SISÄLTÖ JOHDANTO HANKEEN SYNNYN TAUSTAA HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ JOHDANTO HANKEEN SYNNYN TAUSTAA HANKESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 0 SISÄLTÖ JOHDANTO HANKEEN SYNNYN TAUSTAA HANKESUUNNITELMA I. Hankkeen tarpeellisuus 2 II. Hankkeen lähtötilanne 3 III. Hankkeen tavoitteet 3 A. Tiedotus, valistus B. Ammattitaidon säilyminen ja kehittyminen C. Hankkeen kohteiden hyödyntäminen konkreettisessa koulutustoiminnassa D. Tietojen keruu E. Käytettyjen rakennusosien talteenoton ja uudelleenkäytön vakiintuminen HANKEEN TOTEUTUMINEN IV. Hankkeen kohderyhmät 4 V. Hankkeen kohde- eli toiminta-alue 4 VI. Hankkeen toteutus ja toimenpiteet korjauskohteissa 5 1. Kohteet 5 2. Kohteiden restauroinnin suunnittelu 8 3. Kohteiden korjaustöiden toteutus 9 VII. Hankkeen toimintatavat ja valistustyön toteutus 9 1.Koulutus, kurssit 9 - Kurssien toteutus eri paikkakunnilla 2. Neuvonta Valistustoiminta hankkeessa Käytettyjen rakennusosien uudelleenkäyttö Tietojen keruu alueen rakennusperinteestä ja taitajarekisterin luominen 14 VIII. Hankkeen resurssit. Kustannusten muodostuminen Hankkeen henkilöresurssit Ostopalvelut Matkakustannukset Muut kustannukset Talkootyön osuus 16 IX. Yhteistyö 16 X. Hankkeesta tiedottaminen 16 XI. Hankkeen rahoitus 17 XII. Hankkeen ohjausryhmä 18 XIII. Hankkeen määrälliset tulokset 19 LOPPUARVIOINTI XIV. Arvio hankkeen vaikutuksista eli laadulliset tulokset 19 - Tavoitteet - Hankkeen vaikutukset toteuttajan arviointi XV. Loppuarviointi hankkeen toteutuksesta 20 Liitteet: Korjauskohteiden restaurointisuunnitelmat ja työmaaraportit Laajempien kurssiemme ohjelma

2 1 JOHDANTO Vanha rakennus kertoo historiasta konkreettisella tavalla kokemuksen kautta. Rakennusperintöämme uhkaa purkamisen lisäksi ymmärtämätön korjaaminen. Ajallisen syvyyden turvaamiseksi tarvitaan tietoa rakennuskantamme säilyttävästä korjaamisesta. Elävä rakennusperinne hankkeen tavoitteena oli tietotaidon levittäminen rakennusperinnön hoidosta. Ajatuksena oli, että tehokkain tapa välittää tietoa oikeista korjaustavoista ja materiaaleista olisi tutustumalla toimenpiteisiin työn aikana kohteissa, jotka toimivat elävinä korjausrakentamiskeskuksina. Kohteiden osalta hankeemme oli kunnianhimoinen, sekä Kemiön leivintuvassa sekä Paraisten Björkfeltin tuvassa oli laajoja vaurioita. Kohteet, ja niiden vauriot, olivat kuitenkin hyvin erilaiset ja siten ne täydensivät hyvin toisiaan. Lisämausteen hankkeeseen toi kohteena Nilsbyn vanha koulu. Säästöliekillä Kemiön Leivintuvasta v.2003 käyntiin lähtenyt hanke pääsi täyteen vauhtiin vasta v. 2004, mikä tarkoitti töiden kasautumista hankkeen loppuun ja erityisesti viimeiselle vuodelle. Björkfeldtin tuvan työt Paraisten Vanhalla Malmilla käynnistyivät vasta v.2005 maaliskuussa. Vauriot osoittautuivat oletettua suuremmiksi ja varsinkin hirsiseinien ja välipohjien korjauksesta tuli varsin mittava. Unelmamme elävästä korjausrakentamiskeskuksesta, jossa ongelmiin ja töihin voi tutustua kohteessa niiden ollessa ajankohtaista, oli täyttä totta ensin Kemiössä ja sitten vuorostaan Paraisilla! Loppukesällä 2005 mukaan tuli vielä Nilsbyn koulun säilymisen kannalta välttämättömät työt, johon liitettiin myös talon ilmettä parantavia toimenpiteitä. Nämä työmaat, huolimatta työllistävyydestään, ovat tarjonneet erinomaiset puitteet toteuttaa hanketta monipuolisen kurssitarjonnan muodossa. Myös yleisö on löytänyt erityisesti Björkfeldtin talon, joka onkin ollut oivallinen kohde esitellä hirsirakennuksen säilyttävää korjaamista. Oman lisänsä hankkeeseen, ja paljon kävijöitä, toi Björkfeltin talon asema Airiston loma-asuntomessujen oheiskohteena. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös laadukkaita seminaareja. Talotekniikkaa vanhoissa rakennuksissa käsittelevä seminaari oli uraa uurtava, luennoitsijoista osa tuli Ruotsista saakka. Vanhan talon huollosta, kunnossapidosta ja korjauttamisesta järjestettiin kurssi kiinteistöstä vastaaville, esimerkkikohteena Nilsbyn vanha koulu. Hanke on poikinut myös jatkoa, mukana olleiden yhteistyö jatkuu korjausrakentamisosuuskuntana, jossa Curatio on mukana. Suuren urakan jälkeen yhdistystoiminta jatkuu pienimuotoisempana. Varaosapankit jatkavat toimintaansa ja Curation toimisto muuttaa Björkfeldtin restauroituun taloon, jonka materiaalimyymälään ja kirjastoon ovat kaikki tervetulleita jatkossa. Talo siis toimii hankkeen jälkeenkin korjausrakentamiskeskuksena. Hankkeen läpivieminen ei olisi onnistunut ilman rakennusperintöasioille omistautunutta henkilökuntaa ja erityisesti työhönsä sitoutunutta projektinvetäjää, joka optimismillaan on selvittänyt vastoinkäymiset ja huolehtinut jatkuvuudesta hankkeesta muista henkilövaihdoksista huolimatta. Ohjausryhmän puolesta haluaisin kiittää myös hankkeen rahoittajia; TE-keskus (VALMArahoitus), Turunmaan ja Sauvon kunnat, Svenska kulturfonden, Waldemar von Frenckells Stiftelse, Konstsamfundet sekä yhdistyksen hallituksen ja työryhmien jäseniä, jotka aina yhtä innostuneina ovat valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa rakennusperintöasioille sekä Partelille yhteistyöstä Björkfeltin talon korjauksessa. Anna-Leena Seppälä, Curation ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja

3 2 HANKKEEN SYNNYN TAUSTAA HANKESUUNNITELMA I Hankkeen tarpeellisuus Saariston omaleimainen luonto ja kulttuurimaisema niihin liittyvine perinteisine rakennuksineen ja elämänmuotoineen ovat piirteitä, jotka vahvistavat asukkaiden identiteettiä ja viihtyvyyttä kotipaikkakunnallaan ja tunnetusti toimivat kesäasukkaiden ja matkailijoiden vetonaulana. Yhä useammat taaja-asutusalueilla asuvistakin kokevat nämä ominaisuudet oleellisina tulevaa asuinpaikkaansa valitessaan. Curatio on toimintansa aikana saanut kokea varsinkin nuorten, jotka voivat harjoittaa ammattiaan paikkakunnasta riippumatta, kiinnostuksen löytää "peruspilaamaton perinteinen maalaistalo" kodikseen. Turunmaalla on säilynyt suhteessa paljon ennen itsenäisyysaikaamme rakennettuja rakennuksia. Tähän lienee useita syitä. Mm. tapakulttuuri on suosinut vanhan rakennuskannan säilymistä. Vanhasta rakennuskannasta suurehkon osan toimiessa kesäasuntoina sekä rakennusten periytyminen sukupolvelta toiselle ovat saattaneet jarruttaa voimakkaita muutostyöpaineita. Toisaalta erityisesti vakinaisen väestön omistuksessa olevia rakennuksia on jo vuosikymmenien ajan modernisoitu, jolloin niissä tehdyt muutostyöt ovat aikansa tuotteita, eli luvuille tyypillisiä korjausvirheitä on tehty ja tehdään yhä. Myös kesäasuntoina toimivat perinnetalot ovat vaarassa, koska niiden omistajat usein tekevät korjauksia harrastelijataidoin. Asiallinen, puolueeton tiedonjako on katsottu välttämättömäksi, jotta jatkossa vältyttäisiin epäonnistuneilta, uudisrakentamiseen tarkoitetuilla materiaaleilla ja menetelmillä tehdyiltä korjauksilta. Turunmaalla ja sen lähikunnissa, kuten muuallakin Suomessa, on rakennusperinteen säilymisen ongelmana rakennusperinteen taitajien puute. Korjauksia tehdään usein uudisrakentamisen parissa taitonsa hankkineiden toimesta. On myös osoittautunut, että on rakentajia, jotka tosiasiassa taitavat säästävän korjausrakentamisen menetelmät eivät sovella niitä käytäntöön, pitäessään niitä toisarvoisina tai vanhentuneina. Tietoisuus perinteisten menetelmien ja materiaalien käyttökelpoisuudesta ja ensisijaisuudesta puuttuu usein. Alueella toimii runsaasti korjausrakentajia, kirvesmiehiä ja muita käsityöläisiä, jotka ovat hankkineet ammattitaitonsa joko uudisrakentamisen koulutuksen tai kokemuksen kautta - tai kuten useimmiten, tarpeesta löytää maaseutuelinkeinolleen sivutuloja tai sitä korvaava elinkeino. Ma a- seudun työllisyyden kannalta korjausrakentamisella onkin olennainen merkitys. Vaikka uudisrakennusala on suhdanneherkkää, tapahtuu korjausrakentamista jatkuvasti. Rakennusperinteen vaalimiseen tarvittavan korjausrakentamisen osaamista ja ammattitaitoa lisäämällä voidaan maaseudun ja eritoten syrjäisen saariston työllistymistä siis parantaa, erityisesti kun huomioidaan kesäasukkaidenkin tarpeet. Eri ammattiryhmien yhteinen näkemys korjausrakentamisen tavoitteista ja työtavoista on välttämätöntä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Tämä vaatii myös korjaushankkeen suunnittelijalta, paitsi rakennushistorian tuntemusta ja perehtymistä rakennusperinteen korjaustapoihin, myös yhteistyötaitoja ja aikaa työmaalla. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi korjaustyöhön osallistuvien eri ammattiryhmien tulee osata kunnioittaa toistensa ammattiosaamista ja yhdistää taitojaan. Vanhempien rakennusten omistajien keskuudessa oli selvästi heräämässä kiinnostus rakennusperinteeseen ja säilyttävään korjaamiseen. Kiinnostukseen tuli vastata käyttämällä resursseja tietotaidon lisäämiseen.

4 3 II Hankkeen lähtötilanne Aikaisemman toimintansa kautta Curatio oli hankkinut, paitsi kokemusta projektityöskentelystä, myös tietämystä Turunmaan rakennusperinteen tilasta ja sen vaalimiseen tarvittavista toimenpiteistä. Toiminnallamme olimme olleet mukana lisäämässä tietoutta ja tiedostamista rakennetun kulttuuriperintömme arvosta ja korjausrakentamisen menetelmistä. Rakentajat, niin yksityiset kuin ammattirakentajat, olivat löytäneet Curation tietotaitopankin ja varaosapankit. Lähtökohtaisesti hankesuunnittelu perustuikin toiminnan aikana saatuihin kokemuksiin ja muotoutuneisiin yhteistyömuotoihin ja -verkostoihin. Yhdistykselle oli muotoutunut suhteellisen mittava alueellinen tietotaitopankki ja yhteistyöverkosto, joita kyseisessä hankkeessa tarvittiin. Rakennusperinteen säilymisen kannalta ongelmalliset seikat ovat tiedossa ja niiden ratkomiseksi hankeidea pohjimmiltaan syntyikin. Yhdistyksen hallitus on muodostunut rakennusperinteen parissa ammatikseen työskentelevistä henkilöistä ja intressiryhmien edustajista: suunnittelijat, ympäristöhallinnon ja museoalan virkamiehet, käsityöläiset, korjausrakentajat, taidehistorioitsijat, yrittäjät jne. sekä aivan tavalliset kulttuuriympäristöä arvostavat ihmiset. Toteuttajan fyysiset resurssit Toimitilat Yhdistyksellä oli toimiva toimisto Paraisilla, kaupungin vuokratiloissa. Toimiston perustarpeisto oli hankkeen käytettävissä ja niitä täydennettiin ja uusittiin hankkeen tarpeiden mukaan. Paraisten varaosapankki toimii Partekin vuokratilassa, Sauvon varaosapankin tilat yhdistys vuokraa pientä nimellistä vuokraa vastaan TOK:lta. Korppoon paikallisvarastosta toimii toiminnanjohtajan navetan ylisillä, ei vuokraa. Henkilökunta Yhdistyksellä oli toiminnanjohtaja, joka toimi edellisen hankkeen vetäjänä 90% työajastaan sekä yhdistelmätuella palkattu varaosapankin hoitaja. Varallisuus Yhdistys oli velaton, joten arvioitiin hankkeen käynnistämistoimien aloittamisen omalla vastuulla ja omin varoin olevan mahdollista. III Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli Turunmaan ja lähikuntien rakennetun kulttuuriperinnön historiallisten kerrostumien säilyminen seuraaville sukupolville kannustamalla niin asukkaita kuin ammattirakentajia ja suunnittelijoita taidolla vaalimaan rakennusperinnettämme ja kestävää kehitystä. Hankkeen pyrkimyksenä oli levittää tietoa rakennushistoriasta sekä opettaa rakennusperinteessä käytettäviä menetelmiä ja materiaalituntemusta. A. Tiedotus, valistus - Maaseudun asukkaat, rakennusten omistajat, alan toimijat - Rakennusperinteen arvostus ja säilyttävä asenne - Julkiseen keskusteluun osallistuminen.

5 4 - Asukkaiden ja omistajien tietoisuuden lisääminen korjausrakentamisen menetelmistä ja rakennusten jatkuvan huollon tarpeesta ja tavoista. B. Ammattitaidon säilyminen ja kehittyminen - Rakennusperinteen toimijat - Korjausrakentamisalalla toimivien osaamistason nostaminen - Täydentämällä rakentajien ammattitaitoa rakennusperinteen tietotaidon osalta näiden maaseudun pienyrittäjien asema ja työllistyminen vakiintuu. - Asenteiden muuttuessa rakennusperinnettä kunnioittavaksi kasvaa tietoisuus sen vaalimiseksi säästäviä toimenpiteitä käyttäen. Kysyntä ammattitaitoisista toimijoista kasvaa. - Eri ammattiryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen korjausrakentamisessa. Osaamisen yhdistäminen (esim: suunnittelu rakennustöiden toteutus LVISteknisten töiden toteutus) - Korjausrakentamiseen soveltuvien materiaalien saatavuuden parantaminen - Vanhojen osaajien tietotaitojen hyödyntäminen ja uusien toimijoiden houkutteleminen alalle. C. Hankkeen kohteiden hyödyntäminen konkreettisessa koulutustoiminnassa. Kohteiden kunnostaminen. D. Tietojen keruu Turunmaan ja sen lähikuntien rakennusperinne - Turunmaan ja sen lähikuntien rakennusperinteen ja korjausrakentamismenetelmien dokumentointi osana toimintaa - Taitajarekisterin luominen yrityskyselyin etc. E Käytettyjen rakennusosien talteenoton ja uudelleenkäytön vakiintuminen osaksi yritysten ja kuntien purku- korjaus- ja rakennustoimintaa ja siten kestävän kehityksen tukeminen. HANKKEEN TOTEUTUMINEN IV Hankkeen kohderyhmät - rakennusalan eri ammattiryhmät alueella - rakennusalalle aikovat - omakotirakentajat, yksityiset - suuri yleisö - oppilaitosten oppilaat yhteistyössä oppilaitosten kanssa - työttömät, joilla kiinnostusta ja edellytyksiä alalle - yhteisöt ja kunnat - yritykset V Hankkeen kohde- eli toiminta-alue Hankkeen kohdealueeksi valittiin Turunmaa lähikuntineen alueen muodostaessa toimivan kokonaisuuden. Seurannaisvaikutukset hanketoiminnasta oletettiin leviävän kuitenkin laajemmalle. Varsinkin neuvonta- ja valistustoiminnan tuli kohdistua koko Varsinais-Suomen alueelle. Kenttäkäyntien tekeminen rajoittui kuitenkin pääsääntöisesti kohdealueeseen. - Turunmaan saariston kunnat, joista Kemiö, Parainen ja Västanfjärd on luokiteltu ydinmaaseutuun ja loput ns. harvaan asuttuun maaseutuun.

6 5 - Lähikunnista oli toivottu saatavan mukaan lähinnä Peimarin alueen kunnat (Sauvo, Piikkiö, Paimio), joista kaksi ensin mainittua kuuluvat kaupunkien läheiseen maaseutuun ja Sauvo ydinmaaseutuun. Hankkeeseen osallistui näistä lopulta ainoastaan Sauvon kunta. - Ensisijaiset koulutuskohteet oli valittu Kemiöstä ja Paraisilla, toissijaisena Sauvon Funkistalo. Lopulliset kohteet olivat Kemiön Leivintupa, Paraisilta Paraisten Puhelin OY:n omistama Björkfeldtin talo sekä kaupungin omistama Nilsbyn vanha koulu. VI Hankkeen toteutus ja toimenpiteet korjauskohteissa Hankkeessa korjausmenetelmiä siis havainnollistettiin korjauskohteiden avulla. Keskeisenä tarkoituksena oli, että etupäässä hankealueen asukkaat ja ammattitoimijat voivat kohteissa seurata ja konkreettisesti harjoitella restaurointia. Kohteista tuli näin muodostua "eläviä korjausrakentamiskeskuksia" restauroinnin ajaksi. Kohteissa järjestettiin kursseja, talkoita ja näytösluonteisia työesityksiä. Lisäksi eri työvaiheet olivat kaikkien kiinnostuneiden nähtävillä kohteiden ollessa jatkuvasti yleisölle avoinna. Työnjohtajaa saattoi nykiä hihasta ja kysyä neuvoa omiin korjaustöihinsä kuten myös hankkeen vetäjä toimi korjausneuvojana. Hankkeen puitteissa suoritettiin ken t- täkäyntejä hankealueella. Ajatuksena oli, että viemällä kurssi- ja työnäytetyöt eri paikkakunnille Turunmaalla, kohderyhmiä lähelle, saataisiin myös kiireiset yrittäjät osallistuminen kursseille. Kynnystä osallistumiselle madallettiin myös toteuttamalla kurssit osioina, tarvittaessa viikonloppuisin, osallistujien äidinkielellä tai kaksikielisinä. Kohteissa korjaustyön pääperiaatteena oli korjata vauriot ei muuttaa tai alkuperäistää. R a- kennusten omistajien tai tulevien käyttäjien toivomat uudet mukavuudet tai tekniikka otettiin suunnittelussa ja töissä huomioon ja toteutettiin omistajan kustannuksella. 1. Kohteet Korjausrakentamisen näytöskohteiksi Curatio oli hankkeen suunnitteluvaiheessa valinnut kolme erilaista kohdetta, joista solmittiin aiesopimukset ja joissa hanke pääasiallisesti suunniteltiin toteutettavaksi. Nämä olivat Kemiön kunnan omistama vanhainkodin huonokuntoinen Leivintupa, Paraisilla Toijoisten Westergårdin vanhan pihapiirin rakennukset ja sivukohteina TOK:n Sauvon Aitta (Funkistalo) sekä Paraisten Seurojentalo. Toijoisten Westergårdin omistajan irtisanottua aiesopimuksen , Curatio etsi uutta sopivaa kohdetta lähinnä Paraisilta. Paraisten kaupunki taasen toivoi Seurojentalon jättämistä pois hankekohteena. Siitä huolimatta perustettiin hankkeen ja Åbolans Ungdomsförbundetin yhteisestä aloitteesta toimintaryhmä rakennuksen ostamiseksi PIF r.y:ltä sen säilymiseksi ja käyttökelpoiseksi saattamiseksi. Ryhmä saikin hankkeelleen paljon julkisuutta ja paraislaiset ykstyishenkilöt ja yhdistykset lähtivät innolla mukaan perustamaan Fastighets AB Pargas Föreningshus Paraisten Seurojentalon kiinteistöosakeyhtiötä. Kiinteistöosakeyhtiö haki Leader+ -rahoitusta korjaushankkeelle. Hanke olisikin saanut myönteisen rahoituspäätöksen sekä Leader+ että Svenska Kulturfondetista, mikäli tontin omistajan, Nordkalkin, kanssa olisi päästy sopimukseen tontin riittävän pitkästä vuokra-ajasta. Elävä rakennusperinne - hankkeen roolina olisi ollut lähinnä restauroinnin suunnittelu ja ikkunankunnostustalkoiden vetäjien koulutus. Panostamisesta Seurojentalon kunnostukseen yhdistysten käyttöön syntyi paikkakunnalla vilkas julkinen keskustelu puolesta ja vastaan, joka päättyi Nordkalkin ilmoittaessa ostaneensa rakennuksen Pargas Idrottsföreningiltä eikä aikonut luovuttaa sitä kiinteistöosakeyhtiölle korjattavaksi. Kiinteistöosakeyhtiö jouduttiin purkamaan Sauvon Funkistalon julkisivuremonttia kurssikohteena tutkittiin, mutta omistajan yrittäessä myydä kohdetta, se ei ollut enää halukas sijoittamaan korjaukseen varoja. Julkisivun asianmukainen korjaustyö olisi tutkimustemme mukaan nimittäin vaatinut suhteellisen suuren osuuden tehtäväksi ulkopuolisen urakoitsijan voimin.

7 6 Korvaaviksi kohteiksi löytyi luontevasti Paraisten Puhelin Oy:n omistuksessa oleva ns. Björkfeldtin talo Paraisten Vanhalta Malmilta sekä sivukohteeksi Paraisten kaupungin ehdotuksesta Nilsbyn vanha koulu, johon Curatio oli jo aikaisemmin tehnyt esityksen rakennussuojelulain mukaisesta suojelupäätöstä ja sitä edeltävävästä toimenpidekiellosta kaupungin tekemän purkupäätöksen takia. Rakennus määrättiinkin suojeltavaksi. Björkfeldtin talo oli jo kaavalla suojeltu. Kaikki kolme rakennusta olivat purku-uhan alaisia, joko suoranaisesti tai ollessaan huonokuntoisia ja ilman varsinaista käyttötarkoitusta ja asiallista kunnossapitoa. Kemiön Leivintupa Kemiön entinen vaivaistalon huoltorakennus, ns. Leivintupa tai Pakaritupa (Bagarstugan), on rakennettu vuosisadan (1900-luvun) alussa, luultavasti vaivaistalon rakentamisen yhteydessä, Toimintoina siinä on ollut vaivaistalon sauna, leivintupa, pyykkitupa sekä jossain vaiheessa suutarinverstas sekä mankeli. Talossa on emännöinyt yksi palkattu henkilö apunaan vaivaistalon asukkaita. Lisäksi pihapiiriin on kuulunut navetta, sikala ja talli. Vaivaistalothan perustettiin usein siihen aikaan omavaraisiksi maatiloiksi omine pehtooreineen ja vaivaiset työläisinä. Rakennus ei ole vuosikymmeniin ollut käytössä muutoin kuin kunnan varastona, mutta on pihapiireineen säilynyt keskeisellä paikalla terveyskeskuksen ja vanhainkodin välissä ja on kemiöläisille tärkeä osa kollektiivista muistia eikä sitä ole haluttu purkaa. Etsiessämme sopivaa kohdetta Kemiöstä ehdotus leivintuvasta tulikin Kemiön kunnanvaltuustosta. Rakennus oli kaikessa rauhassa saanut lahota seinän vierustalla kasvavien nuorten koivujen ja männynneulasten vaurioittaessa kattoa. Kolmen kattovuodon seurauksena välipohjat olivat osittain romahtaneet ja lopulta myös alapohja osassa rakennusta. Osa kattovesistä oli hiljalleen valunut hirsiseinää myöden. Länsiseinälle oli puhkaistu ladon oville reikä varastokäyttöä ajatellen. Rakennusta tuskin olisi korjattu huonokuntoisuutensa takia, mutta hankkeen puitteissa opetus- ja valistustarkoitukseen se oli mielekäs korjauskohde. Aikaisemmin tehdyt korjaukset olivat selvästi nähtävillä, samoin kuin yksinkertaisten huoltotoimenpiteiden laiminlyönnin seurauksetkin. Leivintupaa käytettiin kurssikohteena heti alusta. Maaliskuussa 2003 aloitettiin dokumentointi-, vauriokartoitus- ja korjaussuunnittelukursseilla. Toukokuussa alkoivat varsinaiset raivaustyöt ja korjausta edeltävä rakenteiden purku. Korjaustyöt valmistuivat loppusyksystä 2005, betonilattian korjausvalua lukuun ottamatta, joka jäi odottelemaan sähköliitäntää ja sen mukanaan tuomaa jatkuvaa lämmitysmahdollisuutta. Rakenteita ja korjauksia dokumentoitiin jatkuvasti. Restaurointisuunnitelmaa päivitettiin tutkivan purkamisen antaman tiedon pohjalta. Suunnittelijana piti toimia alue-arkkitehti Tuula Rauma, mutta hänen siirryttyään toiselle paikkakunnalle uusiin tehtäviin, suunnittelu sälytettiin Curation puheenjohtajalle, arkkitehti Anna-Leena Seppälälle, joka pääosin vapaaehtoistyönä suunnitteli korjausta. Restaurointisuunnitelmat ja työmaaraportti erillisinä liitteinä. Kemiön kunta ja Sagalund Gillet r.f. on allekirjoittanut vuokrasopimuksen, jonka mukaisesti rakennus siirtyy Sagalun Gilletin käyttöön ainakin 10 vuodeksi. Tarkoituksena on ollut, että rakennus säilyy julkisessa käytössä ja mahdollisimman lähellä sitä käyttöä mihin se on rakennettu ja korjattu, eli saunana, leivintupana ja esim. mattojen pesupaikkana tahi kasvivärjäykseen tai vaikkapa yrttikylpyihin. Sagalund Gillet löytänee talolle sopivan toimintamuodon. Sauvon Funkistalo Aitta II, eli aikaisemmin Sauvon Osuuskaupan myymälä, on ensimmäinen kivirakenteinen myymälärakennus ja arkkitehti Erkki Huttusen piirtämänä alkuunpanija Suomen osuuskauppafunkikselle. Talo valmistui Rakennuksen julkisivut on suojeltu seutukaavassa.

8 7 Rakennuksen omistaa TOK, jolta Curatio on vuokrannut alun perin myymälätiloina olleet, myöhemmin oluttupana toimineet tilat. Tiloja vuokrattaessa Curation varaosapankkia varten vuokranantajan kanssa sovittiin, että yhdistys voi käyttää rakennuksen julkisivuja kohteena rappauksen korjauskurssilla. Edellinen rappaus ja maalaus on tehty vuonna 1988 ja julkisivut olivat jo nyt pahasti vaurioituneet johtuen ilmeisesti väärin valituista korjaustavoista. Rakennuksen julkisivun korjaustapoja tutkittiin kesällä 2004, asiantuntijoina maalarimestari Kalevi Järvinen ja K. Järvinen ja toimitusjohtaja Jarno Elo / V-S:n Rappaus ja Maalaus Oy yhdessä. Alkuperäinen ajatus liian kovan laastin poistamiseksi jyrsimällä todettiin mahdottomaksi, jolloin ainoaksi hyväksyttäväksi tavaksi jäi pintalaastin poistaminen piikkaamalla tai märkähiekkapuhalluksella. Ainoastaan vauriokohtien paikkaamisella ei olisi saatu kestävää tulosta. Märkähiekkapuhalluksesta ja kurssilaisten rappaustöiden ohjauksesta pyydettiin kyseiseltä yhtiöltä tarjous, mutta TOK perääntyi tässä vaiheessa em. syistä. Tässä vaiheessa kohteen korjaus jätettiin siis pois hankkeesta. Björkfeldtin talo Parainen Malmikatu 6, Parainen. Björkfeldtin tupa sijaitsee Paraisten vanhimmassa osassa Vanhalla Malmilla, kirkon eteläpuolisessa rinteessä mutkittelevan entisen pääkadun, Malmikadun varrella. Kadun linjaus oli vakiintunut jo 1700-luvulle tultaessa. Tontti on ollut rakennettu jo ennen vuotta 1760, mahdollisesti jo 1600-luvulla. Taloa, jossa asui räätäli Thomas Johansson, kutsuttiin Södergårdiksi 1700-luvun loppuvuosikymmenillä. V.1795 taloon muutti räätäli Jöran Björkfelt. Päärakennus, joka on tyypiltään perinteinen paritupa, on rakennettu ennen v Tuolloin tontilla, johon kuului vain länsiosa nykyisestä Paraisten Puhelimen tontista, oli nykyisen tuvan, kamarin ja salin käsittävän päärakennuksen lisäksi kadun varressa kaksi kamaria käsittävä rakennus (nykyinen pikkutupa), tupa pihalla sekä sauna tontin länsiosassa. Vanhahtavasta rakennustavasta kertovat yhä edelleen monet yksityiskohdat, kuten hirsien pitkänurkat, kiilamainen pontattu julkisivuverhous, ullakolla näkyvä vuoliaiskatto, alakerran kaikissa huoneissa näkyvissä olevat kattokannattajat, jäänteet tuvan seinien savirappauksesta ja muissa huoneissa tapeteista suoraan hirsipinnalle, komeat kattolistat, vinttikamarin ovi jne. Puhelinkeskus muutti taloon jo vuonna Poliisi Valter Rohde oli naimisissa Björkfeltin tyttären kanssa ja asui talossa v.1907, jolloin hän sai kunnian pitää suojissaan länteen paennutta venäläistä vallankumouksellista Leniniä. Talo oli Björkfeltin suvun hallussa aina vuoteen 1951, jolloin puhelinyhdistys hankki sen omistukseensa. Malmikadun kulmassa sijainneet kirkkotallit kuten muutkin talousrakennukset purettiin tuolloin uuden puhelinkeskusrakennuksen tieltä. Rakennuksessa on tehty suurehko muutos ja korjaustyö lukujen vaihteessa. Tuvan suuri muuri on korvattu tuolloin modernimmalla omilla jaloillaan seisovalla puuliedellä, tuvan sisäkattoa on korotettu, kivisokkeli korvattu betonisokkelilla, vintille tuvan päälle on tehty lisähuone ja aiemmin porstuasta kulkenut jyrkkäporras on korvattu uudella tuvasta. Lähteet: Rainer Fagerlund. Kyrkomalmen Tomtutveckling och nuvarande bebyggelse Pargas hembygdsföreningens publikationer nr 2 Pargas 1979 Walter Johansson Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, asemakaavalla suojeltu ja pyrkimyksenä oli restauroida se mahdollisimman paljon vanhaa rakennetta säilyttäen. Lähtökohtana rakennuksen restauroinnille oli senhetkinen tilanne, rakennus eri kerrostumineen. Autotalliksi muutettu sali kuitenkin palautettiin huonetilaksi. Lisäksi rakennuksen käyttöarvoa lisättiin tuomalla sisälle mukavuuksia (vesi, viemäri, wc ja keittomahdollisuus sekä laajakaista). Pintarakennetta pyrittiin korjaamaan säilyttäen ja hyväksyen ajan tuomaa patinaa. Noin 40 vuotta puhelinlaitoksen varastona oli kuitenkin jättänyt sisätiloihinkin senlaatuisia jälkiä, että vanhoja pintoja ei juurikaan pystytty säästämään muuten kuin säilömällä ne uuden pinkopahvin alle.

9 8 Rakennuksen vaurioiden laajuus yllätti. Pintapuolisesti tutkittuna eteläseinän hirsivaurio ja katon vauriot olivat tiedossa, mutta tutkivan purkutyön edetessä korjauksen tahdissa, paljastui hirsirungon ja välipohjien vaurioiden huomattava laajuus. Hirsirakenteen joustavuudesta ja kestävyydestä kertoo kuitenkin jo se, että talo kesti pystyssä ja oli ryhdissään. Kaikki syntyneet vauriot voidaan arvioida aiheutuneen aikaisemmin tehtyjen muutosten seurauksena ja huollon puutteesta. Näiden aiheuttamia kosteusvaurioita lukuun ottamatta rakenteet olivat kunnossa, pitkästä iästään huolimatta. Kohde oli hyvin suotuisa korjauksen havainnollistamiseen ja rakennuksen sijaitessa keskellä Vanhaa Malmia se houkutteli paikalle paljon kiinnostuneita niin naapurustosta kuin kauempaa seuraamaan korjauksen kulkua. Kohteessa järjestettiin kursseja dokumentoinnista hirsitöihin ja pintakäsittelyihin. Myös työnäytöksiä ja ohjattuja kiertokäyntejä oli tarjolla. Loma-asuntomessujen oheiskohteena hankkeen toiminta ja Björkfeldtin talo tuli tunnetuksi laajemminkin lehdistössä saadun julkisuuden ansiosta. Björkfeldtin talon korjaustöiden pääsuunnittelijana toimi Paraisten kaupungin suunnittelija Anna- Leena Seppälä kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kesällä 2005 hän vaihtoi työantajaa, mutta jatkoi pääsuunnittelijana, mutta tietysti rajallisemmin resurssein. Vastaavana mestarina toimi rakennusmestari Svante.Lehtonen, joka myös oli toiminut jo Leivintuvan vastaavana mestarina ja rakennesuunnittelijana kesästä 2004 lähtien. Nilsbyn vanha koulu Keskellä kylää sijaitsevan Nilsbyn koulun vanhin osa (pääkoulu) on rakennettu 1890-luvun puolivälissä. Koulu on harvoja vielä koulukäytössä olevia 1890-luvun koulurakentamisarkkitehtuuria edustavia julkisia rakennuksia ja siten sillä lienee kulttuurihistoriallista arvoa laajemminkin kuin Nilsbyn kyläyhteisön kannalta. Koulurakennukset rakennettiin kylän yhteisiksi julkisiksi rakennuksiksi laadukkaasti hyödyntäen paikkakunnan parasta osaamista. Koulurakennukset ovatkin useimmiten edustavia esimerkkejä aikakauden rakennustekniikasta sekä arkkitehtuurisuuntauksista, kuten Nilsbyn koulun hyvin säilynyt pääjulkisivu sekä hirsirunko osoittavat. Nilsbyn koulua on reilun vuosisadan ajan useaan otteeseen laajennettu ja koulunmäki, johon kuuluu myös 1930-luvulla rakennettu pikkukoulu, eri-ikäisine rakennuksineen (lukuun ottamatta ehkä 1960 ja 70-luvun lisäyksiä) muodostaa ainutlaatuisen historiallisesti kerroksellisen kulttuuriympäristön, jossa näkyy kouluarkkitehtuurimme kehitys 1800-luvulta meidän päiviimme. (Ote Curation rakennussuojeluesityksen perusteluista) Nilsbyn vanha koulurakennus jäi virallista käyttöä vaille, kun kaupunki rakensi vierelle kokonaan uuden koulun. Kaupungin kanssa sovittiin, että hankkeen puitteissa suoritetaan rakennuksen säilymiselle välttämättömät huolto- ja korjaustoimenpiteet sekä parannetaan vanhan osan ilmettä poistamalla luvulla korjausten aiheuttamaa sokkeloisuutta ja hengittämättömiä materiaaleja. Kohde toimi kiinteistövastaaville järjestetyn kiinteistön hoidon ja huollon esimerkkikohteena. Kurssin puitteissa tehtiin vahinkokartoitus ja toimenpideohjelma. Kohde toimi myös harjoittelijoiden työkohteena ja pääosan konkreettisista korjaustöistä suorittivatkin TuAMK:in rakennusrestaurointiopiskelijat työnjohtajamme opastuksella. Suunnittelijana toimi ensin arkkitehti Anna-Leena Seppälä ja kesästä 2005 lähtien arkkitehti Turkka Michelsson. Korjaustöiden valvontaan osallistui sitä varten perustettu ohjausryhmä, johon kaupunki nimesi suunnittelijan, kiinteistölaitoksen päällikön Seppo Pihlin sekä opetustoimen päällikön Paula Sundqvistin. Kutsuttuna ohjausryhmätyöskentelyyn osallistui myös tekninen isännöitsijä Jari Salminen. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. 2. Kohteiden restauroinnin suunnittelu Korjaussuunnittelu oli osana kurssikokonaisuutta ja toteutui kursseina Leivintuvassa sekä vauriokartoituksen ja toimenpideohjelman tekemisellä Nilsbyssä kurssilla. Muissa kohteissa suunnitteluprosessia esiteltiin kursseilla ja yleisökäyntien yhteydessä. Suunnittelijat: Kts kohdekuvaus. Curation hallitus osallistui myös aktiivisesti suunnittelun arviointiin.

10 9 3. Kohteiden korjaustöiden toteutus Pääosa korjauskohteiden rakennustöistä tehtiin hankkeen omana työnä palkattujen kirvesmiesten voimin. Kohteet olivat korjaustöiden ajan avoinna yleisölle ja näin koko korjausprosessi oli alusta loppuun yleisön seurattavissa. Jokaisesta korjausvaiheesta säästettiin kursseilla tehtäväksi opetuksellisesti paras mahdollinen työvaihe ja joistakin järjestettiin työnäytös. Pintakäsittelyjä varten palkattiin tai hankittiin ostopalveluna alan ammattilaisia, jotka myös toimivat pintakäsittelykurssien opettajina. LVIS-työt teetettiin myös ostopalveluna, jotka osittain tai kokonaan tulivat rakennuksen omistajan kustannettavaksi. Osa sähkötöistä tehtiin ammattilaisten työpajana, Myös muuraus- ja peltikattotyön tekivät alan ammattilaiset. Pystyimme tarjoamaan harjoittelija- sekä työkokeilupaikkoja kiinnostuneille. He osallistuivat taitojensa ja kykyjensä mukaan rakennustöihin ja heille järjestettiin ohjausta, mm. ikkunoiden kunnostuksesta järjestettiin erillistä opetusta. Korjaustöiden toteuttamisesta on tehty kohdekohtaiset työmaaraportit, jotka ovat raportin liitteinä. VII Hankkeen toimintatavat ja valistustyön toteutus 1. Koulutus, kurssit - Kohderyhmänä olivat ammattilaiset, yritykset ja yleisö. - Ennen korjausrakentamiskohteen kurssien alkamista pidettiin paikkakunnalla yrittäjille suunnattuja tiedotustilaisuuksia, Kemiönsaarella yksi ja Länsi- Turunmaalla eri kunnissa yhteensä neljä. - Opettajiksi kursseille pyrittiin ja onnistuttiin löytämään kokeneita oman alansa ammattilaisia, joilla oli opetuskokemusta ja halua. Jotkut kurssit saatoimme vetää oman henkilöstön ammattitaidon turvin. Opettajat joko palkattiin tuntiveloituksella tai ostopalveluna. - Kurssit olivat pääsääntöisesti maksullisia, mutta edullisia. Kurssien hinnoista oli keskusteltu yrittäjien kanssa ja he pitivät niitä sopivina. - Kurssit suunnattiin aiheesta riippuen joko erikseen ammattilaisille ja tee-se-itserakentajille tai yhteisinä kursseina. Kurssit muodostivat itsenäisiä moduuleja. Useampiin osallistumalla pystyi hankkimaan itselleen sopivan kokonaiskuvan korjausrakentamisen eri aihepiireistä. - Kurssit toteutettiin esitettyjen toivomusten mukaisesti yleensä viikonlopun yhteydessä, jotta mahdollisimman monella olisi ollut mahdollisuus osallistua. - Opetus toteutettiin pääsääntöisesti osallistujien pääosan äidinkielellä, lähtökohtaisesti ruotsiksi. - Työvoimaviranomaisten kanssa käytiin neuvotteluja työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisestä - kiinnostusta työttömien puolelta oli osoitettu, kun hankesuunnitelmat Kemiön osalta tulivat julkisuuteen. Tähän ei kuitenkaan eri syistä ryhdytty. Kursseja toteutui 26 kpl. Yksi kurssi Ovien ja ikkunoiden puuosien korjauksesta jouduttiin perumaan tammikuussa 2004 osallistujien vähyyden vuoksi; Kemiössä Dokumentointi ja vauriokartoitus sekä restauroinnin periaatteet Kemiön Leivintuvassa Opettajina rak.ins. Jouko Sjöberg, arkkitehti Anna-Leena Seppälä ja rak.mest. Jan-Erik Aura. Osallistujina 6 Kemiönsaaren rakennusalan ammattilaista

11 10 Dragsfjärdissä Västanfjärdissä Paraisilla Luento Rakennushistoria ja - tyylit sekä yksityiskohdat (profiilihistoriaa) Kemiössä Luennoitsijana arkkitehti Tuula Rauma, osallistujia 5 Restaurointisuunnitelma ja kustannusarvio, Leivintupa Opettajina Dipl.ins. Rolf Fyhrqvist ja rak.mest. Jan-Erik Aura. Osallistujia 6 rakennusalan ammattilaista. Ikkunoiden kunnostus ja huolto Kemiön Leivintuvassa Opettajana pintakäsittelijä Teet Otstavel. Osall. 6 (yleisölle) Hirsivaurioiden korjauskurssi harrastelijoille Leivintuvassa Opettajana hirsirakentamisen ammattilainen Hasse Dahlberg, osallistujia 9 Pärekattokurssi Leivintuvassa, kaikille Opettajana Kari Siikanen, Karin Päre ja Puu. Osall. 6 Katto- ja lattiarakenteiden korjaus ja uusiminen, Leivintuvassa Opettajana rak.mest. Svante Lehtonen, osall. 7, kaikille avoin. Hirsivaurioiden korjaus, osa I, ammattilaisille, Leivintuvassa Opettajina Hasse Dahlberg ja Svante Lehtonen, osall. 5 ammattilaista Hirsivaurioiden korjaus, osa II, ammattilaisille, Leivintuvassa Opettajana Svante Lehtonen, osall. 3 ammattilaista. Muuratun tulisijan korjaus. Leivintuvassa Opettajana muurari Jussi Salonen, osall. 3 Sähköasennukset vanhassa rakennuksessa. Työpaja Kemiönsaaren sähköurakoitsijoille Leivintuvassa , Kaikki paikkakunnan sähköliikkeet osallistuivat, yht. 6 henk, joista yksi sähkötarkastaja. Lisäksi työpajaan osallistui suunnittelijamme Anna-Leena Seppälä sekä hankkeessa toimivat, yht. 11 henk. Pinkopahvikurssi lainakohteessa, kaikille avoin Opettajan Teet Otstavel, osallistujia 11 Peltiuunin muuraus lainakohteessa Opettajana muurari Jussi Salonen. Osall. 3 Seminaari: Tekniikkaako vanhoissa taloissa, kaupungintalolla Useita luennoitsijoita (kts. ohjelma liitteenä) Osallistujia 48. Kts ohjelmaliite. Ikärakennuksen hoito, kunnossapito ja korjaus Kaupungintalolla Kurssi kuntien, seurakuntien ja Metsähallituksen kiinteistöhoitajille. Osall. 13 Esimerkkikohteena Fredrikantupa museorakennus Paraisilla. Opettajina arkkitehti Anneli Lassila, arkk. Anna-Leena Seppälä, rak.tekn. Aarno Aittamäki, hankkeenvetäjä Marianne Hemgård. Vanhan rakennuksen kunnossapito, vauriokartoitus ja korjaus Kurssi kuntien, seurakuntien yms. kiinteistövastaaville. Esimerkkikohteena Nilsbyn vanha koulu. Useita luennoitsijoita (kts ohjelmaliite). Osallistujia 12

12 11 Tutki ja dokumentoi talosi kurssi rakentajille ja ikärakennuksen omistajille Björkfeldtin talossa, opettajana Arkkitehti Anna-Leena Seppälä. Osallistujia 20. Hirsikorjaus Björkfeldtin talossa ammattilaisille ja muille. Opettajina rak.mest. Svante Lehtonen ja kirvesmies Jan-Philip Schauman. Osallistujia 12. Kurssi tapettien tyylihistoriasta, dokumentoinnista, tyyli- ja ikämäärittelystä sekä tapettien restauroinnista Esimerkkikohteena Björkfeldtin talo. Opettajina pintakäsittelijä Teet Otstavel ja tapettien asiantuntija Nicholas Rômi (Wanhat konstit). Osallistujia 10. Hirsiseinän savirappaus ja savella tasaaminen. Björkfeldtissä kaikille kiinnostuneille. Opettajana muurari ja savitöiden osaaja Ilkka Lempinen. Osallistujia 6. Seinän ja katon pinkopahvituksen korjaus Björkfeldtissä, kaikille kiinnostuneille. Opettajana pintakäsittelijä Teet Otstavel, osallistujia 7. Savirapatun hirsiseinän ja pinkopahvin roiskemaalaus liimamaaleilla Björkfeldtissä. Opettajana erikoismaalari Elina Wirkkala. Osallistujia vain 2! Tapetointi käsinpainetuin tapetein sekä puukuitelvyn esikäsittely Björkfeldtissä. Opettajana restaurointikisälli Tiina Lahikainen, osallistujia. 6. Katon pinkopahvitus Björkfeldtissä, kaikille kiinnostuneille. Opettajana pintakäsittelijä Teet Otstavel. Osallistujia 12. Pellavakangas sisäpintojen pintamateriaalina Björkfeldtissä Opettajana maalausalan lehtori Harri Sainio. Osallistujia 5 Seinien pinkopahvitus Björkfeldtissä. Kaikille suunnattu kurssi, osall. 10 Opettajana pintakäsittelijä Teet Otstavel Kurssinomaisia, ohjattuja pedagogisia talkoita järjestettiin neljä: Työnäytöksiä Pärekattotalkoot Leivintuvassa, Kemiössä , osallistujia 4 Peltikuoriuunin dokumentointi ja purku talteenottoa varten, Paraisilla, osall. 6 Täydentävä ja korjaava sisämaalaus Leivintuvassa , osall. 10 Turun Maalarikillan kanssa yhteistyössä Punamultamaalin keitto ja ulkomaalaus Kemiössä Ikkunankunnostuksesta 2 työnäytöstä, Sauvossa ja Björkfeldtissä. Lisäksi oli ilmoiteltu työnäytöksistä uuninmuuraus sekä sokkelin saveus Björkfeldtissä 2. Neuvonta - Neuvontaa ja yleistä ohjausta korjausrakentamismenetelmistä ja - materiaaleista annettiin yksilöllisesti yhteydenottojen perusteella toimiston kautta 840, korjaus-

13 12 kohteissamme 192 ja asiantuntijatapaamisissa 39. Korjausrakentamisen neuvontaa annettiin myös erilaisten tapahtumien yhteydessä kuten Lomaasuntomessuilla kesällä 2005 ja Taide- ja Antiikkimessuilla, johon osallistuimme kaksi kertaa. Neuvontayhteydenottoja tuli sekä yksityisiltä että yrityksiltä ja ammattilaisilta. Yhteensä n neuvontakontaktia. Neuvonta oli ilmaista. - Kenttäkäyntejä hankkeessa tehtiin yhteensä 55 tavoitteen ollessa 62. Kirjallisen muistion sisältyessä neuvontakäynnistä veloitettiin 40. Muistiot toimitettiin myös Maakuntamuseoon. 3. Valistustoiminta hankkeessa - Tiedotusvälineet julkaisivat lukuisia haastatteluihin perustuvia artikkeleita hankkeesta ja sen toiminta-ajatuksista. Lehtijutuilla pyrittiin nostamaan esiin rakennetun kulttuuriympäristömme merkitystä ja sen säilyttämistapoja. Sekä Turun Radio, Radio Vega Åboland että joskus jopa Radio Extrem ja TV1 (Kuningaskuluttajat) ja FST tekivät haastatteluja rakennetun kulttuuriympäristön eri aihealueilta. - Curation aloitteesta alkanut keskustelu- ja neuvontaohjelma Husväktarna Radio Vega Åbolandissa alkoi syksyllä Ohjelman tekoon osallistui hankkeenvetäjän lisäksi rakennustutkija Eija Suna Maakuntamuseosta, arkkitehti Anna-Leena Seppälä ja. rakennustarkastaja Bo-Erik Palmgren Paraisten kaupungista. Ohjelman toimitti Gunilla Hansson kuukausittain kahden vuoden ajan. - Koulut, oppilaitokset, yhteisöt olivat eräs kohderyhmämme. Paraisilla Björkfeldtin talon kunnostustyöt houkuttelivat paikalle koululaisryhmiä. Samoin paikallisen ammattikoulun, Åbolands Yrkesinstitut, rakentajalinja kävi useammankin kerran seuraamassa korjausprosessia ja kolmannen vuosikurssin oppilaita osallistui harjoittelijoina työhön. Yhteistyötä tuki se, että hankkeessa työnjohtajana toimineen ja edelleen vastaavana mestarina toimivan Svante Lehtosen siirtyminen ammattikouluun opettajaksi. Useita muitakin ryhmiä kävi tutustumassa restaurointiin. - Hankkeessa julkaistiin jokamiehen opaskirja Peltiuunien historia, korjaus ja lämmitys sekä ammattilaisille suunnattu laajempi Peltiuunien valmistus, korjaus ja lämmitys, jonka tarkoituksena oli innostaa ammattilaisia peltikuoriuunien korjaukseen ja myös uudistuotantoon. Julkaisuja on myyty eri tilaisuuksien yhteydessä. - Kurssilaisille on kurssiaiheesta kerätty luento- tms. materiaalikansio sekä monistettu ja levitetty resepti- ja hoito-ohjeita. - Leivintuvan korjatuista /uusituista osista tehtiin 3D-mallinnuksena informaatiotaulu Paraisten Loma-asuntomessuille, Björkfeldtin pihapiiriin. Taulu sijoitetaan tulevaisuudessa Leivintupaan. - Hankkeen restaurointikohteiden dokumentaatioaineistoa tullaan esittelemään Björkfeldtin talossa, jossa Curatiolla on myös mahdollisuus esitellä tehtyjä korjauksia sekä seurata tehtyjen pintakäsittelyjen toimivuutta käytännössä ainakin 10 vuoden ajan. - Hankkeen puitteissa järjestettiin seminaari aiheesta Tekniikkaako vanhoissa taloissa, mikä herätti suurta kiinnostusta ympäri maata. - Curation väkeä osallistui hankkeen puitteissa kutsuttuna luennoitsijana myös muiden järjestämiin tapahtumiin, kuten kursseille ja seminaareille. - Näyttelyt, kampanjat, tapahtumat: Hanke osallistui oheiskohteena Airiston Lomaasuntomessuille 2005 sekä kahdesti Turun Taide- ja antiikkimessuille yhdessä Rakennusperinteen Ystävät ry:n kanssa (2004 ja -05). Rakennusperinteen vaalimista ja korjausmenetelmiä esittelevä Curation näyttely 'Korjausrakentajan kymmenen käskyä' on ollut esillä Kemiön ja Taalintehtaan pääkirjastoissa, Kansallispuiston Naturum Sinisimpukassa ja Paraisten Sattmarkissa sekä Kaarinan

14 13 lukiossa. ERP-julistenäyttely Rakennusperinnön vuosi oli esillä Leivintuvassa v Asiantuntijatapaamisissa järjestettiin v säännöllisesti vuoden ajan Sauvon Varaosapankissa (10x). Aikaansa asiantuntijoina antoivat arkkitehdit Viri Teppo- Pärnä, Anna-Leena Seppälä, insinööri Jouko Sjöberg, rakennustutkija Eija Suna, pintakäsittelijä Teet Otstavel, rak.mest. Svante Lehtonen ja rak.tekn. Aarno Aittamäki, ikkunankunnostaja Annika Valkama, maalarimestari Kalevi Järvinen sekä hankkeenvetäjä. Tilaisuuksien suosio osoittautui järjestäjille pettymykseksi ja ne lopetettiinkin kokeilun jälkeen. Asiantuntijoita hyödynsi yhteensä 39 kävijää. - Lisäksi järjestettiin useita yleisötapahtumia, kuten luentoja eri aihepiireistä ja ekskursioita: Kiertokäynti ja keskustelua korjausmenetelmistä esimerkkikohteessa Saustilan kartanossa , 10 osallistujaa. Osallistuimme Åbolands Byggmästareföreningin Förstöra eller bevaraminiseminaariin hankkeen vetäjän alustuksella. Paraisten Seurojentalon pelastusyrityksen yhteydessä järjestettiin sen toimintaryhmän kanssa tutustumismatka Kokemäelle ja Ikaalisiin v Osallistujia Paraisilta oli 10 Tutustuminen Lofsdalin kartanoon sekä rakennustutkija Eija Sunan luento: Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu - Museointia vai elävää ympäristöä? Osall. 22 Puurakennusten ulkomaalaus. Maalarimestari Kalevi Järvinen luennoi Sauvossa, osall. 12 Tutustuminen Brinkhallin kartanoon ja sen restaurointisuunnitelmiin Kulttuuriperinnön Säätiön puh.joht. Pekka Kärjen opastuksella Osall. 15. Euroopan rakennusperintöpäivien yhteydessä järjestetty puistokierros Furuvikin kartanossa, yhdessä Furuvikin ja Paraisten kaupungin kanssa herätti suurta kiinnostusta; osallistujia peräti 80. Det lokala byggnadsarvet och dess betydelse för oss. Marianne Hemgård luennoi Hitis Byalagin tilaisuudessa Rosalassa. Tilaisuuteen osallistujia n. 30 henk. Sotien jälkeisten vuosikymmenien omakotirakentaminen oli arkkitehti Anna- Leena Seppälän aiheena ERP-päivillä 2004 yhdessä Paraisten kaupungin kanssa järjestetyssä tilaisuudessa Skräbbölessä. Sisälsi kiertokäynnin omakotialueelle. Osallistujia 10 Om vårt byggnadsarv och den behövliga yrkeskunskapen för att bevara den. Mh.Hemgård kertoili aiheesta Iniön yläasteen oppilaille Herrain huvilat ja meidän mökit. Rak.hist.tutk. Helena Soiri-Snellmanin yleisöluento osall. 8, osana Loma-asunto-messujen ohjelmaamme. Tie mökille. Arkkitehti Viri Teppo-Pärnän yleisöluento kulttuurimaiseman hoidosta Osall. 6, osana messuohjelmaa. Hankkeenvetäjä on osallistunut opetukseen Varsinais-Suomen kansanopiston korjausrakentamis- kurssilla neljällä luennolla korjausrakentamisesta ja arvoista. Osall. 12. Osallistuminen luennolla (Anna-Leena Seppälä) Åbolands Byggmästareföreningin miniseminaariin korjausrakentamisesta v. 2004, 24 osallistujaa. Hankkeenvetäjä on luennoitsijana osallistunut Finlandssvenska museidagarna- tilaisuuteen, kuulijoita 116, tätä täydentämässä julkaistiin MH:n artikkeli samasta aiheesta eli rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisesta Hembygdsförbundetin lehdessä.

15 14 Vanhan Malmin joulumarkkinoiden yhteydessä Björkfeldtissä oli avoimet ovet sekä korjausneuvontaa Kävijöitä 39 Nilsbyn vanhan koulun tulevaa käyttöä ideointiin kyläläisten kanssa yleisötilaisuudessa syksyllä 2004 ja koulun restaurointisuunnitelmia esitteli lokakuussa suunnittelija Anna-Leena Seppälä. 4. Käytettyjen rakennusosien uudelleenkäyttö Varaosapankit Mokulla (Parainen), Funkistalo (Sauvo) ja Rosklax (paikallisvarasto, Korppoo) olivat edellisen hankkeen tulosta ja jatkoivat toimintaansa yhdistelmätukea lukuun ottamatta ilman ulkopuolista rahoitusta yhdistyksen omana toimintana. Toiminta on aatteellista eikä tarkoituksena ole voiton tavoittelu. Yhdistyksen varaosapankkitoiminta palveli hankkeen tavoitteita. Varaosapankit toimivat myös tämän hankkeen tiedotuspisteinä ja Sauvon Varaosapankki myös hankkeen yhtenä toimitilana, esimerkkeinä asiantuntijatapaamiset ja työnäytös. Varaosapankeista hankittiin rakennusosia kaikkiin hankkeen kohteisiin, ikkunalasista ikkunoihin, ovista saniteettiposliiniin ja sähkötarvikkeisiin. Käytettyjen rakennusosien kierrätyksen yleinen kehittäminen, ennen kaikkea kuntien ja rakennusliikkeiden aktivointi, sekä yksityisille suunnattu tiedotus oli osa hankkeen tavoitteita, samoin kuin neuvottelut kuntien edustajien kanssa maankäyttö- ja rakennuslain ja jätehuoltolain määräysten toteutumisesta - käytännön toimenpiteistä asian tilan parantamiseksi. Näitä tavoitteita toteutettiin lähinnä asennemuokkauksella, tiedotuksella ja hankkeen antamin esimerkein, varsinaisiin neuvotteluihin ei aikamme riittänyt. Paraisten kaupungin kanssa yhteistyökuvioita kehitettiin mm. käytännössä: kaava-alueelta on yhteistyössä purettu navetan osa tarkoituksena oli toteuttaa purku osittain rakennusosia tarvitsevien kanssa, mutta näitä ei sillä kertaa ilmaantunut. Myös Maakuntamuseon kanssa on ollut yhteistyötä purettavien rakennusosien talteenotossa urakoitsijoiden kanssa. Rakennusosien arvon ja kierrätysajatuksen esiintuomiseksi Nuukuusviikon kierrätysviikolla pidettiin avoimien ovien päivät varaosapankeissa 2004, samoin ERP-päivillä 2003 ja Tietojen keruu alueen rakennusperinteestä ja taitajarekisterin luominen alueen toimijoista Hankkeen tavoitteena oli taitajarekisterin luominen. Tietotaitoverkkoa on kerätty, mutta varsinaisen rekisterin luomiseen hankkeen voimavarat olivat alimitoitettuja eivätkä tässäkään hankkeessa riittäneet, sen vaatiessa yhteydenottoa kaikkiin rakennusalan toimijoihin, tiedottamista ja referenssien tai muiden työnäytteiden tarkistamista. Tietoa alueen rakennusperinteestä on kerääntynyt mm. kenttäkäyntien yhteydessä tehtyjen muistioiden ja valokuvien muodossa. Myös neuvoa hakevien aineistot omista kohteistaan ovat kartuttaneet toteuttajien tietämystä. Pyrkimyksenä oli vanhemman sukupolven rakennusperinnetietouden dokumentointi. Tämä toteutui vain siltä osin kun on haastateltu vanhempia kirvesmiehiä, jotka ovat olleet kohteitamme joskus korjaamassa, kuten myös taloissa toimineita ja asuneita henkilöitä. VIII Hankkeen resurssit Kustannusten muodostuminen. Kustannusarvio muodostui henkilöstökuluista, näihin liittyvistä matkakustannuksista, toimistokuluista, kursseihin ja muuhun eli rakennustoimintaan liittyvistä työkaluista, koneista, käyttötarvikkeista ja rakennusmateriaaleista. Kirvesmiehet käyttivät myös omia konetyökalujaan. Björkfeldtin

16 15 talon rakennusmateriaalit kustansi Paraisten Puhelin Oy, Leivintuvan uuden tekniikan työ- ja materiaalikustannukset tulivat Kemiön kunnan maksettaviksi. 1. Hankkeen henkilöresurssit Projektinvetäjä, kokopäivätoimi. Työtehtävät muodostuivat hankkeen johtamisesta, hallinnoinnista, suunnittelusta sekä yleisestä korjausrakentamisen neuvonnasta, kenttäkäynneistä, kehittämistyöstä ja verkoston luomisesta sekä osallistumista kurssi- ja tapahtumasuunnitteluun ja -toteutukseen. Lisäksi osa käytännön työn organisoinnista, hankinnoista, tarjouspyynnöistä ja käytännön työnjohdosta sekä harjoittelijoiden ohjauksesta jäi hankkeen vetäjän vastuulle. Työnjohtaja, kokopäivätoimi Työtehtävät; töiden suunnittelu ja niihin osallistuminen kirvesmiehenä, käytännön työnjohtajana toimiminen siihen liittyvine tehtävineen kuten työsuojelu ja materiaalihankinnat, neuvonta, kenttäkäynnit ja osallistuminen rakennusperinteen dokumentointiin. Työmaaraporttien kirjoittaminen (Leivintupa, Björkfeldt). Kirvesmies, kokopäivätoimi Kirvesmiehen ja rakennusmiehen työt. Dokumentointiin osallistuminen. Hankesihteeri, 50% kokonaistyöajasta Työtehtävät; toimistotyöt sisältäen maksuliikenteen hoitamisen, kirjanpitoon liittyvät työt, kurssien markkinointi, kirjalliset tehtävät, käännöstyöt, kurssimateriaalien kopioinnit yms. tehtävät. Tilapäiset henkilöresurssit Tarvittaessa palkattiin lisä- ja lomasijaistyövoimaa. Esimerkiksi Nilsbyn koulun varsinaiset kunnostustyöt tehtiin suurimmaksi osaksi kahden palkatun rakennusrestaurointiopiskelijan voimin. Muut henkilöresurssit - Ostopalveluina erikoisalaopettajia ja urakoitsijoita - Vastaavat suunnittelijat, valvovat rakennusmestarit, teknisten töiden suorittajat ja muut ostetut palvelut. Kemiön kunta oli alustavasti lupautunut osallistumaan hankkeeseen antamalla oman aluearkkitehtinsa työaikaa suunnittelijan tehtävissä toimimiseen, mikä ei toteutunut arkkitehdin vaihtaessa työpaikkaa. Suunnitelman mukaista pitkäaikaistyöttömien työllistämistä toteutettiin hankkeessa vain alussa vuoden ajan, koska siitä aiheutuvat kustannukset eivät olleet hankkeessa hyväksyttäviä kuluja ja jäivät näin toteuttajan maksettaviksi. Jotta kulut olisi saatu kokonaan peitetyksi yhdistelmätuella, olisi kirvesmiehen palkkakorvaus muodostunut kovin alhaiseksi tai työaika suhteettoman lyhyeksi. 2. Ostopalvelut Pääosan kuluista muodistivat kurssiopettajien sekä urakoitsijoiden palvelut. 3. Matkakustannukset Matkakustannukset hankkeessa muodostuivat pääasiallisesti henkilökunnan työhön liittyvistä matkoista sekä ulkoispuolisten opettajien matkakorvauksista. Hankkeeseen ei sisältynyt ulkomaan matkoja. 4. Muut kustannukset Muut kustannukset muodostivat - vuokrat

17 16 - toimistokulut - muut kulut. Pääosan näistä kuluista muodostivat käyttötarvikkeet, koneet ja työkalut sekä rakennusmateriaalit. 5. Talkootyön osuus Talkootyön osuus oli suunnitelmassa arvioitu 6.038, toteutus jäi 3804 :n tasolle. IX Yhteistyö Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys r.y. toimi hankkeen toteuttajana. Hankkeen aikana ja sen ansiosta Curatiossa ja hankkeessa toimivien yhteistyöverkosto on laajentunut ja vakiintunut. Hankkeeseen osallistuivat; - Kemiön kunta ja Sagalund Gillet r.f. - Paraisten kaupunki - Paraisten Puhelin Oy - TOK / Sauvon Funkistalo - Kohdealueen muut kunnat; Sauvo ja Turunmaan kunnat Turunmaan Seutu r.y:n kautta. - Aktiva Åboland r.f. kurssi hirsirakentamisesta yhteistyössä hankkeen kanssa. - Maakuntamuseo asiantuntijan roolissa Hankkeen yhteistyökumppanit - Museovirasto / Rakennushistorian osasto - Turun Ammattikorkeakoulu / rakennusrestaurointialan suuntautumisvaihtoehto - Halikon Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitos - Suomen Asuntomessut - Turun Taide- ja Antiikkimessut - Turun Maalarikilta; pedagogisten talkoiden järjestäminen. - Åbolands yrkesskola, myöhemmin Åbolands Yrkesinstitut. - Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut (Kråkskärin restaurointisuunnittelu ja henkilökunnan koulutus) - Fenestra Oy - Paraisten Seurojentalo Kiinteistöosakeyhtiö mm Keskusteluja mahdollisista yhteistyömuodoista sekä kokemuksista on käyty myös muiden vastaavien hankkeiden kanssa, kuten Ammattitaito & Osaaminen / Martti Nakari sekä Länsirannikon Rakennusklinikka - rakennusperinnön koordinointihanke / Tapani Hollmingin sekä Turun ammattikorkeakoulun restaurointikeskus-hankkeen esiselvitys-hankkeen kanssa. X Hankkeesta tiedottaminen Hankkeesta järjestettiin alueen rakennusalalla toimijoille tiedotustilaisuuksia ennen paikkakunnalla sijaitsebvan korjauskohteen kurssien alkamista Kemiönsaarella yksi ja Läntisellä Turunmaalla neljä eri paikkakunnilla. Hanke-esittelyjä pidettiin lisäksi lukuisille ryhmille eri tilaisuuksissa: - Åbolands Byggmästarförening , osall. 7 - Byakraft seminarium, järj. Åbo Akademi/Fortbildningscentralen, kuulijoita 56

18 17 - Tiedotustilaisuus Kemiönsaaren rakennusalan yrittäjille ja Kemiön rakennuslautakunnalle , kuulijoita 14 - Nauvon Rotaryklubin kokouksessa , osall Spana in staden Finlands Svenska Hembygdsförbundetin tutustumiskäynti , 8 osall. - Turku SAFA :n tutustumiskäynti , osall.10 - Tiedotustilaisuus Korppoon yrittäjille Tiedotustilaisuus Houtskarin yrittäjille , 3 osall. - Läänin Taidetoimikunnan tutustumiskierros , oasll. 2 - YH Sydvästin ikkunanrestaurointikurssin oppilaiden tutustumiskäynti osall. 9 - Tiedotustilaisuus Paraisten ja Nauvon yrittäjille kaupunginjohtajan yrittäjäkahveilla , osall. 9 - Vanhan Rauman asukasyhdistyksen tutustumiskäynti , osall Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden tutustumiskäynti , 32 opiskelijaa Rahoittajia on tiedotettu ohjeiden mukaisesti raportoimalla. Yleisölle hankkeesta on tiedotettu alueellisten ja paikallisten tiedotusvälineiden kautta sekä käyttämällä Curation verkostoa. Myös valtakunnallisten tiedotusvälineiden uutiskynnys onnistuttiin lopulta ylittämään Loma-asuntomessujen tiedotuskanavien kautta. Julkisen sanan kiinnostus on kasvanut hankkeen aikana ja näin uutisointi helpottui loppua kohden. Kohderyhmiä - rakennusalan yrittäjiä ja toimijoita lähestyttiin myöskin kirjeitse. Kursseista ja tapahtumista tiedotettiin paikallisen median kautta, saariston tapahtumakalenterissa, tuuma.netsivuilla sekä Curation omilla kotisivuilla ja uutiskirjeissä. Lisäksi aina aikaisemmilla kursseilla olleille pyrittiin lähettämään viesti kuten myös Curation jäsenille ja muille sähköpostilistalla oleville. Maksullisia ilmoituksia julkaistiin alussa, kuten myös työpaikkailmoitukset. Lehtiartikkeleilla saimme kuitenkin suurempaa huomiota hankkeelle kohdealueella toimii niin monta eri paikallista lehteä, että niissä ilmoittelu olisikin ollut taloudellisesti liian raskasta niiden informaatioarvoon arvoon nähden. XI Hankkeen rahoitus Rahoituspäätös tehtiin TE-keskuksesta Varsinais-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, VALMA , mukaisesta rahoituksesta (EU ja valtio yhteensä 70%). Hankepäätöksen mukaisen kuntarahoitusosuuden (20%) saaminen kunnista osoittautui vaikeaksi ja sitä haettiin useaan otteeseen. Kun kävi selväksi, ettemme onnistuisi keräämään hankepäätöksen edellyttämää , haimme rahoitussuunnitelmaan muutosta, jossa kokonaiskustannuksia laskettiin tasolle ,45 (alkuperäinen hankepäätös ). Kuntarahoituksen viimeinen osuus varmistui lopullisesti vasta Paraisten kaupungin tehdessä päätöksen osallistumisestaan :lla. Kemiön rahoitusosuus oli ja kaikki Turunmaan kunnat osallistuivat yhteisesti Turunmaan Seutu r.y:n kautta yhteensä :lla. Lisäksi Sauvon kunta rahoitti hanketta osuudella. Yksityisrahoitusosuuden muodostivat Svenska kulturfondetilta, Konstsamfundetilta ja Waldemar von Frenckells Stiftelseltä saamamme avustukset. Pienen lisänsä toivat talkoosuoritukset. Koska hankkeen ensimmäisiä maksatuksia saatiin odotella luultua kauemmin eli vuoden 2003 loppupuolelle, eivät yhdistyksen varat, kuitenkaan riittäneet suunnitelman mukaiseen toteuttamiseen, huolimatta yksityisrahoitusten saamisesta etupainotteisesti, koska nämä pienensivät vastaavasti TE-keskuksen maksatusosuutta. Tästä syystä hanketta jouduttiin toteuttamaan säästöliekillä. Tämä toteutustapa kuitenkin ei kuitenkaan olisi ollut kestävä, joten lopulta ongelma oli ratkaistava ja yhdistyksen oli käännyttävä pankin puoleen, kun muita väliaikaisrahoittajia ei löyty-

19 18 nyt. Pankkilainaa oli enimmillään , josta viime kädessä vastasivat yhdistyksen tilivelvolliset, eli hallituksen jäsenet ja toiminnanjohtaja. Lainan vakuutena toimi TE-keskuksessa päätöstä odottavat maksatushakemukset. Yhdistykselle lainanhoidosta ja muihin hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin se sai Konstsamfundetilta avustusta, joka peittää nämä kulut osittain. Hankkeen loppumaksatuserästä vapautuvin varoin kuoletetaan jäljellä oleva lainaerä, Hankkeen rahoittajat Julkinen rahoitus - TE-keskus (valtio + EU) Turunmaan Seutu ry Paraisten kaupunki Kemiön kunta Sauvon kunta Yksityinen rahoitus - Svenska Kulturfondet Konstsamfundet r.f Waldemar von Frenckells Stiftelse Talkoosuoritukset Hankkeessa tehty talkootyö Talkootyöt muodostuivat pääosin ns. pedagogisina talkoina järjestetyissä tilaisuuksissa, jossa nimensä mukaisesti pyrittiin antamaan osallistujille lisätaitoja tavallaan kevennetty versio kursseista. Talkoissa oli luennoitsijoita tai ohjaajia. Ohjaajina toimivat hankkeen henkilökunta tai yhdistyksen aktiivit tahi muut, joilla kokemusta suoritettavasta työstä. Talkootyön toteuttamisessa saavutimme 64% suunnitellusta. XII Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjaustyöryhmään kuului; - Anna-Leena Seppälä, arkkitehti, Paraisten kaupungin suunnittelija, Curation puheenjohtaja - Eija Suna, rakennustutkija, Maakuntamuseo - Olli Heimala, kasvatustieteiden maisteri, teknisten töiden opettaja, Curation jäsen - Tuula Rauma, arkkitehti, Kemiön - Västanfjärdin aluearkkitehti (Bagarstuganin osalta) * - Marianne Hemgård, Curation toiminnanjohtaja - toimi ohjaustyöryhmän valmistelevana sihteerinä ja projektipäällikkönä. - Seppo Jaakonmäki, TE-keskus, Maaseutuosasto - Jyrki Nurminen, Sauvon kunnan tekninen johtaja * Tuula Rauman muutettua paikkakunnalta Kemiö nimesi edustajakseen teknisen päällikkönsä Roger Hakalaxin tai hänen valtuuttamanaan toinen kunnan virkamies. Myös Paraisten kaupunki nimesi siinä vaiheessa kun Anna-Leena Seppälä siirtyi toisen työnantajan palveluun ja Nilsbyn vanha koulu tuli hankkeen sivukohteeksi ohjausryhmään kiinteistölaitoksen päällikön, Seppo Pihlin.

20 19 Kokoukset Ohjausryhmä kokoontui käsittelemään maksatushakemuksia ja arvioimaan hankkeen edistymistä 6 kertaa, lisäksi sen jäsenet on kutsuttu kahteen yhdistyksen hallituksen kanssa yhteiseen kokoukseen. Loppuraporttia ohjausryhmä käsitteli XIII Hankkeen määrälliset tulokset 1. Hankkeen kurssitoimintaan oli suunnitelmassa arvioitu osallistujamääräksi 650 (65 erikoisalaopettajallisella kurssilla) ja yleisölle suunnattuja kursseja erikoisopettajien vetäminä oli suunniteltu 29 päivää, joiden keskimääräinen osallistujamäärä olisi 10. Toteutuneita erikoisopettajallisia kurssipäiviä oli yhteensä 47, ja oppilastyöpäiviä niissä 437 ja osallistujia 266. Lisäksi kurssinomaisia pedagogisia talkoita ja työnäytöksiä oli 5, osallistujamäärä Muihin kurssi- ja valistustapahtumiin oli arvioitu osallistujamäärä 500, näitä toteutui 24, osallistujia niissä Hankesuunnitelmassa pitkäaikaistyöttömiä tuli työllistää vähintään 4 miestyökuukautta. Toteutus: 1,2 henkilötyövuotta. 4. Uusia työpaikkoja hankkeen tuloksena oli arvioitu syntyvän 1-5. Näistä toteutui Suunnitelma:Työpaikkoja säilyy hankkeen seurauksena 1-5. Toteutui: 1 6. Suunnitelma: Uusia yrityksiä syntyy 1-3. Toteutui: Hankkeessa mukana olevia yrityksiä, suunnitelma; n. 10: Toteutus; kymmeniä kursseilla, ostopalveluna, työpajassa, yhteistyökumppaneina. 8. Bagastugan, Björkfeldtin talo ja Nilsbyn vanha koulu kunnostettiin käyttökuntoisiksi hankkeen aikana. Tavoitteena ollut 4 kunnostettua rakennusta, yht. 370 m2 toteutui siis muodossa 3 kunnostettua rakennusta, yht. 425 m2. 9. Hankkeen toiminta on välillisesti vaikuttanut kymmenien rakennusten säilymiseen tai niiden säästymiseen tuhoisilta korjaus- tai muutostoimenpiteiltä. LOPPUARVIOINTI XIV Arvio hankkeen vaikutuksista eli laadulliset tulokset Tavoitteet: Hankkeen tuloksena alueen väestön tietoisuus rakennusperinteen arvosta yleensä ja merkityksestä niin omaan viihtyvyyteen kuin alueen vetovoimatekijänä on noussut ja sen myötä myös halukkuus sen vaalimiseen. Rakennusperinteeseen soveltuvia restaurointimenetelmiä ja materiaaleja osataan vaatia ja lisätietoa hakea. Ennen teollista rakentamisaikakautta rakennettuja r a- kennuksia puretaan tai muuten tuhotaan vain poikkeustapauksissa. Rakennettua kulttuuriperintöä vaalitaan yhteisesti sen historiallisia kerrostumia säästäen. Rakennusten huolto- ja hoitotoimenpiteet ovat suurelle osalle tuttuja.

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2014

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2014 Byggnadsvårdsförening i Åboland rf Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry. TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2014 1. YLEISTÄ Yhdistys toimii Turunmaan ja lähialueiden rakennusperinteen vaalimiseksi sääntöjensä

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2016

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2016 Byggnadsvårdsförening i Åboland rf Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry. TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Yhdistys toimii Turunmaan ja lähialueiden rakennusperinteen vaalimiseksi sääntöjensä

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti VÄLIRAPORTIN LUONNOS Lähtökohta ja tavoitteet verkoston luominen toimintamallin luominen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti PROJEKTIN TAPAHTUMIA 2.8. Tutustuminen Vuoreksen asuntomessuihin Ekotehokkuus, hulevesien

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 6. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 6. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 6. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2013 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöt EU-ohjelmien toteuttajina

Kansalaisjärjestöt EU-ohjelmien toteuttajina EU:s regionalpolitik ändrar var hamnar Egentliga Finland? Åbo 12.10.2009 Kansalaisjärjestöt EU-ohjelmien toteuttajina Marianne Hemgård Curatio Byggnadsvårdsförening i Åboland rf Turunmaan korjausrakentamisyhdistys

Lisätiedot

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA Omakotitalon omistajan sekä taloyhtiön oppaat homevaurion korjauttamiseen Heidi-Johanna Jokelainen Korjausneuvoja, RTA Hengitysliitto

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Vetovoimaa nuorille. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net

Vetovoimaa nuorille. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Vetovoimaa nuorille Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Tehtävä Edistää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE Pohjois-Karjalan Ely-keskus, TEkeskus, Tuupovaara- Seura, Joensuun kaupunki, EU:n sosiaalirahasto Joensuun maaseutualue muodostuu v. 2005 liitetyistä

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010

Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010 Pohjalainen talo Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella 23.-24.9.2010 Valtakunnallinen rakennuskulttuuritapahtuma Kuortaneella Pohjalainen talo Aika torstai-perjantai 23.-24.9.2010 Paikka

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA

Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA Nimi Heidi-Johanna Jokelainen, RTA Piritta Salmi, RTA Tausta: RI (amk), rakennusterveysasiantuntija Nykyisin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n rakennusterveys- ja sisäilmastotiimissä Toimintaohjeet pientalon

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö TALKOOVUOSI 2015 Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö Talkootyömaiden eteneminen 2010 2011 2012-2013 2014 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry 1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA 25. KAUPUNGINOSA KÄPYLÄ / PUU-KÄPYLÄ // KORJAUSKORTTI // SUOJELUKAAVA OSMONKULMA SUOJELUKAAVA KORJAUSKORTTEIHIN ON KOOTTU YHTEEN OSMONKULMAN SUOJELTUJA RAKENNUKSIA JA PIHATILOJA KOSKEVAT ASE- MAKAAVAMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Tehdyt työt 2011 Urajärven kartano

Tehdyt työt 2011 Urajärven kartano Tehdyt työt 2011 Urajärven kartano URAMUS-työryhmä: Aki Arponen, Satu Frondelius, Kerttuli Hoppa, Marja Ivars, Jouni Kuurne, Nanna Kymäläinen, Marja Pelanne, Katariina Sommarberg, Lea Värtinen Opiskelija-harjoittelijat:

Lisätiedot

PM NO 2: HINKABÖLEN MUSEOALUE TUPARAKENNUS - MUNAPIRTTI - PYHTÄÄ

PM NO 2: HINKABÖLEN MUSEOALUE TUPARAKENNUS - MUNAPIRTTI - PYHTÄÄ 2010-05-05 1 ( 5 ) PM NO 2: HINKABÖLEN MUSEOALUE TUPARAKENNUS - MUNAPIRTTI - PYHTÄÄ V Ä L I K A T S E L M U S, V A I H E II: Aika: 2010-05-05, klo 16.00 17.30 Paikka: Hinkaböle - Munapirtti - Pyhtää Kohde:

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Liite ERA17 seurantaryhmän opetus- ja kulttuuriministeriölle osoittamaan kirjeeseen 9.6.2011 Energiatehokkuus peruskorjauksessa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon

Lisätiedot

Nyt esitellään vuoden 2014 ensimmäiset projektien raportit, joita ovat:

Nyt esitellään vuoden 2014 ensimmäiset projektien raportit, joita ovat: 235/2014 103 Projektien väliraportit 03/2014 Päätösehdotus Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi investointiprojektien kolmannesvuosiraportit esittelyosan ja

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot