Tänä päivänä romanit Suomessa saavat olla onnellisia ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tänä päivänä romanit Suomessa saavat olla onnellisia ja"

Transkriptio

1 8 Kuinka historia on muokannut romaneita? Rainer Lindeman Isoisän aikaan Tänä päivänä romanit Suomessa saavat olla onnellisia ja tyytyväisiä asemastaan. Heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin Suomen kansalaisilla. Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. Tänä päivänä välttämättä ei tiedetä mitä romanien historia Suomessa on pitänyt sisällään. Jotta voidaan ymmärtää tätä päivää, täytyy tuntea historiaa. Historian tapahtumat vaikuttavat siihen, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat asioista eri tilanteissa. Kun papinkirjassa oli merkintä mustalainen, suomalaisen yhteiskunnan ovet pysyivät suljettuina. Suomeen romanit saapuivat 1500-luvun alkupuoliskolla. Vastaanotto tälle uudelle ja oudollekin kansalle ei ollut mitä mainioin. Kirkon kanta romaneihin oli menneinä vuosisatoina jyrkän kielteinen. Arkkipiispa Laurentius Petri antoi vuonna 1560 määräyksen, ettei papit saaneet olla missään tekemisissä romanien kanssa. He eivät saaneet kastaa heidän lapsiaan saati siunata vainajia haudan le-

2 252 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 253 poon. Tuolloin myös sairaanhoito oli pitkälti kirkon käsissä, joten myös nämä toimenpiteet jäivät suurilta osin romaneilta saamatta. Väinö Lindberg Luottamus viranomaisiin on romanien kohdalla karisseet jo vuosisatoja sitten. Ruotsin valtakunnassa määrättiin ns. hirttolaki, jossa kaikki romanit määrättiin poistumaan maasta vuoden ja yhden päivän kuluessa. Määräajan umpeutumisen jälkeen maassa tavatut romanimiehet sai hirttää ilman oikeudenkäyntiä ja naiset ja lapset ajaa valtakunnan rajan yli. Lain mahdollistama teloitus ilman oikeudenkäyntiä oli ristiriidassa Ruotsissa jo tuolloin vallinneiden oikeusvaltion periaatteiden kanssa, eikä kyseistä hirvittävää lakia ilmeisesti sovellettu koskaan käytäntöön. Laki oli voimassa vuoteen 1748 saakka. Toisaalta, kun romaneja vaihtoehtoisesti tuomittiin pakkotyöhön, oli se monessa tapauksessa melkein sama tuomio. Vielä 1970-luvulla oli tilanteita, jossa tuli esille virkavallan suhtautuminen romaneihin. Jos osapuolina esim. autokolarissa oli sekä romaneita että pääväestön edustajia, yleensä romanit eivät kutsuneet paikalle poliisia. Vaikka olisivat olleet oikeassa, he pelkäsivät, että poliisi kuitenkin syytää syyt mustalaisten niskaan. Sitä vaan tyydyttiin kohtaloon ja hyväksyttiin asia ilman virkavaltaa. Osa romaneista vietti kiertolaiselämää 1960-luvun lopulle asti. Kaikki omaisuus oli hevosrattailla ja vakinaista asuinpaikkaa ei ollut. Oltiin riippuvaisia hyväsydämisistä talon isännistä ja emännistä. Feija Grönfors, eli paremmin Porttilan Feijana tunnettu muisteli kiertolaiselämää Elämä ja Valo -lehdessä (4/1996). Kyhäsimme puiden oksista ja risuista havumajoja. Niissä me nukuimme. Pihalla saattoi olla suuri nuotio, jonka äärellä suuri joukko romaneita lämmitteli. Ajat muuttuivat hiukan paremmiksi ja siirryimme havumajoista autioille metsätiloille. Valoisampi aika oli kaikesta huolimatta alkamassa. Naiset virkkailivat pitsejä ja tekivät muita käsitöitä. Miehet kupari-, pelti- ja tinurintöitä. Jotkut teroittivat veitsiä ja hevoskaupatkin alkoivat sujua. Alkuaikoina oli joillakin sirkuselämiä mukanaan. He tanssivat, lauloivat ja soittivat tiensä pääväestön sydämiin. Romaniväestön olosuhteiden muutosvaiheet Väinö Lindbergin elämä alkoi Hämeenlinnassa vuonna Heidän kotinsa kulki siellä missä he kulloinkin olivat, talvella reessä ja kesällä kärryissä. Väinö muistaa ankarat talvipakkaset ja kahisevat heinät reen pohjalla. - Ne lämmittivät ihmisiä, ja niitä annettiin ruuaksi hevoselle. Reessä oli myös jonkinlainen täkki äidin ja meidän lasten peitteenä. Kaukaisissa muistikuvissa Väinö näkee isänsä kävelevän hevosen rinnalla tai seisovan takana reen jalaksilla. Kovalla pakkasella Väinö muistaa isänsä vetäneen villasukat lämmikkeeksi saappaiden päälle. - Niissä ankarissa olosuhteissa kaksivuotias pikkuveljeni Gunnar kuoli aivokalvontulehdukseen. Paljon oli taloja, joissa ovet pistettiin säppiin ja usutettiin koirat kannoille. Kerran koira puri Väinöä talon rappusilla oikein kunnolla. - Pelkään koiria vielä tänäkin päivänä. Romanit liikkuivat yleensä tutuilla alueilla ja he tiesivät talot, joissa vastaanotto oli ystävällistä. Romanit ovat selviytyjiä Romaniväestö oli tärkeä osa suomalaista maatalousyhteiskuntaa. Sotavuosina romanit olivat erityisen tarpeellinen, liikkuva työvoimareservi tutuissa taloissa, joissa käytiin sukukunnittain. Maatiloilla oli huutava pula työvoimasta, koska miehet olivat rintamalla. Ennen sotia noin 95 % romaneista kulkivat maaseudulla. Kiertävien romanien tärkein toimeentulolähde oli hevoskauppa ja hevosten sairauksien hoitaminen. - Tarvittaessa osallistuttiin myös talojen töihin ruoka- ja yösijapalkalla. Miehet valmistivat myös suitsia ja päitsiä,

3 254 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 255 tinasivat kahvipannuja ja tekivät erilaisia tarvekaluja, kuten vispilöitä ja peltiastioita. Naiset virkkasivat pitsejä, valmistivat koristeellisia tekstiilejä tai koristekukkasia paperista. - Näitä he kaupustelivat ja hankkivat perheelle ruokaa. Näiden lisäksi myös naisten povaaminen oli yhtä arvostettua kuin miesten hevoskauppa. Naiset pitivät korttipakkaa vyötäröllä tupsuilla koristetussa samettipussissa, jossa säilytettiin myös perheen rahoja. - Olen joskus rohjennut sanoa, että romanit ovat maailman parhaita selviytyjiä. Jonkin valtavan elämisen voiman on täytynyt kantaa ihmisiä eteenpäin kurjissa oloissa, joissa romaniväestö on elänyt ja joissa se elää tälläkin hetkellä eri puolilla Eurooppaa. Romanien on ollut pakko sopeutua ainaiseen puutteeseen, kylmään, pelkoihin ja olemassaolon taisteluun. Vastoinkäymiset on opittu hyväksymään osana elämää. He eivät antaneet periksi. - Jos meitä esimerkiksi ei otettu yöksi johonkin taloon, saatoimme kuitenkin päästä nukkumaan talon lämpimään saunaan, kun pyysimme. Osasimme olla tyytyväisiä siihen vähään mitä saimme. Romanien ja virkavallan suhde Romanityöntekijöitä Evankelistakodilla Vilppulassa lokakuussa Väinö Lindberg äärimmäisenä vasemmalla ja Väinön isä, Roope, äärimmäisenä oikealla. Romanien ja poliisien välillä vallitsi Väinön lapsuuden aikoihin ristiriitainen suhde. Toisaalta poliiseja pelättiin irtolaislain takia, toisaalta poliisien apua tarvittiin. - Kun esimerkiksi joku romaniväestöstä kuoli, siitä ilmoitettiin sen seudun poliisille, jossa vainajan sukulaisten tiedettiin oleskelevan. Poliisi vei viestin omaisille. Poliisilta saatiin myös tieto siitä, missä sotasairaalassa omaiset voivat käydä katsomassa haavoittuneita sukulaisiaan. Tiedotus toimi hyvin, vaikka poliiseja oli vähän. Poliiseja romanit pelkäsivät vuoden 1936 sosiaalilain takia. Mikäli työkykyinen henkilö vietti kiertelevää elämää, kerjäsi tai salli lastensa kerjätä tai muutoin hankki tuloja hyvien tapojen vastaisilla tai siveellisesti hylättävillä keinoilla, häntä vastassa oli irtolaislaki, jonka tulkitseminen jäi paikallisten poliisi- ja huoltoviranomaisten tehtäväksi. - Sosiaalilain irtolaispykälien perusteella romanimiehiä otettiin kiinni etenkin sotavuosina. Meidän piti kulkiessamme välttää isompia paikkoja, joissa oli vaara kohdata viranomaisia. Romanit elivät Väinön lapsuudessa yhteiskunnan ulkopuolella. Arviolta 90 % heistä oli luku- ja kirjoitustaidottomia. He eivät osanneet eivätkä uskaltaneet vaatia oikeuksiaan eivätkä vastustaa mielivaltaa. Väinön lapsuudenmuistoissa on asioita, joista on aina vaiettu. Ne koskevat romanien pakkotyöleirejä, eräänlaisia keskitysleirejä. - Muistan kun isä oli lähtenyt veljiensä Oton ja Oskarin kanssa Tampereen markkinoille hevoskaupoille. Miehet viipyivät, ja lopulta saimme tietää, että heidät oli otettu kiinni. He olivat joutuneet säilöön. Väinön äiti, Anni, lähti heti tiedon saatuaan Tampereelle mukanaan Väinö ja hänen nuorempi veli Otto. He saapuivat Tampereelle illalla ja viettivät yönsä poliisiputkan lattialla odottaen seuraavan päivän tapaamista isän kanssa. - Tavattuamme heidät aamulla, isäni ja muut pidätetyt romanimiehet vietiin Kihniöön Aitonevalle. Seurasimme heitä sinne. Aitonevalle oli perustettu Erikoistyöleiri 6 miehille, joita viranomaiset pitivät työtä kaihtavina. - Romanimiehet pidätettiin irtolaislain perusteella, vaikka he olivat markkinoilla harjoittamassa elinkeinoaan ja hankkimassa toimeentuloa perheilleen. Kyseessä ei ollut irtolaisuus, kuten lakia silloin epäoikeudenmukaisesti tulkittiin. Rangaistusvangit, työvelvolliset ja venäläiset sotavangit nostivat Aitonevalla turvetta. He kaivoivat ojia tai keräsivät, käänsivät ja kantoivat turvetta paareilla. - Aitonevan lähettyville oli asettunut useita pakkotyövangeiksi joutuneiden romanimiesten perheitä, jotka auttoivat toinen toistaan. Oli kesäaika, mutta koskaan en ole nähnyt nälkää niin kuin sinä kesänä. Kerran Väinö oli jostakin syystä päässyt vankileirin sisäpuolelle. Hän muistaa kun miehet tuotiin hökkeliin, jossa he saivat päivän ruoka-annoksensa. - Isä otti minut jalkojensa väliin ja aikoi antaa minulle oman ruoka-annoksensa, mutta vartija otti minut kovakouraisesti pois ja sanoi: Syö mustalainen ite ruo-

4 256 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 257 kas, että jaksa kuokkia. Aitonevalta Väinön mieleen porautui eräs syvä eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Väinön isän Roopen veljenpoika Valde Lindeman oli haavoittunut sodassa ja hän tuli toipilaslomalla Aitonevalle tapaamaan perhettään. - Hänen isänsä oli syyttömänä vankina pakkotyöleirillä kolme metriä korkean piikkilanka-aidan takana, ja isänmaata puolustamassa ollut haavoittunut poika seisoi siteissään aidan toisella puolella. Väinö on myöhemmin miettinyt, kuinka yleisesti edes tiedettiin, että sotakelpoiset romanimiehet taistelivat rintamalla muiden suomalaisten kanssa ja antoivat isänmaalle oman kalliin uhrinsa. - Aseveljet sen tiesivät, mutta kuinka laajalle se tieto levisi? Myöhemmin selvisi, että sodissa oli mukana silloisesta romanista ainakin 300 romanimiestä, joista kaatui noin Suomen juutalaiset saivat sankarihautansa jo sota-aikana, mutta romanit vasta 60 vuotta sotien päättymisen jälkeen. Romanisotaveteraanien muistomerkki paljastettiin Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä Koulu ja työ Vuonna 2012 julkaistu elämänkertakirja Väinön elämästä. Kirjoittajana Väinön lisäksi Tuovi Putkonen. Kirjan julkaisi Suomen Kirjallisuuden Seura. Koulunkäynti oli Väinölle usein ylivoimaisen vaikeaa. Väinö oli vanhin lapsista, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että hänen piti jäädä hoitamaan nuorempia sisaruksia, kun isä ja äiti lähtivät hankkimaan elatusta, eli kaupustelemaan. Tämän vuoksi poissaoloja koulusta kertyi paljon, ja sehän tietysti heijastui koulumenestykseen ja koulussa viihtymiseen. - En usko, että minulla oli varsinaisia oppimisvaikeuksia, mutta häpeä huonoista vaatteista, koulukiusaaminen ja rehtorin väkivaltaisuus herättivät vastenmielisyyden koko koulua kohtaan. Väinö ei koskaan unohda nöyryytystä, jonka hän koki, kun yrittivät isänsä Roopen kanssa päästä töihin hätäaputietyömaalle Pernajan Sarvilahden suoralle. - Meitä ei otettu, ei haluttu ottaa. Jos työnjohtajalla olisi ollut hyvää tahtoa, hän olisi voinut sanoa, että tuossa on harava ja lapio. Kun kilometritehtaallekaan ei kelvattu töihin, syntyi ajatus: Tehkööt sellaiset työt vastaisuudessa ne, jotka ovat hätäaputietyömaat keksineetkin! Myönteiset ja kielteiset asenteet muotoutuvat vähitellen pienistä asioista. Eriarvoisuuden kokemus toistuu uudestaan ja uudestaan ja kovettaa mieltä, ja eriarvoisuuden kahleista on vaikea päästä. - Vaatii paljon, että tavoittaa terveen itsetunnon ja kokee itsensä ainutkertaisena ja arvokkaana, kuten meistä jokainen on. Väinö sai ensimmäisen työpaikkansa Östra Nylandin kirjapainossa Loviisassa. 14-vuotiaalle pojalle se oli raskasta työtä. - Ajelin polkupyörällä talvipakkasella huonoissa vaatteissani ympäri kaupunkia jakaen laskuja ja Östra Nyland -lehtinippuja. Tämän työn lisäksi Väinö alkoi keräämään romuja. Hän kiersi kaatopaikkoja keräten kuparijohtoja ja kaikkea, minkä tiesi kelpaavaksi myyntiin. - Rahoilla hankittiin perheelle senpäiväinen leipä. Koulunkäynnin vastenmielisyydestä huolimatta 16-vuotias Väinö aloitti opinnot Santalan vapaakirkollisessa kansanopistossa Hangossa. Hän opiskeli ensin kansanopistossa ja sen jälkeen oppilaitoksen kansankorkeakoululinjalla teologiset opinnot vuosina Olin pikkuinen poika Santalaan mennessäni, enkä paljon suurempi sieltä pois lähtiessäni. Santalassa viettämäni kolme vuotta antoivat pohjan koko elämälleni, Väinö Lindberg toteaa. Tämän jälkeen Väinö työskenteli ennen armeijapalvelusta Heinolan vapaaseurakunnassa ja armeijan jälkeen Turun vapaaseurakunnan maakuntalähettinä. - Minulla on Suomen Vapaakirkon pastorin valtakirja ja pappisvihkimyksen ansiosta voin suorittaa kirkollisia toimituksia myös luterilaisessa kirkossa. Seurakuntavastuiden jälkeen Väinö työskenteli pari vuotta huonekalumyyjänä, jonka jälkeen hänen askeleensa johdattautui ilmeisesti ensimmäisenä romanina tullilaitoksen palvelukseen. - Siellä vierähti seuraavat 18 vuotta. Kokemus leirielämästä Kiertäminen ja leirielämä olivat jääneet Väinön perheeltä jo kauan sitten. Seikkailuhaluisena nuorukaisena Väinö kuitenkin vietti yhden kesän leirioloissa Riihimäellä. - Se oli aikaa, jolloin romanit kulkivat kesäisin markkinoilta markkinoille. Romanit asuivat teltoissa. Naiset pesivät pyykkiä järven rannalla ja levittivät ne pensaiden päälle kuivumaan. Naiset kävivät kaupustelemassa ja kerjäämässä. - Kun he palasivat ruokakassien kanssa, kaikki mitä oli saatu, koottiin yhteen ja jaettiin muiden kanssa. Sillä tavalla koettiin elämän arjessa voimakas yhteisöllisyyden tunne.

5 258 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 259 Miehet rakensivat teltat taipuisista puista, esimerkiksi nuorista koivuista tai pajuista. Ne asetettiin kahteen vastakkaiseen riviin maahan, jonka jälkeen ne taivutettiin toisiaan kohti ja punottiin kiinni. Tämän jälkeen tukirakenteet katettiin erilaisilla peitteillä, kuten saamelaisten kodat. - Meidän teltat olivat vain pyöreitä ja matalia. Tervalla kyllästetyt viljasäkit olivat hyviä ja haluttuja katteita, koska ne eivät läpäisseet vettä. Joillakin perheillä oli tapana käyttää teltan tukipuuna kärryn aisoja. Aisat kiinnitettiin puuhun niin, että ne pysyivät vaakatasossa, ja teltta rakennettiin ja katettiin aisojen päälle. Väinöllä on tallella dokumentti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, joka oli annettu Helsingissä Se kertoo karua kieltään siitä, että Anni ja Roope olivat puutteensa keskellä menneet pyytämään Loviisan sosiaalilautakunnalta polttopuita. - He olivat saaneet halkomotin, mutta kaupunki oli vaatinut maksamaan sen takaisin. Heillä ei olut rahaa millä maksaa. Sosiaalilautakunnan päätöksellä asia vietiin hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että koska rahoja ei saada perittyä työkyvyttömältä Robert Lindbergiltä, asia raukeaa. Tähän Loviisan kaupunki ei kuitenkaan tyytynyt, vaan vei asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Siellä määrättiin, että lääninhallituksen kyseisessä asiassa tekemä päätös jää voimaan ja että asian käsittely päättyy tähän. - Sellaista oli avustustoiminta 1950-luvulla. Romaniväestö ei uskaltanut pyytää avustuksia, koska ne vaadittiin maksamaan takaisin. Oli myös vallalla sellainen henki, että sosiaaliapuun turvautuvia romaneja pidettiin ikään kuin alemman kastin hinduina. Taustalla oli lasten menettämisen ja pakkotyöhön joutumisen pelko. Romaniväestön kohtelu oli ristiriitaista. Toisaalta lasten odotettiin käyvän koulua, mutta toisaalta taas romaneja syrjittiin asuntojen ja työpaikkojen haussa. - Kun papinkirjassa oli merkintä mustalainen, suomalaisen yhteiskunnan ovet pysyivät suljettuina. Romanipolitiikka Vuonna 1972 Väinö sai yllättävä puhelinsoiton Voitto Ahlgrenilta. Hän kysyi voisiko ehdottaa Väinöä jäseneksi Mustalaisasiain neuvottelukuntaan. - Siitä alkoi sarkani romanipolitiikassa. Nyt olen romaniasiain neuvottelukunnan pitkäaikaisin jäsen ja sen varapuheenjohtaja. Romanipolitiikkaa voisi verrata pellonraivaukseen. Kaikki piti alkaa alusta. Komiteamietintö romanien asuntokysymyksestä valmistui vuoden 1973 lopulla. Päättäväisen toiminnan tuloksena vuoden 1975 tammikuussa eduskuntakäsittelyyn tuli hallituksen esitys laiksi romaniväestön asunto-olojen parantamiseksi, ja elokuussa 1975 se hyväksyttiin. - Lailla oli kauaskantoinen merkitys romaneille. Lain mukaan romaneille myönnettiin pitkäaikaisia asuntolainoja. Kunnat olivat kuitenkin nihkeitä. Asenteet ja ennakkoluulot olivat lujassa. - Mustalaisia ei haluttu kuntaan asumaan, ja monen mielestä paras romani oli se, joka ei jää paikoilleen. Monet päättäjät katsoivat, että romaniväestön vaikeudet olivat heidän omaa syytään. Romanipolitiikkaa on Suomessa viety virallisesti kirjoihin ja kansiin noin viidenkymmenen vuoden välein. Väinö Lindberg sai olla mukana, kun Sosiaali- ja terveysministeriö teetti romanipolitiikan strategioista selvityksen, joka julkaistiin vuonna Väinö toimi selvitysmiehenä yhdessä valtiotieteiden tohtori Kyösti Suonojan kanssa keväällä Minulla oli työhuone sosiaali- ja terveysministeriössä Bulevardilla. Monta kertaa ihmettelin, miten minun kaltaisellani kivijalan kasvatilla, joka lapsena kulki rikkinäisissä housuissa, oli hallussaan avaimet niille käytäville. Selvityksessä todettiin, että todellisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa on vielä puolitiessä ja että romaniväestön asema on heikko johtuen puutteellisesta koulutuksesta, syrjinnästä ja ennakkoluuloista. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi selvityksessä ehdotettiin romanilasten koulutuksen kehittämistä, valtaväestön ennakkoluulojen vähenemiseen vaikuttamista ja viranomaisten täydennyskoulutusta romaneja koskevissa asioissa. - Monet esittämistämme romanipolitiikan peruslinjauksista ja kehittämisehdotuksista ovat toteutuneet ja monet ovat saaneet jatkoa Romaniasian neuvottelukunnan Romanipoliittisessa ohjelmassa, ROMPO:ssa, joka luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle joulukuussa Päättäväisen työn tuloksena neuvottelukuntaan avautui tie romanijärjestöille ja Elämä ja Valo ry. sai mahdollisuuden olla mukana hengellisen kentän lisäksi vaikuttamassa myös romanipolitiikassa. Lähteet: Putkonen, Tuovi & Lindberg, Väinö 2012: Kärrypoluilta punaisille matoille. Helsinki: SKS EV-lehden artikkelit Elämä ja Valo ry:n arkisto Väinö Lindbergin haastattelu Vuonna 2002 Väinö Lindbergille myönnettiin sosiaalineuvoksen nimi ja arvo.

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

[;e ~c. lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen. Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS. Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506 päätöksestä.

[;e ~c. lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen. Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS. Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506 päätöksestä. ;,,;" r; ;!, [;e c, \ r:. V\ - luu...} ", i.. SAA Muutoksen lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen P U I 25-09- 2003 4 Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström 1.2.2010 Dnro 3741/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström KIRKKOHERRAN TOIMINTA TURVAPAIKKA-ASIOISSA 1 KIRJOITUS Kantelija osoitti

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

ps. Ihan kaikkea kerhossa tehtyä ei saatu mahdutettua tähän lehteen Kuvassa Katja ja Aada työstävät lehteä

ps. Ihan kaikkea kerhossa tehtyä ei saatu mahdutettua tähän lehteen Kuvassa Katja ja Aada työstävät lehteä Eläinuutiset on kolmen myrskyläläisen neitosen aikaansaannos. Lehteä on työstetty syksyn 2012 aikana Ampun 4H yhdistyksen Elukka kerhossa osana Heppa hanketta (ks. Rahoittajat etusivulla). Kymmenen kerhokerran

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010 Kevättuutti 2010 PÄÄKIRJOlTUS Kesää edeltaviä hajanaisia ajatuksia Vaikkei kesän olemassaoloa juurikaan näinä aikoina pysty hahmottamaan tämän lumenpaljouden keskellä, yksi asia kuitenkin kertoo kesän

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot