikkeen sääntömääräinen syyskokous pidetään Mielenmajan alakerrassa. Ks takasivu. Kahvitarjoilu.

9 9 Mielellään PUOLEKSI AVATTU Kirja nyyhkyttää puoliavoimena satoja tarinoitaan, joita kutakin ainakin yksi ihminen rakastaa. Minulta tarinat menivät piiloon juuri ne, joita rakastan. Kirja vaipuu unelmointiin, sekin rakastaa hentojen ja voimakkaiden käsien kosketusta. Suru poistuu kirjasta - sekin luo kuvia sopusoinnussa. Ehkä joku luetuista kirjoista saa ilmauksensa kuvissa. -FK Katri KuurneSINÄ Sinä inhoat toistoa - kaikessa muussa paitsi rakkaudessa: lempesi keto puhkeamaisillaan kukkaan. Jätä pari timoteitä minulle. -FK Katri Kuurne- Tuota miestä rakastin paljon. Hänen suutaan. Hänen silmiään. Hänen käsiään. Hänen sydäntään. On suru jäänyt vain. Kirjoitti Pirkko O. Niin uskon vaikka hiljaa kyselen. Nään aamuruskon, läpi kyynelten. Kuitenkin, sinun tiesi parhain on. Yön tuskain kautta johdat valohon. Ja silloin laulaa kirkkain kiitoksin, parhainta tietä kannoit kuitenkin. Kirjoitti Pirkko O. Näen tuoreen haudan edessäin. Äärellä sen näen kolme ihmistä ja ätini. Seisovat he hiljaa: äiti ja kolme lasta. Lausuu äitini hiljaisen rukouksen. Ilkka S.

10 10 Ähtärin Eläinpuistossa Elokuun 20. päivä lähdimme Mikkelistä Jyväskylän kautta Ähtäriin. Matkaan lähdimme aamulla kello Ensimmäinen tauko oli ABC:llä Vaajakoskella. Saavuimme Hotelli Mesikämmeneen hieman etuajassa kello ja nautimme runsaan noutopöydän antimista. Kävelimme hotellilta Eläinpuistoon, jonne oli matkaa parisataa metriä. Marjo osti koko porukalle pääsyliput ja lähdimme kiertämään eläinpuistoa. Erilaisia lajeja puistossa oli 65 ja alue oli Oilin muistikuvien mukaan 60 hehtaaria. Kävelymatka puistoa kiertäessä oli noin 3 km. Noin puolessa välissä tulimme kahvilaan, jossa nautimme virvokkeita. Eläinpuiston portilta nousimme linja-autoon ja ajoimme Ähtärin keskustaan, ensin S-marketin pihaan, mutta vaihdoimme kuitenkin K-Supermarket Mainioon, josta ostimme iltapalatarvikkeita. Sitten siirryimme Valkeisen loma -nimiseen majoituspaikkaan, joka sijaitsi 7 kilometrin päässä eläinpuistosta. Minna ja Marjo etsivät lomakylän isännän, jonka kanssa he jakoivat majoituspaikat. Majoituimme aitan tapaisiin tupiin. Rantasauna oli jo lämmin, miehet siirtyivät sinne ensimmäisenä. Marjo ja Minna sytyttivät grillin ja alkoivat grillata lihapiirakoita ja makkaroita. Miesten saunottua oli naisten vuoro. Osa miehistä ja naisista uskaltautuivat uimaan hyiseen elokuiseen järveen, joka Veikon mielestä tuntui noin 20 asteiselta. Veikon mielestä vesi oli lämmintä. Saunan jälkeen söimme il- t apalaa ja sen jälkeen siirryimme vanhasta navetasta rakennettuun ravintolaan nauttimaan virvokkeita ja katsomaan Berliinin MM kilpailuja. Ritu voitti vedossa Arilta juoman, koska Usain Bolt teki 200 metrin ME:n. Heräilimme aamu seitsemään mennessä ja kävimme syömässä aamiaisen ravintolassa. Matkaa Tuurin kyläkauppaan oli kolmekymmentä kilometriä. Kyläkaupan pihassa oli suuri hevosenkenkä ja pienen matkan päässä näkyi Keskisten linna. Aikaa ostosten tekemiseen oli 3 tuntia. Kotimatka alkoi kello 12.00, pysähdyimme Vaajakosken ABC:llä, jossa osa ruokaili, kahvia ei saanut juoda, koska vesi oli juomakiellossa. Kello saavuimme Mikkeliin. Mielenmajan ja Virikkeen syysretket ovat aina olleet mukavia ja osanottajia on ollut paljon. Kiitos kaikille matkassa mukana olleille. Terveisin Veikko Leinonen ja Mimmi

11 Torstai Tuulan päivä Klo 6.00 aamukahvi. Järvellä ui kuusi kuikkaa aika rannassa. Haukka otti kiinni rastaan, vei kynsissään varpushaukka syömisekseen. Minusta oli ihmettä tämä jälkimmäinen. Sitten oli halu mennä laiturille eteisen maton pesuun, 4 metriä. Sitten jatkui, perunoita otin kattilaan uusia maasta ja toki hyviä kokosia. Entä Eero aloitti jo aamusta katiskan teolla, että saatais rapumertaan kaloja. Radiota kuunnellen, ei televisiota. Kirjan lukua milloin jäi aikaa. Lihapullakastike ja perunat. Aloitin 15 minuutin jälkeen tuolin kädensijat, maalauksessa, maalasin kätenikin. Tärpätillä olisi tarvetta ja löytyi. Uin päivällä. Illalla laskettiin verkkoja ja ongittiin veneestä ja Eero sai laiturilta kolme särkeä ja asetti rapumertoja aluksi kaksi järveen. Uiminen ei enää jaksanna vaikka oisin halunnut. Väsytti niin, että sänkyyn. Viestitkin meni siskoille, nimi ja toinen syntymäpäivänä. Äitinikin kanssamme päivällä päiväkahvit jäätelöä ja mustikoita. - Tuula K. Ei hullumpi barometri jatkuu... Barometri otti tutkittavakseen erään hyvin vaikean asian. Kysymys kuului: Kuinka helppona tai vaikeana pitää puuttumista lähipiirissään havaitsemiin mielenterveysongelmiin, joihin tarvittaisiin apua? Vaikeana sitä piti 83 % ammattilaisistakin, muilla ryhmillä osuus oli vielä suurempi (kuntoutujat 85, omaiset 94, väestö 89 %). Kuka tarvitsee hoitoa, ja miten voimme auttaa häntä hoidon alkuun? Miten voimme lähimmäistämme kunnioittain ja siten, ettei hän tunne itseään loukatun, selvittää, tarvitseeko hän apua, ja jos tarvitsee, ohjata hänet oikeaan paikkaan? Entä onko meillä lainkaan velvollisuutta puuttua asiaan, jos jollakin ei ehkä ole kaikki kunnossa? Voisihan ajatella, että hoidetaan omat asiamme ja katsellaan muualle, jos häiritsee. Viisasten kiveä ei tässä taida olla kellän. Ilkka Peikko Malinen Ratkaisut Rekon toiseen pulmaan, pulmaan oli kaksi ratkaisua C A 1 B C 2 A B 3 B B 4 A A 5 C C 6 A C 7 C B 8 B A 9

12 12 5. Paralympialaiset Mikkelissä Mikkelin alueen 5. paralympialaiset järjestettiin Mikkelin Urheilupuistossa 5. syyskuuta. Tapahtuma kokosi alueen yhdistysten väen kilpailemaan eri lajeissa. Kilpailijoita oli seuraavista järjestöistä ja yhdistyksistä: Savisilta, Anttolan ryhmäkoti, Msi ry, Haaparinne, Kotipolku, ALV klubitalo, Saulinpuisto, Kehitysvammaisten tuki ry, Mky, Ms, Ada ja Virike ry. Lajeina oli kuulantyöntö, saappaanheitto, puhallustikka, 100 m:n juoksu, 400 m:n tarkkuuskävely sekä boccia. Sarjoja oli sekä lapsille että aikuisille. Ja ilahduttavaa oli se, että lapsia oli tällä kertaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kaikille osallistujille jaettiin palkinnoksi Suur-Savon lahjoittamat ruisleivät. Lisäksi kolmelle parhaalle lajissaan jaettiin myös mitalit. Sää suosi tapahtumaa ja Virikkeen pitämä, jo perinteeksi muuttunut kahvio sekä makkaranmyyntipiste tarjosi sekä kilpailijoille, että katsojille lämmikettä. Perinne tapahtuman suhteen jatkunee ensivuonnakin, joten yhteistyöllä eri yhdistysten välillä tulemme varmaan järjestämään yhtälailla hienon tapahtuman. Terkuin Ritu Juttu Otso apteekkari Erkki Wartiainen jatkuu... Erkin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi täysi-ikäistä lasta, joista toinen lukee farmaseutiksi ja toinen on lukiossa Kuortaneen Urheiluopistossa. Perheeseen kuuluvat myös Australian terrierit 5 -vuotias äiti Sissi ja 2 -vuotias poika Velmu. Erkki harrastaa moottoripyöräilyä. Joko keväällä tai syksyllä, kun olosuhteet ovat hyvät, Erkki suuntaa Eurooppaan. Pisin reissu, minkä hän on tehnyt, oli 8000 kilometriä, jolloin hän kiersi kaikki muut Euroopan pienet maat, paitsi Vatikaanin. Juuri kevät ja syksy ovat Erkille mieluisimmat vuodenajat jolloin lämpötila on astetta. 8 viimeisintä vuotta perhe on viettänyt joulun Muoniossa, jossa ei ole samanlaista markkinahuumaa, kuin muissa Lapin laskettelukeskuksissa. Erkki potkukelkkailee koirien kanssa, tytär hiihtää ja poika laskettelee. Olos -tunturilla Muoniossa voi saavuttaa täydellisen rauhan. M.H.

13 13 Hyvää mieltä Omasta Kalaämpäristä Vuosi 2009 on mennyt varsin vauhdikkaissa merkeissä täällä Ristiinassa, jossa ollaan työstetty ja kokeiltu erilaisia kalastus- ja luontoon liittyviä toimintoja Oma Kalaämpäri-hankkeen puitteissa. Nyt vuosi alkaa olemaan pikkuhiljaa voiton puolella ja katsetta ollaan jo kääntämässä hankkeen tuleville vuosille, lähinnä vuotta 2010 silmälläpitäen, miten ja mihin suuntaan lähdemme toimintamallia levittämään. Tänä vuonna hanketta on kohdennettu kahdelle pääryhmälle: 1.) Mielenterveyskuntotujat ja 2) Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Käytännössä suhde on ollut noin 50%-50%. Hankkeen puitteissa molempien ryhmien kanssa on kalastettu, retkeilty, askarreltu sekä matkusteltu. Kohderyhmille on tuotettu erilaisia kalastus- ja luontoelämyksiä, unohtamatta tietenkään kalankäsittelyä sekä ruuan valmistusta. Perusjuoni kuitenkin on ollut se, että yhdessä tehdään ja koetaan onnistumiset ja epäonnistumiset (joita onneksi ei ole pahemmin tullut!) Hankkeen yksi ideologia on ollut yksilön huomioon ottaminen, ja näin ollen, megaluokan tapahtumat ja tilaisuudet ovat jääneet hankkeen puitteissa vähemmälle. Olen jo hieman käynyt tutustumassa ja tepastelemassa Mielenmajan tiloissa ja tunnustellut ilmapiiriä siellä. Toiminnanohjaajan kanssa olemme jo istuneet pikku palavereissa ja miettineet miten Oma Kalaämpäri -hankkeen kakkosvaihde palvelisi juuri Teitä. Alustavissa suunnitelmissa myös Teillä on hyvä tilaisuus osallistua vuodenvaihteen jälkeen erilaisiin kalastukseen/luontoon liittyviin toimintoihin. ETSINTÄ KUULUTUS!!! Aki Hirvonen Etsimme hukassa ollutta hyvää Suomen Vapaa-ajankalastajien toimintaideaa tai ajatusta, saa Keskusjärjestö toimittaa toimistolle, joko suullisesti Kalastuksen ohjaaja tai pikkuiselle paperille rustattuna. Oma Kalaämpäri-hanke

14 14 Virikkeen ja Mielenmajan viikoittainen toiminta Oma-apu klo 16.00, parillisilla viikoilla Oma-apu klo 17.00, parittomilla viikoilla Nuorten Oma-apu klo 16.00, parillisilla viikoilla Kädentaitojen ryhmä klo Peli-ilta klo 16, shakki 17.30, ruoka klo hinta 2,00 Peli-ilta on säännöllisesti keskiviikkoisin klo Peli-illassa pelataa tietopelejä, joskus korttia tai noppaa. Loppuillasta pelataan shakkia. Sport Club , 4 Virikekerho klo Ohjelma esitelty netissä, Virike tarjoaa kahvit , 3 LÄHTÖ Alakerta auki klo , ruoka n. klo 11.00, hinta 3,50 Sähly Urheilupuiston koululla klo Tule hieman ennen klo Virike ry:n jäsenedut Virike Ry kuuluu Mielenterveyden keskusliittoon. Yhdistyksen jäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun 7 euroa/vuosi (v. 2009). Teatteri- ja konserttilipuista saa takaisin 2,5-5 euroa/lippu, lisäksi elokuvalipuista saa takaisin 2,5 euroa/lippu. Yhteensä saa enintään kolme lippua kevätkaudella ja kolme lippua syyskaudella. Uimahallilippuja saa Toimintakeskus Mielenmajalta. Naisvuori 1,5 euroa/lippu ja Rantakeidas 2 lippua kymmenestä maksetusta lipusta kuittia vastaan. Käsikädessä-lehden voi tilata jäsenhintaan. Yhteisistä retkistä saa alennusta. Voit osallistua Virike Ry:n järjestämään toimintaan ja ryhmiin. Revanssi-lehti ilmaiseksi (4 numeroa/vuosi) Mielenterveyden keskusliiton jäsenkortti, joka oikeuttaa joihinkin alennuksiin koko maassa.

15 15 Haastateltavana Eija Tarvainen eli E.T. Eija on ollut Mielenmajan asiakkaana yhtä kauan kuin ohjaaja Marjo eli 6 vuotta, Virikkeeseen Eija liittyi noin 5 vuotta sitten. Eijan päivät koostuvat pääasiassa käsitöiden tekemisestä. Eija on tehnyt käsitöitä usealla eri menetelmällä. Savi-, paperimassa-, huovutus-, neule- ja virkkaustöitä, myös kangaspuut ovat olleet käytössä. Ehdoton suosikki ja bravuuri on huovuttaminen, jossa on mukava leikitellä ihanilla väreillä. Eija harrastaa omaan tahtiin liikkumista ja lempivuodenaikanaan syksyisin häntä ei saa pidettyä poissa marjametsistä. Syksyn värit, varsinkin vihreä ovat Eijalle mieleen. Eijan pitkäaikainen perheenjäsen, Doris-kissa katosi syksyllä mutta yhä edelleen, varsinkin iltaisin Eija ja hänen poikansa Marko kaipaavat, uskovat ja toivovat, että 8 -vuotias Doris palaisi kotiin. Eijan elämää piristämään Seija toi syksyllä kissanpennun Iisalmesta, nyt 3kuukautinen neiti Pirpana on tottelevainen kiltti kissanalku, joka ymmärtää kun sitä komentaa. M.H. Vuosien varrella mitään erityistä tapahtumaa tai kommellusta ei ole jäänyt mieleen. Positiivisena asiana Eija muistaa iloisen ja positiivisen Noron Minnan nauruineen. Virikkeen Seijalle Eija antaa täydet pisteet, Eija painottaa sitä, että Seke on antanut Haluatko seurata omaa terkaikkensa ja ehkä enemmänkin tälle veydentilaasi? yhteisölle. Eijalle Mielenmaja ja Virike toimii terapiapaikkana, Virikkeelle on tullut Hyviksen itseparempana vaihtoehtona sille, että jäisi hoitopiste, josta saa paljon tietoa yksin kotiin. Eija kaipaisi toimintaan terveellisestä ravinnosta ja liikunehkä lisää ikäihmisille tarkoitettua nasta, alkoholin ja tupakan vaaohjattua liikuntaa ja henkilökohtaisia roista, sekä paljon muista jumppaohjeita. terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä. Itsehoitopisteessä voit mitata verenpaineen, painon, vyötärönympäryksen, pituuden ja painoindeksin.

16 16 Syyskokous Virike ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään kello Mielenmajan alakerrassa. Sääntömääräisen syyskokouksen asiat ovat hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen valinta ja 2010 Toimintasuunnitelma ja Talousarvio.