NOKIAN RENKAAT. VALITSI ENERGIAKOLMION KUMPPANIKSI sivu 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOKIAN RENKAAT. VALITSI ENERGIAKOLMION KUMPPANIKSI sivu 8"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 1/11 NOKIAN RENKAAT VALITSI ENERGIAKOLMION KUMPPANIKSI sivu 8 ESA HÄRMÄLÄ: ENERGIAN VEROTTAMINEN PIDETTÄVÄ KOHTUULLISENA sivu 6 MATKALLA MAAILMANLUOKAN KOHTAUSPAIKAKSI sivu 10 VIHREÄ AALTO VYÖRYY VASTUSTAMATTOMASTI sivu 12

2 Osana sveitsiläistä Alpiq-grouppia Energiakolmiolla ja asiakkaillamme on käytettävissään kansainvälisen organisaation osaaminen ja Euroopan laajuinen verkosto. PALVELUA ASIAKKAAMME PARHAAKSI Pasi Valoranta puh Tänä keväänä tulee täyteen 16 vuotta siitä, kun Energiakolmio Oy perustettiin. Yhtiö perustettiin tarpeeseen, joka syntyi avautuneista sähkömarkkinoista ja uuden markkinan tuomista haasteista. Tänään tuo tarve on entisestään kasvanut; sähkömarkkinan integroituminen, päästökauppa, energiatehokkuustavoitteet, hankintojen keskittäminen ja tehostaminen ovat tehneet toimialasta entistä vaativamman. Energiakolmion asiantuntijaosaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan. Energiakolmion arvopohjaan on kuulunut heti toimintamme alusta lähtien luottamukseen perustuva, pitkäjänteinen asiakassuhde. Se tarkoittaa kohtuullista hinnoittelua sekä rehellistä ja avointa toimintaa. Tämä toimintaperiaatteemme on osa Energiakolmion brändiä, jonka myötä olemme kasvaneet Suomen sähkömarkkinoiden selkeäksi markkinajohtajaksi. Johtavana asiantuntijaorganisaationa panostamme jatkuvasti markkinan analysointiin ja viimeisimmän tiedon hyväksikäyttöön asiakkaidemme parhaaksi. Panostamme jatkuvasti tutkimus- ja kehitystyöhön sekä edunvalvontaan tavoitteenamme toimivampi, parempi sähkömarkkina. Energiakolmio on edelläkävijä energiankäyttötietojen seurannassa sekä saadun tiedon hyödyntämisessä. EnerKey.com on tunnustettu markkinan kehittyneimmäksi kokonaisratkaisuksi sähkösalkun sekä energiankäytön ja -kustannusten seurantaan. Osana sveitsiläistä Alpiq-grouppia Energiakolmiolla ja Asiakkaillamme on käytettävissään kansainvälisen organisaation osaaminen ja Euroopan laajuinen verkosto. Pasi Valoranta Panostuksemme teknologiaan ja asiantuntijuuteen on tärkeää, mutta vielä tätäkin olennaisempaa on henkilökohtainen asiakaskontakti ja -palvelu. Me ymmärrämme hyvällä asiakaspalvelulla tavoitettavuutta, reagointinopeutta ja aloitteellisuutta näiden kautta muodostuu luottamuksellinen ja pitkäaikainen yhteistyösuhde. Tekniikalla on sijansa, mutta se ei korvaa ihmisten välistä yhteistyötä. Vuosi 2010 oli Energiakolmion historian paras. Kasvutarinamme jatkui voimakkaana kaikilla tarjoamillamme palveluosa-alueilla. Tästä kiitos kuuluu teille hyvät Asiakkaamme! Pasi Valoranta toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2

3 2 Pääkirjoitus Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Heikko vesitilanne pitää markkinan varpaillaan Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 6 Energian verottaminen pidettävä kohtuullisena Esa Härmälä, Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) 8 Nokian renkaat valitsi Energiakolmion kumppaniksi Sami Eerikäinen ja Petri Jäväjä, Nokian Renkaat Oyj. 10 Matkalla maailmanluokan kohtauspaikaksi Kari Kontturi ja Jouni Viinamäki, Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy 12 Vihreä aalto vyöryy vastustamattomasti Tiina Huovinen, Sponda Oyj. 13 Tilankäyttäjien KulutusInfo - Viestintää kiinteistön käyttäjille Ari Kokkonen, Energiakolmio Oy 14 ISS markkinoille energianhallintapalvelullaan Antti Toivanen, ISS Palvelut Oy 16 Alpiqin tarjontaa Suomen sähkömarkkinalle Antti Kokkonen, Alpiq Norway AS 16 Hintapiikit vaanivat oven takana Mikko Lepistö, Energiakolmio Oy 18 Uusia yhteistyökumppaneita Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 19 Sähköinen laskutus kansainvälistyy ja monipuolistuu Kati Maunu, Energiakolmio Oy 19 Energiatodistukset nähtäville julkisissa rakennuksissa Kari Iltola, Energiakolmio Oy 20 Uutisia Esa härmälä Energian verottaminen pidettävä kohtuullisena s.6 nokian renkaat valitsi Energiakolmion kumppaniksi s.8 ISS MARKKINOILLE energianhallintapalvelullaan s.14 ENERGIAINFO 1/2011 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh

4 Heikko vesitilanne pitää markkinan varpaillaan Antti Kouvo puh Marraskuussa säätyyppi muuttui Pohjoismaissa kuivaksi ja erittäin kylmäksi. Sää pysyi muuttumattomana koko loppuvuoden ja kun vesitilanne oli jo ennen tätä heikohko, se heikkeni kriittiselle tasolle. Vesivarastojen osalta tilanne oli osalla Norjan alueista heikompi kuin koskaan aiemmin ajankohtaan nähden. Tammikuussa säätyyppi muuttui kuitenkin normaalimmaksi ja viimeiset huollossa olleet ydinvoimalat palasivat tuotantoon. Parantuneen tehotilanteen johdosta sähkön siirto kääntyi lähes maksimaaliselle tasolle Norjan suuntaan. Vesitilanne on parantunut hieman alkuvuoden ensimmäisten viikkojen aikana ja varmuus veden riittämisestä ennen sulamiskauden alkamista on vahvistunut viikko viikolta. Kylmälle lopputalvelle yhdistettynä ydinvoimaloiden tuotantohäiriöihin ja siirtoyhteysongelmiin ei ole kuitenkaan varaa. Vesitilanne ei näy vielä tulevan talven ja vuoden hinnoissa Vaikka kevään kuukausituotteiden hinnat ovat korkeita (n. 65 /MWh helmikuun puolivälissä), seuraavan talven ja vuoden 2012 markkinahinnassa ei ole juurikaan mukana heikon vesitilanteen vaikutusta. Vuoden 2012 hinta on edelleen pysynyt hiililauhteen rajakustannuksen tasolla ja Saksassa vastaava vuosituote on n. 5 /MWh Nord Poolia kalliimpi. Tämä tarkoittaa, että ilman erittäin kovia sateita tämän vuoden aikana laskuvaraa ensi vuoden sekä talven hinnassa on hyvin vähän eli vain joitakin euroja. Vastaavasti, mikäli vesitilanne pysyy koko vuoden heikkona, viimeistään kevään sulamiskauden jälkeen näiden tuotteiden hinnoissa on odotettavissa huomattavaa nousupainetta. Polttoaineiden hinnat nousussa Siinä missä sähkömarkkinat ovat siirtoyhteyksien rajallisuudesta johtuen paikallisia, polttoainemarkkinat ovat globaalit. Öljyn ja hiilen hinnat ovat enenevissä määrin riippuvaisia Aasian voimakkaasta kysynnästä. Jo nyt esim. Kolumbian hiiltä on ohjautunut Aasiaan. Jatkossa siis Intia ja Kiina tulevat kilpailemaan kasvavissa määrin hiilieristä, jotka tähän asti ovat lyhyemmän rahdin johdosta tulleet Eurooppaan. Vaikka hetkelliset tuotanto-ongelmat ovat helpottaneet esim. Australiassa ja hiilen hinta on hieman laskenut, ei suurta laskuvaraa hiilen hinnassa ole. Odotus polttoaineiden hinnoille on nouseva, joskaan hiilen osalta ei vuoden 2008 kuplahintoja nähtäne kovin nopeasti. Sen sijaan öljyn hinnassa saa Antti Kouvo / /2001 1/ /2002 1/ /2003 1/ / / / / / / / / / / / / / /2010 Kuva 1: Pohjoismaisen vesitilanteen kehitys 2001 alkaen. 4

5 vutettaneen pelottavan nopeasti aiemmat huipputasot. Öljyn kulutus ylitti taantumaa edeltävän kulutushuipun jo viime vuoden kesän aikana. Päästöoikeusmarkkina ylijäämäinen Kioto-kaudella Karkea suunta päästöjen määrästä saadaan Euroopan teollisuustuotannon kehittymistä osoittavasta kuvasta. Vuositasolla toteutuneita ja päästöarvioita tarkasteltaessa Kiotokaudella ( ) vain vuonna 2008 markkina on jäänyt alijäämäiseksi. Koko kauden odotetaan olevan reilusti yli 500 Mt ylijäämäinen (n. 1/4 yhden vuoden päästöistä). Lisäksi ylijäämä kasvaa päästövähennyshankkeista saatavat CER -oikeudet huomioiden yhteensä n Mt:iin. Päästöoikeuden hinta olisikin jälleen nollassa, ellei oikeuksia saisi pankittaa seuraavalle päästökauppakaudelle. Seuraavan kauden osalta monet päätökset ovat vielä tekemättä: EU on luvannut sitoutua yksipuolisesti 20 %:n leikkaustavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisen sitovan sopimuksen syntyessä EU:n päästövähennystavoite nousee 30 %:iin. Mikäli leikkaustavoite säilyy 20 %:ssa, odotamme päästöoikeuden hinnan pysyvän maltillisella tasolla, eli suurta nousupainetta sen hintaan ei olisi tulossa. Vuodesta 2014 alkaen markkina voi muuttua hyvässä vesitilanteessa merkittävästi. taa enenevissä määrin suunnitella siten, että ole tarvetta. Vuoden 2014 hankintaa kannat- Tällöin toteutuvan hinnan ei tarvitse noudattaa hiililauhteen hintatasoa, koska tuulivoiteen niin vaatiessa. suojauksista pääsee myös eroon vesitilanman ja ydinvoiman myötä hiililauhteelle ei Hiilen polttoainekustannus 2012 sisältäen muuttuvat kustannukset Päästöoikeuden kustannus YR Kuva 2: Hiililauhteen rajakustannushinta suhteessa vuoden 2012 termiinihintaan. EURO area and EU27 production, total industry excluding construction Päästöoikeuden vaihteluväli on pysynyt lähes kaksi vuotta noin /t:ssa. Viime aikoina markkinaa on hiljentänyt luonnollisten ostajien eli energiantuottajien varovaiset toimet. Koska Keski-Euroopan sähkön hinta on matalalla rajakustannustasoon verrattuna, tuottajat eivät halua lukita matalaa voittomarginaalia myymällä sähköä ja ostamalla polttoaineiden lisäksi päästöoikeudet. Sähkön hintanäkemystä jatkosta Kuten aiemmin todettiin, vuoden 2012 hinta on fundamentaalisesti edullisella tasolla. Samoin vuoden 2013 hinta on edullinen, koska tuulivoimatuotannon lisäksi merkittävää uutta tuotantokapasiteettia ei ehdi valmistua tätä ennen. Olkiluodon kolmannen yksikön odotetaan olevan tuotannossa loppuvuoden 2013 aikana, mutta koko vuoden hintaan ei uudella yksiköllä ehdi olla suurta vaikutusta /2001 2/2002 5/2002 8/ /2002 2/2003 5/2003 8/ /2003 2/2004 5/2004 8/ /2004 2/2005 5/2005 8/ /2005 2/2006 5/2006 8/ /2006 2/2007 5/2007 8/ /2007 2/2008 5/2008 8/ /2008 2/2009 5/2009 8/ / /2010 5/2010 8/ /2010 Euro area, seasonally adjusted series Trendline EU27, seasonally adjusted series Trendline Kuva 3: EU:n teollisuustuotannon kehitys Kuva 4: Päästöoikeuden hintakehitys. EUADEC-11 5

6 TEM:n energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä: Energian verottaminen pidettävä kohtuullisena Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Esa Härmälä on aloittanut TEM:n energiaosaston ylijohtajana vuoden 2011 alussa. Toimittajamme tapasi Härmälän ja kyseli ajankohtaisista energiaan liittyvistä asioista. Miltä Suomen energiapoliittinen ilmapiiri näyttää uuden tehtävän alkumetreillä? Perustuntuma on hyvä. Suomessa energiapolitiikkaa on perinteisesti hoidettu paremmin kuin monessa muussa maassa. Meillä on monipuolinen energiajärjestelmä, emme ole riippuvaisia yhdestä energialähteestä, järjestelmämme on teknisesti hyvässä kunnossa ja toimitusvarma. Eurooppalaisissa hintavertailuissa olemme toistaiseksi olleet kilpailukykyisiä. Nykyinen hallitus ja erityisesti ministeri Pekkarinen on tehnyt suurimpia ja kauaskantoisimpia energiapoliittisia linjauksia kuin mikään muu hallitus sitten sodanjälkeisen jälleenrakennusajan. Pohja on vahva, mutta jokainen päivä tuo uusia haasteita. Mihin haluatte työssänne vaikuttaa? Meillä on kylmä maa, pitkät etäisyydet ja energiaintensiivinen tuotantorakenne. Eläminen näissä oloissa vaatii energiaa. Toivoisin, että pyrkisimme järjestämään itsellemme energian hinnan suhteen enemmän suhteellista etua kuin haittaa, sillä luonto on meille haitan valmiiksi järjestänyt. En ota kantaa jo tehtyihin päätöksiin, mutta jatkossa verotuksen painopisteen siirtämisessä energiaan on oltava varovainen. Energian verotus siis jo riittää? Olisi iso päätös, jos luovuttaisiin siitä linjauksesta, että energian hinnan on oltava meillä kohtuullinen. Olen toppuutellut intoa siirtää verotuksen painopistettä energiaan. Ei pidä lähteä testaamaan sitä, miten paljon tässä maassa energiaveroja kestetään. Raja tulee vastaan, jossa kamelin selkä katkeaa, mutta tuohon rajaan on syytä pitää hyvä turvaväli. Suomessa on teollisuuden ja muiden toimialojen, kuten matkailun, lisäksi ihan tavallisia ihmisiä, joiden elämänlaatua mm. sähkölämmitys parantaa. Pitää nähdä, että energian hinnalla on laajat yhteiskunnalliset, sosiaali-, elinkeino- ja teollisuuspoliittiset vaikutukset. Suomen energiapolitiikan perusteena on ollut kilpailukykyinen hinta. Onko näin edelleen? Tämä riippuu tulevista hallituksista, mutta oma toiveeni on tämä. Miten isoista hintavaihteluista päästäisiin eroon? Riittävä tarjonta hillitsee hintoja, ylitarjonta laskee, alitarjonta nostaa. Markkinoilla ei siis saisi olla energiasta pulaa, ja kapasiteettiahan meillä pitäisi olla. Kuluttamista toki pitää suitsia ja energiatehokkuutta parantaa, ja siten hillitä kysynnän kasvua. Suurilla käyttäjillä on välineet, joilla suojautua markkinoiden heilahteluilta. Suurille käyttäjille Energiakolmion kaltaisista asiantuntijoista voi olla apua ja näyttää siltä, että tämäntyyppisille toimijoille on markkinoilla tilaa. Mitä sanotte Suomen sähkömarkkinoiden toimivuudesta? Markkinoiden rakennepuolella ei mielestäni ole ongelmaa. Kilpailua on kaikin toimin edistettävä. Koska alalla on luonnollisia monopoleja, tarvitaan myös vahvaa regulaatiota. Vaikuttavatko uusiutuvalle energialle jaettavat tuet markkinoihin? Uusiutuvan energian lisääminen ei vaikuta suoraan sähkön tai lämmön hintoihin, koska tuet, jotka ovat kokonaisuuden kannalta pieniä, tulevat budjetista, eivät kuluttajalta. Jokainen energia-alan yrittäjä ratkaisee itse, tarttuuko niihin porkkanoihin, joita yrittäjille nyt tarjotaan. On nimenomaan kyse porkkanoista, ei niinkään kepistä. Miltä Suomen tilanne uusiutuvan energian teollisuuden kehittymisen suhteen näyttää? Uusiutuvan energian lisääminen on Suo- 6

7 Energiakolmion kaltaisille asiantuntijoille on markkinoilla tilaa. Esa Härmälä on aloittanut työnsä TEM:n enerigaosaston ylijohtajana. Härmälä on huolestunut lisääntyneestä innokkuudesta korottaa energiaveroja. melle myönteinen mahdollisuus kilpailukyvyn, talouden ja teknologian kehittymisen sekä ympäristön kannalta. Meidän on pysyttävä teknisen kehityksen edelläkävijänä. Olen huomannut, että uusiutuvan energian puolella tapahtuu paljon, päätellen vaikkapa vain avattujen bioenergialaitosten määrästä. Miten Suomi hyötyy yhteispohjoismaisista sähkömarkkinoista? Yhteispohjoismaiset markkinat vaikuttavat toimitusvarmuuteen positiivisesti. Ei tähän olisi lähdetty, jos se ei olisi kansantaloudelle hyväksi. Pääsemme esimerkiksi hyötymään Ruotsin ja Norjan hyvästä vesitilanteesta, ja tilanteen ollessa toisinpäin, maat ostavat meidän kauttamme merkittävän määrän venäläistä sähköä. Pohjoismainen markkina on laajempi ja tasaisempi. Mikä vaikutus EU:lla on Suomen energiapolitiikkaan? Energiapoliittista valtaa on paljon valunut Brysseliin. EU:ssa ei virallisesti ole yhteistä energiapolitiikkaa, mutta käytännössä on. Olen pannut merkille, että energiapolitiikkamme raamit on pitkälti EU:n tasolla tehty ja näin jatkossakin tehdään. Ilmastopolitiikka on vahvasti EU:n asia, joten energiapolitiikkaa tehdään vahvassa symbioosissa ja jopa alisteisena ilmastopolitiikalle. Mutta ei kaikkea ole Brysseliin annettu. Energiapolitiikkamme keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää elämää Suomessa, eikä tätä tehtävää ole delegoitu, eikä tulla delegoimaan EU:lle. Teemme omaa politiikkaamme, vaikkakin vahvoissa EU-raameissa. Olette korostanut energiatehokkuutta. Mitä keinoja on vielä käyttämättä? Kyse on sadoista ja tuhansista erilaisista toimista, pienistä puroista, joista iso virta tulee. EU:n huippukokouksessa 4.2. valtionpäämiesten viestissä korostettiin energiatehokkuuden lisäämistä ja säästämistä. Keinoina ovat normitusten ja määräysten lisääminen kaikille yhteiskunnan alueille. Vapaaehtoisuus ei enää riitä. Ja onko muuten järkeä siinä, että Suomessa on kaikissa tiloissa, niin kodeissa kuin julkisissakin tiloissa, sama lämpötila ympäri vuoden? Voisimmeko talvella pukeutua eri tavoin kuin kesällä? No, yhtä isoa vipua ei siis ole. Kuntien kanssa tehtävät energiatehokkuussopimukset ovat eräs keino tutkia omat nurkat ja toimitavat, ja tälläkin saralla on vielä tekemistä. Kuka Suomessa johtaa energiapolitiikkaa ja miten eri toimijoiden välinen yhteistyö sujuu? Energiapolitiikkaa johtavat hallitus ja eduskunta, mutta alalla on paljon muitakin toimijoita. Ala on reguloitu, joten julkisen vallan osuus on aika suuri jatkossakin. Valtiolla on strategista omistamista, mutta alalla pitää olla paljon yksityisiä toimijoita ja yrityksiä. Toimijoita on paljon, mutta Suomessa on perinteisesti pystytty hyvään yhteistyöhön, joten niin tässäkin asiassa. Mitä terveisiä lähetätte suomalaisille energia-alan toimijoille? Energiapolitiikkaan saa ja siihen pitää ottaa kantaa. Suomalaisten toiminnalla ei öljyn hintaan tai Norjan sadeveden määrään voida vaikuttaa, mutta siihen voidaan, miten Suomessa energian tuotantokapasiteettia rakennetaan, miten kilpailutusta käytetään, suositaanko uusiutuvia ja toimiiko itse kukin energiatehokkaasti. Hyväksytäänkö se, että äänestetään poliitikkoja, joiden kantaa energiaveroihin ei tiedetä. Energia on samanlainen alue kuin muutkin aiheet, joista on tavattu keskustella. Ydinfysiikkaa tämä ei ole. Joka alalta löytyy itseä parempi asiantuntija, mutta ei se estä minua ottamasta kantaa asioihin. Otetaan esimerkki: monissa kaupungeissa, kunnissa ja maakunnassa tehdään erilaisia energiasuunnitelmia. Olisi hyvä, jos ihmiset keskustelisivat niistä ilman, että joku vain päättää asioista ilman, että tiedetään mitä päätös kaikille sen kohteeksi joutuville käytännössä merkitsee. 7

8 NOKIAN RENKAAT VALITSI ENERGIAKOLMION KUMPPANIKSI Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Kumi tuoksuu Nokian Renkaat Oyj:n aulassa Nokialla, mutta niin pohjoisiin olosuhteisiin erikoistuneen rengasvalmistajan aulassa kuuluukin. Nokian Renkaat on juuri aamulla antanut pörssitiedotteen erinomaisesta tuloksestaan. Vuoden 2010 liikevaihto kasvoi 260 milj. eurolla 1058 milj. euroon ja henkilöstön määrä kasvoi 200:lla ollen nyt Menestys vaatii tuotantoprosessin kaikkien osien saumatonta yhteistyötä. Nokian-tehtaan tuotannon häiriöttömän ja tehokkaan sujumisen varmistaa omilla toimillaan Tehdaspalvelu-yksikkö, jota johtaa tehdaspalvelupäällikkö Sami Eerikäinen apunaan osastoinsinööri Petri Jäväjä. Petri Jäväjä kiteyttää Tehdaspalveluyksikön vastuualueen: kun energian jakelu toimii, silloin myös tuotanto sujuu, ja yksikkö voi olla työnsä käytännön toteutukseen tyytyväinen. Tarvitaan kuitenkin paljon taustatyötä, ennen kuin kaikki energian suureet kaikkiin tarvittaviin putkiin ja kaapeleihin saadaan. Asiantuntijuus ratkaisi Nokian Renkaat Oyj on aloittanut yhteistyön Energiakolmion kanssa vuoden 2010 lopulla. Yhteistyö käsittää sähkönhankinnan ja salkun hoitoon liittyvät palvelut. Kun entinen toimittajamme ilmoitti palvelun lopettamisesta, käytimme paljon aikaa selvittäessämme, mitä toimijoita ja minkä- 8

9 Tehdaspalvelupäällikkö Sami Eerikäinen ja osastoinsinööri Petri Jäväjä vastaavat siitä, että energian suureet ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa varmistamassa tuotannon häiriöttömän sujumisen. laista palvelua markkinoilta olisi saatavilla. Tutkimme kaikki vaihtoehdot huolellisesti ja päädyimme valinnassamme Energiakolmioon, joka osoittautui meille parhaaksi vaihtoehdoksi osoittamallaan asiantuntijuudella ja ammattitaidolla, Eerikäinen kertoo. Renkaan valmistamisessa tarvitaan melkoinen joukko koneita ja laitteita, jotka tarvitsevat energiaa: sähköä, lämpöä ja paineilmaa. Sähkön rooli Nokian Renkaiden kustannuksissa ei ole ylen suuri, mutta kuitenkin useamman miljoonan euron arvoinen kustannuserä. Sähkön hankinta pitää siis hoitaa kustannustehokkaasti. Tavoitteena vakaa sähkön hinta Hyödynnämme Energiakolmion asiantuntemusta sähkönhankinnassa ja käytämme sähkömarkkinoiden tarjoamia erilaisia komponentteja. Pyrimme suojaamaan sähkönhankinnan muutamaksi vuodeksi eteenpäin, jolloin saamme ennakoitavan, kustannustehokkaan hinnan. Energiakolmio tekee ehdotuksia ja sovimme heidän kanssaan viikoittaiset limiitit noudatettavasta mallista. Pidämme säännöllisiä seurantakokouksia, joissa käymme läpi kulutuksiamme, tarkastelemme sähkösalkkumme suojausten tilannetta sekä suunnittelemme seuraavia toimenpiteitä, Eerikäinen kuvailee. Kumppanuutta nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyö sujuu henkilökohtaisten tapaamisten kautta vähintään neljä kertaa vuodessa ja oman salkunhoitajan kanssa ollaan yhteyksissä viikoittain. Monet toiminnot vielä hakevat uomiaan, koska olemme yhteistyössämme vielä niin alussa. Haluamme, että Energiakolmio pitää meidät ajan hermolla, Jäväjä pohtii. Eerikäinen ja Jäväjä seuraavat aktiivisesti sähkömarkkinoita, joten heillä on näkemystä ja vuosien kokemusta sähkönhankinnasta. Sähkömarkkinat muuttuvat eikä huomenna välttämättä toimi se, mikä eilen oli tehokasta. Haluamme siis kumppanin, joka kertoo missä mennään tulevinakin vuosina. Alku on näyttänyt hyvältä, Eerikäinen kiittelee. Renkaita pohjoisiin olosuhteisiin Nokian Renkaat kehitti maailman ensimmäisen talvirenkaan viimaan ja pakkaseen jo vuonna Kaksi vuotta myöhemmin pohjoisen talveen syntyi Hakkapeliitta, joka nykyään on yksi maailman tunnetuimmista talvirengasmerkeistä. Tänä vuonna Hakkapeliitta viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. Nokian Renkaat keskittyy ainoana valmistajana maailmassa nimenomaan pohjoisen vaativiin olosuhteisiin tarkoitettuihin tuotteisiin. Renkaissamme yhdistyy nykyisin monia arvoja ja ominaisuuksia, joista tärkeimpiä ovat turvallisuus, hyvä hinta-laatusuhde, käyttömukavuus sekä ympäristöystävällisyys, Eerikäinen kertoo. Ympäristön ja turvallisuuden arvostaminen kuuluvat luonnollisena osana Nokian Renkaiden valitsemaan kestävän turvallisuuden tuotekehitysfilosofiaan. Renkaan turvallisten ominaisuuksien tulee säilyä lähes muuttumattomina tuotteen käyttöiän ajan. Ympäristöasioissa vastuullisuus merkitsee sekä turvallisia ja ympäristölle ystävällisiä tuotteita että tehokkaita ja alan parhaita tuotantoprosesseja. Nokian Renkaat on ollut ympäristömyönteisyyden edelläkävijä tuodessaan markkinoille ensimmäisenä rengasvalmistajana maailmassa tuotteet, joiden valmistuksessa käytetään ainoastaan puhdistettuja, matala-aromaattisia öljyjä. Matalan vierintävastuksen renkailla kuten Nokian Hakkapeliitta R kitkarenkaalla autoilija voi säästää jopa 0,5 litraa polttoainetta/ 100 km ja samalla alentaa CO 2 -päästöjä 12 g/ km. Nokian Hakkapeliitta 7 renkaassa käytetään täysin uutta nastoitustekniikkaa, joka kuluttaa tienpintaa aikaisempaa vähemmän. Säästää voi monissa paikoissa Onko pienissä asioissa säästämisellä merkitystä näin suuressa yrityksessä? Pienistä puroista säästöt syntyvät isossakin yrityksessä, Jäväjä korostaa. Nokian Renkaat on yrittäjähenkinen työpaikka, joka tarjoaa mahdollisuuksia tehdä ja osallistua. Kekseliäisyys- ja aloitetoiminta on erityisen aktiivista. Jokainen voi tehdä ideoita oman työn kehittämiseen, mutta myös energiatehokkuuteen on tullut hyviä ja toteutuskelpoisia ideoita. Suuntana Venäjä Venäjä on Nokian Renkaille tärkeä markkina, jonka vuoksi yhtiön toinen oma tehdas rakennettiin vuonna 2005 Pietarin lähelle Vsevolozhkiin. Maassa on pohjoismainen talvi, ja kysyntää huippulaadukkaille renkaille. Venäjällä on edullisemmat tuotantokustannukset. Tällä hetkellä muita länsimaisia rengasvalmistajia rasittaa tullipolitiikka, koska heillä ei ole omia tehtaita Venäjällä. Pietarin seudulle onkin muodostumassa eräänlainen Venäjän Detroit, jonne on sijoittumassa useita maailman johtavia autovalmistajia, Eerikäinen kertoo. Viimeisimmän pörssitiedotteen mukaan Nokian Renkaat teki päätöksen kahden uuden tuotantolinjan rakentamisesta Venäjän-tehtaaseen vuoden 2011 aikana. Samalla kerrottiin, että Nokian-tehtaan käyttöastetta ja tuottavuutta tehostetaan. 9

10 Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy on Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, joka omistaa pääosan Aalto-yliopiston käytössä olevista kiinteistöistä ja toimitiloista Otaniemessä ja Töölössä. Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy vastaa tilojen ja kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta, sekä niihin liittyvistä tukipalveluista. Matkalla maailmanluokan kohtauspaikaksi Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuvat Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja Kari Kontturi sekä kiinteistöpäällikkö Jouni Viinamäki vastaavat Alvar Aallon hengen säilymisestä Aalto-yliopiston kiinteistönhoidossa sekä yliopiston korkeatasoisen maineen näkymisestä myös kiinteistöomaisuuden hoidossa. Toimitusjohtaja Kari Kontturi sekä kiinteistöpäällikkö Jouko Viinamäki ovat Energiakolmion uusimpia kumppaneita. Aalto-yliopiston kohteet ylläpitosopimuksineen siirtyivät Senaatti-kiinteistöiltä lokakuussa 2009 Aalto- Yliopistokiinteistöt Oy:lle. Yhtiö perustettiin tätä tehtävää varten, joten henkilöstökin on aloittanut tehtävissään vastikään. Tämä on meille vielä suhteellisen uutta, kuten myös se kiinteistökanta, joka hoitoomme siirtyi. Näyttäisi siltä, että vastuullamme olevien kiinteistöjen osoitteet on nyt saatu selville, naurahtaa Kari Kontturi. Aallon kädenjälki näkyy kiinteistöissä Mukana kiinteistökokonaisuudessa ovat Töölössä sijaitseva Kauppakorkeakoulu sekä Otaniemessä sijaitsevat Teknillisen korkeakoulun kiinteistöt. Palettiin kuuluva Taideteollinen korkeakoulu liittyy aktiivisesti mukaan vuonna 2012, jolloin nykyinen vuokrasopimus yksityisellä on katkolla. Kiinteistöjen tilanne on mielenkiintoinen, sillä suuri osa niistä on Alvar Aallon suunnittelemia ja siten suojeltuja. Olemme kuitenkin päättäneet toimia ikään kuin kaikki kiinteistömme olisivat suojeltuja. Se lisää esimerkiksi Otaniemessä tehtäväksi suunniteltujen peruskorjausten hinta- ja vaikeuskerrointa, Viinamäki pohtii. Kauppakorkeakoulun tilat ovat hyvässä kunnossa, joten pääpaino tulee olemaan Otaniemen saamisessa tämän päivän tasoa vastaavaksi, Aalto-yliopiston imagon mukaiseen kuntoon. Otaniemeen nousee kansainvälinen huippukampus Otaniemessä m 2:n verran tiloja odot- 10

11 taa peruskorjaustaan. Rakennukset sijoittuvat laajalle alueelle, ja vuonna 2015 alueelle tuleva metroasemakin asettaa omat haasteensa. Edelläkävijyys velvoittaa. Haluamme Otaniemeen kampuksen, joka on maailmanluokan kohtauspaikka kahviloineen, aurinkoterasseineen ja istuinryhmineen vehreässä puutarhamaisessa ympäristössä, joka tarjoaa luontevia paikkoja kokoontua, viettää aikaa, lukea ja keskustella, Kontturi kuvailee. Visioon liittyvät myös tulevaisuuden liikkumisratkaisut, pyörätiet ja kävelyreitit. Visiolle ei ole asetettu takarajaa, sillä matkalla on vielä niin paljon muuttujia: on jopa ideoitu kaikkien Aalto-yliopiston tilojen sijoittautumista Otaniemeen! Se tietäisi uusia rakennuksia ja uusia suunnitelmia. Edelläkävijyys velvoittaa myös kiinteistönhoitoa Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n toimintaa ohjaa Aalto-yliopiston missio tarjota Suomen tieteen korkeinta opetusta. Kiinteistönhoidossa se tarkoittaa sitä, että meidän on näytettävä toimillamme suuntaa muillekin. Olen tutustunut ulkomailla alan trendeihin ja voin vakuuttaa, että meillä on alan osaaminen hallussa, Kontturi korostaa. Vaativa asiakas tekee työpäivistä kiinnostavia TKK on toimintaympäristönä mielenkiintoinen. Korkeakoulussa tehdään tulevaisuutta testein, kokein ja prototyypein. Tiloissa saattaa olla miljoonia euroja maksavia laitteita, joiden rinnalla käyttösähkön hinnan merkitys pienenee. Toisaalla kiinteistössä saattaa tuulitunneleihin humahtaa useita kilowattitunteja kerralla. Suurin energiansyöppö on kuitenkin kemian laitos, jossa koneet käyvät yötäpäivää ja jossa jopa myrkylliset kohdekaasut on ohjattava pois tiloista, joskus hyvinkin epätaloudellisin keinoin. Asiakkaamme on vaativa, ja tuon tuosta joudumme akateemisiin debatteihin ehdotetuista toimista, mutta sehän on vain avartavaa, Kontturi hymyilee. Kiinteistöjen energialuokitukset alhaisia Osa kiinteistöistä on tällä hetkellä aika heikossa kunnossa. Olemme kiinnittäneet tiloihin energialuokituksista kertovat todistukset, ne ovat B- ja C-luokkaa, osa jopa huonompaa. A-tasolle ei mikään tiloista yllä. On erikoista, että opiskelijat eivät ole reagoineet näihin tietoihin mitenkään. Käynnistyneen yhteistyön edetessä Energiakolmio tuottanee materiaalia, jonka avulla voimme markkinoida energian säästötoimia. Yliopiston rehtori puhuu avoimesti hiilijalanjäljen pienentämisestä, joten haluamme omillakin toimilla edistää asiaa, Viinamäki pohtii. Edessä oleva peruskorjausurakka tuo selkeitä säästöjä nykyiseen kulutustasoon. Ekologiset ratkaisut nostavat kustannuksia, mutta meidän on katsottava 7-10 vuoden perspektiivillä tulevaisuuteen. Meidän on tehtävä panostukset hyvissä ajoin. Rimaa hipomalla emme toimisi imagomme mukaisesti, Viinamäki huomauttaa. Osaamista ja resursseja sähkönhankintaan Energiakolmio hoitaa myös Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n sähkönhankinnan hallinnointia salkkumuotoisena. Ostamme asiantuntemusta ja resursseja. Meistä tuli melko suuri sähkönostaja, sillä keskitehomme on 4 megawattia, mutta meillä ei ole syytä perehtyä sähkökauppaan ammattilaistasolla. Se on monimutkaista eikä meillä ole kykyä haistella sähkökaupan suuntia, Viinamäki pohtii. Energiakolmion väki on jaksanut kouluttaa meitä. Sähkökauppa oli meille uusia asia siihen liittyvine johdannaisineen ja suojauksineen. Sähkö edustaa hoitokuluistamme yksittäisenä kustannuseränä noin 20 %:a, joten jokainen prosentti merkitsee isoa rahasummaa, Kontturi kiteyttää. Energiatalous asettaa kiinteistöyhtiön kovan paikan eteen. Otaniemen peruskorjauksen myötä on lupa odottaa noin 20 % vähennystä energiakuluihin. Viinamäki kertoo, että suuri apu tässä työssä on sähkön ja veden kulutusseurannasta, jota on jatkettu yhteistyössä Energiakolmion kanssa Senaatilta siirtyneiden valmiiden raporttipohjien ansiosta joustavasti. Tällainen seuranta on mielestäni äärimmäisen tärkeää ja se antaa meille todella hyvää tietoa, Viinamäki kiittelee. 11

12 Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia Sponda Oyj on toimitilojen vuokraukseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen ja omistamiseen erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Sponda-konsernin sijoituskiinteistöjen vuokrattava pinta-ala on noin 1,5 miljoonaa neliömetriä koostuen toimistoja liiketiloista sekä logistiikkakohteista. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli noin 2,8 miljardia euroa. vihreä aalto vyöryy vastustamattomasti Tiina Huovinen siirtyi Sponda Oyj:n hankekehityksen projektipäällikön tehtävistä ympäristöpäälliköksi hieman yli vuosi sitten. Spondassa päätettiin tarttua ympäristöasioihin erityisen jämerästi, sillä kiinteistöalalla on keskeinen rooli ympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa. Ympäristöpäällikkö Tiina Huovinen on suunnitellut yhteistyössä Energiakolmion kanssa Tilankäyttäjän KulutusInfoa, jossa kulutusten mittaustiedot havainnollistetaan käyttäjille. Vihreä aalto on vyörynyt läpi koko maan! Spondassa ympäristöasiat otetaan aktiivisesti mukaan omassa toiminnassa sekä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Meillä aloitettiin Energiatehokkuusohjelma noin 1,5 vuotta sitten. Sen toteuttaminen merkitsee kiinteistökannassamme perusteellisia energiakartoituksia. Projekti etenee kiinteistöryhmittäin ja viime vuonna jo yli 80 kiinteistöä saatiin sisällytettyä ohjelmaamme. Selvitystyö on hidasta ja tarkkaa, mutta ohjelma etenee suunnitellusti, Huovinen kertoo. Energiatehokkuusohjelman eteneminen ja siitä tiedottaminen ovat tärkeä osa Spondan ympäristöasioiden esilläoloa läpi vuoden. Ympäristöasiat hyvässä nosteessa Monilla Spondan asiakkailla on jo omia ympäristöohjelmiaan. Työpaikoilla ympäristö puhuttaa muutenkin, joten on halukkuutta osallistua erilaisiin yhteisiin ympäristöhankkeisiin. Olemme jakaneet omaa materiaaliamme energiansäästöstä ja ympäristöstä, ja saaneet siitä erittäin hyvää palautetta, Huovinen huomauttaa. Viime vuonna Sponda julkaisi yhdessä kiinteistöjensä ylläpidosta ja manageerauksesta vastaavan yhteistyökumppani Ovenian kanssa oppaan nimeltään Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi. Opasta on jaettu tuhatmäärin asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Monissa Spondan asiakasyrityksissä on erityinen ympäristöasioista vastaava henkilö, joiden käyttöön tehtiin vielä yksityiskohtaisempi opas. Molemmat ohjeistot ovat myös ympäristöystävällisesti sähköisenä versiona. Ympäristöasioissa on nyt otollinen aika tehdä asioita, sillä yleinen innostus ja kiinnostus on valtavaa ja ilmapiiri ympäristöön liittyvien aiheiden ympärillä on hyvä. Asiakasyhteistyössä energiatehokkuus on kuitenkin nyt ykkösasia, Huovinen miettii. Oma väki testaa pilottina Tilankäyttäjän KulutusInfoa Hyvää vihreää esimerkkiä näyttää Spondan oma toimitalo Korkeavuorenkadulla Helsingin ydinkeskustassa. Oma henkilöstö osallistui innokkaasti välillä työlääksikin osoittautuneeseen hankkeeseen, jonka ansiosta loppusyksystä 2010 toimistolle myönnettiin arvostettu WWF:n Green Office -sertifikaatti. Green Office on käytännönläheinen ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Asiakkaat ovat innostuneet esimerkistämme ja siitä on käynnistynyt useita 12

13 Tilankäyttäjien KulutusInfo - VIESTINTÄÄ KIINTEISTÖN KÄYTTÄJILLE Ari Kokkonen puh Green Office sertifioinnin hakuprosesseja. Tästä rohkaistuneina ryhdyimme yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Energiakolmion kanssa kehittämään palautemuotoa asiakkaillemme heidän oman toimitilakiinteistönsä energian kulutuksesta. Tarvitaan vähän samantyyppinen seuranta- ja palautemenetelmä kuin vaikkapa painonhallinnassa: motivaatio ei kanna pitkäjänteiseen toimintaan, jos tuloksia ei voi seurata, Huovinen kertoo. Uusi palautetyökalu, Tilankäyttäjän Kulutusinfo, suodattaa ja erittelee Energiakolmion mittareiden tuottaman monipuolisen ja tarkan tiedon siten, että kukin kuluttaja näkee suoraan oman kohteensa tiedot, kuukausitasolla. On motivoivaa seurata, miten omat toimet vaikuttavat kulutustilastoon ja turhauttavaa sammutella valoja ja tietokoneita vuodesta toiseen, jos ei näe miten nämä toimet vaikuttavat. Nyt Energiakolmion toteuttama konkreettinen työkalu näyttää kuukausittaiset kiinteistön sähkön, energian ja veden kulutukset kohteessa. Vertailutietona näytetään kahden edellisen vuoden vastaavien kuukausien kulutustiedot. Katsotaan nyt, miten tämä kulutusinfo otetaan meillä vastaan, sillä olemme itse uuden työkalun pilottikohde. Luulenpa, Energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat asioita, jotka esiintyvät useimmiten yhdessä energia-asioista puhuttaessa. Energiakulutusten ja -kustannusten hallinta on toteutettu perinteisesti kiinteistön omistajien, isännöitsijöiden, kiinteistömanagerien sekä huoltoyhtiöiden yhteistyöllä. Tätä työtä helpottavat osapuolten vakiintuneet toimintamallit ja käyttäjäystävällinen ja selkeä raportointi. Nyt myös kiinteistön käyttäjille halutaan viestiä energiankulutuksista ja heidät halutaan haastaa mukaan talkoisiin kulutusten pienentämiseksi. Asiakastarpeeseen uusi palvelu Viimeisen vuoden aikana tätä haastetta on että saamme omalta väeltä ainakin rehelliset kommentit, Huovinen naurahtaa. Kaikkien talkoot Ympäristöasioista puhutaan paljon, eikö aihe ala jo kyllästyttää? Ei siltä näytä. Aihe tuntuu kiinnostavan kaikkia. Varsinkin, kun aihetta lähestyy oman tekemisen kautta, löytyy halu olla mukana. Mietitään mitä minä itse voin tehdä, mitä yritys voi tehdä? Valtiovalta esittää kiristyviä säästömääräyksiä ja ympäristövaatimuksia ja EU:sta tulee uusia ohjeita ja tavoitteita, joten on helpompaa tehdä omia pieniä asioita kuin yrittää ymmärtää maailmankokoisia asioita. Yhteiset talkoot meillä tässä on, Huovinen miettii. Vaikuttaminen erilaisissa ympäristöön, rakentamiseen sekä teknologiaan liittyvissä asioissa on Spondalle tärkeä tavoite. Sponda on esimerkiksi Green Building Council Suomen perustajajäsen. Tämän vastaperustetun yhdistyksen keskeisimpiä tehtäviä ovat mm. rakennettuun ympäristöön liittyvien kestävän kehityksen käytäntöjen ja tiedon lisääminen sekä kiinteistöjen ympäristöluokitusten edistäminen. Kuten ympäristöpäällikkö Tiina Huovinen totesi, nyt on otollinen aika vaikuttaa. Se tietää kalenterin täyttymistä jatkossakin. viety eteenpäin asiakkaidemme esittäessä halukkuutta energiankulutustietojen raportoinnista tilankäyttäjille ja tämän tarpeen ympärille hahmottui projekti uuden palvelun kehittämiseksi. Aktiivisimpien asiakkaiden, eturivissä Spondan, kanssa käydyt keskustelut nostivat esille tärkeimpinä motivaattoreina palautteen antamisen, sähköisen viestinnän kehittämisen, yritysimagon ja vihreät arvot. Kaikissa keskusteluissa viitattiin energiankulutuksen pienentämiseen. Huomionarvoista oli myös toive riittävän yksinkertaisesta esitystavasta, josta maallikko ymmärtää, kuinka kiinteistön kulutukset ovat muuttuneet. Lähtökohdat toteutukselle olivat hyvät kiinteistöjen energiankulutusten oltua valmiina EnerKey.com sivuston käyttämässä tietokannassa, ja kun muutkin yksityiskohdat oli sovittu, käynnistettiin sovelluskehitystyö marraskuussa Sähköisesti käyttäjille Projektissa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan palvelun räätälöitävyys asiakaskohtaisesti. Perusajatus on kuitenkin kaikille sama esittää kulutustieto sähköisesti tilankäyttäjille, olipa esityskanava sitten www-sivut, extranet tai vaikkapa aulanäyttö. Asiakaskohtaisia pieniä toiveita oli mm. kulutustiedon esittämisessä kuukausi- tai vuositasolla sekä graafisessa värimaailmassa. Joustavasti käyttöön Alusta alkaen tärkeänä koettiin, että kulutustiedot olisivat kohdistettavissa ja esitettävissä esimerkiksi asiakkaan kiinteistökohtaisilla sivuilla. Myös käyttöönoton työmäärä asiakkaalle pyrittiin minimoimaan projektissa, jotta käynnistäminen olisi mahdollisimman helppoa ja joustavaa. Näin asiakastarpeista kasvoi Tilankäyttäjien KulutusInfoksi ristitty palvelu, joka otettiin testikäyttöön tammikuussa Hanke on ollut hyvä esimerkki joustavasta yhteistyöstä innovatiivisten asiakkaidemme ja Energiakolmion välillä ja halusta kehittää uusia toimintamalleja sekä vahvistaa kumppanuutta. 13

14 Energia ja siihen läheisesti liittyvät vihreät arvot hiilijalanjälkineen ovat juurtuneet osaksi ajatteluamme, olipa kyse yksityisen ihmisen omista toimista tai yrityksen tekemistä valinnoista. ISS Palvelut vastaa yritysten kysyntään omalla energianhallintapalvelullaan, jossa yhteistyökumppanina on Energiakolmio Oy. ISS Palvelut Oy:n energianhallintaratkaisujen johtaja Antti Toivanen on innoissaan uudesta energianhallintapalvelusta, joka rakentuu Energiakolmion EnerControl -palvelun tarjoaman mittaustiedon pohjalle. Energianhallintapalveluiden kysyntä kasvaa: ISS MARKKINOILLE ENERGIANHALLINTA- PALVELULLAAN Teksti ja henkilökuvat Hannele Haltia ISS Palvelut Oy:n energianhallintaratkaisujen kautta asiakkaat voivat säästää energiaa, johtaja Antti Toivanen on innoissaan. ja sitä kautta rahaa ja ympäristöä. Mutta Kuluva vuosi on ISS Palveluissa Ympäristön annetaan Antti Toivasen kertoa mistä oikein teemavuosi, joten senkin puolesta on on kyse. oikea hetki esitellä asiakkaille uusi palvelutuote, jossa Energiakolmiolla on merkittävä Oma kulutuksenseurantaohjelmistomme rooli. Kyseessä on energianhallinta- ja tuli tiensä päähän. Olemme tehneet raportointipalvelu, jonka toimenpiteiden päätöksen ostaa kulutuksen luennat ja seurannat kumppaniltamme Energiakolmiolta. ISS ei ole ohjelmistotalo, joten on järkevää ostaa palvelu ja osaaminen ammattilaiselta. Energiakolmio on meille alansa johtavana toimijana kumppani, jonka kanssa palvelua on nyt hyvä kehittää, Toivanen aloittaa. Hermokeskus Kuopiossa valvoo koko maata ISS on keskittänyt energianhallintapalvelukeskuksen Kuopioon. Maaliskuun alusta 14

15 ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. ISS Palvelujen liikevaihto vuonna 2009 oli 494 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa oli noin Yritys toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, jonka palveluksessa työskentelee noin ammattilaista 53 eri maassa. asti valvomo on toiminut 24/7-periaatteella. Energianhallintakeskuksessa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan tekniikan alan ammattilaista diplomi-insinööristä rakennusautomaation ammattilaiseen. Toiminta on voimakkaasti kasvavaa ja kehittyvää, joten energia-alan ammattilaisten määrä yrityksessämme tulee kasvamaan. Näiden ammattilaisen tärkeimpänä tehtävänä on hakea energiasäästöjä asiakkaiden kulutustiedoista. Ilmaisu ei kuitenkaan ole aivan täsmällinen, sillä toki säästynyt energia on seuraamusta siitä, että järjestelmiä ja laitteita on käytetty optimaalisesti, on tuotettu tarkoituksenmukaisia olosuhteita tarkoituksenmukaisella energiamäärällä. Energiansäästöjä ei voida hakea kiinteistöjen tai ihmisten terveyden kustannuksella. Kiinteistölle ja kiinteistössä oleville saattaa olla vaarallista, jos jatkuva säästäminen on ainoa tavoite. Nykyaikainen teknologia tarjoaa mahdollisuuden käyttää kiinteistöjen taloteknisiä järjestelmiä etänä valvomosta käsin. Valvomohenkilöstömme vankan osaamisen ansiosta voimme tuoda ammattitaitoisen lvi-insinöörin osaamisen käytännössä jokaiselle kiinteistönhoitajalle, jokaiseen pannuhuoneeseen. Valvomo tukee myös kiinteistöillä työskenteleviä kiinteistönhoitajia, jotka joutuvat joskus hyvinkin vaikeiden päätösten eteen, esimerkiksi päivystäessään, ja esimerkiksi nähdessään massiivisen pakkasvaraston alkavan sulaa. Tuossa tilanteessa valvomosta saatava lvi-ammattilaisen tilanneanalyysi ja toimintaohjeet ovat arvokkaita, Toivanen valottaa. Data ei riitä, tarvitaan analyysi ja toimenpide-ehdotukset Energiakolmion järjestelmällä mitataan kulutusta, ja rakennusautomaatiolaitteiden käytöllä ohjataan päivän tilannetta. Käsillä olevan datan avulla tulevaa tilannetta ennustetaan ja analysoidaan. Energianhallintakeskuksemme yhtenä ydintehtävänä on laatia toimenpide- ja investointiehdotuksia asiakkaillemme. Asiakkaat saavat kerran viikossa raportin, jossa kerromme, mitä olemme tehneet. Samalla ehdotamme, mihin kiinteistössä kannattaisi investoida. Jatkuvalla raportoinnilla teemme palvelumme asiakkaalle konkreettiseksi ja näkyväksi. Raportoinnista on muodostunut meille prosessi, jonka ansiosta pysymme tietoisina kasvavan kiinteistökantamme tilanteesta, Toivanen kertoo. ISS:ssä on pohdittu ylläpidon tehostamistoimien avulla ylipäätään saatavia säästöjä. Isoihin lukuihin pääsemiseksi on peruskorjauksiin tehtävä rajuja investointeja. On yleisesti tunnettua, että noin 15 % kiinteistön energiankulutuksesta saadaan karsittua kulutustottumuksia muuttamalla ja käytönaikaisen optimoinnin avulla. Toinen 15 % säästyy investoinneilla, joiden takaisinmaksuaika on 1-10 vuotta. Energianhallintapalvelu tuo laatua kiinteistön ylläpitoon Energianhallinnan palvelukokonaisuudella ISS erottuu kilpailijoista, joilla vastaava palvelua ei ole. Asiakkaat ovat ymmärtäneet, että kiinteistönhoidon laadulla on suuri merkitys, ja nimenomaan laatua tällä palvelulla tuetaan. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on kasvanut ja yritysten imagot vihertyvät. Energian hinta kallistuu, mikä myös on lisännyt kiinnostusta palveluamme kohtaan. Viime aikoina jokainen asiakas, joka on tästä palvelustamme kuullut, on pitänyt sitä tarpeellisena. 24/7 -palvelumme raportointeineen ja prosesseineen on ainutlaatuista tässä maassa. Parhaillaan koulutan sisäisesti omaa henkilöstämme, sillä tämä palvelumme on vielä suhteellisen nuorta ja isossa talossa uuden lanseeraaminen vie oman aikansa, Toivanen kertoo. Yhteistyö Energiakolmion kanssa tiivistyy Asiakkaiden tietoisuus energiankulutuksesta ja ympäristöstä kasvaa, ja se asettaa ISS:lle paineita vastata kysyntään. Kustannustehokas ylläpito ja vaivattomat palvelut energiakulutuksen seurannassa varmistavat sen, että säästötoimilla saatu kustannusetu jää kiinteistöön eikä haihdu huonon käytön tai optimoinnin johdosta taivaan tuuliin, Toivanen kiteyttää ISS:n palvelun hyödyn. Niin ISS kuin Energiakolmiokin toimivat tulevaisuuden alalla, jossa kehitys on pysyvä ilmiö. Yhteistyö on sujunut hyvin ja tiivistyy entisestään. Me ISS:ssä haluamme tuoda oman panoksemme Energiakolmion ohjelmistojen kehittymiseen ja iloksemme olemme todenneet, että Energiakolmiossa ollaan valmiita innovoimaan ja kuuntelemaan toiveitamme, Toivanen kiittelee. 15

16 Hintapiikit vaanivat oven takana Mikko Lepistö puh Talvi oli ennätyksellinen hintapiikkitalvi pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Kuluva talvi ei ole toteutunut yhtä piikikkäänä, vaikka spot-hinta etenkin alkutalvesta oli korkea. Syvimmän taantuman taituttua sähkönkulutus on kasvanut. Tämän johdosta kylminä talvipäivinä sähkönkulutus on lähellä kaikkien aikojen korkeimpia lukuja. Ruotsalainen ydinvoima on pyörinyt tänä talvena merkittävästi paremmin kuin edellisenä talvena. Myös sähkömarkkinatoimijat ovat oppineet viime talven hintapiikeistä. Kysynnän hintajousto piti markkinahinnat jollain tavalla siedettävinä joulukuun aikana. Kuitenkin hintapiikkiriski koputtelee ovella nykykulutuksella useita kertoja talven aikana. Todennäköisesti piikit rajoittuisivat kuitenkin maltillisemmalle tasolle kuin viime talvena. Joulukuun spot-hinta lähellä ennätystä Joulukuun spot-hinta oli kokonaisuudessaan korkea. Suomen hinta-alueen keskihinta oli 91,3 /MWh. Kaikkien aikojen tilastoa tarkasteltaessa ainoastaan helmikuussa 2010 keskihinta on ollut pari euroa korkeampi. Keskihinnan korkeutta korostaa se, että historiallisesti kolmanneksi korkeimman kuukauden keskihinta onkin jo 20 /MWh näitä ennätyksellisiä kuukausia alhaisempi. Helmikuun 2010 korkea keskihinta oli seurausta äärimmäisen korkeista hintapiikeistä. Korkeimmat tuntihinnat olivat 1400 / MWh:n tasolla. Joulukuun 2010 osalta korkeaa keskihintaa muodostamassa oli muutamia maltillisia hintapiikkejä. Merkittävimmät tekijät joulukuun korkean hinnan taustalla olivat kylmä säätyyppi ja heikon vesitilanteen myötä kohonnut sähköntuotannon jatkuva arvostus. Sähkötehon tarve kasvaa edelleen Pohjoismaisen sähkötehon tarpeen kasvussa on nähtävissä jatkoa viime talven trendille. Kaikkien aikojen sähkönkulutusta tarkasteltaessa TOP10-vuorokausista kahdeksan on tältä tai edelliseltä talvelta. Näin ollen voimajärjestelmä on entistä ahtaammalla entistä useammin. Vuorokauden keskiteho MW Ydinvoimatuotanto petrannut Viimeiset pari talvea tuotettiin ydinvoimalla sähköä joulu-tammikuun aikana noin 9200 MW:n keskiteholla. Tänä talvena on päästy takaisin normaaliin tahtiin. Ydinvoimatuotanto on vastaavana ajanjaksona ollut keskiteholtaan noin MW. Suunnilleen samalla tasolla ydinvoimantuotanto oli myös talvina Lämpötilan merkitys sähkönkulutukseen Pohjoismaisella sähkömarkkinalla sähköä käytetään merkittävästi lämmitykseen. Vuorokauden keskilämpötiloja ja kulutuksia tarkastelemalla on havaittavissa, että lämpötilan kylmeneminen yhdellä asteella lisää pohjoismaista sähkönkulutusta noin 1150 MW. Parin tuhannen megawatin lisäys ydinvoimatuotannossa on siis huipputehon tarvetta ajatellen kuitattu pari astetta kylmempänä keskilämpötilana. Tämä kuvaa luonnonvoimien suuruutta. Markkinalla on opittu Nord Poolin spot-hinnan muodostuksessa on nähtävissä, että markkinalla on opittu viime talven hintapiikeistä. Joulukuu ennätyksellisine kulutuksineen oli melkoinen piikkitesti markkinalle. Hintapiikit rajoittuivat korkeillakin kulutuksilla suhteellisen maltilliselle tasolle. 200 /MWh:n tasolla näytti olevan myyntitarjouksia, jotka katkaisivat hintojen holtittoman nousun. Osa näistä tarjouksista on varmastikin spot-markkinalle välitettyä kysynnän hintajoustoa. Kulutusta ollaan valmiita leikkaamaan, kun hinta nousee 200 /MWh:n tasolle. Piikkiriski kuitenkin todellinen Kuvassa 2 on esitetty spot-hinnan muodostuminen hintapiikkitunnin aikana. Kysyntä- ja tarjontakäyrät nousevat korkeuksiin lähellä käyrien leikkauspistettä. Tällöin järjestelmässä ollaan lähellä herkkää tilannetta, jossa pienet muutokset tehotasapainossa vaikuttavat valtavasti tunnin hintaan. Kuvassa 3 on vastaavat käyrät tilanteesta, jossa markkina ei ole ahtaalla. Tällöin tehotasapainon pienet muutokset eivät vaikuta hintaan. Kuvasta 3 nähdään, että kyseisenä vuorokautena kysyntä tarjonta-tasapainossa oli noin MW varaa ennen suurempaa hintapiikkiriskiä. Kyseisen vuorokauden keskilämpötila Pohjoismaissa oli noin +1 ⁰C. Koska Nord Poolin hinnanmuodostuksessa on mukana noin % pohjoismaisesta sähköntuotannosta ja -kulutuksesta, niin asteen merkityksen hinnanmuodostuksen tehotasapainoon voisi arvioida olevan 850 MW/aste kahdeksan astetta kylmemmällä säällä oltaisiin oltu vähintään aika lähellä hintapiikkitilannetta. Tänä talvena kahdeksan astetta kylmempää on ollut 36 vuorokauden aikana ja edellisenä talvena 35 vuorokauden aikana, joten mistään kovin äärimmäisestä olosuhteesta ei ole kyse. Systeemihinnan myyntitarjouskäyriä tutkittaessa huomio kiinnittyy myös 300 /MWh:n hintatasolla olevaan vaakasuoraan osuuteen. Tämä porras näkyy myös kuvissa 2 ja 3. Porras tarkoittaa, että noin 300 /MWh:n hinnalla laukeaisi muutama sata MW myyntitarjouksia. Nämä tarjoukset saattavat joissain tilanteissa leikata hinnan holtittoman nousun 300 /MWh:n tasolle. 16

17 Suomen hinta-alueen spot-hinta Alpiqin tarjontaa Suomen sähkömarkkinalle marraskuu joulukuu Kuva 1: Suomen hinta-alueen spot-hinta EUR / MWh tammikuu Spot (SYS) hinnan muodostuminen klo MWh helmikuu Energiakolmion tulo osaksi Alpiq Groupia on avannut uusia mahdollisuuksia räätälöityjen tuotteiden käyttämiseen. Pohjoismaissa räätälöityjä tuotteita tarjoaa Alpiq Norway. Nord Poolissa noteeratut standardituotteet sopivat sähkönhankinnan järjestelyyn vain tiettyyn rajaan saakka. Kauttamme saa luonnollisesti kaikkia Nord Poolissa noteerattuja tuotteita, mutta pääasiassa teemme kauppaa asiakaskohtaisesti räätöidyillä tuotteilla. Harvalla toimijalla kulutus ja/tai tuotanto menee tasatehon ja kalenterin mukaan. Ratkaisuksi Alpiq Norway voi tarjota kunkin asiakkaan todellisen käyttöprofiilin mukaisia finanssisuojauksia juuri asiakkaan haluamalle kuormitukselle ja ajanjaksolle. Myös Nord Poolin viiden vuoden horisonttia pidemmän aikavälin hankinnan suunnitteluun löytyy tuotteita ja aluehintaakin voi kauttamme suojata kymmenelle seuraavalle vuodelle. Kuva 2: Spot(SYS) hinnan muodostuminen joulukuun piikkitunnilla. (lähde Nord Pool) EUR / MWh Spot (SYS) hinnan muodostuminen klo MWh Kuva 3: Spot-markkinan SYS-hinnan muodostuminen tunnille 18. (lähde Nord Pool) Jos sähkön hintasuojauksessa ei haluta ottaa näkemystä, voimme tarjota tähän riskittömän suojaustuotteen, joka tuottaa aina markkinoiden keskiarvohinnan sovitulta jaksolta. Tämä tuote on Alpiq Index. Alpiq Indexin voi valita joko suojaamaan koko hankintaa tai sen voi tehdä osana hankinnan riskienhallintaa, jolloin riskienhallinta monipuolistuu ja kokonaisriski pienenee. Mikäli riskienhallinta edellyttää monipuolisempia tuotteita, kuten esimerkiksi erilaisia optiorakenteita, niitäkin saa helposti kauttamme. Antti Kokkonen puh

18 Uusia yhteistyökumppameitamme Seuraavat uudet asiakkaat muun muassa ovat menneen syksyn ja alkutalven aikana aloittaneet yhteistyön Energiakolmion kanssa AALTO - YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy on Aaltokorkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, joka omistaa pääosan Aalto-yliopiston käytössä olevista kiinteistöistä ja toimitiloista Otaniemessä ja Töölössä. Aalto- Yliopistokiinteistöt Oy vastaa tilojen ja kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta, sekä niihin liittyvistä tukipalveluista. ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB:n palveluksessa työskentelee noin 100 maassa yli henkilöä, joista Suomessa yli Avilon Oy on alunperin vuonna 1936 perustetun Kuitu Oy:n, sittemmin Säterin ja Kuitu Finland Oy:n työn jatkaja. Avilonin syksyllä 2010 käynnistyneen tuotannon kärkituote on muun muassa Yhdysvaltain paloturvallisuus-vaatimukset täyttävä kuitu. Avilonin maailmanvalloituksen keskeisiä kulmakiviä ovat parempi teknologia ja raaka-aine, parempi ympäristöajattelu ja vastuullisuus sekä osaavat ihmiset. Finnair Facilities Management Oy on Finnair Oyj:n tytäryhtiö, joka vastaa Finnairkonsernin kiinteistöjen hallinnoinnista sekä tuottaa toimitilapalveluja. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä, joka keskittyy nykyisin kuljettamaan lentomatkustajia Euroopan ja Aasian välillä, Helsingin kautta. Yhtiö perustettiin Finnair-konsernin toimialat ovat reitti- ja lomalentotoiminta, tekniset ja maapalvelut sekä catering-toiminta, matkatoimistoala sekä matkailualan tieto- ja varauspalvelu. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin Tytäryhtiöt toimivat lentoliikennettä tukevilla tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla. Finnsementti Oy on suomalainen sementinvalmistaja. Valtaosa Suomen sementtitarpeesta tuotetaan Paraisten ja Lappeenrannan tehtaillamme. Sementin lisäksi valikoimaamme kuuluu erilaisia betonin seos- ja lisäaineita sekä kivirouheita. Sementtien raaka-aineiden kotimaisuusaste %. Yhtiön palveluksessa on 200 henkilöä ja liikevaihto vuonna 2010 oli 117 milj. euroa. Kemira on kansainvälinen kemian yhtiö, jonka liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kotkan Energia Oy on Kotkan kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö. Liiketoimintamme jakautuu energian tuotantoon ja kaukolämpöpalveluihin. Päätuotteitamme ovat kaukolämpö, teollisuushöyry ja sähkö. Lisäksi myymme maakaasua teollisuudelle. Kotkan Energia on keskittynyt kotimaisilla uusiutuvilla energiamuodoilla tapahtuvaan energiantuotantoon sekä jätteiden hyötykäyttöön pääasiallisena energianlähteenä Hyötyvoimalaitoksessaan. Nokian Renkaat keskittyy ainoana rengasvalmistajana maailmassa tuotteisiin ja palveluihin, jotka helpottavat ihmisten turvallista liikkumista pohjoisissa olosuh- teissa. Innovatiivisia renkaita henkilö- ja kuorma-autoihin sekä raskaisiin työkoneisiin markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet. Yhtiö kehittää tuotteitaan tavoitteenaan kestävä turvallisuus ja ympäristöystävällisyys tuotteen koko elinkaaren ajan. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli 1058 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa noin Nokian Renkaiden osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on vastuunsa tunteva ja luotettava nikkelikemikaalien ja metallien valmistaja, jonka kannattavuus ja kilpailukyky ovat huippuluokkaa. Tavoitteenamme on olla maailman johtava nikkelitoimittaja, jonka haastavista raaka-aineista valmistamat, käyttäjien tarpeiden ja odotusten mukaan kehitetyt tuotteet tyydyttävät sekä meitä että asiakkaitamme. OMG valmistaa kobolttipulvereita ja -kemikaaleja, joita käytetään muun muassa pulverimetallurgiassa, ladattavien akkujen valmistuksessa sekä kemiallisissa katalyyteissä. Koboltin jalostajana ja tuottajana OMG Kokkola Chemicals Oy on maailman suurin. Yhtiön palveluksessa Kokkolassa on noin 380 henkilöä. Emoyhtiö OM Group Inc. on maailman johtava metallipohjaisten erikoiskemikaalien ja pulvereiden tuottaja. Konsernin palveluksessa on eri puolilla maailmaa noin 2900 henkilöä. Pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa Clevelandissa. Yhtiö noteerataan New Yorkin pörssissä. Tervakoski Oy on suomalainen paperitehdas, jossa neljä paperikonetta valmistaa vuosittain yli tonnia räätälöityjä erikoispapereita. 18

19 Sähköinen laskutus kansainvälistyy ja monipuolistuu Ohuiden painopapereiden lisäksi valmistamme myös savuketeollisuuden papereita, tarrantaustapapereita, kaapelipapereita ja vesileimallisia erikoispapereita. Hienoin paperimme valmistetaan yhä käsityönä. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy omistaa, rakennuttaa ja vuokraa tiloja yliopistojen ja korkeakoulujen tarpeisiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kiinteistöalan tutkimusja kehityshankkeet ovat vahvasti läsnä toiminnassamme ja olemme mukana kehittämässä kampusalueita kokonaisuuksina. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat tutkimustyötä ja opiskelua. Heikki Koikkalainen puh Sähköinen laskutus on yleistynyt Suomessa ja tällä hetkellä noin 50 % sekä yrityksiin että julkisiin yhteisöihin saapuvista laskuista on sähköisiä. Tulevaisuudessa sähköinen laskutus hyötyy Sepaan (Single Euro Payments Area) siirtymisestä. Sepan myötä maksaminen koko 32 maata kattavalla alueella Euroopassa yhtenäistyy ja toimii samoilla ehdoilla riippumatta siitä, mistä maksaa ja minne. Sepa-maita ohjeistava ISO-sanomanvälitysstandardi (ISO 20022) nopeuttaa sähköisen laskutuksen yleistymistä maailmanlaajuisesti ja korvaa vähitellen kansalliset ratkaisut. Uuden standardin myötä tekniset yhteensopivuusongelmat vähenevät oleellisesti tai poistuvat kokonaan. Yhteinen standardi tehostaa sähköisten laskujen kansainvälistä kehitystä, parantaa sisällön laatua sekä laskee käyttäjien kustannuksia. Kansainvälisen sähköisen laskutuksen muotoutuessa uuteen standardiin myös nykyiset Suomessa käytettävät verkkolaskuformaatit TEAPSS ja Finvoice kehittyvät tällä välin. Viime vuonna mallinnettiin uusi Eduskunta hyväksyi tammikuussa 2011 hallituksen esityksen energiatodistuslain muuttamisesta ja muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivä maaliskuuta Lain muutoksen jälkeen voimassa olevan energiatodistuksen on oltava nähtävillä kaikissa yli neliömetrin tiloissa, joissa viranomainen tarjoaa julkisia palveluita. Mikäli julkisia palveluja tarjotaan vuokratuissa tiloissa, velvollisuus koskee vain niitä tiloja, joiden vuokrasopimus on tehty lain voimaantulon jälkeen. Kiinteissähköinen tiliöintiviite, jonka tavoitteena on automatisoida laskun tiliöintiprosessia (TEAPSSXML-sanomassa sekä Finvoicessa). Sähköisen tiliöintiviitteen avulla ostolaskut tiliöityvät automaattisesti. Sekä kansainvälistyminen että tiliöintiviitteiden käyttö mahdollistaa tulevaisuudessa sähköisen laskutuksen paremman hyödyntämisen. Kansainvälisen sähköisen laskutuksen kehityksen aikajänne on vielä avoin, voimme mielenkiinnolla odottaa hankkeen etenemistä ja arkipäivää kansainvälisessä laskuliikenteessä. Energiakolmiolla on useita kansainvälisiä asiakkaita, joilla on toimipisteitä ympäri Eurooppaa. Kansainvälistyvä sähköinen laskutus mahdollistaa siten myös muiden maiden energialaskujen tarkastuksen ja tiliöinnin. Tämän ansiosta pääsemme palvelemaan asiakkaitamme jatkossa laajemmin EnerCount-palveluiden saralla sekä hyödymme kaikki Sepan vaikutuksesta. Kati Mauno puh Energiatodistukset nähtäville julkisissa rakennuksissa Kari Iltola puh tön omistaja huolehtii todistuksen esille panosta ja todistuksen on oltava nähtävillä viimeistään 1. päivä maaliskuuta Kuinka valmistautua? Velvoitteen voimaan tuloon on vielä runsaasti aikaa, mutta valmistautuminen voidaan jo aloittaa. Ensimmäiseksi tulee kartoittaa tilat, joita todistusvaatimus koskee. Seuraavaksi aloitetaan tarvittavien lähtötietojen kerääminen. Todistuksen laskemiseksi tarvitaan tietoja rakennuksesta ja sen energiankulutuksesta sekä mielellään laadukas järjestelmä missä todistukset luodaan ja johon ne voidaan tallentaa ja päivittää. Energiakolmiolta lain mukaiset energiatodistukset Lain muutokset edellyttämät energiatodistukset ovat luotavissa myös EnerControl raportoinnin kautta. Energiakolmion pätevöityneet asiantuntijat antavat mielellään lisätietoja ja auttavat lain vaatimusten mukaisten energiatodistusten tuottamisessa. 19

20 NIMITYSUUTISIA Tradenomi Jenni Leppäharju on nimitetty palveluvastaavaksi sähkösalkunhallinnan back-office -tiimiin. Hän on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta, ja on opiskellut myös Ruotsissa suorittaen siellä e-mba-tutkinnon. Jenni on aiemmin työskennellyt mm. Metso Paper Oy:llä. Merkonomi Merja Rantanen on aloittanut talousassistenttina määräaikaisessa työsuhteessa tehden äitiysloman sijaisuutta. Merja on valmistunut Jyväskylän aikuisopistosta, ja on suorittanut siellä myös taloushallinnon ammattitutkinnon. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Keslift Oy:llä. UUTISIA Uusia EnerKey-salkkuraportteja EnerKeyn salkkuraportointia on täydennetty uusilla raporteilla. Uudet raportit korvaavat viimeisimmät käytössä olleet EnerKey-salkkuraportoinnin ensimmäisen sukupolven raportit. Kokonaan uusia raportoitavia asioita ovat Mark-to-Market-arvon kehityksen raportointi sekä entistä kattavammat salkunhoidon onnistumisen raportit. Myös kohdekohtaisen sähkönhankintakustannuksen raportointi rakennettiin käytännössä kokonaan uudelleen. Raportoinnin uudistuksen yhteydessä parannettiin lisäksi käyttäjätilien hallintaa. Näin ollen Asiakkailla on jatkossa mahdollisuus valita, mitkä salkkuraportit näkyvät milläkin käyttäjätunnuksilla. EnerKey-raportteja kehitetään jatkuvasti paremmiksi ja paremmiksi. Oman IT-tuotekehityksen avulla pystymme ideoimaan ja rakentamaan uusia raportteja joustavasti asiakkaan tarpeisiin, toteaa EnerKey:n salkkuraportoinnin kehitystä koordinoiva Mikko Lepistö. LISÄTIETOJA: Mikko Lepistö, puh , sekä salkunhoitajamme. Sähkömarkkinat 2011 Sähkömarkkinat Integroituva eurooppalainen energiamarkkina Finlandia-talolla pidetyn Sähkömarkkinat seminaarin teemana oli Integroituva eurooppalainen energiamarkkina. Seminaarin ohjelmassa kuultiin kotimaisten kärkivaikuttajien ohella kansainvälistä huippuasiantuntemusta edustavien puhujien esitykset. Puheenvuoroissa luodattiin eri näkökulmista alan kehitysnäkymiä sekä energiamarkkinan integraation etenemistä, sen haasteita ja vaikutuksia toimintaamme. Ajankohtainen aihe kokosi Finlandia-talolle runsaan osanottajajoukon, paikalla oli 180 alan toimijaa. Vuotuinen tapahtumamme koettiin jälleen erinomaisen onnistuneeksi. Tapaamme jälleen , Finlandia-talolla, päivän puheenjohtajana Peter Nyman. Merkitsethän tapahtumapäivän kalenteriisi!

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 ENERGIAKOLMIO OY Energia-alan asiantuntijayritys Henkilökunta 69 Perustettu 1995 Toimipaikka Jyväskylä Emoyhtiö Alpiq Group Yrityssektorilta

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen yrittäjyys

Asiakaslähtöinen yrittäjyys Asiakaslähtöinen yrittäjyys Lämpöyrittäjäpäivät 2012 Joensuu Kimmo Tolvanen 2012 Liiketoimintayksiköt Sähkökauppa Verkkopalvelu Sähköntuotanto PKS-konserni lukuina Liikevaihto 124 milj. Investoinnit 15,1

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Asiakkaan energiatalouden optimointi

Asiakkaan energiatalouden optimointi Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia

Ratkaisun Paikka 2013. WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Ratkaisun Paikka 2013 WWF:n yritysyhteistyön tuloksia Olemme nostaneet kovasti ympäristötietoisuutta henkilöstömme keskuudessa erilaisin viestinnän keinoin, joista ehkä vaikuttavimpana Green Office käyttöönotto

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1. Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.2013 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2012 23 miljoonaa Kokonaismyynti

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot