SILENT REPORTAGE. Kalasataman historiallinen visio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILENT REPORTAGE. Kalasataman historiallinen visio"

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE Kalasataman historiallinen visio Helsingin Kalasataman historiaa, tulevaisuussuunnitelmia 2012 sekä vastaavia projektitarinoita muualta maailmalta ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Uuteen Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Helsingin kaupungin verkkosivut 2

3 REPORTAASIN TAUSTAA SRV Yhtiöt Oyj tilasi helmikuussa Newsbrokers Oy:ltä Hiljaisen reportaasin joka käsittelee Helsingin Kalasataman alueen historiaa ja tulevaisuudensuunnitelmia. Työn tarkoituksena oli antaa taustatietoa yhden Suomen suurimman luvun rakennusprojektin toteuttamisalueen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Samalla haluttiin kertoa kokemuksia vastaavista, eri puolilla maailmaa toteutetuista vanhojen satama- ja teollisuusalueiden ottamisista uusiokäyttöön. Hiljaisten reportaasien toimitustavan mukaan raportti on tehty täysin journalististen laatu- ja lähdekriteerien mukaan eikä tilaajalla ole muuta osuutta sen sisältöön kuin aiheen valinta. Reportaasia voidaan vapaasti käyttää lähteenä sillä edellytyksellä, että lähde mainitaan. Helsinki Mika Horelli Newsbrokers Oy 3

4 KALASATAMAN VISIO Yhteenveto Helsingin Kalasataman alue sopii hyvin samaan joukkoon uudestisyntyneitä tai syntymässä olevia entisiä satama- alueita muun muassa tässä raportissa esiteltyjen Sydneyn Darling Harbourin, Lontoon Canary Wharfin, New Yorkin Meatpacking Districtin tai Oslon Fjord Cityn kanssa. Kaikissa näissä vanhojen satamien ja niiden varastojen muutto väljemmille rannoille on luonut mielenkiintoisia mahdollisuuksia toteuttaa moderneja kaupunkisuunnitteluratkaisuja tiiviisti vanhan kaupunkirakenteen viereen tai jopa lomaan. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelijat ovat nähneet paljon vaivaa luodakseen Kalasataman alueelle edellytykset uuden, monikasvoisen ja elävän kaupunginosan syntymiseen. Erityisen mielenkiintoiseksi Kalastaman tekee sen välitön nivoutuminen osaksi Helsingin kantakaupunkia. Hyvät yhteydet yhdistettynä palveluihin ja meren läheisyyteen muodostavat vetovoimaisen yhtälön. Ihmisillä on taipumus kaivata juuria monessa mielessä. Niitä ovat oman suvun ja perheen historiat, mutta myös asuinpaikan historiallinen tarina. Tässäkin mielessä Kalasataman tulevat asukkaat pääsevät katettuun pöytään; alueen historia on mitä mielenkiintoisiin osa pääkaupungin ja koko teollistuvan Suomen historiaa. Kansainvälisistä referensseistä käy hyvin ilmi, että monista entisten satamien sijoille rakennetuista uusista kunnianhimoisista kaupunginosista on tullut erittäin tärkeitä kaupungeilleen. Todennäköisesti tämä tulee tapahtumaan myös Kalasatamassa. 4

5 SÖRNÄISTEN JA KALASATAMAN HISTORIAA 1 Helsingin kaupungin nettisivuilla Kalasatamaa edeltävä Sörnäinen määritellään näin: Maa- ja meriliikenteen solmukohta, kaupungin keskitetyn energiatuotannon kehto ja kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue Sörnäisten ranta- alue on 150 vuoden ajan ollut pääkaupungin kehityksen kärjessä. Alueelle syntyvä moderni Kalasataman kaupunginosa halutaan rakentaa paikan kerroksellisuutta ja jatkuvuutta kunnioittaen luvun alussa Sörnäisten alue oli lähes asumatonta maaseutua, joskin Lintulahdessa toimi jo tiilitehdas. Sörnäs alkoi teollistua, kun kaupunki 1825 määräsi rakennusjärjestyksessään sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille. Sörnäisten rantaan kehittyi kantakaupungin laajin yhtenäinen teollisuusalue, kun sinne rakennettiin satama ja rautatieyhteys luvulla. Satamaa kasvattivat sahatavaran vientiboomit luvuilla. Suomen ensimmäinen öljysatama aloitti Sörnäisissä Sataman painopiste kääntyi viennistä tuontiin, kun metsäteollisuuden vienti alkoi kulkea pääasiassa Kotkan ja Viipurin kautta jo luvun lopulla. Sörnäisille muodostui luvun lopulla hurja maine, se kilpaili siinä suhteessa Rööperin kanssa. Viina, prostituutio ja väkivalta liittyivät sen ajan satamiin, merimiehet olivat pitkään maissa toisin kuin nykyään koneellisen konttilastauksen aikaan, ja työväki oli maalta muuttaneita kouluttamattomia siirtotyöläisiä. Kirjallisuudessa ja kansanperinteessä näitä lieveilmiöitä on tietenkin runsaasti korostettu harmaan, tuottavan ja tavallisen arjen kustannuksella Helsingin kantakaupungin dokumentoinut valokuvaaja I.K.Inha ei uskaltanut kuvata Pitkänsillan pohjoispuolista teollisuus- ja työläiskaupunkia, mutta samaan aikaan Signe Brander meni kameroineen sinnekin, eikä hänelle mitään sattunut. Sörnäisissä on luvun lopulla syntynyt alkuperäinen stadin slangi, jossa sekoittuu sanamuunnoksia suomen ja ruotsin kielistä, mausteenaan vanhavenäläisiä ilmaisuja (safka ja lafka) ja vaikutteita muista satamassa kuulluista kielistä. Vastaavanlaiset slangit ovat yleisiä kaikissa suuremmissa ainakin jossain määrin monikielisissä ja monikulttuurisissa kaupungeissa ja niillä on vahvasti työväenluokkainen lähtökohta. Nyt vanha slangi on kulttuurihistoriallinen suojelukohde, jonka harrastajat debatoivat hartaasti 1 Faktalähteet Helsingin Kaupunki, Uutta Helsinkiä Kalasatama, Wikipedia- artikkelit alueen laitoksista, Aarne Laurilan kirja Kasvoi kaupunki ympärillemme ja Kukkonen- Toiviainen- Westön tekstittämä Helsinki, valon kaupunki I.K.Inhan valokuvin, sekä Museoviraston kotisivuosio Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt; Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen. 5

6 muun muassa siitä, onko alkujaan vahvasti kaksikielinen Sörnäinen/Sörnäs slangiksi Sörkka/Sörkan vai Sörkkä. Vallitsevan konvention mukaan se on ehdottomasti Sörkka. Teollisuutta ja tukkukauppaa Sörnäisten tunnettuja teollisuuslaitoksia oli Kokos- tehdas, joka arkkitehtonisesti edustaa samaa aikaa (valmistui 1911) ja tyyliä kuin tuonnempana käsitelty Suvilahden voimala. Tehtaassa valmistettiin kookosrasvasta saippuaa ja margariinia kiinteistön osti Kone Oy, joka teki siellä hissejä. Kone muutti pois Tehdaskiinteistö jäi logistisesti vanhentuneena tyhjilleen ja sen osti työväenliikettä lähellä oleva rakennusliike Haka purettavaksi, mutta 1990 nuoriso valtasi talon ja sitten se suojeltiin. Vuodesta 2000 lähtien Kokos- tehtaassa on toiminut Teatterikorkeakoulu. Sörnäisissä on luonnollisesti toiminut suureen tuontisatamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä. Eräs tunnettu paikallinen yrittäjäperhe on Liemola, joka on harjoittanut vihannestukkukauppaa kahden sukupolven ajan. Toisen polven omistajat Georg ja Lars- Erik eli Lasse Liemola (s. 1937) tunnettiin aikanaan Sörnäisissä on luonnollisesti toiminut suureen tuontisatamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä. Eräs tunnettu paikallinen yrittäjäperhe on Liemola, joka on harjoittanut vihannestukkukauppaa kahden sukupolven ajan. Toisen polven omistajat Georg ja Lars- Erik eli Lasse Liemola (s. 1937) tunnettiin aikanaan popmuusikkoina. Lasse Liemola on ollut pitkään Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, joka on tehnyt esityksiä muun muassa Kalasatamanalueen kadunnimistä. Hän on myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtaja. Helsingin vanha slangi syntyi pitkälti juuri Sörnäisissä luvun lopulla. Sörnäisten pohjoispuolella Arabiassa on teollisuuskiinteistöjä otettu vastaavanlaisen uusiokäyttöön samalla kun sinne on rakennettu uusi Taideteollinen Korkeakoulu. Teollisuuden ja työväen kaupunginosiin ovat siis tulleet akateemiset instituutiot, designerit ja muodinluojat vaikka olihan siellä jo vanhastaan itse Arabia, suomalaisen taidekeramiikan lippulaiva. Työväenliikkeen yritystoiminta keskittyi pitkät ajat Sörnäisiin, siellä olivat OTK- EKAn ja Elannon punatiiliset pääkonttorit jotka piirsi Väinö Vähäkallio luvulla, varastoja ja logistiikkaa sekä Elannon suurleipomo, OTK:n mylly ja kahvipaahtimo ja muuta tuotantoa. Kiinteistöt on muutettu asunnoiksi, toimistoiksi ja oppilaitosten tiloiksi. 6

7 Teollisuuden siirryttyä muualle rakennettiin Sörnäisten rantatielle Partekin pääkonttori, jonka näyttelytila puolestaan on muuttunut Työväenliikkeen Kirjastoksi. Partek puolestaan on yritysjärjestelyissä kadonnut. Raidejoukkoliikenne Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulosaareen. Kulosaari liitettiin Helsinkiin vasta 1946 alusta. Kulosaareen kulki yksityisen kulosaarelaisyhtiön perustama, vuodesta 1928 kaupungin omistukseen siirtynyt raitiovaunulinja Kauppatorilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Muutoin raitioliikenne on luvun alusta lähtien kulkenut vain Sörnäisten takamaastossa Hämeentiellä. Uusia raitiolinjoja on kyllä suunniteltu esimerkiksi Sörnäisten rantatietä pitkin, ja Kalasataman liittämiseksi raitioverkkoon on olemassa linjausvaihtoehtoja, mutta päätöksiä niistä ei ole talveen 2012 mennessä tehty. Metrolinja itään valmistui 1982, Sörnäisten asema avattiin 1984 ja Kalasataman asema Nykyinen Kulosaaren silta (Itäväylä) jää länsipäästään Kalasataman Keskuksen sisään. Suvilahden voimalaitos, tuleva kulttuurikeskus Suvilahden kunnallinen voimalaitos otettiin käyttöön Kuriositeettina mainittakoon, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Yhdyspankin pääjohtaja Alfred Norrmén piti tapauksen kunniaksi suuret juhlat Katajanokan palatsissaan, jonka paikalle myöhemmin tuli Enso- Gutzeitin pääkonttori, kaupunkikuvallisen väittelyn kohde. Suvilahden höyryturbiinilaitoksen ja sen viereen rakennetut kaasutehtaan rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Suvilahden rakennuksia pidettiin suomalaisen insinööritaidon näytteinä ja niissä käytettiin ajan uusinta rakennusmateriaalia, teräsbetonia. Arkkitehtuuri oli kuitenkin myöhäisjugendia. Vuonna 1982 aloitetussa saneerauksessa alue suunniteltiin varastoiksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi. Siellä on 80- luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia, viime aikoina esimerkiksi Flow- festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Ruoholahden Kaapelille. Alueelle onkin syntynyt vireää kulttuuritoimintaa, ja lukuisat uudet taidealan toimijat asettuvat Suvilahteen. 7

8 1900- luvun muutokset rannassa Kyläsaari sekä Pieni ja Iso Verkkosaari, entiset laidunmaat, yhdistettiin täyttömaalla mantereeseen vähitellen lukuun mennessä. Jo 1889 perustettiin Isoon Verkkosaaren sahalaitos. Kyläsaaressa sijaitsi luvulla perustettu uimalaitos "työtätekevälle luokalle". Työläisten virkistäytymispaikka hävisi luvulla, kun alue yhdistettiin mantereeseen ja sinne sijoitettiin kaupungin jätevesien puhdistamo luvulla Hanasaari ja Kana yhdistettiin ja niiden päälle rakennettiin voimalaitos. Hanasaaren A- voimala (arkkitehti Vera Rosendahl) valmistui 1960 ja B- voimala (arkkitehti Timo Penttilä) Hiilivuori on kadonnut ja A- voimalaitos purettu 2008, mutta B- voimalaitos jatkaa toimintaansa. Sitä pidetään suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin eräänä monumenttina. Virkistyskäytössä ollut Sompasaari (Sumparn) louhittiin tasaiseksi ja yhdistettiin mantereeseen, kun Sörnäisten satamaa luvun taitteessa laajennettiin merelle päin. Sörnäisten, siitä lähtien jo nimeltäänkin Sompasaaren satama, joka oli alkanut luvulla metsäteollisuuden vientisatamana ennen kuin Kotka ja Viipurin Uuras ottivat sen roolin, toimi nyt etupäässä tuontisatamana se oli ennen kaikkea hedelmä- ja vihannestuonnin keskus mutta sen alueella oli myös kalastussatama ja sen läheisyydessä kalasäilyketehtaita. Alueella sijaitsevaa Hansaterminaalia käyttivät ro- ro- alukset, jotka kuljettivat myös matkustajia. Konttiliikenne alkoi Sörnäisten öljysatama siirrettiin paloturvallisuussyistä Herttoniemeen 1938, josta se luvulla muutti Laajasaloon. Herttoniemen sataman toiminta lakkasi keväällä 1992, jolloin satama- aluetta ruvettiin purkamaan ja rakentamaan asuntoalueeksi luvulla satamarata siirrettiin kulkemaan Vallilan pohjoispuolitse ja Itä- Pasilan ali tunnelissa. Näin tehtiin ennen kaikkea liikennejärjestelyjen vuoksi, sillä satama- alueen pohjoisreunassa vilkas Itäväylä kulki Kulosaaren siltaa pitkin osittain satama- alueen yli. Satama poistuu, Kalasatama tulee Sörnäisten satama toimi Kruunuvuorenselän rannalla vuoteen 2008 asti. Satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin 8

9 Vuosaaren satamaan. Satamaan logistisesti liittyviä tukkuliikkeitä on myös poistunut. Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle rakennetaan uusi merellinen ja urbaani Kalasataman asuntoalue. Valmistuttuaan luvulla Kalasatama tarjoaa kodin helsinkiläiselle. Kulosaaren sillan molemmin puolin levittäytyvällä 175 hehtaarin rantakaistaleella sijaitsee silloin myös työpaikkaa, linjaa Helsingin kaupunki. Vuonna 2004 laati Ilkka J. Kari alueen eräiden kiinteistönomistajien ja yritysten toimeksiannosta raportin Creative Coast and Pleasure Island, jossa hän hahmotti Suvilahti fokuksenaan Hakaniemestä Arabianrantaan ulottuvaa luovan yritystoiminnan ja citykulttuurin aluetta, jossa olisi piilaaksomainen yritysrakenne. Karin paperissa esitetyistä ajatuksista ainakin osa näyttää olevan toteutumassa muun muassa Kalasatama- hankkeessa. Kalasataman metroasema valmistui UUDEN KALASATAMAN PALVELUT JA INFRASTRUKTUURI 2 Suvilahti kaasutehtaan kulttuurikeskus Flow- festivaali Ympäristötaide Tukkutori Hyvän ruoan keskus (Tukkutori) Kalasataman Keskus Jätehuolto ja energiatalous Liikenne ja pysäköinti YLEISILME Kaupungin kotisivuilla ilmoitetaan näin: Kalasatamaan nousee uusi työpaikka- ja asuinalue aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumaan meren rannalle. Moderni kaupunkimiljöö jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä houkuttelee asukkaita ja monipuolista liike- elämää. 2 Faktalähteet: Helsingin kaupungin sivusto, Suvilahden kotisivu, KAVA:n (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) kotisivu, Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö, digitaaliset artikkelit ja tiedotteet. 9

10 Uuteen Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamaan rakennetaan noin asuntoa, miljoona kerrosneliötä, ensimmäiset asukkaat 2012 syntyy noin työpaikkaa ja 0,4 miljoonaa toimistoneliötä sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle tiloja neliötä tulee puistoja sekä kilometreittäin rantapromenadia Metroasemaa ympäröiviin kortteleihin Itäväylän molemmin puolin rakennetaan Kalasataman keskus suuri kauppa-, asunto- ja palvelukeskittymä. Puistot ja virkistysalueet Alueen eteläosaan entisen tavarasataman tilalle tulee luvun puolivälissä Kalasatamanpuisto, joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Pohjoisosaan rakennetaan luvulla Hermannin rantapuisto. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaanjoen suulta Arabianrannan ja Kalasataman kautta Merihakaan sekä Kalasataman rantapromenadi. Sörnäistenniemestä rakennetaan kevyen liikenteen silta Mustikkamaan ulkoilualueelle. Siltaa voivat tulevaisuudessa hyödyntää myös Korkeasaaren asiakkaat. Ympäristötaide Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi ja alueen imagon luomiseksi Kalasatamaan sijoitetaan sekä rakentamisaikaista että pysyvää taidetta. Ympäristötaideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2). Helsingissä on aiemmin etenkin Arabianrannassa lisätty alueen vetovoimaa koordinoidun taiteellisen yhteistyön avulla. Taitelijatalo 10

11 Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiöllä on eri puolilla kaupunkia työ- ja residenssitiloja kuvataiteilijoille. Yksi niistä on vuonna 2007 hankittu Kalasataman Taiteilijatalo Tukkutorin alueella (Vanha Talvitie/Verkkosaarenkatu). Talossa on 15 erikokoista työhuonetta maalareille ja kuvanveistäjille. Talossa toimii myös elokuvamuseo nimeltään Elävän Kuvan Museo. KULTTUURI JA ELÄMYKSET Suvilahden entisestä kaasutehdasalueesta tulee kulttuurikeskus ja ruokakulttuuri keskittyy tukkutorille. Suvilahti, taidetta ja festareita 1909 valmistuneen entisen voimalaitoksen alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro- keskus Eesti Maja. Siellä toimii myös GLBT- järjestö Helsingin Seudun Seta ry. Suvilahdessa on 1981 alkaen järjestetty teatteriesityksiä kuten KOM- Teatterin legendaarinen Kullervo, klubi- ja keikkatoimintaa ja näyttelyitä sekä luvulla vuotuinen Flow- festivaali. Flow sekoittaa eri musiikkigenrejä, nykytaidetta, kaupunkikulttuuria ja hyvää ruokaa. Cirko on luomassa Suvilahteen Suomen ensimmäistä pysyvää päätoimista sirkustilaa. Kesän 2012 festareita ovat uusi Boombox- festari (hiphop) , metalliin keskittynyt Tuska sekä Flow Festival Suvilahdessa on ravintola Lämpö. Valvomon rock- klubitoiminta alkaa syksyllä Tukkutorin gourmetkeskus Helsingin tukkutorilla toimii noin 130 vihannes-, hedelmä-, kala- ja lihatukkua sekä elintarviketuotantoa. Muun muassa ravintolat ostavat sieltä 11

12 ruokatarvikkeita. Palvelu laajenee yksityisille kuluttajille ja turisteille, kun suunniteltu Hyvän Ruuan Keskus aloittaa toimintansa. Keskus on osa kaupungin ruokakulttuuristrategiaa ja sitä rahoittaa mm Sitra. Hyvän Ruuan Keskus Keskus avautuu lounasaikaan ja olisi auki iltamyöhään. Siihen kuuluu ravintoloita ja kahviloita joissa voi käydä omalla rahalla, torialue ja myymälöitä sekä ruokakulttuurikeskus. Ideatasolla on mainittu muun muassa savustamo ja mehustamo joita asiakkaat voivat käyttää. On jopa esitetty muistikuvia Pariisin Halleista, jotka on ajat sitten purettu mutta joissa yhdistyi tukkutori ja ravintolatoiminta vanhaan kaupunkielämään. Ruokakeskuksen on tarkoitus aloittaa jo 2012 kun Helsinki on eurooppalainen designpääkaupunki. Muotoiluvuoden aikana Kalasatamassa nähdään Farmers Market toreja, tilapäisravintoloita ja muotoilutapahtumia. Elävän kuvan museo Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha Talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo, siis elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten Rantatiellä. KALASATAMAN KESKUS Metroaseman yhteyteen Itäväylän tuntumaan rakennettava Kalasataman Keskus on alueen peruspalvelujen ydinalue. Se parantaa palvelutasoa myös Kalliossa ja Sörnäisissä. Uudet asiakasvirrat hyödyttävät Tukkutorin ja Suvilahden toimintoja. Kalasataman keskuksen muodostavat kaupallinen keskus, hotellitorni, toimistotorni ja kuusi asuintornia. Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoisessa Kalasataman keskuksessa on yli kerrosneliötä. Sen toteuttaa SRV Yhtiöt Oyj. Rakentaminen on alkanut elokuussa Ensimmäiset osat valmistuvat 2015 ja loput vaiheittain 2021 mennessä. Torneissa on kerrosta. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metro katetaan viherkannella, jolla sijaitsevat asuinrakennusten piha- alueet. Kaupallinen keskus 12

13 Katutason alapuolella: Supermarketit/suuret päivittäistavaraliikkeet. Sinne tulevat kaikki suuret ketjut. Katutasolla ja kolmessa alimmassa kerroksessa: Kaupat, ravintolat, elokuvateatteri ja muut vapaa- ajan palvelut. Ylemmät kerrokset: Sisustamiseen, kotiin, muotiin, kauneuteen ja vapaa- aikaan liittyvät liikkeet ja palvelut. Lisäksi on tulossa kaupallinen näyttely- ja tapahtuma- alue. Peruspalvelut Sörnäistenniemen kivijalkapäiväkoti ympärivuorokautista hoitoa varten valmistuu loppuvuonna Korttelitalo valmistuu Sörnäistenniemeen Sinne sijoittuvat toinen päiväkoti ja peruskoulu. Kaupunki vuokraa Kalasataman Keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat 20 vuodeksi eli vuoteen Terveysasema palvelee pääosin Vallilan, Arabianrannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta. UUDEN POLVEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA Älykäs sähköverkko Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyy muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Älykäs sähköverkko on markkinapaikkakin: sähkön käyttöä voi välttää esimerkiksi pörssisähkön hintapiikkien aikaan. Kalasataman sähköverkon rakentaa Helsingin Energia - konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy. Älykkäät järjestelmät toimittaa ABB ja alueen tietojärjestelmäratkaisut huolehtii Nokia Siemens Networks. Teknologiayhteistyössä mukana ovat myös Fingrid Oyj ja Mitox Oy. Jätehuollon putkikuljetusjärjestelmä 13

14 Putkikuljetusjärjestelmä helpottaa asumisen logistiikkaa ja pitää ympäristön siistinä. Putki kiertää katuverkostossa ja kuljettaa jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Pihoille tai jätehuoneisiin ei tarvita jätesäiliöitä. Keskusasema sijoitetaan alueen keskiosaan. Jäteautoliikenne vähenee. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Uudet sillat ja tunnelit Raitioliikenteen ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaasta Sompasaaren kautta Laajasaloon. Kevyen liikenteen silta Sörnäistenniemestä Mustikkamaan ulkoilualueelle. Sörnäistentunneli (1,5 km) tulee yhdistämään Sörnäisten Rantatien ja Hermannin Rantatien 2020 mennessä. Raideliikenne Metroaseman lippuhalli rakennetaan Kalasataman keskuksen rakentamisen yhteydessä. Kun alue valmistuu noin vuonna 2030, Kalasataman aseman kautta kulkee arviolta matkustajaa päivässä. Ennestään raitioliikenne kulkee Hämeentiellä Sörnäisten takana. Uusia raitiolinjoja on suunnitteilla Hakaniemen ja Kruununhaan suuntaan rantaa pitkin, liikenne alkaa arviolta Pysäköinti Asukkaat, palvelut ja työpaikat vaativat noin autopaikkaa, jotka sijoittuvat laitoksiin ja kadunvarsille. Metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos, jonka paikoista noin 300 tulee liityntäpysäköintiin. Asuntokortteleissa autopaikat sijaitsevat maanpäällisissä pysäköintitaloissa tai pihakannen alla. Kadunvarsille tulee pysäköintipaikkoja asiakkaita ja vieraita sekä autojen yhteiskäyttöpalvelua varten. SATAMIEN JA TEOLLISUUSALUEIDEN UUSIOKÄYTTÖ ULKOMAILLA Miksi uusiokäyttöön? 14

15 Satama-, teollisuus- ja varastoalueita on entisen käytön päätyttyä muutettu uusiin käyttötarkoituksiin kaikkialla maailmassa. Suurten satamien kuolinsyitä ovat olleet liikenneteknologian muutokset ja maankäyttöpolitiikan tarpeet. Konttiliikenteeseen siirtyminen vaati uudenlaiset aluejärjestelyt ja uudenlaisen logistiikan. Suurkaupungeissa on myös pyritty siirtämään tuotanto- ja logistiikkatoimintoja jatkuvasti kauemmaksi keskustoista ja ottamaan vapautuvia maita asutus- ja virkistyskäyttöön. Helsingissä on uudistettu Katajanokkaa voimakkaasti luvuilla, tehty Ruoholahden kaupunginosa entiselle satama- ja varastoalueelle luvulla, siirretty rahtisatamatoiminnot Vuosaareen luvun alussa sekä aloitettu Sörnäisten ja Kalasataman suuret uudistushankkeet. Sotilaskäytössä olleille alueillekin on tehty uusiokäyttösuunnitelmia. Wikipediasta löytyy kategoria "Redeveloped ports and waterfronts", jossa luetellaan 160 tällaista kohdetta joista on laadittu artikkelit, mutta luettelo ja artikkelitarjonta ei ole likikään kaikenkattava. Jotkut kohteet ovat maailmankuuluja. Vertailukohtia on siis runsaasti. Asianomaisten kaupunkien ja alueilla toimivien yritysten ja kulttuurilaitosten kotisivuilla on lisää tietoja. Myös kriittistä aineistoa on internetissä runsaasti. Sydney oli edelläkävijä Viiden miljoonan asukkaan Sydney on Australian talous- ja kulttuurikeskus sekä erittäin kosmopoliittinen metropoli. Nykyisin se muistuttaa paljolti Manhattania ja Hong Kongia, mutta vielä luvun lopulla se ei ulkonäöltään paljon eronnut silloisesta Helsingistä, ja kamppaili valtakunnan johtavan kaupungin asemasta Melbournen kanssa. Poliittinen pääkaupunkihan se ei ole koskaan ollut. Sydney on kasvatettu aktiivisella rakennustarjonnalla. Maantieteellisesti Sydney on merenlahtien ja saarten järjestelmä, joka siinä suhteessa muistuttaa Helsingin (tai Hong Kongin) maantiedettä. Helsingin muotoa on pidetty tähän saakka lähinnä ongelmana, Sydneyn taas etuna. Erona on tietenkin se, että Helsingissä talvi katkaisee paikallisen vesijoukkoliikenteen ja muuttaa meren jää- ja lumiaavikoksi. Oopperatalo ratikkavarikolle 15

16 Sydneyn tunnus on oopperatalo, joka rakennettiin Bennelong Point nimiselle niemelle kaupungin reunaan puretun raitiovaunuvarikon paikalle. Oopperatalo on koko Australian kulttuurin symboli ja ikoninen matkailuvaltti. Helsingissä vastaava paikka olisi se tuulinen niemenkärki Hernesaaren perällä jonne on tarjolla riidanalainen helikopterikenttä. Tanskalainen arkkitehti Jörn Utzon voitti 1957 Sydneyn kaupungin kilpailun uudesta oopperatalosta, jonka simpukankuoriin ja purjeisiin assosioituvan muodon koko maailman tuntee. Se ei vastaa kuvaa funktionalismista eikä se kertaa entisiä tyylejä. Sitä on sanottu maailman ensimmäiseksi postmodernin arkkitehtuurin monumentiksi. Sitä varten oli kehitettävä aivan uutta teknologiaa. Rakentaminen kesti 15 vuotta. Samaan aikaan rakennettiin Sydneyn ensimmäiset pilvenpiirtäjät. Konservatiiviset kaupunginvaltuutetut hyväksyivät täysin ennennäkemättömän muotokielen ja ulkomaalaisen suunnittelijan. Joitakin Utzonin sisätilasuunnitelmia kuitenkin karsittiin säästösyistä. Näitä säästöpäätöksiä on myöhemmin kaduttu, koska ne aiheuttivat käyttöteknisiä rajoituksia sekä vaativat kalliita korjaustoimia suhteellisen pian verrattuna Utzonin suunnittelemiin elinkaarikustannuksiin. Darling Harbour sammakosta prinssiksi luvun kuvernöörin mukaan nimensä saanut Darling Harbour oli osa Sydneyn satamaa ja siellä oli myös ratapiha, rautatievarikko ja tavara- asema. 30- luvun laman ja suurtyöttömyyden aikaan erästä alueen osaa nimitettiin nälkämailiksi luvun lopussa liikennekeskus havaittiin tehottomaksi ja vanhentuneeksi. Uusiokäyttö suunniteltiin 80- luvulla ja toteutettiin 90- luvulla. Sinne rakennettiin muun muassa messukeskus, jolla oli tärkeä merkitys vuoden 2000 olympialaisissa. Virkistys- ja kulttuurikäyttöön rakennettua jalankulkualuetta ympäröivät asunnot ja liiketalot. Alueelta lähtee yksikiskoinen ilmaraitiotie, joka kiertää Sydneyn keskustassa pitkän matkan. Rannasta on lauttayhteydet vesitse esikaupunkeihin. Hanke jatkuu rakentamalla East Darling Harbour, entinen matkustajasatama. Sen uusi nimi on Barangaroo. 18 hehtaarin alueelle tulee suuri rakennusmassa, josta puolet on asuintoja ja puolet liiketiloja. Sinne on suunniteltu Sydneyn Wall Streetiksi kutsuttu finanssikatu Globe Street. 16

17 Alueen hallinto on erotettu Sydneyn kunnasta ja alistettu osavaltiolle sekä Sydneyn satamalaitokselle. Barangaroon kehityshanke on kokonaan osavaltiohallituksen käsissä. Darling Harbourin täkyjä ovat muunmuassa Tumbalong- puisto, Australian kansallinen merimuseo, akvaario, Sydney Wildlife World, Aboriginal Centre (alkuasukaskulttuuria), messukeskus, Chinese Gardens sekä kauppa- ja viihdekeskukset mukaan lukien kasino. Darling Harbourilla on oma Suvilahden voimalansa, Powerhouse Museum, joka on tieteen, teknologian ja designin museo. Darling Harbourista on tullut merkittävä käsite kansainvälisessä populäärikulttuurissa eri medioiden kautta. Edesmennyt professori Kari S. Tikka sanoi: Kun on nähnyt Darling Harbourin, voi vain surra sitä miten Helsinki jätti Ruoholahdessa käyttämättä vastaavan ainutkertaisen tilaisuuden. Onhan siellä yksi musiikkiopisto ja ojan kokoinen kanava ja kansainvälinen ala- aste, mutta missä ovat pilvenpiirtäjät ja muu stimuloiva arkkitehtuuri ja miksei asuntopulaa lievitetty rakentamalla korkeampaa? Myöhemmät Helsingin ja Espoon päätökset ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta avaamalla uusia mahdollisuuksia. Fjord City, Oslo Osapuilleen Helsingin kokoisen, mutta tiiviimmän ja enemmän korkeita rakennuksia sisältävän Oslon rantavyöhykkeellä on luvulta lähtien toteutettu kaupunkiuudistusta nimellä Vuonokaupunki eli Fjord City. Sitä edelsi luvun slumminhävitysprojekti Pipervikassa lähellä kaupungintaloa. Satama-, telakka- ja teollisuustoiminnot ovat väistyneet. Alueelle on rakennettu luvulla Norjan ensimmäinen oopperatalo, uusi päärautatieasema sekä liiketiloja. Sinne siirretään Munch- museo, pääkirjasto ja muita sivistyslaitoksia. Ennestään alueella on ollut muun muassa Akershusin linna, joka on kansallinen monumentti. Projekti jatkuu vuoden 2020 paikkeille. Fjord Cityn osa- alueita ovat Aker Brygge, Filipstad ja Tjuvholmen. Fjord Cityn raitiolinja avattiin On myös rakennettu tunneleita helpottamaan liikennettä: Festning Tunnel 1990 ja Bjørvika Tunnel

18 Aker Brygge, Filipstad ja Tjuvholmen, Oslo Telakka- ja tehdasalue Oslovuonon Pipervikassa kuoli 1982, kun Norjan suurin teollisuuskonserni Aker sulki vanhat laitoksensa. Nykyään se on Oslon kohtaamispaikka, jossa käy 12 miljoonaa turistia vuodessa. Se on näin ollen myös Norjan käydyin turistikohde. Omia asukkaita kaupunginosassa on vain tuhatkunta, mutta työpaikkoja on Siellä on runsaasti käsityöläisyrityksiä, ravintoloita ja venesatama. Alueen asukkailla ja yrittäjillä sekä kulttuuritoimijoilla on Bryggedrift niminen kattoyhtiö. Aker Brygge rakennettiin neljässä vaiheessa, joista ensimmäinen valmistui 1986 ja viimeinen 1998 jolloin vakuutusyhtiö Storebrandin pääkonttori valmistui alueelle. Alue ei ole korkea, mutta sen kaupunkirakenne on keskiaikaisen tiivis. Storebrandin lisäksi siellä on Akerin ja muiden suuryritysten pääkonttoreita. Vestbanen- rautatieaseman yhteyteen tulee Kansallisen taide-, arkkitehtuuri- ja designmuseon tiloja sekä Nobel Peace Center luvun apteekkarin Filip Mothin entinen talo päätyi Norjan rautateille Siellä oli alkuun pääjohtajan residenssi, mutta vähitellen rakennettiin satama josta edelleen tuli konttisatama. Aker Bryggen naapurissa olevan Filipstadin konttisatama suunnitellaan muutettavaksi puistoksi, mutta matkustajasatama jäisi paikoilleen. Uusia asuntoja Filipstadiin on suunniteltu Aker Bryggen jatkeena on entinen täyttömaalle tehty telakka- alue Tjuvholmen (Vorosaari). Telakkatoiminta kuoli vuoteen 1982 mennessä. Sen jälkeen alueella oli toimistoja, mutta siellä toimii myös Norjan kansallisbaletin koulu. Vuodesta 2005 lähtien kaupunki, joka omisti alueen, alkoi myydä tontteja kehittäjille. Tjuvholmeniin on rakennettu asuntoa ja siellä näkee varsin innovatiivista arkkitehtuuria. Nedre Elvehavn, Trondheim Turun kokoinen ja ikivanha Trondheim, Norjan ensimmäinen pääkaupunki, on kansainvälinen merenkulku- ja kulttuurikaupunki Keski- Norjassa. Sen Alemman 18

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto

Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto Helsingin kaupunki 1 (5) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NRO 1176-00/14 HAKANIEMENRANNAN JA MERIHAAN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELU KÄYNNISTYY HEL 2013-002028 T 10 03 03 Ksv 1611_1 Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Merihenkistä toimistotilaa

Merihenkistä toimistotilaa Merihenkistä toimistotilaa Lauttasaaressa Heikkiläntie 7 Toimistotilaa erinomaisella sijainnilla merellisessä Lauttasaaressa aivan venesataman ja meren äärellä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä ja helposti

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016

REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 21.6.2016, sivu 1 / 6 REDIn työmaan kuulumisia 2/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kahdeksasta tornitalosta, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton pysäköintilaitoksesta. Torneissa

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015 Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Fiksu Kalasatama. Tutustu Fiksuun Kalasatamaan

Fiksu Kalasatama. Tutustu Fiksuun Kalasatamaan Fiksu Kalasatama Helsingin Kalasatamasta rakentuu fiksu kaupunginosa. Sitä kehitetään joustavasti ja kokeilujen kautta, yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Tutustu Fiksuun

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

TERVETULOA KALASATAMAAN!

TERVETULOA KALASATAMAAN! TERVETULOA KALASATAMAAN! Hyvä kalasatamalainen, Kalasataman osa-alueet ja arvioidut rakentamisvuodet. Kalasatama on yksi suurimmista Helsingin rakennettavista uusista alueista. 170 hehtaarin ranta-alueelle

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa 1 Maanalaiset tilat kuntatekniikassa Kuntatekniikan päivät 3-5.6.2010 JANNIS MIKKOLA 2 Miksi maan alle Maanalaisella rakentamisella: - Kaksinkertaistetaan tilankäyttö - Parannetaan ympäristön ja elämisen

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN JA PALVELUJEN ÄÄRELLÄ Unelmien koteja Verkkosaareen Ryhmärakennuttamisessa asukkaat suunnitteluttavat, rakennuttavat

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA 2 FABIANINKATU 9, HELSINKI TOIMISTOTILAT KAARTINKAUPUNGISSA Mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää, kun etsit yrityksellesi toimistotiloja? Haaveiletko

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1256-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL 2016-006570 14.6.2016 KELLOSAARENRANTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1244-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL 2015-002929 26.4.2016 KÖYDENPUNOJANKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

ISOKATU SELVITYS

ISOKATU SELVITYS ISOKATU SELVITYS 2016 TAUSTAA 1996 ydinkeskustaa kehitettiin kävelyaluepainotteisesti. Isokatu oli rakennettu, kunnostettu korkeatasoisesti osa-aikaiseksi kävelykaduksi Tehtaankadun Torikadun välillä.

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0838_6 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0838_6 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1257-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0838_6 HEL 2016-005915 14.6.2016 PANAMANRANTA JA SAUKONPAADEN VENESATAMA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1253-00/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL 2015-007362 19.5.2016 VUOSAAREN KESKUSTA, AROMIKUJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Miten kaupunki torjuu melua

Miten kaupunki torjuu melua Miten kaupunki torjuu melua Hiljan päivän seminaari pe 7.10.2016 Tieteiden talo Esa Nikunen Ympäristöjohtaja, Helsingin ympäristökeskus Pääkaupunkiseudun liikennemeluselvitys tekeillä Viiden vuoden välein

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

BULEVARDI 21, HELSINKI

BULEVARDI 21, HELSINKI WWW.BULEVARDI21.FI Sekä rosoinen että kodinomainen JA RIPAUS INDUSTRIAL TWISTIÄ BLVRD21 on oiva esimerkki urbaanista arkkitehtuurista. Se on sopivan rouhea ilman liikaa kiillotettua pintaa. Se saa olon

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Kaupunkiyksiö omalla pihalla katutason kämpät nousivat kaihdetuista himotuiksi Helsinkiläisen taloyhtiön jättisaneeraus mahdollisti mahdottoman, yksityispihan kantakaupungissa. Helsinki haluaa viedä idean

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot