Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 4: Uusi sukupolvi ottaa vastuun Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Reijo Hänninen 64 Granlund 65, 69, 71, 72 Vormala Timo / Arkkitehdit Ky 67 Uusi Suomi 67 Suvi Kiviniemi 74

2 Uusi sukupolvi ottaa vastuun Yhtiön perustaja Olof Granlund jää eläkkeelle Olof Granlund täytti vuonna vuotta. Hänellä oli takanaan lähes 30 vuotta oman yrityksen vetovastuuta. Englannin toimisto, joka oli tärkeä henkireikä arkipäivän rutiinien vastapainoksi, oli historiaa. Uuden toimitalon rakentaminen oli saatu käyntiin ja tilanne näytti siltä, että olisi hyvä aika luopua jokapäiväisistä työtehtävistä ja keskittyä omiin harrastuksiin, joihin kuului mm. kasvihuoneviljely Kirkkonummella. Olofille oli tullut ostotarjouksia ja se sai hänet tekemään omat johtopäätöksensä. Hän halusi yrityksen jatkavan itsenäisenä yhtiönä ja kysyi valitsemiltaan yhtiön työntekijöiltä kiinnostusta tulla mukaan vastuullisiksi yhtiömiehiksi. Yrityshän oli vielä tuolloin kommandiittiyhtiö. Nämä henkilöt olivat DI Reijo Hänninen, joka vuonna 1982 oli nimitetty yrityksen varatoimitusjohtajaksi, DI Jukka Meller, ekonomi Aira Merjovirta ja insinööri Bo Söderholm. He suostuivat Olofin tarjoukseen ja näin yritykselle oli tullut uusia vastuullisia yhtiömiehiä vuoden 1988 lopulla. Seuraavana vaiheena oli kommandiittiyhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi, mikä tapahtui vuonna Kukin edellä mainituista henkilöistä, Olof mukaan luettuna, omisti 20 % yhtiön osakkeista. Olof Granlund jäi eläkkeelle ja myi seuraavana vuonna oman 20 %:n osuutensa insinööri Reijo Honkarannalle. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin DI Reijo Hänninen. Hallituksen muodostivat Reijon lisäksi Aira Merjovirta, Bo Söderholm, Reijo Honkaranta ja Jukka Meller, joka oli myös hallituksen puheenjohtaja. Airan rooli oli hoitaa talousjohtajan tehtävät, Bosse vastasi rakennusautomaatiosta ja Reijo Hänninen kansainvälisistä markkinointikontakteista varsinkin vuodesta 1993 alkaen, jolloin laman syvetessä ryhdyttiin aktiivisesti hakemaan töitä ja kontakteja lähinnä Keski-Euroopasta. Bossen vastuualueeseen sisällytettiin myös 1990-luvun alkupuoliskolla muotoutunut kiinteistönpito-osasto. Reijo Honkaranta johti sairaalasuunnitteluryhmää ja Jukka veti omaa moninaisten rakennushankkeiden LVI-suunnitteluryhmäänsä. Hallituksen jäsenillä oli pitkä kokemus Granlundin työskentelytavoista, sillä he olivat tulleet yritykseen jo vuosina lukuun ottamatta Bossea, joka liittyi Granlundin riveihin vuonna Yhtiö päätti vuonna 1990 korottaa yhtiön pääomaa suunnatulla osakeannilla yhtiön henkilökunnalle. Merkintä onnistui ja 17 yhtiössä toimivaa henkilöä tuli Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n uusiksi osakkaiksi. Vuonna 1991 yhtiön hallitusta täydennettiin siten, että sähköosaston johtaja Kari Kaleva valittiin hallituksen jäseneksi. Seuraavien vuosien aikana muodostettiin myös Kuopion ja Tampereen aluetoimistoista omia osakeyhtiöitä. Vaasassa tämä oli tehty jo vuonna 64 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

3 Reijo Hänninen 40 vuotta yhtiön palveluksessa Lapsuus ja nuoruus Reijo Hännisen ryhmä vuonna 1976: Ben-Roger Lindberg, Markku Arponen, Reijo Hänninen, Seppo Jutila ja Jarmo Lehtonen Näiden yhtiöiden osake-enemmistö oli Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:llä ja loput osakkeet yhtiöiden toimivalla johdolla. Lahden toimisto eli Insinööritoimisto Erkki Lahtinen oli ollut ostamisestaan lähtien tytäryhtiö, mutta sen nimi vaihtui vuonna 1994 Insinööritoimisto Granlund Lahti Oy:ksi. Sama nimiperiaate oli kaikissa muissakin perustetuissa tytäryhtiöissä. Granlundista oli näin muodostunut konserni, joka käsitti emoyhtiön lisäksi neljä tytäryhtiötä sekä vähemmistöosakkuuden kiinteistöyhtiössä. Kaikkien tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtajana toimi Reijo Hänninen. Koko konsernin henkilökunnan määrä oli vuoden 1990 alussa yhteensä 147 henkeä, joista 99 toimi Helsingissä ja 48 tytäryhtiöissä. Suurimmat suunnitteluprojektit vuonna 1991 olivat edelleen jatkunut OKO Vallila -projekti, Itikka-Lihapolarin valmisruokatehdas, Viikinmäen keskuspuhdistamo, Satakunnan keskussairaalan N-rakennus sekä Säteilyturvakeskus, jota ei laman tultua koskaan rakennettu silloisten suunnitelmien perusteella. Reijo on paljasjalkainen stadilainen, hän syntyi Reijo kävi Eläintarhan kansakoulun ja pääsi oppikouluun Helsingin toiseen lyseoon eli Tossuun, joka oli siihen aikaan poikakoulu. Nykyään rakennuksessa toimii Helsingin kuvataidelukio. Reijo pääsi ylioppilaaksi vuonna 1966 ja oli kiinnostunut arkkitehdin urasta. Siihen oli kannustanut erittäin taitava kuvaamataidon opettaja Annikki Arola- Anttila, joka piti mm. vapaaehtoista kuvaamataidon kerhoa. Reijo pyrki kesällä 1966 TKK:n arkkitehtiosastolle, mutta taiteelliset lahjat eivät riittäneet. Hän opiskeli lukuvuoden Helsingin yliopistossa matematiikkaa ja fysiikkaa suorittaen niissä approbaturin. Samaan aikaan hän työskenteli hieman yli vuoden arkkitehtitoimistossa. Seuraavakaan yritys kesällä 1967 ei tuottanut toivottua tulosta arkkitehtiosaston pääsykokeissa, joten lusikka oli otettava kauniiseen käteen ja pyrittävä insinööriksi. Reijon omin sanoin todettakoon, että arkkitehtuuri ei varmaan menettänyt mitään tässä ratkaisussa, mutta LVIala sai ehkä aktiivisen tekniikan ja sen sovellusten kehittäjän. Reijo pääsi siten polille kesällä 1967 ja aloitti vain muutama vuosi aiemmin perustetulla koneosaston LVI-opintosuunnalla. Siihen aikaan LVI-opintosuunnalle valittiin vuosittain 20 henkilöä, joten alan ammattilaisten määrä lähti 1960-luvun puolivälin jälkeen nopeaan kasvuun. Opiskelurytmi tuntui Reijosta verkkaiselta ja hän oli opintojensa ensimmäiset vuodet tehnyt iltatöitä vastavalmistuneessa Dipolissa, jossa ryhmä teekkareita pyöritti ns. narikkabusinestä eli vastasi vaatteiden säilytyksen valvonnasta lukuisissa ylioppilas- ym. juhlatilaisuuksissa. Näistä Yrityksen historia 65

4 tehtävistä ansaitsi melko hyvin ja varsinkin ulkopuolisista juhlista sai vielä runsaasti tippejä taksin tilaamisesta yms. Tuntipalkkakin oli tuolloin parempi kuin Reijon tullessa teekkarina Granlund Oksaselle Töihin Granlund Oksaselle Syyslukukauden alettua vuonna 1970 koneosaston ilmoitustaululla oli ilmoitus, että Insinööritoimisto Olof Granlund Antti Oksanen hakee töihin LVI-teekkaria. Reijo oli kyllästynyt TKK:n kuppilassa lorvailuun ja päätti lähteä osa-aikatöihin Granlund Oksaselle, jolla oli jo siihen aikaan opiskelijoiden keskuudessa maine vaativana insinööritoimistona. Ensimmäiset suunnittelutehtävät olivat lähinnä lämmitysja vesijohtoverkostojen suunnittelua DI Pekka Leiposen projekteissa. Tätä vaihetta kesti vähän yli puoli vuotta, kun keväällä 1971 kirjastonhoitajana toiminut Kristiina Nummi jäi äitiyslomalle ja tarvittiin henkilö hoitamaan ko. tehtävää. Tuona noin vuoden kestäneen jakson aikana Reijo vastasi myös GOLVI-lehden artikkelien kirjoittamisesta ja kasaamisesta eri lähteistä. Lisäksi toimiston Kakarakerholla, josta enemmän toisaalla, oli runsaasti aktiviteetteja. Diplomityön teko Keväällä 1972 Reijon opinnot olivat siinä vaiheessa, että piti päästä tekemään diplomityötä ja valmistumaan diplomiinsinööriksi. Olofin kanssa käydyn keskustelun perusteella yhtiö tarjoutui rahoittamaan diplomityön teon, mikäli siinä yhteydessä voitaisiin tutkia toimistossa juuri käyttöönotettuja Svenska Fläktfabrikenin kehittämiä sisälämpötilan ja jäähdytystarpeen laskentaan kehitettyjä atk-ohjelmia. Tämä oli yritykselle tärkeä asia, sillä se oli saanut suuren Pasilan virastokeskuksen LVI-suunnittelutehtävän, johon haluttiin kehittää energiataloudelliset energia- ja ilmastointiratkaisut. Professori Olavi Vuorelainen ja koneinsinööriosaston osastokollegio hyväksyi aiheen , jolloin työtä oli jo tehty sangen pitkälle. Kokonaisaika venyi lähes vuoteen, sillä yrityksellä oli käytännön työtarpeita, jotka Reijo joutui hoitamaan. Diplomityö nimeltään Toimistorakennuksen huonemoduulia kuormittavien tekijöiden ja rakenteellisten ominaisuuksien vaikutus huoneen lämpötilaan ja jäähdytystarpeeseen hyväksyttiin Tämä diplomityö oli ensimmäinen, jonka kustannuksiin yritys osallistui. Sen jälkeen Granlund on tukenut lähes sadan teekkarin ja insinööriopiskelijan lopputyötä. Tämä toiminta loi myös pohjan yrityksen kehitysstrategioiden laatimiselle sekä varsinkin 1990-luvulla alkaneelle monipuoliselle T&Ktoiminnalle, jonka yhteydessä on syntynyt pari väitöskirjaa ja lisensiaattityötä suuren muun aineiston lisäksi, jota yritys on hyödyntänyt omassa ohjelmisto- ja prosessikehityksessään. Armeija ja paluu tositoimiin Diplomi-insinööriksi valmistuttuaan Reijo meni armeijaan kesäkuussa 1973 ja vapautui vänrikkinä toukokuussa Jo hänen armeijassa ollessaan oli käynnistynyt Finnplancon toiminta ja Tansaniassa oli porakaivoprojekti, johon Olof ehdotti Reijoa lähtemään asiantuntijaksi. Referenssit eivät nuorella DI:llä vielä riittäneet, ja niin Reijo aloitti projektipäällikkönä toukokuussa Ensimmäinen projekti oli Honeywell Oy:n toimisto- ja varastorakennus Espoon Kivenlahdessa. Hankkeessa ei periaatteessa ollut mitään ihmeellistä, mutta Honeywellin projektinvetäjä tuli Belgiasta ja halusi noudattaa amerikkalaisia standardeja. Toimistotilat olivat maisemakonttoreita ja niiden poistoilma piti imeä alakaton kautta, mikä Suomessa ei ole sallittua. Samoin lämpimän käyttövesiverkoston tuli toimia ilman kiertopumppuja Honeywellin säätölaitteiden avulla. Reijon uskottavuus ei belgialaiselle projektinjohtajalle riittänyt, vaan erään kerran piti soittaa Ravintola Motista Olof paikalle vakuuttamaan, että Reijo oli oikeassa. Suunnitteluryhmän johtajaksi vuonna 1975 Henkilökunnassa tapahtui tuohon aikaan vaihdoksia ja DI Olavi Leinon lähdettyä Ekonoon, organisoi Olof suunnitteluryhmät uudelleen ja Reijo nimitettiin ryhmänjohtajaksi. Olavin perintönä Reijo sai vetääkseen yhtiön suurimman projektin, Pasilan virastokeskuksen, johon hän oli tehnyt paljon analyysejä ja tietokoneajoja, joten hän tunsi hankkeen entuudestaan melko hyvin. Reijo oli tuolloin 27 -vuotias. 66 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

5 Timo Vormalan perspektiivikuva Stockmannin arkkitehtikilpailusta. Stockmannin Wulffin kulman kilpailuvoitto vuonna Henkilövaihdokset jatkuivat seuraavanakin vuonna, jolloin DI Ralf Dyhr siirtyi Helsingin rakennusvalvonnan ilmanvaihtotarkastajaksi. Reijolle siirtyivät Ralfin projektit, joista monet olivat Vaasassa. Vaasan työt suunniteltiin vielä tuolloin lähes kokonaan Helsingistä käsin, vaikka kaupungissa olikin parin hengen aluetoimisto. Ensimmäinen Vaasan hanke oli Vaasan kauppakorkeakoulun uudisrakennuksen loppuunsaattaminen. Siinä oli arkkitehtina Annikki Nurminen, jonka toimisto oli ja 1980-luvuilla Vaasan johtava arkkitehtitoimisto. Tästä käynnistyi pitkäaikainen yhteistyö kymmenissä ABB:n (tuolloin Strömberg) ja Wärtsilän projekteissa luvun loppupuoli ja varsinkin 1980-luvun ensimmäinen puolisko olivat kulttuurirakennusten aikaa. Ensimmäinen merkittävä hanke oli Kuopion musiikkikeskus, jonka historia on tyypillinen suomalaiselle kulttuurirakennukselle. Sitä seurasivat Pasilan taidelaitosten ja Porin musiikki- ja kongressikeskuksen projektit. Arkkitehtikilpailuja Reijon kontaktit merkittävien arkkitehtitoimistojen kanssa poikivat yritykselle kutsuja lukuisiin arkkitehtikilpailuihin 1980-luvulla. Suhde Arkkitehdit Ky:n (Gullichsen-Kairamo- Vormala) vastuuhenkilöiden kanssa oli syventynyt Pasilan taidelaitosten projektin aikana ja yhteistyö tuotti ykköspalkinnon Stockmannin Helsingin tavaratalon laajennuksen suunnittelukilpailussa vuonna Stockmannin kilpailun voitosta huolimatta Granlundia ei valittu hankkeen LVI-suunnittelijaksi, mistä Kristian Gullichsen oli kovin pahoillaan. Granlundin vuoro tuli sitten 2000-luvun alussa, jolloin käynnistyi seuraava Stockmannin laajennusja saneerausprojekti, joka valmistuu lopullisesti vasta vuonna Yrityksen historia 67

6 Varatoimitusjohtajaksi vuonna 1982 Reijo nimitettiin vuonna 1982 yhtiön varatoimitusjohtajaksi. Hallinnolliset tehtävät alkoivat vähitellen viedä aikaa ja aktiivinen osallistuminen projekteihin väheni selvästi 1980-luvun loppupuolelle tultaessa. Tietyt vakioasiakkaat, kuten Wärtsilä, Kymi-Strömberg (ABB) ja Sanoma Osakeyhtiö työllistivät edelleen, mutta varsinaisesti mitään suurempia hankkeita Reijo ei enää käytännössä johtanut projektinvetäjänä. Järjestötoiminta ja hallitusten jäsenyydet Reijo ei koskaan ole ollut mikään järjestöaktivisti. Varatoimitusjohtajaksi tultuaan hän oli kuitenkin uusi kasvo, joka haluttiin mukaan erilaisiin järjestöihin ja yhdistyksiin. Jäsenenä Reijo oli teekkariajoista lähtien seuraavissa liitoissa ja järjestöissä: Suomen LVI -liitto SuLVI LIVI, joka on LVI-alan diplomi-insinöörien asiantuntijayhdistys ja kuuluu Suomen Rakennusinsinöörien Liittoon (RIL) Suomen Tekninen Seura STS, josta myöhemmin tuli AKAVAan kuuluva korkeakouluinsinöörien ja arkkitehtien ammattijärjestö SNIL Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto fuusioitiin myöhemmin SKOL ry:hyn ASHRAE vuodesta 1990 American Society for Heating, Refrigeration and Air-Conditioning Engineers. Reijo on tälläkin hetkellä aktiivinen ASHRAEn jäsen ja voting member parissa ASHRAEn teknisessä komiteassa lopusta lähtien Reijo on ollut hallituksen jäsenenä mm. seuraavissa järjestöissä: Suomen konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, LVI-keskusliitto, Talotekniikan kehittämiskeskus. Tällä hetkellä hän on RYM Oy:n (Rakennetun ympäristön huippukeskittymä) hallituksen jäsen sekä Kiinteistö- ja rakennusalan KIRAn neuvottelukunnan jäsen. Tekes, jonka merkitys Granlundille oli suuri varsinkin 1990-luvulla ja johon palataan myöhemmin, aloitti teknologiaohjelmat 1980-luvun lopulla. Reijo on ollut johtoryhmän jäsenenä seuraavissa Tekesin teknologiaohjelmissa: Raket Rakennusten energiankäyttö (Raket käynnistyi jo aiemmin kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta, mutta fuusioitiin sitten Tekesiin), Rakentamisen ympäristöteknologia , Samba Rakennusautomaatio , Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi , CUBE - Talotekniikan teknologiaohjelma Reijo oli siten vuosina neljän teknologiaohjelman johtoryhmässä yhtäaikaisesti. Reijolle myönnettiin vuoden 2001 ProBuild-Rakeva-palkinto. Saatesanoissa todettiin: Hän on erittäin aktiivisesti ollut kehittämässä talotekniikkaa, jonka merkitys rakentamisprosessissa on jatkuvasti korostunut. Reijo Hänninen on ollut myös voimakkaasti kehittämässä mm. suunnitteluohjelmistoja ja tuotemallipohjaista tiedonhallintaa. Hänen panoksensa myös kansainvälisessä kehitystoiminnassa on merkittävä. Hännisen johdolla Olof Granlund Oy on ollut mukana useassa kansainvälisessä tutkimus- ja kehitysprojektissa yhdessä johtavien ulkomaisten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Kokemuksia on kertynyt myös suunnitteluvientiprojekteista yhdessä muualla toimivien suomalaisyritysten kanssa. 68 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

7 Sisustusarkkitehti Laation näkemys talotekniikasta pääkonttorin sisääntuloaulassa luvun lama ja sen vaikutukset rakentamiseen Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssi loppuvuodesta 1989 oli merkki siitä, mihin Suomi oli ajautumassa. Maailmanpolitiikan vaikutukset heijastuivat osaltaan myös Suomen tilanteeseen: Berliinin muuri murtui, Itä-Euroopan maat vapautuivat. Ennen kaikkea Neuvostoliiton hajoamisella oli suuri vaikutus Suomen talouteen. Vienti Neuvostoliittoon oli ollut % ulkomaankaupasta ja se loppui kuin seinään. Monet Neuvostoliiton kanssa kauppaa käyneet yritykset eivät olleet muokanneet kilpailukykyään ja tuotteitaan länsimarkkinoille soveltuviksi. Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa. Lisäksi teollisuuden kilpailukyky heikkeni muun muassa vahvan markan politiikan takia. Paperiteollisuudessa oli myös päällä maailmanlaajuinen ylituotanto. Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina yli 12 %. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia. Seurauksena oli pankkikriisi. Suomen valtion budjettivaje oli useita prosentteja bruttokansantuotteesta. Lisäksi Suomen luottoluokitus aleni ja lainarahan korko nousi huomattavasti. Edellisen vuosikymmenen lopun hullujen vuosien rakentamisen määrä saavutti huippunsa vuonna 1990, jolloin Suomessa käynnistyi rakennushankkeita 60 miljoonaa m 3. Vuoteen 1994 mennessä volyymi oli pudonnut noin 24 miljoonaan m 3 :iin (ks. kuva s. 79). Lähes 60 % vuotuisesta määrästä oli kadonnut. Rakennusalan työttömyys oli vuonna 1994 lähes 40 %. Yrityksen historia 69

8 Uusi vaihe alkaa Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n historiassa Vuosikymmen vaihtui ja yhtiön perustaja Olof Granlund oli jäänyt eläkkeelle. Vastuu oli jätetty kakaroille, niin kuin Olof asian ilmaisi. Uusi vuosikymmen, 1990-luku, oli jälleen kerran suurten mullistusten aikaa. Uusi toimitalo oli valmistumassa ja edessä oli muutto huhtikuussa Alku oli uudelle johdolle enemmän kuin haasteellinen. Työtilanne oli vielä vuoden 1991 alkupuoliskolla kohtuullisen hyvä ja yhtiö työllistyi pitkälti suurten edelleen jatkuvien projektien ansiosta. Tilauskanta alkoi kuitenkin heiketä myös Granlundilla vuoden 1991 loppupuolella ja tilanne johti lomautuksiin ja irtisanomisiin ensimmäisen kerran yrityksen historiassa. Vantaan toimipiste siirrettiin Helsingin toimiston tiloihin ja yhdistettiin hieman myöhemmin emoyhtiöön. Tampereella tilanne johti myös voimakkaisiin supistuksiin. Konsernin henkilömäärä laski vuoteen 1994 mennessä yli 30 hengellä vuodesta Laman käännekohdaksi muodostui kesä 1994, jonka jälkeen yhtiön tilauskanta kääntyi nousuun. Yritys joutui miettimään strategiansa uudelleen. Pelkän kotimaisen LVI-suunnittelun varaan ei tulevaisuutta voinut rakentaa. Markkinointiin oli pakko panostaa toden teolla. Yrityksen johto lähti etsimään uusia kontakteja. Reijo muistaa, että monet ovet aukesivat meille ja jotkin vain kerran. Ensimmäisiä ovia kolkuteltaessa mieleen tuli markkinointikonsultin tarina vanhemmasta kokeneesta johtajasta ja nuoresta myyntimiehestä, jotka olivat menossa mahdollisen uuden asiakkaan luo. Nuori myyntitykki kysyi: Mitäs, jos ne heittävät meidät ulos? Johtaja totesi lakonisesti: Eihän se mitään muuta, mehän olemme nytkin ulkona. Vienti itään oli loppunut Neuvostoliiton hajoamiseen. Saksan ja Venäjän sopimus venäläisten sotilaiden siirtämisestä entisen Itä-Saksan alueelta toi kuitenkin hieman lohtua tilanteeseen ja yritys osallistui viiden Venäjän alueelle rakennetun sotilaskylän suunnitteluun. Saksassa oli alkanut Saksojen yhdistymisen jälkeen valtava jälleenrakentaminen. Yritys lähti mukaan Saksaan perustetun suunnittelijoiden vientiyhteenliittymään, jota Ulkomaankauppaliitto tuolloin tuki ns. vientirenkaissa. Ulkomaankauppaliitto kehittyi ja 1980-luvulla monipuoliseksi vienninedistäjäksi. Kampanjatoiminta järjestettiin toimialakohtaisesti, ja vientiyhteistyöryhmistä tuli merkittävä liiton ja yritysten välinen yhteistyömuoto. Kaupalliset sihteerit siirtyivät Ulkomaankauppaliittoon syksyllä 1992 ulkoasiainministeriön alaisuudesta. Muutoksen yhteydessä heidän toimenkuviaan tarkennettiin. Tavoitteeksi asetettiin, että heidän toimintansa pohjautuu yritysten toimeksiantoihin ja että he pyrkivät kohdemaissaan yritysten ja yritysryhmien pitkäjänteiseen vienninedistämiseen. Granlund haki myös erillistä tukea Ulkomaankauppaliitosta omiin Saksan operaatioihinsa. Vuosien aikana lähinnä Reijo ja Bosse kävivät useita kertoja Saksassa. Käynnit tuottivat runsaasti yhteyksiä ja johtivat myös suunnittelutoimeksiantoihin, jotka olivat osittain omia itsenäisiä tehtäviä, osittain yhteistyöprojekteja saksalaisen suunnittelutoimiston kanssa, ja osittain LVI-urakoitsijan alihankintoja kuten suuri Einkaufcentrum Hampurissa, jonka työmaalla Ilkka Ilomäki työskenteli suunnittelijana useita kuukausia. Tärkein ja menestyksellisin kontakti oli kuitenkin ROM Rudolf Otto Meyer GmbH & Co:n kanssa vuonna 1994 solmittu sopimus RYHTIkiinteistönpito-ohjelmiston lisenssien myynnistä sekä kehittämisestä ao. yrityksen tarpeisiin. Sähkö- ja kiinteistönpito-osastot muotoutuvat Sähköryhmä oli muodostettu 1980-luvun alkupuolella ja sitä oli johtanut aluksi Hannu Kirsi. Hänen jälkeensä ryhmän vetäjänä toimi muutaman vuoden insinööri Alpo Mäkinen. Laman 70 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

9 Granlundin tiedonhallinnan elinkaarimalli. kynnyksellä johtotehtävät siirtyivät insinööri Kari Kalevalle, jonka kumppaniksi tuli insinööri Matti Urjo Wärtsilä Meriteollisuudesta. Laman vaikeimpien vuosien aikana Kari ja Matti miettivät yrityksen johdon kanssa toimintatapoja ja strategiaa, jolla Granlundin sähköosasto voidaan kehittää LVI-osastoa vastaavaksi vakavasti otettavaksi ja merkittäväksi vaikuttajaksi. Tämä työ tuottikin tuloksia melko nopeasti vuoden 1995 jälkeen. Henkilömäärä kasvoi ja sähkösuunnittelijoiden kiinnostus yritystä kohtaan lisääntyi. Vielä laman kourissa kamppailevien suunnittelutoimistojen kakkosmiehiä siirtyi Granlundin palvelukseen. Kehitystä vauhdittivat myös suurten konsulttitoimistojen, mm. Ekonon, Finnmapin ja Kupari & Uusitalon konkurssit näinä 1990-luvun alkupuolen lamavuosina. Ekono oli lisäksi tehnyt ennen konkurssia monia yritysostoja, ja nämä ostetut yritykset joutuivat aloittamaan toimintansa uudelleen. Tällaisia olivat mm. AirIx Oy ja CTS Engineering Oy. Tavoite kasvamisesta Suomen suurimmaksi sähkösuunnittelutoimistoksi saavutettiin 2000-luvun puolivälissä. Granlund valittiin vuonna 2005 vuoden sähkösuunnittelutoimistoksi RAKLIn ja STUL:n toimesta. Granlund Oksanen pystyi jo 1960-luvulla tarjoamaan perussuunnittelutyön ulkopuolella olevia tehtäviä, sillä sen palveluksessa oli vuodesta 1965 alkaen legendaarinen työmaavalvoja ja tarkastaja, insinööri Kauko Lehtoniemi. Monet urakoitsijat kunnioittivat ja jopa pelkäsivät Kaukoa, jonka tarkkuus ja ehdottomuus olivat tunnettuja piirteitä. Kaukon Susipankki, jota julkaistiin säännöllisesti mm. GOLVI-lehdessä, oli tärkeä tiedonlähde toimiston suunnittelijoille, sillä monella suunnittelijalla ei ollut aina riittävää käytännön työmaakokemusta luvun lopusta alkaen energia-analyysit olivat kuuluneet yrityksen liiketoimintastrategiaan. Niitä oli 1980-luvulla tehty Englannin toimistossa ja myös jonkin verran Hollannissa yhteistyössä sikäläisen konsulttitoimiston (Aronsohn) kanssa luvun loppupuolella energiaselvitysten kysyntä hiipui energian hinnan laskettua ja kiinteistönomistajien keskittyessä suurempiin uudisrakennuskohteisiin. Laman myötä myös valtio heräsi, sillä kasvavan työttömyyden vastapainoksi haluttiin luoda sellaista toimintaa, jolla saataisiin työllistettyä ihmisiä ja samalla myös säästettyä energiaa. Näin perustettiin vuonna 1993 Energiansäästön palvelukeskus -projekti. Energiansäästön palvelukeskuksesta muodostui pian Motiva, joka yhtiöitettiin omaksi valtion 100 %:sesti omistamaksi osakeyhtiöksi vuonna Sen tehtävänä on edistää energiansäästöä ja materiaalitehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Kauppa- ja teollisuusministeriö alkoi uudelleen rahoittaa energiansäästöselvityksiä vuonna Nykymuotoisen valtion tukeman energiakatselmustoiminnan pelisäännöt ja käytännöt luotiin 1990-luvun alussa alalla jo toimineiden konsulttitoimistojen yhteistyönä. Myös Granlundilla luotuja toimintamalleja hyödynnettiin ja katselmustoiminnan kehitykseen vaikutti keskeisesti kaksi henkilöä, DI Heikki Väisänen ja DI Erja Reinikainen, jotka molemmat olivat aloittaneet työuransa Granlundilla. Erja palasi vuoden 2000 alussa Yrityksen historia 71

10 takaisin Granlundille ja toimii nykyään vuoden 2010 alussa perustetun Energia- ja ympäristöosaston erikoisasiantuntijana. Kiinteistön ylläpidon ja huollon hallintaan keskittyvän ohjelmiston, RYHTIn, kehitys, josta laajemmin toisaalla, toi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin ohjelmiston myynnin kuin sitä tukevan konsultoinnin kautta. Varsinkin saksalaisen ROM:n kanssa tehty sopimus vuonna 1994 ja pari vuotta myöhemmin ruotsalaisen rakennusautomaatioyrityksen TA:n kanssa käynnistynyt yhteistyö laajensivat Granlundin toimenkuvaa. Vuonna 1995 perustettiin kiinteistönpito-ryhmät, joista KP1 keskittyi energiakatselmuksiin ja muihin selvityksiin ja KP2 RYHTI-toimintaan. Näitä erillisistä tehtävistä muodostui vähitellen asiantuntijajoukko, joka sitten organisoitiin kiinteistönpito-osastoksi, jonka vetäjäksi tuli insinööri Jack Westrén-Doll. Tänä päivänä kiinteistönpitotehtävien parissa työskentelee kaikkiaan noin 60 asiantuntijaa, joista 45 on Helsingin emoyhtiössä. LVI-asennuksia sisustuselementteinä 1980-luvun loppupuolelta. Kehitystoiminnan strateginen merkitys T&K-osasto syntyy Granlundin kehitystoiminnan juuret ovat jo 1970-luvun alussa, jolloin yritys alkoi hyödyntää ja kehittää erilaisia analyysi- ja simulointiohjelmia. Olofilla oli suuri kiinnostus soveltaa tietotekniikkaa yrityksen suunnittelu- ja konsultointitoiminnan tukena. Alkuvaiheessa ohjelmat olivat lähinnä yrityksen sisäisessä käytössä. Merkittävä muutos tapahtui, kun yritys osti vuonna 1975 HASP-nimisen energialaskentaohjelmiston Japanista ja lokalisoi sen omaan käyttöönsä. Siitä muodostui tärkeä työkalu, jonka avulla yritys myi energiaselvityspalveluja vuodesta 1979 alkaen. Ohjelmistokehityksestä vastasi kautta 1970-luvun aina 1980-luvun alkupuolelle saakka DI Matti Häkkilä. Yritys oli tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamia tutkimuksia vuodesta 1979 alkaen. Ensimmäinen hanke oli Patteriverkoston vesivirtojen perussäätöön liittyvien haittojen vähentäminen. Luonteeltaan tutkimukset olivat tuohon aikaan pieniä erillisprojekteja. Vähitellen ajatus T&K-toiminnan hyödyntämisestä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi kypsyi, kun Risto Kosonen tuli vuonna 1987 yrityksen palvelukseen. Tuolloin käynnistyi laaja Raklin ja SKOL:in rahoittama SKOLVIS-projekti, jonka vetovastuu oli Ekonossa DI Juhani Pekkosella ja johon Granlund myös osallistui. Juhani siirtyi sitten vuosituhannen vaihteessa Granlundin palvelukseen yhtiön laatupäälliköksi. Kaksi muuta merkittävää hanketta olivat KTM:n energiaosaston RAKET-ohjelma sekä erityisesti LVIS 2000 projekti 1990-luvun alussa, jossa luotiin perusteet monille Granlundin tulevaan 72 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

11 strategiaan vaikuttaville tekijöille. Risto Kososen lähdettyä vuoden 1991 lopulla oli aika organisoida kehitystoiminta omaksi osastokseen. Markku Jokela oli OKO-Vallila-projektin jälkeen liukunut vähitellen kehitysmaailmaan osallistumalla mm. aiemmin mainittuihin RAKET- ja LVIS 2000 projekteihin. Lisäksi Markku oli oivaltanut tietokoneiden ja ohjelmistojen nopean kehityksen juuri noina vuosina ja alkanut ideoida sitä, miten koko kiinteistön kattavaa elinkaarimallia voisi kehittää ja hyödyntää yrityksen liiketoimintastrategiassa. Yrityksen johto lähti täysin rinnoin tukemaan tätä kehitystä. Tuolloin päätettiin Granlundin liiketoiminnan laajentamisesta perinteisestä insinööritoimistosta monipuoliseksi talotekniikan konsulttiyritykseksi, joka tarjoaa palveluita kiinteistön elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. Samalla haluttiin panostaa voimakkaasti kansainvälistymiseen, kehitystoimintaan ja tietotekniikan hyödyntämiseen. Yrityksen palvelukseen oli tullut noina vuosina useita tietotekniikkakärpäsen puremia nuoria diplomi-insinöörejä. Kun laman myötä Tekes muutti strategioitaan ja mahdollisti myös teollisille yrityksille mahdollisuuden saada rahoitusta omille kehityshankkeilleen, olivat yhtälön lähtökohdat selvillä. Avainryhmä koottiin omaksi T&K-ryhmäksi, jonka vetäjäksi tuli itseoikeutetusti Markku Jokela. Yksikkö kasvoi myöhemmin ja on tänään 20 hengen vahvuinen kehitys- ja ohjelmisto-osasto. Tästä alkoi se laajamittainen kehitystyö, joka on nostanut Granlundin yhdeksi merkittävimmistä talotekniikka-alan kehittäjistä, joka tunnetaan laajasti myös kansainvälisissä tutkimus- ja kehitysyksiköissä sekä rakennusalan ohjelmistotaloissa. Granlundin kehitystoiminnan laajempi tarina on kerrottu omassa osuudessaan tässä teoksessa. Kiinteistö Oy Malminkaaren Soidintie 2:n konkurssi Granlund omistajaksi vuonna 2004 Neljän konsulttitoimiston omistama kiinteistö joutui taloudellisiin vaikeuksiin melkein heti muuton jälkeen. Se ei kyennyt maksamaan lyhennyksiä vuodesta 1993 lähtien. Tilanne muuttui dramaattisesti vuoden 1995 loppupuolella, jolloin yksi neljästä omistajasta, Viatek Oy, myytiin ruotsalaiselle Scandiaconsultille, joka ei ollut kiinnostunut ottamaan kiinteistön velkoja vastuulleen. Myös Insinööritoimisto Tauno Nissinen halusi päästä eroon velkaisesta kiinteistöstä. Velkojien kanssa käytyjen neuvottelujen lopputuloksena kiinteistöosakeyhtiö hakeutui konkurssiin ja kiinteistö siirtyi Ilmarisen omistukseen. Kaikki muut kiinteistössä olleet yritykset muuttivat muualle ja Granlund jäi talon ainoaksi vuokralaiseksi. Tilanne oli kriittinen kiinteistöyhtiön kannalta, mutta Granlundin tase oli onneksi niin vahva, että se kesti kiinteistön konkurssin ajautumatta itse selvitystilaan. Hyvä puoli asiassa oli, että rakennuksessa oli paljon tyhjää tilaa ja pääkaupunkiseudulla oli muutenkin runsaasti toimistotilaa tarjolla, joten vuokra oli edullinen. Tuolla hetkellä Granlundilla oli noin 100 työntekijää Helsingissä. Henkilömäärä oli lähtenyt kasvuun kesästä 1994 ja vuoteen 2001 mennessä se oli noussut emoyhtiössä jo 180 henkeen. Yritys tarvitsi vuosittain lisää tilaa ja sitä saatiin joustavasti, koska talossa ei ollut monia muita vuokralaisia vielä tuolloin. Granlund oli vuonna 2001 vuokrannut yli kaksi kolmasosaa talosta. IT-kuplan puhkeamisen jälkeisenä aikana kasvuvauhti hieman tasaantui. Vuonna 2004 Ilmarinen kertoi, että rakennus on myynnissä ja ostajaehdokas kiikarissa. Granlundilla oli tuolloin vielä kolme vuotta jäljellä vuokrasopimuksesta. Granlundin hallitus tiedusteli vastavuoroisesti rakennuksen myyntihintaa. Neuvottelut johtivat lopulta siihen, että kiinteistö siirtyi Yrityksen historia 73

12 ABB Tellus, Pitäjänmäki, Helsinki. Oikealla Sanomatalo, Helsinki. kokonaisuudessaan Granlundin omaisuudeksi ja on sitä tänä päivänäkin. Talosta on vuonna 2010 noin 90 % Granlundin käytössä ja muissa tiloissa on kolme vuokralaista. Suomen rakentaminen elpyy Rakentamisen suhdanteet olivat Suomessa alamaissa vuosina Kuitenkin merkkejä suhdanteiden paranemisesta saatiin jo vuonna Syksyllä 1992 oli julistettu arkkitehtikilpailu Nykytaiteen museon rakennuksen Kiasman suunnittelemiseksi. Toinen merkittävä Helsingin keskustan hanke Helsingin rautatieaseman ja Postitalon pohjoispuolella, Nykytaiteen museon Kiasman vieressä, oli Sanomatalo, josta Sanoma Osakeyhtiö julisti arkkitehtikilpailun vuonna Granlund valittiin suunnittelijaksi molempiin kohteisiin. Sanomatalolla oli suuri merkitys Granlundille siinä mielessä, että yhtiö sai toteutettavakseen koko talotekniikkasuunnittelun sisältäen LVI-, sähkö-, rakennusautomaatio-, tele-, turva- ja sprinklerijärjestelmät. Yhteistyö arkkitehti Antti-Matti Siikalan ja hänen johtamansa yrityksen SARC Oy:n kanssa jatkui seuraavina vuosina mm. Kone Oyj:n Keilalahden tornin, vuoden 2000 Hannoverin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin ja Joensuuhun toteutetun Metlan puurakenteisen pääkonttorin talotekniikkasuunnittelijana. Metla sai myös kansainvälistä tunnustusta yhdysvaltalaisen IESNA-järjestön palkitessa rakennuksen julkisivuvalaistuksen, jonka 74 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

13

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Hallituksen jäseniksi yhtiökokouksessa 29.4.2015 ehdotettavien henkilöiden cv:t

Hallituksen jäseniksi yhtiökokouksessa 29.4.2015 ehdotettavien henkilöiden cv:t Hallituksen jäseniksi yhtiökokouksessa 29.4.2015 ehdotettavien henkilöiden cv:t Maire Ahopelto Maire Ahopelto on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri. Ahopelto toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Talluddenin avustus-/lainapyyntö Loviisan kaupungille

Kiinteistö Oy Talluddenin avustus-/lainapyyntö Loviisan kaupungille Kaupunginhallitus 212 01.09.2014 Kaupunginvaltuusto 97 10.09.2014 Kaupunginhallitus 94 30.03.2015 Kiinteistö Oy Talluddenin avustus-/lainapyyntö Loviisan kaupungille 550/02.05.03/2014 KH 212 Valmistelija:

Lisätiedot

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan

RYHTIÄ kulutuksen hallintaan RYHTIÄ kulutuksen hallintaan BAFF seminaari Energiatehokkuutta rakennusautomaatiolla 24.5.2007 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Hannu Tuovinen www.granlund.fi www.granlund.fi 1 GRANLUND - konserni Toimialat

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008

PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008 PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008 JärjestelytoimikuntaB Paikka Halikon kunnanvirasto, valtuustosali Aika 27.5.2008 klo 8.30 9.50 Läsnä Nummentalo Juhani puheenjohtaja Pölönen Päivi varapuheenjohtaja Aaltonen Helena

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde kilpailu järjestettiin

Lisätiedot

Vapaamuotoinen alustus Sammon kehityksestä Keskinäisestä vahinkovakuutusyhtiöstä finanssikonserniksi vuosina 1987 2007. KTM Jukka Mäkinen 09.03.

Vapaamuotoinen alustus Sammon kehityksestä Keskinäisestä vahinkovakuutusyhtiöstä finanssikonserniksi vuosina 1987 2007. KTM Jukka Mäkinen 09.03. Vapaamuotoinen alustus Sammon kehityksestä Keskinäisestä vahinkovakuutusyhtiöstä finanssikonserniksi vuosina 1987 2007 KTM Jukka Mäkinen 09.03.2010 1 Lähtötilanne Sammon. Keskinäisestä vahinkovakuutusyhtiöstä

Lisätiedot

SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A. No. 1/2010. Sievissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010

SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A. No. 1/2010. Sievissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010 SCANFIL OYJ Y:0190457-0 P Ö Y T Ä K I R J A No. 1/2010 Sievissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010 Aika: 8.4.2010 alkaen klo. 14:00 Paikka: Yhtiön pääkonttori, Sievi

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Estlander

Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Estlander Insinööritoimisto KyAMK Osk 18.3.2010 Ilkka Taustaa: -Aloite neuvottelukunnista, suunnittelijoista pulaa -juuri valmistuneen insinöörin valmiudet suunnittelutyöhön heikot ( vaatii 1-5 v. sisäänajoa yrityksessä).

Lisätiedot

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan verkostoituminen ja vuorovaikutuksen kanavoiminen RIL:n energia- ja talotekniikkasekä rakennusasiantuntijoiden

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Yhtiökokous Kohti yhtenäistä tä Lemm inkäistä Lemminkäisen johto vaihtui 1/2009 Tytäryhtiöiden fuusiot alkoivat 1 /2010 Norja yritys- kau upat, Venäjän tonttikaupat 4-6/2010

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 8.4.2014

HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 8.4.2014 HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 8.4.2014 1 Osinkopolitiikka ja osingonmaksu Osinkopolitiikka: Osinkona jaetaan vähintään 35 % nettotuloksesta. Nokian Renkaat Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2013

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 15.3.2012

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 15.3.2012 Fiskars Oyj Abp Varsinainen yhtiökokous 15.3.2012 Fiskars Oyj Abp Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas IKONISET TUOTTEET VAHVAT BRÄNDIT GLOBAALIT TAVOITTEET Muutos yhtenäiseksi kuluttajatuoteyhtiöksi etenee

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/2015 Sivu 144 (150) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/2015 Sivu 144 (150) Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 14/2015 Sivu 144 (150) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Torstai 22.10.2015 kello 18.00-20.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous 09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous Hallituksen täydentäminen Hallitus ehdottaa, että hallitusta täydennetään uudella jäsenellä ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan KTM, CEFA Saga Forss (s. 1969).

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt neljännentoista kerran.

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt neljännentoista kerran. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaille ja korkeatasoisille valaistusratkaisuille. Vuoden valaistuskohde -kilpailu

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot

TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä

TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä Logistiikkapäällikkö Markku Hirvonen BPW Kraatz Oy TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä Sisältö: Yritysesittelyt

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

HALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN HENKILÖTIEDOT

HALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN HENKILÖTIEDOT HALLITUKSEN JÄSENEHDOKKAIDEN HENKILÖTIEDOT Björn Wahlroos Puheenjohtaja Jäsen vuodesta 2008 Nimitys- ja hallinnointivaliokunnan puheenjohtaja S. 1952 Kauppatiet. tri Sampo Oyj:n konsernijohtaja 2001 2009.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Q1 Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia Liikevaihto 33,4 (32,8) miljoonaa euroa Liikevoitto laski

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 3: GOHNT-talon

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

REFERENSSI 13.1.2015 1(9)

REFERENSSI 13.1.2015 1(9) 13.1.2015 1(9) NIMI Sami Heikkuri SYNTYMÄAIKA JA PAIKKA 28.6.1979, Espoo AMMATILLINEN KOULUTUS Insinööri (AMK), EVTEK-ammattikorkeakoulu talotekniikan koulutusohjelma, erikoistuminen rakennusten sähkö-

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Talluddenin avustus-/lainapyyntö Loviisan kaupungille

Kiinteistö Oy Talluddenin avustus-/lainapyyntö Loviisan kaupungille Kaupunginhallitus 212 01.09.2014 Kaupunginvaltuusto 97 10.09.2014 Kaupunginhallitus 94 30.03.2015 Kaupunginvaltuusto 49 15.04.2015 Kiinteistö Oy Talluddenin avustus-/lainapyyntö Loviisan kaupungille 550/02.05.03/2014

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Toimintaympäristön epävarmuus kasvaa Kotimaa Asuntojen kysyntä laskenut voimakkaasti, liike- ja toimitilarakentamisen kasvu taittunut Infrarakentamisen ja Talotekniikan näkymät

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 18.4.2013 Harri Takanen Harri Takanen on toiminut Sievi Capital Oyj:n toimitusjohtajana 1.4.2013 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut Scanfil Oyj:n

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 4.3.2008 klo 16.30-18.15 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Yhteistyö kanssamme avain menestykseen. Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic.

Yhteistyö kanssamme avain menestykseen. Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic. Yhteistyö kanssamme avain menestykseen Satmatic Oy Sammontie 9 28400 ULVILA 02 5379 800 etunimi.sukunimi@satmatic.fi www.satmatic.fi 15,5 milj. asukasta Olemme osa pörssiyhtiötä AS Harju Elekter Group,

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu)

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) 2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) FISKARSIN LIIKEVAIHTO LASKI JA LIIKEVOITTO PARANI - konsernin liikevaihto 173,6

Lisätiedot

RYM Oy. Built Environment Innovations

RYM Oy. Built Environment Innovations RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1 Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1. Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun valvojien

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE. syyskuu 1973 toukokuu 1975. syyskuu 1972 toukokuu 1973. syyskuu 1969 toukokuu 1970

CURRICULUM VITAE. syyskuu 1973 toukokuu 1975. syyskuu 1972 toukokuu 1973. syyskuu 1969 toukokuu 1970 CURRICULUM VITAE 1 1. Sukunimi: Haapoja 2. Etunimet: Jouko, Juhani 3. Syntymäaika/-paikka:04.06.1946 4. Kansallisuus: Suomi 5. Siviilisääty: eronnut, poika s.86, tyttö s.90 6. Koulutus: Vientikoulutussäätiö

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Nro 8/2013. Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Tekninen lautakunta Nro 8/2013. Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Nro 8/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia nro Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Liikevaihto kasvoi 14% edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 42,8 miljoonaa euroa Liiketulos parani 93% ja nousi 2,4

Lisätiedot