Aalto-korkeakoulun rakenne- ja kampusesimerkkejä. ULH - University Landscape Helsinki: Innovaatioyliopisto kaupungissa

Transkriptio

1 Aalto-korkeakoulun rakenne- ja kampusesimerkkejä ULH - University Landscape Helsinki: Innovaatioyliopisto kaupungissa

2

3

4 Aalto-korkeakoulun rakenne- ja kampusesimerkkejä University Landscape Helsinki: Innovaatioyliopisto kaupungissa Teknillinen Korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos Kaupunkisuunnittelu Toimitus: Antti Ahlava ja Tommi Mäkynen Ulkoasu: Jonna Taegen Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2008 ISBN

5 Sisällys Esipuhe Johdanto Projektin tausta OSA 1: KAMPUSANALYYSIT JA OPTIOT XL: suuri mittakaava Innovatiivinen ympäristö Tendenssejä yliopistojen kehittämisessä Yliopisto ja kaupunki Kampustyypit Nykyiset kolme kampusta TKK, TaiK ja HSE Aallon paikka Design Factory OSA 2: RAKENNESKENAARIOT Verkosto Klusteri Tabula rasa Design Factories OSA 3: SIJAINTIESIMERKIT Tabula rasa: Ponnahduslautana Pasila Aviapolis Kamppi Kaivokatu Hietalahti Klusteri: Arabia / Etu-Töölö / Otaniemi All to Otaniemi Verkosto: Itämeren kehto Metroyliopisto Itseorganisoituva yliopisto Kiitokset

6 4

7 Esipuhe University Landscape Helsinki 2009 To be truly radical is to make hope possible rather than despair convincing Raymond Williams, critic Teknillinen korkeakoulu viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Samalla olemme kuitenkin osana kaksijakoista prosessia, sillä vuosi tulee olemaan viimeinen virallinen lukuvuosi korkeakoulun nykyisessä muodossa. Vuonna 2009 tullaan näkemään uuden yliopiston, Aalto-korkeakoulun, avajaiset. Kyseessä on kolmen suomalaista akateemista kärkeä edustavan keskuksen fuusio, joka käsittää Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun, sekä tietenkin Teknillisen korkeakoulun. Tämän akateemisen kolmiodraaman (ménage à trois) keskeinen ajatus on luoda enemmän mahdollisuuksia yhteydenpitoon akateemisten tieteenalojen välille. Näin voidaan kannustaa ja synnyttää kansainvälisesti korkeatasoisempia luovia, kestäviä ja innovatiivisia ideoita ja keinoja ratkaista yhteiskunnallisia, teknisiä, kulttuurillisia ja taloudellisia haasteita, jotka kohtaavat yhteistä planeettaamme. Arkkitehteinä ja kaupunkisuunnittelijoina tunnemme osaltamme vastuumme osallistua tähän yliopistomaailman uudistukseen - tuloksena tässä kirjassa esiteltävät työt. University Landscape Helsinki-projekti syntyi Kees Christiaansen kanssa epävirallisen illallisen yhteydessä käydyn keskustelun tuloksena syyskuussa Kohtaaminen tapahtui Amsterdamin Schipholin lentokentän ravintolassa, joka usein toimii paikkana akateemisten, eri alojen ammattilaisten ja liike-elämää edustavien kollegoiden välillä käytäville neuvotteluille ja konsultoinneille eurooppalaisen yhteisömme sisällä. Christiaansen kanssa käydyn keskustelun lopputuloksena syntyi ajatus yhteistyöstä erilaisissa kaupunkisuunnitteluun liitty-vissä kysymyksissä työpajojen sekä opetushenkilökunnan ja tutkijavaihdon välityksellä. Kirjassamme esiteltyjen, osana kaupunkisuunnittelun edistyneille opiskelijoille tarkoitettua studiokurssia tehtyjen töiden pääasiallinen tarkoitus on toimia välineinä intensiiviseen tutkimukseen kehittäessämme ymmärtämystä ja kykyä hallita monimutkaisia ja usein ristiriitaisia kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyviä ongelmia. Toisaalta ne voidaan nähdä keinoina stimuloida käynnissäolevaa keskustelua siitä, millainen on nykyaikainen, 21. vuosisadan opetusja tutkimusympäristö. Mitkä asiat ovat ympäristössä etusijalla? Millä keinoin ja missä välittämme tietämystä eri osapuolten välillä? Kuinka kehittää ilmapiiri, joka kannustaa uteliaisuuteen ja itsenäiseen ajatteluun? Lähes kaikilla yliopistoilla on ollut samat haasteet ratkaistavinaan. Universaalin ja yleispätevän ratkaisun puuttuminen vain todistaa tehtävän vaikeasti määriteltävän ja abstraktin luonteen: täydellistä korkeakoulua ei ole olemassa. Voimme kuitenkin tutkia olemassaolevia, tasokkaita yliopistoja ympäri maailmaa ja havaita, että jotkut organisatoriset periaatteet näyttävät toistuvan läpi historian. Selkein, ja juuri sen takia usein sivuutettu tai laiminlyöty seikka on yliopiston sosiaalinen tarkoitus: sen rooli sekä virallisena että epävirallisena kohtaamispaikkana. Ilman mahdollisuutta sattumanvaraisiin kohtaamisiin, vahingossa tapahtuviin samankaltaisen mielten tapaamisiin olisivat monet maailman tärkeimmistä keksinnöistä ja löydöistä saattaneet jäädä tekemättä. Akateemisia legendoja ja taruja on riittämiin ja olemme kaikki saaneet niistä osamme - puhutaan Isaac Newtonista ja omenasta tai Einsteinistä kylpyammeessaan. Perustavanlaatuista tässä yhteydessä ei ole korkeakoulun käyttöön tarkoitettujen rakennusten ja tilojen määrä, määrärahojen riittävyys tai varustuksen taso - niin tärkeitä kuin ne ovatkin - vaan se, mikä muodostaa sellaisen paikan luonteen, joka houkuttelee puoleensa suuria ajattelijoita ja kiinnostavia ihmisiä. Se on tässä kirjassa esiteltyjen projektien alla oleva perusoletus - perehtyä siihen, mikä muodostaa korkean luokan 21. vuosisadan yliopiston sosiaalisen maiseman. Toivomme, että tämän vaatimattoman työn sisältö tarjoaa kiinnostuneelle lukijalle hieman ajatuksenruokaa ja inspiroi niitä, joiden intresseissä Aalto-korkeakoulun kehittäminen ja potentiaalin löytäminen voi muodostua suorastaan elintärkeäksi. Trevor Harris Professori, arkkitehti Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnitteluyksikkö 5

8 6

9 Johdanto Tämä kirjanen on syntynyt innostuneessa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun (TKK) Kaupunkisuunnittelun professuurin ja Zürichin teknillisen korkeakoulun (ETHZ) Kaupunkisuunnittelun instituutin kesken. Perustimme syksyllä 2007 yhteistyöhankkeen, jonka nimeksi tuli University Landscape Helsinki (ULH): Innovaatioyliopisto kaupungissa. Projektin tarkoituksena oli yhdistää kokemuksemme ja käyttää suomalais-sveitsiläistä asiantuntemusta Aalto-korkeakoulun tulevien tila- ja kampusratkaisujen optimoimiseksi. Halusimme kehittää ideoida sitä, miten Aaltokorkeakoulu voisi hyödyntää suhdettaan sitä ympäröivään kaupunkiin ja päinvastoin. Kyseessä on mahdollisuus, jota ei ole varaa heittää hukkaan! professori Trevor Harris TKK:lta ja professori Kees Christiaanse ETHZ:sta. Käytännössä hankkeen ovat organisoineet arkkitehdit Antti Ahlava (TKK) ja Tommi Mäkynen (ETHZ). Opiskelijaharjoitustöitä ohjasivat edellisten lisäksi arkkitehdit Johanna Hyrkäs, Esa Laaksonen ja Veikko Mäkipaja. Kaupunki uudistuu-kurssin arkkitehtiopiskelijat olivat Erno Heikkola, Petja Hyttinen, Auvo Lindroos, Hannu Louna, Markus Makkonen, Jaakko Parkkonen, Jaakko Peltonen, Essi Vehkanen, Casper Wrede ja Ville Ylönen. Innovaatioyliopisto kaupungissa projekti liittyy Suomen hallituksen ohjelmaan yhdistää kolme Helsingin metropolialueen (HMA) yliopistoa: Teknillinen korkeakoulu (TKK), Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) ja Helsingin Kauppakorkeakoulu (HSE). Näistä TKK sijaitse tällä hetkellä Espoossa ja kaksi muuta Helsingissä. Uuden yliopiston nimeksi on vahvistunut Aalto-korkeakoulu. Tätä ennen sen työnimenä on julkisuudessa ollut Innovaatioyliopisto ja todennäköisesti nimeksi muotoultuu lopulta Aalto-yliopisto. Yhdistämiseen liittyy mahdollisuus synnyttää koko maailmassa ennennäkemätön synergia yliopiston eri osaamisalueiden, työelämän ja kaupunkikulttuurin välille. Kilpailu huipulla on kuitenkin kovaa. Hankkeemme haluaakin tarjota yliopiston ja kaupungin väliseen suhteeseen keskittyvää palvelua Aalto-korkeakoulua suunnitteleville tahoille. Näitä tahoja ovat hankkeen valmisteluvaiheen teemaryhmät ja lopulta uuden korkeakoulun hallitus, joka tekee korkeakoulun tiloja koskevat lopulliset päätökset. Toivomme, että työmme ensimmäisen vaiheen raportti toimii aloituspuheenvuorona ja siten ajatuksia herättävänä materiaalina korkeakoulun hallituksen keskusteluihin. Tässä raportissa emme puhu ratkaisuista vaan mahdollisuuksista. ULH-projektin vastuulliset vetäjät ovat olleet 7

10 All to Otaniemi 1 2 HANNU LOUNA MIKSI OTANIEMEEN? Otaniemellä on useita erityisiä piirteitä, esimerkiksi keskittymä Suomen 1900-luvun arkkitehtuurin klassikoita (erityisesti Aallon kampus). Luonnonläheisyys yhdistettynä suhteellisen keskeiseen sijaintiin Helsingin metropolialueella voi houkutella myös kansainvälistä osaamista. Otaniemessä on tilaa lisärakentamiselle. Alueen läheisyydessä on jo valmiiksi useita suurten teknologiayritysten toimitiloja, kuten esimerkiksi Nokian pääkonttori. Uudenlaisen yliopiston tulo alueelle voi toimia urbaanin kehityksen liikkeellepanijana, kehittäen Otaniemestä ekologisen, monipuolisen, tiiviin, urbaanin ja houkuttelevan alueen

11 sijaintiesimerkit: klusteri 1 Rakeisuus - olemassaoleva 1: Rakeisuus - suunnitelma 1: Havainnekuva keskuksesta 4 Liikennejärjestelyt 5 Rakennusten käyttötarkoitukset 1: KAKSI AKSELIA Urbaani viherakseli yhdistää Otaniemen koillisosan uuden venesataman Tapiolaan. Uudet asuinrakennukset sijaitsevat tämän akselin varrella. Urbaani katuakseli kulkee Pohjois-Tapiolan liikealueelta Keilaniemen yrityspuistoon. Tämän urbaanin katutilan varrelle sijoitetaan uusia liike- ja toimistotiloja. UUSI KESKUS Akselit kohtaavat Otaniemen sydämessä, jossa sijaitsevat mm. yliopiston uusi Oppimiskeskus, metroasema (pääasiallinen sisääntuloreitti alueelle), asuntoja sekä suurin osa kaupoista ja julkisista palveluista. Tarkoitus on saada aikaan eri toimintoja sekoittamalla elävä ja urbaani ympäristö. 5 Rakennusten käyttötarkoitus asuminen liiketilat mixed use / public services yliopiston keskus yliopisto muut Liikennejärjestelyt kevyenliikenteen akseli ja -reitit ajoneuvoille sallitut kadut metro 99

12 MERKKEN SELITYS, KUVA 1: Pääviherakseli venesatamasta Tapiolaan, Otaniemen ja yliopiston kautta -Pääkatuakseli Keilaniemestä Otaniemen ja yliopiston kautta Pohjois-Tapiolaan -Urbaani aukio -Suojeltu Aallon kampus sekä Tapiolan metsäkaupunki -Luonnonsuojelualue -Yliopiston keskusrakennukset -Yliopiston keskuksia yhdistäviä rakennuksia (ts. kahviloita, oleskelutiloja) TOIMINTOJA Pohjois-Tapiolan toimistoalue Venesatama ja aukio, jota ympäröi tiivis asutus Ekologinen puisto, jolla pyritään lisäämään biodiversiteettiä ja tarjoamaan miellyttävä, tiivis reheväkasvuinen puisto, joka toimii samalla laboratoriona bioinformaatiotekniikan tutkimukselle. Keskusaukio: Uusi metroasema on pääsaapumisreitti Otaniemeen. Eri toiminnot sekoittuvat aukiolla, jonka ympäriltä löytyy kauppoja, kahviloita, baareja ja asumista sekä yliopiston keskus. Yliopiston Oppimiskeskus toimii instituution päärakennuksena, sisältäen mm. kirjaston, työ- ja opetustiloja, auditorioita sekä yleisönäyttelytiloja maantasossa. Virkistysalue, joka palvelee sekä lähistön asuinkortteleita että yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Pienelle alueelle on sijoitettu puutarhoja, oleskeluryhmiä, tennistä, katukorista... Katutilaa, jossa alimmissa kerroksissa on pieniä kauppoja; ylempänä toimistoja ja asumista. Näin yritetään houkutella pk-yrityksiä Otaniemeen hyötymään yliopiston läsnäolosta (ja toisinpäin). Ekologinen asuinalue, jossa harjoitetaan mm. kaupunkiviljelystä. Keilaniemen yrityspuisto Tapiolan keskus 100

13 sijaintiesimerkit: klusteri 101