PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS"

Transkriptio

1 2. joulunumero

2 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Istuin päätteen ääreen kirjoittamaan tätä joulutervehdystä. Mietin tuntoja. Mitä on tapahtunut, mikä on kenties toisin kuin vuosi taaksepäin. Väistämättä päällimmäisten tuntojen joukossa esiin nousevat suuret tragediat. Maailma ei ole enää entisensä New Yorkin terroristi-iskujen jälkeen. World Trade Centerin tuhoaminen oli käsittämätön murhenäytelmä, jonka seuraukset tulevat aina näkymään alkoi sota terrorismia vastaan. Joka päivä olemmekin joutuneet seuraamaan terrorismin tutkintaa ja Afganistanin rajua pommittamista. Viime viikkoina olemme joutuneet todistamaan väkivaltaisuuksien kierrettä Palestiinassa -seuduilla, joille Joulun tapahtumat ajatuksemme vievät. Maailma tuntuu kovin levottomalta. Tänä Jouluna voimme entistä vakuuttuneemmin toivoa, että yksi Joulun suuri lahja olisi rauhan löytyminen tähän välillä kovin mielettömältä tuntuvaan maailmaan. Toisena asiana valitettavasti mieleen nousee yhteiskuntaamme ravistelevat väkivaltaisuudet ja erityisesti lasten ja nuorten aiheuttama rikollisuus. Nuorten aiheuttamat väkivaltaisuudet vaativat toimenpiteitä. Tutkijat väittävät, että nuoret voivat huonommin kuin koskaan. Lapset imevät itseensä yhteiskunnan arvot ja ne käytösmallit, jotka kotoaan saavat. Onko niin, että aivan liian usein lapsille ei enää kotona osata, haluta tai uskalleta asettaa rajoja. Lapset eivät opi erottamaan mikä on oikein ja mikä väärin! Usein lasten moraaliset käsitykset ovat kaikkea muuta kuin johdonmukaiset. Yhteiskunnan kiireen ja moniulotteisten taloudellisten ongelmien keskellä lapsuus on lyhentynyt ja yhä nuoremmat leikkivät aikuista. Mieleen siis nousi asioita, jotka tuovat monenlaista turvattomuutta. Perheen, perheyhteisön ja suvun taasen pitää pystyä tuomaan turvallisuutta! Kuinka sitä toivookaan, että edes Jouluna perheet ja suvut löytäisivät toisensa. Silloin pitäisi aikaa olla yhdessä. Lapset tarvitsevat turvallisia aikuiskontakteja, muitakin kuin vanhempien. Tätien, setien, muiden sukulaisten merkitys on suuri lasten turvalliselle, tasapainoiselle kehitykselle. Maailman menoa seuratessa tuntuu siltä, että itsekin arvostaa sukuseurojenkin toimintaa entistä korkeammalle. Sitä toivoo, että tässä yhteiskunnassa sukuseura voisi olla yksi kokoava yhteisö. Kainuun Korhosten sukuseura perustettiin elokuussa Toiminta hakee luonnollisesti vielä toiminnan suuntia. Jäsenmäärämme on kehittynyt hyvin. Toivonkin, että Te, hyvät jäsenemme viestittäisitte johtokunnalle ajatuksia toimintaan. Ajatuksia, joilla sukuseuramme koko ajan voisi palvella jäsenkuntaa paremmin. Hyvät ystävät! Kainuun Korhosten sukuseuran johtokunnan ja omasta puolesta haluan kiittää Teitä jäseniämme tästä vuodesta. Samoin kiitokseni johtokunnan jäsenille ja kaikille Teille, jotka olette osallistuneet sukuseuran eri toimintoihin! Kaikille Teille mitä parhainta ja rauhallista Joulua! Rentoutukaa, rauhoittukaa ja nauttikaa hyvää, turvallista suomalaista ruokaa! Hyvää ja onnellista Uutta Vuotta! Timo Korhonen

3 SIHTEERIN JOULUTERVEISET JA ASIAA VUODELLE 2002 Joulu on vuoden eri juhlista ehkä yhteisöllisin luonteeltaan; kokoonnumme yhteen suvun kesken ja laitamme ainakin joulukortin kaukaisemmillekin sukulaisille ja tuttaville, joihin emme muuten vuoden varrella olisikaan olleet yhteyksissä. Jouluna muistelemme myös menneitä polvia käymällä haudalla ja vieden kynttilöitä saaden näin yhteyden tunteen sukumme historiaan ja vaiheisiin, mikä kaikki elää meissä itsessämme. Tämä luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta meissä. Kuin joulu, myös sukuseuramme yhdistää meitä Korhosia ajassa taaksepäin ja nykyajassa tälläkin hetkellä kun luet tätä joululehteämme. Tunnet ehkä yhteenkuuluvaisuutta sekä menneiden sukupolvien kanssa että nykyisten sukulais- Korhosten kanssa. Tunnetta, jota kaipaamme yhä enemmän nykyisen yksilökeskeisen ja pirstoutuvan maailman vastapainona. Ehkäpä tämä selittää paljolti viimeaikaista ihmisten kiinnostumista juuristaan ja runsasta mielenkiintoa sukuseurammekin toimintaa kohtaan. Itse olen ylpeä sukujuuristani ja kuulumisestani Korhosten sukuun. Joku kesän sukutapaamistemme esitelmien pitäjistä kertoikin sanan Korho merkityksiä ja yksi niistä taisi olla ylpeä. Olen mielelläni Korho saadessani kuulua Kainuun Korhosiin ja tuntea yhteenkuuluvaisuutta kanssanne, se antaa voimia maailman myllerryksissä. Kiitos teille kaikille kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhaisaa joulua! Isotätini Kertun joulumuisteloista intoutuneena aloin minäkin muistelemaan lähellä olevan lapsuuteni jouluja, jotka sisältävät muistoja mm. koulujen joulujuhlista. Kuten pienellä kyläkoululla yleensäkin, joulujuhlan ohjelman esittäjistä oli pulaa ja niinpä vuosien mittaan tuli mm. esitettyä kaikki roolit tiernapojissa. Olin viidennellä luokalla, kun esiinnyin Herodeksen sotamiehenä, knihtinä. Meillä oli ollut koulun pikkujoulu joitakin päiviä aiemmin kaikenlaisine kilpailuineen. Olin osallistunut pussihyppelyyn ja juuri ennen maaliviivaa kompastunut lyöden kasvoni liitutaulun edessä olevaan korokkeeseen. Yleisön hilpeät ilmeet olivat varmasti näkemisen arvoiset kun knihti lauloi hartaana toinen silmä poskeen asti mustankirjavana... Mari Korhonen Kiitokset teille kaikille kesän sukutapaamisistamme ja kirjoituksistanne, joita olette lähettäneet joululehteämme varten. Kansikuvamme tänä vuonna on sukumme jäsenen, valokuvaaja Arja Teikolan talvinen maisema Sotkamosta, "Tervamäessä". Viimeisellä aukeamalla sivun alareunassa on jäsenmaksukuitti vuodelle 2002 ja kesän vuosikokouksessahan päätimme jäsenmaksun suuruudeksi 7 euroa. Kainuun Lottaperinneyhdistys ry on lähestynyt meitä ja pyytänyt meitä keräämään tietoja Kainuun Lotista ja pikkulotista, jotka ovat tehneet arvokasta työtään joko kotona tai rintamalla tai ovat olleet jäsenenä jossakin Kainuun alueen Lotta Svärd-paikallisjärjestössä. Viimeisellä aukeamalla on tietojenkeruulomake, jolla tietoja voivat luovuttaa (palautusosoite lomakkeessa) entiset Lotat, pikkulotat, heidän omaisensa sekä ystävät ja tuttavat vuonna 2002 julkaistavaa teosta varten.lisätiedusteluihin vastaa Marjatta Korhonen Sukuseuran yhteystiedot: Kainuun Korhosten sukuseura Puronnotko KEMPELE P FAX Puheenjohtaja Timo Korhonen Siht eeri & Rahastonhoitaja Mari Korhonen Varapj. Jari Korhonen (Jari kokoaa Korhosista tehtyjä sukututkimuksia)

4 KAUKO KORHOSEN ELÄMÄNTYÖ JA SUKUTUTKIMUSHARRASTUKSET Kauko Korhonen Olen rajoitetussa määrin saanut tutustua eri sukututkijaimme kokoelmiin ja tehnyt sen huomion että melkein heidän jokaisen aineiston perustana on Kauko Korhosen pitkäaikaiset Korhos-sukumme tutkimukset. Suvustaan ja sen menneisyyden tutkimisesta Kauko innostui eläkkeelle jäätyään. Hänestä oli kiintoisaa kirkonkirjojen ym. materiaalin ja mielikuvituksen turvin seurata Korhosten vaellusta 1600-luvun alkupuolesta lähtien. Tutkimusten edetessä tuli selville eri sukupolvien sukulaissuhteet. Mielenkiintoista oli tietää että hänen kaukainen isoisänsä oli August Oloff ' poika Korhonen synt Tipasojan Heiskalassa. Hänen vaimonsa Rachel os. Moilanen oli syntyisin Neder Sotkamosta numero 37. Heille syntyi 6 lasta, joista 3 kuoli pienenä. Mentäessä sukututkimuksessa eteenpäin meni August Korhosen tytär Jenny Alina synt naimisiin Iivari Leander Henrikin poika Korhosen kanssa. Hän oli syntynyt Nuaskylän Perttulassa. Heidänkin kuudesta lapsestaan kuoli pienenä kolme. Perhe asui huonemiehenä Perttulassa. Myöhemmin he ostivat Huuskonniemen luota Nummela -nimisen tilan, jossa he asuivat kuolemaansa saakka. Perheenisä, Iivari, oli ammatiltaan suutari. Sukututkijamme Kauko Korhosen isä oli Hugo livari, livari Leanderin poika, synt Perttulassa. Äiti, os. Korhonen syntyi Paltamon Purolassa (Kontiomäessä). Heilläkin oli kuusi lasta. Kauko-poika syntyi vanhempiensa toisena lapsena Hyrynsalmella. Isä Hugo oli liikemies toimien kauppiaana ja liikkeenhoitajana Kainuun Osuusliikkeen eri myymälöissä eri puolilla Kainuuta. Niinpä lapset syntyivät siinä pitäjässä missä perhe kulloinkin oli. Perheen pitkäaikaisin asuinkunta oli Kuhmo, josta Kaukon isä osti Jyrkänkosken lähettyviltä Härkäniemen maanviljelystilan harjoittaen maanviljelyä. Kauko kasvoi, kävi kansakoulun ja oli valmis tarttumaan ansiotyöhön. Aluksi hän toimi myyjänä kotikaupassa ja Lahnasjärven sekatavarakaupassa. Alan innostamana hän suoritti kauppakoulututkinnon Kajaanissa, jonka jälkeen työpaikka löytyi Kuhmosta, lukiorakennuksen työmaalta. Rakennusta urakoitsi Rakennustoimisto Kaskela. Kirjanpitäjänä toimi Kauko Korhonen. Kuhmosta löytyi myöskin aviopuoliso, Helvi Elisabet Siren synt Tampereella. Hän toimi tällöin lastenhoitajana Kuhmon sairaalassa. Pari vihittiin Nuoren aviomiehen seuraava työpaikka oli Kajaanissa, jossa hän toimi Lukinmaan sähköliikkeen myyjänä. Vuosien kuluessa hän siirtyi Pohjolan Liikenteen palvelukseen, jossa toimi kuljettajien esimiehenä. Vaimon työpaikkoina oli Kajaanissa synnytyslaitos ja kaupungin sairaala.

5 Elämän pitkäaikaisemmaksi työpaikaksi muodostui sanomalehti Kainuun Sanomat, jonka palvelukseen Kauko siirtyi vuonna Aluksi hän oli 15 vuoden ajan lehden levikkipäällikkönä Tämän jälkeen tuli siirto jakelupäälliköksi, jota tointa hän ehti hoitaa eläkkeelle siirtymiseensä saakka, vuoteen Ihminen, joka on ollut lapsuus-nuoruus ja koko työikänsä ajan elämänmyönteinen, ei suostu istumaan kotinsa kätköissä eläkeiänkään koittaessa. Ei myöskään Kauko. Niinpä hän innostui sukututkimuksesta, joka harrastuksena oli juuri noina 80-luvun loppupuolella opistojen ja yksityisten ihmisten harrastusmuotona nousussa. Muistan kuinka tutustuttuani Kaukoon sain selailla hänen tutkimuksiaan siististi järjestetyistä kansioista. Kuinka usein hän näiden sukutietojen selventämiseksi olikin saanut istua Kajaanin kaupungin kirjastossa katsellen mikrofilmattuja vanhojen kirkonkirjojen sivuja ja ottaa selville ylöskirjoittaneen papin käsialalla tehtyjä merkintöjä. Hankaluudesta huolimatta sukututkimus oli mielenkiintoista ja vaivanarvoista. Loppuvuosina hänen näkönsä heikkeni niin, että tutkiessa piti käyttää isonnuslasia. Tämän uraauurtavan eläkeläisiällä tehdyn sukututkimustyön lisäksi kuului Kaukon harrastuksiin Sotaveteraanien toiminnan auttaminen ja matkustaminen sekä nuorempana sekä vanhempana ikäkautena. Kaukon ja Helvi Elisabetin kotona vallitsi lämmin ja sopusuhtainen henki. Heillä ei ollut omia lapsia mutta jo nuorena ollessaan he olivat ottaneet ottotytön ja nimenneet hänet perheenjäsenekseen. Luonteeltaan Kauko oli hiljainen, huumorintajuinen ja miellyttävä, vaikuttaen ihmiseltä, johon voi luottaa. Luonto oli hänelle rakas. Niinpä aivan elämän loppuun saakka tapasin hänet vaimonsa tukemana varhaisaamukävelyllä Kajaanin tuttuja katuja pitkin. Kaukon sydän pysähtyi helmikuun 10. päivänä 1999, mutta muistoja tehdyn työn arvo säilyy. (Kerttu Korhonen) Jouluilta Kukkuloiden taakse päivä vajoaa syttyy tähdet Jouluun hämärään Arkihuolet kaikkinensa taakse unhoittuu joulun viettoon suku paneutuu Kuusi sädehtien juhlaa kaunistaa lahja suurin meille annetaan Taivaan Herran merkki lahjan tuojan Enkeleiden kuoroon herää ihminen Kalle Korhonen

6 KOULUPOJAN MUISTELUKSIA Vuokatti-Naapurivaara- Vihtamo- Tuulimäki-Paakki- Varpasuo-Kontiomäki. Junanvaihto Ouluun päin matkustavilla. Tai päinvastoin. Vuokatista Sotkamoon Pohjolan liikenteen tummanruskeassa linjaautossa, johon kelpasi myös junalippu. Elettiin vuosia Poika kävi koulua Kuhmossa, kotipaikka oli Paltamo. Juna oli tullut tutuksi jo monista Kajaaniin suuntautuneista matkoista. Tuskin oli PaItamosta päästy Metelin seisaketta kauemmas, kun jo piti kaivaa eväät esille: ruisleipää, voita, munaviipaleita ja naudanlihaa, välissä voipaperi. Taisi olla maitopullokin mukana. Kajaanissa asui kolme tätiä: äidin sisar Martta Gränberg eli Rämperin Martta (sittemmin Vesanto) sekä isän sisaret Gustaava-täti ja Mari-täti, Martan ja hänen poikansa Einon punainen talo sijaitsi Alakatu 8'ssaja toisten tätien iso keltainen talo vähän ylempänä, Lehtikankaalta pääsi oikaisemaan suoraan keskikaupungille lankkutietä pitkin, Se tuli tutuksi, kun pyrin Kajaanin lyseoon käytyäni neljä luokkaa Kiehimän kansakoulua Paltamossa, Oli varsin orpo tunne odotella ison kivikoulun juurella suuressa joukossa, josta en tuntenut ketään. Pääsykokeissa oli oikein- kirjoitusta testaava sanelukoe, muistia mittaava toistamiskoe, matematiikkaa päässälaskuina ja kirjallisesti sekä muistaakseni myös maantiedon ja uskonnon tehtäviä. Minusta ei kuitenkaan tullut lyseolaista, sillä reputin laskennossa. Olisi pitänyt osata esim. seuraavanlainen tehtävä: Emäntä leipoi reikäleipiä. Hänellä oli taikinaa 8 kg. Jokaiseen leipään tarvittiin 500 g taikinaa, mutta joka leivästä otettiin reiän kohdalta pois 100 g taikinaa, josta taas tehtiin reikäleipiä. Montako leipää emäntä leipoi? Ei-ei, ei se näin helppoa ollut, mutta ajatus oli tämä. No, kävin sitten viidennen ja kuudennen luokan ja opin mm. kaksiehtoiset päätöslaskut. Tähän tapaan: Jos kolme miestä kaivaa kahdessa päivässä 60 metriä ojaa, niin kuinka paljon kaksi miestä kaivaa neljässä päivässä? Agraariyhteiskunnassa kun elettiin, tehtiin lapiotöitä ja laskutkin olivat sen mukaisia. Sisareni Irja, joka alunperin oli hommaamassa minua oppikouluun Kajaaniin, oli saanut äidinkielen lehtorin viran Kuhmosta. Hän rupesi opettamaan minulle keskikoulun ensimmäisen luokan aineita kesällä Opiskelu tapahtui kotonani ns. isossa kamarissa. Äidinkieli ja kasvioppi olivat vahvaa aluetta, mutta nyt piti opetella myös ruotsia. Laskento menetteli aina prosentti- ja korkolaskuja myöten, mutta vekseleiden diskonttaus ei meinannut selvitä. Vekseli-sana oli kyllä kotoa hyvin tuttu, mutta vaikka myöhemmin jouduin itsekin ottamaan vekseleitä, en koskaan kuullut edes puhuttavan diskonttauksesta. Tuli sitten elokuu ja lähdin Irjan mukana Kuhmoon. Kajaanin rautatieasemalla Irja osti minulle elämäni ensimmäisen jäätelön. Olin silloin 13-vuotias. Sieltä alkoi myös elämäni ensimmäinen linja-automatka. Postiauto viipyi tuolla 110 km:n matkalla nelisen tuntia, kun piti kiertää Mustolanmutkat ja muut kurvit. Kun auto ylitti mäennyppylän, kouraisi mahan pohjasta ilkeästi, varsinkin jos istui takapenkillä. Myöhemmin sain matkustaa V.A.Korhosen uudessa linja-autossa, joka oli komea vaaleanharmaa ilmestys ja jonka pyörätkin olivat pikkupojan korkuiset. Oli suorastaan juhlallista matkustaa autossa, jonka omistajalla oli sama sukunimi, ja etukirjaimet samat kuin runoilija V.A.Koskenniemellä. Toisenlaiset tunnelmat oli varmaan siinä Lonttaan menevässä linjurissa, jonka kerran ohikulkumatkallani Sotkamon torilla yhytin. Auto oli niin täynnä kuin auto yleensä voi olla, mutta

7 siitä huolimatta rahastajapoika työnsi takakoppiin miestä persuuksista pukaten. Miten siellä saattoi olla tilaa vielä yhdelle, en tiedä. Ehkä Rexona oli jo keksitty! No mitä sitten? Kuhmossa jouduin suorittamaan ruotsin ja matematiikan kokeet. Laskuista selvisin kympin arvoisesti, mutta ruotsi meni heikosti, kun adjektiivien taivutusta ei ehdittyopetella. Minut kuitenkin kirjattiin Kuhmon kunnallisen kokeilukeskikoulun kakkosluokalle ja vain yksi vuosiluokka oli minua ylempänä. Jouduin olemaan -vai pitäisikö sanoa, että sain olla- Irjan opetuksessa äidinkielen ja historian tunneilla. Hän oli hyvin jämtti ja vaativa opettaja sekä hyvin oikeudenmukainen. Missään tapauksessa en saanut liian hyviä numeroita, ja sen ainoan kerran, kun yritin hyötyä muiden kustannuksella, jäin kiinni. Oli pidetty lauseenjäsennyskokeet ja luokkatovereiden vastaus- paperit olivat lipaston päällä. Vertasin omia vastauksiani luokan parhaimpiin ja muutin muutamia vastauksia. Sattui olemaan huono kumi, joka mustasi, ja niin petosyritys epäonnistui. Sain kokeesta nelosen. "Siviilioloissa" sisko kyllä piti huolen kaikesta tarpeellisesta, mutta poikaporukan vinkeet taisivat kyllä jäädä huomaamatta. Oli vaarallisia seikkailuja vuotavalla veneellä tai sumastelua tukkilauttojen päällä jääkylmässä vedessä. Oli rikottu juhlasalin lamppu luvattomassa pallopelissä ja säretty lähitontilla olevan varaston seinä. Kuhmon kirkko oli pommitettu -sen olivat tehneet jotkut muut. Kirkossa oli sikin sokin erilaista puutavaraa, ilmeisesti jo korjausta varten hankittua, mutta siellä oli jännä seikkailla ja kiivetä tapuliin ahtaita portaita myöten. Parasta oli vierailla kirkossa joskus aamupäivällä, kun aluksi koulussa oli vuoroluku ja oppitunnit olivat jonain päivänä kello kahdesta kuuteen illalla. Teinikunta toimi vilkkaasti ja järjesti yleisöjuhlia, joista tuli rahaa sen verran, että viidennen luokan päätteeksi toteutui retki Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Kuhmossa vitsailtiin joskus, että mennään "ulukomaille Sotkamoon". Kerran tehtiin tuollainen yksityinen pirssimatka Tipasojalle. Mukana oli ainakin Irja, mahdollisesti äiti ja ehkä Aarokin, joka oli Vieksillä opettajana ja jonka luokse usein lomilla pääsin. Tipasojalla vierailtiin sukulaistaloissa. Oli hyvin lämmin kesäpäivä, kanankaalit kukkivat ja linnut visersivät. En paljonkaan päässyt selville, kuka oli serkku tai kuka oli sukulainen muuten vaan. Komeat maalaistalot jäivät mieleen. Seuraava vierailu Tipasojalle tapahtui 60-luvun alussa, jolloin meillä oli jo oma auto. Mukana olivat vaimo, parivuotias Jouni, äiti ja Aili-sisko. Kävimme mm. Reino Jauhiaisen kotona ja ostimme sieltä Bangkokin teakista sorvatun ison puulautasen. Mari-täti souteli katiskoita kokemassa kesämökkinsä rannassa. Koulupojan tie suuntautui sitten syksyllä 1952 Turkuun, jossa kävin lukioluokat ja asuin sisareni EIlan huushollissa kaksi vuotta. Saan olla siitä ajasta kiitollinen sekä Ellalle että Väinölle. Olin varmaan melkoinen taloudellinen rasitus, sillä olin kasvuiässä ja söin paljon. Varsinaisia rahahuolia minulla ei ollut, sillä olin saanut isän perintöä mk sen ajan rahaa, ja olin muistaakseni vapaaoppilaana tai ainakin puoleksi vapautettu lukukausimaksuista. Honkasen säätiöltä sain apurahaa. Mutta olin myös kesätöissä, mm. Turun Pansion laivatelakalla sepän sällinä. Niin minusta tehtiin ylioppilas ja myöhemmin kansakoulunopettaja. Eräänä yönä heinä-elokuun vaihteessa 1970-luvulla olin muuttunut peruskoulunopettajaksi. Reijo Juhani Antinpoika Korhonen

8 TERVEHTII JO MEITÄ, JOULU ARMAHIN Nuo yllä olevat vanhan joululaulun sanat herättävät meidät joulun odotukseen, sillä onhan tämä sydäntalven juhla kautta aikojen koettu kuin arjen katkaisijaksi, rauhan ja levon juhlaksi. Ennen kaikkea se on lasten riemullinen juhla joka säilyy muistojen aarteena koko elämän ajan. Ehkäpä rakkaimpia jouluaal1eitamrne on juuri lapsuusaikaiset vaatimattomat joulut ja kansakoulun menneen vuosisadan alkupuolen ja myähemmätkin koulujen joulujuhlat jolloin kaiken taitomrne antaneina esiinnyttiin keiju- ja tonttuleikeissä, laulettiin ja luettiin runoja koti- ja kyläväen edessä. Lapsuusjoulujen jälkeen sukupolveni muistorikkaimpia jouluja ovat viimesotien aikaiset joulut. Näitä ei täydellisesti voinut viettää pelkästään ilon juhlana. Erikoisemmin henkilökohtaisesti muistan talvisodan joulun jolloin olin työharjoittelijana Oulun lähettyvillä suuressa maalaistalossa. Talossa oli evakkona Suomussalmelaisia perheitä. Vietimme jouluaaton juhlaa talon kookkaassa pirtissä yhdessä talon- ja sen työväen sekä evakkoperheiden kanssa. Oli joulukuusi ja siinä joku kynttilä. Oli jouluateria ohraryynipuuroineen. Veisattiin jouluvirsi ja luettiin jouluevankeliumi. Ulkona oli kova pakkanen ja taivaan tähdet tuikkivat pirtin pimeiksi peitettyjen ikkunoiden takana. Ulkoisesti kaikki oli hyvin, mutta ajatuksin vietettiin joulua vain puolinaisesti, sillä jokaisen mieltä askarrutti isänmaan kohtalo. Erikoisemmin evakkoperheet muistivat sodan jalkoihin jääneet kotinsa ja seurasivat tarkoin taistelujen kulkua Suomussalmen rintamalla. Omakin kotiväkeni oli evakuoitu Keski-Pohjanmaalle ja lapsuuskoti oli suomalaisen sotaväen hallussa. Vaikka suurin osa juhlarnme läsnäolijoista viettikin nyt joulua vieraan orsien alla, oli kuitenkin lämmintä ja itse kullakin henkinen rauha siitäkin huolimatta, vaikka tiesirnmekin että eri sotarintamillamme käydään ankaria taisteluja lumen ja pakkasen kourissa. He siellä olijat olivat ajatustemme ja rukousternme tärkeimpiä kohteita -Oliko heillä joulua? Ehkäpä sittenkin joulua muistettiin korsujen ahtaudessakin ja veisattiin jouluvirsi rintamapapin avustamana sekä jaettiin kotirintamalta saadut vähäiset lahjatavarat. Näin joulua juhlittiin näissäkin oloissa. Siitä kertoo joukkueenjohtajana sodassa ollut runoilija Yrjö Jylhäkin joulurunossaan "Pyhä yö". Oli muuan Jooseppi kirvesmies, oli siellä missä me muutkin. Jäi häitä vaimo ja kotiliesi, mut jouluaaton kun ehtooseen, tuli säästi joukkomme harvenneen. Niin kuulla saimme me kaikki, On poika syntynyt Joosepille. J a monta paimenta parrakasta lumessa valvoi ja vartioi. Ja vartioi sitä pientä lasta petojen saaliiksi joutumasta. Maa, taivas kiitosta soi. Lämpöiset muistot ovat mieleeni jääneet yli puolesta kymmenestä sodanjälkeisestä joulusta jotka sain viettää nuoremman veljeni uudessa, hirsiseinäisessä pirtissä. Mukana olivat vielä isä ja äiti, pirtti jouluksi vaatimattomasti koristeltu kuusineen ja paljon joulun synnyttämää juhlallisen harrasta tunnelmaa. Useampanakin jouluyönä oli pakkanen ja pihamaalla tähtien ja kuutamosäteissä

9 hohtavat hanget, joka valo leikitteli myöskin pirtin vaaleilla hirsiseinillä. Oli jouluyö...näinä jouluina tavattiin myöskin sukulaisia, heitä jotka ovat jo ajan ja kiireen tuolla puolen. Myöhempien vuosieni joulumuistoja ovat minulle läheisesti työhöni liittyvien kerhojen joulut. Rakkaita ja kaivattuja siitäkin huolimatta vaikka niiden järjestely tuotti huolta ja vaivaa. Ehkäpä olen ns. "jouluihminen", joka osasin nauttia yhteenkuuluvaisuudesta ja tunteesta, joka syntyi ihmisten täyttämän, jouluasuisen ja kuusen tuoksuisen salin lämmössä herttaisten joululaulujen ym. säestyksellä. Vuotuisten joulujen saattoon sisältyy paljon muitakin joulumuistoja jotka seuraavat rikkautena elämän varsitiellä. Nekin joulut, jotka olen viettänyt yksin, ovat olleet siunauksellisia sikäli, että on saanut levätä ja rakentua henkisesti vastaanottamaan joulun sanomaa. Jokaisella ihmisellä on erilaisia muistoja elettyjen vuosien jouluista. Tallentukoon tuleva joulummekin hyvänä ja lämpimänä entisten muistojen joukkoon niin, että koemme taas kerran joulussamme täyttymyksen ja odotuksen riemun ja näiden saattamana voimme tulla lähemmäksi tallin seimeä. Yhtykäämme kiitosmielin vuonna 1922 Kauko Tammisen kirjoittaman joulurunon säkeisiin: " Käyn kanssa paimenten, luo seimen Jeesuksen. Saan häntä katsella, Hän nukkuu oljilla. Myös minulle syntyi Hän tänne. Ja kanssa enkelten, nyt laulan kiitoksen. Kun Herra armossaan, tuo rauhan maailmaan. Myös minulle rauhan Hän antoi." Toivotan kaikille sukuuni kuuluville Siunattua ja Rauhallista Joulua Sukutapaamisista kiittäen Kerttu Korhonen KOTIPIHA Istun kotini rappusilla ja katselen pihapiiriä tuota jota astelleet ovat sukupolvet jo monet sinä maaemo tuntenut olet askelta monta, hiljaista ja vallatonta. Siellä asteli äiti nuori, isä nuori ja voimakas, siellä juoksi myös pellavapäitä niin kepein askelin. On vanhus astunut verkalleen, hiljaa sauvaansa nojaten, hän siunaten asteli kotipihan nurmella, eikä tahtonut sitä turmella, kun päivänkakkara kukki. Hän aatoksin monin, asteli hiljaa ja selaili sydämessään muistojen kirjaa. Lehteä monta, sivua täyttä, on rikkaassa elämänkirjassa hänellä. Kunpa kertoa teille voisin, kunpa muistella, mitä kaikkea saa ihminen, elämänsä aikana kokea. On rikas ja vaihtelevainen tämä ihmisen matka mainen. On vastatuulta, on myötäistä, on päiviä harmaita, kirkkaita, ja ne kaikki ovat elämässämme rikkaita. Minä nuoruuden voimilla maatani kuokin, siitä saadulla viljalla perheeni ruokin kiittäen kaikesta Luojaani. sillä siellä on turvani, suojani. Minä pieni ihminen, maailman kaikkeuden äärellä olen, mutta kuitenkin, kuinka suuri, sanomattoman rikas, ihmisen elämä voikaan olla.

10 Saa omistaa tietojen rikkauden, saa omistaa ystävät. Kun elontaivalta tehdä saa, oma rakkaimpansa rinnallaan, vastatuulikin silloin myötäisempi on, kun he yhdessä jakavat, vaiheet elämän. Vappu Korhonen

11 JUHOLANKYLÄN SYNTY JA KEHITYS 1600-LUVULTA 1900-LUVULLE Sotkamoa kuten koko Kainuuta ruvettiin kuningas Kustaa Vaasan toimeksiannosta asuttamaan vuodesta 1552 alkaen. sinne Savonlinnan linnan päällikkö Kustaa Fincke sai tehtäväkseen lähettää uudisasukkaita Savosta. Kuitenkin alku oli hankalaa jo senkin vuoksi, että aluetta ei virallisesti laskettu Ruotsi-Suomeen kuuluvaksi. Kun Kainuuseen asettui pysyvästi asumaan väestöä, sitä metsästys- ja kalastusalueenaan käyttäneet vienankarjalaiset, vieläpä pohjalaisetkin vastustivat. Vienasta tehtiin alueelle lukuisia jopa tuhoisia ryöstöretkiä. Tilannetta pahensi se, että Ruotsin ja Venäjän välillä oli vuosisadan loppupuolella 25 vuotta kestänyt Rappasota. Vuonna 1595 tehdyssä Täyssinän rauhassa alueet liitettiin virallisesti Ruotsi-Suomeen. Sen jälkeen asutus vakiintui ja levisi Sotkamossakin. Siitä saa jonkinlaisen kuvan tarkastelemalla tuon ajan verokirjoja. Nuasjärvenkylä ja Jormasjärvenkylän lisäksi aluksi mainitaan vain Sotkamon kylä. Pian tulevat Ala- ja Ylisotkamo omiksi kylikseen. Tarkoitukseni on kuitenkin nyt tarkastella vain pientä osaa Ylisotkamon kylästä, nimittäin Juholankylää, sen syntyä ja kehitystä 1600-luvulta 1900-luvulle. Vanhin Juholankylän taloista on Laatikkala, jonka olemassa olosta on todisteita jo 1620-luvun lopun verokirjoissa. Laatikkala ei tarkoita kuitenkaan nykyistä Laatikkalaa, vaan alueita, joilla nyt ovat Keskitalon, Uudentalon ja Komulan tilat. Taloja oli aluksi yksi, myöhemmin kaksi ja viimein kolme taloa, joissa asui Laatikaisia. Tosin heidän nimensä aluksi voitiin kirjoittaa Lattikaiseksi tai Ladikaiseksi. Jo 1600-luvulla nimi kirjoitetaan Laatikaiseksi. Vuoden myllytylliluettelossa on Marcus Laticka -niminen isäntä mainittu Ylisotkamolla, jolla oli V4 manttalin tila ja 1656 kirjoissa mainitaan Lauri Laatikaisella olleen 112 manttaalin tila. Suuren pohjansodan aikaan Laatikkaloita oli Juholankylällä kaksi, molemmat Y4 manttaaliveroa kantaman. Tulokset tästä selvityksestä ovat vuoden 1723 verokirjassa tarkasti esitettyinä. Tarkastelemiemme Laatikkalan taloista toinen pystyi maksamaan kaikki veronsa. toinen, Lauri- isännän talo ei pystynyt maksamaan kolmen vuoden verojaan ja joutui autioksi, kruunun omaisuudeksi. Verokirjoista ilmenee myös, että molemmissa Laatikkalan taloissa isännät vaihtuivat Talot olivat nyt saaneet numerot 7 ja 8. Ylisotkamon kylää ja molemmilla oli Y4 manttaalinluku verokirjan mukaan isäntänä molemmissa taloissa oli Juho Lukkari, s.1669 ja siinä asui hänen vaimonsa Ingred Määttä, s.1689 sekä tytär Agneta luvulla Lukkarit olivat monessa sukupolvessa kyseisten talojen omistajia. Kuitenkin asui talossa no 8 Ylisotkamoa Juho Okkonen s.1733 ja hänen vaimonsa Kaarin Sipintr Korhonen s Vaimo kuuluu tutkimiini Korhosten sukuhaaroihin. Perhe muutti 1783 Nurmekseen Lipinlahdelle no 6. Saman talon isäntinä ovat Okkosen jälkeen Lauri Mustoset isä, s.1741 ja poika, s luvun viimeisellä vuosikymmenellä talon isäntänä on Hans Määttä, s Hänen vaimonsa on Lukkari. Vaimon kuoleman jälkeen 1798 perhe muuttaa Sumsalle Ruokolahteen ja sieltä Nuasjärven eteläpuolelle, jota myöhemmin nimitettiin Korholanmäeksi. Yksi Hansin pojista muutti 1800-luvun lopulla Paltaniemen Kemilään luvun alussa Laatikkalan taloihin tulee isänniksi Komulaisia, joista ensimmäisenä oli lautamies Antti Komulainen, s luvulla kustakin talosta ruvetaan käyttämään eri nimeä: Keskitalo, Uusitalo ja Komula, mutta numerona on kaikilla 7. Vasta isonjaon jälkeen kullakin talolla on oma numeronsa. Keskitalossa asuu kyseisellä vuosikymmenellä Schroderuksia, Uudessa talossa Hyrynsalmen nimismiehen laski Gustafa Helena Castren, hänen vävynsä Tuomas Esaiaksenpoika Tervonen, 1820 ja hänen vaimonsa Vilhelmina Elfing, s Heidän lisäkseen talossa asu mainittu Antti Komulainen perheineen. Seuraavalla vuosikymmenellä Pekka Jansson on Uudentalon isäntä ja Tuomas Tervonen Keskitalon isäntä. Näiden jälkeen Uudentalon isäntänä on Juho Tuomaanpl Tervonen ja Keskitalon isäntä Heikki Tuomaanp. Tervonen. KyöstiIän tila on lohkaistu Keskitalosta Heikin poikien Kusti Reinon ja Paavon perinnönjaossa 1930-luvulla.

12 Komulan isäntinä olleiden Komulaisten jälkeen talossa isännöivät jonkin aikaa Mustoset. Vuonna 1896 Antti Matinp Korhonen, s.1862 Korholanmäen Lontasta osti Komulan. Hänen jälkeläisensä ovat sen jälkeen omistaneet kyseisen talon luvulla se jaettiin hänen kolmen poikansa, Kallen. Iivarin ja Einarin kesken. Niin syntyivät Komulasta halotut Haavikko ja Mäntylä. Komulaa rasitti tapahtunut torpparivapautus, sillä taloon kuului kaksitoista torppaa, jotka yhtä lukuun ottamatta sijaitsivat vesistön pohjoispuolella. Muillakin Iuholankylän taloilla oli torppia, muttei millään niin monta kuin Komulalla. Niistä saatiin maksu, mutta se ei ollut huippuluokkaa ja osan valtio maksoi obligaatioina. Muistan isän kertoneen, kuinka hän kävi Helsingin pörssissä vaihtamassa niitä rahaksi. Tässä yhteydessä Komulalta meni yli 250 ha maata, jota olisi tarvittu viljelysmaaksi, kun kolme talon pojista jatkoi maanviljelijän ammattia. Juholankylän Hyttilä on myös 1600-luvulla syntynyt talo. Sen perusti 1680-luvun puolivälissä Mikko Hyttinen, joka mainitaan Sotkamon ensimmäisessä rippikirjassa Heikki Kärnän vävynä. Appi kuoli 1689 ja vävy 1697 saman lähteen mukaan. vuoden 1686 verokirjassa Mikko mainitaan talon isäntänä. Talon sanotaan olevan V4 manttaalin tila. Ilmeisesti jälkeen jääneet omaiset eivät pystyneet hoitamaan talon asioita tuona sota-aikana, sillä 1709 verokirjassa mainitaan talon jääneen autioksi. Se merkitsi talon muuttumista kruunun omistamaksi tilaksi. Usein autiotilan asukkaat saivat jäädä autiotilalle, mutta jos kruunu tarvitsi esim. virkamiehilleen tai upseereilleen virkataloa ja kyseinen talo oli siihen sopiva, se otettiin muitta mutkitta tällaiseen käyttöön ja entiset talon asukkaat saivat poistua. Kruununtilaksi jääneenä Hyttilä jaettiin kahdeksi taloksi, mutta jotkut asukkaat hallitsivat molempia puolia luvulla Hyttiiässä asui Jöran Koufall, joka mainitaan verorästien kerääjänä. Kuitenkin muutamien vuosien kuluttua hänen sanotaan luopuneen talosta, jättäneen sen autioksi ja ottaneen vastaan hänelle tarjotun tilan Iijoelta. Yleinen sääntö oli, että autioksi talo jäi, jos kolmen vuoden verot olivat jääneet maksamatta. Tietysti olisi ollut mahdollista ostaa autiotila perinnöksi, mutta 1700-luvun alkupuolella lunastusmaksu oli huikea: kuuden vuoden kruununverojen suuruinen. Hyttiiän jäädessä autioksi ajankohta lunastamisen oli mahdoton, sillä elettiinhän Suuren pohjansodan ja isonvihan kautta. Vuosisadan lopulla lunastusmaksu laskettiin puoleen ja aja olivat muutenkin paremmat. HyttiIän puoli ostettiin 1797 perinnöksi ja Perttulan puoli Hyttiiässä asui sekä 1700-luvulla että 1800-luvulla monia virkamiehiä luvun virkamiehistä mainittakoon Johan Cajanus, s.1744 ja hänen poikansa Juhana Cajan, s Jälkimmäinen näistä hoiti Sotkamon nimismiehen tehtäviä Hän oli naimisissa kihlakunnan kruununvoudin tyttären Eva Jaakontr. Elfingin kanssa, s luvulla Hyttiiässä asui pitäjänkirjuri Reinhold Castren, metsäntarkastaja Gustaf Appelgren, s.1820 ja maanviljelijä Juho Heikinp Niskanen, s Gustaf Appelgren oli 1850 ja 1860-luvuilla molempien talojen isäntä. Hän toimi myös Sotkamon ensimmäisenä maakauppiaana Ehkä kauppa ei käynyt hänen mielestään tarpeeksi hyvin, koska hän lopetti. Sen lisäksi hän koki maanviljelyksessään katastrofin, kun halla vei koko valtaisan ruishalmeen, joka ulottui Pitkälammesta Sotkamonjärven perään asti. Hän eli Hyttiiässä kuolemaansa asti, v Taloon tuli kuitenkin vuonna 1874 uudeksi isännäksi Set Heikkinen, s.1846 Hyrynsalmella. Tuolla vuosikymmenellä Hyttiiässä asui hyvin paljon väkeä: Vänrikki ja nimismies Fredrik August Ståhlberg, s.1790 perheineen. Oskar Adam Tolonen, s.1838 vaimoineen. Tuohon aikaan suoritettiin isojako, jossa Hyttiiän talo muodostettiin yhdistämällä Hyttiiän ja Perttulan talot. Siitä tuli 1/3 manttaalin perintötila no 22 Ylisotkamon kylässä välisenä aikana HyttiIässä asuivat vain maanviljelijät Eskil Tolonen ja Set Heikkinen perheineen. Setin puolella alkoi Sotkamon ensimmäinen kansakoulu ja toimi siellä vuokratiloissa Sen jälkeen se muutti kunnan omistamaan Salmelaan.

13 1910 osti Taavetti Niskanen, s.1858 Eetu Korhoselta HyttiIän talon. Edellinen isäntä oli omistanut talon vain vähän aikaa. Toisen puolen Hyttilää omisti Matti Lukkari -niminen mies, joka lähti Arneriikkaan. Hänen tarkoituksensa oli mennä Titanicilla, mutta hän onnekseen myöhästyi laivasta. Matin talon osti Ville Erkinp Niskanen, s.1884, jolla oli vaimonansa Taavetin tytär Anna Kustaava Niskanen. Taavetti Niskasen ainoa poika Daavid Ilmari Niskanen peri isänsä omistaman osan HyttiIästä, mutta meni Arneriikkaan Hän myi talonsa langoilleen Ville Niskaselle ja Kalle Korhoselle 1927 vuoden alussa. Kallen osuuden nimeksi sovittiin Perttula. Kalle asui kuitenkin Komulasta saamaliaan osuudella, mutta viljeli sieltä pitäen Perttulan maita. Hänen poikansa Jussi on rakentanut Perttulaan talonsa. Saidanlax=Saijanlahti esiintyy Sotkamon verokirjoissa 1690-luvun puolivälissä ensimmäistä kertaa- Siellä asui Sotkamon kappalainen Zacharias Uhlbrandt ja talo oli Y2 manttaalin tila. Hän oli kappalaisena Talon isäntänä oli tämänjälkeen hänen poikansa Erik Uhlbrandt, joka oli Sotkmon nirnisrniehenä Heinä-elokuun vaihteessa 1722 olleet käräjät pidettiin Saijanlahdessa. Vuoden 1723 verokirjassa mainitaan talo hävitetyn vuonna 1716 ja verotus määrättiin V4 manttaalin mukaan. Se tuli suorittaa palkaksi kruununvuodille. Vuoden 1732 verokirjan mukaan Saijanlahden isäntänä on Erik Uhlbrandt s.1699 ja verotus oli 1/2 manttaalin mukainen. Isäntänä jatkoi edellisen kuoltua Zakarias Uhlbrandt, s.1734 ja kuoli Tämän jälkeen Saijanlahti jakautui kahdeksi taloksi. toisessa isännöi vävy Simo Paulin, s.1747 ja toisessa taas oli isäntänä Antti Lukkari, s Vuodesta 1841 alkaen koko Saijanlahden isäntänä oli Tuomas Antinp Korhonen, s.1811 ja hänen vaimonsa Kaarin Karppanen sen emäntänä. Tuomaksen sukulaiset olivat 1700-luvulla asuneet Alasotkamon Vilrnilässäja Lehmimäessä, siis Paakinja Vihtamon suunnalla. Tuomas on talonsa isäntänä vielä seuraavallakin vuosikymmenellä, mutta toiseen puoleen tulee Ristijärveltä isännäksi Reeti Olavinp. Klemetti, s.1815.hänellä on vaimona Anna Kaisa Lukkari, s.1820 Sotkamossa. Perheeseen kuuluu myös Reeti -poika, s Seuraavalla vuosikymmenellä Saijanlahdessa asuu vain Klemettejä. Heidän hallussaan on edelleen toinen puoli Saijanlahtea. Korhosten tulo tapahtui 1900, jolloin Taavetti Korhonen, s.1869 muutti Tipasojan Särkkälästä taloon. Hän osti /9 eli 5/27 osaa perintötilasta, joka oli 5/12 manttaalin talo. Tästä talosta on sitten lohkaistu Taavetin pojan Väinön perheelle Heimolan tila Väinön pitkäksi venähtäneen ( ) sotavankeuden aikana. Heimolan nykyinen isäntä on Väinönp. Jorma Korhonen. Leea Korhonen Minäkö pirttini jättäisin Minäkö pirttini jättäisin, pirttini harmaan ja rakkaan. Tuon pirtin, joka minun syntyvän näki ja kuuli kun elämälle huusin. Ota minut vastaan pieni paljas ihmislapsi joka on alullansa vasta. Suojaa pirtti, että ihmislapsi elämälle varttuis. Vappu Korhonen Muistattehan mainita viitenumeron joka on henkilökohtainen (merkitty käsin) ja olisi mukavaa jos maksaisitte vasta ensi vuoden puolella niin euroihin siirtyminen olisi helpompi toteuttaa kirjanpidossa.

14

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa

Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa Kainuun Korhoset 1200-luku Muolaan ja Metsäkylän pitäjissä Korhola niminen talo 1300-luku Korhonen niminen henkilö oikeudessa nimi tuomiokirjoihin 1500-luku

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot