Lausunto ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammattikorkeakoululaiksi

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (10) Opetus- ja kulttuuriministeriö Diaarinumero: OKM/34/010/2013 Asia: Lausunto ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammattikorkeakoululaiksi Hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Uudistuksen toisessa vaiheen lakiesityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi ammattikorkeakoululaki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan ammattikorkeakoululain. Opetusalan Ammattijärjestö nostaa lausunnossaan ensin esille perusteluosan sisältöön liittyviä näkemyksiä, seuraavana keskeisiä asioita liittyen toisen vaiheen uudistukseen ja ensimmäisen vaiheen voimaan tuloon ja viimeisenä on tarkempi pykäläkohtainen tarkastelu. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen on parannettava ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua ja vähennettävä epävarmuutta Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n mielestä uudistuksen tarkoitus on oikea. OAJ on kuitenkin huolissaan siitä, että miten ehdotetut muutokset rahoitukseen antavat ammattikorkeakouluille vakaat toimintapuitteet pitkällä aikavälillä ja miten kaikkien toimiluvan saaneiden ammattikorkeakoulujen osalta nämä vakaat toimintapuitteet turvataan. Uudistuksen liittyvien toimenpiteiden vaikutusten on parannettava ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua ja vähennettävä epävarmuutta, joka ammattikorkeakoulusektorilla on vallinnut jo usean vuoden ajan. OAJ painottaa, että OKM:n ja valtion on huolehdittava uudistuksen toisen vaiheen toteutumisesta ja rahoituksen siirrosta valtiolle vuoteen 2015 mennessä, vaikka valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus viivästyisikin. Jatkossa ammattikorkeakoulut ovat oikeushenkilöinä vastuussa kaikesta toiminnastaan. Ammattikorkeakouluilla on paremmat toimintamahdollisuudet rekisteröitynä yhteisönä kuin osana kunnallista organisaatiota tai valtiota. Ammattikorkeakoulujen omistajina voivat jatkossa toimia niin kunnalliset kuin yksityiset tahot. On tärkeää, että ammattikorkeakoululaki täydentää osakeyhtiölakia ja tuo julkisoikeudellisen näkökulman ammattikorkeakoulujen toimintaan.

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 2 (10) Uudistuksen osalta painotetaan kaikessa ministeriön viestinnässä laatua ja uudistuksen myötä avautuvista mahdollisuuksista. OAJ:n on erittäin huolestunut ammattikorkeakoulujen toimintaan ja uudistuksen valmisteluun liittyvistä epävarmuuksista, joita eri alueilta kantautuu ja on nähtävissä. Miten koko uudistuksen kärkenä oleva laatu otetaan konkreettisesti huomioon tulevassa toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen on lakisääteisiä tehtäviä toteuttaessaan toimittava hyviä eettisiä periaatteita ja käytäntöä noudattaen. Ammattikorkeakoulu-uudistus on iso ja laaja kokonaispaketti, mikä viedään toteutuksena läpi useamman vuoden ajan. Uudistusprosessi on vietävä läpi hyvää henkilöstöpolitiikkaa toteuttaen. Sillä on uudistuksen onnistumisen kannalta merkitystä. Hyvän henkilöstöpolitiikan piirteitä on, että henkilöstön osallistumisesta, voimavaroista ja osaamisen kasvattamisesta huolehditaan. Ammattikorkeakoulujen ohjaus ja rahoitus Ajankohta uuteen rahoitusmalliin siirtymiselle on erityisen haastava. Päätetyillä rahoituksen leikkauksilla on suuri vaikutus käytettävään kokonaisrahoitukseen. Ammattikorkeakouluilta leikataan vuosina kaikkiaan noin 350 miljoonaa euroa (valtio- ja kuntaosuus, indeksijäädytys). Samaan aikaan koulutustarjonta vähenee. On välttämätöntä, että ammattikorkeakoulujen kuntien rahoitusosuutta vastaava määrä siirretään täysimääräisesti osaksi ammattikorkeakoulujen valtion rahoitusta. Leikkauksilla ei saa olla valtion rahoituksen siirtoon liittyen kokonaisrahoituksen määrää alentava vaikutus. Myös se, että valtion talousarvioon otettua määrärahaa korotettaisiin ammattikorkeakouluindeksin vuotuista kustannustasoa vastaavasti, on ammattikorkeakoulujen toiminnan kannalta merkittävää. Toiminnan kehittämisen mahdollisuudet ovat tällä hetkellä eri ammattikorkeakouluissa hyvin erilaiset johtuen mm. taloudellisista toimintaedellytyksistä voimaan tuleva rahoitusmalli asettaa ammattikorkeakoulut kilpailemaan ammattikorkeakoulukohtaisen rahoituksen määrästä. Rahoitusmallimuutoksilla on vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen ammattikorkeakoulujen välillä. Uusilla kriteereillä jaetaan aikaisempaa merkittävästi pienemmät resurssit entistä useampiin tehtäviin. Vaikutukset ammattikorkeakoulukohtaisiin rahavirtoihin alkavat heti uuden rahoitusmallin myötä. OAJ:n mielestä esitetty rahoitusmalli pohjautuu ainoastaan tehokkuuteen ja eikä mahdollista koulutuksen kehittämistä. Rahoitus OAJ on huolissaan perusteluosan kirjauksesta, että valtion rahoituksella turvataan kaikille ammattikorkeakouluille kohtuulliset taloudelliset edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Isoja asioita rahoituksessa on edelleen auki muun muassa se, että miten rahoituksen siirto valtiolle kokonaisuudessaan toteutetaan. VOSuudistuksen mahdollinen aikalisä ei saa jarruttaa ammattikorkeakoulun rahoituksen siirtoa valtiolle. Ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen siirto kokonaisuudessaan valtiolle on ratkaistava tapahtuu VOS-uudistus tai ei vuoden 2015 alussa.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 3 (10) Valtio on varautunut tekemään finanssisijoituksia ammattikorkeakouluihin. Myös näistä on saatava tarkempaa tietoa valtionvarainministeriöstä; mitä ne ovat, miten ne vaikuttavat ammattikorkeakoulujen toimintaan. OAJ on samaa mieltä siitä, että uudistuksen toisessa vaiheessa strateginen rahoitus pitää ottaa rahoitusmallin pysyväksi osaksi. Tähän on myös osoitettava lisäresursseja. OAJ esittää, että opetus ja kulttuuriministeriö jatkossa myöntää ammattikorkeakouluille hankerahoitusta osana strategista rahoitusta. Laskennallisen rahoituksen kautta jaettavasta valtionrahoituksesta hyötyvät ne ammattikorkeakoulut, jotka ovat keskimääräistä tehokkaampia. Tällöin laskennallinen rahoitus ei korjaa rahoitustilannetta niiden osalta, joilla on tarve kehittää toimintaansa. Hankerahoituksella pitäisi mahdollistaa sellaiset hankkeet, joiden tavoitteena on parantaa ammattikorkeakoulukohtaista tai ammattikorkeakoulujen välistä toimintaa ja prosesseja. Tätä kautta myös ne ammattikorkeakoulut, jotka eivät pärjää ns. rahajakokilvassa, olisi mahdollisuus parantaa toimintaansa. Valtion talousarviossa on otettava huomioon hankerahoituksen siirto perusrahoitukseen strategiseksi osaksi. Rahoitusmalli Rahoitusmallia on kehitettävä siten, että se palkitsee ammattikorkeakouluja myös laadukkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta. Ammattikorkeakoulut kouluttavat osaajia alueen ja maan työvoimatarpeisiin. Rahoituksen uudistuksen onnistumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat laadullinen toiminnan mittaamisen nostaminen tuotosmittaamisen rinnalle. Mittaristoon tulee ottaa mukaan opetukseen vaikuttavat tekijät, kuten opiskelijaopettajasuhde ja opetuksen määrä. Opiskelija-opettaja -määrällinen suhde on konkreettinen laatutavoite - muissa koulutusmuodoissa puhutaan enimmäisryhmäkokoasioista. Laatua on myös se, että opiskelija työllistyy koulutustasoa vastaaviin tehtäviin. Laadullisen työllistymisen mittaaminen toimisi vastaparina 55 opintopisteen suorittamiselle ja näin ollen näiden kahden mittarin seurannalla voitaisiin tarkastella myös opetukseen panostamista. Mittaaminen edellyttää kuitenkin, että saatavalla olevaa tietopohjaa lähdetään aktiivisesti kehittämään esimerkiksi Tilastokeskuksen toimesta. Arvonlisäverotus Ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta on tärkeää, että arvolisämenettelystä on saatu ratkaisu ja ammattikorkeakouluille korvataan lakisääteisistä tehtävistä aiheutuvista arvonlisäveromenoista euro eurosta periaatteen mukaisesti. Menettely on yhdenmukainen yliopistolain kanssa lukuun ottamatta maksatusmenettelyä, jossa ei käytetä arvioperusteista ennakkomaksumenettelyä. On myös erittäin hyvä, että tilavuokrien ja investointien lisäksi kompensoitaisiin aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden hankinnasta aiheutuneet arvonlisäverot.

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 4 (10) Perusteluosan perusteluista ei selviä se, suoritetaanko korvaus automaattisesti vai pitääkö ammattikorkeakoulun erikseen anoa alv-korvausta. Ammattikorkeakouluja on ohjeistettava asiasta. Vaikutukset kokonaistalouteen Vaikutukset kokonaistalouteen ja valtion talousarvioon on kirjoitettu epäselvästi. Mitä ammattikorkeakoulujen kannalta tarkoittaa, että muutos kokonaistalouden kannalta kustannusneutraali, mutta aiheuttaa ammattikorkeakouluille budjetoitavien menojen lisäyksiä vuoden 2016 talousarviosta lukien arvioitua kompensaatiomenojen määrää vastaavasti. Vaikutuksia on avattava perusteluosiossa. OAJ:n mielestä keskeisiä asioita toisen vaiheen uudistuksessa ja ensimmäisen vaiheen voimaan tulossa ovat: Ammattikorkeakoulu-uudistuksen on parannettava ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua ja vähennettävä epävarmuutta. Uusilla kriteereillä jaetaan aikaisempaa merkittävästi pienemmät resurssit entistä useampiin tehtäviin. Esitettyä rahoitusmallia on kehitettävä laadun mittauksen osalta. Uudistuksen toisen vaiheen toteutumisesta ja rahoituksen siirrosta valtiolle on huolehdittava vuoteen 2015 mennessä, vaikka valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus viivästyisikin. Leikkauksilla ei saa olla valtion rahoituksen siirtoon liittyen ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen määrää alentava vaikutus. Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen ja sen arviointi on olennainen osa toimilupaprosessia. Toimilupaharkinnan yhteydessä on konkreettisesti tarkasteltava sitä, minkälaisilla resursseilla ja henkilöstömäärällä opetusta ammattikorkeakouluissa toteutetaan. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä on säädettävä edelleen asetustasolla. Henkilöstön edustajan tulee edustaa hallituksessa suurinta henkilöstöryhmää eli opetushenkilöstöä. Tämä tulee varmistaa laintasolla. Henkilöstön edustajalla tulee olla pedagoginen asiantuntemus, koska hänen tulee edustaa korkeakoulun ydintoimintaa. Henkilöstön tulee valita hallitusedustaja keskuudestaan. Koulutusvastuita on tarkasteltava kokonaisuutena. Niukkenevissa taloudellisissa tilanteissa on pystyttävä osoittamaan ne perustoiminnot ja painoalat, joihin kukin ammattikorkeakoulu keskittyy. Ammattikorkeakoulun toiminnan ja hallinnon julkisuustason on oltava samaa luokkaa kuin muilla julkisesti rahoitetuilla tahoilla. Uudistuksen toisen vaiheen jälkeen on tehtävä selvitys siitä, miten ammattikorkeakoulu-uudistus on toteutunut ja onnistunut.

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 5 (10) Seuraavassa on esitetty ne pykälät, joita OAJ pitää toisen vaiheen lainsäädännössä tärkeimpinä: Ammattikorkeakoulujen ohjaus ja rahoitus, 62 Ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja 14 Koulutusohjelman maksullisuus OAJ:n yhtyy näkemykseen siitä, että kahden korkeakoulutoimijan rahoitusvastuussa ja toiminnan itsenäisyydessä olevat erot poistetaan. Korkeakouluille on mahdollistettava globaalistuvan ja kiristyvän korkeakoulutuskilpailun ympäristössä edellytykset vahvistaa yhteistyörakenteita ja yhteistoimintaa muun muassa koulutusviennissä tai opiskelupalvelussa. Lakiluonnoksessa pykälään 14 tehty lisäys ammattikorkeakoululle vahvistettuun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan vieraskieliseen koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta rajaa pois perustutkintoon liittyvän koulutusviennin. Ammattikorkeakouluille tulee olla mahdollista kehittää koulutusvientiä myös perustutkintoon liittyen. 4 Tehtävät ja 6 Yhteistyö toimintaympäristön kanssa Perusteluosiossa on tärkeää avata aluekäsitettä ammattikorkeakoulujen roolin ja tehtävän näkökulmasta. On tärkeää, että ammattikorkeakoulut toimivat jatkossakin alueellisina yhteistyökumppanina mm. yritysprojektien tai opinnäytetöiden osalta, vaikka pysyviä toimipisteitä on vähemmän. Ammattikorkeakoulut toimivat myös kansallisella tasolla yhteiskunnallisena ja Suomi-aluetta kehittävänä korkeakouluna. OAJ esittää, että sanat erityisesti omalla alueellaan jätetään pois. 7 Toimiluvat Luvan myöntämisen edellytyksenä on se, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset amk-laissa mainittujen tehtävien järjestämiseen. OAJ:n kanta on, että edellytyksiä on arvioitava toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen, mutta myös ammattikorkeakoulujen toiminta suhteessa toimintaa toteuttavaan henkilöstöön (määrä, henkilöstörakenne). On tärkeää, että koulutus järjestetään opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä. Ammattikorkeakoulujen on varmistettava riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimus ja kehitystoimintaan sekä koulutuksen korkea laatu. Nykyisten toimijoiden toimilupien muuttuessa määräaikaiseksi on sillä vaikutuksia palvelussuhteisiin. Perusteluosissa on syytä avata tätä ongelmaa. OAJ mielestä määräaikaisuus ei selkeytä ja paranna toiminnan laatua. Toimiluvan määräaikaisuus ei saa lamaannuttaa määräaikaisen luvan saaneen ammattikorkeakoulun toimintaa. OKM:n on huolehdittava toimilupien myöntämisen jälkeen siitä, että määräaikaisuuden perusteista ja merkityksestä tiedotetaan, ja että oikeaa tietoa on saatavilla niin alueille, opiskelijoille ja opiskelijoiksi aikoville, henkilöstölle että työelämän edustajille.

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 6 (10) 8 Koulutustehtävä Kirjaus siitä, että koulutusvastuu ei kuitenkaan edellyttäisi tiettyä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden sisäänottoa joka vuosi, vaan ammattikorkeakoulu voisi omalla päätöksellään pidättäytyä määräaikaisesti sisäänotosta muun muassa alan vetovoima ja työllistymisnäkökohdat huomioiden. Tällä on vaikutuksia palvelusuhteiden osalta ja tämä tarkoittaa, että ammattikorkeakoulut ovat jatkuvissa yt-prosesseissa. On arvioitava myös henkilöstön näkökulma työllistymisessä, ei vain opiskelijoiden. Työllisyysvaikutuksia on avattava perusteluosiossa Opetus- ja kulttuuriministeriön on seurattava mihin toimenpiteisiin ammattikorkeakoulut ryhtyvät mm. pienten tai kalliiden koulutusohjelmien osalta, jotta ammattikorkeakoulutustarjonta säilyy tarkoituksenmukaisena ja tehtävät toimenpiteet ovat voimavarojen käytön osalta terveitä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (yamk) osalta toimiluvassa ei täsmennettäisi tekniikan ja liiketalouden ylempien ammattikorkeakoulututkintojen anto oikeutta alakohtaisesti. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi työelämän johtotehtävien edellyttämien laaja alaisten ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisen. OAJ:n mielestä on tärkeää, että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yhteistoteutus on mahdollista myös muidenkin koulutusalojen kuin vain mainitun koulutusohjelman tai kyseisten alojen välillä. Esimerkiksi muotoilija amktutkinnon käynyt henkilö tarvitsee vastaavia työelämän johtotehtävien edellyttämiä yamk-opintoja. Jos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike määräytyy jatkossakin aina koulutuksen sisällön eikä opiskelijan pohjakoulutuksen tutkintonimikkeen mukaan, ei näitä laaja-alaisia yamk-opintoja päästä edelleenkään kehittämään työelämän tarpeista katsoen. 3 Ammattikorkeakouluyhteisö Ammattikorkeakouluyhteisöstä on kirjattu, että yhteisön muodostavat opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Kirjaus opettajat on kannatettava, sillä tällöin koko opetushenkilöstö kuuluu amk-yhteisöön. Yhteisö on laintasolla jaoteltu kolmeen ryhmään ja henkilöstö on jaettu vielä kahtia. Samoin perusteluosassa on lueteltu erikseen henkilöstömääriä eri ryhmien osalta. Hallituksessa on yksi henkilöstön edustaja. OAJ katsoo, että pedagoginen asiantuntijuus on sellaista asiantuntijaosaamista, jota ammattikorkeakoulun hallituksessa on oltava käytettävissä. OAJ lähtee siitä, että henkilöstön edustajan tulee edustaa suurinta henkilöstöryhmää eli opetushenkilöstöä. Tämä tulee varmistaa laintasolla.

7 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 7 (10) 17 Hallituksen tehtävät ja 18 Hallituksen kokoonpano Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden lakisääteisiä tehtäviä rahoitetaan julkisista varoista. Ammattikorkeakoulutuksen kehittämisen kannalta on hyvä, että ammattikorkeakouluista poistuu nykyinen kahden hallituksen malli. Toimintaan tulee haluttua autonomiaa ja joustavuutta yhden hallintoportaan kautta. Ammattikorkeakoulujen omistajatahoja ei ole säädöksissä rajoitettu. Toimilupahakemuksista voi nähdä, että omistajiksi on tulossa niin yliopistoja, kuntia, yhteisöjä kuin yrityksiäkin. Omistajalla on ohjausvaltaa, joten OKM:n on seurattava ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittymistä ja omistajaohjauksen vaikutuksia julkista tehtävän toteuttamisen ja amk-laissa määriteltyjen tehtävien osalta. OAJ on samaa mieltä esityksen kanssa, että hallitus tulee valita siten, että siinä olisi edustettuna monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtävien sekä toimiluvan mukaisten koulutustehtävien ja eri alojen tuntemus. AMK-hallitukseen pitää valita edustajia, jotka ovat sitoutuneita ja osaavia pitkäjänteiseen ammattikorkeakoulun kehittämiseen. OAJ kannattaa hallituksen kokoa ja kokoonpanoa. Henkilöstöllä on ollut jo nykyisin oikeus lain henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa turvin saada edustajansa ylläpitäjän hallitukseen, mutta sitä ei ole ammattikorkeakouluissa noudatettu. Henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä. Yrityksen toiminnan kehittämiseksi, yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on tärkeää, että henkilöstö ja opiskelijat otetaan huomioon hallinnon järjestämisessä. Heidän tulee olla hallituksessa täysvaltaisia toimijoita, ei vain puhe- ja läsnäolo-oikeutettuja. Perusteluosan yleistekstissä henkilöstön edustajan valinnasta mainitaan, että henkilöstö valitsisi edustajansa siten kuin ammattikorkeakoulun johtosäännössä määrätään. Pykäläkohtaisessa perustelutekstissä oli kirjattu, että valitsee keskuudestaan vaaleilla. Myös perusteluosassa on mainittava, että valitsee edustajansa keskuudestaan vaaleilla. OAJ lähtee siitä, että hallitukseen tulee vaalien kautta valituksi henkilöstöedustaja, jolla on pedagogista asiantuntemusta. Ammattikorkeakouluilla pitää olla hallituksessa ammattikorkeakoulutehtävien (4 ) hoidon kannalta käytettävissä riittävää pedagogista osaamista ja asiantuntemusta. OAJ esittää, että lakiin kirjataan henkilöstön edustajan irtisanomissuojasta seuraavaa: Henkilöstön edustajan ja varaedustajan sekä 9 b :n 1 momentissa tarkoitetun erityisen neuvotteluryhmän jäsenen irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 :ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta. Tällä varmistetaan se, että henkilöstön edustaja voi hoitaa tehtävää vastuullisesti ilman pelkoa siitä, että hänen toimillaan hallituksessa olisi heijastuksia palvelussuhteeseen.

8 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 8 (10) Työ- ja elinkeinoelämän osalta kirjaus ehdotetaan kuuluvaksi seuraavasti: Ammattikorkeakoulun hallituksessa jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtävien sekä toimiluvassa määriteltyjen koulutusvastuiden työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta. Normaalien yhtiöoikeudellisten periaatteiden mukaisesti hallituksen jäsenet eivät hallituksessa toimiessaan olisi taustayhteisöidensä, vaan ammattikorkeakoulun edustajia ja valvoisivat sen etua. Useat tahot ovat nostaneet esille opiskelijoiden ja henkilöstön hallitusedustajien vastuukysymykset. Vastuukysymykset ovat samanlaiset kaikilla hallitusjäsenillä. Korvausvelvollisuuden edellytyksenä on toimiminen tahallaan tai huolimattomasti yhteisön edun vastaisesti (Osakeyhtiölain, yliopistolain ja yhdistyslain vahingonkorvausvelvollisuutta käsittelevät pykälät: Osakeyhtiölaki 624/ luvun 8 ja 22 luvun 1, Yliopistolaki 558/ ja 21 sekä Yhdistyslaki 503/ ). 16 Ammattikorkeakoulun toimielimet OAJ näkee hyvänä kirjauksen, että ammattikorkeakouluissa voi olla myös muita toimielimiä. Sisäisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että ammattikorkeakoulussa voi olla esimerkiksi koulutuksellisia ja pedagogisia kysymyksiä käsittelevä toimielin. 6 luku Henkilöstö Perusteluosan yleisessä osassa on vaikutusarvioinnissa käsitelty ammattikorkeakoulutoiminnan muuttumisesta johtuvia kunnallisista viranhaltijoista annettua lakia ja työsopimuslakia liikkeenluovutusta koskevien säädösten näkökulmasta. Erityisesti nyt, kun ammattikorkeakoulutuksesta leikataan rahoitusta, on tärkeää, että työnantaja tiedostaa liikkeen luovutukseen liittyviä faktoja. Muun muassa nämä seikat, ettei liikkeen luovutuksessa viranhaltijaa tai työntekijää ei saa irtisanoa pelkästään yhtiöittämisen johdosta tapahtuvan työnantajan vaihtumisen johdosta tai että voimassa olevista virka ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle ammattikorkeakouluosakeyhtiölle. Perusteluosassa on myös avattu ammattikorkeakoulujen henkilöstömääriä opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osalta. Henkilöstön tarkoituksenmukaisen henkilöstörakenteen kehityksen ja määrien osilta on varmistettava, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevä henkilöstö on jatkossa suurimmalta osaltaan opetushenkilöstöä. Ammattikorkeakoulutuksessa on tärkeää, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on osa opetustyötä ja lähellä opiskelijaa. Soveltavan tutkimuksen on tuettava työelämälähtöistä koulutusta, oppimista ja aluekehitystä. OAJ kantana on, että ammattikorkeakoulutoiminnan yhtiöittämistä on tarkasteltava myös henkilöstön eläketurvan näkökulmasta. OAJ:n näkemys on, että ammattikorkeakoulujen tulisi jatkaa Kevan jäsenyhteisöinä. Sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt että kuntatyönantaja ovat suositelleet eläketurvan säilymistä Kevassa kunnallisten eläkkeiden rahoituspohjan varmistamiseksi.

9 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 9 (10) Ammattikorkeakoulun henkilöstössä on paljon lähivuosina eläköityvää opetushenkilöstöä. Henkilöt, jotka ovat olleet kunnan palveluksessa yhdenjaksoisesti vuoden 1992 lopusta lukien ja jos palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti, ovat oikeutettuja lisä eläkkeeseen. Perusteluosassa on mainittu, että mahdollisten lisäeläke etuuksien turvaaminen voi tapahtua monella tavoin. Eläketurvan osalta on otettava huomioon se, että jos ammattikorkeakoulun omistajina on yksityisiä tahoja yli 50 prosentin osuudella, niin ammattikorkeakoulut eivät voi olla enää Kevan jäseniä. Jos eläketurva siirretään pois Kevalta, tulee eläke-etuuksista ja niiden säilymisestä sopia uuden tahon kanssa etukäteen. Tilanne, jossa henkilöstö siirtyy toisaalle, on kunnallisen eläketurvarahoituksen kannalta ongelmallinen. Vanhat eläkevastuut (siihen asti kertyneet) säilyvät Kevalla. 23 Opettajat ja kelpoisuusvaatimukset OAJ:n mielestä opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä on säädettävä edelleen asetustasolla. Asetuksessa on säilytettävä jatkossakin kirjaus opettajantehtävistä, koska se selkeyttää ammattikorkeakoulujen henkilöstörakennetta ja opettajan tehtävän kuvia. Nykyinen asetuskirjaus kattaa laajasti opettajan tehtävät. 42 Opiskelijakunta OAJ:n kanta on, että koska ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalle ehdotetaan automaatiojäsenyyttä, tulisi säätämisjärjestyksestä saada ensin eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto. OAJ kannattaa sitä, että opiskelijakunnan asema vahvistuu ammattikorkeakouluissa. Opiskelijakunnan kautta opiskelijat olisivat ammattikorkeakouluyhteisön jäseniä. Selvitysten mukaan tutkinto opiskelijoiden pakollisesta jäsenyydestä ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa on mahdollista säätää ja tällöin myös opiskelijakunnan tehtävistä on säädettävä nykyistä tarkemmin. Opiskelijaterveydenhuoltopalvelujen piiriin pääseminen edellyttää jäsenyyttä opiskelijakunnassa. OAJ:n näkemys on, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden asema paranee huomattavasti, jos opiskelijaterveydenhuollon järjestetään vastaavasti kuin yliopisto opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut. 62 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Säännös sisältäisi valtuuden antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta. Kehittämissuunnitelman hyväksyy valtioneuvosto. Ammattikorkeakoulujen toiminnan ohjausta tapahtuu ammattikorkeakoululain ja -asetuksen, toimiluvan, ja ministeriön kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. OAJ nostaa esille, että mitä noudatetaan, jos valtionneuvosto asetuksella annetaan jotain muuta kuin mitä toimiluvissa kirjoitetaan.

10 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LAUSUNTO 10 (10) Lopuksi Laadullinen toiminnan mittaaminen on uudistuksen toisessa vaiheessa nostettava määrällisen tuotosmittaamisen rinnalle. Mikäli ammattikorkeakouluja halutaan ohjata laadukkaaseen opetukseen sekä koulutustasoa vastaaviin tehtäviin kouluttamiseen, tulisi sen ehdottomasti näkymä myös rahoitusperusteisessa ohjauksessa. OAJ pelkää, että nyt saadaan pelkästään sitä mitä mitataan eli pisteitä ja valmistuneita panostamatta koulutuksen laatuun ja opetusprosesseihin. Henkilöstön yhteisöllisyyteen, työhyvinvointiin, täydennyskoulutukseen ja muutosturvaan pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta tarvittava ammattikorkeakoulutuksen muutos on hallittavissa. OAJ pitää tärkeänä, että hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamisen arviointi on olennainen osa toimilupaprosessia. OAJ esittää, että uuteen järjestelmään siirtymisen jälkeen OKM tekee selvityksen siitä, miten ammattikorkeakoulu-uudistus on toteutunut ja onnistunut. Opetuksen järjestäminen on siirtymässä enenemässä määrin osakeyhtiömuotoisen toimijoiden ylläpitämiksi. OAJ esittää, että OKM yhdessä oikeusministeriön kanssa selvittää mahdollisuutta luoda oma erityislaki koulutusta antavien osakeyhtiöiden osalta. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Olli Luukkainen puheenjohtaja Hannele Louhelainen erityisasiantuntija