NOKIAN RENKAAT. VALITSI ENERGIAKOLMION KUMPPANIKSI sivu 8

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 1/11 NOKIAN RENKAAT VALITSI ENERGIAKOLMION KUMPPANIKSI sivu 8 ESA HÄRMÄLÄ: ENERGIAN VEROTTAMINEN PIDETTÄVÄ KOHTUULLISENA sivu 6 MATKALLA MAAILMANLUOKAN KOHTAUSPAIKAKSI sivu 10 VIHREÄ AALTO VYÖRYY VASTUSTAMATTOMASTI sivu 12

2 Osana sveitsiläistä Alpiq-grouppia Energiakolmiolla ja asiakkaillamme on käytettävissään kansainvälisen organisaation osaaminen ja Euroopan laajuinen verkosto. PALVELUA ASIAKKAAMME PARHAAKSI Pasi Valoranta puh Tänä keväänä tulee täyteen 16 vuotta siitä, kun Energiakolmio Oy perustettiin. Yhtiö perustettiin tarpeeseen, joka syntyi avautuneista sähkömarkkinoista ja uuden markkinan tuomista haasteista. Tänään tuo tarve on entisestään kasvanut; sähkömarkkinan integroituminen, päästökauppa, energiatehokkuustavoitteet, hankintojen keskittäminen ja tehostaminen ovat tehneet toimialasta entistä vaativamman. Energiakolmion asiantuntijaosaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan. Energiakolmion arvopohjaan on kuulunut heti toimintamme alusta lähtien luottamukseen perustuva, pitkäjänteinen asiakassuhde. Se tarkoittaa kohtuullista hinnoittelua sekä rehellistä ja avointa toimintaa. Tämä toimintaperiaatteemme on osa Energiakolmion brändiä, jonka myötä olemme kasvaneet Suomen sähkömarkkinoiden selkeäksi markkinajohtajaksi. Johtavana asiantuntijaorganisaationa panostamme jatkuvasti markkinan analysointiin ja viimeisimmän tiedon hyväksikäyttöön asiakkaidemme parhaaksi. Panostamme jatkuvasti tutkimus- ja kehitystyöhön sekä edunvalvontaan tavoitteenamme toimivampi, parempi sähkömarkkina. Energiakolmio on edelläkävijä energiankäyttötietojen seurannassa sekä saadun tiedon hyödyntämisessä. EnerKey.com on tunnustettu markkinan kehittyneimmäksi kokonaisratkaisuksi sähkösalkun sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan. Osana sveitsiläistä Alpiq-grouppia Energiakolmiolla ja Asiakkaillamme on käytettävissään kansainvälisen organisaation osaaminen ja Euroopan laajuinen verkosto. Pasi Valoranta Panostuksemme teknologiaan ja asiantuntijuuteen on tärkeää, mutta vielä tätäkin olennaisempaa on henkilökohtainen asiakaskontakti ja -palvelu. Me ymmärrämme hyvällä asiakaspalvelulla tavoitettavuutta, reagointinopeutta ja aloitteellisuutta näiden kautta muodostuu luottamuksellinen ja pitkäaikainen yhteistyösuhde. Tekniikalla on sijansa, mutta se ei korvaa ihmisten välistä yhteistyötä. Vuosi 2010 oli Energiakolmion historian paras. Kasvutarinamme jatkui voimakkaana kaikilla tarjoamillamme palveluosa-alueilla. Tästä kiitos kuuluu teille hyvät Asiakkaamme! Pasi Valoranta toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2

3 2 Pääkirjoitus Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Heikko vesitilanne pitää markkinan varpaillaan Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 6 Energian verottaminen pidettävä kohtuullisena Esa Härmälä, Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) 8 Nokian renkaat valitsi Energiakolmion kumppaniksi Sami Eerikäinen ja Petri Jäväjä, Nokian Renkaat Oyj. 10 Matkalla maailmanluokan kohtauspaikaksi Kari Kontturi ja Jouni Viinamäki, Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy 12 Vihreä aalto vyöryy vastustamattomasti Tiina Huovinen, Sponda Oyj. 13 Tilankäyttäjien KulutusInfo - Viestintää kiinteistön käyttäjille Ari Kokkonen, Energiakolmio Oy 14 ISS markkinoille energianhallintapalvelullaan Antti Toivanen, ISS Palvelut Oy 16 Alpiqin tarjontaa Suomen sähkömarkkinalle Antti Kokkonen, Alpiq Norway AS 16 Hintapiikit vaanivat oven takana Mikko Lepistö, Energiakolmio Oy 18 Uusia yhteistyökumppaneita Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 19 Sähköinen laskutus kansainvälistyy ja monipuolistuu Kati Maunu, Energiakolmio Oy 19 Energiatodistukset nähtäville julkisissa rakennuksissa Kari Iltola, Energiakolmio Oy 20 Uutisia Esa härmälä Energian verottaminen pidettävä kohtuullisena s.6 nokian renkaat valitsi Energiakolmion kumppaniksi s.8 ISS MARKKINOILLE energianhallintapalvelullaan s.14 ENERGIAINFO 1/2011 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh berita.korhonen@energiakolmio.fi 3

4 Heikko vesitilanne pitää markkinan varpaillaan Antti Kouvo puh Marraskuussa säätyyppi muuttui Pohjoismaissa kuivaksi ja erittäin kylmäksi. Sää pysyi muuttumattomana koko loppuvuoden ja kun vesitilanne oli jo ennen tätä heikohko, se heikkeni kriittiselle tasolle. Vesivarastojen osalta tilanne oli osalla Norjan alueista heikompi kuin koskaan aiemmin ajankohtaan nähden. Tammikuussa säätyyppi muuttui kuitenkin normaalimmaksi ja viimeiset huollossa olleet ydinvoimalat palasivat tuotantoon. Parantuneen tehotilanteen johdosta sähkön siirto kääntyi lähes maksimaaliselle tasolle Norjan suuntaan. Vesitilanne on parantunut hieman alkuvuoden ensimmäisten viikkojen aikana ja varmuus veden riittämisestä ennen sulamiskauden alkamista on vahvistunut viikko viikolta. Kylmälle lopputalvelle yhdistettynä ydinvoimaloiden tuotantohäiriöihin ja siirtoyhteysongelmiin ei ole kuitenkaan varaa. Vesitilanne ei näy vielä tulevan talven ja vuoden hinnoissa Vaikka kevään kuukausituotteiden hinnat ovat korkeita (n. 65 /MWh helmikuun puolivälissä), seuraavan talven ja vuoden 2012 markkinahinnassa ei ole juurikaan mukana heikon vesitilanteen vaikutusta. Vuoden 2012 hinta on edelleen pysynyt hiililauhteen rajakustannuksen tasolla ja Saksassa vastaava vuosituote on n. 5 /MWh Nord Poolia kalliimpi. Tämä tarkoittaa, että ilman erittäin kovia sateita tämän vuoden aikana laskuvaraa ensi vuoden sekä talven hinnassa on hyvin vähän eli vain joitakin euroja. Vastaavasti, mikäli vesitilanne pysyy koko vuoden heikkona, viimeistään kevään sulamiskauden jälkeen näiden tuotteiden hinnoissa on odotettavissa huomattavaa nousupainetta. Polttoaineiden hinnat nousussa Siinä missä sähkömarkkinat ovat siirtoyhteyksien rajallisuudesta johtuen paikallisia, polttoainemarkkinat ovat globaalit. Öljyn ja hiilen hinnat ovat enenevissä määrin riippuvaisia Aasian voimakkaasta kysynnästä. Jo nyt esim. Kolumbian hiiltä on ohjautunut Aasiaan. Jatkossa siis Intia ja Kiina tulevat kilpailemaan kasvavissa määrin hiilieristä, jotka tähän asti ovat lyhyemmän rahdin johdosta tulleet Eurooppaan. Vaikka hetkelliset tuotanto-ongelmat ovat helpottaneet esim. Australiassa ja hiilen hinta on hieman laskenut, ei suurta laskuvaraa hiilen hinnassa ole. Odotus polttoaineiden hinnoille on nouseva, joskaan hiilen osalta ei vuoden 2008 kuplahintoja nähtäne kovin nopeasti. Sen sijaan öljyn hinnassa saa Antti Kouvo / /2001 1/ /2002 1/ /2003 1/ / / / / / / / / / / / / / /2010 Kuva 1: Pohjoismaisen vesitilanteen kehitys 2001 alkaen. 4

5 vutettaneen pelottavan nopeasti aiemmat huipputasot. Öljyn kulutus ylitti taantumaa edeltävän kulutushuipun jo viime vuoden kesän aikana. Päästöoikeusmarkkina ylijäämäinen Kioto-kaudella Karkea suunta päästöjen määrästä saadaan Euroopan teollisuustuotannon kehittymistä osoittavasta kuvasta. Vuositasolla toteutuneita ja päästöarvioita tarkasteltaessa Kiotokaudella ( ) vain vuonna 2008 markkina on jäänyt alijäämäiseksi. Koko kauden odotetaan olevan reilusti yli 500 Mt ylijäämäinen (n. 1/4 yhden vuoden päästöistä). Lisäksi ylijäämä kasvaa päästövähennyshankkeista saatavat CER -oikeudet huomioiden yhteensä n Mt:iin. Päästöoikeuden hinta olisikin jälleen nollassa, ellei oikeuksia saisi pankittaa seuraavalle päästökauppakaudelle. Seuraavan kauden osalta monet päätökset ovat vielä tekemättä: EU on luvannut sitoutua yksipuolisesti 20 %:n leikkaustavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisen sitovan sopimuksen syntyessä EU:n päästövähennystavoite nousee 30 %:iin. Mikäli leikkaustavoite säilyy 20 %:ssa, odotamme päästöoikeuden hinnan pysyvän maltillisella tasolla, eli suurta nousupainetta sen hintaan ei olisi tulossa. Vuodesta 2014 alkaen markkina voi muuttua hyvässä vesitilanteessa merkittävästi. taa enenevissä määrin suunnitella siten, että ole tarvetta. Vuoden 2014 hankintaa kannat- Tällöin toteutuvan hinnan ei tarvitse noudattaa hiililauhteen hintatasoa, koska tuulivoiteen niin vaatiessa. suojauksista pääsee myös eroon vesitilanman ja ydinvoiman myötä hiililauhteelle ei Hiilen polttoainekustannus 2012 sisältäen muuttuvat kustannukset Päästöoikeuden kustannus YR Kuva 2: Hiililauhteen rajakustannushinta suhteessa vuoden 2012 termiinihintaan. EURO area and EU27 production, total industry excluding construction Päästöoikeuden vaihteluväli on pysynyt lähes kaksi vuotta noin /t:ssa. Viime aikoina markkinaa on hiljentänyt luonnollisten ostajien eli energiantuottajien varovaiset toimet. Koska Keski-Euroopan sähkön hinta on matalalla rajakustannustasoon verrattuna, tuottajat eivät halua lukita matalaa voittomarginaalia myymällä sähköä ja ostamalla polttoaineiden lisäksi päästöoikeudet. Sähkön hintanäkemystä jatkosta Kuten aiemmin todettiin, vuoden 2012 hinta on fundamentaalisesti edullisella tasolla. Samoin vuoden 2013 hinta on edullinen, koska tuulivoimatuotannon lisäksi merkittävää uutta tuotantokapasiteettia ei ehdi valmistua tätä ennen. Olkiluodon kolmannen yksikön odotetaan olevan tuotannossa loppuvuoden 2013 aikana, mutta koko vuoden hintaan ei uudella yksiköllä ehdi olla suurta vaikutusta /2001 2/2002 5/2002 8/ /2002 2/2003 5/2003 8/ /2003 2/2004 5/2004 8/ /2004 2/2005 5/2005 8/ /2005 2/2006 5/2006 8/ /2006 2/2007 5/2007 8/ /2007 2/2008 5/2008 8/ /2008 2/2009 5/2009 8/ / /2010 5/2010 8/ /2010 Euro area, seasonally adjusted series Trendline EU27, seasonally adjusted series Trendline Kuva 3: EU:n teollisuustuotannon kehitys Kuva 4: Päästöoikeuden hintakehitys. EUADEC-11 5

6 TEM:n energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä: Energian verottaminen pidettävä kohtuullisena Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Esa Härmälä on aloittanut TEM:n energiaosaston ylijohtajana vuoden 2011 alussa. Toimittajamme tapasi Härmälän ja kyseli ajankohtaisista energiaan liittyvistä asioista. Miltä Suomen energiapoliittinen ilmapiiri näyttää uuden tehtävän alkumetreillä? Perustuntuma on hyvä. Suomessa energiapolitiikkaa on perinteisesti hoidettu paremmin kuin monessa muussa maassa. Meillä on monipuolinen energiajärjestelmä, emme ole riippuvaisia yhdestä energialähteestä, järjestelmämme on teknisesti hyvässä kunnossa ja toimitusvarma. Eurooppalaisissa hintavertailuissa olemme toistaiseksi olleet kilpailukykyisiä. Nykyinen hallitus ja erityisesti ministeri Pekkarinen on tehnyt suurimpia ja kauaskantoisimpia energiapoliittisia linjauksia kuin mikään muu hallitus sitten sodanjälkeisen jälleenrakennusajan. Pohja on vahva, mutta jokainen päivä tuo uusia haasteita. Mihin haluatte työssänne vaikuttaa? Meillä on kylmä maa, pitkät etäisyydet ja energiaintensiivinen tuotantorakenne. Eläminen näissä oloissa vaatii energiaa. Toivoisin, että pyrkisimme järjestämään itsellemme energian hinnan suhteen enemmän suhteellista etua kuin haittaa, sillä luonto on meille haitan valmiiksi järjestänyt. En ota kantaa jo tehtyihin päätöksiin, mutta jatkossa verotuksen painopisteen siirtämisessä energiaan on oltava varovainen. Energian verotus siis jo riittää? Olisi iso päätös, jos luovuttaisiin siitä linjauksesta, että energian hinnan on oltava meillä kohtuullinen. Olen toppuutellut intoa siirtää verotuksen painopistettä energiaan. Ei pidä lähteä testaamaan sitä, miten paljon tässä maassa energiaveroja kestetään. Raja tulee vastaan, jossa kamelin selkä katkeaa, mutta tuohon rajaan on syytä pitää hyvä turvaväli. Suomessa on teollisuuden ja muiden toimialojen, kuten matkailun, lisäksi ihan tavallisia ihmisiä, joiden elämänlaatua mm. sähkölämmitys parantaa. Pitää nähdä, että energian hinnalla on laajat yhteiskunnalliset, sosiaali-, elinkeino- ja teollisuuspoliittiset vaikutukset. Suomen energiapolitiikan perusteena on ollut kilpailukykyinen hinta. Onko näin edelleen? Tämä riippuu tulevista hallituksista, mutta oma toiveeni on tämä. Miten isoista hintavaihteluista päästäisiin eroon? Riittävä tarjonta hillitsee hintoja, ylitarjonta laskee, alitarjonta nostaa. Markkinoilla ei siis saisi olla energiasta pulaa, ja kapasiteettiahan meillä pitäisi olla. Kuluttamista toki pitää suitsia ja energiatehokkuutta parantaa, ja siten hillitä kysynnän kasvua. Suurilla käyttäjillä on välineet, joilla suojautua markkinoiden heilahteluilta. Suurille käyttäjille Energiakolmion kaltaisista asiantuntijoista voi olla apua ja näyttää siltä, että tämäntyyppisille toimijoille on markkinoilla tilaa. Mitä sanotte Suomen sähkömarkkinoiden toimivuudesta? Markkinoiden rakennepuolella ei mielestäni ole ongelmaa. Kilpailua on kaikin toimin edistettävä. Koska alalla on luonnollisia monopoleja, tarvitaan myös vahvaa regulaatiota. Vaikuttavatko uusiutuvalle energialle jaettavat tuet markkinoihin? Uusiutuvan energian lisääminen ei vaikuta suoraan sähkön tai lämmön hintoihin, koska tuet, jotka ovat kokonaisuuden kannalta pieniä, tulevat budjetista, eivät kuluttajalta. Jokainen energia-alan yrittäjä ratkaisee itse, tarttuuko niihin porkkanoihin, joita yrittäjille nyt tarjotaan. On nimenomaan kyse porkkanoista, ei niinkään kepistä. Miltä Suomen tilanne uusiutuvan energian teollisuuden kehittymisen suhteen näyttää? Uusiutuvan energian lisääminen on Suo- 6

7 Energiakolmion kaltaisille asiantuntijoille on markkinoilla tilaa. Esa Härmälä on aloittanut työnsä TEM:n enerigaosaston ylijohtajana. Härmälä on huolestunut lisääntyneestä innokkuudesta korottaa energiaveroja. melle myönteinen mahdollisuus kilpailukyvyn, talouden ja teknologian kehittymisen sekä ympäristön kannalta. Meidän on pysyttävä teknisen kehityksen edelläkävijänä. Olen huomannut, että uusiutuvan energian puolella tapahtuu paljon, päätellen vaikkapa vain avattujen bioenergialaitosten määrästä. Miten Suomi hyötyy yhteispohjoismaisista sähkömarkkinoista? Yhteispohjoismaiset markkinat vaikuttavat toimitusvarmuuteen positiivisesti. Ei tähän olisi lähdetty, jos se ei olisi kansantaloudelle hyväksi. Pääsemme esimerkiksi hyötymään Ruotsin ja Norjan hyvästä vesitilanteesta, ja tilanteen ollessa toisinpäin, maat ostavat meidän kauttamme merkittävän määrän venäläistä sähköä. Pohjoismainen markkina on laajempi ja tasaisempi. Mikä vaikutus EU:lla on Suomen energiapolitiikkaan? Energiapoliittista valtaa on paljon valunut Brysseliin. EU:ssa ei virallisesti ole yhteistä energiapolitiikkaa, mutta käytännössä on. Olen pannut merkille, että energiapolitiikkamme raamit on pitkälti EU:n tasolla tehty ja näin jatkossakin tehdään. Ilmastopolitiikka on vahvasti EU:n asia, joten energiapolitiikkaa tehdään vahvassa symbioosissa ja jopa alisteisena ilmastopolitiikalle. Mutta ei kaikkea ole Brysseliin annettu. Energiapolitiikkamme keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää elämää Suomessa, eikä tätä tehtävää ole delegoitu, eikä tulla delegoimaan EU:lle. Teemme omaa politiikkaamme, vaikkakin vahvoissa EU-raameissa. Olette korostanut energiatehokkuutta. Mitä keinoja on vielä käyttämättä? Kyse on sadoista ja tuhansista erilaisista toimista, pienistä puroista, joista iso virta tulee. EU:n huippukokouksessa 4.2. valtionpäämiesten viestissä korostettiin energiatehokkuuden lisäämistä ja säästämistä. Keinoina ovat normitusten ja määräysten lisääminen kaikille yhteiskunnan alueille. Vapaaehtoisuus ei enää riitä. Ja onko muuten järkeä siinä, että Suomessa on kaikissa tiloissa, niin kodeissa kuin julkisissakin tiloissa, sama lämpötila ympäri vuoden? Voisimmeko talvella pukeutua eri tavoin kuin kesällä? No, yhtä isoa vipua ei siis ole. Kuntien kanssa tehtävät energiatehokkuussopimukset ovat eräs keino tutkia omat nurkat ja toimitavat, ja tälläkin saralla on vielä tekemistä. Kuka Suomessa johtaa energiapolitiikkaa ja miten eri toimijoiden välinen yhteistyö sujuu? Energiapolitiikkaa johtavat hallitus ja eduskunta, mutta alalla on paljon muitakin toimijoita. Ala on reguloitu, joten julkisen vallan osuus on aika suuri jatkossakin. Valtiolla on strategista omistamista, mutta alalla pitää olla paljon yksityisiä toimijoita ja yrityksiä. Toimijoita on paljon, mutta Suomessa on perinteisesti pystytty hyvään yhteistyöhön, joten niin tässäkin asiassa. Mitä terveisiä lähetätte suomalaisille energia-alan toimijoille? Energiapolitiikkaan saa ja siihen pitää ottaa kantaa. Suomalaisten toiminnalla ei öljyn hintaan tai Norjan sadeveden määrään voida vaikuttaa, mutta siihen voidaan, miten Suomessa energian tuotantokapasiteettia rakennetaan, miten kilpailutusta käytetään, suositaanko uusiutuvia ja toimiiko itse kukin energiatehokkaasti. Hyväksytäänkö se, että äänestetään poliitikkoja, joiden kantaa energiaveroihin ei tiedetä. Energia on samanlainen alue kuin muutkin aiheet, joista on tavattu keskustella. Ydinfysiikkaa tämä ei ole. Joka alalta löytyy itseä parempi asiantuntija, mutta ei se estä minua ottamasta kantaa asioihin. Otetaan esimerkki: monissa kaupungeissa, kunnissa ja maakunnassa tehdään erilaisia energiasuunnitelmia. Olisi hyvä, jos ihmiset keskustelisivat niistä ilman, että joku vain päättää asioista ilman, että tiedetään mitä päätös kaikille sen kohteeksi joutuville käytännössä merkitsee. 7

8 NOKIAN RENKAAT VALITSI ENERGIAKOLMION KUMPPANIKSI Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Kumi tuoksuu Nokian Renkaat Oyj:n aulassa Nokialla, mutta niin pohjoisiin olosuhteisiin erikoistuneen rengasvalmistajan aulassa kuuluukin. Nokian Renkaat on juuri aamulla antanut pörssitiedotteen erinomaisesta tuloksestaan. Vuoden 2010 liikevaihto kasvoi 260 milj. eurolla 1058 milj. euroon ja henkilöstön määrä kasvoi 200:lla ollen nyt Menestys vaatii tuotantoprosessin kaikkien osien saumatonta yhteistyötä. Nokian-tehtaan tuotannon häiriöttömän ja tehokkaan sujumisen varmistaa omilla toimillaan Tehdaspalvelu-yksikkö, jota johtaa tehdaspalvelupäällikkö Sami Eerikäinen apunaan osastoinsinööri Petri Jäväjä. Petri Jäväjä kiteyttää Tehdaspalveluyksikön vastuualueen: kun energian jakelu toimii, silloin myös tuotanto sujuu, ja yksikkö voi olla työnsä käytännön toteutukseen tyytyväinen. Tarvitaan kuitenkin paljon taustatyötä, ennen kuin kaikki energian suureet kaikkiin tarvittaviin putkiin ja kaapeleihin saadaan. Asiantuntijuus ratkaisi Nokian Renkaat Oyj on aloittanut yhteistyön Energiakolmion kanssa vuoden 2010 lopulla. Yhteistyö käsittää sähkönhankinnan ja salkun hoitoon liittyvät palvelut. Kun entinen toimittajamme ilmoitti palvelun lopettamisesta, käytimme paljon aikaa selvittäessämme, mitä toimijoita ja minkä- 8

9 Tehdaspalvelupäällikkö Sami Eerikäinen ja osastoinsinööri Petri Jäväjä vastaavat siitä, että energian suureet ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa varmistamassa tuotannon häiriöttömän sujumisen. laista palvelua markkinoilta olisi saatavilla. Tutkimme kaikki vaihtoehdot huolellisesti ja päädyimme valinnassamme Energiakolmioon, joka osoittautui meille parhaaksi vaihtoehdoksi osoittamallaan asiantuntijuudella ja ammattitaidolla, Eerikäinen kertoo. Renkaan valmistamisessa tarvitaan melkoinen joukko koneita ja laitteita, jotka tarvitsevat energiaa: sähköä, lämpöä ja paineilmaa. Sähkön rooli Nokian Renkaiden kustannuksissa ei ole ylen suuri, mutta kuitenkin useamman miljoonan euron arvoinen kustannuserä. Sähkön hankinta pitää siis hoitaa kustannustehokkaasti. Tavoitteena vakaa sähkön hinta Hyödynnämme Energiakolmion asiantuntemusta sähkönhankinnassa ja käytämme sähkömarkkinoiden tarjoamia erilaisia komponentteja. Pyrimme suojaamaan sähkönhankinnan muutamaksi vuodeksi eteenpäin, jolloin saamme ennakoitavan, kustannustehokkaan hinnan. Energiakolmio tekee ehdotuksia ja sovimme heidän kanssaan viikoittaiset limiitit noudatettavasta mallista. Pidämme säännöllisiä seurantakokouksia, joissa käymme läpi kulutuksiamme, tarkastelemme sähkösalkkumme suojausten tilannetta sekä suunnittelemme seuraavia toimenpiteitä, Eerikäinen kuvailee. Kumppanuutta nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyö sujuu henkilökohtaisten tapaamisten kautta vähintään neljä kertaa vuodessa ja oman salkunhoitajan kanssa ollaan yhteyksissä viikoittain. Monet toiminnot vielä hakevat uomiaan, koska olemme yhteistyössämme vielä niin alussa. Haluamme, että Energiakolmio pitää meidät ajan hermolla, Jäväjä pohtii. Eerikäinen ja Jäväjä seuraavat aktiivisesti sähkömarkkinoita, joten heillä on näkemystä ja vuosien kokemusta sähkönhankinnasta. Sähkömarkkinat muuttuvat eikä huomenna välttämättä toimi se, mikä eilen oli tehokasta. Haluamme siis kumppanin, joka kertoo missä mennään tulevinakin vuosina. Alku on näyttänyt hyvältä, Eerikäinen kiittelee. Renkaita pohjoisiin olosuhteisiin Nokian Renkaat kehitti maailman ensimmäisen talvirenkaan viimaan ja pakkaseen jo vuonna Kaksi vuotta myöhemmin pohjoisen talveen syntyi Hakkapeliitta, joka nykyään on yksi maailman tunnetuimmista talvirengasmerkeistä. Tänä vuonna Hakkapeliitta viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. Nokian Renkaat keskittyy ainoana valmistajana maailmassa nimenomaan pohjoisen vaativiin olosuhteisiin tarkoitettuihin tuotteisiin. Renkaissamme yhdistyy nykyisin monia arvoja ja ominaisuuksia, joista tärkeimpiä ovat turvallisuus, hyvä hinta-laatusuhde, käyttömukavuus sekä ympäristöystävällisyys, Eerikäinen kertoo. Ympäristön ja turvallisuuden arvostaminen kuuluvat luonnollisena osana Nokian Renkaiden valitsemaan kestävän turvallisuuden tuotekehitysfilosofiaan. Renkaan turvallisten ominaisuuksien tulee säilyä lähes muuttumattomina tuotteen käyttöiän ajan. Ympäristöasioissa vastuullisuus merkitsee sekä turvallisia ja ympäristölle ystävällisiä tuotteita että tehokkaita ja alan parhaita tuotantoprosesseja. Nokian Renkaat on ollut ympäristömyönteisyyden edelläkävijä tuodessaan markkinoille ensimmäisenä rengasvalmistajana maailmassa tuotteet, joiden valmistuksessa käytetään ainoastaan puhdistettuja, matala-aromaattisia öljyjä. Matalan vierintävastuksen renkailla kuten Nokian Hakkapeliitta R kitkarenkaalla autoilija voi säästää jopa 0,5 litraa polttoainetta/ 100 km ja samalla alentaa CO 2 -päästöjä 12 g/ km. Nokian Hakkapeliitta 7 renkaassa käytetään täysin uutta nastoitustekniikkaa, joka kuluttaa tienpintaa aikaisempaa vähemmän. Säästää voi monissa paikoissa Onko pienissä asioissa säästämisellä merkitystä näin suuressa yrityksessä? Pienistä puroista säästöt syntyvät isossakin yrityksessä, Jäväjä korostaa. Nokian Renkaat on yrittäjähenkinen työpaikka, joka tarjoaa mahdollisuuksia tehdä ja osallistua. Kekseliäisyys- ja aloitetoiminta on erityisen aktiivista. Jokainen voi tehdä ideoita oman työn kehittämiseen, mutta myös energiatehokkuuteen on tullut hyviä ja toteutuskelpoisia ideoita. Suuntana Venäjä Venäjä on Nokian Renkaille tärkeä markkina, jonka vuoksi yhtiön toinen oma tehdas rakennettiin vuonna 2005 Pietarin lähelle Vsevolozhkiin. Maassa on pohjoismainen talvi, ja kysyntää huippulaadukkaille renkaille. Venäjällä on edullisemmat tuotantokustannukset. Tällä hetkellä muita länsimaisia rengasvalmistajia rasittaa tullipolitiikka, koska heillä ei ole omia tehtaita Venäjällä. Pietarin seudulle onkin muodostumassa eräänlainen Venäjän Detroit, jonne on sijoittumassa useita maailman johtavia autovalmistajia, Eerikäinen kertoo. Viimeisimmän pörssitiedotteen mukaan Nokian Renkaat teki päätöksen kahden uuden tuotantolinjan rakentamisesta Venäjän-tehtaaseen vuoden 2011 aikana. Samalla kerrottiin, että Nokian-tehtaan käyttöastetta ja tuottavuutta tehostetaan. 9

10 Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy on Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, joka omistaa pääosan Aalto-yliopiston käytössä olevista kiinteistöistä ja toimitiloista Otaniemessä ja Töölössä. Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy vastaa tilojen ja kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta, sekä niihin liittyvistä tukipalveluista. Matkalla maailmanluokan kohtauspaikaksi Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuvat Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja Kari Kontturi sekä kiinteistöpäällikkö Jouni Viinamäki vastaavat Alvar Aallon hengen säilymisestä Aalto-yliopiston kiinteistönhoidossa sekä yliopiston korkeatasoisen maineen näkymisestä myös kiinteistöomaisuuden hoidossa. Toimitusjohtaja Kari Kontturi sekä kiinteistöpäällikkö Jouko Viinamäki ovat Energiakolmion uusimpia kumppaneita. Aalto-yliopiston kohteet ylläpitosopimuksineen siirtyivät Senaatti-kiinteistöiltä lokakuussa 2009 Aalto- Yliopistokiinteistöt Oy:lle. Yhtiö perustettiin tätä tehtävää varten, joten henkilöstökin on aloittanut tehtävissään vastikään. Tämä on meille vielä suhteellisen uutta, kuten myös se kiinteistökanta, joka hoitoomme siirtyi. Näyttäisi siltä, että vastuullamme olevien kiinteistöjen osoitteet on nyt saatu selville, naurahtaa Kari Kontturi. Aallon kädenjälki näkyy kiinteistöissä Mukana kiinteistökokonaisuudessa ovat Töölössä sijaitseva Kauppakorkeakoulu sekä Otaniemessä sijaitsevat Teknillisen korkeakoulun kiinteistöt. Palettiin kuuluva Taideteollinen korkeakoulu liittyy aktiivisesti mukaan vuonna 2012, jolloin nykyinen vuokrasopimus yksityisellä on katkolla. Kiinteistöjen tilanne on mielenkiintoinen, sillä suuri osa niistä on Alvar Aallon suunnittelemia ja siten suojeltuja. Olemme kuitenkin päättäneet toimia ikään kuin kaikki kiinteistömme olisivat suojeltuja. Se lisää esimerkiksi Otaniemessä tehtäväksi suunniteltujen peruskorjausten hinta- ja vaikeuskerrointa, Viinamäki pohtii. Kauppakorkeakoulun tilat ovat hyvässä kunnossa, joten pääpaino tulee olemaan Otaniemen saamisessa tämän päivän tasoa vastaavaksi, Aalto-yliopiston imagon mukaiseen kuntoon. Otaniemeen nousee kansainvälinen huippukampus Otaniemessä m 2:n verran tiloja odot- 10

11 taa peruskorjaustaan. Rakennukset sijoittuvat laajalle alueelle, ja vuonna 2015 alueelle tuleva metroasemakin asettaa omat haasteensa. Edelläkävijyys velvoittaa. Haluamme Otaniemeen kampuksen, joka on maailmanluokan kohtauspaikka kahviloineen, aurinkoterasseineen ja istuinryhmineen vehreässä puutarhamaisessa ympäristössä, joka tarjoaa luontevia paikkoja kokoontua, viettää aikaa, lukea ja keskustella, Kontturi kuvailee. Visioon liittyvät myös tulevaisuuden liikkumisratkaisut, pyörätiet ja kävelyreitit. Visiolle ei ole asetettu takarajaa, sillä matkalla on vielä niin paljon muuttujia: on jopa ideoitu kaikkien Aalto-yliopiston tilojen sijoittautumista Otaniemeen! Se tietäisi uusia rakennuksia ja uusia suunnitelmia. Edelläkävijyys velvoittaa myös kiinteistönhoitoa Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n toimintaa ohjaa Aalto-yliopiston missio tarjota Suomen tieteen korkeinta opetusta. Kiinteistönhoidossa se tarkoittaa sitä, että meidän on näytettävä toimillamme suuntaa muillekin. Olen tutustunut ulkomailla alan trendeihin ja voin vakuuttaa, että meillä on alan osaaminen hallussa, Kontturi korostaa. Vaativa asiakas tekee työpäivistä kiinnostavia TKK on toimintaympäristönä mielenkiintoinen. Korkeakoulussa tehdään tulevaisuutta testein, kokein ja prototyypein. Tiloissa saattaa olla miljoonia euroja maksavia laitteita, joiden rinnalla käyttösähkön hinnan merkitys pienenee. Toisaalla kiinteistössä saattaa tuulitunneleihin humahtaa useita kilowattitunteja kerralla. Suurin energiansyöppö on kuitenkin kemian laitos, jossa koneet käyvät yötäpäivää ja jossa jopa myrkylliset kohdekaasut on ohjattava pois tiloista, joskus hyvinkin epätaloudellisin keinoin. Asiakkaamme on vaativa, ja tuon tuosta joudumme akateemisiin debatteihin ehdotetuista toimista, mutta sehän on vain avartavaa, Kontturi hymyilee. Kiinteistöjen energialuokitukset alhaisia Osa kiinteistöistä on tällä hetkellä aika heikossa kunnossa. Olemme kiinnittäneet tiloihin energialuokituksista kertovat todistukset, ne ovat B- ja C-luokkaa, osa jopa huonompaa. A-tasolle ei mikään tiloista yllä. On erikoista, että opiskelijat eivät ole reagoineet näihin tietoihin mitenkään. Käynnistyneen yhteistyön edetessä Energiakolmio tuottanee materiaalia, jonka avulla voimme markkinoida energian säästötoimia. Yliopiston rehtori puhuu avoimesti hiilijalanjäljen pienentämisestä, joten haluamme omillakin toimilla edistää asiaa, Viinamäki pohtii. Edessä oleva peruskorjausurakka tuo selkeitä säästöjä nykyiseen kulutustasoon. Ekologiset ratkaisut nostavat kustannuksia, mutta meidän on katsottava 7-10 vuoden perspektiivillä tulevaisuuteen. Meidän on tehtävä panostukset hyvissä ajoin. Rimaa hipomalla emme toimisi imagomme mukaisesti, Viinamäki huomauttaa. Osaamista ja resursseja sähkönhankintaan Energiakolmio hoitaa myös Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n sähkönhankinnan hallinnointia salkkumuotoisena. Ostamme asiantuntemusta ja resursseja. Meistä tuli melko suuri sähkönostaja, sillä keskitehomme on 4 megawattia, mutta meillä ei ole syytä perehtyä sähkökauppaan ammattilaistasolla. Se on monimutkaista eikä meillä ole kykyä haistella sähkökaupan suuntia, Viinamäki pohtii. Energiakolmion väki on jaksanut kouluttaa meitä. Sähkökauppa oli meille uusia asia siihen liittyvine johdannaisineen ja suojauksineen. Sähkö edustaa hoitokuluistamme yksittäisenä kustannuseränä noin 20 %:a, joten jokainen prosentti merkitsee isoa rahasummaa, Kontturi kiteyttää. Energiatalous asettaa kiinteistöyhtiön kovan paikan eteen. Otaniemen peruskorjauksen myötä on lupa odottaa noin 20 % vähennystä energiakuluihin. Viinamäki kertoo, että suuri apu tässä työssä on sähkön ja veden kulutusseurannasta, jota on jatkettu yhteistyössä Energiakolmion kanssa Senaatilta siirtyneiden valmiiden raporttipohjien ansiosta joustavasti. Tällainen seuranta on mielestäni äärimmäisen tärkeää ja se antaa meille todella hyvää tietoa, Viinamäki kiittelee. 11

12 Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Sponda Oyj on toimitilojen vuokraukseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen ja omistamiseen erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Sponda-konsernin sijoituskiinteistöjen vuokrattava pinta-ala on noin 1,5 miljoonaa neliömetriä koostuen toimistoja liiketiloista sekä logistiikkakohteista. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli noin 2,8 miljardia euroa. vihreä aalto vyöryy vastustamattomasti Tiina Huovinen siirtyi Sponda Oyj:n hankekehityksen projektipäällikön tehtävistä ympäristöpäälliköksi hieman yli vuosi sitten. Spondassa päätettiin tarttua ympäristöasioihin erityisen jämerästi, sillä kiinteistöalalla on keskeinen rooli ympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa. Ympäristöpäällikkö Tiina Huovinen on suunnitellut yhteistyössä Energiakolmion kanssa Tilankäyttäjän KulutusInfoa, jossa kulutusten mittaustiedot havainnollistetaan käyttäjille. Vihreä aalto on vyörynyt läpi koko maan! Spondassa ympäristöasiat otetaan aktiivisesti mukaan omassa toiminnassa sekä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Meillä aloitettiin Energiatehokkuusohjelma noin 1,5 vuotta sitten. Sen toteuttaminen merkitsee kiinteistökannassamme perusteellisia energiakartoituksia. Projekti etenee kiinteistöryhmittäin ja viime vuonna jo yli 80 kiinteistöä saatiin sisällytettyä ohjelmaamme. Selvitystyö on hidasta ja tarkkaa, mutta ohjelma etenee suunnitellusti, Huovinen kertoo. Energiatehokkuusohjelman eteneminen ja siitä tiedottaminen ovat tärkeä osa Spondan ympäristöasioiden esilläoloa läpi vuoden. Ympäristöasiat hyvässä nosteessa Monilla Spondan asiakkailla on jo omia ympäristöohjelmiaan. Työpaikoilla ympäristö puhuttaa muutenkin, joten on halukkuutta osallistua erilaisiin yhteisiin ympäristöhankkeisiin. Olemme jakaneet omaa materiaaliamme energiansäästöstä ja ympäristöstä, ja saaneet siitä erittäin hyvää palautetta, Huovinen huomauttaa. Viime vuonna Sponda julkaisi yhdessä kiinteistöjensä ylläpidosta ja manageerauksesta vastaavan yhteistyökumppani Ovenian kanssa oppaan nimeltään Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi. Opasta on jaettu tuhatmäärin asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Monissa Spondan asiakasyrityksissä on erityinen ympäristöasioista vastaava henkilö, joiden käyttöön tehtiin vielä yksityiskohtaisempi opas. Molemmat ohjeistot ovat myös ympäristöystävällisesti sähköisenä versiona. Ympäristöasioissa on nyt otollinen aika tehdä asioita, sillä yleinen innostus ja kiinnostus on valtavaa ja ilmapiiri ympäristöön liittyvien aiheiden ympärillä on hyvä. Asiakasyhteistyössä energiatehokkuus on kuitenkin nyt ykkösasia, Huovinen miettii. Oma väki testaa pilottina Tilankäyttäjän KulutusInfoa Hyvää vihreää esimerkkiä näyttää Spondan oma toimitalo Korkeavuorenkadulla Helsingin ydinkeskustassa. Oma henkilöstö osallistui innokkaasti välillä työlääksikin osoittautuneeseen hankkeeseen, jonka ansiosta loppusyksystä 2010 toimistolle myönnettiin arvostettu WWF:n Green Office -sertifikaatti. Green Office on käytännönläheinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Asiakkaat ovat innostuneet esimerkistämme ja siitä on käynnistynyt useita 12

13 Tilankäyttäjien KulutusInfo - VIESTINTÄÄ KIINTEISTÖN KÄYTTÄJILLE Ari Kokkonen puh ari.kokkonen@energiakolmio.fi Green Office sertifioinnin hakuprosesseja. Tästä rohkaistuneina ryhdyimme yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Energiakolmion kanssa kehittämään palautemuotoa asiakkaillemme heidän oman toimitilakiinteistönsä energian kulutuksesta. Tarvitaan vähän samantyyppinen seuranta- ja palautemenetelmä kuin vaikkapa painonhallinnassa: motivaatio ei kanna pitkäjänteiseen toimintaan, jos tuloksia ei voi seurata, Huovinen kertoo. Uusi palautetyökalu, Tilankäyttäjän Kulutusinfo, suodattaa ja erittelee Energiakolmion mittareiden tuottaman monipuolisen ja tarkan tiedon siten, että kukin kuluttaja näkee suoraan oman kohteensa tiedot, kuukausitasolla. On motivoivaa seurata, miten omat toimet vaikuttavat kulutustilastoon ja turhauttavaa sammutella valoja ja tietokoneita vuodesta toiseen, jos ei näe miten nämä toimet vaikuttavat. Nyt Energiakolmion toteuttama konkreettinen työkalu näyttää kuukausittaiset kiinteistön sähkön, energian ja veden kulutukset kohteessa. Vertailutietona näytetään kahden edellisen vuoden vastaavien kuukausien kulutustiedot. Katsotaan nyt, miten tämä kulutusinfo otetaan meillä vastaan, sillä olemme itse uuden työkalun pilottikohde. Luulenpa, Energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat asioita, jotka esiintyvät useimmiten yhdessä energia-asioista puhuttaessa. Energiakulutusten ja -kustannusten hallinta on toteutettu perinteisesti kiinteistön omistajien, isännöitsijöiden, kiinteistömanagerien sekä huoltoyhtiöiden yhteistyöllä. Tätä työtä helpottavat osapuolten vakiintuneet toimintamallit ja käyttäjäystävällinen ja selkeä raportointi. Nyt myös kiinteistön käyttäjille halutaan viestiä energiankulutuksista ja heidät halutaan haastaa mukaan talkoisiin kulutusten pienentämiseksi. Asiakastarpeeseen uusi palvelu Viimeisen vuoden aikana tätä haastetta on että saamme omalta väeltä ainakin rehelliset kommentit, Huovinen naurahtaa. Kaikkien talkoot Ympäristöasioista puhutaan paljon, eikö aihe ala jo kyllästyttää? Ei siltä näytä. Aihe tuntuu kiinnostavan kaikkia. Varsinkin, kun aihetta lähestyy oman tekemisen kautta, löytyy halu olla mukana. Mietitään mitä minä itse voin tehdä, mitä yritys voi tehdä? Valtiovalta esittää kiristyviä säästömääräyksiä ja ympäristövaatimuksia ja EU:sta tulee uusia ohjeita ja tavoitteita, joten on helpompaa tehdä omia pieniä asioita kuin yrittää ymmärtää maailmankokoisia asioita. Yhteiset talkoot meillä tässä on, Huovinen miettii. Vaikuttaminen erilaisissa ympäristöön, rakentamiseen sekä teknologiaan liittyvissä asioissa on Spondalle tärkeä tavoite. Sponda on esimerkiksi Green Building Council Suomen perustajajäsen. Tämän vastaperustetun yhdistyksen keskeisimpiä tehtäviä ovat mm. rakennettuun ympäristöön liittyvien kestävän kehityksen käytäntöjen ja tiedon lisääminen sekä kiinteistöjen ympäristöluokitusten edistäminen. Kuten ympäristöpäällikkö Tiina Huovinen totesi, nyt on otollinen aika vaikuttaa. Se tietää kalenterin täyttymistä jatkossakin. viety eteenpäin asiakkaidemme esittäessä halukkuutta energiankulutustietojen raportoinnista tilankäyttäjille ja tämän tarpeen ympärille hahmottui projekti uuden palvelun kehittämiseksi. Aktiivisimpien asiakkaiden, eturivissä Spondan, kanssa käydyt keskustelut nostivat esille tärkeimpinä motivaattoreina palautteen antamisen, sähköisen viestinnän kehittämisen, yritysimagon ja vihreät arvot. Kaikissa keskusteluissa viitattiin energiankulutuksen pienentämiseen. Huomionarvoista oli myös toive riittävän yksinkertaisesta esitystavasta, josta maallikko ymmärtää, kuinka kiinteistön kulutukset ovat muuttuneet. Lähtökohdat toteutukselle olivat hyvät kiinteistöjen energiankulutusten oltua valmiina EnerKey.com sivuston käyttämässä tietokannassa, ja kun muutkin yksityiskohdat oli sovittu, käynnistettiin sovelluskehitystyö marraskuussa Sähköisesti käyttäjille Projektissa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan palvelun räätälöitävyys asiakaskohtaisesti. Perusajatus on kuitenkin kaikille sama esittää kulutustieto sähköisesti tilankäyttäjille, olipa esityskanava sitten www-sivut, extranet tai vaikkapa aulanäyttö. Asiakaskohtaisia pieniä toiveita oli mm. kulutustiedon esittämisessä kuukausi- tai vuositasolla sekä graafisessa värimaailmassa. Joustavasti käyttöön Alusta alkaen tärkeänä koettiin, että kulutustiedot olisivat kohdistettavissa ja esitettävissä esimerkiksi asiakkaan kiinteistökohtaisilla sivuilla. Myös käyttöönoton työmäärä asiakkaalle pyrittiin minimoimaan projektissa, jotta käynnistäminen olisi mahdollisimman helppoa ja joustavaa. Näin asiakastarpeista kasvoi Tilankäyttäjien KulutusInfoksi ristitty palvelu, joka otettiin testikäyttöön tammikuussa Hanke on ollut hyvä esimerkki joustavasta yhteistyöstä innovatiivisten asiakkaidemme ja Energiakolmion välillä ja halusta kehittää uusia toimintamalleja sekä vahvistaa kumppanuutta. 13

14 Energia ja siihen läheisesti liittyvät vihreät arvot hiilijalanjälkineen ovat juurtuneet osaksi ajatteluamme, olipa kyse yksityisen ihmisen omista toimista tai yrityksen tekemistä valinnoista. ISS Palvelut vastaa yritysten kysyntään omalla energianhallintapalvelullaan, jossa yhteistyökumppanina on Energiakolmio Oy. ISS Palvelut Oy:n energianhallintaratkaisujen johtaja Antti Toivanen on innoissaan uudesta energianhallintapalvelusta, joka rakentuu Energiakolmion EnerControl -palvelun tarjoaman mittaustiedon pohjalle. Energianhallintapalveluiden kysyntä kasvaa: ISS MARKKINOILLE ENERGIANHALLINTA- PALVELULLAAN Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia ISS Palvelut Oy:n energianhallintaratkaisujen kautta asiakkaat voivat säästää energiaa, johtaja Antti Toivanen on innoissaan. ja sitä kautta rahaa ja ympäristöä. Mutta Kuluva vuosi on ISS Palveluissa Ympäristön annetaan Antti Toivasen kertoa mistä oikein teemavuosi, joten senkin puolesta on on kyse. oikea hetki esitellä asiakkaille uusi palvelutuote, jossa Energiakolmiolla on merkittävä Oma kulutuksenseurantaohjelmistomme rooli. Kyseessä on energianhallinta- ja tuli tiensä päähän. Olemme tehneet raportointipalvelu, jonka toimenpiteiden päätöksen ostaa kulutuksen luennat ja seurannat kumppaniltamme Energiakolmiolta. ISS ei ole ohjelmistotalo, joten on järkevää ostaa palvelu ja osaaminen ammattilaiselta. Energiakolmio on meille alansa johtavana toimijana kumppani, jonka kanssa palvelua on nyt hyvä kehittää, Toivanen aloittaa. Hermokeskus Kuopiossa valvoo koko maata ISS on keskittänyt energianhallintapalvelukeskuksen Kuopioon. Maaliskuun alusta 14

15 ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. ISS Palvelujen liikevaihto vuonna 2009 oli 494 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa oli noin Yritys toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, jonka palveluksessa työskentelee noin ammattilaista 53 eri maassa. asti valvomo on toiminut 24/7-periaatteella. Energianhallintakeskuksessa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan tekniikan alan ammattilaista diplomi-insinööristä rakennusautomaation ammattilaiseen. Toiminta on voimakkaasti kasvavaa ja kehittyvää, joten energia-alan ammattilaisten määrä yrityksessämme tulee kasvamaan. Näiden ammattilaisen tärkeimpänä tehtävänä on hakea energiasäästöjä asiakkaiden kulutustiedoista. Ilmaisu ei kuitenkaan ole aivan täsmällinen, sillä toki säästynyt energia on seuraamusta siitä, että järjestelmiä ja laitteita on käytetty optimaalisesti, on tuotettu tarkoituksenmukaisia olosuhteita tarkoituksenmukaisella energiamäärällä. Energiansäästöjä ei voida hakea kiinteistöjen tai ihmisten terveyden kustannuksella. Kiinteistölle ja kiinteistössä oleville saattaa olla vaarallista, jos jatkuva säästäminen on ainoa tavoite. Nykyaikainen teknologia tarjoaa mahdollisuuden käyttää kiinteistöjen taloteknisiä järjestelmiä etänä valvomosta käsin. Valvomohenkilöstömme vankan osaamisen ansiosta voimme tuoda ammattitaitoisen lvi-insinöörin osaamisen käytännössä jokaiselle kiinteistönhoitajalle, jokaiseen pannuhuoneeseen. Valvomo tukee myös kiinteistöillä työskenteleviä kiinteistönhoitajia, jotka joutuvat joskus hyvinkin vaikeiden päätösten eteen, esimerkiksi päivystäessään, ja esimerkiksi nähdessään massiivisen pakkasvaraston alkavan sulaa. Tuossa tilanteessa valvomosta saatava lvi-ammattilaisen tilanneanalyysi ja toimintaohjeet ovat arvokkaita, Toivanen valottaa. Data ei riitä, tarvitaan analyysi ja toimenpide-ehdotukset Energiakolmion järjestelmällä mitataan kulutusta, ja rakennusautomaatiolaitteiden käytöllä ohjataan päivän tilannetta. Käsillä olevan datan avulla tulevaa tilannetta ennustetaan ja analysoidaan. Energianhallintakeskuksemme yhtenä ydintehtävänä on laatia toimenpide- ja investointiehdotuksia asiakkaillemme. Asiakkaat saavat kerran viikossa raportin, jossa kerromme, mitä olemme tehneet. Samalla ehdotamme, mihin kiinteistössä kannattaisi investoida. Jatkuvalla raportoinnilla teemme palvelumme asiakkaalle konkreettiseksi ja näkyväksi. Raportoinnista on muodostunut meille prosessi, jonka ansiosta pysymme tietoisina kasvavan kiinteistökantamme tilanteesta, Toivanen kertoo. ISS:ssä on pohdittu ylläpidon tehostamistoimien avulla ylipäätään saatavia säästöjä. Isoihin lukuihin pääsemiseksi on peruskorjauksiin tehtävä rajuja investointeja. On yleisesti tunnettua, että noin 15 % kiinteistön energiankulutuksesta saadaan karsittua kulutustottumuksia muuttamalla ja käytönaikaisen optimoinnin avulla. Toinen 15 % säästyy investoinneilla, joiden takaisinmaksuaika on 1-10 vuotta. Energianhallintapalvelu tuo laatua kiinteistön ylläpitoon Energianhallinnan palvelukokonaisuudella ISS erottuu kilpailijoista, joilla vastaava palvelua ei ole. Asiakkaat ovat ymmärtäneet, että kiinteistönhoidon laadulla on suuri merkitys, ja nimenomaan laatua tällä palvelulla tuetaan. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on kasvanut ja yritysten imagot vihertyvät. Energian hinta kallistuu, mikä myös on lisännyt kiinnostusta palveluamme kohtaan. Viime aikoina jokainen asiakas, joka on tästä palvelustamme kuullut, on pitänyt sitä tarpeellisena. 24/7 -palvelumme raportointeineen ja prosesseineen on ainutlaatuista tässä maassa. Parhaillaan koulutan sisäisesti omaa henkilöstämme, sillä tämä palvelumme on vielä suhteellisen nuorta ja isossa talossa uuden lanseeraaminen vie oman aikansa, Toivanen kertoo. Yhteistyö Energiakolmion kanssa tiivistyy Asiakkaiden tietoisuus energiankulutuksesta ja ympäristöstä kasvaa, ja se asettaa ISS:lle paineita vastata kysyntään. Kustannustehokas ylläpito ja vaivattomat palvelut energiakulutuksen seurannassa varmistavat sen, että säästötoimilla saatu kustannusetu jää kiinteistöön eikä haihdu huonon käytön tai optimoinnin johdosta taivaan tuuliin, Toivanen kiteyttää ISS:n palvelun hyödyn. Niin ISS kuin Energiakolmiokin toimivat tulevaisuuden alalla, jossa kehitys on pysyvä ilmiö. Yhteistyö on sujunut hyvin ja tiivistyy entisestään. Me ISS:ssä haluamme tuoda oman panoksemme Energiakolmion ohjelmistojen kehittymiseen ja iloksemme olemme todenneet, että Energiakolmiossa ollaan valmiita innovoimaan ja kuuntelemaan toiveitamme, Toivanen kiittelee. 15

16 Hintapiikit vaanivat oven takana Mikko Lepistö puh Talvi oli ennätyksellinen hintapiikkitalvi pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Kuluva talvi ei ole toteutunut yhtä piikikkäänä, vaikka spot-hinta etenkin alkutalvesta oli korkea. Syvimmän taantuman taituttua sähkönkulutus on kasvanut. Tämän johdosta kylminä talvipäivinä sähkönkulutus on lähellä kaikkien aikojen korkeimpia lukuja. Ruotsalainen ydinvoima on pyörinyt tänä talvena merkittävästi paremmin kuin edellisenä talvena. Myös sähkömarkkinatoimijat ovat oppineet viime talven hintapiikeistä. Kysynnän hintajousto piti markkinahinnat jollain tavalla siedettävinä joulukuun aikana. Kuitenkin hintapiikkiriski koputtelee ovella nykykulutuksella useita kertoja talven aikana. Todennäköisesti piikit rajoittuisivat kuitenkin maltillisemmalle tasolle kuin viime talvena. Joulukuun spot-hinta lähellä ennätystä Joulukuun spot-hinta oli kokonaisuudessaan korkea. Suomen hinta-alueen keskihinta oli 91,3 /MWh. Kaikkien aikojen tilastoa tarkasteltaessa ainoastaan helmikuussa 2010 keskihinta on ollut pari euroa korkeampi. Keskihinnan korkeutta korostaa se, että historiallisesti kolmanneksi korkeimman kuukauden keskihinta onkin jo 20 /MWh näitä ennätyksellisiä kuukausia alhaisempi. Helmikuun 2010 korkea keskihinta oli seurausta äärimmäisen korkeista hintapiikeistä. Korkeimmat tuntihinnat olivat 1400 / MWh:n tasolla. Joulukuun 2010 osalta korkeaa keskihintaa muodostamassa oli muutamia maltillisia hintapiikkejä. Merkittävimmät tekijät joulukuun korkean hinnan taustalla olivat kylmä säätyyppi ja heikon vesitilanteen myötä kohonnut sähköntuotannon jatkuva arvostus. Sähkötehon tarve kasvaa edelleen Pohjoismaisen sähkötehon tarpeen kasvussa on nähtävissä jatkoa viime talven trendille. Kaikkien aikojen sähkönkulutusta tarkasteltaessa TOP10-vuorokausista kahdeksan on tältä tai edelliseltä talvelta. Näin ollen voimajärjestelmä on entistä ahtaammalla entistä useammin. Vuorokauden keskiteho MW Ydinvoimatuotanto petrannut Viimeiset pari talvea tuotettiin ydinvoimalla sähköä joulu-tammikuun aikana noin 9200 MW:n keskiteholla. Tänä talvena on päästy takaisin normaaliin tahtiin. Ydinvoimatuotanto on vastaavana ajanjaksona ollut keskiteholtaan noin MW. Suunnilleen samalla tasolla ydinvoimantuotanto oli myös talvina Lämpötilan merkitys sähkönkulutukseen Pohjoismaisella sähkömarkkinalla sähköä käytetään merkittävästi lämmitykseen. Vuorokauden keskilämpötiloja ja kulutuksia tarkastelemalla on havaittavissa, että lämpötilan kylmeneminen yhdellä asteella lisää pohjoismaista sähkönkulutusta noin 1150 MW. Parin tuhannen megawatin lisäys ydinvoimatuotannossa on siis huipputehon tarvetta ajatellen kuitattu pari astetta kylmempänä keskilämpötilana. Tämä kuvaa luonnonvoimien suuruutta. Markkinalla on opittu Nord Poolin spot-hinnan muodostuksessa on nähtävissä, että markkinalla on opittu viime talven hintapiikeistä. Joulukuu ennätyksellisine kulutuksineen oli melkoinen piikkitesti markkinalle. Hintapiikit rajoittuivat korkeillakin kulutuksilla suhteellisen maltilliselle tasolle. 200 /MWh:n tasolla näytti olevan myyntitarjouksia, jotka katkaisivat hintojen holtittoman nousun. Osa näistä tarjouksista on varmastikin spot-markkinalle välitettyä kysynnän hintajoustoa. Kulutusta ollaan valmiita leikkaamaan, kun hinta nousee 200 /MWh:n tasolle. Piikkiriski kuitenkin todellinen Kuvassa 2 on esitetty spot-hinnan muodostuminen hintapiikkitunnin aikana. Kysyntä- ja tarjontakäyrät nousevat korkeuksiin lähellä käyrien leikkauspistettä. Tällöin järjestelmässä ollaan lähellä herkkää tilannetta, jossa pienet muutokset tehotasapainossa vaikuttavat valtavasti tunnin hintaan. Kuvassa 3 on vastaavat käyrät tilanteesta, jossa markkina ei ole ahtaalla. Tällöin tehotasapainon pienet muutokset eivät vaikuta hintaan. Kuvasta 3 nähdään, että kyseisenä vuorokautena kysyntä tarjonta-tasapainossa oli noin MW varaa ennen suurempaa hintapiikkiriskiä. Kyseisen vuorokauden keskilämpötila Pohjoismaissa oli noin +1 ⁰C. Koska Nord Poolin hinnanmuodostuksessa on mukana noin % pohjoismaisesta sähköntuotannosta ja -kulutuksesta, niin asteen merkityksen hinnanmuodostuksen tehotasapainoon voisi arvioida olevan 850 MW/aste kahdeksan astetta kylmemmällä säällä oltaisiin oltu vähintään aika lähellä hintapiikkitilannetta. Tänä talvena kahdeksan astetta kylmempää on ollut 36 vuorokauden aikana ja edellisenä talvena 35 vuorokauden aikana, joten mistään kovin äärimmäisestä olosuhteesta ei ole kyse. Systeemihinnan myyntitarjouskäyriä tutkittaessa huomio kiinnittyy myös 300 /MWh:n hintatasolla olevaan vaakasuoraan osuuteen. Tämä porras näkyy myös kuvissa 2 ja 3. Porras tarkoittaa, että noin 300 /MWh:n hinnalla laukeaisi muutama sata MW myyntitarjouksia. Nämä tarjoukset saattavat joissain tilanteissa leikata hinnan holtittoman nousun 300 /MWh:n tasolle. 16

17 Suomen hinta-alueen spot-hinta Alpiqin tarjontaa Suomen sähkömarkkinalle marraskuu joulukuu Kuva 1: Suomen hinta-alueen spot-hinta EUR / MWh tammikuu Spot (SYS) hinnan muodostuminen klo MWh helmikuu Energiakolmion tulo osaksi Alpiq Groupia on avannut uusia mahdollisuuksia räätälöityjen tuotteiden käyttämiseen. Pohjoismaissa räätälöityjä tuotteita tarjoaa Alpiq Norway. Nord Poolissa noteeratut standardituotteet sopivat sähkönhankinnan järjestelyyn vain tiettyyn rajaan saakka. Kauttamme saa luonnollisesti kaikkia Nord Poolissa noteerattuja tuotteita, mutta pääasiassa teemme kauppaa asiakaskohtaisesti räätöidyillä tuotteilla. Harvalla toimijalla kulutus ja/tai tuotanto menee tasatehon ja kalenterin mukaan. Ratkaisuksi Alpiq Norway voi tarjota kunkin asiakkaan todellisen käyttöprofiilin mukaisia finanssisuojauksia juuri asiakkaan haluamalle kuormitukselle ja ajanjaksolle. Myös Nord Poolin viiden vuoden horisonttia pidemmän aikavälin hankinnan suunnitteluun löytyy tuotteita ja aluehintaakin voi kauttamme suojata kymmenelle seuraavalle vuodelle. Kuva 2: Spot(SYS) hinnan muodostuminen joulukuun piikkitunnilla. (lähde Nord Pool) EUR / MWh Spot (SYS) hinnan muodostuminen klo MWh Kuva 3: Spot-markkinan SYS-hinnan muodostuminen tunnille 18. (lähde Nord Pool) Jos sähkön hintasuojauksessa ei haluta ottaa näkemystä, voimme tarjota tähän riskittömän suojaustuotteen, joka tuottaa aina markkinoiden keskiarvohinnan sovitulta jaksolta. Tämä tuote on Alpiq Index. Alpiq Indexin voi valita joko suojaamaan koko hankintaa tai sen voi tehdä osana hankinnan riskienhallintaa, jolloin riskienhallinta monipuolistuu ja kokonaisriski pienenee. Mikäli riskienhallinta edellyttää monipuolisempia tuotteita, kuten esimerkiksi erilaisia optiorakenteita, niitäkin saa helposti kauttamme. Antti Kokkonen puh antti.kokkonen@alpiq.com 17

18 Uusia yhteistyökumppameitamme Seuraavat uudet asiakkaat muun muassa ovat menneen syksyn ja alkutalven aikana aloittaneet yhteistyön Energiakolmion kanssa AALTO - YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy on Aaltokorkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, joka omistaa pääosan Aalto-yliopiston käytössä olevista kiinteistöistä ja toimitiloista Otaniemessä ja Töölössä. Aalto- Yliopistokiinteistöt Oy vastaa tilojen ja kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta, sekä niihin liittyvistä tukipalveluista. ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB:n palveluksessa työskentelee noin 100 maassa yli henkilöä, joista Suomessa yli Avilon Oy on alunperin vuonna 1936 perustetun Kuitu Oy:n, sittemmin Säterin ja Kuitu Finland Oy:n työn jatkaja. Avilonin syksyllä 2010 käynnistyneen tuotannon kärkituote on muun muassa Yhdysvaltain paloturvallisuus-vaatimukset täyttävä kuitu. Avilonin maailmanvalloituksen keskeisiä kulmakiviä ovat parempi teknologia ja raaka-aine, parempi ympäristöajattelu ja vastuullisuus sekä osaavat ihmiset. Finnair Facilities Management Oy on Finnair Oyj:n tytäryhtiö, joka vastaa Finnairkonsernin kiinteistöjen hallinnoinnista sekä tuottaa toimitilapalveluja. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä, joka keskittyy nykyisin kuljettamaan lentomatkustajia Euroopan ja Aasian välillä, Helsingin kautta. Yhtiö perustettiin Finnair-konsernin toimialat ovat reitti- ja lomalentotoiminta, tekniset ja maapalvelut sekä catering-toiminta, matkatoimistoala sekä matkailualan tieto- ja varauspalvelu. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin Tytäryhtiöt toimivat lentoliikennettä tukevilla tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla. Finnsementti Oy on suomalainen sementinvalmistaja. Valtaosa Suomen sementtitarpeesta tuotetaan Paraisten ja Lappeenrannan tehtaillamme. Sementin lisäksi valikoimaamme kuuluu erilaisia betonin seos- ja lisäaineita sekä kivirouheita. Sementtien raaka-aineiden kotimaisuusaste %. Yhtiön palveluksessa on 200 henkilöä ja liikevaihto vuonna 2010 oli 117 milj. euroa. Kemira on kansainvälinen kemian yhtiö, jonka liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kotkan Energia Oy on Kotkan kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö. Liiketoimintamme jakautuu energian tuotantoon ja kaukolämpöpalveluihin. Päätuotteitamme ovat kaukolämpö, teollisuushöyry ja sähkö. Lisäksi myymme maakaasua teollisuudelle. Kotkan Energia on keskittynyt kotimaisilla uusiutuvilla energiamuodoilla tapahtuvaan energiantuotantoon sekä jätteiden hyötykäyttöön pääasiallisena energianlähteenä Hyötyvoimalaitoksessaan. Nokian Renkaat keskittyy ainoana rengasvalmistajana maailmassa tuotteisiin ja palveluihin, jotka helpottavat ihmisten turvallista liikkumista pohjoisissa olosuh- teissa. Innovatiivisia renkaita henkilö- ja kuorma-autoihin sekä raskaisiin työkoneisiin markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet. Yhtiö kehittää tuotteitaan tavoitteenaan kestävä turvallisuus ja ympäristöystävällisyys tuotteen koko elinkaaren ajan. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli 1058 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa noin Nokian Renkaiden osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on vastuunsa tunteva ja luotettava nikkelikemikaalien ja metallien valmistaja, jonka kannattavuus ja kilpailukyky ovat huippuluokkaa. Tavoitteenamme on olla maailman johtava nikkelitoimittaja, jonka haastavista raaka-aineista valmistamat, käyttäjien tarpeiden ja odotusten mukaan kehitetyt tuotteet tyydyttävät sekä meitä että asiakkaitamme. OMG valmistaa kobolttipulvereita ja -kemikaaleja, joita käytetään muun muassa pulverimetallurgiassa, ladattavien akkujen valmistuksessa sekä kemiallisissa katalyyteissä. Koboltin jalostajana ja tuottajana OMG Kokkola Chemicals Oy on maailman suurin. Yhtiön palveluksessa Kokkolassa on noin 380 henkilöä. Emoyhtiö OM Group Inc. on maailman johtava metallipohjaisten erikoiskemikaalien ja pulvereiden tuottaja. Konsernin palveluksessa on eri puolilla maailmaa noin 2900 henkilöä. Pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa Clevelandissa. Yhtiö noteerataan New Yorkin pörssissä. Tervakoski Oy on suomalainen paperitehdas, jossa neljä paperikonetta valmistaa vuosittain yli tonnia räätälöityjä erikoispapereita. 18

19 Sähköinen laskutus kansainvälistyy ja monipuolistuu Ohuiden painopapereiden lisäksi valmistamme myös savuketeollisuuden papereita, tarrantaustapapereita, kaapelipapereita ja vesileimallisia erikoispapereita. Hienoin paperimme valmistetaan yhä käsityönä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy omistaa, rakennuttaa ja vuokraa tiloja yliopistojen ja korkeakoulujen tarpeisiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kiinteistöalan tutkimusja kehityshankkeet ovat vahvasti läsnä toiminnassamme ja olemme mukana kehittämässä kampusalueita kokonaisuuksina. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat tutkimustyötä ja opiskelua. Heikki Koikkalainen puh Sähköinen laskutus on yleistynyt Suomessa ja tällä hetkellä noin 50 % sekä yrityksiin että julkisiin yhteisöihin saapuvista laskuista on sähköisiä. Tulevaisuudessa sähköinen laskutus hyötyy Sepaan (Single Euro Payments Area) siirtymisestä. Sepan myötä maksaminen koko 32 maata kattavalla alueella Euroopassa yhtenäistyy ja toimii samoilla ehdoilla riippumatta siitä, mistä maksaa ja minne. Sepa-maita ohjeistava ISO-sanomanvälitysstandardi (ISO 20022) nopeuttaa sähköisen laskutuksen yleistymistä maailmanlaajuisesti ja korvaa vähitellen kansalliset ratkaisut. Uuden standardin myötä tekniset yhteensopivuusongelmat vähenevät oleellisesti tai poistuvat kokonaan. Yhteinen standardi tehostaa sähköisten laskujen kansainvälistä kehitystä, parantaa sisällön laatua sekä laskee käyttäjien kustannuksia. Kansainvälisen sähköisen laskutuksen muotoutuessa uuteen standardiin myös nykyiset Suomessa käytettävät verkkolaskuformaatit TEAPSS ja Finvoice kehittyvät tällä välin. Viime vuonna mallinnettiin uusi Eduskunta hyväksyi tammikuussa 2011 hallituksen esityksen energiatodistuslain muuttamisesta ja muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivä maaliskuuta Lain muutoksen jälkeen voimassa olevan energiatodistuksen on oltava nähtävillä kaikissa yli neliömetrin tiloissa, joissa viranomainen tarjoaa julkisia palveluita. Mikäli julkisia palveluja tarjotaan vuokratuissa tiloissa, velvollisuus koskee vain niitä tiloja, joiden vuokrasopimus on tehty lain voimaantulon jälkeen. Kiinteissähköinen tiliöintiviite, jonka tavoitteena on automatisoida laskun tiliöintiprosessia (TEAPSSXML-sanomassa sekä Finvoicessa). Sähköisen tiliöintiviitteen avulla ostolaskut tiliöityvät automaattisesti. Sekä kansainvälistyminen että tiliöintiviitteiden käyttö mahdollistaa tulevaisuudessa sähköisen laskutuksen paremman hyödyntämisen. Kansainvälisen sähköisen laskutuksen kehityksen aikajänne on vielä avoin, voimme mielenkiinnolla odottaa hankkeen etenemistä ja arkipäivää kansainvälisessä laskuliikenteessä. Energiakolmiolla on useita kansainvälisiä asiakkaita, joilla on toimipisteitä ympäri Eurooppaa. Kansainvälistyvä sähköinen laskutus mahdollistaa siten myös muiden maiden energialaskujen tarkastuksen ja tiliöinnin. Tämän ansiosta pääsemme palvelemaan asiakkaitamme jatkossa laajemmin EnerCount-palveluiden saralla sekä hyödymme kaikki Sepan vaikutuksesta. Kati Mauno puh kati.mauno@energiakolmio.fi Energiatodistukset nähtäville julkisissa rakennuksissa Kari Iltola puh kari.iltola@energiakolmio.fi tön omistaja huolehtii todistuksen esille panosta ja todistuksen on oltava nähtävillä viimeistään 1. päivä maaliskuuta Kuinka valmistautua? Velvoitteen voimaan tuloon on vielä runsaasti aikaa, mutta valmistautuminen voidaan jo aloittaa. Ensimmäiseksi tulee kartoittaa tilat, joita todistusvaatimus koskee. Seuraavaksi aloitetaan tarvittavien lähtötietojen kerääminen. Todistuksen laskemiseksi tarvitaan tietoja rakennuksesta ja sen energiankulutuksesta sekä mielellään laadukas järjestelmä missä todistukset luodaan ja johon ne voidaan tallentaa ja päivittää. Energiakolmiolta lain mukaiset energiatodistukset Lain muutokset edellyttämät energiatodistukset ovat luotavissa myös EnerControl raportoinnin kautta. Energiakolmion pätevöityneet asiantuntijat antavat mielellään lisätietoja ja auttavat lain vaatimusten mukaisten energiatodistusten tuottamisessa. 19

20 NIMITYSUUTISIA Tradenomi Jenni Leppäharju on nimitetty palveluvastaavaksi sähkösalkunhallinnan back-office -tiimiin. Hän on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta, ja on opiskellut myös Ruotsissa suorittaen siellä e-mba-tutkinnon. Jenni on aiemmin työskennellyt mm. Metso Paper Oy:llä. Merkonomi Merja Rantanen on aloittanut talousassistenttina määräaikaisessa työsuhteessa tehden äitiysloman sijaisuutta. Merja on valmistunut Jyväskylän aikuisopistosta, ja on suorittanut siellä myös taloushallinnon ammattitutkinnon. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Keslift Oy:llä. UUTISIA Uusia EnerKey-salkkuraportteja EnerKeyn salkkuraportointia on täydennetty uusilla raporteilla. Uudet raportit korvaavat viimeisimmät käytössä olleet EnerKey-salkkuraportoinnin ensimmäisen sukupolven raportit. Kokonaan uusia raportoitavia asioita ovat Mark-to-Market-arvon kehityksen raportointi sekä entistä kattavammat salkunhoidon onnistumisen raportit. Myös kohdekohtaisen sähkönhankintakustannuksen raportointi rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen. Raportoinnin uudistuksen yhteydessä parannettiin lisäksi käyttäjätilien hallintaa. Näin ollen Asiakkailla on jatkossa mahdollisuus valita, mitkä salkkuraportit näkyvät milläkin käyttäjätunnuksilla. EnerKey-raportteja kehitetään jatkuvasti paremmiksi ja paremmiksi. Oman IT-tuotekehityksen avulla pystymme ideoimaan ja rakentamaan uusia raportteja joustavasti asiakkaan tarpeisiin, toteaa EnerKey:n salkkuraportoinnin kehitystä koordinoiva Mikko Lepistö. LISÄTIETOJA: Mikko Lepistö, puh , sekä salkunhoitajamme. Sähkömarkkinat 2011 Sähkömarkkinat Integroituva eurooppalainen energiamarkkina Finlandia-talolla pidetyn Sähkömarkkinat seminaarin teemana oli Integroituva eurooppalainen energiamarkkina. Seminaarin ohjelmassa kuultiin kotimaisten kärkivaikuttajien ohella kansainvälistä huippuasiantuntemusta edustavien puhujien esitykset. Puheenvuoroissa luodattiin eri näkökulmista alan kehitysnäkymiä sekä energiamarkkinan integraation etenemistä, sen haasteita ja vaikutuksia toimintaamme. Ajankohtainen aihe kokosi Finlandia-talolle runsaan osanottajajoukon, paikalla oli 180 alan toimijaa. Vuotuinen tapahtumamme koettiin jälleen erinomaisen onnistuneeksi. Tapaamme jälleen , Finlandia-talolla, päivän puheenjohtajana Peter Nyman. Merkitsethän tapahtumapäivän kalenteriisi!