SILENT REPORTAGE. Kalasataman historiallinen visio

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE Kalasataman historiallinen visio Helsingin Kalasataman historiaa, tulevaisuussuunnitelmia 2012 sekä vastaavia projektitarinoita muualta maailmalta ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Uuteen Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Helsingin kaupungin verkkosivut 2

3 REPORTAASIN TAUSTAA SRV Yhtiöt Oyj tilasi helmikuussa Newsbrokers Oy:ltä Hiljaisen reportaasin joka käsittelee Helsingin Kalasataman alueen historiaa ja tulevaisuudensuunnitelmia. Työn tarkoituksena oli antaa taustatietoa yhden Suomen suurimman luvun rakennusprojektin toteuttamisalueen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Samalla haluttiin kertoa kokemuksia vastaavista, eri puolilla maailmaa toteutetuista vanhojen satama- ja teollisuusalueiden ottamisista uusiokäyttöön. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan raportti on tehty täysin journalististen laatu- ja lähdekriteerien mukaan eikä tilaajalla ole muuta osuutta sen sisältöön kuin aiheen valinta. Reportaasia voidaan vapaasti käyttää lähteenä sillä edellytyksellä, että lähde mainitaan. Helsinki Mika Horelli Newsbrokers Oy 3

4 KALASATAMAN VISIO Yhteenveto Helsingin Kalasataman alue sopii hyvin samaan joukkoon uudestisyntyneitä tai syntymässä olevia entisiä satama- alueita muun muassa tässä raportissa esiteltyjen Sydneyn Darling Harbourin, Lontoon Canary Wharfin, New Yorkin Meatpacking Districtin tai Oslon Fjord Cityn kanssa. Kaikissa näissä vanhojen satamien ja niiden varastojen muutto väljemmille rannoille on luonut mielenkiintoisia mahdollisuuksia toteuttaa moderneja kaupunkisuunnitteluratkaisuja tiiviisti vanhan kaupunkirakenteen viereen tai jopa lomaan. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelijat ovat nähneet paljon vaivaa luodakseen Kalasataman alueelle edellytykset uuden, monikasvoisen ja elävän kaupunginosan syntymiseen. Erityisen mielenkiintoiseksi Kalastaman tekee sen välitön nivoutuminen osaksi Helsingin kantakaupunkia. Hyvät yhteydet yhdistettynä palveluihin ja meren läheisyyteen muodostavat vetovoimaisen yhtälön. Ihmisillä on taipumus kaivata juuria monessa mielessä. Niitä ovat oman suvun ja perheen historiat, mutta myös asuinpaikan historiallinen tarina. Tässäkin mielessä Kalasataman tulevat asukkaat pääsevät katettuun pöytään; alueen historia on mitä mielenkiintoisiin osa pääkaupungin ja koko teollistuvan Suomen historiaa. Kansainvälisistä referensseistä käy hyvin ilmi, että monista entisten satamien sijoille rakennetuista uusista kunnianhimoisista kaupunginosista on tullut erittäin tärkeitä kaupungeilleen. Todennäköisesti tämä tulee tapahtumaan myös Kalasatamassa. 4

5 SÖRNÄISTEN JA KALASATAMAN HISTORIAA 1 Helsingin kaupungin nettisivuilla Kalasatamaa edeltävä Sörnäinen määritellään näin: Maa- ja meriliikenteen solmukohta, kaupungin keskitetyn energiatuotannon kehto ja kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue Sörnäisten ranta- alue on 150 vuoden ajan ollut pääkaupungin kehityksen kärjessä. Alueelle syntyvä moderni Kalasataman kaupunginosa halutaan rakentaa paikan kerroksellisuutta ja jatkuvuutta kunnioittaen luvun alussa Sörnäisten alue oli lähes asumatonta maaseutua, joskin Lintulahdessa toimi jo tiilitehdas. Sörnäs alkoi teollistua, kun kaupunki 1825 määräsi rakennusjärjestyksessään sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille. Sörnäisten rantaan kehittyi kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue, kun sinne rakennettiin satama ja rautatieyhteys luvulla. Satamaa kasvattivat sahatavaran vientiboomit luvuilla. Suomen ensimmäinen öljysatama aloitti Sörnäisissä Sataman painopiste kääntyi viennistä tuontiin, kun metsäteollisuuden vienti alkoi kulkea pääasiassa Kotkan ja Viipurin kautta jo luvun lopulla. Sörnäisille muodostui luvun lopulla hurja maine, se kilpaili siinä suhteessa Rööperin kanssa. Viina, prostituutio ja väkivalta liittyivät sen ajan satamiin, merimiehet olivat pitkään maissa toisin kuin nykyään koneellisen konttilastauksen aikaan, ja työväki oli maalta muuttaneita kouluttamattomia siirtotyöläisiä. Kirjallisuudessa ja kansanperinteessä näitä lieveilmiöitä on tietenkin runsaasti korostettu harmaan, tuottavan ja tavallisen arjen kustannuksella Helsingin kantakaupungin dokumentoinut valokuvaaja I.K.Inha ei uskaltanut kuvata Pitkänsillan pohjoispuolista teollisuus- ja työläiskaupunkia, mutta samaan aikaan Signe Brander meni kameroineen sinnekin, eikä hänelle mitään sattunut. Sörnäisissä on luvun lopulla syntynyt alkuperäinen stadin slangi, jossa sekoittuu sanamuunnoksia suomen ja ruotsin kielistä, mausteenaan vanhavenäläisiä ilmaisuja (safka ja lafka) ja vaikutteita muista satamassa kuulluista kielistä. Vastaavanlaiset slangit ovat yleisiä kaikissa suuremmissa ainakin jossain määrin monikielisissä ja monikulttuurisissa kaupungeissa ja niillä on vahvasti työväenluokkainen lähtökohta. Nyt vanha slangi on kulttuurihistoriallinen suojelukohde, jonka harrastajat debatoivat hartaasti 1 Faktalähteet Helsingin Kaupunki, Uutta Helsinkiä Kalasatama, Wikipedia- artikkelit alueen laitoksista, Aarne Laurilan kirja Kasvoi kaupunki ympärillemme ja Kukkonen- Toiviainen- Westön tekstittämä Helsinki, valon kaupunki I.K.Inhan valokuvin, sekä Museoviraston kotisivuosio Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt; Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen. 5

6 muun muassa siitä, onko alkujaan vahvasti kaksikielinen Sörnäinen/Sörnäs slangiksi Sörkka/Sörkan vai Sörkkä. Vallitsevan konvention mukaan se on ehdottomasti Sörkka. Teollisuutta ja tukkukauppaa Sörnäisten tunnettuja teollisuuslaitoksia oli Kokos- tehdas, joka arkkitehtonisesti edustaa samaa aikaa (valmistui 1911) ja tyyliä kuin tuonnempana käsitelty Suvilahden voimala. Tehtaassa valmistettiin kookosrasvasta saippuaa ja margariinia kiinteistön osti Kone Oy, joka teki siellä hissejä. Kone muutti pois Tehdaskiinteistö jäi logistisesti vanhentuneena tyhjilleen ja sen osti työväenliikettä lähellä oleva rakennusliike Haka purettavaksi, mutta 1990 nuoriso valtasi talon ja sitten se suojeltiin. Vuodesta 2000 lähtien Kokos- tehtaassa on toiminut Teatterikorkeakoulu. Sörnäisissä on luonnollisesti toiminut suureen tuontisatamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä. Eräs tunnettu paikallinen yrittäjäperhe on Liemola, joka on harjoittanut vihannestukkukauppaa kahden sukupolven ajan. Toisen polven omistajat Georg ja Lars- Erik eli Lasse Liemola (s. 1937) tunnettiin aikanaan Sörnäisissä on luonnollisesti toiminut suureen tuontisatamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä. Eräs tunnettu paikallinen yrittäjäperhe on Liemola, joka on harjoittanut vihannestukkukauppaa kahden sukupolven ajan. Toisen polven omistajat Georg ja Lars- Erik eli Lasse Liemola (s. 1937) tunnettiin aikanaan popmuusikkoina. Lasse Liemola on ollut pitkään Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, joka on tehnyt esityksiä muun muassa Kalasatamanalueen kadunnimistä. Hän on myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtaja. Helsingin vanha slangi syntyi pitkälti juuri Sörnäisissä luvun lopulla. Sörnäisten pohjoispuolella Arabiassa on teollisuuskiinteistöjä otettu vastaavanlaisen uusiokäyttöön samalla kun sinne on rakennettu uusi Taideteollinen Korkeakoulu. Teollisuuden ja työväen kaupunginosiin ovat siis tulleet akateemiset instituutiot, designerit ja muodinluojat vaikka olihan siellä jo vanhastaan itse Arabia, suomalaisen taidekeramiikan lippulaiva. Työväenliikkeen yritystoiminta keskittyi pitkät ajat Sörnäisiin, siellä olivat OTK- EKAn ja Elannon punatiiliset pääkonttorit jotka piirsi Väinö Vähäkallio luvulla, varastoja ja logistiikkaa sekä Elannon suurleipomo, OTK:n mylly ja kahvipaahtimo ja muuta tuotantoa. Kiinteistöt on muutettu asunnoiksi, toimistoiksi ja oppilaitosten tiloiksi. 6

7 Teollisuuden siirryttyä muualle rakennettiin Sörnäisten rantatielle Partekin pääkonttori, jonka näyttelytila puolestaan on muuttunut Työväenliikkeen Kirjastoksi. Partek puolestaan on yritysjärjestelyissä kadonnut. Raidejoukkoliikenne Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulosaareen. Kulosaari liitettiin Helsinkiin vasta 1946 alusta. Kulosaareen kulki yksityisen kulosaarelaisyhtiön perustama, vuodesta 1928 kaupungin omistukseen siirtynyt raitiovaunulinja Kauppatorilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Muutoin raitioliikenne on luvun alusta lähtien kulkenut vain Sörnäisten takamaastossa Hämeentiellä. Uusia raitiolinjoja on kyllä suunniteltu esimerkiksi Sörnäisten rantatietä pitkin, ja Kalasataman liittämiseksi raitioverkkoon on olemassa linjausvaihtoehtoja, mutta päätöksiä niistä ei ole talveen 2012 mennessä tehty. Metrolinja itään valmistui 1982, Sörnäisten asema avattiin 1984 ja Kalasataman asema Nykyinen Kulosaaren silta (Itäväylä) jää länsipäästään Kalasataman Keskuksen sisään. Suvilahden voimalaitos, tuleva kulttuurikeskus Suvilahden kunnallinen voimalaitos otettiin käyttöön Kuriositeettina mainittakoon, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Yhdyspankin pääjohtaja Alfred Norrmén piti tapauksen kunniaksi suuret juhlat Katajanokan palatsissaan, jonka paikalle myöhemmin tuli Enso- Gutzeitin pääkonttori, kaupunkikuvallisen väittelyn kohde. Suvilahden höyryturbiinilaitoksen ja sen viereen rakennetut kaasutehtaan rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Suvilahden rakennuksia pidettiin suomalaisen insinööritaidon näytteinä ja niissä käytettiin ajan uusinta rakennusmateriaalia, teräsbetonia. Arkkitehtuuri oli kuitenkin myöhäisjugendia. Vuonna 1982 aloitetussa saneerauksessa alue suunniteltiin varastoiksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi. Siellä on 80- luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia, viime aikoina esimerkiksi Flow- festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Ruoholahden Kaapelille. Alueelle onkin syntynyt vireää kulttuuritoimintaa, ja lukuisat uudet taidealan toimijat asettuvat Suvilahteen. 7

8 1900- luvun muutokset rannassa Kyläsaari sekä Pieni ja Iso Verkkosaari, entiset laidunmaat, yhdistettiin täyttömaalla mantereeseen vähitellen lukuun mennessä. Jo 1889 perustettiin Isoon Verkkosaaren sahalaitos. Kyläsaaressa sijaitsi luvulla perustettu uimalaitos "työtätekevälle luokalle". Työläisten virkistäytymispaikka hävisi luvulla, kun alue yhdistettiin mantereeseen ja sinne sijoitettiin kaupungin jätevesien puhdistamo luvulla Hanasaari ja Kana yhdistettiin ja niiden päälle rakennettiin voimalaitos. Hanasaaren A- voimala (arkkitehti Vera Rosendahl) valmistui 1960 ja B- voimala (arkkitehti Timo Penttilä) Hiilivuori on kadonnut ja A- voimalaitos purettu 2008, mutta B- voimalaitos jatkaa toimintaansa. Sitä pidetään suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin eräänä monumenttina. Virkistyskäytössä ollut Sompasaari (Sumparn) louhittiin tasaiseksi ja yhdistettiin mantereeseen, kun Sörnäisten satamaa luvun taitteessa laajennettiin merelle päin. Sörnäisten, siitä lähtien jo nimeltäänkin Sompasaaren satama, joka oli alkanut luvulla metsäteollisuuden vientisatamana ennen kuin Kotka ja Viipurin Uuras ottivat sen roolin, toimi nyt etupäässä tuontisatamana se oli ennen kaikkea hedelmä- ja vihannestuonnin keskus mutta sen alueella oli myös kalastussatama ja sen läheisyydessä kalasäilyketehtaita. Alueella sijaitsevaa Hansaterminaalia käyttivät ro- ro- alukset, jotka kuljettivat myös matkustajia. Konttiliikenne alkoi Sörnäisten öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä Herttoniemeen 1938, josta se luvulla muutti Laajasaloon. Herttoniemen sataman toiminta lakkasi keväällä 1992, jolloin satama- aluetta ruvettiin purkamaan ja rakentamaan asuntoalueeksi luvulla satamarata siirrettiin kulkemaan Vallilan pohjoispuolitse ja Itä- Pasilan ali tunnelissa. Näin tehtiin ennen kaikkea liikennejärjestelyjen vuoksi, sillä satama- alueen pohjoisreunassa vilkas Itäväylä kulki Kulosaaren siltaa pitkin osittain satama- alueen yli. Satama poistuu, Kalasatama tulee Sörnäisten satama toimi Kruunuvuorenselän rannalla vuoteen 2008 asti. Satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin 8

9 Vuosaaren satamaan. Satamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä on myös poistunut. Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle rakennetaan uusi merellinen ja urbaani Kalasataman asuntoalue. Valmistuttuaan luvulla Kalasatama tarjoaa kodin helsinkiläiselle. Kulosaaren sillan molemmin puolin levittäytyvällä 175 hehtaarin rantakaistaleella sijaitsee silloin myös työpaikkaa, linjaa Helsingin kaupunki. Vuonna 2004 laati Ilkka J. Kari alueen eräiden kiinteistönomistajien ja yritysten toimeksiannosta raportin Creative Coast and Pleasure Island, jossa hän hahmotti Suvilahti fokuksenaan Hakaniemestä Arabianrantaan ulottuvaa luovan yritystoiminnan ja citykulttuurin aluetta, jossa olisi piilaaksomainen yritysrakenne. Karin paperissa esitetyistä ajatuksista ainakin osa näyttää olevan toteutumassa muun muassa Kalasatama- hankkeessa. Kalasataman metroasema valmistui UUDEN KALASATAMAN PALVELUT JA INFRASTRUKTUURI 2 Suvilahti kaasutehtaan kulttuurikeskus Flow- festivaali Ympäristötaide Tukkutori Hyvän ruoan keskus (Tukkutori) Kalasataman Keskus Jätehuolto ja energiatalous Liikenne ja pysäköinti YLEISILME Kaupungin kotisivuilla ilmoitetaan näin: Kalasatamaan nousee uusi työpaikka- ja asuinalue aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumaan meren rannalle. Moderni kaupunkimiljöö jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä houkuttelee asukkaita ja monipuolista liike- elämää. 2 Faktalähteet: Helsingin kaupungin sivusto, Suvilahden kotisivu, KAVA:n (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) kotisivu, Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö, digitaaliset artikkelit ja tiedotteet. 9

10 Uuteen Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamaan rakennetaan noin asuntoa, miljoona kerrosneliötä, ensimmäiset asukkaat 2012 syntyy noin työpaikkaa ja 0,4 miljoonaa toimistoneliötä sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle tiloja neliötä tulee puistoja sekä kilometreittäin rantapromenadia Metroasemaa ympäröiviin kortteleihin Itäväylän molemmin puolin rakennetaan Kalasataman keskus suuri kauppa-, asunto- ja palvelukeskittymä. Puistot ja virkistysalueet Alueen eteläosaan entisen tavarasataman tilalle tulee luvun puolivälissä Kalasatamanpuisto, joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Pohjoisosaan rakennetaan luvulla Hermannin rantapuisto. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaanjoen suulta Arabianrannan ja Kalasataman kautta Merihakaan sekä Kalasataman rantapromenadi. Sörnäistenniemestä rakennetaan kevyen liikenteen silta Mustikkamaan ulkoilualueelle. Siltaa voivat tulevaisuudessa hyödyntää myös Korkeasaaren asiakkaat. Ympäristötaide Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi ja alueen imagon luomiseksi Kalasatamaan sijoitetaan sekä rakentamisaikaista että pysyvää taidetta. Ympäristötaideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2). Helsingissä on aiemmin etenkin Arabianrannassa lisätty alueen vetovoimaa koordinoidun taiteellisen yhteistyön avulla. Taitelijatalo 10

11 Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiöllä on eri puolilla kaupunkia työ- ja residenssitiloja kuvataiteilijoille. Yksi niistä on vuonna 2007 hankittu Kalasataman Taiteilijatalo Tukkutorin alueella (Vanha Talvitie/Verkkosaarenkatu). Talossa on 15 erikokoista työhuonetta maalareille ja kuvanveistäjille. Talossa toimii myös elokuvamuseo nimeltään Elävän Kuvan Museo. KULTTUURI JA ELÄMYKSET Suvilahden entisestä kaasutehdasalueesta tulee kulttuurikeskus ja ruokakulttuuri keskittyy tukkutorille. Suvilahti, taidetta ja festareita 1909 valmistuneen entisen voimalaitoksen alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro- keskus Eesti Maja. Siellä toimii myös GLBT- järjestö Helsingin Seudun Seta ry. Suvilahdessa on 1981 alkaen järjestetty teatteriesityksiä kuten KOM- Teatterin legendaarinen Kullervo, klubi- ja keikkatoimintaa ja näyttelyitä sekä luvulla vuotuinen Flow- festivaali. Flow sekoittaa eri musiikkigenrejä, nykytaidetta, kaupunkikulttuuria ja hyvää ruokaa. Cirko on luomassa Suvilahteen Suomen ensimmäistä pysyvää päätoimista sirkustilaa. Kesän 2012 festareita ovat uusi Boombox- festari (hiphop) , metalliin keskittynyt Tuska sekä Flow Festival Suvilahdessa on ravintola Lämpö. Valvomon rock- klubitoiminta alkaa syksyllä Tukkutorin gourmetkeskus Helsingin tukkutorilla toimii noin 130 vihannes-, hedelmä-, kala- ja lihatukkua sekä elintarviketuotantoa. Muun muassa ravintolat ostavat sieltä 11

12 ruokatarvikkeita. Palvelu laajenee yksityisille kuluttajille ja turisteille, kun suunniteltu Hyvän Ruuan Keskus aloittaa toimintansa. Keskus on osa kaupungin ruokakulttuuristrategiaa ja sitä rahoittaa mm Sitra. Hyvän Ruuan Keskus Keskus avautuu lounasaikaan ja olisi auki iltamyöhään. Siihen kuuluu ravintoloita ja kahviloita joissa voi käydä omalla rahalla, torialue ja myymälöitä sekä ruokakulttuurikeskus. Ideatasolla on mainittu muun muassa savustamo ja mehustamo joita asiakkaat voivat käyttää. On jopa esitetty muistikuvia Pariisin Halleista, jotka on ajat sitten purettu mutta joissa yhdistyi tukkutori ja ravintolatoiminta vanhaan kaupunkielämään. Ruokakeskuksen on tarkoitus aloittaa jo 2012 kun Helsinki on eurooppalainen designpääkaupunki. Muotoiluvuoden aikana Kalasatamassa nähdään Farmers Market toreja, tilapäisravintoloita ja muotoilutapahtumia. Elävän kuvan museo Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha Talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo, siis elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten Rantatiellä. KALASATAMAN KESKUS Metroaseman yhteyteen Itäväylän tuntumaan rakennettava Kalasataman Keskus on alueen peruspalvelujen ydinalue. Se parantaa palvelutasoa myös Kalliossa ja Sörnäisissä. Uudet asiakasvirrat hyödyttävät Tukkutorin ja Suvilahden toimintoja. Kalasataman keskuksen muodostavat kaupallinen keskus, hotellitorni, toimistotorni ja kuusi asuintornia. Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoisessa Kalasataman keskuksessa on yli kerrosneliötä. Sen toteuttaa SRV Yhtiöt Oyj. Rakentaminen on alkanut elokuussa Ensimmäiset osat valmistuvat 2015 ja loput vaiheittain 2021 mennessä. Torneissa on kerrosta. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metro katetaan viherkannella, jolla sijaitsevat asuinrakennusten piha- alueet. Kaupallinen keskus 12

13 Katutason alapuolella: Supermarketit/suuret päivittäistavaraliikkeet. Sinne tulevat kaikki suuret ketjut. Katutasolla ja kolmessa alimmassa kerroksessa: Kaupat, ravintolat, elokuvateatteri ja muut vapaa- ajan palvelut. Ylemmät kerrokset: Sisustamiseen, kotiin, muotiin, kauneuteen ja vapaa- aikaan liittyvät liikkeet ja palvelut. Lisäksi on tulossa kaupallinen näyttely- ja tapahtuma- alue. Peruspalvelut Sörnäistenniemen kivijalkapäiväkoti ympärivuorokautista hoitoa varten valmistuu loppuvuonna Korttelitalo valmistuu Sörnäistenniemeen Sinne sijoittuvat toinen päiväkoti ja peruskoulu. Kaupunki vuokraa Kalasataman Keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat 20 vuodeksi eli vuoteen Terveysasema palvelee pääosin Vallilan, Arabianrannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta. UUDEN POLVEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA Älykäs sähköverkko Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyy muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Älykäs sähköverkko on markkinapaikkakin: sähkön käyttöä voi välttää esimerkiksi pörssisähkön hintapiikkien aikaan. Kalasataman sähköverkon rakentaa Helsingin Energia - konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy. Älykkäät järjestelmät toimittaa ABB ja alueen tietojärjestelmäratkaisut huolehtii Nokia Siemens Networks. Teknologiayhteistyössä mukana ovat myös Fingrid Oyj ja Mitox Oy. Jätehuollon putkikuljetusjärjestelmä 13

14 Putkikuljetusjärjestelmä helpottaa asumisen logistiikkaa ja pitää ympäristön siistinä. Putki kiertää katuverkostossa ja kuljettaa jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Pihoille tai jätehuoneisiin ei tarvita jätesäiliöitä. Keskusasema sijoitetaan alueen keskiosaan. Jäteautoliikenne vähenee. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Uudet sillat ja tunnelit Raitioliikenteen ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaasta Sompasaaren kautta Laajasaloon. Kevyen liikenteen silta Sörnäistenniemestä Mustikkamaan ulkoilualueelle. Sörnäistentunneli (1,5 km) tulee yhdistämään Sörnäisten Rantatien ja Hermannin Rantatien 2020 mennessä. Raideliikenne Metroaseman lippuhalli rakennetaan Kalasataman keskuksen rakentamisen yhteydessä. Kun alue valmistuu noin vuonna 2030, Kalasataman aseman kautta kulkee arviolta matkustajaa päivässä. Ennestään raitioliikenne kulkee Hämeentiellä Sörnäisten takana. Uusia raitiolinjoja on suunnitteilla Hakaniemen ja Kruununhaan suuntaan rantaa pitkin, liikenne alkaa arviolta Pysäköinti Asukkaat, palvelut ja työpaikat vaativat noin autopaikkaa, jotka sijoittuvat laitoksiin ja kadunvarsille. Metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos, jonka paikoista noin 300 tulee liityntäpysäköintiin. Asuntokortteleissa autopaikat sijaitsevat maanpäällisissä pysäköintitaloissa tai pihakannen alla. Kadunvarsille tulee pysäköintipaikkoja asiakkaita ja vieraita sekä autojen yhteiskäyttöpalvelua varten. SATAMIEN JA TEOLLISUUSALUEIDEN UUSIOKÄYTTÖ ULKOMAILLA Miksi uusiokäyttöön? 14

15 Satama-, teollisuus- ja varastoalueita on entisen käytön päätyttyä muutettu uusiin käyttötarkoituksiin kaikkialla maailmassa. Suurten satamien kuolinsyitä ovat olleet liikenneteknologian muutokset ja maankäyttöpolitiikan tarpeet. Konttiliikenteeseen siirtyminen vaati uudenlaiset aluejärjestelyt ja uudenlaisen logistiikan. Suurkaupungeissa on myös pyritty siirtämään tuotanto- ja logistiikkatoimintoja jatkuvasti kauemmaksi keskustoista ja ottamaan vapautuvia maita asutus- ja virkistyskäyttöön. Helsingissä on uudistettu Katajanokkaa voimakkaasti luvuilla, tehty Ruoholahden kaupunginosa entiselle satama- ja varastoalueelle luvulla, siirretty rahtisatamatoiminnot Vuosaareen luvun alussa sekä aloitettu Sörnäisten ja Kalasataman suuret uudistushankkeet. Sotilaskäytössä olleille alueillekin on tehty uusiokäyttösuunnitelmia. Wikipediasta löytyy kategoria "Redeveloped ports and waterfronts", jossa luetellaan 160 tällaista kohdetta joista on laadittu artikkelit, mutta luettelo ja artikkelitarjonta ei ole likikään kaikenkattava. Jotkut kohteet ovat maailmankuuluja. Vertailukohtia on siis runsaasti. Asianomaisten kaupunkien ja alueilla toimivien yritysten ja kulttuurilaitosten kotisivuilla on lisää tietoja. Myös kriittistä aineistoa on internetissä runsaasti. Sydney oli edelläkävijä Viiden miljoonan asukkaan Sydney on Australian talous- ja kulttuurikeskus sekä erittäin kosmopoliittinen metropoli. Nykyisin se muistuttaa paljolti Manhattania ja Hong Kongia, mutta vielä luvun lopulla se ei ulkonäöltään paljon eronnut silloisesta Helsingistä, ja kamppaili valtakunnan johtavan kaupungin asemasta Melbournen kanssa. Poliittinen pääkaupunkihan se ei ole koskaan ollut. Sydney on kasvatettu aktiivisella rakennustarjonnalla. Maantieteellisesti Sydney on merenlahtien ja saarten järjestelmä, joka siinä suhteessa muistuttaa Helsingin (tai Hong Kongin) maantiedettä. Helsingin muotoa on pidetty tähän saakka lähinnä ongelmana, Sydneyn taas etuna. Erona on tietenkin se, että Helsingissä talvi katkaisee paikallisen vesijoukkoliikenteen ja muuttaa meren jää- ja lumiaavikoksi. Oopperatalo ratikkavarikolle 15

16 Sydneyn tunnus on oopperatalo, joka rakennettiin Bennelong Point nimiselle niemelle kaupungin reunaan puretun raitiovaunuvarikon paikalle. Oopperatalo on koko Australian kulttuurin symboli ja ikoninen matkailuvaltti. Helsingissä vastaava paikka olisi se tuulinen niemenkärki Hernesaaren perällä jonne on tarjolla riidanalainen helikopterikenttä. Tanskalainen arkkitehti Jörn Utzon voitti 1957 Sydneyn kaupungin kilpailun uudesta oopperatalosta, jonka simpukankuoriin ja purjeisiin assosioituvan muodon koko maailman tuntee. Se ei vastaa kuvaa funktionalismista eikä se kertaa entisiä tyylejä. Sitä on sanottu maailman ensimmäiseksi postmodernin arkkitehtuurin monumentiksi. Sitä varten oli kehitettävä aivan uutta teknologiaa. Rakentaminen kesti 15 vuotta. Samaan aikaan rakennettiin Sydneyn ensimmäiset pilvenpiirtäjät. Konservatiiviset kaupunginvaltuutetut hyväksyivät täysin ennennäkemättömän muotokielen ja ulkomaalaisen suunnittelijan. Joitakin Utzonin sisätilasuunnitelmia kuitenkin karsittiin säästösyistä. Näitä säästöpäätöksiä on myöhemmin kaduttu, koska ne aiheuttivat käyttöteknisiä rajoituksia sekä vaativat kalliita korjaustoimia suhteellisen pian verrattuna Utzonin suunnittelemiin elinkaarikustannuksiin. Darling Harbour sammakosta prinssiksi luvun kuvernöörin mukaan nimensä saanut Darling Harbour oli osa Sydneyn satamaa ja siellä oli myös ratapiha, rautatievarikko ja tavara- asema. 30- luvun laman ja suurtyöttömyyden aikaan erästä alueen osaa nimitettiin nälkämailiksi luvun lopussa liikennekeskus havaittiin tehottomaksi ja vanhentuneeksi. Uusiokäyttö suunniteltiin 80- luvulla ja toteutettiin 90- luvulla. Sinne rakennettiin muun muassa messukeskus, jolla oli tärkeä merkitys vuoden 2000 olympialaisissa. Virkistys- ja kulttuurikäyttöön rakennettua jalankulkualuetta ympäröivät asunnot ja liiketalot. Alueelta lähtee yksikiskoinen ilmaraitiotie, joka kiertää Sydneyn keskustassa pitkän matkan. Rannasta on lauttayhteydet vesitse esikaupunkeihin. Hanke jatkuu rakentamalla East Darling Harbour, entinen matkustajasatama. Sen uusi nimi on Barangaroo. 18 hehtaarin alueelle tulee suuri rakennusmassa, josta puolet on asuintoja ja puolet liiketiloja. Sinne on suunniteltu Sydneyn Wall Streetiksi kutsuttu finanssikatu Globe Street. 16

17 Alueen hallinto on erotettu Sydneyn kunnasta ja alistettu osavaltiolle sekä Sydneyn satamalaitokselle. Barangaroon kehityshanke on kokonaan osavaltiohallituksen käsissä. Darling Harbourin täkyjä ovat muunmuassa Tumbalong- puisto, Australian kansallinen merimuseo, akvaario, Sydney Wildlife World, Aboriginal Centre (alkuasukaskulttuuria), messukeskus, Chinese Gardens sekä kauppa- ja viihdekeskukset mukaan lukien kasino. Darling Harbourilla on oma Suvilahden voimalansa, Powerhouse Museum, joka on tieteen, teknologian ja designin museo. Darling Harbourista on tullut merkittävä käsite kansainvälisessä populäärikulttuurissa eri medioiden kautta. Edesmennyt professori Kari S. Tikka sanoi: Kun on nähnyt Darling Harbourin, voi vain surra sitä miten Helsinki jätti Ruoholahdessa käyttämättä vastaavan ainutkertaisen tilaisuuden. Onhan siellä yksi musiikkiopisto ja ojan kokoinen kanava ja kansainvälinen ala- aste, mutta missä ovat pilvenpiirtäjät ja muu stimuloiva arkkitehtuuri ja miksei asuntopulaa lievitetty rakentamalla korkeampaa? Myöhemmät Helsingin ja Espoon päätökset ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta avaamalla uusia mahdollisuuksia. Fjord City, Oslo Osapuilleen Helsingin kokoisen, mutta tiiviimmän ja enemmän korkeita rakennuksia sisältävän Oslon rantavyöhykkeellä on luvulta lähtien toteutettu kaupunkiuudistusta nimellä Vuonokaupunki eli Fjord City. Sitä edelsi luvun slumminhävitysprojekti Pipervikassa lähellä kaupungintaloa. Satama-, telakka- ja teollisuustoiminnot ovat väistyneet. Alueelle on rakennettu luvulla Norjan ensimmäinen oopperatalo, uusi päärautatieasema sekä liiketiloja. Sinne siirretään Munch- museo, pääkirjasto ja muita sivistyslaitoksia. Ennestään alueella on ollut muun muassa Akershusin linna, joka on kansallinen monumentti. Projekti jatkuu vuoden 2020 paikkeille. Fjord Cityn osa- alueita ovat Aker Brygge, Filipstad ja Tjuvholmen. Fjord Cityn raitiolinja avattiin On myös rakennettu tunneleita helpottamaan liikennettä: Festning Tunnel 1990 ja Bjørvika Tunnel

18 Aker Brygge, Filipstad ja Tjuvholmen, Oslo Telakka- ja tehdasalue Oslovuonon Pipervikassa kuoli 1982, kun Norjan suurin teollisuuskonserni Aker sulki vanhat laitoksensa. Nykyään se on Oslon kohtaamispaikka, jossa käy 12 miljoonaa turistia vuodessa. Se on näin ollen myös Norjan käydyin turistikohde. Omia asukkaita kaupunginosassa on vain tuhatkunta, mutta työpaikkoja on Siellä on runsaasti käsityöläisyrityksiä, ravintoloita ja venesatama. Alueen asukkailla ja yrittäjillä sekä kulttuuritoimijoilla on Bryggedrift niminen kattoyhtiö. Aker Brygge rakennettiin neljässä vaiheessa, joista ensimmäinen valmistui 1986 ja viimeinen 1998 jolloin vakuutusyhtiö Storebrandin pääkonttori valmistui alueelle. Alue ei ole korkea, mutta sen kaupunkirakenne on keskiaikaisen tiivis. Storebrandin lisäksi siellä on Akerin ja muiden suuryritysten pääkonttoreita. Vestbanen- rautatieaseman yhteyteen tulee Kansallisen taide-, arkkitehtuuri- ja designmuseon tiloja sekä Nobel Peace Center luvun apteekkarin Filip Mothin entinen talo päätyi Norjan rautateille Siellä oli alkuun pääjohtajan residenssi, mutta vähitellen rakennettiin satama josta edelleen tuli konttisatama. Aker Bryggen naapurissa olevan Filipstadin konttisatama suunnitellaan muutettavaksi puistoksi, mutta matkustajasatama jäisi paikoilleen. Uusia asuntoja Filipstadiin on suunniteltu Aker Bryggen jatkeena on entinen täyttömaalle tehty telakka- alue Tjuvholmen (Vorosaari). Telakkatoiminta kuoli vuoteen 1982 mennessä. Sen jälkeen alueella oli toimistoja, mutta siellä toimii myös Norjan kansallisbaletin koulu. Vuodesta 2005 lähtien kaupunki, joka omisti alueen, alkoi myydä tontteja kehittäjille. Tjuvholmeniin on rakennettu asuntoa ja siellä näkee varsin innovatiivista arkkitehtuuria. Nedre Elvehavn, Trondheim Turun kokoinen ja ikivanha Trondheim, Norjan ensimmäinen pääkaupunki, on kansainvälinen merenkulku- ja kulttuurikaupunki Keski- Norjassa. Sen Alemman 18