Päätoimittajan palsta. Puheenjohtajan palsta. Sinssi 5/2013 4

Transkriptio

1 Sinssi

2 Sisällysluettelo Päätoimittajan palsta 4 Puheenjohtajan palsta 5 Osastoilta kuuluu 6 Soveltavaa ei saa jättää kesken 9 Toimintasavun merkitys 12 Kuinka palautetta ei tule antaa 13 Toimitus etsii itseään 16 Opintolaina WTF? 18 Kirjeshakkia 20 Mitä Sinssissä kirjoitettiin 21 Sähköpäivät Karjukalenteri 24 Sinssin toimitus sinssi@sik.fi Päätoimittaja: Tommi Portti paatoimittaja@sik.fi Alapäätoimittajat: Janne Paakkolanvaara toimittajat@sik.fi Sofia Mäkikyrö Johanna Kostamovaara Riku Seppänen Juho Tarkiainen Santtu Töyräs Jarno Vähäjylkkä Graafikko Pavel Podenkov Sinssi numero 5/ vuosikerta. Sinssi on Sähköinsinöörikilta ry:n virallinen poliittisesti sitoutumaton ja epäkorrekti äänenkannattaja. Kaikilla Sähköinsinöörikilta ry:n jäsenillä on oikeus kirjoittaa juttuja Sinssiin, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Sinssiä numero 5/2013 painetaan Monisto Oy:ssä 90 kappaletta. Sähköinsinöörikilta ry 3

3 Päätoimittajan palsta Puheenjohtajan palsta Viimeistä viedään!...tai ehkä ei kannatakaan vielä alkaa juhlimaan, vaalikokous ei olekaan vielä tätä kirjoittaessa mennyt. Ei olisi ensimmäinen kerta kun suusta tulee sanat ei enää, mutta kuitenkin joku nakki napsahtaa. Pitää ehkä kuitenkin omia kortisolitasoja ajatellen välillä siirtyä sivuun, sitä paitsi onhan tässä tulossa pientä radioprojektia. Lehti ei taida ehtiä vaalikokoukseen mennessä, siispä täytyy vain toivoa, että saadaan hallitukseen reippaasti tuoretta verta! Ei tietenkään vanhoissa parroissakaan ole mitään vikaa, vanhat vaan tuppaa olemaan välillä vähän katkeria. Olette te päätoimittajastakin huomanneet ;) Vuosi nyt tulee päätökseen, mutta ei kyllä hetkeäkään ole kaduttanut, että lähti mukaan Sähköinsinöörikillan toimintaan. Vuosi on ollut kaikesta kiireestä huolimatta aivan huikea.. Jos ei lasketa sitä aamu kuuden kokousta, se oli aika surkea hetki yötyöläiselle. Omalta osaltani haluaisin kiittää lukijoita ja tapahtumissa pyörineitä kiltalaisia huikeasta vuodesta. Lehti ja Pallosalamat eivät ehkä ole olleet virheettömiä, mutta toivottavasti tarpeellinen tieto on tullut aina perille, ainakin vahvaa yrittämistä on ollut ilmassa koko vuoden ajan, taittamaankin on joutunut opettelemaan (kauniista jäljestä en ole missään vaiheessa kyllä takuita antanut). Sen lisäksi kesällä joutui jo lunastamaan vaalilupauksia ja esiintymään itse karju-kalenterissa. Kuva palautteen mukaan kuitenkin oli liian taiteellinen Teekkarisilmiin, tämä ei tule toistumaan, sen lupaan. Jatkossa tulen keskittymään rivijäsenen arkeen ja ydinosaamiseeni: asioista kuittailuun ja valittamiseen. Tällä hetkellä ainakin Oulussa lumi peittää komeasti maata ja joulu hiipii lähemmäksi ja lähemmäksi. On siis aika viimeisille opiskelurepäisyille ja sitten joulun viettoon! Hyvää joulua koko lukijakunnalle! Itse pelaan jouluna ainaki mullina Nintendoa, sitä 8-bittistä. -Tommi Tähän päätän tarinani. Vuoden viimeinen Sinssi, pikkujoulut, voi pojat! Olipa vuosi. Huhhhuh! Uusi hallitus valittu ja aloittaa toimintansa tammikuussa. Onnea valituille! Tässäpä pari mietettä mitä tuli mieleen näin äkkiseltään. Viimeinen peejiin palsta omalta kohdaltani siis ikinä. Pidän tämän lyhyenä. Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta. On ollut aivan mieletöntä ja huippu hauskaa. Kiitos hallitukselle, joka on jaksanut toimia kiitettävällä tehokkuudella koko toimikauden. Kiitos vanhoille aktiiveille, jotka auttaneet jos on ongelmia ollut. Ja ennen kaikkea kiitos koko jäsenistölle, että olette käyneet tapahtumissa ja edustaneet omalta osaltanne Kiltaa pukeutumalla siihen sähkön siniseen! Kolme vuotta Killan hallituksessa omalta osaltani alkaa olla nyt takana päin. 3*365=1095 päivää olen saanut ylpeänä todeta kuuluvani Oulun yliopiston ylivoimaisesti parhaaseen kiltaan ja sen hallitukseen. Ehkä kiitoksiin tuleekin lisätä vielä kiitos kaikille, jotka minua vaalikokouksissa ovat kannattaneet. Tästä muodostuikin varsinainen kiitospuhe. Ja lupasin pitää sen lyhyenä. Ehkä tämä siis riittää. Nöyränä, syvään kohti jäsenistöä kumartaen, hieman herkistynee- nä ja vielä hetken ylpeänä Sähköinsinöörikilta ry:n puheenjohtajana, hyvää joulua nyt on juhlan aika! <3 Aleksi Kestilä Sinssi 5/

4 Osastoilta kuuluu Näin vuoden loppuun on hyvä tehdä todella yllättävä veto ja siirtyä välillä ihan asialinjalle. Niinpä aloitammekin Sinssissä uuden juttusarjan Osastoilta kuuluu ja ensimmäisenä meillä on haastateltavana professori Jari Iinatti, tulevaisuudessa tulemme haastattelemaan lehteen osastoilta henkilöitä Sinssiin haasteiden mukaan. Lähdetään tutustumaan ketä meillä laitoksella oikein on ja mitä siellä yläkerrassa tapahtuu. Moi, Jari! Aivan alkuun voisit kertoa hieman itsestäsi ja taustastasi yliopistolla. Olen Jari Iinatti, sähkötekniikan koulutusohjelman vastaava toista vuotta ja tietoliikenneteorian professori. Langatonta tietoliikennettä olen opetellut sekä opettanut ja opintotoimikunnassa olen ollut mukana vuodesta Oma tutkimukseni liittyy nykyisin medical ICT:hen. Aloitin itse opiskelut Oulussa sähkötekniikalla -84 ja silloiselle sähköosastolle tulin tekemään diplomityötä -88. Tuohon aikaan ei vielä ollut olemassa tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaa. Mitä koulutusohjelmavastaava oikein tekee ja mihin suuntaan sähkö- ja tietoliikennetekniikan ohjelmat ovat kehittymässä? Koulutusohjelmavastaava toimii linkkinä tiedekuntaan. Esimerkiksi kaikki diplomityöt tulevat minun kautta ja minä hyväksyn niiden arvostelun koulutusohjelmatoimikunnan käsittelyn jälkeen. Tulevan tiedekuntamuutoksen vuoksi joudumme suunnittelemaan koulutusohjelmia, kursseja ja opiskeluun liittyviä asioita uusiksi henkilöstöä ja varoja silmälläpitäen. Minulle voi lähettää kaikenlaisia ajatuksia koulutusohjelmista tai miksei myös muillekin opettajille. Kaikki ovat helposti lähestyttäviä ja ovelle voi tulla suoraan koputtelemaan! Jukan (Riekki, tietotekniikan koulutusohjelmavastaava) kanssa olemme puhuneet jo pitkään, että kandivaiheemme pitäisi yhdistää ja näin vasta dippavaiheessa erikoistutaan. Opiskelijoille jäisi näin enemmän aikaa miettiä mitä tulevaisuudessa haluaa ja mikä oikeasti kiinnostaa. Koulutusohjelman kannalta tiedekuntamuutos ei vaikuta oikeastaan mitenkään. Tiedekunnan sisällä muutos vaikuttaa rahanjakoon, ja se taas siihen, minkälaista koulutusta pystytään tarjoamaan. Sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan kannalta syytä huoleen ei pitäisi olla. Meidän koulutusohjelma on poikkeava, koska se ei ole osastokohtainen, vaan tässä on mukana kaksi osastoa. Ennen muinoin sähkö- ja tietotekniikan osasto oli yhtenä, mutta kun se jaettiin kolmeen (sähkötekniikka, tietoliikennetekniikka ja tietotekniikka), niin päätettiin, että sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot tuottavat opetuksen yhteiseen koulutusohjelmaan. Lisäksi meillä on KV-ohjelma tietoliikennetekniikassa, jossa on täsmälleen sama opetustarjonta kuin tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehdossa, joten kaikki tietoliikenteen kandivaiheen jälkeinen opetus on englanniksi. Tietotekniikalle on nyt myös perustettu KV-ohjelma, joka tukee meidän opiskelijoiden valinnaismahdollisuuksia. Sähkötekniikan puolelta on lisäksi tarkoitus tulla vielä laajempi kokonaisuus englannin kielellä. SIKin jäsenethän tosiaan ovat erikoisessa tilanteessa, kun yhden ainejärjestön piirissä on kaksi osastoa. Miten meidän opiskelijat oikein jakautuvat sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan välillä? Kolmasosa valmistuneista kandeista on tietoliikenteen puolelta. Sähkötekniikalta ja tietoliikenteeltä valmistuu yhteensä kandiksi noin 40 opiskelijaa vuosittain. Sisääntulijoita on ollut käytännössä vuosittain 60-70, silloin kun aloituspaikkoja oli sähkötekniikalle 100. Nyt sisäänotto on laskettu 50:een. Tietoliikennetekniikanosastolle ei ole omaa sisäänottoa. Osastoilla tehdään opetuksen lisäksi myös tutkimusta. Mihin tietoliikenteen tutkimus on suuntautunut? Tietoliikennetekniikassa keskitytään ajankohtaisiin langattomaan tiedonsiirron kysymyksiin. Langattomat verkot, radioliitynnät, signaalinkäsittely (ja RFtekniikka) ovat kolme tärkeintä aluetta. Sensorit ja erilaiset uudet laitteet, jotka keskustelevat keskenään ja siirtävät yhä enemmän tietoa, vaativat langattomien verkkojen jatkuvaa kehitystä. Neljäntenä osana tulee sovelluksia tutkiva ala, jonka tuloksia pystytään hyödyntämään esim. lääketieteen tekniikan alalla. Itse olen ollut mukana kehittämässä langattomia kehoverkkoja. Sinssi 5/

5 Lehtiä lukiessa ja yt-uutisia kuunnellessa voi sähköteekkarin päähän tulla kysymys, kannattaako tätä alaa edes lukea! Ja miten osastomme pärjäävät muualle Suomeen verrattuna? Tietoliikennetekniikan ja sähkötekniikan perustarve on pysynyt samana ja työllistyminen on ollut hyvä viimeaikaisesta tilanteista huolimatta. Opiskelijoidemme osaaminen on laaja ja perustiedot kattavia, joten opiskelijat voivat työllistyä laajasti eri alueille. Kyllä Oulusta valmistuu ammattitaitoista väkeä, monelta osin paremmin taidoin varustettuja diplomi-insinöörejä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulta. Faktaa osasto(i)sta: Loppuun vielä terveiset Sinssin lukijoille ja kenet haastat seuraavaan numeroon haastateltavaksi? Ottakaa vakavasti, mutta ei liian vakavasti! Latva-ahon Matin 5G-tutkimus on mielenkiintoista, heitetään pallo sinne. -Sähkötekniikan osasto on perustettu Vanha sähkö- ja tietotekniikan osasto jakautui nykyiseen kolmeen osastoon aloittaa uusi tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, johon kuuluu neljä osastoa, joissa on kolme koulutusohjelmaa -Uudessa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa on sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastot sekä tietojenkäsittelytieteen laitos -Uudessa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa on sähkötekniikan, tietotekniikan sekä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmat -Sähkötekniikan koulutusohjelman tuottavat sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan osastot -Sähkötekniikan osastolla ovat elektroniikan laboratorio, mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriot, optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratoriot sekä matematiikan jaos. Tietoliikennetekniikan osaston kurssikokonaisuudet voi erotella kolmeen alaan: tietoliikenneverkot, langaton tietoliikenne ja radiotietoliikenteen signaalinkäsittely. Soveltavaa ei saa jättää kesken Sinssin toimitukseen kantautui syksyn aikana tieto, että Soveltavan sähkömagnetiikan laskuharjoituksia jo useita vuosia pitäneen Hanna Pulkkisen sopimus fysiikan laitolla olisi katkolla. Järjestimme haastatteluun tapahtumien keskipisteessä olevan Hannan, sillä samalla tarjoutuisi oiva tilaisuus kysellä muitakin hänen kuulumisiaan. Tavoitimme hänet työhuoneestaan fysiikan laitoksen kakkoskerroksesta. Hanna, huhujen mukaan sopimuksesi fysiikan laitoksella on päättymässä. Onko näin ja miten meidän sitten käy? Laitoksella on tulossa paljon rakenteellisia muutoksia. Emme esimerkiksi ole vielä ehtineet miettiä, kuka luennoi Soveltavaa sähkömagnetiikkaa ensi syksynä, mutta pidän edelleen mielelläni laskuharjoituksia. Otan myös vastaan Soveltavan projektitöitä keväälläkin, vaikka määräykseni ei olisikaan voimassa, vakuuttaa Hanna. Kurssia pitäneitä ei hänen mukaansa ole enää paljoa jäljellä. Haastattelijan pohtiessa, miksi raha on ratkaisemassa niin monia asioita, ehtii Hanna kertoa suunnitelmistaan järjestää rästitenttejä vuoden vaihteen jälkeen. Hanna on järjestänyt Soveltavasta myös kesäkurssia, joka on edelleen suunnitelmissa. Edellinen kesäkurssi oli ollut suuri menestys. Mistä tämä energia oikein kumpuaa? Hanna Pulkkinen tuli töihin fysiikan laitokselle vuonna Ahaa, siis aikana jolloin Aapo Heikkilä vielä vaikutti Oulun yliopistossa! Kyllä vain, muistanhan minä Aapon. Hiukan kumaraisella kävelytyylillä hän kulki ympäriinsä. Miehiltä Aapo aina kysyi että Minkälainen on vinanssitilanne?, mihin tietenkin sisältyi taka-ajatus kertoo Hanna hymyillen. Väitöstilaisuuksissa Aapo ei käynyt, mutta väitöskahveilla kylläkin, Sinssi 5/

6 kun kahvia kerran tarjottiin. Itse en käynyt koskaan Aapon luennoilla, mutta joka kerta salit olivat tupaten täynnä. Aapo oli kyllä todellinen tunnelman keventäjä! Hanna kertoo että kerrosta ylempää, teoreettisen fysiikan kahvihuoneesta Aapo oli löytänyt itselleen vakiojuttukaverin. Tämä osasi vetää oikeista naruista Aapon kanssa keskustellessaan, ja juttua irtosi. Soveltavan sähkömagnetiikan nimellä kulkevaa kurssia on järjestetty vuodesta Hanna Pulkkinen on toiminut vastaavan kurssin parissa kuitenkin jo 90-luvulta saakka, jolloin luonnontieteilijät ja sähköteekkarit kävivät vielä samaa kurssia. Viime vuosilta riittää niin hyviä kuin huonojakin muistoja. Aloin pitämään Soveltavasta iltakurssia eräänä vuonna. Siellä oli sellaisia, jotka olivat yrittäneet kurssia useita kertoja, hyvin turhautuneita. Tunnelma oli välillä hyvinkin aggressiivinen, mutta se oli alussa vain. Huomasin, kuinka opiskelijat alkoivat oppia ja he huomasivat sen itsekin. Tunnelma keveni. Kurssin päätyttyä nämä samat opiskelijat olivat todella kiitollisia, ja toivat kukkia, Hanna muistelee. Nykyään ei niinkään näy näin voimakkaita tunteenpurkauksia, mutta edelleen kaikkein turhautuneimmat ovat kurssin läpäistyään kaikkein onnellisimpia. Hanna mainitsee tärkeimmäksi harrastuksekseen lintujen bongauksen lintutorneilla ja muilla havaintopaikoilla. Hän kirjoittaa ylös havaintojaan. Yhden vuoden Hanna on toiminut myös Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen hallituksessa, mutta ajanpuutteen vuoksi joutui jäämään pois yhdistystoiminnasta. Tykkään muutenkin liikkua luonnossa. Harrastan myös geokätköilyä. Olen kiinnostunut tähtitieteestäkin. Viimeisin juttu on leijanlennätys. Olen ostanut netistä vähän vaikeampiakin leijoja, jatkaa Hanna harrastuksistaan. Puhe kääntyy jälleen yliopistomaailmaan ja sujuvasti Tuomo Nygreniin. Millaisia muistoja hänestä? Tuomo on ollut aikoinaan minunkin opettajani fysiikan laboratoriotöissä ja entisajan fysiikan laskupäivissä. Koin, että Tuomo oli tosi hyvä opettaja ja yritti saada meidät opiskelijat todella ajattelemaan asioita, Hanna sanoo. Yhä hän pääsee laskemaan Soveltavan laskuharjoitustehtäviä, jotka ovat Nygrenin käsialaa. Minun tehtäväni on laskea tehtävät läpi. Ei ole juurikaan tarvinnut käydä kysymässä tehtävistä Tuomolta. Aikaa menee toki muihinkin tehtäviin, yleensä on ollut iltaisin ja viikonloppuisinkin laskemista. Oman ajan tuhlausta tämä ei Hannan tapauksessa selvästikään ole, vaikka haastattelijan mielestä fysiikan laskeminen iltaisin ja viikonloppuisin siltä äkkiseltään kuulostaakin. Laskeminen on hirveän kivaa. Jos joskus joutuu eläkkeelle jäämään, en tiedä joutuuko huvikseenkin laskemaan sitten, Hanna hymyilee. Moni Sinssin lukija on varmasti bongannut Hannan istumassa esimerkiksi aulakahvilassa neuvomassa opiskelijoita tehtäviensä kanssa. Hän kertoo käyttävänsä paljonkin aikaa näihin tuokioihin. Mistä ihmeestä opiskelijat löytävät juttusillesi? Menee aika paljon aikaa, aina tarvittaessa. Osa opiskelijoista osaa tulla viidakkorummun avulla pyytämään apua. Jotkut luennoitsijat ja esimerkiksi pedagoginen suunnittelija saattavat suositella minua, listaa Hanna erilaisia tapoja. Haastatteluaika lähenee loppuaan. Hanna lähettää terveiset kaikille Sinssin lukijoille ja erityisterveiset niille, joilla Soveltavan kurssi on meneillään tai vielä edessäpäin. Koettakaa kestää! Soveltavan kurssia ei saa missään nimessä jättää kesken. Uusintatenttejä on, ja yleensä kaikki jotka ovat jaksaneet sinnitellä loppuun saakka, ovat päässeet läpi, vakuuttaa Hanna, ja jatkaa. Siivouksesta saatan ajatella, että ei huvita. Ei se varmasti huvita huomennakaan sen enempää, se vain on asia, joka on pakko tehdä. Vertaus jää mieleen, kun kiitän Hanna Pulkkista haastattelusta. Poistuessani päätän jaksaa meneillään olevan Soveltavan sähkömagnetiikan kurssin loppuun saakka. Päätoimittaja haluaa henkilökohtaisesti kiittää Hannaa omasta Soveltavan sähkömagnetiikan läpäisemisestä! Sinssi 5/

7 Toimintasavun merkitys Kuinka palautetta ei tule antaa Savu ja sen merkitys nykyiselle tekniikalle Kuten jotkut tietävät, valmistajat laittavat elektroniikkalaitteisiin sisälle toimintasavua. Syytä tälle savun tarpeelle ei vieläkään tiedetä tarpeeksi hyvin mutta kuten itsekin voi todeta, laite lakkaa toimimasta mikäli savut pääsevät pihalle. Mikä tekee tästä vielä erityisen harmillista on se, että savua ei voida laittaa laitteeseen takaisin kotikonstein vaan laite tulee yleensä lähettää takaisin valmistajan omalle korjaamolle. Tämä pätee yleisesti kaikkiin laitteisiin jotka toimivat sähköenergian voimalla, poikkeustapauksen tekevät yleensä polttoainepohjaiset vekottimet ja vehkeet. Ajatusta jatkaaksemme kaikkihan tietävät, että auto käynnissä ollessaan poistaa jonkinlaista toimintasavua yleensä ajoneuvon peräpäähän sijoitetusta putkesta. Voidaankin aika ympäripyöreän helposti todeta että palamiseen perustuvat polttoaineet - nesteet että kiinteät - sisältävät toimintasavua jossakin muussa muodossa kuin kaasumaisena ja että sitä on niin ylivertaisen paljon että ajoneuvo voi poistaa ylijäämän pakoputkensa kautta. Osastollamme jo 3 vuosikymmentä professorina toiminut T. Ehokolmikko on tutkinut asiaa jo pidemmän aikaa varsin monelta eri kantilta ja julkaissut tutkimustuloksistaan teoksen nimeltään Ihmesavu ja kuinka sitä voi impata. Kirjaa suositellaan jokaiselle itseään kunnioittavalle sähköteekkarille vessalukemiseksi eikä se maksakaan kuin vaivaiset 80. Ja toisin kuin kirjan nimi antaa uskoa, ainakaan auton toimintasavuja ei kannata haistella pitempiä aikoja sillä niiden on todettu aiheuttavan pahaa aivotoiminnan lopettavaa vaikutusta sekä hengittämättömyyttä. Sama tosin pätee mm. elektroniikan komponenteista melko yleiseen, kondensaattoriin. Kondensaattorin nimihän tulee siitä, kuinka sen sisään on onnistuttu kondensoimaan eli tiivistämään erityisen paljon toimintasavua, jolloin ne myös valitettavasti ovat yleisimmät komponentit jotka päästävät tuon toiminnan kannalta tärkeän savun pois vian sattuessa. Resistorit eli vastukset taas vastustavat savun poistumista kaikin keinoin ja senpä takia niitä käytetäänkin hyvin yleisesti kaikenlaisissa rakenteissa vaikka toimintatavaltaan ovatkin hyvin erilaisia kondensaattoreihin verrattuina. Kelat ovat yleensä kierteisiä elementtejä, joissa voidaan ensimmäistä kertaa nähdä miten tiedemiehet ovat onnistuneet muokkaamaan kaasumaista toimintasavua kierremäiseen muotoon lähes pysyvästi. Tämän tekniikan hallitseminen on tuonut tieteelle suuria askelia ja tulevaisuudessa voidaankin nähdä tähän perustuvia nanoputkia jotka ovat kestävämpiä ja sisältävät sitäkin enemmän toimintasavua. Savutonta tulevaisuutta vastaan! Aina välillä tulee niitä tilanteita, kun tuntuu ehdottomasti siltä, että pitää antaa pientä palautetta saamastaan tuotteesta ja/ tai palvelusta. Tämä voidaan kuitenkin hoitaa monella eri tavalla, yleisesti ottaen tilanne on aika epämukava molemmille osapuolille jos joudumme vääntämään ikävistä aiheista ja epäonnistumisista. 26. lokakuuta Herra Lukija <salaosoite@gmail.com> kirjoitti: Mulla tällä hetkellä tämä video, joka merkitsee itselle aika paljon, työntää pelkkää rinkulaa latauksen merkiksi. Mikä vittu siinä on, ettette te maailman yhtenä johtavana tietotekniikkafirmana saa aikaiseksi hoitaa servereitä siihen kuosiin, että ne pystyisivät suoriutumaan suomalaisten Cascada-fanien verrattain kohtuullisista musiikkivideotoiveista? Senkin runkkari. Koetappa saada firmasi voittoon. Terveisin, Herra Lukija p p.s. Ihan turha koettaa disabloida minun google-tunnusta: aion tulla aina takaisin, jollain semmoisella tunnuksella jota edes NSA ei pysty jäljittämään. Että hajotkaa siihen. Terrorist. Allah attack! 9/11 new york this is the way i'm going to change it. Abu Ghraib vitun homot elkää kiduttako niitä afganistanilaisia siellä. Parhain Terveisin, Herra Lukija Elämässä voi kuitenkin myös kokeilla erilaisia ratkaisuja, kuten eräs Sinssin lukija oli päättänyt tehdä. Tästä sai myös Sinssin toimitus iloisen kopion sähköpostiinsa. Oheinen posti on lähetetty osoitteeseen larry.page@google.com otsikolla There s a bug detected from Finland you MOTHER- FUCKER. Sinssi 5/

8 Tule SIKille, Ironman on jo 15

9 toimitus etsii itseään Suomessa on monia aikuisia, joiden on vaikea lukea ja kirjoittaa. Pienestäkin luku- ja kirjoitustaidosta on hyötyä. Jos osaat lukea ja kirjoittaa vähän, voit lukea esimerkiksi selkokielisiä lehtiä ja kirjoja. Toimitus on jo pitkään miettinyt, mikä jutun kirjoittamisessa on niin ****n vaikeata. Onko kyse kroonisesta kaamosmasennuksesta vai mistä? Toimituksen etsiessä diagnoosia sairaudelleen, törmäsimme Kehitysvammaisten tukiliiton Enemmän otetta ja osallisuutta projektin esitteeseen: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuteen voi liittyä myös muita pulmia: Esimerkkejä: - matematiikka on vaikeaa - oikea ja vasen menevät sekaisin - ihminen eksyy helposti - aikaa on vaikea käsittää, ihminen myöhästelee - on vaikea keskittyä Oireet tuntuivat sopivan, kuin nenä nokkaan. Luennoilla on vaikea keskittyä, matematiikka on vaikeaa. Erityisesti aamu öisin oikea ja vasen menevät sekaisin ja kotiin löytää ainoastaan moottoritietä pitkin. Toimitus siis todella kärsii lukemisen ja kirjoittamisen ongelmista. Ja tämä aiheuttaa suuren määrän ylimääräistä stressiä ja unettomia öitä, kun deadlinet paukkuvat, eikä juttu ota kehittyäkseen. Jos sinusta tuntuu, että kaikki tapahtuu liian nopeasti, sano, että haluat miettiä päätöstä rauhassa. Lupaa palata asiaan vaikka huomenna. Päätoimittajan ja puheenjohtajan ahdistellessa jatkuvasti, koimme tämän projektista löytyvän neuvon toimivan loistavasti. Deadlinejen venyttäminen ja vastuun pakoilu on työlästä hommaa, joka vaatii aikaa ja harkintaa. Useat tekstin kohdat viittaavat kuitenkin siihen, että toimitus on kykenemätön tuottamaan ja lukemaan selkokielistä tekstiä. Onneksi Sinssillä on iso joukko ammattimaisia oikolukijoita, joilta ei jää yksikään kielioppi virhe huomaamatta. Projektissa oli lisäksi muitakin neuvoja, jotka toimitus havaitsi hyödyllisiksi elämää varten: Voit kysyä: -Mitä tuo tarkoittaa minun elämässäni? Toimitus totesi tämän projektissa olevan neuvon olevan kultainen erityisesti Sadomason laskareissa. Jos asian voi esitellä näyttämällä, pyydä työntekijää näyttämään. Esimerkiksi kaupassa myyjä voi näyttää, miten jotakin laitetta käytetään. Esimerkiksi K-kaupassa hieromasauvaa ostaessasi kannattaa pyytää myyjää näyttämään miten sitä käytetään, jos tuntuu ettet välttämättä osaa. Virastoissa tai esimerkiksi lääkärin vastaanotolla käytetään joskus ammattikieltä, jota on vaikea ymmärtää. Pyydä työntekijää kertomaan vaikeasta asiasta arkisia esimerkkejä Kiitos Kehitysvammaisten tukiliitto, tuntuu paljon paremmalta. Regards, toimitus. Sinssi 5/

10 Opintolaina wtf? Pieni tarina opintolainan nostamisesta Nyt kun syyslukukausi on jo täydessä vauhdissa ja opintotuki tipahtelee tilille (paitsi jos on katkolla), on syytä vähän muistella mennyttä kesää ja sen erästä lämmintä päivää. Eräänä sellaisena nimittäin päätin, että juuri nyt voisi olla hyvä hetki velkaantua. Kyse oli tietenkin valtion takaamasta opintolainasta, jolla voi harjoitella veloissa olemista ennen kuin pitää toden teolla aikuistua ja hankkia asuntolaina. Pieni tsekkaus aallonpohjassa jo hyvän aikaa viihtyneisiin EURIBORkorkoihin ja päätös sai vahvistusta entisestään. Mutta koska yksilöille harvemmin on mitään ulkopuolisia rahoittajia jotka kaatavat taskuihisi tukipaketillisen rahaa kun olet veloissa, toisin kuin velkaantuneiden valtioiden tapauksessa siis, oli aiheellista käydä kyselemässä pankista opintolainan yksityiskohdista. Pankkien lainatarjouksissa kun on eroja ja eihän sitä viaton kuluttaja voi aina tietää, mitä maksuja sun muita korkoja lopulta päälle lyödään. Verkkopankissa toki aiheesta luki kaikenlaista, mutta hieman epäselväksi jäi, paljonko on pankin oma, 12kk EURIBORkoron päälle lyötävä marginaali eli mikä on lopullinen korko? Ei pitäisi olla vaikea asia selvitettäväksi, ajattelin... Astuttuani Danske Bankin Rotuaarin konttoriin, menin infotiskille josta pyysin saada vuoronumeron, kyseisiä lappuja jakava automaatti kun oli jostain syystä tiskin takana. Kerrottuani asiani jäin kuitenkin numerotta, sillä kuulemma mitään opintolaina-asiantuntijaa ei enää ole. No ei se mitään, eihän tämä voi niin monimutkaista olla että oman asiantuntijan tarvitsisi, mutta joku ihan yleisesti lainoista tietävä olisi myös kelvannut. Juttelimme siis infotiskillä aiheesta. Samalla toinen asiakaspalvelija ja hänen asiakkaansa odottivat, koska käytössä oli vain yksi tietokone, jota tilanteeni hoitaminen varasi. Pankilla on selvästi rahankäytön prioriteetit kunnossa, jos ei ole asiakaspalvelussa varaa useampiin tietokoneisiin. Tilanne eteni hitaanlaisesti; minä esitin kysymyksiä ja virkailija koetti etsiä vastauksia. Valitettavasti niitä ei oikein löytynyt. Ei, vaikka apua kysyttiin kollegalta. Virkailija pääsi jatkamaan päiväänsä lopulta antamalla asiakaspalvelun puhelinnumeron ja kehotti kysymään sieltä. Eipä siinä siis muuta kun soittelemaan. Yhteensä puhelinrumbaa kesti kuuden eri asiakaspalvelijan verran, jotka aina siirsivät minua linjalla eteenpäin toiselle, jonka pitäisi tietää enemmän opintolaina-asioista. Lopulta ympyrä sulkeutui, kun kuudes puhelimeen vastannut oli sama henkilö, jolle minut oli siirretty jo aiemmin. Hän pahoitteli tapahtunutta, vedoten epämääräisesti jonkin ongelmaan järjestelmässä. Mutta mikäkö oli lopullinen vastaus kysymykseen? Vakuuttelu siitä, että verkkopankin summa on oikea, ja että asiasta voi lähettää kysymyksiä verkkopankin kautta. Mukava juttu, että asiaan saatiin selvyyttä, mutta olisihan jo siellä pankin tiskillä voinut kertoa samat tiedot. Lopulta en jaksanut enää murehtia, koska korko oli joka tapauksessa mitätön, joten rahanhimossa anoin ja nostin lainaa. Verkkopankissa se oli nopeaa ja helppoa, kuten pitääkin. Entäpä koron suuruus? No juuri se mitä siellä luki. Tätä kirjoittaessa se on 1,0470% josta EURIBOR:n osuus on 0,506% mikä on melkoisen matala, verrattuna takavuosiin jolloin pelkästään 12kk EURIBOR kohtasi huippunsa juuri talouskriisin alkumetreillä ollen hirveät 5,51%, josta se nätisti lähti sukeltamaan ja kovaa. Nykyään inflaatio on välillä jopa korkeampi kuin pankille maksamasi opintolainan korko, ja huhu kertoo, että tämän vuoksi olisimme samassa tilanteessa kuin opiskelijat n. 30 vuotta sitten eli inflaatio söisi opintolainaa, maksat siis lopulta sitä vähemmän takaisin kuin nostit. Tästä tosin en mene takuuseen, ei tässä kuitenkaan olla mitään talouspuolen korkeakoulutettuja, joten tarinan todenperäisyys on selvitettävä muualta. Mikäli tosiaan siis podet akuuttia rahantarvetta ja töitä ei joko ole tai niihin ei kerkeä, on juuri nyt melko hyvä hetki harkita opintolainan nostamista. Vieläpä kun pistät hakemusrumban pyörimään ennen joulua, ehdit nostaa tämän syyslukukauden osuuden. Yksityiskohdat prosessille löydät pankkisi sivuilta. Sinssi 5/

11 Mitä Sinssissä kirjoitettiin... Tarina kertoo, että idea kirjeshakkiin syntyi WCOKin jälkeisenä sunnuntaina skiltalaisten ja sikkiläisten kesken pikkurapuloissaan uunituoretta Sinssiä selatessa, kun samalla pohdittiin, miten yhteistyötä kiltojemme välillä voisi lisätä. Kirjeshakissa tapahtuu enintään 8 siirtoa vuodessa, joista neljä julkaistaan Sähkösanomissa ja neljä Sinssissä. Skilta vastasi siirtoomme siirtämällä lähetin ruutuun E2. Sotamiehellemme ruudussa F6 tuli ikävä Tampereelle ja näinollen se lähtikin Hervannan suuntaan ruutuun F5. Sähköinsinöörikilta ry:n jäsenet ja samanhenkiset voivat osallistua peliin lähettämällä siirtoehdotuksensa suoraan Sinssin päätoimittajalle tai sujauttamalla ehdotuksensa kiltahuoneen pinkkiin postilaatikkoon. Jotkut varmaan muistavat, kuinka tämän vuoden ensimmäisessä Sinssissä kerrottiin pienestä missiosta, jonka pieni porukka otti harteilleen nimittäin skannata vanhat, netistä puuttuvat Sinssit talteen. Tarkkanäköiset ovat varmastikin huomanneet, että kyseiset numerot eivät ole vielä(kään) nettiin ilmestyneet. Kävimme vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa kysymässä, saammeko roudata Sinssit kotiin ja skannata ne. Vastaus oli myöntävä. Enää yksi näistä kansioista majailee kotona odottamassa läpikäyntiä. Vaikka välillä tuntuikin siltä, että tästä saattaisi muodostua pieni ikuisuusprojekti, on nyt skannatut lehdet taas kaivettu kovalevyn sopukoista käsittelyyn. Ensisijaisesti tätä juttua varten, toissijaisesti projektin loppuunsaattamista varten. Jää kuitenkin vielä nähtäväksi, pääsemmekö alkavan vuoden ensimmäisen hallituksen kokoukseen kertomaan, että lehdet olisivat nyt valmiita. Ei kai joululomalle parempaakaan tekemistä ole kuin koota nämä lehdet? Aikani kuluksi aloin selailemaan näitä lehtitiedostoja, erityisesti joulunumeroja. Sieltä löytyikin myös ihan hyviä juttuideoita, joita voisi kokeilla tänäkin päivänä toteuttaa Sinssiin. Vuoden 1976 kuudennesta numerosta löytyi fuksitutkimus. Jutussa käy ilmi mm. fuksien ikäjakauma, kotipaikkakunta ja siviilisääty. Kertoopa juttu myös, että jo silloin fuksilaumasta löytyi muutamia lää- kikseen yrittäneitä, mutta sähkölle päätyneitä. Fuksit olivat arvioineet valmistumisajakseen n. 5,55 vuotta. Keskiarvo oli tuolloin n. 6 vuotta. Eikö olisi hienoa, jos nykyiset fuksit jaksaisivat koostaa keskuudessaan jonkinmoisen tutkimuksen omasta vuosikurssistaan. Fuksithan saavat kiltalehteen kirjoittamisesta fuksipisteenkin (hint)! Jos joku on varmaa niin se, että mainitsemani jutun kuvitus on varmasti yhtä totuudenmukainen tänä päivänä kuin vuosia sitten. Vai? Sinssi 5/

12 Sähköpäivät 2013 Neljän vuoden tauon jälkeen Sähköpäivät 2013 saapuivat takaisin kylmään pohjoiseen, Ouluun. Urheat paikalliset sähköläiset olivat uurtaneet tämän tapahtuman eteen yötä päivää siitä asti, kun bussit viimeksi lähtivät kaupungista. Työ ei mennyt hukkaan sillä, tänäkin vuonna, oli tapahtuma melkoinen spektaakkeli. Torstai Heti aamusta oululaisten keskuudessa oli kyselyjä toveriemme saapumisesta, vaikka tarkkaa tietoa ei ollut. Oletuksena oli, että kaikki tulisivat ennen rastikilpailun alkua. Otaniemi ja lappeen Ranta tulivat odotetusti ajallaan, kun taas Tamperelaisilla kello vaikutti olevan vielä Espanjan ajassa. Rastikilpailu lähti alkuun tutuksi tulleella satunnaisporrastuksella. Rastien tarkoitus oli opettaa ulkopaikkakuntalaisille taitoja joita he todennäköisesti tulisivat tarvitsemaan tulevaisuudessa, mm. suklaajunan ajamista sekä kädetöntä munan suojaamista hajottamatta sitä. Illasta selvittiin ilman henkilövahinkoja ja viimeisen rastin jälkeen suunnattiin Dionen uumeniin. Perjantai Pirteänä Walhallasta heränneenä vieraamme suuntasivat yritysesittelyihin yliopistolle, jossa heitä viihdytti ABB, SIL, Texas Instruments sekä TEK. Tästä teekkarit suuntasivat vierailemaan kiltahuoneilla ja asettuivat hetkeksi katsomaan hassuja videoita. Kaikkea kuitenkin aikansa, joten ulkopaikkakuntalaiset päästettiin takaisin majoitukseen nuolemaan haavojaan illan sitsejä varten. Taxilla Tähtiin -sitsit pidettiin Johteenhovissa, harvinaisen pitkän pimeän tien päässä. Vieraat olivat hädin tuskin ehtineet istuutua, kunnes aloitusvirvokkeet oli jo juotu, epävirallisesti tietenkin. Lyhyesti sanottuna sitsit lähtivät hallitusti käsistä saman tien, joka oli meille joillekin toivottu suunta. Maininnan arvoista oli tarjottu erinomainen jälkiruoka, joka maistui maukkaalta akateemiselta rakkaudelta. Sitseillä myös julkaistiin rastikilpailun voittaja, lappeen Ranta, joka vei kotiinsa kiertopalkinnon lisäksi muiden sähkökiltojen hiljaisen kadehdinnan. Lauantai Jollain tapaa takaisin Walhallaan löytäneenä juhlakansa siirtyi aamutuimaan perinteisesti sillistelemään, tällä kertaa Johteenpookiin. Tarjolla oli kaikenlaista elintarviketta lihapullista popcorniin ja siihen tärkeimpään, skumppaan. Sillikseltä vauhtia oton jälkeen oli aika vieräyttää pari kyyneltä ja jättää hyvästit sähkötovereillemme. Ainoana lohtuna oli, että sähköpäivät ovat vuosittain. Kivaa oli, toivottavasti ensi vuonna meillä on yhtä hyvät pirskeet. Sinssi 5/

13 VK ma ti ke to pe la su Joulukuu /30 24/ VK ma ti ke to pe la su Tammikuu Sinssi 5/

14 VK ma ti ke to pe la su Helmikuu VK ma ti ke to pe la su Maaliskuu /14 24/ Sinssi 5/

15