Tänä päivänä romanit Suomessa saavat olla onnellisia ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tänä päivänä romanit Suomessa saavat olla onnellisia ja"

Transkriptio

1 8 Kuinka historia on muokannut romaneita? Rainer Lindeman Isoisän aikaan Tänä päivänä romanit Suomessa saavat olla onnellisia ja tyytyväisiä asemastaan. Heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin Suomen kansalaisilla. Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. Tänä päivänä välttämättä ei tiedetä mitä romanien historia Suomessa on pitänyt sisällään. Jotta voidaan ymmärtää tätä päivää, täytyy tuntea historiaa. Historian tapahtumat vaikuttavat siihen, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat asioista eri tilanteissa. Kun papinkirjassa oli merkintä mustalainen, suomalaisen yhteiskunnan ovet pysyivät suljettuina. Suomeen romanit saapuivat 1500-luvun alkupuoliskolla. Vastaanotto tälle uudelle ja oudollekin kansalle ei ollut mitä mainioin. Kirkon kanta romaneihin oli menneinä vuosisatoina jyrkän kielteinen. Arkkipiispa Laurentius Petri antoi vuonna 1560 määräyksen, ettei papit saaneet olla missään tekemisissä romanien kanssa. He eivät saaneet kastaa heidän lapsiaan saati siunata vainajia haudan le-

2 252 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 253 poon. Tuolloin myös sairaanhoito oli pitkälti kirkon käsissä, joten myös nämä toimenpiteet jäivät suurilta osin romaneilta saamatta. Väinö Lindberg Luottamus viranomaisiin on romanien kohdalla karisseet jo vuosisatoja sitten. Ruotsin valtakunnassa määrättiin ns. hirttolaki, jossa kaikki romanit määrättiin poistumaan maasta vuoden ja yhden päivän kuluessa. Määräajan umpeutumisen jälkeen maassa tavatut romanimiehet sai hirttää ilman oikeudenkäyntiä ja naiset ja lapset ajaa valtakunnan rajan yli. Lain mahdollistama teloitus ilman oikeudenkäyntiä oli ristiriidassa Ruotsissa jo tuolloin vallinneiden oikeusvaltion periaatteiden kanssa, eikä kyseistä hirvittävää lakia ilmeisesti sovellettu koskaan käytäntöön. Laki oli voimassa vuoteen 1748 saakka. Toisaalta, kun romaneja vaihtoehtoisesti tuomittiin pakkotyöhön, oli se monessa tapauksessa melkein sama tuomio. Vielä 1970-luvulla oli tilanteita, jossa tuli esille virkavallan suhtautuminen romaneihin. Jos osapuolina esim. autokolarissa oli sekä romaneita että pääväestön edustajia, yleensä romanit eivät kutsuneet paikalle poliisia. Vaikka olisivat olleet oikeassa, he pelkäsivät, että poliisi kuitenkin syytää syyt mustalaisten niskaan. Sitä vaan tyydyttiin kohtaloon ja hyväksyttiin asia ilman virkavaltaa. Osa romaneista vietti kiertolaiselämää 1960-luvun lopulle asti. Kaikki omaisuus oli hevosrattailla ja vakinaista asuinpaikkaa ei ollut. Oltiin riippuvaisia hyväsydämisistä talon isännistä ja emännistä. Feija Grönfors, eli paremmin Porttilan Feijana tunnettu muisteli kiertolaiselämää Elämä ja Valo -lehdessä (4/1996). Kyhäsimme puiden oksista ja risuista havumajoja. Niissä me nukuimme. Pihalla saattoi olla suuri nuotio, jonka äärellä suuri joukko romaneita lämmitteli. Ajat muuttuivat hiukan paremmiksi ja siirryimme havumajoista autioille metsätiloille. Valoisampi aika oli kaikesta huolimatta alkamassa. Naiset virkkailivat pitsejä ja tekivät muita käsitöitä. Miehet kupari-, pelti- ja tinurintöitä. Jotkut teroittivat veitsiä ja hevoskaupatkin alkoivat sujua. Alkuaikoina oli joillakin sirkuselämiä mukanaan. He tanssivat, lauloivat ja soittivat tiensä pääväestön sydämiin. Romaniväestön olosuhteiden muutosvaiheet Väinö Lindbergin elämä alkoi Hämeenlinnassa vuonna Heidän kotinsa kulki siellä missä he kulloinkin olivat, talvella reessä ja kesällä kärryissä. Väinö muistaa ankarat talvipakkaset ja kahisevat heinät reen pohjalla. - Ne lämmittivät ihmisiä, ja niitä annettiin ruuaksi hevoselle. Reessä oli myös jonkinlainen täkki äidin ja meidän lasten peitteenä. Kaukaisissa muistikuvissa Väinö näkee isänsä kävelevän hevosen rinnalla tai seisovan takana reen jalaksilla. Kovalla pakkasella Väinö muistaa isänsä vetäneen villasukat lämmikkeeksi saappaiden päälle. - Niissä ankarissa olosuhteissa kaksivuotias pikkuveljeni Gunnar kuoli aivokalvontulehdukseen. Paljon oli taloja, joissa ovet pistettiin säppiin ja usutettiin koirat kannoille. Kerran koira puri Väinöä talon rappusilla oikein kunnolla. - Pelkään koiria vielä tänäkin päivänä. Romanit liikkuivat yleensä tutuilla alueilla ja he tiesivät talot, joissa vastaanotto oli ystävällistä. Romanit ovat selviytyjiä Romaniväestö oli tärkeä osa suomalaista maatalousyhteiskuntaa. Sotavuosina romanit olivat erityisen tarpeellinen, liikkuva työvoimareservi tutuissa taloissa, joissa käytiin sukukunnittain. Maatiloilla oli huutava pula työvoimasta, koska miehet olivat rintamalla. Ennen sotia noin 95 % romaneista kulkivat maaseudulla. Kiertävien romanien tärkein toimeentulolähde oli hevoskauppa ja hevosten sairauksien hoitaminen. - Tarvittaessa osallistuttiin myös talojen töihin ruoka- ja yösijapalkalla. Miehet valmistivat myös suitsia ja päitsiä,

3 254 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 255 tinasivat kahvipannuja ja tekivät erilaisia tarvekaluja, kuten vispilöitä ja peltiastioita. Naiset virkkasivat pitsejä, valmistivat koristeellisia tekstiilejä tai koristekukkasia paperista. - Näitä he kaupustelivat ja hankkivat perheelle ruokaa. Näiden lisäksi myös naisten povaaminen oli yhtä arvostettua kuin miesten hevoskauppa. Naiset pitivät korttipakkaa vyötäröllä tupsuilla koristetussa samettipussissa, jossa säilytettiin myös perheen rahoja. - Olen joskus rohjennut sanoa, että romanit ovat maailman parhaita selviytyjiä. Jonkin valtavan elämisen voiman on täytynyt kantaa ihmisiä eteenpäin kurjissa oloissa, joissa romaniväestö on elänyt ja joissa se elää tälläkin hetkellä eri puolilla Eurooppaa. Romanien on ollut pakko sopeutua ainaiseen puutteeseen, kylmään, pelkoihin ja olemassaolon taisteluun. Vastoinkäymiset on opittu hyväksymään osana elämää. He eivät antaneet periksi. - Jos meitä esimerkiksi ei otettu yöksi johonkin taloon, saatoimme kuitenkin päästä nukkumaan talon lämpimään saunaan, kun pyysimme. Osasimme olla tyytyväisiä siihen vähään mitä saimme. Romanien ja virkavallan suhde Romanityöntekijöitä Evankelistakodilla Vilppulassa lokakuussa Väinö Lindberg äärimmäisenä vasemmalla ja Väinön isä, Roope, äärimmäisenä oikealla. Romanien ja poliisien välillä vallitsi Väinön lapsuuden aikoihin ristiriitainen suhde. Toisaalta poliiseja pelättiin irtolaislain takia, toisaalta poliisien apua tarvittiin. - Kun esimerkiksi joku romaniväestöstä kuoli, siitä ilmoitettiin sen seudun poliisille, jossa vainajan sukulaisten tiedettiin oleskelevan. Poliisi vei viestin omaisille. Poliisilta saatiin myös tieto siitä, missä sotasairaalassa omaiset voivat käydä katsomassa haavoittuneita sukulaisiaan. Tiedotus toimi hyvin, vaikka poliiseja oli vähän. Poliiseja romanit pelkäsivät vuoden 1936 sosiaalilain takia. Mikäli työkykyinen henkilö vietti kiertelevää elämää, kerjäsi tai salli lastensa kerjätä tai muutoin hankki tuloja hyvien tapojen vastaisilla tai siveellisesti hylättävillä keinoilla, häntä vastassa oli irtolaislaki, jonka tulkitseminen jäi paikallisten poliisi- ja huoltoviranomaisten tehtäväksi. - Sosiaalilain irtolaispykälien perusteella romanimiehiä otettiin kiinni etenkin sotavuosina. Meidän piti kulkiessamme välttää isompia paikkoja, joissa oli vaara kohdata viranomaisia. Romanit elivät Väinön lapsuudessa yhteiskunnan ulkopuolella. Arviolta 90 % heistä oli luku- ja kirjoitustaidottomia. He eivät osanneet eivätkä uskaltaneet vaatia oikeuksiaan eivätkä vastustaa mielivaltaa. Väinön lapsuudenmuistoissa on asioita, joista on aina vaiettu. Ne koskevat romanien pakkotyöleirejä, eräänlaisia keskitysleirejä. - Muistan kun isä oli lähtenyt veljiensä Oton ja Oskarin kanssa Tampereen markkinoille hevoskaupoille. Miehet viipyivät, ja lopulta saimme tietää, että heidät oli otettu kiinni. He olivat joutuneet säilöön. Väinön äiti, Anni, lähti heti tiedon saatuaan Tampereelle mukanaan Väinö ja hänen nuorempi veli Otto. He saapuivat Tampereelle illalla ja viettivät yönsä poliisiputkan lattialla odottaen seuraavan päivän tapaamista isän kanssa. - Tavattuamme heidät aamulla, isäni ja muut pidätetyt romanimiehet vietiin Kihniöön Aitonevalle. Seurasimme heitä sinne. Aitonevalle oli perustettu Erikoistyöleiri 6 miehille, joita viranomaiset pitivät työtä kaihtavina. - Romanimiehet pidätettiin irtolaislain perusteella, vaikka he olivat markkinoilla harjoittamassa elinkeinoaan ja hankkimassa toimeentuloa perheilleen. Kyseessä ei ollut irtolaisuus, kuten lakia silloin epäoikeudenmukaisesti tulkittiin. Rangaistusvangit, työvelvolliset ja venäläiset sotavangit nostivat Aitonevalla turvetta. He kaivoivat ojia tai keräsivät, käänsivät ja kantoivat turvetta paareilla. - Aitonevan lähettyville oli asettunut useita pakkotyövangeiksi joutuneiden romanimiesten perheitä, jotka auttoivat toinen toistaan. Oli kesäaika, mutta koskaan en ole nähnyt nälkää niin kuin sinä kesänä. Kerran Väinö oli jostakin syystä päässyt vankileirin sisäpuolelle. Hän muistaa kun miehet tuotiin hökkeliin, jossa he saivat päivän ruoka-annoksensa. - Isä otti minut jalkojensa väliin ja aikoi antaa minulle oman ruoka-annoksensa, mutta vartija otti minut kovakouraisesti pois ja sanoi: Syö mustalainen ite ruo-

4 256 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 257 kas, että jaksa kuokkia. Aitonevalta Väinön mieleen porautui eräs syvä eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Väinön isän Roopen veljenpoika Valde Lindeman oli haavoittunut sodassa ja hän tuli toipilaslomalla Aitonevalle tapaamaan perhettään. - Hänen isänsä oli syyttömänä vankina pakkotyöleirillä kolme metriä korkean piikkilanka-aidan takana, ja isänmaata puolustamassa ollut haavoittunut poika seisoi siteissään aidan toisella puolella. Väinö on myöhemmin miettinyt, kuinka yleisesti edes tiedettiin, että sotakelpoiset romanimiehet taistelivat rintamalla muiden suomalaisten kanssa ja antoivat isänmaalle oman kalliin uhrinsa. - Aseveljet sen tiesivät, mutta kuinka laajalle se tieto levisi? Myöhemmin selvisi, että sodissa oli mukana silloisesta romanista ainakin 300 romanimiestä, joista kaatui noin Suomen juutalaiset saivat sankarihautansa jo sota-aikana, mutta romanit vasta 60 vuotta sotien päättymisen jälkeen. Romanisotaveteraanien muistomerkki paljastettiin Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä Koulu ja työ Vuonna 2012 julkaistu elämänkertakirja Väinön elämästä. Kirjoittajana Väinön lisäksi Tuovi Putkonen. Kirjan julkaisi Suomen Kirjallisuuden Seura. Koulunkäynti oli Väinölle usein ylivoimaisen vaikeaa. Väinö oli vanhin lapsista, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että hänen piti jäädä hoitamaan nuorempia sisaruksia, kun isä ja äiti lähtivät hankkimaan elatusta, eli kaupustelemaan. Tämän vuoksi poissaoloja koulusta kertyi paljon, ja sehän tietysti heijastui koulumenestykseen ja koulussa viihtymiseen. - En usko, että minulla oli varsinaisia oppimisvaikeuksia, mutta häpeä huonoista vaatteista, koulukiusaaminen ja rehtorin väkivaltaisuus herättivät vastenmielisyyden koko koulua kohtaan. Väinö ei koskaan unohda nöyryytystä, jonka hän koki, kun yrittivät isänsä Roopen kanssa päästä töihin hätäaputietyömaalle Pernajan Sarvilahden suoralle. - Meitä ei otettu, ei haluttu ottaa. Jos työnjohtajalla olisi ollut hyvää tahtoa, hän olisi voinut sanoa, että tuossa on harava ja lapio. Kun kilometritehtaallekaan ei kelvattu töihin, syntyi ajatus: Tehkööt sellaiset työt vastaisuudessa ne, jotka ovat hätäaputietyömaat keksineetkin! Myönteiset ja kielteiset asenteet muotoutuvat vähitellen pienistä asioista. Eriarvoisuuden kokemus toistuu uudestaan ja uudestaan ja kovettaa mieltä, ja eriarvoisuuden kahleista on vaikea päästä. - Vaatii paljon, että tavoittaa terveen itsetunnon ja kokee itsensä ainutkertaisena ja arvokkaana, kuten meistä jokainen on. Väinö sai ensimmäisen työpaikkansa Östra Nylandin kirjapainossa Loviisassa. 14-vuotiaalle pojalle se oli raskasta työtä. - Ajelin polkupyörällä talvipakkasella huonoissa vaatteissani ympäri kaupunkia jakaen laskuja ja Östra Nyland -lehtinippuja. Tämän työn lisäksi Väinö alkoi keräämään romuja. Hän kiersi kaatopaikkoja keräten kuparijohtoja ja kaikkea, minkä tiesi kelpaavaksi myyntiin. - Rahoilla hankittiin perheelle senpäiväinen leipä. Koulunkäynnin vastenmielisyydestä huolimatta 16-vuotias Väinö aloitti opinnot Santalan vapaakirkollisessa kansanopistossa Hangossa. Hän opiskeli ensin kansanopistossa ja sen jälkeen oppilaitoksen kansankorkeakoululinjalla teologiset opinnot vuosina Olin pikkuinen poika Santalaan mennessäni, enkä paljon suurempi sieltä pois lähtiessäni. Santalassa viettämäni kolme vuotta antoivat pohjan koko elämälleni, Väinö Lindberg toteaa. Tämän jälkeen Väinö työskenteli ennen armeijapalvelusta Heinolan vapaaseurakunnassa ja armeijan jälkeen Turun vapaaseurakunnan maakuntalähettinä. - Minulla on Suomen Vapaakirkon pastorin valtakirja ja pappisvihkimyksen ansiosta voin suorittaa kirkollisia toimituksia myös luterilaisessa kirkossa. Seurakuntavastuiden jälkeen Väinö työskenteli pari vuotta huonekalumyyjänä, jonka jälkeen hänen askeleensa johdattautui ilmeisesti ensimmäisenä romanina tullilaitoksen palvelukseen. - Siellä vierähti seuraavat 18 vuotta. Kokemus leirielämästä Kiertäminen ja leirielämä olivat jääneet Väinön perheeltä jo kauan sitten. Seikkailuhaluisena nuorukaisena Väinö kuitenkin vietti yhden kesän leirioloissa Riihimäellä. - Se oli aikaa, jolloin romanit kulkivat kesäisin markkinoilta markkinoille. Romanit asuivat teltoissa. Naiset pesivät pyykkiä järven rannalla ja levittivät ne pensaiden päälle kuivumaan. Naiset kävivät kaupustelemassa ja kerjäämässä. - Kun he palasivat ruokakassien kanssa, kaikki mitä oli saatu, koottiin yhteen ja jaettiin muiden kanssa. Sillä tavalla koettiin elämän arjessa voimakas yhteisöllisyyden tunne.

5 258 Kuinka historia on muokannut romaneita? Kuinka historia on muokannut romaneita? 259 Miehet rakensivat teltat taipuisista puista, esimerkiksi nuorista koivuista tai pajuista. Ne asetettiin kahteen vastakkaiseen riviin maahan, jonka jälkeen ne taivutettiin toisiaan kohti ja punottiin kiinni. Tämän jälkeen tukirakenteet katettiin erilaisilla peitteillä, kuten saamelaisten kodat. - Meidän teltat olivat vain pyöreitä ja matalia. Tervalla kyllästetyt viljasäkit olivat hyviä ja haluttuja katteita, koska ne eivät läpäisseet vettä. Joillakin perheillä oli tapana käyttää teltan tukipuuna kärryn aisoja. Aisat kiinnitettiin puuhun niin, että ne pysyivät vaakatasossa, ja teltta rakennettiin ja katettiin aisojen päälle. Väinöllä on tallella dokumentti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, joka oli annettu Helsingissä Se kertoo karua kieltään siitä, että Anni ja Roope olivat puutteensa keskellä menneet pyytämään Loviisan sosiaalilautakunnalta polttopuita. - He olivat saaneet halkomotin, mutta kaupunki oli vaatinut maksamaan sen takaisin. Heillä ei olut rahaa millä maksaa. Sosiaalilautakunnan päätöksellä asia vietiin hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että koska rahoja ei saada perittyä työkyvyttömältä Robert Lindbergiltä, asia raukeaa. Tähän Loviisan kaupunki ei kuitenkaan tyytynyt, vaan vei asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Siellä määrättiin, että lääninhallituksen kyseisessä asiassa tekemä päätös jää voimaan ja että asian käsittely päättyy tähän. - Sellaista oli avustustoiminta 1950-luvulla. Romaniväestö ei uskaltanut pyytää avustuksia, koska ne vaadittiin maksamaan takaisin. Oli myös vallalla sellainen henki, että sosiaaliapuun turvautuvia romaneja pidettiin ikään kuin alemman kastin hinduina. Taustalla oli lasten menettämisen ja pakkotyöhön joutumisen pelko. Romaniväestön kohtelu oli ristiriitaista. Toisaalta lasten odotettiin käyvän koulua, mutta toisaalta taas romaneja syrjittiin asuntojen ja työpaikkojen haussa. - Kun papinkirjassa oli merkintä mustalainen, suomalaisen yhteiskunnan ovet pysyivät suljettuina. Romanipolitiikka Vuonna 1972 Väinö sai yllättävä puhelinsoiton Voitto Ahlgrenilta. Hän kysyi voisiko ehdottaa Väinöä jäseneksi Mustalaisasiain neuvottelukuntaan. - Siitä alkoi sarkani romanipolitiikassa. Nyt olen romaniasiain neuvottelukunnan pitkäaikaisin jäsen ja sen varapuheenjohtaja. Romanipolitiikkaa voisi verrata pellonraivaukseen. Kaikki piti alkaa alusta. Komiteamietintö romanien asuntokysymyksestä valmistui vuoden 1973 lopulla. Päättäväisen toiminnan tuloksena vuoden 1975 tammikuussa eduskuntakäsittelyyn tuli hallituksen esitys laiksi romaniväestön asunto-olojen parantamiseksi, ja elokuussa 1975 se hyväksyttiin. - Lailla oli kauaskantoinen merkitys romaneille. Lain mukaan romaneille myönnettiin pitkäaikaisia asuntolainoja. Kunnat olivat kuitenkin nihkeitä. Asenteet ja ennakkoluulot olivat lujassa. - Mustalaisia ei haluttu kuntaan asumaan, ja monen mielestä paras romani oli se, joka ei jää paikoilleen. Monet päättäjät katsoivat, että romaniväestön vaikeudet olivat heidän omaa syytään. Romanipolitiikkaa on Suomessa viety virallisesti kirjoihin ja kansiin noin viidenkymmenen vuoden välein. Väinö Lindberg sai olla mukana, kun Sosiaali- ja terveysministeriö teetti romanipolitiikan strategioista selvityksen, joka julkaistiin vuonna Väinö toimi selvitysmiehenä yhdessä valtiotieteiden tohtori Kyösti Suonojan kanssa keväällä Minulla oli työhuone sosiaali- ja terveysministeriössä Bulevardilla. Monta kertaa ihmettelin, miten minun kaltaisellani kivijalan kasvatilla, joka lapsena kulki rikkinäisissä housuissa, oli hallussaan avaimet niille käytäville. Selvityksessä todettiin, että todellisen tasa-arvon toteutuminen Suomessa on vielä puolitiessä ja että romaniväestön asema on heikko johtuen puutteellisesta koulutuksesta, syrjinnästä ja ennakkoluuloista. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi selvityksessä ehdotettiin romanilasten koulutuksen kehittämistä, valtaväestön ennakkoluulojen vähenemiseen vaikuttamista ja viranomaisten täydennyskoulutusta romaneja koskevissa asioissa. - Monet esittämistämme romanipolitiikan peruslinjauksista ja kehittämisehdotuksista ovat toteutuneet ja monet ovat saaneet jatkoa Romaniasian neuvottelukunnan Romanipoliittisessa ohjelmassa, ROMPO:ssa, joka luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle joulukuussa Päättäväisen työn tuloksena neuvottelukuntaan avautui tie romanijärjestöille ja Elämä ja Valo ry. sai mahdollisuuden olla mukana hengellisen kentän lisäksi vaikuttamassa myös romanipolitiikassa. Lähteet: Putkonen, Tuovi & Lindberg, Väinö 2012: Kärrypoluilta punaisille matoille. Helsinki: SKS EV-lehden artikkelit Elämä ja Valo ry:n arkisto Väinö Lindbergin haastattelu Vuonna 2002 Väinö Lindbergille myönnettiin sosiaalineuvoksen nimi ja arvo.

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Romanit Suomessa. Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila

Romanit Suomessa. Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila Romanit Suomessa Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila Historiaa Romanit Suomeen 1500-luvulla Historia syrjinnän ja vainon värittämää Suurin muutos historiassa 1950-1960-luvulla, jolloin

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström 1.2.2010 Dnro 3741/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström KIRKKOHERRAN TOIMINTA TURVAPAIKKA-ASIOISSA 1 KIRJOITUS Kantelija osoitti

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? luokkalaisille

OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? luokkalaisille K SN RN- KRN? 3.-4. luokkalaisille Romanikulttuuri-vihkosarja koostuu 4 eri osasta: sikouluikäisille ja 1.-2. luokkalaisille 3.-4. luokkalaisille 5.-6. luokkalaisille pettajille ja kouluttajille vet uki

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ti klo 18.30 20.20 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao LAUSETYYPPIEN PIKAKERTAUS TEE LAUSE 1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao Shanghai - vierailu yhteys 2. Yhdysvallat - avaruushallinto Nasa pitää torstai

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Diakoniajohtaja Otto Savolainen, Seinäjoen alueseurakunta puheenvuoro 7.9.2016 kriminaalipoliittisessa asuntopäivässä. 1 Sama matkalla olemisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Työssäoppimisjakson päiväkirja

Työssäoppimisjakson päiväkirja 1 1. työviikko Päivämäärä alkoi - päättyi Työaika tuntia Poissaolot tuntia (* 2. työviikko Työaika Poissaolot 2 3. työviikko Työaika Poissaolot 4. työviikko Työaika Poissaolot 3 5. työviikko Työaika Poissaolot

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Tuuli-Tytti Sivusaari

Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti ja tytär Sanna Tuuli Tytti Sivusaari syntyi 25.1.1964 Vaasassa. Hänellä on kaksossisar Päivi Piia. Kaksoset Vanhemmat Simo ja Liisa Sivusaari. Tuuli eli avoliitossa Matts

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

KIINALAISET LIIKETAVAT

KIINALAISET LIIKETAVAT KIINALAISET LIIKETAVAT 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Riikka Rajapuro Valokuvat: Seppo Pietarinen Taitto: Notepad Ay, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1521-0 Kariston Kirjapaino, Hämeenlinna

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

HE 161/2004 vp. rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän

HE 161/2004 vp. rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot