SILENT REPORTAGE. Kalasataman historiallinen visio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE. Kalasataman historiallinen visio"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE Kalasataman historiallinen visio Helsingin Kalasataman historiaa, tulevaisuussuunnitelmia 2012 sekä vastaavia projektitarinoita muualta maailmalta ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Uuteen Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Helsingin kaupungin verkkosivut 2

3 REPORTAASIN TAUSTAA SRV Yhtiöt Oyj tilasi helmikuussa Newsbrokers Oy:ltä Hiljaisen reportaasin joka käsittelee Helsingin Kalasataman alueen historiaa ja tulevaisuudensuunnitelmia. Työn tarkoituksena oli antaa taustatietoa yhden Suomen suurimman luvun rakennusprojektin toteuttamisalueen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Samalla haluttiin kertoa kokemuksia vastaavista, eri puolilla maailmaa toteutetuista vanhojen satama- ja teollisuusalueiden ottamisista uusiokäyttöön. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan raportti on tehty täysin journalististen laatu- ja lähdekriteerien mukaan eikä tilaajalla ole muuta osuutta sen sisältöön kuin aiheen valinta. Reportaasia voidaan vapaasti käyttää lähteenä sillä edellytyksellä, että lähde mainitaan. Helsinki Mika Horelli Newsbrokers Oy 3

4 KALASATAMAN VISIO Yhteenveto Helsingin Kalasataman alue sopii hyvin samaan joukkoon uudestisyntyneitä tai syntymässä olevia entisiä satama- alueita muun muassa tässä raportissa esiteltyjen Sydneyn Darling Harbourin, Lontoon Canary Wharfin, New Yorkin Meatpacking Districtin tai Oslon Fjord Cityn kanssa. Kaikissa näissä vanhojen satamien ja niiden varastojen muutto väljemmille rannoille on luonut mielenkiintoisia mahdollisuuksia toteuttaa moderneja kaupunkisuunnitteluratkaisuja tiiviisti vanhan kaupunkirakenteen viereen tai jopa lomaan. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelijat ovat nähneet paljon vaivaa luodakseen Kalasataman alueelle edellytykset uuden, monikasvoisen ja elävän kaupunginosan syntymiseen. Erityisen mielenkiintoiseksi Kalastaman tekee sen välitön nivoutuminen osaksi Helsingin kantakaupunkia. Hyvät yhteydet yhdistettynä palveluihin ja meren läheisyyteen muodostavat vetovoimaisen yhtälön. Ihmisillä on taipumus kaivata juuria monessa mielessä. Niitä ovat oman suvun ja perheen historiat, mutta myös asuinpaikan historiallinen tarina. Tässäkin mielessä Kalasataman tulevat asukkaat pääsevät katettuun pöytään; alueen historia on mitä mielenkiintoisiin osa pääkaupungin ja koko teollistuvan Suomen historiaa. Kansainvälisistä referensseistä käy hyvin ilmi, että monista entisten satamien sijoille rakennetuista uusista kunnianhimoisista kaupunginosista on tullut erittäin tärkeitä kaupungeilleen. Todennäköisesti tämä tulee tapahtumaan myös Kalasatamassa. 4

5 SÖRNÄISTEN JA KALASATAMAN HISTORIAA 1 Helsingin kaupungin nettisivuilla Kalasatamaa edeltävä Sörnäinen määritellään näin: Maa- ja meriliikenteen solmukohta, kaupungin keskitetyn energiatuotannon kehto ja kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue Sörnäisten ranta- alue on 150 vuoden ajan ollut pääkaupungin kehityksen kärjessä. Alueelle syntyvä moderni Kalasataman kaupunginosa halutaan rakentaa paikan kerroksellisuutta ja jatkuvuutta kunnioittaen luvun alussa Sörnäisten alue oli lähes asumatonta maaseutua, joskin Lintulahdessa toimi jo tiilitehdas. Sörnäs alkoi teollistua, kun kaupunki 1825 määräsi rakennusjärjestyksessään sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille. Sörnäisten rantaan kehittyi kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue, kun sinne rakennettiin satama ja rautatieyhteys luvulla. Satamaa kasvattivat sahatavaran vientiboomit luvuilla. Suomen ensimmäinen öljysatama aloitti Sörnäisissä Sataman painopiste kääntyi viennistä tuontiin, kun metsäteollisuuden vienti alkoi kulkea pääasiassa Kotkan ja Viipurin kautta jo luvun lopulla. Sörnäisille muodostui luvun lopulla hurja maine, se kilpaili siinä suhteessa Rööperin kanssa. Viina, prostituutio ja väkivalta liittyivät sen ajan satamiin, merimiehet olivat pitkään maissa toisin kuin nykyään koneellisen konttilastauksen aikaan, ja työväki oli maalta muuttaneita kouluttamattomia siirtotyöläisiä. Kirjallisuudessa ja kansanperinteessä näitä lieveilmiöitä on tietenkin runsaasti korostettu harmaan, tuottavan ja tavallisen arjen kustannuksella Helsingin kantakaupungin dokumentoinut valokuvaaja I.K.Inha ei uskaltanut kuvata Pitkänsillan pohjoispuolista teollisuus- ja työläiskaupunkia, mutta samaan aikaan Signe Brander meni kameroineen sinnekin, eikä hänelle mitään sattunut. Sörnäisissä on luvun lopulla syntynyt alkuperäinen stadin slangi, jossa sekoittuu sanamuunnoksia suomen ja ruotsin kielistä, mausteenaan vanhavenäläisiä ilmaisuja (safka ja lafka) ja vaikutteita muista satamassa kuulluista kielistä. Vastaavanlaiset slangit ovat yleisiä kaikissa suuremmissa ainakin jossain määrin monikielisissä ja monikulttuurisissa kaupungeissa ja niillä on vahvasti työväenluokkainen lähtökohta. Nyt vanha slangi on kulttuurihistoriallinen suojelukohde, jonka harrastajat debatoivat hartaasti 1 Faktalähteet Helsingin Kaupunki, Uutta Helsinkiä Kalasatama, Wikipedia- artikkelit alueen laitoksista, Aarne Laurilan kirja Kasvoi kaupunki ympärillemme ja Kukkonen- Toiviainen- Westön tekstittämä Helsinki, valon kaupunki I.K.Inhan valokuvin, sekä Museoviraston kotisivuosio Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt; Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen. 5

6 muun muassa siitä, onko alkujaan vahvasti kaksikielinen Sörnäinen/Sörnäs slangiksi Sörkka/Sörkan vai Sörkkä. Vallitsevan konvention mukaan se on ehdottomasti Sörkka. Teollisuutta ja tukkukauppaa Sörnäisten tunnettuja teollisuuslaitoksia oli Kokos- tehdas, joka arkkitehtonisesti edustaa samaa aikaa (valmistui 1911) ja tyyliä kuin tuonnempana käsitelty Suvilahden voimala. Tehtaassa valmistettiin kookosrasvasta saippuaa ja margariinia kiinteistön osti Kone Oy, joka teki siellä hissejä. Kone muutti pois Tehdaskiinteistö jäi logistisesti vanhentuneena tyhjilleen ja sen osti työväenliikettä lähellä oleva rakennusliike Haka purettavaksi, mutta 1990 nuoriso valtasi talon ja sitten se suojeltiin. Vuodesta 2000 lähtien Kokos- tehtaassa on toiminut Teatterikorkeakoulu. Sörnäisissä on luonnollisesti toiminut suureen tuontisatamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä. Eräs tunnettu paikallinen yrittäjäperhe on Liemola, joka on harjoittanut vihannestukkukauppaa kahden sukupolven ajan. Toisen polven omistajat Georg ja Lars- Erik eli Lasse Liemola (s. 1937) tunnettiin aikanaan Sörnäisissä on luonnollisesti toiminut suureen tuontisatamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä. Eräs tunnettu paikallinen yrittäjäperhe on Liemola, joka on harjoittanut vihannestukkukauppaa kahden sukupolven ajan. Toisen polven omistajat Georg ja Lars- Erik eli Lasse Liemola (s. 1937) tunnettiin aikanaan popmuusikkoina. Lasse Liemola on ollut pitkään Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, joka on tehnyt esityksiä muun muassa Kalasatamanalueen kadunnimistä. Hän on myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtaja. Helsingin vanha slangi syntyi pitkälti juuri Sörnäisissä luvun lopulla. Sörnäisten pohjoispuolella Arabiassa on teollisuuskiinteistöjä otettu vastaavanlaisen uusiokäyttöön samalla kun sinne on rakennettu uusi Taideteollinen Korkeakoulu. Teollisuuden ja työväen kaupunginosiin ovat siis tulleet akateemiset instituutiot, designerit ja muodinluojat vaikka olihan siellä jo vanhastaan itse Arabia, suomalaisen taidekeramiikan lippulaiva. Työväenliikkeen yritystoiminta keskittyi pitkät ajat Sörnäisiin, siellä olivat OTK- EKAn ja Elannon punatiiliset pääkonttorit jotka piirsi Väinö Vähäkallio luvulla, varastoja ja logistiikkaa sekä Elannon suurleipomo, OTK:n mylly ja kahvipaahtimo ja muuta tuotantoa. Kiinteistöt on muutettu asunnoiksi, toimistoiksi ja oppilaitosten tiloiksi. 6

7 Teollisuuden siirryttyä muualle rakennettiin Sörnäisten rantatielle Partekin pääkonttori, jonka näyttelytila puolestaan on muuttunut Työväenliikkeen Kirjastoksi. Partek puolestaan on yritysjärjestelyissä kadonnut. Raidejoukkoliikenne Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulosaareen. Kulosaari liitettiin Helsinkiin vasta 1946 alusta. Kulosaareen kulki yksityisen kulosaarelaisyhtiön perustama, vuodesta 1928 kaupungin omistukseen siirtynyt raitiovaunulinja Kauppatorilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Muutoin raitioliikenne on luvun alusta lähtien kulkenut vain Sörnäisten takamaastossa Hämeentiellä. Uusia raitiolinjoja on kyllä suunniteltu esimerkiksi Sörnäisten rantatietä pitkin, ja Kalasataman liittämiseksi raitioverkkoon on olemassa linjausvaihtoehtoja, mutta päätöksiä niistä ei ole talveen 2012 mennessä tehty. Metrolinja itään valmistui 1982, Sörnäisten asema avattiin 1984 ja Kalasataman asema Nykyinen Kulosaaren silta (Itäväylä) jää länsipäästään Kalasataman Keskuksen sisään. Suvilahden voimalaitos, tuleva kulttuurikeskus Suvilahden kunnallinen voimalaitos otettiin käyttöön Kuriositeettina mainittakoon, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Yhdyspankin pääjohtaja Alfred Norrmén piti tapauksen kunniaksi suuret juhlat Katajanokan palatsissaan, jonka paikalle myöhemmin tuli Enso- Gutzeitin pääkonttori, kaupunkikuvallisen väittelyn kohde. Suvilahden höyryturbiinilaitoksen ja sen viereen rakennetut kaasutehtaan rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Suvilahden rakennuksia pidettiin suomalaisen insinööritaidon näytteinä ja niissä käytettiin ajan uusinta rakennusmateriaalia, teräsbetonia. Arkkitehtuuri oli kuitenkin myöhäisjugendia. Vuonna 1982 aloitetussa saneerauksessa alue suunniteltiin varastoiksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi. Siellä on 80- luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia, viime aikoina esimerkiksi Flow- festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Ruoholahden Kaapelille. Alueelle onkin syntynyt vireää kulttuuritoimintaa, ja lukuisat uudet taidealan toimijat asettuvat Suvilahteen. 7

8 1900- luvun muutokset rannassa Kyläsaari sekä Pieni ja Iso Verkkosaari, entiset laidunmaat, yhdistettiin täyttömaalla mantereeseen vähitellen lukuun mennessä. Jo 1889 perustettiin Isoon Verkkosaaren sahalaitos. Kyläsaaressa sijaitsi luvulla perustettu uimalaitos "työtätekevälle luokalle". Työläisten virkistäytymispaikka hävisi luvulla, kun alue yhdistettiin mantereeseen ja sinne sijoitettiin kaupungin jätevesien puhdistamo luvulla Hanasaari ja Kana yhdistettiin ja niiden päälle rakennettiin voimalaitos. Hanasaaren A- voimala (arkkitehti Vera Rosendahl) valmistui 1960 ja B- voimala (arkkitehti Timo Penttilä) Hiilivuori on kadonnut ja A- voimalaitos purettu 2008, mutta B- voimalaitos jatkaa toimintaansa. Sitä pidetään suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin eräänä monumenttina. Virkistyskäytössä ollut Sompasaari (Sumparn) louhittiin tasaiseksi ja yhdistettiin mantereeseen, kun Sörnäisten satamaa luvun taitteessa laajennettiin merelle päin. Sörnäisten, siitä lähtien jo nimeltäänkin Sompasaaren satama, joka oli alkanut luvulla metsäteollisuuden vientisatamana ennen kuin Kotka ja Viipurin Uuras ottivat sen roolin, toimi nyt etupäässä tuontisatamana se oli ennen kaikkea hedelmä- ja vihannestuonnin keskus mutta sen alueella oli myös kalastussatama ja sen läheisyydessä kalasäilyketehtaita. Alueella sijaitsevaa Hansaterminaalia käyttivät ro- ro- alukset, jotka kuljettivat myös matkustajia. Konttiliikenne alkoi Sörnäisten öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä Herttoniemeen 1938, josta se luvulla muutti Laajasaloon. Herttoniemen sataman toiminta lakkasi keväällä 1992, jolloin satama- aluetta ruvettiin purkamaan ja rakentamaan asuntoalueeksi luvulla satamarata siirrettiin kulkemaan Vallilan pohjoispuolitse ja Itä- Pasilan ali tunnelissa. Näin tehtiin ennen kaikkea liikennejärjestelyjen vuoksi, sillä satama- alueen pohjoisreunassa vilkas Itäväylä kulki Kulosaaren siltaa pitkin osittain satama- alueen yli. Satama poistuu, Kalasatama tulee Sörnäisten satama toimi Kruunuvuorenselän rannalla vuoteen 2008 asti. Satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin 8

9 Vuosaaren satamaan. Satamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä on myös poistunut. Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle rakennetaan uusi merellinen ja urbaani Kalasataman asuntoalue. Valmistuttuaan luvulla Kalasatama tarjoaa kodin helsinkiläiselle. Kulosaaren sillan molemmin puolin levittäytyvällä 175 hehtaarin rantakaistaleella sijaitsee silloin myös työpaikkaa, linjaa Helsingin kaupunki. Vuonna 2004 laati Ilkka J. Kari alueen eräiden kiinteistönomistajien ja yritysten toimeksiannosta raportin Creative Coast and Pleasure Island, jossa hän hahmotti Suvilahti fokuksenaan Hakaniemestä Arabianrantaan ulottuvaa luovan yritystoiminnan ja citykulttuurin aluetta, jossa olisi piilaaksomainen yritysrakenne. Karin paperissa esitetyistä ajatuksista ainakin osa näyttää olevan toteutumassa muun muassa Kalasatama- hankkeessa. Kalasataman metroasema valmistui UUDEN KALASATAMAN PALVELUT JA INFRASTRUKTUURI 2 Suvilahti kaasutehtaan kulttuurikeskus Flow- festivaali Ympäristötaide Tukkutori Hyvän ruoan keskus (Tukkutori) Kalasataman Keskus Jätehuolto ja energiatalous Liikenne ja pysäköinti YLEISILME Kaupungin kotisivuilla ilmoitetaan näin: Kalasatamaan nousee uusi työpaikka- ja asuinalue aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumaan meren rannalle. Moderni kaupunkimiljöö jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä houkuttelee asukkaita ja monipuolista liike- elämää. 2 Faktalähteet: Helsingin kaupungin sivusto, Suvilahden kotisivu, KAVA:n (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) kotisivu, Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö, digitaaliset artikkelit ja tiedotteet. 9

10 Uuteen Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamaan rakennetaan noin asuntoa, miljoona kerrosneliötä, ensimmäiset asukkaat 2012 syntyy noin työpaikkaa ja 0,4 miljoonaa toimistoneliötä sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle tiloja neliötä tulee puistoja sekä kilometreittäin rantapromenadia Metroasemaa ympäröiviin kortteleihin Itäväylän molemmin puolin rakennetaan Kalasataman keskus suuri kauppa-, asunto- ja palvelukeskittymä. Puistot ja virkistysalueet Alueen eteläosaan entisen tavarasataman tilalle tulee luvun puolivälissä Kalasatamanpuisto, joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Pohjoisosaan rakennetaan luvulla Hermannin rantapuisto. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaanjoen suulta Arabianrannan ja Kalasataman kautta Merihakaan sekä Kalasataman rantapromenadi. Sörnäistenniemestä rakennetaan kevyen liikenteen silta Mustikkamaan ulkoilualueelle. Siltaa voivat tulevaisuudessa hyödyntää myös Korkeasaaren asiakkaat. Ympäristötaide Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi ja alueen imagon luomiseksi Kalasatamaan sijoitetaan sekä rakentamisaikaista että pysyvää taidetta. Ympäristötaideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2). Helsingissä on aiemmin etenkin Arabianrannassa lisätty alueen vetovoimaa koordinoidun taiteellisen yhteistyön avulla. Taitelijatalo 10

11 Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiöllä on eri puolilla kaupunkia työ- ja residenssitiloja kuvataiteilijoille. Yksi niistä on vuonna 2007 hankittu Kalasataman Taiteilijatalo Tukkutorin alueella (Vanha Talvitie/Verkkosaarenkatu). Talossa on 15 erikokoista työhuonetta maalareille ja kuvanveistäjille. Talossa toimii myös elokuvamuseo nimeltään Elävän Kuvan Museo. KULTTUURI JA ELÄMYKSET Suvilahden entisestä kaasutehdasalueesta tulee kulttuurikeskus ja ruokakulttuuri keskittyy tukkutorille. Suvilahti, taidetta ja festareita 1909 valmistuneen entisen voimalaitoksen alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro- keskus Eesti Maja. Siellä toimii myös GLBT- järjestö Helsingin Seudun Seta ry. Suvilahdessa on 1981 alkaen järjestetty teatteriesityksiä kuten KOM- Teatterin legendaarinen Kullervo, klubi- ja keikkatoimintaa ja näyttelyitä sekä luvulla vuotuinen Flow- festivaali. Flow sekoittaa eri musiikkigenrejä, nykytaidetta, kaupunkikulttuuria ja hyvää ruokaa. Cirko on luomassa Suvilahteen Suomen ensimmäistä pysyvää päätoimista sirkustilaa. Kesän 2012 festareita ovat uusi Boombox- festari (hiphop) , metalliin keskittynyt Tuska sekä Flow Festival Suvilahdessa on ravintola Lämpö. Valvomon rock- klubitoiminta alkaa syksyllä Tukkutorin gourmetkeskus Helsingin tukkutorilla toimii noin 130 vihannes-, hedelmä-, kala- ja lihatukkua sekä elintarviketuotantoa. Muun muassa ravintolat ostavat sieltä 11

12 ruokatarvikkeita. Palvelu laajenee yksityisille kuluttajille ja turisteille, kun suunniteltu Hyvän Ruuan Keskus aloittaa toimintansa. Keskus on osa kaupungin ruokakulttuuristrategiaa ja sitä rahoittaa mm Sitra. Hyvän Ruuan Keskus Keskus avautuu lounasaikaan ja olisi auki iltamyöhään. Siihen kuuluu ravintoloita ja kahviloita joissa voi käydä omalla rahalla, torialue ja myymälöitä sekä ruokakulttuurikeskus. Ideatasolla on mainittu muun muassa savustamo ja mehustamo joita asiakkaat voivat käyttää. On jopa esitetty muistikuvia Pariisin Halleista, jotka on ajat sitten purettu mutta joissa yhdistyi tukkutori ja ravintolatoiminta vanhaan kaupunkielämään. Ruokakeskuksen on tarkoitus aloittaa jo 2012 kun Helsinki on eurooppalainen designpääkaupunki. Muotoiluvuoden aikana Kalasatamassa nähdään Farmers Market toreja, tilapäisravintoloita ja muotoilutapahtumia. Elävän kuvan museo Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha Talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo, siis elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten Rantatiellä. KALASATAMAN KESKUS Metroaseman yhteyteen Itäväylän tuntumaan rakennettava Kalasataman Keskus on alueen peruspalvelujen ydinalue. Se parantaa palvelutasoa myös Kalliossa ja Sörnäisissä. Uudet asiakasvirrat hyödyttävät Tukkutorin ja Suvilahden toimintoja. Kalasataman keskuksen muodostavat kaupallinen keskus, hotellitorni, toimistotorni ja kuusi asuintornia. Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoisessa Kalasataman keskuksessa on yli kerrosneliötä. Sen toteuttaa SRV Yhtiöt Oyj. Rakentaminen on alkanut elokuussa Ensimmäiset osat valmistuvat 2015 ja loput vaiheittain 2021 mennessä. Torneissa on kerrosta. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metro katetaan viherkannella, jolla sijaitsevat asuinrakennusten piha- alueet. Kaupallinen keskus 12

13 Katutason alapuolella: Supermarketit/suuret päivittäistavaraliikkeet. Sinne tulevat kaikki suuret ketjut. Katutasolla ja kolmessa alimmassa kerroksessa: Kaupat, ravintolat, elokuvateatteri ja muut vapaa- ajan palvelut. Ylemmät kerrokset: Sisustamiseen, kotiin, muotiin, kauneuteen ja vapaa- aikaan liittyvät liikkeet ja palvelut. Lisäksi on tulossa kaupallinen näyttely- ja tapahtuma- alue. Peruspalvelut Sörnäistenniemen kivijalkapäiväkoti ympärivuorokautista hoitoa varten valmistuu loppuvuonna Korttelitalo valmistuu Sörnäistenniemeen Sinne sijoittuvat toinen päiväkoti ja peruskoulu. Kaupunki vuokraa Kalasataman Keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat 20 vuodeksi eli vuoteen Terveysasema palvelee pääosin Vallilan, Arabianrannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta. UUDEN POLVEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA Älykäs sähköverkko Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyy muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Älykäs sähköverkko on markkinapaikkakin: sähkön käyttöä voi välttää esimerkiksi pörssisähkön hintapiikkien aikaan. Kalasataman sähköverkon rakentaa Helsingin Energia - konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy. Älykkäät järjestelmät toimittaa ABB ja alueen tietojärjestelmäratkaisut huolehtii Nokia Siemens Networks. Teknologiayhteistyössä mukana ovat myös Fingrid Oyj ja Mitox Oy. Jätehuollon putkikuljetusjärjestelmä 13

14 Putkikuljetusjärjestelmä helpottaa asumisen logistiikkaa ja pitää ympäristön siistinä. Putki kiertää katuverkostossa ja kuljettaa jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Pihoille tai jätehuoneisiin ei tarvita jätesäiliöitä. Keskusasema sijoitetaan alueen keskiosaan. Jäteautoliikenne vähenee. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Uudet sillat ja tunnelit Raitioliikenteen ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaasta Sompasaaren kautta Laajasaloon. Kevyen liikenteen silta Sörnäistenniemestä Mustikkamaan ulkoilualueelle. Sörnäistentunneli (1,5 km) tulee yhdistämään Sörnäisten Rantatien ja Hermannin Rantatien 2020 mennessä. Raideliikenne Metroaseman lippuhalli rakennetaan Kalasataman keskuksen rakentamisen yhteydessä. Kun alue valmistuu noin vuonna 2030, Kalasataman aseman kautta kulkee arviolta matkustajaa päivässä. Ennestään raitioliikenne kulkee Hämeentiellä Sörnäisten takana. Uusia raitiolinjoja on suunnitteilla Hakaniemen ja Kruununhaan suuntaan rantaa pitkin, liikenne alkaa arviolta Pysäköinti Asukkaat, palvelut ja työpaikat vaativat noin autopaikkaa, jotka sijoittuvat laitoksiin ja kadunvarsille. Metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos, jonka paikoista noin 300 tulee liityntäpysäköintiin. Asuntokortteleissa autopaikat sijaitsevat maanpäällisissä pysäköintitaloissa tai pihakannen alla. Kadunvarsille tulee pysäköintipaikkoja asiakkaita ja vieraita sekä autojen yhteiskäyttöpalvelua varten. SATAMIEN JA TEOLLISUUSALUEIDEN UUSIOKÄYTTÖ ULKOMAILLA Miksi uusiokäyttöön? 14

15 Satama-, teollisuus- ja varastoalueita on entisen käytön päätyttyä muutettu uusiin käyttötarkoituksiin kaikkialla maailmassa. Suurten satamien kuolinsyitä ovat olleet liikenneteknologian muutokset ja maankäyttöpolitiikan tarpeet. Konttiliikenteeseen siirtyminen vaati uudenlaiset aluejärjestelyt ja uudenlaisen logistiikan. Suurkaupungeissa on myös pyritty siirtämään tuotanto- ja logistiikkatoimintoja jatkuvasti kauemmaksi keskustoista ja ottamaan vapautuvia maita asutus- ja virkistyskäyttöön. Helsingissä on uudistettu Katajanokkaa voimakkaasti luvuilla, tehty Ruoholahden kaupunginosa entiselle satama- ja varastoalueelle luvulla, siirretty rahtisatamatoiminnot Vuosaareen luvun alussa sekä aloitettu Sörnäisten ja Kalasataman suuret uudistushankkeet. Sotilaskäytössä olleille alueillekin on tehty uusiokäyttösuunnitelmia. Wikipediasta löytyy kategoria "Redeveloped ports and waterfronts", jossa luetellaan 160 tällaista kohdetta joista on laadittu artikkelit, mutta luettelo ja artikkelitarjonta ei ole likikään kaikenkattava. Jotkut kohteet ovat maailmankuuluja. Vertailukohtia on siis runsaasti. Asianomaisten kaupunkien ja alueilla toimivien yritysten ja kulttuurilaitosten kotisivuilla on lisää tietoja. Myös kriittistä aineistoa on internetissä runsaasti. Sydney oli edelläkävijä Viiden miljoonan asukkaan Sydney on Australian talous- ja kulttuurikeskus sekä erittäin kosmopoliittinen metropoli. Nykyisin se muistuttaa paljolti Manhattania ja Hong Kongia, mutta vielä luvun lopulla se ei ulkonäöltään paljon eronnut silloisesta Helsingistä, ja kamppaili valtakunnan johtavan kaupungin asemasta Melbournen kanssa. Poliittinen pääkaupunkihan se ei ole koskaan ollut. Sydney on kasvatettu aktiivisella rakennustarjonnalla. Maantieteellisesti Sydney on merenlahtien ja saarten järjestelmä, joka siinä suhteessa muistuttaa Helsingin (tai Hong Kongin) maantiedettä. Helsingin muotoa on pidetty tähän saakka lähinnä ongelmana, Sydneyn taas etuna. Erona on tietenkin se, että Helsingissä talvi katkaisee paikallisen vesijoukkoliikenteen ja muuttaa meren jää- ja lumiaavikoksi. Oopperatalo ratikkavarikolle 15

16 Sydneyn tunnus on oopperatalo, joka rakennettiin Bennelong Point nimiselle niemelle kaupungin reunaan puretun raitiovaunuvarikon paikalle. Oopperatalo on koko Australian kulttuurin symboli ja ikoninen matkailuvaltti. Helsingissä vastaava paikka olisi se tuulinen niemenkärki Hernesaaren perällä jonne on tarjolla riidanalainen helikopterikenttä. Tanskalainen arkkitehti Jörn Utzon voitti 1957 Sydneyn kaupungin kilpailun uudesta oopperatalosta, jonka simpukankuoriin ja purjeisiin assosioituvan muodon koko maailman tuntee. Se ei vastaa kuvaa funktionalismista eikä se kertaa entisiä tyylejä. Sitä on sanottu maailman ensimmäiseksi postmodernin arkkitehtuurin monumentiksi. Sitä varten oli kehitettävä aivan uutta teknologiaa. Rakentaminen kesti 15 vuotta. Samaan aikaan rakennettiin Sydneyn ensimmäiset pilvenpiirtäjät. Konservatiiviset kaupunginvaltuutetut hyväksyivät täysin ennennäkemättömän muotokielen ja ulkomaalaisen suunnittelijan. Joitakin Utzonin sisätilasuunnitelmia kuitenkin karsittiin säästösyistä. Näitä säästöpäätöksiä on myöhemmin kaduttu, koska ne aiheuttivat käyttöteknisiä rajoituksia sekä vaativat kalliita korjaustoimia suhteellisen pian verrattuna Utzonin suunnittelemiin elinkaarikustannuksiin. Darling Harbour sammakosta prinssiksi luvun kuvernöörin mukaan nimensä saanut Darling Harbour oli osa Sydneyn satamaa ja siellä oli myös ratapiha, rautatievarikko ja tavara- asema. 30- luvun laman ja suurtyöttömyyden aikaan erästä alueen osaa nimitettiin nälkämailiksi luvun lopussa liikennekeskus havaittiin tehottomaksi ja vanhentuneeksi. Uusiokäyttö suunniteltiin 80- luvulla ja toteutettiin 90- luvulla. Sinne rakennettiin muun muassa messukeskus, jolla oli tärkeä merkitys vuoden 2000 olympialaisissa. Virkistys- ja kulttuurikäyttöön rakennettua jalankulkualuetta ympäröivät asunnot ja liiketalot. Alueelta lähtee yksikiskoinen ilmaraitiotie, joka kiertää Sydneyn keskustassa pitkän matkan. Rannasta on lauttayhteydet vesitse esikaupunkeihin. Hanke jatkuu rakentamalla East Darling Harbour, entinen matkustajasatama. Sen uusi nimi on Barangaroo. 18 hehtaarin alueelle tulee suuri rakennusmassa, josta puolet on asuintoja ja puolet liiketiloja. Sinne on suunniteltu Sydneyn Wall Streetiksi kutsuttu finanssikatu Globe Street. 16

17 Alueen hallinto on erotettu Sydneyn kunnasta ja alistettu osavaltiolle sekä Sydneyn satamalaitokselle. Barangaroon kehityshanke on kokonaan osavaltiohallituksen käsissä. Darling Harbourin täkyjä ovat muunmuassa Tumbalong- puisto, Australian kansallinen merimuseo, akvaario, Sydney Wildlife World, Aboriginal Centre (alkuasukaskulttuuria), messukeskus, Chinese Gardens sekä kauppa- ja viihdekeskukset mukaan lukien kasino. Darling Harbourilla on oma Suvilahden voimalansa, Powerhouse Museum, joka on tieteen, teknologian ja designin museo. Darling Harbourista on tullut merkittävä käsite kansainvälisessä populäärikulttuurissa eri medioiden kautta. Edesmennyt professori Kari S. Tikka sanoi: Kun on nähnyt Darling Harbourin, voi vain surra sitä miten Helsinki jätti Ruoholahdessa käyttämättä vastaavan ainutkertaisen tilaisuuden. Onhan siellä yksi musiikkiopisto ja ojan kokoinen kanava ja kansainvälinen ala- aste, mutta missä ovat pilvenpiirtäjät ja muu stimuloiva arkkitehtuuri ja miksei asuntopulaa lievitetty rakentamalla korkeampaa? Myöhemmät Helsingin ja Espoon päätökset ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta avaamalla uusia mahdollisuuksia. Fjord City, Oslo Osapuilleen Helsingin kokoisen, mutta tiiviimmän ja enemmän korkeita rakennuksia sisältävän Oslon rantavyöhykkeellä on luvulta lähtien toteutettu kaupunkiuudistusta nimellä Vuonokaupunki eli Fjord City. Sitä edelsi luvun slumminhävitysprojekti Pipervikassa lähellä kaupungintaloa. Satama-, telakka- ja teollisuustoiminnot ovat väistyneet. Alueelle on rakennettu luvulla Norjan ensimmäinen oopperatalo, uusi päärautatieasema sekä liiketiloja. Sinne siirretään Munch- museo, pääkirjasto ja muita sivistyslaitoksia. Ennestään alueella on ollut muun muassa Akershusin linna, joka on kansallinen monumentti. Projekti jatkuu vuoden 2020 paikkeille. Fjord Cityn osa- alueita ovat Aker Brygge, Filipstad ja Tjuvholmen. Fjord Cityn raitiolinja avattiin On myös rakennettu tunneleita helpottamaan liikennettä: Festning Tunnel 1990 ja Bjørvika Tunnel

18 Aker Brygge, Filipstad ja Tjuvholmen, Oslo Telakka- ja tehdasalue Oslovuonon Pipervikassa kuoli 1982, kun Norjan suurin teollisuuskonserni Aker sulki vanhat laitoksensa. Nykyään se on Oslon kohtaamispaikka, jossa käy 12 miljoonaa turistia vuodessa. Se on näin ollen myös Norjan käydyin turistikohde. Omia asukkaita kaupunginosassa on vain tuhatkunta, mutta työpaikkoja on Siellä on runsaasti käsityöläisyrityksiä, ravintoloita ja venesatama. Alueen asukkailla ja yrittäjillä sekä kulttuuritoimijoilla on Bryggedrift niminen kattoyhtiö. Aker Brygge rakennettiin neljässä vaiheessa, joista ensimmäinen valmistui 1986 ja viimeinen 1998 jolloin vakuutusyhtiö Storebrandin pääkonttori valmistui alueelle. Alue ei ole korkea, mutta sen kaupunkirakenne on keskiaikaisen tiivis. Storebrandin lisäksi siellä on Akerin ja muiden suuryritysten pääkonttoreita. Vestbanen- rautatieaseman yhteyteen tulee Kansallisen taide-, arkkitehtuuri- ja designmuseon tiloja sekä Nobel Peace Center luvun apteekkarin Filip Mothin entinen talo päätyi Norjan rautateille Siellä oli alkuun pääjohtajan residenssi, mutta vähitellen rakennettiin satama josta edelleen tuli konttisatama. Aker Bryggen naapurissa olevan Filipstadin konttisatama suunnitellaan muutettavaksi puistoksi, mutta matkustajasatama jäisi paikoilleen. Uusia asuntoja Filipstadiin on suunniteltu Aker Bryggen jatkeena on entinen täyttömaalle tehty telakka- alue Tjuvholmen (Vorosaari). Telakkatoiminta kuoli vuoteen 1982 mennessä. Sen jälkeen alueella oli toimistoja, mutta siellä toimii myös Norjan kansallisbaletin koulu. Vuodesta 2005 lähtien kaupunki, joka omisti alueen, alkoi myydä tontteja kehittäjille. Tjuvholmeniin on rakennettu asuntoa ja siellä näkee varsin innovatiivista arkkitehtuuria. Nedre Elvehavn, Trondheim Turun kokoinen ja ikivanha Trondheim, Norjan ensimmäinen pääkaupunki, on kansainvälinen merenkulku- ja kulttuurikaupunki Keski- Norjassa. Sen Alemman 18

20.1.2012 KALASATAMA. 20.1.2012 Hannu Asikainen 1

20.1.2012 KALASATAMA. 20.1.2012 Hannu Asikainen 1 20.1.2012 KALASATAMA 20.1.2012 Hannu Asikainen 1 Helsingin aluerakentamisprojektit 2011 HELSINKI URBAN PROJECTS v.2009-- 35 000 asukasta 10 000 työpaikkaa v. 2008-2025 15 000 asukasta v. 2008-2035 12 000

Lisätiedot

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 3 SIJAINTI, YHTEYDET & PALVELUT Saavutettavuudeltaan Hämeentie 11 hakee vertaistaan: Hämeentie on Lahden ja Porvoon moottoriteille johtava valtakatu Valmis

Lisätiedot

KALASATAMA 7.2.2014. 7.2.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 7.2.2014. 7.2.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 7.2.2014 7.2.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama numeroina 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa noin 1 100 asuntoa valmistunut noin 1 700 asukasta 7.2.2014 Hannu Asikainen 2 Sörnäistenniemi 7.2.2014

Lisätiedot

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 24.9.2014 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama rakentamisaika 20 30 vuotta 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa Asuminen 1 000 000 k-m2 toimitilat 390 000 k-m2 palvelut 45 000 k-m2 24.9.2014 Hannu

Lisätiedot

King s Cross Redevelopment

King s Cross Redevelopment King s Cross Redevelopment Tärkeä rautatieasema pohjoiseen meneville junille (62 milj. matkustajaa v. 2010) alueen koko n. 27 ha aluetehokkuus pääalueella (Main Site) 718 275 k m 2 /25 800 m 2 = e a =

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Fiksu Kalasatama. Joustava, kokeilujen kautta kehittyvä avointa dataa hyödyntävä kaupunkirakentamisen mallialue

Fiksu Kalasatama. Joustava, kokeilujen kautta kehittyvä avointa dataa hyödyntävä kaupunkirakentamisen mallialue Fiksu Kalasatama Joustava, kokeilujen kautta kehittyvä avointa dataa hyödyntävä kaupunkirakentamisen mallialue Avointa kaupunkia rakentamassa 4.9.2013 Pekka Koponen 21.5.2013 Hannu Asikainen 2 Kalasatama

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

www.uuttahelsinkia.fi/masatakala Numero 1 / 2012

www.uuttahelsinkia.fi/masatakala Numero 1 / 2012 www.uuttahelsinkia.fi/masatakala Numero 1 / 2012 Sarjakuva tekee rakentamisesta himpun verran hauskempaa! Kalasatama on yksi suurimmista rakennuskohteista Helsinginniemellä sataan vuoteen. 2030-luvulle

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

Yhteinen syötävä kaupunkimme

Yhteinen syötävä kaupunkimme Kuva: Rosa Särkkä Yhteinen syötävä kaupunkimme Salla Kuuluvainen 22.8.2014 Viljelyä kaupungissa Palstat ja siirtolapuutarhat Parveke- ja ikkunalautaviljely Pihaviljely kerrostalojen yms. pihoilla Uudet

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

KOy Elimäenkatu 9. Jaana Takamäki Puh. +358 50 544 1006 jaana.takamaki@capman.com

KOy Elimäenkatu 9. Jaana Takamäki Puh. +358 50 544 1006 jaana.takamaki@capman.com 23.8.2013 Elimäenkatu 9, 00510 Helsinki Kiinteistö Kiinteistön on suunnitellut v. 1929 arkkitehti Aarne Sarvela. Se on alun perin toiminut Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:n tehdas ja toimistorakennuksena

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Merihenkistä toimistotilaa

Merihenkistä toimistotilaa Merihenkistä toimistotilaa Lauttasaaressa Heikkiläntie 7 Toimistotilaa erinomaisella sijainnilla merellisessä Lauttasaaressa aivan venesataman ja meren äärellä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä ja helposti

Lisätiedot

COR GROUP OY CORONARIA OY OULUN RAKENNUSTEHO OY ARKK. TOIMISTO SEPPO VALJUS OY

COR GROUP OY CORONARIA OY OULUN RAKENNUSTEHO OY ARKK. TOIMISTO SEPPO VALJUS OY Lipporanta Oulu, Health City Mikä Lipporanta on? - oululaiselle - yrityksille ja muille sidosryhmille Lipporanta hankkeen tavoitteet Lipporannan asumisen arvoja Hankeaikataulu Hanketiedot Hankekumppanit

Lisätiedot

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE 23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015 Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa

Lisätiedot

HYY Kiinteistöjen toiminta

HYY Kiinteistöjen toiminta 1 HYY Kiinteistöjen toiminta HYY Kiinteistöjen yritystoiminta on pitkäjänteistä kiinteistöihin ja osakehuoneistoihin sijoittamista sekä niiden kehittämistä ja ylläpitoa. HYY Kiinteistöillä on vakaa asema

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin.

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Viikki Hämeentie Lahdenväylä Arabianranta Viikintie Vanhakaupunki Vanhankaupunginkoski Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Vanhankaupunginselkä Helsingin

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Meren rannalle Keilaniemen sydämeen nousee uusi, kestävän kehityksen periaatteella toteutettava toimistokiinteistö. Keilaranta :n uudisrakennuksen suunnittelussa on

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

KATUTASON LIIKETILAA KESKUSTASSA. töölönlahden parhaat tilat varataan nyt.

KATUTASON LIIKETILAA KESKUSTASSA. töölönlahden parhaat tilat varataan nyt. TUTSON LIIETIL ESUSTSS töölönlahden parhaat tilat varataan nyt. TÖÖLÖNLHDEN PRHT LIIETILT VRTN NYT TÄSTÄ L TÖÖLÖNLHTI. Rakennamme aivan Helsingin Päärautatieaseman ja Sanomatalon kupeeseen ja tulevaa keskustakirjastoa

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

historiallisen modernia toimitilaa

historiallisen modernia toimitilaa historiallisen modernia toimitilaa UUDISTUU TYYLISTÄÄN TINKIMÄTTÄ Hämeentie 19 yhdistää arkkitehtonisesti vaikuttavan estetiikan ja modernin talotekniikkan. Hämeentie 19 Tilaa historialliselle tulevaisuudelle

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) 13 Kaartinkaupungin tontin pitkäaikainen vuokraaminen Royal Ravintolat Oy:lle (Kaartinkaupunki, tontti 3052/30) HEL 2012-015034 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta

Lisätiedot

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Liiketilat Kivistössä Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyö 230 600 Vantaan kaupunki, Gilbert Koskela 2 Marja-Vantaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

ERÄITÄ MERKITTÄVIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMISTON REFERENSSEJÄ:

ERÄITÄ MERKITTÄVIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMISTON REFERENSSEJÄ: ERÄITÄ MERKITTÄVIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMISTON REFERENSSEJÄ: Eteläesplanadi 16 Hämeentie 19 Eteläesplanadi 4 PERUSKORJAUSREFERENSSEJÄ Työ ja elinkeinoministeriön toimitalo o Laajuus: 11 380 brm2 Kaikukatu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

VUORIKATU 20. Kaisaniemen klassikko

VUORIKATU 20. Kaisaniemen klassikko SUOJAISAT TILAT SOPIVASSA PAIKASSA Monien yritysten sekä yliopiston ja poliisihallinnon tiloina toiminut Vuorikatu 20:n kiinteistö lukeutuu Helsingin keskustan klassikko-osoitteisiin. Kaisaniemessä Vuorikadun

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Tulevaisuuden asuminen Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin alueella Aikataulu 21.1.2013

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. 20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara

Lisätiedot

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015 VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT Tilanne 17.11.2015 TOIMITILAT (kaikki kaupungin omistamien tilojen vuokrat alv 0%) 1. BERGSTRÖMIN KIINTEISTÖ, Keskuskatu 2 Oulainen - Vuokra sisältää veden ja lämmön

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot