ILO-asiakirja 2/2009. ILO:n 98. KANSAINVÄLINEN TYÖKONFERENSSI SUOMEN VALTUUSKUNNAN RAPORTTI. Helsinki 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILO-asiakirja 2/2009. ILO:n 98. KANSAINVÄLINEN TYÖKONFERENSSI 3. 19.6.2009 SUOMEN VALTUUSKUNNAN RAPORTTI. Helsinki 2009"

Transkriptio

1 ILO-asiakirja 2/2009 ILO:n 98. KANSAINVÄLINEN TYÖKONFERENSSI SUOMEN VALTUUSKUNNAN RAPORTTI Helsinki 2009 ISSN ISBN

2 SISÄLLYSLUETTELO I ILO:n 98. työkonferenssi 1 1. Työkonferenssin osanottajat ja järjestäytyminen 2. Konferenssin keskeiset tulokset II Työllisyyshuippukokous (Jobs Summit) 4 III Kriisikomitea (Committee of the Whole) 6 IV Yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevä komitea 9 V Tasa-arvokomitea 11 VI HIV/AIDS työelämässä komitea 13 VII Burma/Myanmar erityisistunto 16 VIII Norjan järjestämä oheistapahtuma (Coherence and accountability forum) 17 LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7a: Liite 7b: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Liite 11: Liite 12: Liite 13: Liite 14: Liite 15: Työkonferenssin asialista Suomen valtuuskunnan kokoonpano Komiteoihin osallistuminen Presidentti Tarja Halosen puhe Valtiosihteeri Katariina Poskiparran puhe Pohjoismainen puheenvuoro finanssikomiteassa Pohjoismaiset puheenvuorot applikaatiokomiteassa Swasimaa applikaatiokomiteassa Norjan puheenvuoro EU:n puheenvuoro Burma/Myanmarista EU:n puheenvuoro Valko-Venäjästä EU:n puheenvuoro Kolumbiasta EU:n puheenvuoro kriisikomiteassa Työllisyyssopimus (Global Jobs Pact) Työllisyyshuippukokouksen ohjelma ILO:n pääjohtajan puheenvuoro työllisyyshuippukokouksessa

3

4 1 I ILO:n 98. TYÖKONFERENSSI GENEVESSÄ (Stina Modeen) 1. Konferenssin osanottajat ja järjestäytyminen Työkonferenssin puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Bangladeshin työministeri MOSHARRAF HOSSAIN. Varapuheenjohtaja valittiin äänestämällä ja vaalin voitti Ecuadorin työministeri PALMA CAICEDO. Vastaehdokkaana oli Sudanin työministeri. Konferenssin varapuheenjohtajiksi valittiin työnantajia edustava SAMIR HASSAN ALLAM (Egypti) sekä työntekijöitä edustava JERALD ZELLHOEFER (USA). Konferenssiin osallistui yli 4000 delegaattia neuvonantajineen yhteensä 183 maasta. Naisten osuus delegaateista kasvoi edellisestä vuodesta 3% ollen nyt 28,5%. Ministereitä osallistui yhteensä 172, joista useimmat käyttivät puheenvuoron yleisistunnossa tai työllisyyshuippukokouksessa. Konferenssin yhteyteen perustettiin talouskriisiä ja työllisyysvaikutuksia pohtiva komitea (Committee of the Whole), joka hyväksyi kolmen viikon neuvottelujen jälkeen kolmikantaisen globaalin työllisyyssopimuksen (Global Jobs Pact). ILO:n pääjohtaja Somavia järjesti työkonferenssin yhteydessä työllisyyshuippukokouksen (Jobs Summit) , johon osallistui yhdeksän valtionpäämiestä, seitsemän varapresidenttiä sekä lukuisa joukko työministereitä, työmarkkinaosapuolten johtajia sekä asiantuntijoita. Suomesta huippukokoukseen osallistui Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN. Muut valtionpäämiehet, jotka puhuivat huippukokouksessa, olivat LECH KACZYNSKI (Puola), LULA DA SILVA (Brasilia), NOCOLAS SARCOZY (Ranska), CRISTINA DE KIRCHNER (Argentiina), ARMANDO GUEBUZA (Mosambik), FAURE ESSOZIMNA GNASSINGBÉ (Togo), TERTIUS ZONGO (Burkina Faso) sekä BRUCE GOLDING (Jamaika). Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri KATARIINA POSKIPARTA osallistui konferenssiin ja piti puheenvuoron työkonferenssin yleisistunnossa (valtiosihteerin puhe liitteessä 5). Kansanedustajat ARTO SATONEN, SANNA PERKIÖ ja MARKUS MUSTAJÄRVI osallistuivat työkonferenssiin Suomen valtuuskuntaa johti RAILA KANGASPERKO työ- ja elinkeinoministeriöstä (valtuuskunnan kokoonpano liitteessä 2). Työkonferenssin yhteydessä pidettiin myös useita oheistapahtumia. Lapsityön vastainen päivä pidettiin Tilaisuuteen osallistui ILO:n sihteeristön ohella Geneven kaupunki ja runsaasti koululapsia. Tilaisuus pidettiin näkyvästi Place des Nations aukiolla. Tilaisuus oli samalla ILO:n perussopimuksen 182 (lapsityön pahimmat muodot) 10-vuotisjuhla. ILO:n selvitysten mukaan lapsityövoiman käyttö olisi vähentynyt viime vuosina, mutta talouskriisi uhkaa muuttaa positiivisen kehityssuunnan. ILO:n arvion mukaan maailmassa on noin sata miljoonaa tyttöä lapsityössä. Monissa yhteiskunnissa tytöt eivät saa perusopetusta, mikä heikentää olennaisesti heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan.

5 2 Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Störe järjesti yhdessä ILO:n kanssa oheistapahtuman, jonka aiheena oli kriisin edellyttämä koherenssi (Coherence and accountability forum). Tilaisuudessa puhuivat myös Etelä-Afrikan työministeri Mdladlana sekä Saksan työministeriön valtiosihteeri Detlef Scheele (erillinen raportti sivulla 17). Tanska järjesti 9.6. oheistapahtuman ilmastonmuutoksesta ja sen yhteydestä työllisyyteen. Tilaisuuteen osallistui mm. Tanskan työministeri. Työkonferenssin aikana ILO järjesti myös suurimpien rahoittajamaiden kokouksen (Donor Meeting), johon osallistui edustaja Geneven pysyvästä edustustosta. Työkonferenssin rakenne poikkesi tänä vuonna aiemmista, sillä finanssikriisin työllisyysseurausten arviointi oli rakennettu temaattisten paneelien varaan. Temaattisia keskusteluja oli yhteensä kymmenen. Työllisyyshuipputapaamisen yhteydessä järjestettiin myös paneelikeskusteluja, joita vetivät tunnetut uutistoimittajat maailman eri puolilta. Konferenssikeskusteluihin saatiin näin aiempaa enemmän interaktiivisuutta. Työpäivät venyivät ennätyspitkiksi johtuen täyteen ahdetusta ohjelmasta ja ponnisteluista työllisyyssopimuksen aikaan saamisesta. EU-maat sekä IMEC-maat (joihin EU-maat kuuluvat), valmistelivat kantojaan ja puheenvuorojaan päivittäin aamuisin ennen varsinaisten kokousten alkua sekä ruokatuntien aikana. IMEC-maiden puheenvuorossa, joka pidettiin konferenssin päättyessä, peräänkuulutettiin tiukempaa kokouskuria, lyhyempiä puheaikoja sekä tiiviimpiä kokousasiakirjoja. 2. Konferenssin keskeiset tulokset Työllisyyskriisi ja siitä selviäminen oli konferenssin keskeinen teema tänä vuonna. Pääjohtaja Somavian ehdotus globaalista työllisyyssopimuksesta työllisti konferenssin osanottajia lähes kolmen viikon ajan. Neuvottelut johtivat kolmikantaisen työllisyyssopimuksen (Global Jobs Pact) hyväksymiseen konferenssin viimeisenä päivänä. Konferenssissa vierailleet valtionpäämiehet antoivat sopimukselle vahvan tukensa, joka myös loi poliittista painetta sopimuksen syntymiseen. Pääjohtaja Somavian kokoon kutsuma työllisyyshuippukokous (Jobs Summit ) keskellä konferenssia onnistui hyvin. Huipputapaamiseen osallistui yhdeksän valtionpäämiestä ja lukuisa joukko varapresidenttejä ja ministereitä, jotka keräsivät täydet salit. Huippukokouksen aikataulut pitivät hyvin ja haastava ohjelma saatiin vietyä läpi lähes aikataulussa. Huippukokouksen yhteyteen oli järjestetty useita paneelikeskusteluja, joiden kaikkien seuraaminen kuitenkin verotti kuulijakuntaa loppuillasta. Konferenssi hyväksyi ILO:lle budjetin vuosille Budjetin loppusummaksi hyväksyttiin miljoonaa US dollaria äänestämällä (98% puolesta). Budjettikomiteassa pidettiin pohjoismainen puheenvuoro (liitteessä 6). Konferenssi hyväksyi luonnoksen suositukseksi HIV/AIDS työelämässä, jonka käsittely jatkuu ensi kesänä. (Erillinen raportti sivulla 13.) Tasa-arvoa työelämässä tarkastellut komitea hyväksyi yhteiset kolmikantaiset päätelmät Ruotsin koordinoidessa EU-kantoja. Komitealla oli myös pohjoismainen puheenjohtaja (Norja). Tasa-arvoa oli edellisen kerran käsitelty työkonferenssissa 24 vuotta sitten. (Erillinen raportti sivulla 11.)

6 ILO:n sopimusten noudattamista tarkasteleva ns. normikomitea käsitteli 23 maan tilannetta. Burma/Myanmarista pidettiin erikoisistunto 4.6., josta erillinen raportti sivulla 16. Komiteassa pidettiin myös pohjoismainen puheenvuoro (liitteessä 7a), jonka pääsanoma oli, ettei heikentynyttä työllisyystilannetta ja talouskriisiä saa käyttää työelämän oikeuksien polkemiseen. Pohjoismainen puheenvuoro pidettiin myös Swasimaan tilanteesta (liitteessä 7b). 3

7 4 II TYÖLLISYYSHUIPPUKOKOUS (JOBS SUMMIT) GENEVESSÄ (Stina Modeen) ILO:n työkonferenssin yhteydessä järjestettiin työllisyyshuippukokous, johon osallistui yhdeksän valtionpäämiestä, seitsemän varapresidenttiä sekä lukuisa joukko työministereitä ja työmarkkinaosapuolten edustajia. Päätös korkean tason kokouksen järjestämisestä oli tehty ILO:n hallintoneuvostossa maaliskuussa. Työllisyyshuippukokous oli kutsuttu koolle maailmanlaajuisen työllisyyskriisin johdosta. Työpaikkojen menetykset ovat olleet massiivisia kaikkialla. Tulevaisuuden ennusteet ennakoivat työllisyyden laskua edelleen sekä työttömyyden ja köyhyyden itsepintaista lisääntymistä. Huipputapaaminen kokosi yhteen korkeatasoisia puhujia, jotka hahmottelivat keinoja kriisistä selviämiseen ja antoivat tukensa ILO:n pyrkimyksille nostaa työllisyys- ja sosiaalikysymykset päätöksenteon keskiöön. Tapaamiseen osallistui myös Suomen Tasavallan Presidentti Tarja Halonen, joka puhui kokouksessa Muita arvovaltaisia vieraita olivat Puolan presidentti Lech Kaczynski, Brasilian presidentti Lula da Silva, Ranskan presientti Nicolas Sarcozy, Mosambikin presidentti Armando Buebuza, Argentiinan presidentti Cristina Fernandez de Kirchner, Togon presidentti Faure Gnassimbé, Burkina Fason presidentti Tertius Zongo sekä Jamaikan pääministeri Bruce Golding. Huippukokouksen yhteyteen oli sijoitettu neljä korkean tason asiantuntijapaneelia, joiden aiheet olivat: globaali ja alueellinen koordinaatio, kehitysyhteistyö, kansalliset työllisyysohjelmat kriisin aikana, sekä työelämän oikeudet, työmarkkinavuoropuhelu ja yritysten selviäminen. ILO:n pääjohtajan, Juan Somavian, viesti huippukokoukselle oli nopeuttaa kriisistä selviämistä yhteistyöllä ja yhteisistä pelisäännöistä sopimalla. Somavia painotti sosiaalisen oikeuden ja oikeudenmukaisen globalisaation kuuluvan maailman jokaiseen kolkkaan. Somavia ehdotti yhteisen työllisyyssopimuksen hyväksymistä elpymisen edistämiseksi ja ihmisarvoisen työn ja työllisyyden takaamiseksi kaikille. Somavia peräänkuulutti vahvaa johtajuutta kaikilla tasoilla, mukaan lukien YK ja G20-maat. Yhteistyö on elinehto, jota ilman ei synny tuloksia. Erityisesti työmarkkinayhteistyötä tarvitaan kriisistä selviämiseksi. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen kiitti ILO:a työllisyyskriisin nostamisesta maailmanlaajuiseen keskusteluun. Finanssikriisin seurauksena talouskriisi on levinnyt hälyttävällä vauhdilla maasta toiseen. On törkeää ponnistella kriisistä selviämiseksi ja minimoida kriisin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Tarvittavat toimet edellyttävät laajaa yhteistyötä ja poliittista johtajuutta. Koko YK-järjestelmän ja muiden kansainvälisten instituutioiden osallistuminen on tärkeää tarvittavien uudistuksien tekemiseksi. ILO:n maailmankomissio kiinnitti jo vuonna 2004 huomiota rahoitusjärjestelmien heikkouteen. Maailmankomission suositukset ovat edelleen valideja. Taloudelliset kriisit aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, mikä puolestaan voi johtaa sosiaaliseen ja poliittiseen rauhattomuuteen. Siksi tulisi edistää oikeudenmukaista globalisaatiota, joka keskittyy ihmisiin ja ihmisarvoisen työn edistämiseen. Presidentti Halonen otti myös esille tasa-arvokysymykset työelämässä ja koulutuksessa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan kaikki resurssit ja olemassa oleva kapasiteetti.

8 5 Pohjoismaisen yhteiskunnan kulmakivi on koulutus ja elinikäinen oppiminen. Se on kestävä malli, joka toimii tässäkin tilanteessa. Presidentti Halonen kiinnitti huomiota myös kehitysmaiden tilanteeseen. Vuosituhattavoitteiden toteutumisesta ei saisi tinkiä. Maailman köyhät ovat hyödyntämätön inhimillinen voimavara, jolle on annettava sille kuuluva mahdollisuus. ILO:n viime vuonna hyväksymä julistus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta on selkeä osoitus sitoutumisesta ihmisarvoisen työn edistämiseksi kaikkialla maailmassa. Tätä sitoumusta tulisi kunnioittaa ja siksi ILO:n ehdottamaa työllisyyssopimusta tulisi tukea, sillä se voi auttaa työntekijöitä, heidän perheitään ja myös yrityksiä. Hallitusten ja työmarkkinaosapuolten tulisi yhdessä toimia myös työllisyyssopimuksen toteuttamiseksi. Lopuksi presidentti Halonen otti esille ilmastonmuutoksen ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen merkityksen. Suomi muiden maiden ohella on sitoutunut ilmasto-ohjelmaan ja sen tavoitteisiin. On tärkeää, että myös kehitysmaat osallistuvat tämän tärkeän tavoitteen noudattamiseen. Talouskriisi voi toimia myös silmien avaajana. Elvytysstrategiat voivat olla myös vihreitä, ja tukea innovaatioita ja ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä avaten matalahiilisen tulevaisuuden mahdollisuudet kaikille. Tällaiset strategiat voivat synnyttää työpaikkoja kaikkialla maailmassa. Myös naisten osallistuminen ilmastokysymysten käsittelyyn on tärkeää, erityisesti kehitysmaissa, missä naiset kantavat raskaimman vastuun arjen pyörittämisestä. Kestäviä ratkaisuja voidaan löytää vain jos sekä naiset että miehet osallistuvat päätöksentekoon. Viivyttely ei paranna tilannetta. On korkea aika löytää yhteinen tahto kestävän kehityksen edistämiseksi luonnon ja ihmisen välille. Presidentti Halosen puhe kokonaisuudessaan liitteessä 4. Kaikkien työllisyyshuippukokouksessa puhuneiden valtionpäämiesten puheet löytyvät ILO:n nettisivuilta (www.ilo.org). Työnantajien puheenvuorossa korostettiin rahoitusmahdollisuuksien jatkuvuutta yritysten kannalta. Keep credit flowing, economies moving again.. Kuluttajien luottamus, työelämän oikeuksien kunnioittaminen, yrittäjyyden edistäminen, työpaikkojen säilyttäminen, rahoitussektorin tasapainottaminen, riittävä sosiaaliturva, ympäristöpolitiikka, avoin kauppa ja sosiaalidialogi ovat kaikki yhtä tärkeitä kriisistä selviämisessä. Työntekijät puolestaan muistuttivat työttömyyden ja köyhyyden lisääntymisestä. Palkkojen alennuksia tulisi välttää, työelämän standardeja kunnioittaa, ja ILO:n instrumentteja käyttää köyhyyden vähentämiseksi. Työntekijät näkivät neuvoteltavan työllisyyssopimuksen sisältävän oikeita elementtejä kriisistä selviämiseksi. Kolmipäiväinen huippukokouksen keskeiset johtopäätökset huomioitiin konferenssin kriisikomitean työssä ja kolmikantaisesti hyväksytyssä globaalissa työllisyyssopimuksessa (Global Jobs Pact).

9 6 III COMMITTEE OF THE WHOLE TYÖLLISYYSKRIISIKOMITEA (Stina Modeen) Komitea kriisistä selviämiseen päätettiin ottaa työkonferenssin asialistalle maaliskuussa 2009 ILO:n hallintoneuvoston kokouksessa. ILO:n sihteeristö laati kevään aikana komitean työn pohjaksi tausta-asiakirjan Tackling the Global Jobs Crisis Recovery through Decent Work Policies. Tausta-asiakirjassa analysoidaan finanssikriisin työllisyysvaikutuksia ja tarvittavia toimenpiteitä kriisistä selviämiseksi sekä ehdotetaan yhteisen työllisyyssopimuksen laatimista. Komitea aloitti työnsä 3. kesäkuuta 2009 ja lopetti työnsä konferenssin viimeisenä päivänä hyväksymällä yksimielisesti kolmikantaisesti neuvotellun työllisyyssopimuksen (Global Jobs Pact). Komitean puheenjohtajaksi valittiin Puolan Geneven suurlähettiläs Z Rapacki, ja varapuheenjohtajiksi työnantajia edustanut D Funes de Rioja sekä työntekijöitä edustanut Sir Roy Trotman. Komitean raportoijana toimi Iris Dembsher Itävallasta. Suomen edustajat komiteassa olivat Raila Kangasperko ja Stina Modeen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Simo Pinomaa ja Anu Sajavaara EK:sta ja Ville Kopra ja Katja Lehto- Komulainen SAK:sta. Komitean työ jakaantui kolmeen segmenttiin: temaattisiin dialogeihin, yleiskeskusteluihin ja neuvotteluihin loppuasiakirjasta (työllisyyssopimus). Työllisyyssopimuksen valmisteluja varten asetettiin kolmikantainen ns. drafting group, johon Euroopan maista nimettiin EUpuheenjohtajamaa Tsekki sekä Saksa ja UK. Temaattisia dialogeja oli yhteensä kymmenen ja ne oli rakennettu asiantuntijapaneeleista. Näin keskusteluista haluttiin tehdä interaktiivisempia. Dialogien aiheet ja keskeiset johtopäätökset olivat seuraavat: 1. Is recovery in sight? Vaikea työllisyyskriisi tulossa. Pieniä valonpilkahduksia ( green shoots ) näköpiirissä, mutta maailmantalous ei ala kasvaa ennen vuoden 2009 loppua, vaan todennäköisesti vasta vuoden 2010 puolella. Talouskasvu tulee olemaan hidasta. Työllisyys elpyy paljon talouskasvua hitaammin. Kriisin syihin tulee puuttua; rahoitusjärjestelmiä tulee uudistaa ja säädellä riittävästi. Progressiivinen verotus on avainasemassa sosiaalipoliittisten toimenpiteiden tukemiseksi. Kehittyvien maiden haavoittuvuuteen kiinnitettävä huomiota mm. protektionismia välttämällä. Kehitysmaita tuettaessa varottava ehdollista kriisitukea. Jotkut asiantuntijat nostivat esille vientivetoisen kasvumallin (export led growth) korvautumisen tulevaisuudessa kysyntävetoisella kasvumallilla (consumer/demand led growth). 2.Policy responses in developed countries Elvytyspakettien tulisi sisältää tehokkaita toimia, niiden tulisi olla oikea-aikaisia ja koordinoituja, ja sisällöltään harkittuja ja sisältää sosiaalinen dimensio. ILO:n tulisi identifioida hyviä käytäntöjä ja tarjota niitä jäsenmaiden käyttöön sekä toimia yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

10 7 3. Policy responses in developing countries Kriisi ei alkanut kehitysmaista. Kauppa on kärsinyt paljon enemmän kuin rahoitusmarkkinat (trade shock). Siirtolaisten kotiin lähettämät varat ovat pienentyneet voimakkaasti. Harmaa talous lisääntyy, samoin köyhyys. Sosiaaliturva ei kata läheskään kaikkia. Pienten yritysten rahoituksen saanti on vaikeaa. ILO:n tulisi lähettää maakohtaisia asiantuntijoita, satsata erityisesti harmaan talouden (informal economy) vähentämiseen sekä rahoittaa muiden kv-toimijoiden kanssa maakohtaisia Decent Work-ohjelmia. 4. The role of international labour standards in crisis response; the standards package ILO:n instrumentit ovat relevantteja myös kriisin aikana. Standardit ja oikeudet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat rauhan edellytyksiä. Kriisin aikana riski mm. pakkotyön käytölle kasvaa, samoin ihmiskauppa, diskriminaatio, lapsityö. Harmaa talous kasvaa rajusti erityisesti kehitysmaissa. Naisten työllisyystilanne vaikeutuu. ILO:n tulisi arvioida elvytyspaketteja työelämän normein osalta; onko niiden noudattaminen tuloksellista. 5. Social Dialogue Tarvitaan innovatiivista lähestymistapaa sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Työmarkkinavuoropuhelu, joka pitää sisällään myös tiedottamisen ja konsultaation, voi ehkäistä sosiaalisia konflikteja. Tarvitaan molemminpuolista luottamusta ja neuvottelutilaa. Kaikilla mailla on omat traditionsa ja instituutiot, joten ei ole yhtä ainoaa mallia. ILO:n tulisi toimia katalysaattorina globaalien ratkaisujen saamiseksi kriisitilanteessa, yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. 6. Wages and working conditions Erilaisia mahdollisuuksia; työn jakamista (work sharing), hyötyjen ja haittojen analysoimista, hallituksella oma rooli julkisten ohjelmiensa kautta. Sopimukset tulee neuvotella kolmikantaisesti, ja erityisjärjestelyjen tulisi olla määräaikaisia. Palkkadeflaatiota tulisi välttää työllisyyskriisin ratkaisemiseksi, minimitulopolitiikkaa tulisi harkita. 7. Labour market policies to support jobs recovery Aktiivista työmarkkinapolitiikkaa tarvitaan. Ihmiset tulisi pitää työelämässä, sosiaalista kriisiä pitää välttää. Pitkäaikaistyöttömyyttä tulisi ehkäistä, työllistämistä tukea. Julkisten työvoimapalveluiden rooli kasvaa työttömyyden lisääntyessä, samoin koulutukseen investointien merkitys. ILO:n tulisi arvioida toimivia malleja ja jakaa niistä tietoa. 8. Sustainable enterprises Kriisistä selviämiseen tarvitaan kestävää yritystoimintaa. Pienten ja keskisuurten yritysten tilanne kriittisin, sillä ne ovat kuitenkin työpaikkojen luomisen suhteen etualalla. Hyppy mikroyrityksestä pieneen (yritykseen) on maailman pisin hyppy. Pk-yritysten lainansaantiin tulee kiinnittää huomiota, myös verotuskohtelu tärkeää. Yritteliäisyyttä on tuettava (siirtolaiset, naiset), kehitysmaiden ongelmat nostettava esille. ILO:n lisättävä teknisen tuen ohjelmiaan erityisesti pksektorin auttamiseksi. 9. Social protection Kriisi pahentaa sosiaalista kriisiä; yli 50 % ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Vähintään 200 miljoonaa ihmistä uhkaa köyhyys ja 50 miljoonaa ihmistä työttömyys kriisin seurauksena. YK:n vuosituhattavoitteiden toteutuminen vaarassa, mikä kasvattaa epätasa-arvoa. Vain joka viides työntekijä maailmassa nauttii riittävästä sosiaaliturvasta. Sosiaaliturva on ihmisoikeus. Sosiaaliturvajärjestelmät voivat toimia sosiaalisina ja taloudellisina vakauttajina. Ne

11 8 maat, joissa on toimivat sosiaaliturvajärjestelmät, ovat paremmassa asemassa elpymisen ja kehityksen suhteen. ILO:lta odotetaan aktiivista roolia. 10. Fair, inclusive and sustainable globalisation Kyseessä on sekä työllisyys että ympäristökriisi; miten tehdä niistä yhteinen mahdollisuus? Infrastruktuurihankkeet, jos oikein suunniteltuja, voivat olla kestäviä ratkaisuja. Vihreät poliittiset ratkaisut voivat edistää ihmisarvoista työtä kehitysmaissa, jos esim. vihreää teknologiaa siirretään niihin ja toimet ovat anti-syklisiä. Finanssijärjestelmän tervehdyttäminen on avainasemassa. ILO:n rooli tärkeä; yhteistyö muiden kv-järjestöjen kanssa. Business as usual ei voi tulla nyt kysymykseen. Yleiskeskusteluissa EU piti muiden maaryhmien ohella useita puheenvuoroja (tärkeimmät liitteessä 12). EU-maat koordinoivat kantojaan päivittäisissä kokouksissaan. EU toimi kiinteässä yhteistyössä IMEC-maiden kanssa, minkä mahdollisti mm. USA:n rakentava ja yhteistyöhakuinen asenne. Myös Kiina esiintyi rakentavasti ja määrätietoisesti työllisyyssopimuksen aikaansaamiseksi. Samoin Venäjä käytti rakentavia puheenvuoroa ja korosti Kiinan tavoin ILO:n roolia työllisyyskriisistä selviämiseksi. Kehitysmaiden osallistuminen yleiskeskusteluihin vaihteli aiheryhmittäin. Ne halusivat loppuasiakirjaan takeet siitä, että kehitysmaiden tilanne huomioidaan riittävästi. Komitean työtä ohjasi yhteinen pyrkimys mahdollisimman konkreettisen ja käyttökelpoisen työllisyyssopimuksen laatimiseksi. Työnantajat ja työntekijät yhdessä hallitusten kanssa tekivät työtä säädyllisistä työajoista piittaamatta. Työpäivät venyivät iltamyöhään ja molemmat lauantait hyödynnettiin täysimääräisesti. Komitean työn lopputuloksena saatiin aikaan yhteisesti hyväksytty työllisyyssopimus Global Jobs Pact, mikä pitää sisällään erilaisia toimenpidesuosituksia ja vaihtoehtoja työllisyyskriisistä selviämiseksi. Sopimus koostuu neljästä osasta: nykytilanteen analyysista, pääperiaatteista elpymisen ja kehityksen liikkeelle saamiseksi, ihmisarvoisen työn edistämisestä kriisin aikana, sekä suosituksista tuleviksi toimenpiteiksi. Sopimus pyrkii tarjoamaan hyviksi havaittuja toimenpidesuosituksia työmarkkinoiden elvyttämiseksi päättäjien käyttöön. Kolmikantaisen neuvottelutien käyttäminen elvytysratkaisuja tehtäessä on yksi keskeinen suositus. Työpaikkojen luominen ja sosiaaliturvan tason turvaaminen sekä työelämän oikeuksien kunnioittaminen ovat keskeisiä sopimuksen elementtejä. Sopimukseen on sisällytetty myös ILO:n toimet, joilla järjestö voi auttaa jäsenmaitaan selviämään kriisistä ja sen seurauksista. Sopimus pohjautuu vahvasti julistukseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, joka hyväksyttiin ILO:ssa vuonna (Global Jobs Pact kokonaisuudessaan liitteessä 13). Sopimuksen status on päätöslauselma. Se ei ole juridisesti sitova asiakirja, vaan yhteisesti hyväksytty lähestymistapa kriisistä selviämiseksi. Sopimuksen toteuttamista tullaan jatkossa seuraamaan ILO:n hallintoneuvostossa. Sopimuksen toivotaan johtavan kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpideohjelmiin sekä vahvempaan multilateraaliseen koordinaatioon. Se tukee osaltaan ILO:n työkalupakkia (Toolkit for Mainstreaming Employment and Decent Work) työllisyyden sisällyttämiseksi kansainvälisten organisaatioiden päätöksentekoon.

12 9 IV YLEISSOPIMUSTEN JA SUOSITUSTEN SOVELTAMISTA KÄSITTELEVÄ KOMITEA (APPLIKAATIOKOMITEA) (Liisa Saastamoinen) ILOn 98. työkonferenssin yleissopimusten soveltamista käsittelevän applikaatiokomitean ensimmäinen viikko alkoi vaaleilla, joissa valittiin komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. puheenjohtajaksi valittiin Brasilian hallituksen neuvonantaja Sergio Paixao Pardo, joka on toiminut puheenjohtajana myös aikaisempien työkonferenssien applikaatiokomiteassa. Varapuheenjohtajiksi tulivat Belgian Luc Cortebec (työntekijät) ja USAn Edward Potter (työnantajat). Komitean raportoijaksi valittiin namibialainen Christiaan Horn (hallitus). Applikaatiokomitean ensimmäinen viikko omistettiin ILOn pysyvän asiantuntijakomitean raportin ja sen erillisenä laitoksena julkaiseman Occupational Safety and Health - tutkimuksen käsittelyyn. Käydyssä keskustelussa korostettiin, että taloudellisesta kriisistä huolimatta työturvallisuus on taattava, koska se on myös yritysten tuottavuuden suhteen avainasemassa. Komitea korosti, että työnantajien, työntekijöiden ja hallitusten on yhdessä toimittava sen edistämiseksi sekä kansallisella tasolla että yrityksissä.. Yleiskeskustelun yhteydessä annetussa IMEC- maiden samoin kuin EU-maiden yhteisissä lausunnoissa käsiteltiin mm. komitean työtapoja ja korostettiin normitoiminnan merkitystä. Myanmaria koskeva erityisistunto, jonka aiheena on vuosikausia jatkunut hallituksen suojeluksessa harjoitettu pakkotyö, pidettiin lauantaina. Keskustelun tuloksena todettiin, että asiassa on edistytty kovin vähän ja että hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pakkotyö estettäisiin kokonaan ja määrättäisiin sen harjoittamisesta asianmukaiset rangaistukset. Henkilöt, jotka ilmoittavasta pakkotyöstä ILOlle eivät saa joutua vastatoimien kohteeksi. Positiivista oli kuitenkin se, että pakkotyöstä valittaminen on edelleen mahdollista ja että viranomaiset joissakin tapauksissa ovat ryhtyneet toimimaan asiassa, joskin hitaasti. Lisäksi hallituksen ja ILOn välistä yhteistoimintasopimusta, jonka tarkoituksena on edistää pakkotyön eliminoimista, voimassaoloaikaa jatkettiin. Komitea pyysi hallitusta myös vapauttamaan Daw Aung San Syin viivyttelemättä. Komitean toinen viikko omistettiin yksittäisten maitten tapaan käsitellä yleissopimuksia. Arvostelun kohteeksi joutuivat tällä kertaa yleissopimuksen nro 81 (työsuojelu) johdosta Nigeria, yleissopimuksen nro 87 (ammatillinen järjestäytyminen) johdosta Etiopia, Filippiinit, Guatemala, Kolumbia, Myanmar, Pakistan, Panama, Swazimaa, Turkki, Valko-Venäjä ja Venezuela, yleissopimuksen nro 97 (muuttavat työntekijät) johdosta Israel, yleissopimuksen nro 98 (järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus) johdosta Costa- Rica, yleissopimuksen nro 100 (samapalkkaisuus) johdosta Mauretania, yleissopimuksen nro 111 (syrjintä) johdosta Iran, Korea ja Kuweit,

13 10 yleissopimuksen nro 138 (työhön pääsemistä kokeva vähimmäisikä) johdosta Malesia, yleissopimuksen nro 143 (ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläinen kohtelu) johdosta Italia, yleissopimuksen nro 169 (alkuperäiskansat) johdosta Peru, yleissopimuksen nro 182 (lapsityön pahimpien muotojen estäminen) johdosta Kongon demokraattinen tasavalta ja Venäjä. Komitean Swazimaata koskeva loppupäätelmä annettiin erityisessä Special Paragraf muodossa, jolla halutaan osoittaa erityisen vaikeaa tapausta. Myös Pohjoismaat (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska) antoivat kyseisestä tapauksen yhteisen lausunnon EU-maiden yhteisissä lausunnoissa arvosteltiin Kolumbiaa, Myanmaria ja Valko-Venäjää.

14 11 V TASA-ARVOKOMITEA (Tarja Heinilä-Hannikainen) ILO:n kansainvälisessä työkonferenssissa oli talouskriisin ja HIV/AIDS-komitean lisäksi kolmantena aiheena naisten ja miesten välinen tasa-arvo, jota käsittelevä komitea oli järjestetty tätä aiemmin viimeksi yli kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna Työkonferenssin avauspuheessaan pääjohtaja Somavia toivoi toimia ILO työkonferensseihin osallistujien nykyistä tasapuolisemman sukupuolijaon aikaansaamiseksi. Kolmikantainen tasa-arvokomitea käytti ensimmäisen istuntoviikkonsa yleiskeskusteluun ILOsihteeristön laatiman laajan, tasa-arvoa työelämässä käsittelevän raportin perusteella. Istuntoviikkojen välisenä lauantaina istui draftausryhmä, joka laati luonnoksen komitean päätelmiksi. EU-puolella hallitusten edustajat kommentoivat ryhmän laatimaa luonnosta sunnuntaina, maanantaina istui tasa-arvon IMEC-ryhmä (ns. kehittyneet maat) ja loppuajan komitea käytti päätelmäluonnokseen tehtyjen 187 muutosehdotuksen käsittelyyn. Päätelmät käsittelevät työelämän tasa-arvokysymyksiä laajasti (mm. palkkaerot, segregaatio, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, valtavirtaistaminen), mennen yllättävän pitkälle ottaen huomioon, että toimikenttänä ovat kaikki maanosat. Esimerkiksi vanhempainvapaiden jakaminen ja isyysvapaat ovat tekstissä hyvin esillä. Päätelmien aihepiirit liittyvät myös talouskriisiin, minkä vuoksi tasa-arvokomitean päätelmät vietiin kriisikomitean käsittelyyn Muutosehdotuksia tasa-arvokomiteassa käsiteltäessä äänessä olivat EU:n lisäksi lähinnä muut kehittyneet maat kuten Uusi-Seelanti ja Australia. Tämä saattaa tarkoittaa, että päätelmät ovat niin pitkälle meneviä, etteivät ne mahdollisesti ole tämän hetkisessä tilanteessa realistinen pohja kehittyvien maiden tasaarvokeskustelulle. Tasa-arvokysymysten seurannasta ILO -tasolla ei päätelmiin kirjattu konkreettista esitystä, vaan asia jää ILO:n tasa-arvosihteeristön hoitoon. Tasa-arvokomitea työskenteli täysistunnossa puheenjohtajana norjalainen Fredrik Arthur, varapuheenjohtajina työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajat. Komitean työhön osallistui 109 maata. Lisäksi säännöllisesti kokoontui EU-maiden ryhmä, puheenjohtajanaan Marianne Laxen Ruotsista (Tsekki oli luopunut EU pj-roolistaan) ja IMEC ryhmä (EU, USA, Uusi-Seelanti, Australia, Japani, Norja, Sveitsi), jonka koordinaattorina toimi Itävallan edustaja Eva-Maria Fehringer. Suomesta hallitusta edusti Tarja Heinilä-Hannikainen, työnantajajärjestöjä 1. viikon ajan Simopekka Koivu ja 2. viikon ajan Anu Sajavaara EK:sta sekä työntekijäjärjestöjä Paula Ilveskivi AKAVA:sta. Komitean 1. viikko kului yleiskeskusteluun ILO:n tasa-arvosihteeristön (johtaja Jane Hodges) laatiman parisataasivuisen raportin pohjalta. Raportin lähtökohtana on, että ILO:n decent work - konsepti kattaa laajalti miesten ja naisten välisen tasa-arvon kysymyksiä ja konseptia tulee tarkastella valtavirtaistaminen huomioiden. Samoin nykyinen talouskriisi vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin. Yleiskeskustelussa eri maat esittelivät lainsäädäntöään ja käytäntöjään. EU käytti tällöin yhteisen puheenvuoron. Puheenvuorossaan EU korosti tasa-arvon olevan väline taloudellisen kasvun saavuttamiseen ja köyhyyden vähentämiseen.

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO Kaikki ihmiset, katsomatta rotuun, uskontoon tai sukupuoleen, ovat oikeutettuja työskentelemään aineellisen hyvinvointinsa ja henkisen kehityksensä hyväksi vapaissa ja taloudellisesti

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.4.2014 COM(2014) 239 final 2014/0131 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa Euroopan unionin puolesta noudatettavasta kannasta suositukseen,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

1.6.2015. käytiin huhtikuussa 2015 New Yorkissa. Toteutuessaan. puolet maailman BKT:sta ja kolmanneksen kaupasta. syyskuussa 2014. lokakuussa 2014.

1.6.2015. käytiin huhtikuussa 2015 New Yorkissa. Toteutuessaan. puolet maailman BKT:sta ja kolmanneksen kaupasta. syyskuussa 2014. lokakuussa 2014. Lauri Kangasniemi Muistio 1 (5) 1.6.2015 KÄYNNISSÄ OLEVIA KAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUJA EU Yhdysvallat (TTIP) Kanada (CETA) Singapore Malesia Vietnam Thaimaa Yhdeksän neuvottelukierrosta Viimeisin käytiin

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10. FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.2011 1 FLEGT-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot