ILO-asiakirja 2/2009. ILO:n 98. KANSAINVÄLINEN TYÖKONFERENSSI SUOMEN VALTUUSKUNNAN RAPORTTI. Helsinki 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILO-asiakirja 2/2009. ILO:n 98. KANSAINVÄLINEN TYÖKONFERENSSI 3. 19.6.2009 SUOMEN VALTUUSKUNNAN RAPORTTI. Helsinki 2009"

Transkriptio

1 ILO-asiakirja 2/2009 ILO:n 98. KANSAINVÄLINEN TYÖKONFERENSSI SUOMEN VALTUUSKUNNAN RAPORTTI Helsinki 2009 ISSN ISBN

2 SISÄLLYSLUETTELO I ILO:n 98. työkonferenssi 1 1. Työkonferenssin osanottajat ja järjestäytyminen 2. Konferenssin keskeiset tulokset II Työllisyyshuippukokous (Jobs Summit) 4 III Kriisikomitea (Committee of the Whole) 6 IV Yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevä komitea 9 V Tasa-arvokomitea 11 VI HIV/AIDS työelämässä komitea 13 VII Burma/Myanmar erityisistunto 16 VIII Norjan järjestämä oheistapahtuma (Coherence and accountability forum) 17 LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7a: Liite 7b: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Liite 11: Liite 12: Liite 13: Liite 14: Liite 15: Työkonferenssin asialista Suomen valtuuskunnan kokoonpano Komiteoihin osallistuminen Presidentti Tarja Halosen puhe Valtiosihteeri Katariina Poskiparran puhe Pohjoismainen puheenvuoro finanssikomiteassa Pohjoismaiset puheenvuorot applikaatiokomiteassa Swasimaa applikaatiokomiteassa Norjan puheenvuoro EU:n puheenvuoro Burma/Myanmarista EU:n puheenvuoro Valko-Venäjästä EU:n puheenvuoro Kolumbiasta EU:n puheenvuoro kriisikomiteassa Työllisyyssopimus (Global Jobs Pact) Työllisyyshuippukokouksen ohjelma ILO:n pääjohtajan puheenvuoro työllisyyshuippukokouksessa

3

4 1 I ILO:n 98. TYÖKONFERENSSI GENEVESSÄ (Stina Modeen) 1. Konferenssin osanottajat ja järjestäytyminen Työkonferenssin puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Bangladeshin työministeri MOSHARRAF HOSSAIN. Varapuheenjohtaja valittiin äänestämällä ja vaalin voitti Ecuadorin työministeri PALMA CAICEDO. Vastaehdokkaana oli Sudanin työministeri. Konferenssin varapuheenjohtajiksi valittiin työnantajia edustava SAMIR HASSAN ALLAM (Egypti) sekä työntekijöitä edustava JERALD ZELLHOEFER (USA). Konferenssiin osallistui yli 4000 delegaattia neuvonantajineen yhteensä 183 maasta. Naisten osuus delegaateista kasvoi edellisestä vuodesta 3% ollen nyt 28,5%. Ministereitä osallistui yhteensä 172, joista useimmat käyttivät puheenvuoron yleisistunnossa tai työllisyyshuippukokouksessa. Konferenssin yhteyteen perustettiin talouskriisiä ja työllisyysvaikutuksia pohtiva komitea (Committee of the Whole), joka hyväksyi kolmen viikon neuvottelujen jälkeen kolmikantaisen globaalin työllisyyssopimuksen (Global Jobs Pact). ILO:n pääjohtaja Somavia järjesti työkonferenssin yhteydessä työllisyyshuippukokouksen (Jobs Summit) , johon osallistui yhdeksän valtionpäämiestä, seitsemän varapresidenttiä sekä lukuisa joukko työministereitä, työmarkkinaosapuolten johtajia sekä asiantuntijoita. Suomesta huippukokoukseen osallistui Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN. Muut valtionpäämiehet, jotka puhuivat huippukokouksessa, olivat LECH KACZYNSKI (Puola), LULA DA SILVA (Brasilia), NOCOLAS SARCOZY (Ranska), CRISTINA DE KIRCHNER (Argentiina), ARMANDO GUEBUZA (Mosambik), FAURE ESSOZIMNA GNASSINGBÉ (Togo), TERTIUS ZONGO (Burkina Faso) sekä BRUCE GOLDING (Jamaika). Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri KATARIINA POSKIPARTA osallistui konferenssiin ja piti puheenvuoron työkonferenssin yleisistunnossa (valtiosihteerin puhe liitteessä 5). Kansanedustajat ARTO SATONEN, SANNA PERKIÖ ja MARKUS MUSTAJÄRVI osallistuivat työkonferenssiin Suomen valtuuskuntaa johti RAILA KANGASPERKO työ- ja elinkeinoministeriöstä (valtuuskunnan kokoonpano liitteessä 2). Työkonferenssin yhteydessä pidettiin myös useita oheistapahtumia. Lapsityön vastainen päivä pidettiin Tilaisuuteen osallistui ILO:n sihteeristön ohella Geneven kaupunki ja runsaasti koululapsia. Tilaisuus pidettiin näkyvästi Place des Nations aukiolla. Tilaisuus oli samalla ILO:n perussopimuksen 182 (lapsityön pahimmat muodot) 10-vuotisjuhla. ILO:n selvitysten mukaan lapsityövoiman käyttö olisi vähentynyt viime vuosina, mutta talouskriisi uhkaa muuttaa positiivisen kehityssuunnan. ILO:n arvion mukaan maailmassa on noin sata miljoonaa tyttöä lapsityössä. Monissa yhteiskunnissa tytöt eivät saa perusopetusta, mikä heikentää olennaisesti heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan.

5 2 Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Störe järjesti yhdessä ILO:n kanssa oheistapahtuman, jonka aiheena oli kriisin edellyttämä koherenssi (Coherence and accountability forum). Tilaisuudessa puhuivat myös Etelä-Afrikan työministeri Mdladlana sekä Saksan työministeriön valtiosihteeri Detlef Scheele (erillinen raportti sivulla 17). Tanska järjesti 9.6. oheistapahtuman ilmastonmuutoksesta ja sen yhteydestä työllisyyteen. Tilaisuuteen osallistui mm. Tanskan työministeri. Työkonferenssin aikana ILO järjesti myös suurimpien rahoittajamaiden kokouksen (Donor Meeting), johon osallistui edustaja Geneven pysyvästä edustustosta. Työkonferenssin rakenne poikkesi tänä vuonna aiemmista, sillä finanssikriisin työllisyysseurausten arviointi oli rakennettu temaattisten paneelien varaan. Temaattisia keskusteluja oli yhteensä kymmenen. Työllisyyshuipputapaamisen yhteydessä järjestettiin myös paneelikeskusteluja, joita vetivät tunnetut uutistoimittajat maailman eri puolilta. Konferenssikeskusteluihin saatiin näin aiempaa enemmän interaktiivisuutta. Työpäivät venyivät ennätyspitkiksi johtuen täyteen ahdetusta ohjelmasta ja ponnisteluista työllisyyssopimuksen aikaan saamisesta. EU-maat sekä IMEC-maat (joihin EU-maat kuuluvat), valmistelivat kantojaan ja puheenvuorojaan päivittäin aamuisin ennen varsinaisten kokousten alkua sekä ruokatuntien aikana. IMEC-maiden puheenvuorossa, joka pidettiin konferenssin päättyessä, peräänkuulutettiin tiukempaa kokouskuria, lyhyempiä puheaikoja sekä tiiviimpiä kokousasiakirjoja. 2. Konferenssin keskeiset tulokset Työllisyyskriisi ja siitä selviäminen oli konferenssin keskeinen teema tänä vuonna. Pääjohtaja Somavian ehdotus globaalista työllisyyssopimuksesta työllisti konferenssin osanottajia lähes kolmen viikon ajan. Neuvottelut johtivat kolmikantaisen työllisyyssopimuksen (Global Jobs Pact) hyväksymiseen konferenssin viimeisenä päivänä. Konferenssissa vierailleet valtionpäämiehet antoivat sopimukselle vahvan tukensa, joka myös loi poliittista painetta sopimuksen syntymiseen. Pääjohtaja Somavian kokoon kutsuma työllisyyshuippukokous (Jobs Summit ) keskellä konferenssia onnistui hyvin. Huipputapaamiseen osallistui yhdeksän valtionpäämiestä ja lukuisa joukko varapresidenttejä ja ministereitä, jotka keräsivät täydet salit. Huippukokouksen aikataulut pitivät hyvin ja haastava ohjelma saatiin vietyä läpi lähes aikataulussa. Huippukokouksen yhteyteen oli järjestetty useita paneelikeskusteluja, joiden kaikkien seuraaminen kuitenkin verotti kuulijakuntaa loppuillasta. Konferenssi hyväksyi ILO:lle budjetin vuosille Budjetin loppusummaksi hyväksyttiin miljoonaa US dollaria äänestämällä (98% puolesta). Budjettikomiteassa pidettiin pohjoismainen puheenvuoro (liitteessä 6). Konferenssi hyväksyi luonnoksen suositukseksi HIV/AIDS työelämässä, jonka käsittely jatkuu ensi kesänä. (Erillinen raportti sivulla 13.) Tasa-arvoa työelämässä tarkastellut komitea hyväksyi yhteiset kolmikantaiset päätelmät Ruotsin koordinoidessa EU-kantoja. Komitealla oli myös pohjoismainen puheenjohtaja (Norja). Tasa-arvoa oli edellisen kerran käsitelty työkonferenssissa 24 vuotta sitten. (Erillinen raportti sivulla 11.)

6 ILO:n sopimusten noudattamista tarkasteleva ns. normikomitea käsitteli 23 maan tilannetta. Burma/Myanmarista pidettiin erikoisistunto 4.6., josta erillinen raportti sivulla 16. Komiteassa pidettiin myös pohjoismainen puheenvuoro (liitteessä 7a), jonka pääsanoma oli, ettei heikentynyttä työllisyystilannetta ja talouskriisiä saa käyttää työelämän oikeuksien polkemiseen. Pohjoismainen puheenvuoro pidettiin myös Swasimaan tilanteesta (liitteessä 7b). 3

7 4 II TYÖLLISYYSHUIPPUKOKOUS (JOBS SUMMIT) GENEVESSÄ (Stina Modeen) ILO:n työkonferenssin yhteydessä järjestettiin työllisyyshuippukokous, johon osallistui yhdeksän valtionpäämiestä, seitsemän varapresidenttiä sekä lukuisa joukko työministereitä ja työmarkkinaosapuolten edustajia. Päätös korkean tason kokouksen järjestämisestä oli tehty ILO:n hallintoneuvostossa maaliskuussa. Työllisyyshuippukokous oli kutsuttu koolle maailmanlaajuisen työllisyyskriisin johdosta. Työpaikkojen menetykset ovat olleet massiivisia kaikkialla. Tulevaisuuden ennusteet ennakoivat työllisyyden laskua edelleen sekä työttömyyden ja köyhyyden itsepintaista lisääntymistä. Huipputapaaminen kokosi yhteen korkeatasoisia puhujia, jotka hahmottelivat keinoja kriisistä selviämiseen ja antoivat tukensa ILO:n pyrkimyksille nostaa työllisyys- ja sosiaalikysymykset päätöksenteon keskiöön. Tapaamiseen osallistui myös Suomen Tasavallan Presidentti Tarja Halonen, joka puhui kokouksessa Muita arvovaltaisia vieraita olivat Puolan presidentti Lech Kaczynski, Brasilian presidentti Lula da Silva, Ranskan presientti Nicolas Sarcozy, Mosambikin presidentti Armando Buebuza, Argentiinan presidentti Cristina Fernandez de Kirchner, Togon presidentti Faure Gnassimbé, Burkina Fason presidentti Tertius Zongo sekä Jamaikan pääministeri Bruce Golding. Huippukokouksen yhteyteen oli sijoitettu neljä korkean tason asiantuntijapaneelia, joiden aiheet olivat: globaali ja alueellinen koordinaatio, kehitysyhteistyö, kansalliset työllisyysohjelmat kriisin aikana, sekä työelämän oikeudet, työmarkkinavuoropuhelu ja yritysten selviäminen. ILO:n pääjohtajan, Juan Somavian, viesti huippukokoukselle oli nopeuttaa kriisistä selviämistä yhteistyöllä ja yhteisistä pelisäännöistä sopimalla. Somavia painotti sosiaalisen oikeuden ja oikeudenmukaisen globalisaation kuuluvan maailman jokaiseen kolkkaan. Somavia ehdotti yhteisen työllisyyssopimuksen hyväksymistä elpymisen edistämiseksi ja ihmisarvoisen työn ja työllisyyden takaamiseksi kaikille. Somavia peräänkuulutti vahvaa johtajuutta kaikilla tasoilla, mukaan lukien YK ja G20-maat. Yhteistyö on elinehto, jota ilman ei synny tuloksia. Erityisesti työmarkkinayhteistyötä tarvitaan kriisistä selviämiseksi. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen kiitti ILO:a työllisyyskriisin nostamisesta maailmanlaajuiseen keskusteluun. Finanssikriisin seurauksena talouskriisi on levinnyt hälyttävällä vauhdilla maasta toiseen. On törkeää ponnistella kriisistä selviämiseksi ja minimoida kriisin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Tarvittavat toimet edellyttävät laajaa yhteistyötä ja poliittista johtajuutta. Koko YK-järjestelmän ja muiden kansainvälisten instituutioiden osallistuminen on tärkeää tarvittavien uudistuksien tekemiseksi. ILO:n maailmankomissio kiinnitti jo vuonna 2004 huomiota rahoitusjärjestelmien heikkouteen. Maailmankomission suositukset ovat edelleen valideja. Taloudelliset kriisit aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, mikä puolestaan voi johtaa sosiaaliseen ja poliittiseen rauhattomuuteen. Siksi tulisi edistää oikeudenmukaista globalisaatiota, joka keskittyy ihmisiin ja ihmisarvoisen työn edistämiseen. Presidentti Halonen otti myös esille tasa-arvokysymykset työelämässä ja koulutuksessa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan kaikki resurssit ja olemassa oleva kapasiteetti.

8 5 Pohjoismaisen yhteiskunnan kulmakivi on koulutus ja elinikäinen oppiminen. Se on kestävä malli, joka toimii tässäkin tilanteessa. Presidentti Halonen kiinnitti huomiota myös kehitysmaiden tilanteeseen. Vuosituhattavoitteiden toteutumisesta ei saisi tinkiä. Maailman köyhät ovat hyödyntämätön inhimillinen voimavara, jolle on annettava sille kuuluva mahdollisuus. ILO:n viime vuonna hyväksymä julistus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta on selkeä osoitus sitoutumisesta ihmisarvoisen työn edistämiseksi kaikkialla maailmassa. Tätä sitoumusta tulisi kunnioittaa ja siksi ILO:n ehdottamaa työllisyyssopimusta tulisi tukea, sillä se voi auttaa työntekijöitä, heidän perheitään ja myös yrityksiä. Hallitusten ja työmarkkinaosapuolten tulisi yhdessä toimia myös työllisyyssopimuksen toteuttamiseksi. Lopuksi presidentti Halonen otti esille ilmastonmuutoksen ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen merkityksen. Suomi muiden maiden ohella on sitoutunut ilmasto-ohjelmaan ja sen tavoitteisiin. On tärkeää, että myös kehitysmaat osallistuvat tämän tärkeän tavoitteen noudattamiseen. Talouskriisi voi toimia myös silmien avaajana. Elvytysstrategiat voivat olla myös vihreitä, ja tukea innovaatioita ja ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä avaten matalahiilisen tulevaisuuden mahdollisuudet kaikille. Tällaiset strategiat voivat synnyttää työpaikkoja kaikkialla maailmassa. Myös naisten osallistuminen ilmastokysymysten käsittelyyn on tärkeää, erityisesti kehitysmaissa, missä naiset kantavat raskaimman vastuun arjen pyörittämisestä. Kestäviä ratkaisuja voidaan löytää vain jos sekä naiset että miehet osallistuvat päätöksentekoon. Viivyttely ei paranna tilannetta. On korkea aika löytää yhteinen tahto kestävän kehityksen edistämiseksi luonnon ja ihmisen välille. Presidentti Halosen puhe kokonaisuudessaan liitteessä 4. Kaikkien työllisyyshuippukokouksessa puhuneiden valtionpäämiesten puheet löytyvät ILO:n nettisivuilta ( Työnantajien puheenvuorossa korostettiin rahoitusmahdollisuuksien jatkuvuutta yritysten kannalta. Keep credit flowing, economies moving again.. Kuluttajien luottamus, työelämän oikeuksien kunnioittaminen, yrittäjyyden edistäminen, työpaikkojen säilyttäminen, rahoitussektorin tasapainottaminen, riittävä sosiaaliturva, ympäristöpolitiikka, avoin kauppa ja sosiaalidialogi ovat kaikki yhtä tärkeitä kriisistä selviämisessä. Työntekijät puolestaan muistuttivat työttömyyden ja köyhyyden lisääntymisestä. Palkkojen alennuksia tulisi välttää, työelämän standardeja kunnioittaa, ja ILO:n instrumentteja käyttää köyhyyden vähentämiseksi. Työntekijät näkivät neuvoteltavan työllisyyssopimuksen sisältävän oikeita elementtejä kriisistä selviämiseksi. Kolmipäiväinen huippukokouksen keskeiset johtopäätökset huomioitiin konferenssin kriisikomitean työssä ja kolmikantaisesti hyväksytyssä globaalissa työllisyyssopimuksessa (Global Jobs Pact).

9 6 III COMMITTEE OF THE WHOLE TYÖLLISYYSKRIISIKOMITEA (Stina Modeen) Komitea kriisistä selviämiseen päätettiin ottaa työkonferenssin asialistalle maaliskuussa 2009 ILO:n hallintoneuvoston kokouksessa. ILO:n sihteeristö laati kevään aikana komitean työn pohjaksi tausta-asiakirjan Tackling the Global Jobs Crisis Recovery through Decent Work Policies. Tausta-asiakirjassa analysoidaan finanssikriisin työllisyysvaikutuksia ja tarvittavia toimenpiteitä kriisistä selviämiseksi sekä ehdotetaan yhteisen työllisyyssopimuksen laatimista. Komitea aloitti työnsä 3. kesäkuuta 2009 ja lopetti työnsä konferenssin viimeisenä päivänä hyväksymällä yksimielisesti kolmikantaisesti neuvotellun työllisyyssopimuksen (Global Jobs Pact). Komitean puheenjohtajaksi valittiin Puolan Geneven suurlähettiläs Z Rapacki, ja varapuheenjohtajiksi työnantajia edustanut D Funes de Rioja sekä työntekijöitä edustanut Sir Roy Trotman. Komitean raportoijana toimi Iris Dembsher Itävallasta. Suomen edustajat komiteassa olivat Raila Kangasperko ja Stina Modeen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Simo Pinomaa ja Anu Sajavaara EK:sta ja Ville Kopra ja Katja Lehto- Komulainen SAK:sta. Komitean työ jakaantui kolmeen segmenttiin: temaattisiin dialogeihin, yleiskeskusteluihin ja neuvotteluihin loppuasiakirjasta (työllisyyssopimus). Työllisyyssopimuksen valmisteluja varten asetettiin kolmikantainen ns. drafting group, johon Euroopan maista nimettiin EUpuheenjohtajamaa Tsekki sekä Saksa ja UK. Temaattisia dialogeja oli yhteensä kymmenen ja ne oli rakennettu asiantuntijapaneeleista. Näin keskusteluista haluttiin tehdä interaktiivisempia. Dialogien aiheet ja keskeiset johtopäätökset olivat seuraavat: 1. Is recovery in sight? Vaikea työllisyyskriisi tulossa. Pieniä valonpilkahduksia ( green shoots ) näköpiirissä, mutta maailmantalous ei ala kasvaa ennen vuoden 2009 loppua, vaan todennäköisesti vasta vuoden 2010 puolella. Talouskasvu tulee olemaan hidasta. Työllisyys elpyy paljon talouskasvua hitaammin. Kriisin syihin tulee puuttua; rahoitusjärjestelmiä tulee uudistaa ja säädellä riittävästi. Progressiivinen verotus on avainasemassa sosiaalipoliittisten toimenpiteiden tukemiseksi. Kehittyvien maiden haavoittuvuuteen kiinnitettävä huomiota mm. protektionismia välttämällä. Kehitysmaita tuettaessa varottava ehdollista kriisitukea. Jotkut asiantuntijat nostivat esille vientivetoisen kasvumallin (export led growth) korvautumisen tulevaisuudessa kysyntävetoisella kasvumallilla (consumer/demand led growth). 2.Policy responses in developed countries Elvytyspakettien tulisi sisältää tehokkaita toimia, niiden tulisi olla oikea-aikaisia ja koordinoituja, ja sisällöltään harkittuja ja sisältää sosiaalinen dimensio. ILO:n tulisi identifioida hyviä käytäntöjä ja tarjota niitä jäsenmaiden käyttöön sekä toimia yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.

10 7 3. Policy responses in developing countries Kriisi ei alkanut kehitysmaista. Kauppa on kärsinyt paljon enemmän kuin rahoitusmarkkinat (trade shock). Siirtolaisten kotiin lähettämät varat ovat pienentyneet voimakkaasti. Harmaa talous lisääntyy, samoin köyhyys. Sosiaaliturva ei kata läheskään kaikkia. Pienten yritysten rahoituksen saanti on vaikeaa. ILO:n tulisi lähettää maakohtaisia asiantuntijoita, satsata erityisesti harmaan talouden (informal economy) vähentämiseen sekä rahoittaa muiden kv-toimijoiden kanssa maakohtaisia Decent Work-ohjelmia. 4. The role of international labour standards in crisis response; the standards package ILO:n instrumentit ovat relevantteja myös kriisin aikana. Standardit ja oikeudet, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat rauhan edellytyksiä. Kriisin aikana riski mm. pakkotyön käytölle kasvaa, samoin ihmiskauppa, diskriminaatio, lapsityö. Harmaa talous kasvaa rajusti erityisesti kehitysmaissa. Naisten työllisyystilanne vaikeutuu. ILO:n tulisi arvioida elvytyspaketteja työelämän normein osalta; onko niiden noudattaminen tuloksellista. 5. Social Dialogue Tarvitaan innovatiivista lähestymistapaa sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Työmarkkinavuoropuhelu, joka pitää sisällään myös tiedottamisen ja konsultaation, voi ehkäistä sosiaalisia konflikteja. Tarvitaan molemminpuolista luottamusta ja neuvottelutilaa. Kaikilla mailla on omat traditionsa ja instituutiot, joten ei ole yhtä ainoaa mallia. ILO:n tulisi toimia katalysaattorina globaalien ratkaisujen saamiseksi kriisitilanteessa, yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. 6. Wages and working conditions Erilaisia mahdollisuuksia; työn jakamista (work sharing), hyötyjen ja haittojen analysoimista, hallituksella oma rooli julkisten ohjelmiensa kautta. Sopimukset tulee neuvotella kolmikantaisesti, ja erityisjärjestelyjen tulisi olla määräaikaisia. Palkkadeflaatiota tulisi välttää työllisyyskriisin ratkaisemiseksi, minimitulopolitiikkaa tulisi harkita. 7. Labour market policies to support jobs recovery Aktiivista työmarkkinapolitiikkaa tarvitaan. Ihmiset tulisi pitää työelämässä, sosiaalista kriisiä pitää välttää. Pitkäaikaistyöttömyyttä tulisi ehkäistä, työllistämistä tukea. Julkisten työvoimapalveluiden rooli kasvaa työttömyyden lisääntyessä, samoin koulutukseen investointien merkitys. ILO:n tulisi arvioida toimivia malleja ja jakaa niistä tietoa. 8. Sustainable enterprises Kriisistä selviämiseen tarvitaan kestävää yritystoimintaa. Pienten ja keskisuurten yritysten tilanne kriittisin, sillä ne ovat kuitenkin työpaikkojen luomisen suhteen etualalla. Hyppy mikroyrityksestä pieneen (yritykseen) on maailman pisin hyppy. Pk-yritysten lainansaantiin tulee kiinnittää huomiota, myös verotuskohtelu tärkeää. Yritteliäisyyttä on tuettava (siirtolaiset, naiset), kehitysmaiden ongelmat nostettava esille. ILO:n lisättävä teknisen tuen ohjelmiaan erityisesti pksektorin auttamiseksi. 9. Social protection Kriisi pahentaa sosiaalista kriisiä; yli 50 % ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Vähintään 200 miljoonaa ihmistä uhkaa köyhyys ja 50 miljoonaa ihmistä työttömyys kriisin seurauksena. YK:n vuosituhattavoitteiden toteutuminen vaarassa, mikä kasvattaa epätasa-arvoa. Vain joka viides työntekijä maailmassa nauttii riittävästä sosiaaliturvasta. Sosiaaliturva on ihmisoikeus. Sosiaaliturvajärjestelmät voivat toimia sosiaalisina ja taloudellisina vakauttajina. Ne

11 8 maat, joissa on toimivat sosiaaliturvajärjestelmät, ovat paremmassa asemassa elpymisen ja kehityksen suhteen. ILO:lta odotetaan aktiivista roolia. 10. Fair, inclusive and sustainable globalisation Kyseessä on sekä työllisyys että ympäristökriisi; miten tehdä niistä yhteinen mahdollisuus? Infrastruktuurihankkeet, jos oikein suunniteltuja, voivat olla kestäviä ratkaisuja. Vihreät poliittiset ratkaisut voivat edistää ihmisarvoista työtä kehitysmaissa, jos esim. vihreää teknologiaa siirretään niihin ja toimet ovat anti-syklisiä. Finanssijärjestelmän tervehdyttäminen on avainasemassa. ILO:n rooli tärkeä; yhteistyö muiden kv-järjestöjen kanssa. Business as usual ei voi tulla nyt kysymykseen. Yleiskeskusteluissa EU piti muiden maaryhmien ohella useita puheenvuoroja (tärkeimmät liitteessä 12). EU-maat koordinoivat kantojaan päivittäisissä kokouksissaan. EU toimi kiinteässä yhteistyössä IMEC-maiden kanssa, minkä mahdollisti mm. USA:n rakentava ja yhteistyöhakuinen asenne. Myös Kiina esiintyi rakentavasti ja määrätietoisesti työllisyyssopimuksen aikaansaamiseksi. Samoin Venäjä käytti rakentavia puheenvuoroa ja korosti Kiinan tavoin ILO:n roolia työllisyyskriisistä selviämiseksi. Kehitysmaiden osallistuminen yleiskeskusteluihin vaihteli aiheryhmittäin. Ne halusivat loppuasiakirjaan takeet siitä, että kehitysmaiden tilanne huomioidaan riittävästi. Komitean työtä ohjasi yhteinen pyrkimys mahdollisimman konkreettisen ja käyttökelpoisen työllisyyssopimuksen laatimiseksi. Työnantajat ja työntekijät yhdessä hallitusten kanssa tekivät työtä säädyllisistä työajoista piittaamatta. Työpäivät venyivät iltamyöhään ja molemmat lauantait hyödynnettiin täysimääräisesti. Komitean työn lopputuloksena saatiin aikaan yhteisesti hyväksytty työllisyyssopimus Global Jobs Pact, mikä pitää sisällään erilaisia toimenpidesuosituksia ja vaihtoehtoja työllisyyskriisistä selviämiseksi. Sopimus koostuu neljästä osasta: nykytilanteen analyysista, pääperiaatteista elpymisen ja kehityksen liikkeelle saamiseksi, ihmisarvoisen työn edistämisestä kriisin aikana, sekä suosituksista tuleviksi toimenpiteiksi. Sopimus pyrkii tarjoamaan hyviksi havaittuja toimenpidesuosituksia työmarkkinoiden elvyttämiseksi päättäjien käyttöön. Kolmikantaisen neuvottelutien käyttäminen elvytysratkaisuja tehtäessä on yksi keskeinen suositus. Työpaikkojen luominen ja sosiaaliturvan tason turvaaminen sekä työelämän oikeuksien kunnioittaminen ovat keskeisiä sopimuksen elementtejä. Sopimukseen on sisällytetty myös ILO:n toimet, joilla järjestö voi auttaa jäsenmaitaan selviämään kriisistä ja sen seurauksista. Sopimus pohjautuu vahvasti julistukseen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, joka hyväksyttiin ILO:ssa vuonna (Global Jobs Pact kokonaisuudessaan liitteessä 13). Sopimuksen status on päätöslauselma. Se ei ole juridisesti sitova asiakirja, vaan yhteisesti hyväksytty lähestymistapa kriisistä selviämiseksi. Sopimuksen toteuttamista tullaan jatkossa seuraamaan ILO:n hallintoneuvostossa. Sopimuksen toivotaan johtavan kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpideohjelmiin sekä vahvempaan multilateraaliseen koordinaatioon. Se tukee osaltaan ILO:n työkalupakkia (Toolkit for Mainstreaming Employment and Decent Work) työllisyyden sisällyttämiseksi kansainvälisten organisaatioiden päätöksentekoon.

12 9 IV YLEISSOPIMUSTEN JA SUOSITUSTEN SOVELTAMISTA KÄSITTELEVÄ KOMITEA (APPLIKAATIOKOMITEA) (Liisa Saastamoinen) ILOn 98. työkonferenssin yleissopimusten soveltamista käsittelevän applikaatiokomitean ensimmäinen viikko alkoi vaaleilla, joissa valittiin komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. puheenjohtajaksi valittiin Brasilian hallituksen neuvonantaja Sergio Paixao Pardo, joka on toiminut puheenjohtajana myös aikaisempien työkonferenssien applikaatiokomiteassa. Varapuheenjohtajiksi tulivat Belgian Luc Cortebec (työntekijät) ja USAn Edward Potter (työnantajat). Komitean raportoijaksi valittiin namibialainen Christiaan Horn (hallitus). Applikaatiokomitean ensimmäinen viikko omistettiin ILOn pysyvän asiantuntijakomitean raportin ja sen erillisenä laitoksena julkaiseman Occupational Safety and Health - tutkimuksen käsittelyyn. Käydyssä keskustelussa korostettiin, että taloudellisesta kriisistä huolimatta työturvallisuus on taattava, koska se on myös yritysten tuottavuuden suhteen avainasemassa. Komitea korosti, että työnantajien, työntekijöiden ja hallitusten on yhdessä toimittava sen edistämiseksi sekä kansallisella tasolla että yrityksissä.. Yleiskeskustelun yhteydessä annetussa IMEC- maiden samoin kuin EU-maiden yhteisissä lausunnoissa käsiteltiin mm. komitean työtapoja ja korostettiin normitoiminnan merkitystä. Myanmaria koskeva erityisistunto, jonka aiheena on vuosikausia jatkunut hallituksen suojeluksessa harjoitettu pakkotyö, pidettiin lauantaina. Keskustelun tuloksena todettiin, että asiassa on edistytty kovin vähän ja että hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pakkotyö estettäisiin kokonaan ja määrättäisiin sen harjoittamisesta asianmukaiset rangaistukset. Henkilöt, jotka ilmoittavasta pakkotyöstä ILOlle eivät saa joutua vastatoimien kohteeksi. Positiivista oli kuitenkin se, että pakkotyöstä valittaminen on edelleen mahdollista ja että viranomaiset joissakin tapauksissa ovat ryhtyneet toimimaan asiassa, joskin hitaasti. Lisäksi hallituksen ja ILOn välistä yhteistoimintasopimusta, jonka tarkoituksena on edistää pakkotyön eliminoimista, voimassaoloaikaa jatkettiin. Komitea pyysi hallitusta myös vapauttamaan Daw Aung San Syin viivyttelemättä. Komitean toinen viikko omistettiin yksittäisten maitten tapaan käsitellä yleissopimuksia. Arvostelun kohteeksi joutuivat tällä kertaa yleissopimuksen nro 81 (työsuojelu) johdosta Nigeria, yleissopimuksen nro 87 (ammatillinen järjestäytyminen) johdosta Etiopia, Filippiinit, Guatemala, Kolumbia, Myanmar, Pakistan, Panama, Swazimaa, Turkki, Valko-Venäjä ja Venezuela, yleissopimuksen nro 97 (muuttavat työntekijät) johdosta Israel, yleissopimuksen nro 98 (järjestäytymisoikeus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus) johdosta Costa- Rica, yleissopimuksen nro 100 (samapalkkaisuus) johdosta Mauretania, yleissopimuksen nro 111 (syrjintä) johdosta Iran, Korea ja Kuweit,

13 10 yleissopimuksen nro 138 (työhön pääsemistä kokeva vähimmäisikä) johdosta Malesia, yleissopimuksen nro 143 (ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläinen kohtelu) johdosta Italia, yleissopimuksen nro 169 (alkuperäiskansat) johdosta Peru, yleissopimuksen nro 182 (lapsityön pahimpien muotojen estäminen) johdosta Kongon demokraattinen tasavalta ja Venäjä. Komitean Swazimaata koskeva loppupäätelmä annettiin erityisessä Special Paragraf muodossa, jolla halutaan osoittaa erityisen vaikeaa tapausta. Myös Pohjoismaat (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska) antoivat kyseisestä tapauksen yhteisen lausunnon EU-maiden yhteisissä lausunnoissa arvosteltiin Kolumbiaa, Myanmaria ja Valko-Venäjää.

14 11 V TASA-ARVOKOMITEA (Tarja Heinilä-Hannikainen) ILO:n kansainvälisessä työkonferenssissa oli talouskriisin ja HIV/AIDS-komitean lisäksi kolmantena aiheena naisten ja miesten välinen tasa-arvo, jota käsittelevä komitea oli järjestetty tätä aiemmin viimeksi yli kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna Työkonferenssin avauspuheessaan pääjohtaja Somavia toivoi toimia ILO työkonferensseihin osallistujien nykyistä tasapuolisemman sukupuolijaon aikaansaamiseksi. Kolmikantainen tasa-arvokomitea käytti ensimmäisen istuntoviikkonsa yleiskeskusteluun ILOsihteeristön laatiman laajan, tasa-arvoa työelämässä käsittelevän raportin perusteella. Istuntoviikkojen välisenä lauantaina istui draftausryhmä, joka laati luonnoksen komitean päätelmiksi. EU-puolella hallitusten edustajat kommentoivat ryhmän laatimaa luonnosta sunnuntaina, maanantaina istui tasa-arvon IMEC-ryhmä (ns. kehittyneet maat) ja loppuajan komitea käytti päätelmäluonnokseen tehtyjen 187 muutosehdotuksen käsittelyyn. Päätelmät käsittelevät työelämän tasa-arvokysymyksiä laajasti (mm. palkkaerot, segregaatio, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, valtavirtaistaminen), mennen yllättävän pitkälle ottaen huomioon, että toimikenttänä ovat kaikki maanosat. Esimerkiksi vanhempainvapaiden jakaminen ja isyysvapaat ovat tekstissä hyvin esillä. Päätelmien aihepiirit liittyvät myös talouskriisiin, minkä vuoksi tasa-arvokomitean päätelmät vietiin kriisikomitean käsittelyyn Muutosehdotuksia tasa-arvokomiteassa käsiteltäessä äänessä olivat EU:n lisäksi lähinnä muut kehittyneet maat kuten Uusi-Seelanti ja Australia. Tämä saattaa tarkoittaa, että päätelmät ovat niin pitkälle meneviä, etteivät ne mahdollisesti ole tämän hetkisessä tilanteessa realistinen pohja kehittyvien maiden tasaarvokeskustelulle. Tasa-arvokysymysten seurannasta ILO -tasolla ei päätelmiin kirjattu konkreettista esitystä, vaan asia jää ILO:n tasa-arvosihteeristön hoitoon. Tasa-arvokomitea työskenteli täysistunnossa puheenjohtajana norjalainen Fredrik Arthur, varapuheenjohtajina työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajat. Komitean työhön osallistui 109 maata. Lisäksi säännöllisesti kokoontui EU-maiden ryhmä, puheenjohtajanaan Marianne Laxen Ruotsista (Tsekki oli luopunut EU pj-roolistaan) ja IMEC ryhmä (EU, USA, Uusi-Seelanti, Australia, Japani, Norja, Sveitsi), jonka koordinaattorina toimi Itävallan edustaja Eva-Maria Fehringer. Suomesta hallitusta edusti Tarja Heinilä-Hannikainen, työnantajajärjestöjä 1. viikon ajan Simopekka Koivu ja 2. viikon ajan Anu Sajavaara EK:sta sekä työntekijäjärjestöjä Paula Ilveskivi AKAVA:sta. Komitean 1. viikko kului yleiskeskusteluun ILO:n tasa-arvosihteeristön (johtaja Jane Hodges) laatiman parisataasivuisen raportin pohjalta. Raportin lähtökohtana on, että ILO:n decent work - konsepti kattaa laajalti miesten ja naisten välisen tasa-arvon kysymyksiä ja konseptia tulee tarkastella valtavirtaistaminen huomioiden. Samoin nykyinen talouskriisi vaikuttaa eri tavoin miehiin ja naisiin. Yleiskeskustelussa eri maat esittelivät lainsäädäntöään ja käytäntöjään. EU käytti tällöin yhteisen puheenvuoron. Puheenvuorossaan EU korosti tasa-arvon olevan väline taloudellisen kasvun saavuttamiseen ja köyhyyden vähentämiseen.

15 12 Sekä työtekijä- että työnantajajärjestöt käyttivät protestoivan puheenvuoron Iranin puheenvuoron jälkeen, jossa Iran omasta ja joidenkin muiden maiden (mm. Saubi-Arabia, Jemen) puolesta puhui TV-kameran edessä ja totesi, ettei näissä maissa ole sukupuoleen perustuvaa syrjintää eikä tasaarvo-ongelmia. Sen sijaan mm. Kiina toi avoimesti esiin maansa ongelmia ja USA:n kannanotot olivat maltillisia. Vanhempainvapaat oli eräs pääkeskustelunaihe ja erilliset isyysvapaat (mm. Kanada ja Portugali) olivat esillä useiden maiden puheenvuoroissa. Työntekijäjärjestöt toivoivat täydentävää sopimussääntelyä ILO:lle tasa-arvokysymyksissä. He katsoivat, että hyvä tasa-arvopolitiikka on hyvää talouspolitiikkaa. ILO:lta he toivoivat palkattoman ja palkkatyön suhteen tutkimusta. Hallituksilta he toivoivat vanhempainvapaita, isien vastuun lisäämistä, valtavirtaistamista, erityisesti budjetin osalta, sekä julkisten palvelujen turvaamista. Työntekijäjärjestöt voisivat edistää tasa-arvoa sukupuolisensitiivisellä ammattiyhdistyskoulutuksella. Työnantajapuoli piti lisälainsäädäntöä tarpeettomana ja katsoi, että lainsäädännön tulisi olla joustavaa, jolloin yksittäisillä työnantajilla olisi valinnanvaraa. Työnantajille myös kaivattiin houkuttimia, jotka edistäisivät tasa-arvoa, ja korostivat päivähoidon järjestämisen tärkeyttä. Komitean 2. viikolla käsiteltiin draftausryhmän laatimaa päätelmäluonnosta. Draftausryhmässä oli hallitusten edustajat EU:sta (Laxen), Aasian ja Tyynenmeren alueelta (Uusi-Seelanti), USA:sta, samoin Latinalaisesta Amerikasta sekä Afrikasta (Namibia) ja Arabimaista (Irak). Vastaavasti työtekijä- ja työnantajajärjestöistä oli mukana molemmista viisi edustajaa. Päätelmäluonnokseen tehtiin 187 muutosehdotusta, joista EU:n tekemät (myös Suomen EUryhmälle esittämät) ehdotukset tulivat kiitettävästi hyväksytyiksi. Tsekit ja USA halusivat muuttaa päätelmien päivähoitoa koskevat tekstiosuudet niin, että niissä korostettaisiin perheiden tarvetta päivähoitoon. Muutosehdotuksista luovuttiin, koska ne eivät saaneet muilta kannatusta. Pitkä keskustelu käytiin käsitteestä samanarvoinen työ, jossa työnantajapuoli halusi korostaa käsitteen tulkinnan selvennyksen tarvetta, ei itse periaatteen toimeenpanoa. Päätelmissä korostetaan sopimusten 100 (sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä) ja 111 (yleinen syrjimättömyys) ratifioinnin ja toimeenpanon tärkeyttä. ILO:lta toivotaan keskeisten indikaattorien kehittämistä tasa-arvokysymyksissä, sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja samoin kuin tämän komitean työn seurantaa. Aihepiireinä ovat esillä lisäksi mm. miehet ja tasa-arvo, globalisaatio, talouskriisi, työelämän tasa-arvokysymykset, sosiaalinen suojelu ja sosiaalidialogi. Päätelmissä on lisäksi omat tekstiosuutensa hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja ILO:n roolista työelämän tasa-arvotyössä. Komiteassa olivat johtavassa roolissa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen nimeämät varapuheenjohtajat, EU ja Uusi-Seelanti. Päätelmistä neuvoteltaessa muut maaryhmät tai yksittäiset maat Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta käyttivät huomattavan vähän puheenvuoroja. EU -linjaukset pysyivät yhtenäisinä Tsekin päivähoitokysymystä ja Itävallan joitakin puheenvuoroja lukuun ottamatta. Yhteistyö EU -ryhmässä oli saumatonta, puheenjohtajana Laxen piti hyvää ilmapiiriä yllä. Myös IMEC-työskentely toimi hyvin, vaikkakin itävaltalaisen IMECkoordinaattorin pyrkimys laajentaa EU-kannanotot IMEC -maat kattaviksi vesitti tekstiä toisinaan jonkin verran, lähinnä USA:n toivomuksesta.

16 13 VI HIV/AIDS TYÖELÄMÄSSÄ KOMITEA (Asko Aalto) Suomen edustajat: Asko Aalto/STM/TSO Kari Kaukinen/EK Riitta Työläjärvi/STTK Suosituksen valmistelu aiheesta HIV/AIDS ja työn maailma Asiakirjat: ILO (2008) HIV/AIDS and the World of Work, Report IV (1), White Report ILO Report IV (2), Yellow Report, 2009 European Commission (2009), Summary Information Note Prepared by the Services of the EC for the 98 th Session of the International Labour Conference, 3-19 June Committee for the Elaboration of an Autonomous Recommendation on HIV/AIDS in the World of Work- Standard Setting Discussion, First Discussion Torriente Anna, ILO (2009), The New International Instrument on HIV/AIDS and the World of Work (power point presentation) ILC (2009), Committee on HIV/AIDS, Draft Report, C.VIH/D.310, 157 s ILC (2009), Drafting Committee of the Committee on HIV/AIDS, Draft Conclusions, C.VIH/D.309, 16 s Tiivistelmä: Kahden viikon komiteatyöskentelyn tarkoituksena oli valmistella ILO:n instrumentti aiheesta HIV/AIDS ja työn maailma. Lähtökohtana oli edellisvuotinen kolmikantainen kysely jäsenmaille, joiden vastausten perusteella ILO:n toimisto oli laatinut johtopäätökset instrumentin pohjatekstiksi. Käsittelyssä tehtiin nelisensataa muutosesitystä, joista ehkä yli neljännes usein uudelleen muutettuna- hyväksyttiin. Muutosehdotuksia tekivät hallitusten edustajat ja työntekijöiden edustajat suurin piirtein yhtä paljon ja työnantajien edustajat selvästi vähemmän. Keskeinen kysymys alkukäsittelyssä oli instrumentin luonne. Työntekijäpuoli pyrki lykkäämään päätöstä siitä, valmistellaanko suositusta vai yleissopimusta. Työnantajien ja hallitusten kannan mukaisesti päädyttiin kuitenkin komiteassa valmistelemaan suositusta. Käsittelytapa on double discussion, eli ensi kesäkuun konferenssissa suositusteksti on uudelleen käsittelyssä. Tiettävästi on olemassa esimerkki siitä, että toisella kierroksella suositus on muuttunut yleisopimukseksi.

17 14 Asian käsittely: ILO:n toimiston johtopäätösten kaikki 44 artiklaa käytiin läpi EU-maiden hallitusten edustajien ryhmäkokouksissa Tsekin puheenjohdolla. Ryhmän kokouksiin osallistuivat myös EFTA-maat Norja ja Sveitsi. Lisäksi päivittäin pidettiin koordinaatiokokouksia läntisten teollisten ns. IMECmaiden kesken, jolloin mukana oli EU-maiden lisäksi mm. Yhdysvallat, Japani, Australia ja Kanada. IMEC-kokouksia koordinoi Ranskan edustaja Mr Marc Boisnel. EU-maat edustivat ymmärtääkseni 24 jäsenmaan kantoja ja IMEC-maat yhdessä 41 valtion kantoja. Fyysisesti EUryhmässä oli 16 jäsenmaata edustettuna laskujeni mukaan. Komissiota edusti Mr Alvarez Hidalgo. Näissä ryhmäkokouksissa tehtiin muutosesityksiä joko EU-maiden tai IMEC-maiden nimissä. Varsinaisessa komiteassa, jota johti Etelä-Afrikan Ms Thebi Nene-Shezi, ja jossa varapuheenjohtajina olivat Kenian Mr P. Obath (työnantajat) ja Swazimaan Mr J. Sithole (työntekijät), kahden yllämainitun ryhmämme muutosesitykset esittelivät yleensä tsekkkiläinen puheenjohtaja Ms Daniela Kubickova ja ranskalainen Mr Boisnel. Allekirjoittanutkin sai esitellä jonkun IMEC-ryhmämme esityksistä. Toisena työskentelymuotona EU-ja IMEC-ryhmissämme oli kannan muodostus muiden tekemiin muutosesityksiin. Muutosesityksiä tehtiin paljon, ehkä neljäsataa, ja näistä suurin osa oli joko hallitusten tai työntekijöiden tekemiä. Varsinaisen komitean työn alkuun pääsy oli hidasta johtuen eri tahojen avajaispuheenvuoroista 2-3 ensimmäisen päivän aikana. Alkutyöskentelyä sävytti tietynlainen haparointi, ja kokouksien ajanhallinta etenkin aloitusten osalta oli huonoa, kun viivästymiset saattoivat olla useita kymmeniä minuutteja. Kun alkoi näyttää, että komitea ei pysty omaksutulla työskentelytahdilla käsittelemään kaikkia 44 artiklaa, EU-ryhmä teki esityksen jättää osa suositusluonnoksen loppuartikloista käsittelemättä eli jättää ne ILO:n toimiston esittämään muotoon tässä vaiheessa. Tämän esityksen jälkeen ja ehkä osittain siitä johtuen työskentely ryhdistyi, ja lopulta kaikki kohdat muutosesityksineen pystyttiin käsittelemään komitealle annetussa aikakehikossa. Tietysti tämä edellytti pitkiä työpäiviä, tyypillisesti aloimme ryhmäkokouksilla klo 8 aamulla ja päätimme työpäivät klo 22 illalla päivän viimeiseen varsinaisen komitean istuntoon. Myös ensimmäinen lauantai työskenneltiin kahdeksasta kuuteen. Varsinaisessa komiteassa otettiin heti alkuun kantaa valmisteltavan instrumentin luonteeseen. Kuten jo edellisvuoden kyselyssä pääsääntöisesti työnantajat ja hallitukset olivat suosituksen kannalla, mikä tuotiin esiin jo alkulausunnoissa. Työntekijäpuoli toivoi instrumentin olevan yleissopimus, ja pyrki lykkäämään päätöstä instrumentin luonteesta myöhemmäksi. Näin ei tapahtunut, vaan työskentelyn pohjaksi otettiin suosituksen valmistelu. Toinen useassa kohtaa esiin tullut kysymys koski ILO:n mandaattia, eli missä määrin lähestyttiin kansanterveysasioita ja WHO:n toimialuetta. Työaspekteista korostui syrjintä ja siihen liittyen myös työpaikan HIV-testaus ja työntekijän HIV-statuksen luottamuksellisuus ja salassapito. Vähäisemmälle pyrki jäämään perinteinen työturvallisuus, kuten terveydenhuollon ym. neulanpistovahinkojen preventio ja hoito. Kolmas erillisasia oli suhtautuminen yleissopimukseen no 111 (Discrimination Convention), ja siihen viittaamiseen suositustekstissä. Erityisesti esiintyi epäilyjä viitata sen artiklaan 1(1)(b), joka esiintyi ILO:n toimiston pohjatekstissä, ja tämä poistettiinkin vastoin työntekijäosapuolen kantaa.

18 15 Kyse oli siis tulkita HIV/AIDS-status ja yleisemmin terveydentila kielletyksi syrjintäperusteeksi, vaikka sitä ei eksplisiittisesti syrjintäkonventiossa edellytetä. Työntekijä- ja työnantajaosapuolet esiintyivät kumpikin tykönään yhdellä äänellä, eli puhemiestensä kautta. Hallituksen edustajilla oli yksittäisten valtioiden lisäksi kolme ryhmittymää, EU/IMEC, Afrikan ryhmä sekä Latinalaisen Amerikan ryhmä. Yksittäisistä hallituksista Venezuela kannatti usein työntekijäosapuolen muutosesityksiä. Brasilia toi puheenvuoroissaan esiin maansa erityiset ponnistelut HIV/AIDS-ongelman vähentämiseksi. EU-ja IMEC-maiden yhteinen linja oli yleensä helppo löytää, Australia oli erityisen aktiivinen ja Yhdysvallat toi hillitysti esiin myös työturvallisuuskysymyksiä, joihin oli helppo yhtyä. Pienenä kuriositeettina otin EU-ryhmässä esiin EU-maiden kannanoton vuodelta 1988 koskien AIDS:ia ja työpaikkoja. Neuvoston ja jäsenmaiden terveysministerien johtopäätöksissä (OJ No C 28/2, ) otettiin kantaa mm. työpaikan tiedonvälitykseen, tietojen luottamuksellisuuteen, HIV-seulontaan työssä sekä suhtautumiseen HIV-positiivisiin työpaikoilla. Tätä dokumenttia ei mainittu komission omassa Summary Information Note:ssa tätä komiteatyöskentelyä varten. Kysyessäni sen merkitystä nykysuosituksen kannalta komission Mr. Alvarez Hidalgo totesi, että sehän ei ole sitova, mutta onhan sillä viitteellistä merkitystä. Hauskasti hän viittasi siihen myöhemmin perustellessaan kantaansa johonkin EU-ryhmässä käsittelemäämme muutosesitykseen lukien minulta saamaansa kopiota vuoden 1988 asiakirjasta. Suomen kannanotoissa pyrin noudattamaan kyselyyn aikoinaan annettujen hallituksen vastausten linjauksia, kuten olemaan myötävaikuttamatta erillisten yhden taudin kansallisten ohjelmien rakentamiseen suositukseen. Lisäksi pyrin korostamaan myös työturvallisuuskysymyksiä. Syrjintä terveydentilan perusteella on meillä useankin säädöksen perusteella kielletty. Suomen kannalta tehdyt lukuiset muutokset eivät liene erityisen merkittäviä ottaen huomioon instrumentin suositusluonteen. Koko suosituksen merkitys lienee suurempi maissa, joissa HIV/AIDS:in esiintyvyys on huomattavasti eurooppalaista tasoa korkeampi. Ensikertalaisena osallistuminen komitean työskentelyyn oli hyvin hyödyllinen ja kiinnostava kokemus. Saattoi myös todeta, että tällaisen aiheen käsittelyssä oli tärkeää, että osa hallitusten edustajista olivat lääketieteellisen koulutuksen saaneita, eli puheenjohtajisto joutui tavan takaa ainakin EU/IMEC-ryhmässä pyytämään lääkärien kannanottoja käsiteltäviin kysymyksiin.

19 16 VII BURMA/MYANMAR ERITYISISTUNTO (Salla Sammalkivi) ILO järjesti Burma/Myanmarin tilannetta koskevan erityisistunnon ILO käsittelee Burma/Myanmarin tilannetta vuosittain hallintoneuvoston istunnoissa sekä työkonferenssissa. Edellisen kerran maatilannetta tarkasteltiin maaliskuun 2009 hallintoneuvoston istunnossa, jossa hyväksyttiin asiaa koskevat päätelmät. ILOn mukaan tilanne on pysynyt maatasolla käytännössä muuttumattomana: pakkotyötä ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia esiintyy yleisesti. Istunnossa käsiteltiin erityisesti pakkotyövoimaa koskevan sopimuksen toteutumista (Yleissopimus 29). ILOn päätavoite maatasolla on kasvattaa ihmisten tietoisuutta oikeuksistaan sekä laajentaa nk. valitusmekanismia, johon kansalaiset voivat raportoida oikeuksiensa loukkauksista. ILOlla on maassa yhteystoimisto, jota on tarkoitus laajentaa vastaamaan tarpeisiin. Työtä vaikeuttavat vaikeat kulkuyhteydet, minkä takia ILOn on vaikea ulottaa toimintaansa kaikkialle maahan. ILOn mukaan Burma/Myanmarissa vainotaan ja pidätetään edelleen henkilöitä, jotka toimivat yhteistyössä ILOn kanssa. Sattumanvaraiset pidätykset, epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit sekä ihmisoikeusaktivistien ja opposiotion edustajien pidätykset jatkuvat muuttumattomina hallituksen lupauksista huolimatta. Uusi perustuslaki (2008) sisältää pykälän, jonka voidaan tulkita mahdollistavan edelleen pakkotyön käytön rangaistusmuotona. Perustuslaki rikkoo edelleen ILOn pakkotyövoiman käyttöä koskevaa yleissopimusta, joka sisältää myös lapsisotilaiden käytön. ILO ja YKn jäsenmaiden hallitukset ovat tuloksetta vedonneet Burma/Myanmarin hallitukseen korkean tason lausunnon antamiseksi asiaa koskien. Positiivista kehitystä on ollut etupäässä vuonna 2007 hallituksen ja ILOn välillä solmittu Supplementary Understanding-sopimus, jolla pyrittiin helpottamaan pakkotyön uhrien pääsyä valitusmekanismeihin. Työntekijät katsoivat tilanteen maassa jopa huonontuneen: poliittisten vankien määrä on kaksinkertaistunut ja demokratia-liikkeen johtajan Daw San Suu Kyin pidätys on äärimmäisen huolestuttava askel taaksepäin. Työntekijät toivoivat, että ILOssa hyväksytyt Burma/Myanmaria koskevat päätelmät vaikuttaisivat turvallisuusneuvoston ja kansainvälisen rikostuomioistuimen toimiin. Huomio tulisi kääntää myös Supplementary Understanding-sopimuksen edistymiseen. Jäsenmaat käyttivät kriittisiä puheenvuoroja, joiden pääviesti oli, että positiivisesta suunnasta (pääosin valitusmekanismin hienoisesta laajentumisesta) huolimatta työntekijöiden oikeudet eivät yleisesti ole edistyneet. Jonkin verran on panostettu myös työntekijöiden tietoisuuden kasvattamiseen ja hallitus on käännättänyt eri kielille valitusmekanismia koskevaa materiaalia, mutta materiaalin levikki on kuitenkin edelleen puutteellinen. EU ja monet muut jäsenmaat totesivat puheenvuoroissaan, että tilanne jatkuu käytännössä muuttumattomana, eikä pakkotyövoiman käyttöä ole virallisesti tuomittu tai rankaistu. Työntekijöiden oikeudet eivät toteudu vuoden 2008 jälkeisestä uudistuslinjasta huolimatta. Ihmisoikeuksia loukataan jatkuvasti. Keskustelun lopputulemana ILOn ja Burma/Myanmarin hyväksyttiin päätelmät, jossa jäsenmaat rohkaisivat hallitusta edistämään demokratia-ohjelmansa toimeenpanoa sekä kehittävän yhteistyötään ILOn kanssa. Burma/Myanmarin toivottiin raportoivan demokratia-ohjelman toimeenpanon edistymisestä sekä toimeenpanevan yleissopimus nro 29:n velvoitteet (urges giving full effect). Hallitukselta toivottiin julkilausumaa pakkotyön tuomitsemisesta ja sen kääntämistä kaikille maan murteille.

20 17 VIII NORJAN JÄRJESTÄMÄ OHEISTAPAHTUMA DECENT WORK TOOLS TO ENCOUNTER THE CRISIS, COHERENCE AND ACCOUNTABILITY FORUM (Stina Modeen) Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Stoere järjesti yhdessä ILO:n pääjohtajan Juan Somavian, Etelä- Afrikan työministerin Membathisi Mdladlanan ja Saksan työministeriön valtiosihteerin Detlef Scheelen kanssa oheistapahtuman ILO:n työkonferenssin yhteydessä Pyöreän pöydän keskustelu oli jatkoa Norjan järjestämälle konferenssille Decent Work A Key to Social Justice for a Fair Globalisation, joka pidettiin Oslossa syksyllä Genevessä järjestetty oheistapahtuma nosti keskusteluun ajankohtaisen finanssikriisin ja siihen vastaamisen kansallisella ja monikansallisella tasolla. Keskustelun tarkoitus oli hakea koordinoitua lähestymistapaa kriisistä selviämiseen, tavalla joka ottaisi huomioon ihmiset, tukisi tuottavia yrityksiä ja työpaikkojen säilymistä. Norjan ulkoministeri Stoere korosti, että Norjan hallitus on johdonmukainen toimissaan. Tosin 100 %:n koherenssia ei ole koskaan. Koherenssivaatimus koskee niin kauppapolitiikkaa kuin ulkopolitiikkaa, niin kehitysyhteistyötä kuin tasa-arvopolitiikkaa. Hän painotti, että työelämän standardeja ei saa käyttää protektionistisiin tarkoituksiin. ILO:n pääjohtaja Somavia kertoi, että jo viime syksynä tiedettiin että kriisi tulisi. Somavia muistutti, että työllisyys tulee kärsimään kriisin seurauksista 6-8 vuotta. ILO haluaa täydentää jäsenmaidensa toimia, mutta toimia myös aktiivisesti multilateraalisessa yhteistyössä. Somavia kiitti Norjaa sen antamasta mallista toimia johdonmukaisesti ihmisarvoisen työn edistämiseksi. Euroopan komissio kiitti ILO:a siitä, että se on antanut kriisille ihmisen kasvot. Nyt tarvitaan sosiaalinen elvytyspaketti, jossa keskeisellä sijalla ovat työpaikat, niiden säilyttäminen ja niiden luominen. Komissio muistutti, että nuoria on tällä hetkellä työttömänä noin viisi miljoonaa. Saksan valtiosihteeri kertoi Saksan tehneen paljon tuodakseen ihmisarvoisen työn (Decent Work) poliittisen päätöksenteon keskiöön. Saksa tukee globaalin työllisyyssopimuksen syntymistä. Kriisin syyt ovat riippuvaisia toisistaan; siksi tarvitaan yhteistä näkemystä kriisistä selviämiseksi. Saksa toimii aktiivisesti G20-ryhmässä näiden näkemysten edistämiseksi. Norjalainen tutkimuslaitos Fafo on havainnut, että koherenssin toteuttamiselle on monia esteitä. Hajanaisuus (koherenssin puute) kansallisella tasolla heijastuu kansainväliselle tasolle. YK:n erityisjärjestöt eivät aina voi ratkaista koherenssiongelmia. YK:n tasolla on usein vaikea asettaa prioriteetteja. Kansallisvaltiot ovat sen vuoksi erityisasemassa, ja niiden tulee pyrkiä johdonmukaisuuteen kaikessa politiikassaan ja käytännön toimissaan. WTO:n pääjohtaja Lamy painotti, että kansainvälinen hallintojärjestelmä koostuu saarekkeista. Nämä saarekkeet ovat 90 %:sti omistajiensa käsissä. Kaikilla kansainvälisillä järjestöillä on rajoitettu mandaattinsa. Valta on omistajien (jäsenmaiden) käsissä. Järjestöjen pääjohtajilla on siten vain rajoitettu valta. Suurimmat koherenssiongelmat ovatkin kansallisen politiikan puolella. Lamy piti Saksan koherenssialoitetta (international golden coherence) hyvänä, sillä se olisi toteutuessaan sitoumus paremman koherenssin puolesta. Pohjoismaissa, Hollannissa ja Belgiassa on Lamyn mukaan vielä koherenssia tukevat rakenteet, jotka pystytettiin toisen maailmansodan aikana.

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO Kaikki ihmiset, katsomatta rotuun, uskontoon tai sukupuoleen, ovat oikeutettuja työskentelemään aineellisen hyvinvointinsa ja henkisen kehityksensä hyväksi vapaissa ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM

Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM Sosiaali ja terveysministeriö MINVA STM201800371 KVY Konttinen Raija(STM) 03.10.2018 JULKINEN Viite Asia EU; Epävirallinen tasaarvoministerikokous 12.10.2018 EUpuheenjohtajamaa Itävalta järjestää epävirallisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

13436/19 team/vpy/jk 1 LIFE.1.C

13436/19 team/vpy/jk 1 LIFE.1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2019 (OR. en) 13436/19 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 12765/19 Asia: SOC 705 EMPL 536 ILO 7 ONU

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 14798/18

Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo 14798/18 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. joulukuuta 2018 (OR. en) 14795/18 OJ CONS 69 SOC 736 EMPL 551 SAN 432 CONSOM 341 ESITYSLISTAEHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys

Lisätiedot

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402

PUBLIC 8974/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PV/CONS 23 RELEX 402 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2016 (OR. en) 8974/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 23 RELEX 402 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston 3463. istunto (ULKOASIAT/KAUPPA),

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),

Lisätiedot

9498/17 eho/mmy/akv DG B 1C

9498/17 eho/mmy/akv DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9498/17 SOC 416 EMPL 324 EDUC 249 SAN 208 ECON 441 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),

Lisätiedot

PUBLIC. Bryssel, 9. joulukuuta 1999 (10.01) (OR. f) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 13516/99 LIMITE PV/CONS 75 SOC 429

PUBLIC. Bryssel, 9. joulukuuta 1999 (10.01) (OR. f) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 13516/99 LIMITE PV/CONS 75 SOC 429 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 1999 (10.01) (OR. f) 13516/99 LIMITE PUBLIC PV/CONS 75 SOC 429 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Neuvoston 2226. istunto (työ- ja sosiaaliasiat), Bryssel,

Lisätiedot

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0258 (NLE) 2014/0259 (NLE) 6426/15 SOC 91 EMPL 43 MIGR 11 JAI 103 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Miten ILOn toiminta on vaikuttanut Suomessa ja miten ILO-asioita käsitellään Suomessa?

Miten ILOn toiminta on vaikuttanut Suomessa ja miten ILO-asioita käsitellään Suomessa? Miten ILOn toiminta on vaikuttanut Suomessa ja miten ILO-asioita käsitellään Suomessa? Kansainvälinen työjärjestö, ILO (International Labour Organization) 1) ILO perustettiin 1919 Versaillesin rauhansopimuksella

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE. pakkotyöstä Myanmarissa/Burmassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97 2 artiklan mukaisesti

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE. pakkotyöstä Myanmarissa/Burmassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97 2 artiklan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2012 COM(2012) 525 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE pakkotyöstä Myanmarissa/Burmassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97 2 artiklan mukaisesti FI FI KOMISSION

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2016/0206 (NLE) 2016/0220 (NLE) 2016/0205 (NLE) 12853/16 LIMITE PUBLIC WTO 273 SERVICES 23 FDI 19 CDN

Lisätiedot

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT

Lisätiedot

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 ILMOITUS Lähettäjä: Sosiaalityöryhmä Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.1.2018 COM(2017) 812 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtuutuksesta aloittaa neuvottelut merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevasta kansainvälisestä

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita 4258 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippa-eläimiä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. toukokuuta 2016 (OR. en) 9452/16 FISC 85 ECOFIN 502 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 25. toukokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG

11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

Kohti täyden osallisuuden kirkkoyhteisöä sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus LML:ssa. Kaisamari Hintikka

Kohti täyden osallisuuden kirkkoyhteisöä sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus LML:ssa. Kaisamari Hintikka Kohti täyden osallisuuden kirkkoyhteisöä sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus LML:ssa Kaisamari Hintikka 24.9.2015 Miksi linjausta tarvitaan? Koska täyden osallisuuden yhteisöt eivät toteudu vielä tässä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola 1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita

Lisätiedot

8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI

8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. toukokuuta 2019 (OR. en) 8688/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 21 AGRI 225 PECHE 194 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (maatalous ja kalastus) 15. huhtikuuta

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

TORSTAI 16. KESÄKUUTA 2016 (klo 9.30)

TORSTAI 16. KESÄKUUTA 2016 (klo 9.30) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10006/16 ESITYSLISTAEHDOTUS Asia: OJ CONS 33 SOC 397 EMPL 263 SAN 243 CONSOM 143 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON 3474. istunto (työllisyys, sosiaalipolitiikka,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta

Lisätiedot

7051/17 paf/mmy/pt 1 DG B

7051/17 paf/mmy/pt 1 DG B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7051/17 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: PV/CONS 11 SOC 173 EMPL 131 SAN 89 CONSOM 74 Euroopan unionin neuvoston 3523. istunto (työllisyys, sosiaalipolitiikka,

Lisätiedot

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja 20 N:o 10 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta 9.3.2015 A8-0043/4 4 78 kohta 78. suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä

EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä EMIN-hankkeen esittely European Minimum Income Network on Euroopan komission rahoittama kaksivuotinen (2013 2014) hanke. Taustalla on European Anti-Porverty Networkin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot