OSAYLEISKAAVOJEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Transkriptio

1 KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE LAPUA OSAYLEISKAAVOJEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Mäkelininkatu 17 A, Oulu Puh Fax LAPUAN KAUPUNKI Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x xx

2 tyhjä sivu

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSET Selvitystarpeiden rajaus Selvitysmenetelmät Tiivistelmät selvityksistä Maisemarakenne ja maisemakuva Luontoselvitys Muinaisjäännösinventointi Kaupunkirakenne ja -historia Kulttuuriympäristöselvitys Suunnittelutilanne Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva Liikenne Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Väestö ja asuminen Elinkeinot ja työpaikat Virkistys ja vapaa-aika TAVOITTEET Tavoitteet ja mitoitus Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet Tavoitteiden julkinen käsittely Päätös tavoitteista

4 1 JOHDANTO Kaavoituksen tarve on tullut esille Lapuan kaupungin odotettua voimakkaamman kasvun takia. Yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin alueidenkäytön strategia. Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa 2000-luvun alussa laadittu Lapuan keskustan osayleiskaava. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä laaditaan ympäristöselvitykset suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi. Suunnittelualueelta on laadittu aihepiireittäin, asiantuntijoiden tekemät erilliset perusselvitysraportit karttoineen. Selvitykset kattavat kaikki kolme osayleiskaava-aluetta. Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys, AIRIX Ympäristö Muinaisjäännösten arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy 2009 Kulttuuriympäristöselvitys, Eija-Liisa Kangas, Lapuan kaupunki Raportti Luontoselvitys, Ramboll Oy Raportti Oulussa Riitta Yrjänheikki arkkit. SAFA, YKS-177 Iikka Ranta arkkit. SAFA, YKS-298 2

5 2 LÄHTÖKOHDAT Alueelle on laadittu vuonna Alueidenkäytön strategia Hyväksytty Lapuan alueidenkäytön strategia tähtää tulevaisuuteen Lapuan säilyttämiseksi houkuttelevana, elinvoimaisena ja itsenäisenä, monipuolisten palvelujen, työnteon ja asumismahdollisuuksien paikkakuntana. Strategia tarjoaa mahdollisuuksia kasvulle ja tukee osaltaan samaan aikaan laadittavaa Seinäjoen seudun rakennemallityötä. Lapualla tarkoituksena on strategiatyön kautta varautua tulevien vuosien muuttuvaan tilanteeseen ja ohjata kaavoitusta. Tavoitteena on lisätä Lapuan väkilukua, luoda uusia työpaikkoja ja vilkastuttaa alueen elinkeinoelämää. Väestön- ja työpaikkojen kasvu luo tarpeita suunnitella asumisen laajenemissuuntia, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista sekä liikenneverkkoa uudesta näkökulmasta. Strategia on raami, jolla voidaan ohjata yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua (kaavoitusta), investointeja ja erilaisia kehityshankkeita. 3

6 3 SELVITYKSET 3.1 Selvitystarpeiden rajaus Kaavatöissä hyödynnetään ja täydennetään alueella aiemmin, mm. Lapuan keskustan yleiskaava 2001:n ja muiden kehittämis- ja suunnittelutöiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Lisäselvityksistä sovittiin 1. viranomaisneuvottelussa. Luonnonympäristöä koskevia vanhoja selvityksiä tulee täydentää ja kulttuuriympäristöistä olevat lukuisat selvitykset tulee koota ja tehdä niistä johtopäätökset. 3.2 Selvitysmenetelmät Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitetaan kaupunki- ja maisemakuva, rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö, luonto- ja maisematekijät, asumisen alueet ja väestörakenne, palvelut ja työpaikat, liikenne ja tekninen huolto, ympäristön häiriötekijät, maanomistus ja suunnittelutilanne. Kaavoittajakonsultin asiantuntijat tekevät kaupunki- ja maisemakuvaselvityksen maastokäyntien ja hyvän paikallistuntemuksen avulla. Maisemaselvityksen on tehnyt maisema-arkkitehti yo. Anu Lämsä ja kaupunkikuva-analyysin arkkitehti Iikka Ranta. Kaupunki on toimittanut konsultille perustietoja asumisesta, työpaikoista, elinkeinoista, liikenteestä ja virkistyspalveluista sekä suunnittelutilanteesta. Perustiedot asutuksesta ja elinkeinoista on koostanut maantieteilijä Johanna Lehto, osin jo strategiavaihetta työstettäessä. Luontoselvityksen täydennyksen kaupunki on tilannut aiemman yleiskaavan luontoselvityksen tekijältä Ramboll Oy:ltä, jossa selvityksen ovat tehneet Ville Yli- Teevahainen, Petri Hertteli ja Teppo Lehtola. Maastossa käytiin valikoiduilla alueilla eri vuodenaikoina. Luontoselvitysraportti valmistui tammikuussa Kulttuuriympäristöselvityksen tekijäksi kaupunki on palkannut Eija-Liisa Kankaan, joka on koonnut ja täydentänyt olevaa aineistoa syksyllä 2009 ja vuoden 2010 kuluessa. Lisäksi on tehty maastotarkistuksia ja täydennysinventointia. Lopuksi alueet ja kohteet arvotettiin yhdessä maakuntamuseon rakennustutkijan kanssa. Raportti valmistui maaliskuussa Aineisto on laitettu valtakunnalliseen Kioski-tietokantaan. Muinaisjäännösinventopinti tehtiin Sen tekivät Mikroliitti Oy:ssä Timo Jussila ja tapani Rostedt. Työ tehtiin kahdessa vaiheessa, marraskuussa 2009 ja keväällä Tiivistelmät selvityksistä Maisemarakenne ja maisemakuva Lapua kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun 1. Aluetta kuvaillaan sedimenttien kattamien viljavien jokivarsien maisemaksi, joka avautuu tasaisena lakeutena. Alueella tyypillisimpiä vesistöjä ovat joet, Lapuanjoki ja Nurmonjoki, joihin liittyy runsas tulviminen. Itä- ja eteläosiltaan Lapuan maisema muuttuu vaihettumisvyöhykkeeksi, joka on pienipiirteisempää maisematilojen selännettä ja lakeutta välittävä siirtymätyyppi. 2 1 Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Mietintö 66/ Maakuntasuunnitelma 4

7 Alavan alueen korkeus merenpinnasta on noin m. Jokilaaksoa rajaavat kalliosydämiset selänteet: Ritamäki, Jouttikallio, Kivimäki ja Simpsiö. Selänteet nousevat 80 metriin ja maamerkki-simpsiö peräti 130 metriin. Maaperä selänteiden välissä on hienjakoista savea, silttiä ja hietaa. Lapuanjoen koskia ovat Huhdankoski, Tampparinkoski ja Lankilankoski. Jokiin liittyy runsas tulviminen. Jokirannoille on rakennettu 1960-luvulla penkereet tulvien hillitsemiseksi. Maiseman erityisalueita ovat Kaaranmännikön kanjoni ja koskiosuudet sekä jokien liittymäkohta keskustassa. Maisemakuva koostuu viljelysmaasta, joesta, metsästä ja suosta. Joet rantapuustoineen muodostavat maisemakuvan selkärangan. Pellot ja joki ovat läsnä myös aivan keskustassa. Jokilaaksoissa peltolakeudet asutussaarekkeineen ja tiukasti rajautuvine näkymineen luovat maisemakuvasta viihtyisän ja tasapainoisen. Jokien molemmin puolin löytyy vielä perinteistä pohjalaista nauhakylärakennetta. Pihapiirien puutarhakasvillisuus on rehevää ja toimivat maatilat piristävät nauhakylän yhdyskuntarakennetta. Jokirantojen maisemakuva on yhtenäinen ja kaunis. Lapualle ulottuu Lapuan Kauhavan Alajoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 3. Se on laaja, erittäin edustava viljelykäyttöön otettu tasanko, latomeri. Ladot ovat tasaisen lakeusmaiseman kiinnekohtia. Aukion eteläpäässä on maakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys, Simpsiön vuori. Kaaranmännikön kanjoni, vanha jokiuoma Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat Nurmonjokilaaksi ja Lapuanjokilaakso Lankilankoskelta Mäkelänkoskelle. Maamerkkejä ovat Simpsiövuori mastoineen, peltolakeuksien viljasiilot ja keskustan korkeat rakennukset. Upeita näkymiä avautuu rantateiltä yli peltojen ja keskustassa silloilta jokilaaksoon. Maisemallisesti merkittäviä alueita ovat 1.Poutun ja Kiviristin peltoaukea, 2. Nauhakylät jokien molemmin puolin ( Alapää, Ilkka, Alanurmo), 3. Isoluoman peltoaukea, 4. Nurmonjoki- 3 Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992 5

8 laakson mäkiset peltoaukeat, 5Nurmonjoen ranta-alue, 6. keskustan rantavyöhyke, 7. kosket, 8.Lapuanjoen laakson peltomaisema Tiistenjoen suuntaan ja 9. Ritamäen metsäalue. (numerot viittaavat viereiseen karttaan) Maisemakuvallisia ongelmia ovat rakennustyylien ja mittakaavan ristiriidat ja isot sähkölinjat. Maisemallisesti kehitettäviä alueit ovat Kiviniemi, Saarenkankaan itäpuoli, valttien varsi Ritakalliolla ja risteysalueilla sekä Huhdanneva. 6

9 3.3.2 Luontoselvitys Lapua sijaitsee keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä, joka on vaihettumisvyöhyke Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Alueella kohtaavat sekä eteläiset että pohjoiset kasvilajit ja kasvillisuustyypit. Lapualla sijaitsee kolme Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta: Simpsiö, Peränevanholma ja Järvinevan metsä. Lapua on vähävesistöinen. Suunnittelualueen läpi virtaa Lapuanjoki ja Nurmonjoki. Jouttikallion laella on Jouttilampi ja suunnittelualueen pohjoiskulmalla Voitilanjärvi. Suunnittelualueen länsilaidalla sijaitsee Saarenkankaan I-luokan pohjavesialue, joka ulottuu Härsilän alueelta Simpsiövuoren juurelle ja siitä Ala-Nurmoon saakka. Vallitsevana metsätyypinä on kuivahko kangas ja tuore kangas. Vanhoja luonnonmetsiä alueella ei juurikaan ole jäljellä. Ritamäellä ja Jouttikalliolla vallitsevat laajat kallioiset alueet, joissa metsät ovat kuivaa kangasta tai karukkokangasta. Kuusikkoiset kankaat sijoittuvat alavammille kohdille ja rajoittuvat usein peltoihin. Suot ovat pääosin ojitettuja, karuja isovarpu- ja rahkarämeitä tai pienialaisia korpia. Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: noro ja tuore lehtolaikku Ritamäen Pajalankalliolla, Jouttilammen rantaluhta, Simpsiön noro ja lähteinen korpi, Kakuliskepin tuore lehtolaikku ja kalliojyrkänne. Lisäksi selvitysalueella on runsasti kalliota, joista osa voidaan luokitella paikallisesti merkittäviksi kohteiksi. Kivimäen kalliot ovat lähes luonnontilassa ja osa puustosta yli 150-vuotista männikköä. Ritamäen kalliot sisältävät avohakkuualueita ja kiviaineksen ottoalueita ja ovat luonnonpiirteiltään muuttuneita. Jokivarsia reunustavat kapeat lehtipuuvyöhykkeet laajenevat paikoin rantalehdoiksi ja tulvalehdoiksi. Alueilla on merkitystä maisemakuvassa sekä ekologisena vyöhykkeenä. Tulvalehdoissa esiintyy selvitysalueen monimuotoisinta kasvillisuutta. Paikallisesti merkittäviä kohteita ovat myös metso-ohjelman mukaiset alueet, joita ovat metsäiset kalliot, jyrkänteet, louhikot. Kangaskorpia, pienialaisia kosteita painautumia ja soistumia on Huhdanmäen luoteispuolen vanhassa metsässä. Vesilain mukaisia suojelukohteita ovat Simpsiön pohjoispuolella luonnontilainen noro ja luonnontilaisen kaltainen lähde. Nurmonjokilaakson peltoaukea, taustalla Simpsiön vuori. 7

10 Pellot ovat tehokkaassa viljelykäytössä. Perinnebiotooppeja löytyy vielä parilta alueelta: Huhdan niitty Huhdanmäellä, Jänismäen haka ja Rinta-Klemettilän haka Kortesojalla. Alueella esiintyy liito-oravaa 9:llä eri alueella, jotka keskittyvät Jouttikallion rinteeseen, Kiviniemeen, Huhdanmäelle ja Ritamäelle. Koskialueella on havaittu saukko. Lepakoita, pohjanlepakkoa, havaittiin pääosin samoilla alueilla kuin liito-oravia. Linnuston kannalta arvokkaita alueita ovat jokilaaksot peltoineen, missä havaittiin 314 pesivää paria / km 2. Etenkin Kaaranmännikön jyrkät, lehtomaiset rinteet pitävät sisällään monipuolisen lajiston. Lankilankoskessa on havaittu koskikara. Jouttilampi on monelle vesilintulajille sopiva ja rauhallinen pesimäympäristö. Kiviniemen jätevesiallas on monien kahlaajalajien suosima muutonaikainen levähdyspaikka samoin kuin sen pohjoispuolella aukeava Löyhinginneva, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin. EU:N lintudirektiivin I lajeja havaittiin viisi, samoin Suomen erikoisvastuulajeja. Uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja ei esiintynyt. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita ovat liito-orava-alueet, Kaaranmännikön joenvarsilehto, muut lehtolaikut ja metsälakikohteet, Jouttilampi, Koivulanluoman peltoalue, Lapuanjoen kosket ja kallioalueet. Jokivarret tulvavyöhykkeineen muodostavat ekologisen käytävän. 8

11 3.3.3 Muinaisjäännösinventointi Suunnittelualueelle tehtiin muinaisjäännösinventointi vuonna Esihistoriallisia asuinpaikkoja voi löytyä peltoalueiden laidoilta noin 40 mpy sekä keski- ja vanhempaa kivikautta jokilaaksoa ympäröivien mäkien rinteiltä. Alueelta tunnettiin ennestään 5 kivikautista asuinpaikkaa joista neljä Ruhassa. Tässä inventoinnissa löytyi 7 kivikautista asuinpaikkaa (33 Viertola Ränkimäellä) ja keskustan kaakkoispuolella mäkialueella Jouttikalliolla (35-36 Jouttikallio, 37-40, Kivimäki). Lisäksi havaittiin tunnistamaton kivirakenne (46 Kiviniemi) ja kiviaita (48 Tervasmäki). Lapuan alueella on ollut yli 300 tervahautaa, joista tutkimusalueella on jäljellä enää 4 kpl, mikä korostakoon niiden arvoa. Kaksi hauta sijaitsee Jouttikallion kaakkoispuolelle, kolmas Ritamäen koillispuolella ja neljäs (45 Huhta) Simpsiön pohjoispuolella. Sotahistoriallisia kohteita alueella ei ole. Vanhasta tiestöstä on jäljellä katkelmia. Selkein ja pisin on Ritamäeltä pohjoiseen kulkeva Kauhajoki-Ilmola tie, jota voisi käsitellä muinaisjäännöksenä. Lisäksi on säilynyt pätkä Saarenpääsyä länteen Ylistaroon menevää tietä Kaupunkirakenne ja -historia Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kanssa. Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta 1865 ja kauppala Kaupunkioikeudet Lapua sai Lapuan keskustaajama on muodostunut Lapuanjoen ja Nurmonjoen risteyksen tuntumaan, jokilaakson hyville viljelysmaille. Lapua on kuulunut Kyrön pitäjään ja seurakuntaan. Varhaisin asutus muodostui jokien risteykseen kirkon tienoille 1400-luvulla. Alueella on ollut vain kaksi ryhmäkyläksi luokiteltavissa olevaa kylää: kirkonkylä ja Saarenkylä. Joki oli pitkään tärkein kulkureitti, jota pitkin mm. terva kuljetettiin rannikon satamiin. Varhaisimmat tiet seurailivat jokia. Rautatieliikenne alkoi Lapualla Asukkaat saivat toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjanhoidosta ja tervanpoltosta. Vuonna 1413 Lapualla oli noin 10 taloa ja 1546 jo 68 taloa. Alueen asutus koostui pääosin yksittäistaloista. Vanhimmat asuinpaikat ovat rakennetuilla alueilla tai edelleen käytössä tilakeskuksina (Turja, Liuhtari, Huhtala, Viitala, Sippola ja Kojola). Vauraimpiin taloihin kuului jopa 30 ulkorakennusta. Keskustan itäpuolella Huhtalankoskessa on ollut luvuilla useita myllyjä ja edelleenkin yhden myllyn rapistuvat rakennukset. Muita myllyihin liittyviä rakenteita ei ole jäljellä luvun lopulle tultaessa asutus oli laajentunut jokivarsille taloryhmiksi, paikoin lähes yhtenäisiksi nauhakyliksi. Kauppojen perustamisen myötä kirkon ja pappilan ympäristö eli Isokylä tiivistyi ja alue alkoi erota yhä selvemmin ympäröivästä maaseutualueesta. Vuosikymmenien kuluessa Isokylästä muodostui kauppalan, myöhemmin kaupungin keskusta. Joen risteyksessä ovat olleet vanhat kirkot, joista ensimmäinen vuonna 1558 rakennettu sijaitsi Turjan töyräällä, toinen nykyisen matkailupuutarhan alueella ja viides, Engelin 1827 suunnittelema kirkko nykyisellä paikallaan. Ennen 1900-lukua rakennettua rakennuskantaa on jäljellä vain kirkon ympäristössä joen molemmin puolin luvun alkupuoli oli voimakasta kaupungistumisen aikaa ja keskustan Kauppakadun elinkeinoelämä oli vilkasta. Ensimmäinen asemakaava olikin kaupunkimainen. Aikakauden edustavimpia rakennuksia ovat kaupungintalo, nuorisoseurantalo ja patruunatehdas. Myös Siirilän asuinalue rakentui noihin aikoihin. 9

12 Sotien jälkeen Lapuasta tehtiin kauppala 1964 ja kaupunki Jälleenrakennuskauden asuinrakentaminen kohdistui edelleen Siirilään, Honkimäelle, Koskikylään, Huhtalaan ja Koveroon. Koulurakennuksia laajennettiin ja perustettiin uusia oppilaitoksia. Kauppakatu kehittyi ja liikenne oli vilkasta. Väkiluku oli korkeimmillaan luvulla. Palvelujen kehittyessä tarvittiin uusia kerrostaloalueita kuten Kiviristi, koulujen laajennuksia, uimahalli ja virastotalo. Rakentamisen mittakaava suureni ja moderni rakentamistyyli, laatikkomainen funktionalismi ilmeni mm. kaupparakennuksissa. Perinteinen kaupunkirakenne alkoi rikkoutua. Asutus ja palvelut hajautuivat kaupunginosiin, jotka ovat Lapualla kuitenkin hyvin lähellä keskustaa. Terveys- ja hoivapalvelut sijoittuivat Liuhtarin kaupunginosaan ja pienyritykset levittäytyivät pääteiden varteen Alangon alueelle. Lämpövoimala rakennettiin 2000-luvulla radan taakse keskustaan ja tilaa vievän kaupan toi minnot ovat siirtymässä Honkimetsän kauppakeskukseen ohikulkutien varteen. Vanha keskusta on kuitenkin säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja siellä on selkeitä toiminnallisia ja rakenteellisia aluekokonaisuuksia kuten kirkon ja patruunatehtaan ympäristöt, kauppakadun varsi, keskustan puistoakseli ja jokirannan vehreä puistovyöhyke. Selkeitä reittejä ovat vanhat rantatiet, jonka osa kauppakatu on. Uudempi päätieverkko tukee hyvin alueiden toimintoja. Alueella on myös paljon avoimia näkymäpaikkoja, kun peltojen yli avautuu keskustassa lähinäkymiä ja sivummalla rauhoittavia pelto- ja jokinäkymiä. Maiseman ja rakenteen vaihtelevuus onkin yksi alueen vetovoimatekijöistä. Toiminnallisia solmukohtia ovat pääteiden risteysalueet ja maamerkkejä/ nähtävyyksiä vanhat rakennukset kuten kirkko, kaupungintalo ja asemanseudun korkeat siilot. Hoitamattomia, keskeneräisiä alueita on ratapihan ympäristössä. 10

13 Lapuan tuomiokirkko on perinteinen maamerkki, jonka kanssa uudempi korkea rakentaminen kilpailee huomiosta. (kuva Anne Ojanperä) Kulttuuriympäristöselvitys Suunnittelualueelle laadittiin kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden inventointi vuosina kaupungin toimesta. Rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaita alueita Lapualla on kolme: Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen, Lapuan rautatieasema ja Lapuan patruunatehdas eli Vanha Paukku. - Kirkon alueeseen kuuluvia rakennuskohteita ovat Lapuan tuomiokirkko, Virranniemen pappila, entinen apteekki, seurakuntatalo, Entinen Ylängön talo, Raparanta, 50-luvun asuintalo, Hautanen, Jokilaakson matkailupuutarhan alue, Alajoki eli Filpula, ja Herättäjän toimitalo eli Kosola. 11

14 - Rautatieaseman alueeseen kuuluvat rautatieasema ja Ratapolun kolme asuintaloa piharakennuksineen. - Patruunatehtaan alueeseen kuuluvat ruokala, isotehdas, lämpökeskus, paja, makasiini, muuntaja, työkalutehdas, lataamo, lyijylankaosasto/ampumaradat. - Maakunnallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia ovat Siirilän asutusalue, Koulualue, Simpsiön hautausmaa kappeleineen, Talvitien taloryhmä Lapuanjokivarressa, Nuorisotalo, Lahden maatilapihapiiri, Lapuan kaupungintalo, Kiviristin muistomerkki, Riippusilta, Antila, Honkimäki ja Annalan teollisuusalue. Paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia on 5 kpl: Saaren taloryhmä, Siirilän eteläosa, Tikantien alue, Huhtalantie eteläpuolinen omakotialue ja Honkimäen omakotialue. Paikallisesti merkittäviä pihapiirikohteita ovat Jukantupa, Marttala, Poutuntie 26, Ilkan pihapiiri, Ritamäen koulu, Ritamäen lava, Latomäen sähkön talo, S-kaupan viljavarasto ja varastorakennus, Suutalan-Honkalan pihapiiri, Teorantien kerrostalot, Laitisen paja, Ränkimäen ulkomuseoalue, Liuhtarin koulu, Ketolan taloryhmä, Hantulan taloryhmä, Vähämäki, Siiriläntie 5, Siiriläntie 9, Siirilän pappila, Marielund, Vaurio, Lapuan ensimmäisen kirkon muistomerkki, Vasunmäentie 92 ja 94, Saarenkankaan pumppauskoppi, Poutun koulu, Ala-Annala, Lankilankosken mylly, Alanurmon koulu, Rinta-Klemettilä ja Kaara. 12

15 3.4 Suunnittelutilanne Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km. Lapuan väestönmäärä on kasvanut viimeiset kuusi vuotta. Kaupungissa ollaankin tilanteessa, jossa on tarpeellista tarkastella kasvua ja tasapainoista maankäyttöä sekä Lapuan asemaa ja roolia osana Seinäjoen kehittyvää kaupunkiseutua. Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi- Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kanssa. Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta 1865 ja kauppala Kaupunkioikeudet Lapua sai Lapuan infrastruktuuri Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km. Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi- Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan Lapua kuuluu asutusrakenteessa maakunnan ydinalueisiin. Lapua liittyy kiinteästi Seinäjoen kaupunkiverkkoon, mutta ydinalue rajoittuu kuitenkin kaupungin keskustaan ja Seinäjoentien varteen. Muut alueet ovat hajaasutusaluetta. Asutusrakenne on laajentunut 2000-luvulla. Lapualla on esim. vuonna 2007 myönnetty rakennuslupia 145 kappaletta asuntoihin. Rakennusluvat jakaantuvat seuraavasti: 51 omakotitaloa, 13 rivitaloa, 3 kerrostaloa ja 233 muuta rakennusta. Yhteensä asuntoja valmistui 91 kappaletta. Keskusta lähialueineen on voimakkaimman rakentamisen aluetta. Kyläalueista Lapuanjokivarsi sekä Seinäjoen suunta ovat myös melko voimakkaan rakentamisen alueita. Kuitenkin myös muille kyläalueille on tullut muutamia uusia omakotitaloja. Lapualla on noin 650 kesämökkiä (Tilastokeskuksen mukaan). Määrä on laskenut luvulla, mikä johtunee kesämökkien muuttamisesta vakituiseen asumiskäyttöön. 13

16 3.4.1 Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva Suunnittelualueen kylä- ja kaupunkikuva on vielä suhteellisen selkeä. Kaupunkikeskustan ja jokivarren nauhakylien rakenne ja vaihettumiskohta on selkeästi havaittavissa. Jokilaaksojen vanhat rantatiet ja niiden varren asutus viljelylakeuksineen on hyvin säilynyt Lapuanjokilaaksossa ja Nurmonjokilaaksossa, Alajoen varren asutus on jo alkanut tiivistymään liiallisesti kun näkymät joelle peittyvät ja uusi rakennuskanta vanhojen välissä luo kyläkuvaan sekavuutta. Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat tiiviiksi rykelmäksi keskustan ympärille eikä irrallisia satelliitteja ole häiritsevästi. Peltoaukeat asemakaava-alueiden välissä antavat taajamakuvaan maaseututaajamaan sopivaa väljyyttä ne korvaavat puiston. Myös taajaman keskustassa on avointa peltomaisemaa aseman taustalla. Sijainnista johtuen alueen rakentamattomuus ei haittaa taajamakuvaa vaan mieluummin antaa sille väljyyttä ja toimii maamerkkinä muuten niin tasarakeisessa taajamassa. Ydinkeskusta on rakentunut kaupunkimaiseksi ja on ympäristöltään hyvin hoidettu ja mittakaavaltaan inhimillinen. Vanha rakennuskanta antaa paikkakunnalle ajallista ulottuvuutta ja arvokkuutta. Paikoin on rakennuksia vajaakäytöllä, mutta kaupunkiinhan kuuluu jatkuva muutos, kukoistus ja taantumus rinnakkain. Ydinkeskustan katuverkko on nykyisellään hieman sekava ja jäsentymätön. Muuten päätieverkko on selkeä mutta asuntoalueiden kokoojatietasolla taas on paikoin, erityisesti vanhoilla asuntoalueilla, jäsentymättömyyttä. Aluekokonaisuudet eli eri aikakausien rakennuskanta rajautuu ja hahmottuu peltoaukeiden avulla. Selkeitä laajoja puistovyöhykkeitä ei ole vaan ne ovat sirpaloituneita paloja tai akseleita rakenteen sisällä ja reunoilla. Taajamakuvaa hahmotetaan pääasiassa tieverkkoa pitkin liikkumalla ja nyt paikan tunnistaminen on vielä mahdollista jokia reunustavan puukujan ja peltoaukeiden avulla. Keskustassa on useita maamerkkirakennuksia ja siltoja, joiden avulla paikat hahmottuvat selkeästi. 14

17 3.4.2 Liikenne Lapua sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla valtateiden 16 ja 19 risteyksessä. Lapua on keskeisellä paikalla myös ratayhteyden suhteen, sillä Pohjanmaan rata kulkee Lapuan kautta. Lähin lentoasema on Seinäjoella. Lapuan liikennemäärät näkyvät kartalla. Liikennemäärät ovat kasvaneet etenkin Seinäjoen ja Kauhavan suuntaan vuodesta Lapuan alueen liikennettä on käsitelty myös Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen strategiassa sekä Junan käyttö Lapuan ja Kauhavan rautatieasemien vaikutusalueella tutkimuksessa. Junan käytön tutkimuksen mukaan Lapuan aseman junavuoroja pidetään riittämättömänä (helmikuu 2008). Joulukuussa 2008 onkin tullut lisää vuoroja Yhdyskuntatekniikka Kaikki asemakaavoitetut alueet ovat kunnallistekniikan piirissä. Myös haja-asutusalueilla on vesijohtoverkosto jokaiseen talouteen. Ala-Nurmosta keskustaan on olemassa runkoviemäri, johon uusi asutus voidaan liittää. Itärannalla ei ole valmista jätevesiverkostoa. Saarenkankaan pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, josta puhdas vesi johdetaan verkostoon. Jäteveden puhdistamo on Kiviniemessä suunnittelualueen luoteiskulmalla. Puhdistamo on vasta uudistettu ja siinä käytetään biologista vedenpuhdistusmenetelmää. 15

18 Jätteiden lajittelua hoitaa Kuusakoski Oy Jouttikallion teollisuusalueella Maanomistus Kaupungin omistamat maat on esitetty seuraavalla kartalla (kartan lähde: Lapuan kaupunki): 16

19 3.4.5 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston päättämän valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Näistä kaksi viimeistä eivät koske Lapuaa. Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa luodaan tulevaisuuden linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Maakuntakaavan mukaan Lapua on seutukuntakeskus. Lapualla on keskustan taajaman lisäksi merkittäviä kyläalueita. Lapualla on lisäksi maaseudun ja teollisuuden kehittämisen kohdealueita, matkailun vetovoima-aluetta, turvetuotantovyöhykkeitä, parannettavia tieosuuksia. Maakuntakaavakartan ote ja merkintöjen selitykset ovat liitteenä. LIITE I: Maakuntakaava Lapuaa koskevat seuraavat maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät: Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2 (Lapuanjokilaakso, Lapuan-Kauhavan Alajoki,Nurmonjokilaakso) 17

20 Suunnittelumääräys mk-2: Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan hyvien peltoaukeiden ja kulttuurimaiseman säilymistä tukevia sekä kyläverkostoa laajenevan asutusta ja maaseudun muuttuvia elinkeinoja koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Suunnittelumääräys ei muodosta rakentamisrajoitusta eikä sen perusteella tehdä suunnittelutarveratkaisuja, vaan se määräytyy muiden ao. lainkohtien mukaan. Teollisuuden kehittämisen kohdealue (Lapua) Suunnittelumääräys: Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavoja laadittaessa toimitaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja toiminnalliset vaatimukset turvataan. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä teollisuuden alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia. Kehittämisperiaate pohjautuu aluerakenteeseen sekä seutukuntien teollisuuden erikoistumisaloihin ja niille on keskittynyt tai suunnitellaan keskitettävän merkittävää teollisuustoimintaa. Matkailun vetovoima-alue (Lapuanjokilaakso) Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun tai virkistyksen kehittämisen alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkittävästi parannettava tieosuus Suunnittelumääräys: Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Kevyt liikenne on otettava huomioon tielinjauksia suunniteltaessa ja kevyen liikenteen väyliä on osoitettava tarpeellisiin kohtiin. Koskee Lapualla valtatietä 19 välillä Seinäjoki-Lapua. Valtatien muuttaminen 4-kaistaiseksi keskellä olevalla kaiteella erotettuna tai muilla vastaavilla toimenpiteillä. Ko. yhteysväli on tiepiirin vilkkaimpia (12057 ajon./vrk /Nurmo 8187 ajon./vrk / Lapua) ja liikennemäärät tulevat edelleen voimakkaasti kasvamaan, ja jo nyt Lapuan ja Seinäjoen väli on ruuhkautunut ja siellä on paljon liikenneonnettomuuksia. Nopean junaliikenteen rata 18

21 Turvetuotantovyöhyke Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnittelumääräys III: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Suunnittelumääräys IV: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Suunnittelumääräys: Kuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavan muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut ) Lapuan Honkimäen alueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja. km m Vähittäiskaupan suuryksikkö (Honkimäki) Taajamatoimintojen alue Teollisuus- ja varastoalue Moottoriurheilurata (Jouttikallio) Jätteenkäsittelyalue / jätekeskus Suunnittelumääräys: Alue on varattu maakunnallista / seudullista jätekeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei jätekeskuksen toiminnalla aiheuteta vaaraa pohjavesien likaantumisesta tai ympäristön pilaantumisesta eikä toiminta vaaranna lentoliikennettä. Alue on suunniteltava siten, että siellä jätteiden monipuolinen hyödyntäminen ja turvallinen loppusijoittaminen on mahdollista. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Suunnittelumääräys: Rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavista hankkeista on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. 19

22 Lapualla on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen, Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue). Matkakeskus / julkisen liikenteen vaihtopaikka Suunnittelumääräys: Seinäjoen matkakeskuksen ja muiden julkisen liikenteen vaihtopaikkojen aluevarauksissa sekä liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettava huomioon niiden laajeneminen valtakunnalliseksi ja maakunnalliseksi verkostoksi. Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Valtatie / kantatie Suunnittelumääräys: Tieverkostoja suunniteltaessa ja kehitettäessä on otettava huomioon erityisesti TEN-verkosto (vt 3), Via Finlandia-käytävä (vt 3 ja vt 19), Keskipohjola Pietari käytävä (vt 18) ja Atlantti Karjala -käytävä (Sininen tie / vt 16) sekä kantatieverkosto. Seututie Yhdystie Eritasoliittymä / Ohjeellinen eritasoliittymä Voimajohto 400 kv / 220 kv / 110 kv Syöttövesijohto tai siirtoviemäri Siirtoviemärin rarve (Lehtimäeltä ja Kuortaneelta Lapualle) Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys 20

23 Taajatoimintojen alue Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki ovat kyliä. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Kalliokiviainesten ottamisalue: Maakuntakaavan muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut ) Lapuan Honkimäen alueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja. Lisäksi Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki ovat kyliä. Teollisuus- ja varastoalueita ovat Jouttikallio ja Ritamäki-Liuhtari. Lapualle on merkitty jätteenkäsittelyn osatoimintoalue, jätevedenpuhdistamo. Lapualla on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen, Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue). Lapuan Simpsiö on loma-asuntoalue. Lapualla on myös moottoriurheiluradan kohdevaraus. Lapualla kulkee eritasoisia tieyhteyksiä sekä rautatie. Lapua on julkisen liikenteen vaihtopaikka. Tiestön osalta Lapuan ja Seinäjoen välille on merkitty eritasoliittymiä merkittävästi parannettavalle tieosuudelle. Lapualla kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä (runkoreittejä) ja moottorikelkkailun runkoreittejä. Lisäksi kaupungissa kulkee sähkölinjoja, syöttövesijohto ja siirtoviemäri sekä tietoliikenneverkko/-yhteys. Aluevarausten osalta kaupungissa on taajamatoimintojen aluetta, virkistysalueita (Hirvijärvi ja Simpsiö), luonnonsuojelualueita, FINIBA-alue (Löyhinginneva), Natura 2000-alueita (Järvinevan metsä, Simpsiö) sekä kalliokiviainesten ottamisalueita. Yleiskaavat Lapualla on voimassa voimaantullut Lapuan keskustan osayleiskaava. Vaikka kaava on tuore, on viimeaikainen voimakas kehitys jättänyt kaupungin nykyiset yleiskaavat vanhentuneiksi sekä sisällön että laajuuden osalta. Lapuan väkimäärä on kasvanut viimeiset kuusi vuotta, joten nykyisessä tilanteessa on tarpeen tarkastella Lapuan asemaa ja roolia osana Seinäjoen kehittyvää kaupunkiseutua. 21

24 Asemakaavat Lapualle on laadittu ensimmäinen asemakaava jo 1930-luvulla. Vuosien myötä asemakaavoitus on laajentunut keskustan ympäristöön niin, että nyt asemakaavoitettua aluetta on keskustassa noin 934 hehtaaria, Jouttikallion teollisuusalueella 115 ha ja Kiviniemen teollisuusalueen 58 ha. Jokivarren asuinalueiden pienet asemakaavat, 8 kpl, ovat pinta-alaltaan 2-8 ha. Keskustan asemakaavan sisällä on 9 pienempää aluetta, joilla ei ole asemakaavaa. Alueiden pinta-ala vaihtelee 1,4 42 hehtaariin. Tummanruskeat alueet on asemakaavoitettu. Tilastoaluejako on esitetty mustalla pisteviivalla. Kehityshankkeet Lapua on viime aikoina suuntautunut entistä voimakkaammin Seinäjoen suuntaan. Lapua kuitenkin haluaa säilyä vireänä kaupunkiseutuna. Lapualle on menossa useita kehittämishankkeita: NovaPark-kauppakeskushanke BE-Groupin teräspalvelukeskus Metso-Powerin kehittämistoimet Nurmo-Lapua välin parantaminen tieliikenteen osalta Pohjanmaan radan parantaminen 22

25 Väestö ja asuminen Lapualla asui henkeä vuonna Väestö on kasvanut vuodesta 2001, mutta tätä ennen 1990-luvulla väkiluku on vähentynyt lähes 600 hengellä. Väestömäärä on ollut korkeimmillaan vuonna 1983, jolloin Lapualla asui yli henkeä Lapuan väestömäärän kehitys Lapuan väestöennuste Trendiennuste Omavaraislaskelma Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009 tehdyn Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lapuan väestömäärä tulee kasvamaan edelleen. Kasvua tapahtuisi koko ennustekauden, vuoteen 2040 siten, että vuonna 2040 Lapualla asuisi asukasta. Lapuan kasvu tapahtuu sekä kunnan oman väestöpohjan että muuttoliikkeen ansiosta: omavaraisennuste, joka ei huomioi muuttoliikettä, ennustaa pienempää kasvua kuin muuttoliikkeen huomioiva trendiennuste. Omavaraisennusteenkin mukaan alueen väestömäärä lisääntyisi kuitenkin lähes :een. Lapuan ikärakenne on samantyylinen kuin koko maakunnassa keskimäärin, joskin lasten osuus väestöstä on hieman korkeampi. Ikärakenteen ennusteen mukaan lasten osuus väestöstä laskee hieman vuoteen Vanhusten määrä tulisi nousemaan, erityisesti vanhimman väestönosan. Työikäisten osuus väestöstä taas laskisi. Ennustettu kehitys on samansuuntainen koko maakunnassa. Lapua on viime vuosina saanut muuttovoittoa. Tilanne on muuttunut radikaalisti 1990-luvun lopun muuttotappiovuosista. Tarkasteltaessa muuttoliikettä vuonna 2009 huomataan, että kaupungista lähtee vuotiaita enemmän kuin kaupunkiin tulee. Tämä johtuu luultavasti nuorten lähdöstä opiskeluihin muille paikkakunnille. Toisaalta tästä seuraavia ikäryhmiä muuttaa Lapualle enemmän kuin sieltä lähtee pois, mikä voi kieliä alueen houkuttelevuudesta perheellisille ja työssäkäyville. Lapuan ikärakenne, ennuste % 18 % Lapuan ikärakenne % 18 % 9 % 11 % % 63 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 23

26 Muuttoliike 2007 Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lapuan kaupungin alueella on eroja siinä, mihin väestö on keskittynyt, millainen ikärakenne on alueilla, sekä missä asukasmäärä on lisääntynyt ja missä vähentynyt. Keskustaajaman osayleiskaavoitettavat alueet ovat väestörikkaita alueita, joissa väestön ikärakenne vaihtelee. Osayleiskaavoitettavilla alueilla on yhteensä noin asukasta, joka on jakaantunut siten, että kaupunkikeskustan liike- ja asumisalueella on vajaa asukasta, keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeellä taas vajaa asukasta. Ydinkeskustassa on vanhusvoittoisia alueita, mutta myös joitain lapsirikkaita kohteita. Keskusta ja sen lähialueet sekä jokilaakso taas ovat pääosin väestönlisäyksen alueita. Ainoastaan Kiviniemen alueella väestö on vähentynyt reilummin 2000-luvulla, mutta alueen väestömäärä on pieni (reilu 20 henkeä). Lapuan kaupungin sisäinen muutto on myös runsasta. Tämä vaikuttaa osaltaan aluerakenteeseen. Seuraava kartta näyttää, kuinka sisäisen muuton suunta on haja-alueilta kaupungin keskustaan. Keskusta ympäristöineen, myös Kauhajoen suuntaan, on saanut väestöä lisää. Tämän voidaan olettaa muuttavan myös osa-alueiden väestön ikärakennejakaumia. 24