Liedon Vesi KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS. Liedon vesitorni vesisäiliön ulkopuoliset rakenteet

Transkriptio

1 Liedon Vesi KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS Liedon vesitorni vesisäiliön ulkopuoliset rakenteet

2 Liedon Vesi Liedon vesitornin vesisäiliö Korjaustyön työselitys Päivämäärä: Suunnittelija: Tiina Lobbas Tarkastaja: Janne Mäcklin

3 Sisällys 1 YLEISTÄ Työssä noudatettavat asiakirjat Mittaustyöt Töiden yleiset järjestelyt Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus Tehtävien työvaiheiden esittely POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET Säiliön varusteet Katon kuorielementtien poistaminen Veden- ja lämmöneristeen poistaminen Eristysalustan hiekkapuhallus Betonipinnan suihkupuhdistus VESISÄILIÖN KORJAUKSET Raudoitusten paikkaus Muottityöt Raudoitus Betonointi Teräsrakenteiden uusintamaalaus Betonipinnan pinnoitus Katon suojaus maalaamalla Eristys Vedeneristyksen uusiminen Lämmöneristys Varusteet ja laitteet Saumaukset Varusteiden asentaminen Ukkosenjohdattimet Pintavesien ohjauslaitteiden tekeminen Katon läpiviennit 11 KELPOISUUSKOKEIDEN LUKUMÄÄRÄT 12

4 1 1 YLEISTÄ Korjaussuunnitelma käsittää vuonna 1985 valmistuneen Liedon vesitornin vesisäiliön ulkopuolisten rakenteiden korjauksen. Liedon vesitorni sijaitsee osoitteessa Piispalantie, Lieto. Tornin korkeus maanpinnasta kattotasolle on noin 24 m. Vesitornin jalan ulkohalkaisija on 8 m. Vesisäiliön ulkopuolinen halkaisija on yläpäästä 30 m. Säiliön tilavuus on 1500 m3. Tornin kantavat rakenteet ovat paikallavalettuja teräsbetonirakenteita. Vesikattona on teräsbetoniset elementit joiden päällä on eristys. Sekä säiliön alaosa että katto on verhottu betonisilla kuorielementeillä. Kuorielementtien alla on lämmöneristeenä on 70 mm paksu polyuretaanieriste. Perustuksena toimii paikalla valettu teräsbetoniantura, joka on perustettu kallion varaan. Kohteen alkuperäiset suunnitelmat on laatinut Maa ja Vesi Oy (kuva 1). Vesitornissa on vuokralla 3 laiteomistajaa; DNA, Elisa ja Härkätien puhelin. Kuva 1. Vesitornin rakenteet.

5 2 1.1 Työssä noudatettavat asiakirjat Suunnitelma on laadittu seuraaviin ohjeisiin ja vaatimuksiin perustuen ja jotka on otettava huomioon korjaustyössä sekä mm. työ- ja ympäristönsuojelun ja laadunvarmistuksen osalta. Tämän asiakirjan kappalenumerointi ei noudata em. julkaisujen numerointia. InfraRYL 2006, Osat 2, 3 ja 4 päivityksineen InfraRYL 2010, Osa 1 päivityksineen SILKO, siltojen korjaus, kansiot 1-4, LIVI Betonipinnan poistamisohje siltojen korjauksissa, Purkuohje , LIVI by 40, Betonipinnat, Suomen Betoniyhdistys r.y by 41, Betonirakenteiden korjausohjeet, Suomen Betoniyhdistys r.y by 50, Betoninormit, Suomen Betoniyhdistys r.y by 405 Betonikorjaustyön pöytäkirja, Suomen Betoniyhdistys r.y Mittaustyöt Kaikki mitat on tarkistettava työmaalla ennen korjaustöiden aloittamista. 1.3 Töiden yleiset järjestelyt Tarvittavat työjärjestelyt rakennustöitä varten tehdään urakoitsijan suunnitelman mukaan urakkaohjelmassa olevien vaatimusten mukaisesti. Työmaa-alueella mahdollisesti olevat johdot ja laitteet on selvitettävä Liedon Vedeltä sekä vuokralla olevilta laiteomistajilta. Työsuunnitelmissa ja työn toteutuksessa on otettava huomioon Turvallisuusasiakirjassa esitetyt ohjeet ja vaatimukset. 1.4 Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus Korjaustyössä käytettäviltä tuotteilta ja korjausmenetelmiltä edellytetään tämän työselityksen mukaan seuraavaa: 1. Laatuvaatimukset Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä tässä työselityksessä esitetyt vaatimukset. Kaikilla tuotteilla ja menetelmillä tulee olla tilaajan hyväksyntä. Urakoitsija on velvollinen työvuoroittain täyttämään korjaustyökohtaista korjaustyön pöytäkirjaa/päiväkirjaa (by 405 tai vastaava), jossa esitetään jokaisen työvaiheen menetelmät, menekki, olosuhteet jne. Tämä laatukansio palvelee myös tilaajalle myöhemmin toimitettavaa laaturaporttia. 2. Korjaustyö Työselityksessä on voitu esittää ohjeellinen korjaustapa yhdelle nimetylle tuotteelle, joka täyttää työn lopputulokselle annetut ominaisuus- ja laatuvaatimukset. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä valitsemansa tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Korjaukseen valittu tuote esitetään tilaajalle viimeistään työkohtaisten suunnitelmien yhteydessä.

6 3 3. Laadunvarmistus Työselityksessä on esitetty laadunvarmistustoimet, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttymisen. Kelpoisuuskokeet otetaan kohdista, jotka sovitaan yhdessä laadunvalvojan kanssa, ellei työselityksessä toisin mainita. Laaturaportin sisältö on esitetty urakkaohjelmassa. Kaikissa työvaiheissa on otettava huomioon työltä edellytettävät suorituspätevyydet. Urakan päätoteuttajalla ja kaikilla urakassa työskentelevillä henkilöillä on oltava voimassa oleva vesityökortti, joka perustuu terveydensuojelulain muutokseen 285/2006. CE-merkintä CE-merkintä on oltava vähintään kaikilla niillä rakennustuotteilla, jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin piiriin. Toteuttaja vastaa siitä, että CE-merkittyjä rakennustuotteita käytetään. Kaikki viranomaishyväksyntää varten tarvittavat CEmerkintöihin liittyvät asiakirjat tulee toimittaa tilaajalle suomen- tai ruotsinkielisinä. CE-merkittyjen tuotteiden kelpoisuuden ja suunnitelmien mukaisuuden osoittamisesta vastaa ko. tuotteen toimittaja tai maahantuoja. 1.5 Tehtävien työvaiheiden esittely Tämä korjaussuunnitelma perustuu Ramboll Finland Oy:n 2015 vesitornille tekemään kuntotutkimukseen, ja käsittää vesitorniin ulkopintojen korjaustoimenpiteet, joita ovat: Säiliön alaosan ruostuneiden teräksien puhdistus, suojaus sekä laastipaikkaus Säiliön alapinnan suihkupuhdistus ja pinnoitus Säiliön alapinnan elementtien saumauksien uusiminen Säiliön kauluksen teräsosien ja ikkunan teräslistojen uusintamaalaus Säiliön kannen kuorilaattojen, lämmön- ja vedeneristeen uusiminen Ukkosenjohtimien kunnon tarkistaminen ja mahdollinen uusiminen Sadevesikourun ja syöksytorvien rakentaminen säiliön reunalle Säiliön läpivientien tiivistäminen Säiliön kannen kuorilaattojen suojaus maalaamalla Vesisäiliön korjaustöiden aikana rakennustarvikkeita, työkoneita, purkujätettä ym. ei saa säilyttää vesitornin katolla. Mahdolliset telineet on tuettava siten että telineiden tukipisteet tulevat ripalaattojen palkkien kohdalle. Sallittu pintakuorma ripalaattojen laattaosan kohdalla on 300 kg/m 2, tätä kuormitusta ei saa ylittää. Vesisäiliön sisäpuolen ruiskubetonointi on tehtävä ennen em. korjauksia POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET Purku ja korjaustöitä varten urakoitsijan on laadittava työkohtaiset suunnitelmat, joissa esitetään myös työnaikainen rakenteiden suojaus sekä työturvallisuuden varmistaminen (telineet ja turvakaiteet).

7 Säiliön varusteet Vesisäiliön varusteet irrotetaan vesitornin korjaustöiden ajaksi, varusteet asennetaan uudestaan paikalleen katon korjaustöiden valmistuttua. Irrotettavia varusteita ovat: Katon turvakaiteet Läpivientiputket 6 kpl Ikkunan alapuoliset teräslistat Vesitornin jalan yläpään suojapellit Kaikki varusteet numeroidaan ja osien sijainti merkitään piirustukseen ennen varusteiden irrottamista. Laboratorioanalyysin perusteella teräsosien maalinäytteen lyijypitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon, jolloin näytettä vastaavat materiaalit tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. Urakoitsija huolehtii irrotettujen varusteiden asianmukaisesta varastoinnista korjaustyön aikana. Varusteet varastoidaan katetussa ja lukitussa tilassa, jossa ne eivät vahingoitu Katon kuorielementtien poistaminen Vesisäiliön katon kuorielementit uusitaan. Vanhat elementit puretaan kevyellä tai keskiraskaalla piikkausvasaralla. Kuorielementtien poistaminen on tehtävä symmetrisesti lohkoissa piirustuksen r-2 mukaan siten että betonin paino ei aiheuta suurta toispuoleista kuormitusta vesitornille. Purkujätettä ei saa läjittää vesitornin katolle vaan se on välittömästi siirrettävä alas katolta Veden- ja lämmöneristeen poistaminen Vesitornin nykyiset veden- ja lämmöneristeet poistetaan. Vanha vedeneriste (jutekangas) poistetaan petkeleellä, alustassa lujasti kiinni olevaa bitumia ei tarvitse poistaa. Eristysalustan suhteen otetaan huomioon seuraavaa: Eristysalustassa saa olla aaltomaista epätasaisuutta 1,5 metrin matkalla 3 mm Eristysalustasta poistetaan mahdolliset epäpuhtaudet kuten öljy ja rasva SILKOohjeen (Betonipinnan puhdistus) mukaan. Liian sileä pinta karhennetaan. Eristysalusta suihkupuhdistetaan (luokka 2, by41 taulukko 3.5) ja imuroidaan välittömästi ennen eristystyötä. Veden virtausta estävät harjanteet ja nystyrät hiotaan pois. Painanteet voidaan täyttää juotoslaastilla SILKO-ohjeen (Paikkaus ilman muotteja) mukaan. Paikalliset kolot ja muut vauriot ja näytteiden kolot paikataan saman ohjeen mukaan. Jos paikkaus tehdään juotosmassalla, sitoutumattomaan pintaan sirotellaan kuivaa hiekkaa. Kermieristys murtuu, jos se tehdään terävän särmän tai sisätaitteen yli. Rakenteessa mahdollisesti olevat särmät on hiottava pyöreiksi, pyöristyssäde on noin 30 mm Eristysalustan hiekkapuhallus Vesisäiliön katon kantavat elementit hiekkapuhalletaan normaaliin puhdistusasteeseen veden- ja lämmöneristeiden poistamisen jälkeen.

8 5 Eristysalustasta otetaan 7 kahden vetokokeen sarjaa, vetokokeet otetaan tasaisesti vesitornin katon alueelta. Alustan vetolujuusvaatimus on 1,5 MPa. Tulokset raportoidaan rakennesuunnittelijalle ennen vedeneritystöiden aloittamista. Alustan tasaisuus tarkistetaan silmämääräisesti, yksittäiset kolot tasoitetaan Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymillä paikkausmassoilla SILKO-ohje (Paikkausaineet). Eristysalustan tulee täyttää ohjeen InfraRYL vaatimukset Betonipinnan suihkupuhdistus Säiliön alapinnan elementtien betonipinta suihkupuhdistetaan kauttaaltaan siten, että huonokuntoinen betoni poistetaan ja teräkset puhdistetaan puhdistusasteeseen Sa2½. Puhdistus ulotetaan maksimissaan raudoitukseen asti siten, että raudoituksen tartunta betoniin säilyy. Säiliön alapinnan suihkupuhdistetun pinnan vetolujuus on oltava vähintään 1,5 N/mm 2. Mikäli vetolujuus jää alle 1,5 N/mm 2, pidetään työmaakatselmus tilaajan edustajan kanssa ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Kelpoisuuskokeet on esitetty tämän työselityksen lopussa olevassa taulukossa. Säiliön alapinnan puhtaus vanhan pinnoitteen poistamisen jälkeen varmistetaan silmämääräisesti. Purkutöiden laatu- ja ympäristövaatimukset Kaikki purkutyöt on tehtävä siten, että säilytettävät rakenteet eivät vahingoitu. Jokainen purkumenetelmä aloitetaan mallityöllä, jossa tilaajan edustajalla on mahdollisuus olla läsnä. Mikäli purkumenetelmää vaihdetaan, tehdään uusi mallityö. Jokaisesta rakenteesta ja rakenneosasta otetaan kattavasti valokuvia (vähintään 2 valokuvaa) purku- ja puhdistustöiden jälkeen, kun pinnat ovat valmiina korjattavaksi. Valokuvat liitetään työstä tehtävään laaturaporttiin. Jokaisesta uuden työvaiheen aloittamisesta tiedotetaan tilaajan edustajalle. Ympäristönsuojelu Purkutyössä syntyvä pöly, melu, ja irtoava purkujäte voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Haitat on minimoitava huolellisella ennakkosuunnittelulla ennen purkutöihin ryhtymistä. Urakoitsija laatii purkutyöstä purkutyösuunnitelman, jossa on otettava huomioon ympäristönsuojelu. Ympäristönsuojeluun liittyen purkusuunnitelmassa on esitettävä työkohteen suojaus, purkumenetelmä, pölyn- ja meluntorjunta sekä purkujätteen jaottelu ja jatkokäsittely (hyöty- ja uusiokäyttö, vaarallisten jätteiden käsittely). Työmaan on järjestettävä lajittelu purkujätteille. Urakoitsijan on huolehdittava purkutyöstä aiheutuvan pölyn ja jätteen talteenotosta ja sen toimittamisesta asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn tai kierrätykseen. Jätteiden siirrossa on otettava huomioon jätelain 29 :ssä edellytetty siirtoasiakirja. Ympäristönsuojelussa noudatetaan SILKO yleisohjetta (Ympäristönsuojelu).

9 VESISÄILIÖN KORJAUKSET 4221 Raudoitusten paikkaus Säiliön alapinnan kuorielementeissä on yksittäisiä korroosiovaurioita ja betonipeitteet ovat pienet. Huonokuntoiset betonialueet kartoitetaan silmämääräisesti yhdessä tilaajan kanssa pidettävässä katselmuksessa. Kuorielementtien betonipinnat suihkupuhdistetaan kohdan mukaisesti. Työ tehdään SILKO ohjeen (Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät) mukaisesti. Suihkupuhdistus aloitetaan matalalla paineella ja painetta nostetaan varovasti tarvittaessa. Mikäli yksittäisen huonokuntoisen alueen suuruus ylittää 0,5 m 2 tai teräkset ovat huonokuntoiset, otetaan yhteyttä suunnittelijaan. Raudoitustankoja on varottava vaurioittamasta. Puhdistetun pinnan tulee olla rosoinen ja karkea. Tartuntapintaan ei saa jäädä irtainta ainesta tai epäpuhtauksia. Paikattavan ja pinnoitettavan pinnan vetolujuus on oltava vähintään 1,5 N/mm2. Tätä varten tehdään tartuntavetokokeet jokaiselta suihkupuhdistetulta vaurioalueelta ennen paikkaustyön aloittamista. Kelpoisuuskokeiden määrät on esitetty työselityksen lopussa olevassa taulukossa Muottityöt Muotteina voidaan käyttää muottivaneria tai mitallistettua lautaa, muottisiteinä käytetään ruostumattomia tai alumiinisiteitä, jotka katkaistaan pintaa myöten pois. Kaikkien näkyviin jäävien betonipintojen laatuluokka on BY 40 luokka A (MUO ja MUK) ja näkymättömiin jäävien pintojen luokka C (MUO ja MUK). Muottityöt tehdään InfraRYL kohdan (Muotti ja teline) vaatimusten mukaisesti Raudoitus Säiliön katon pintavaluun tehdään raudoitus d 5 #150, teräkset viuhkataan siten että raudoituksen k-jako on säiliön reunalla 150 mm, raudoitteena käytetään ruostumatonta terästä AISI 304. Raudoitus katkaistaan pintalaatan liikuntasaumojen kohdalta, suojabetonipeitteenä laatan ylä- ja sivupinnoissa käytetään 35 mm, laatan alapinnassa käytetään 20 mm muovisia välikkeitä Tartuntojen ankkurointi Vesitornin säiliön betonielementteihin porataan tartunnat d5 k1000 L150, tartunnoissa käytetään ruostumatonta terästä AISI 304. Tartunnat porataan elementtien palkkien kohdalle, porareiän halkaisija on Ø 7 mm ja syvyys on 50 mm, tartunnat injektoidaan HILTI HIT-RE 500 injektiotekniikalla tai vastaavalla. Tartuntojen ankkuroinnin jälkeen tartuntojen ympärille tehdään kumibitumisively. Urakoitsijan on varmistettava injektointimassan yhteensopivuus kumibitumin kanssa. Työssä noudatetaan SILKO-ohjetta (Tartuntateräksen ankkurointi) Betonointi Lämmöneristeen päälle tehdään 60 mm paksu pintavalu betonista C30/37 P20. Valu tehdään lohkoissa piirustuksessa r-2 esitetyllä tavalla siten että betonin paino ei aiheuta suurta toispuoleista kuormitusta vesitornille, lohkojen väliin jätetään 20 mm leveät liikuntasaumat piirustuksen r-2 mukaan. Urakoitsija valitsee betonin notkeuden kohteen kaltevuuden ja valitun työmenetelmän mukaan. Betonointityö ja työn valmistelu tehdään InfraRyl:n kohtien (Betonoinnin valmistelu) ja (Betonointi) mukaan.

10 7 Betonitöistä on laadittava betonointisuunnitelma sekä laadunvalvontasuunnitelma rakennuttajan hyväksyttäväksi. Rakennuttaja hyväksyy suunnitelmat ennen töiden aloittamista. Betonointisuunnitelman tekoa varten on aina selvitettävä mikä on betonimassan jälkitärytysajankohta kulloinkin käytetyillä lisäaineilla. Jälkihoito on suoritettava vesisumutuksena InfraRYL kohdan mukaisesti. Vesisumutus on aloitettava heti, kun pinta kestää. Jälkihoitoaineita ei saa käyttää. Pintoja on jälkihoidettava vähintään 7 vuorokautta. Muotit saa purkaa aikaisintaan viikko valun jälkeen. Jokaisen työsuorituksen aloituksen ja lopetuksen ajankohta merkitään myös työmaapäiväkirjaan. Betonoinnin laadun arvostelussa käytetään InfraRYL:n kohdan (Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen) mukaista menettelyä. Betonin laadun arvostelussa käytetään muutoin by 50 betonirmit 2012" mukaista menettelyä. Koekappaleita otettaessa niitä ei saa täryttää tärypöydällä vaan tärytys on suoritettava sauvatäryttimellä. Kimmovasaran käyttö puristuslujuuden osoittamisessa on sallittua InfraRYL:in mukaisesti Puurakenteiden uusiminen Mikäli vesitornin kauluspeltien alla olevissa puuosissa havaitaan lahovaurioita tms., ne korvataan uusilla vastaavilla puuosilla. Uusimistarve todetaan urakoitsijan ja valvojan pitämässä katselmuksessa Teräsrakenteiden uusintamaalaus Vesitornin jalan yläpään peltikasetit sekä ikkunoiden alareunan pielipellit suihkupuhdistetaan ja uusintamaalataan SILKO- ohjeen (Teräspinnan uusintamaalaus) mukaan. Laboratorioanalyysin perusteella teräsosien maalinäytteen lyijypitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon, jolloin näytettä vastaavat materiaalit tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. Lyijyä, sinkkiä ja kromia sisältäviä maalijätteitä ei saa päästää vesistöön, vaan ne on otettava 100 prosenttisesti talteen ja hävitettävä vaarallisina jätteinä. Muulle suihkupuhdistustyössä syntyvälle maalijätteelle on Liikennevirastolla 90 %:n talteenottovaatimus. Tämä vaatii tiiviin pressusuojan rakenteen ympärille. Jätteiden talteenotossa ja jatkokäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojeluohjetta SILKO -ohje (Ympäristönsuojelu). Maalausjärjestelmä uusintamaalauksessa: TIEL 4.9 (EPPUR 250/3 Fe Sa21/2). Pintamaalin värisävy RAL 7204 (tumman harmaa). Uusintamaalauksen yhteydessä terävät särmät pyöristetään r= 2 mm säteellä ja kolhut, naarmut ym. terävät ja pintakäsittelyn kestävyyttä vaarantavat epätasaisuudet tasoitetaan hiomalla ennen esikäsittelytoimenpiteitä.

11 8 Olosuhdevaatimukset: Pintakäsittelytöiden (esikäsittelytyöt, ruiskusinkitys, maalaustyö ja maalien kuivuminen) aikana olosuhteiden tulee olla maalien tuoteselosteissa esitettyjen vaatimusten sekä SILKO -ohjeen (Pintakäsittely) kohdan 4.1 mukaiset. Erityisesti on huomioitava, että maalattavan pinnan lämpötila on vähintään 3 ºC yli kastepisteen. Olosuhteet on tarvittaessa järjestettävä esim. suojauksen ja lämmityksen avulla sellaisiksi, että pinnoite täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Maalaustyön suunnittelu, laadunvalvonta ja laaturaportointi: Kelpoisuuden osoittamiseksi tarkastuksista ja mittauksista laaditaan laaturaportti, jossa esitetään muun muassa: - Pintakäsittelyn laaturaportti, yhteenveto kelpoisuudesta - Pintakäsittelyn seurantakortti työalueittain - Pintakäsittelyn silmämääräisen tarkastuksen pöytäkirja tarkastusalueittain - Kalvonpaksuusraportit (lomake tai printtilista) pohjamaalauksesta ja pintamaalauksen jälkeen tarkastusalueittain vertailualueilta. - Maalikalvon tartunnan mittaraportti. - Pintakäsittelyaineiden tarkastusraportti (materiaaliraportti) - Raportti kokonaissuolapitoisuuden määrityksestä. - Mahdolliset poikkeamaraportit Betonipinnan pinnoitus Vesisäiliön pohja pinnoitetaan ulkopuolelta SILKO -hyväksytyllä sementtipohjaisella pinnoitteella, esim StoCrete TS200S. Työssä noudatetaan SILKO ohjetta (Betonipinnan pinnoitus) ja tuotteen valmistajan ohjeita. Pinnoitteen värisävy, vaalean harmaa, valitaan siten että väri on mahdollisimman lähellä vesitornin jalan värisävyä. Värisävyn valintaa varten tehdään koesivelyt. Urakoitsija laatii pinnoitustyöstä työsuunnitelman ja laatusuunnitelman tai niiden yhdistelmän, jonka tilaaja tarkastaa. Pinnoitustyöstä on pidettävä pöytäkirjaa. Säiliön kuorielementtien väliset vanhat saumaukset poistetaan ennen elementtien pinnoitusta. Työtä varten on laadittava pinnoitussuunnitelma, jossa on huomioitava ainakin: mahdolliset paikkaus- tai injektointiaineet pinnoitusalustan esikäsittely pinnoitusaineet ja menetelmä työturvallisuus- ja ympäristönsuojelutoimet työhön vaikuttavat paikalliset olot. Työnaikaisten olosuhteiden on oltava pinnoitteen valmistajan ohjeiden mukaiset. Lisäksi on noudatettava yleisiä olosuhdevaatimuksia, jotka ovat seuraavat: Ilman ja rakenteen lämpötilan pitää olla vähintään + 5 C. Pinnoitettavan pinnan lämpötilan on oltava vähintään 3 C ilman kastepisteen yläpuolella. Pinnoitettava pinta suihkupuhdistetaan ennen pinnoitusta SILKO ohjeen (Betonipinnan pinnoitus) kohdan 5.4 mukaisesti. Tartuntakoe tehdään jokaista alkavaa 100 m 2 kohden, vesisäiliön pohjasta 8 kpl. Vetolujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm 2. Pinnoitustyön alussa tehdään mallityö, jossa tehdään kaikki työvaiheet ja laatuvaatimusten mukaiset laadunvarmistustoimet. Pinnoitteen annostelussa ja sekoituksessa noudatetaan tuotekohtaisia ohjeita. Pinnoitteen tartuntalujuus on oltava halkeamat silloittavilla pinnoitteilla enemmän kuin 0,8 N/mm 2. Pinnassa olevat huokoset täytetään ja epätasaisuudet silotetaan pinnoitteen kanssa yhteensopivalla, pakkasenkestävällä laastilla tai tasoitteella, joka levitetään valmis-

12 9 tajan ohjeiden mukaan. Pinnoitemenetelmään mahdollisesti kuuluva tartunta-aine levitetään tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Pinnoite levitetään joko ruiskuttamalla tai erikoissiveltimellä tai telalla jos pinnoitteen valmistaja sallii sen. Pinta käsitellään tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Pinnoitekerrokset levitetään tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Sementtipohjaiset pinnoitteet levitetään "märkää märälle"-periaatteella. Pinnoituksen jälkihoito toteutetaan tuotekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pintojen suojaamiseen auringon säteilyltä, tuulelta ja kosteudelta sekä liian matalilta lämpötiloilta. Pinnoitetun pinnan kelpoisuuskokeet ja laadunvarmistus Olosuhdemittaukset tehdään työvuoron alussa ja lopussa sekä vähintään kerran työvuoron aikana pintalämpömittarilla sekä ilman lämpötila- ja kosteusmittarilla. Pinnoitteen paksuutta valvotaan ainemenekin ja kampamittausten avulla jokaiselta 10 m 2 :ltä ja vähintään viisi mittausta työvuorossa. Pinnoitteen keskimääräinen paksuus ei saa olla yli kaksinkertainen nimelliskalvoon, 3 mm, verrattuna. Pinnoitteen tartunta tarkistetaan vetokokeella. Tartuntakoe tehdään jokaista alkavaa 100 m 2 kohden. Pinnoitteen tiiviys tarkastetaan silmämääräisesti ja suurennuslasia käyttäen. Jos pinnoitteessa esiintyy betonin pintaan asti ulottuvia huokosia, halkeamia, värivaihteluita tai muita silmin havaittavia työvirheitä, alueen suuruus kartoitetaan ja pinnoitus uusitaan kyseiseltä alueelta. Kaikista työvaiheista otetaan valokuvia työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti liitettäväksi korjaustyön laaturaporttiin. Pinnoitustyöstä pidetty pöytäkirja liitetään laaturaporttiin. Työn valmistuttua laaditaan laaturaportti, joka luovutetaan tilaajan edustajalle. Laaturaportti sisältää seuraavat dokumentit: yhdistetty pinnoitus- ja laatusuunnitelma ainestodistukset pinnoituspöytäkirjat valokuvat mahdolliset poikkeamaraportit kelpoisuuden yhteenvetoraportti Katon suojaus maalaamalla Säiliön katto suojataan maalaamalla. säiliön räystään reunapellin asentamisen jälkseen, reunapelti on suojattava maalaustöiden ajaksi. Maalaus tehdään SILKO - hyväksytyllä akryylipohjaisella maalilla esim. Weber.tec. 772 tai muulla vastaavalla tuotteella. Vaatimukset maalattavalle alustalle ja ilmankosteudelle ja lämpötilalle on esitetty kohdassa "Pinnoitus". Maalin värisävy on RAL 7024, tummanharmaa Eristys Vedeneristyksen uusiminen Vesitornin katon vedeneristys tehdään kaksinkertaisena kermieristyksenä. Vedeneristykseen tehdään kannen elementtien saumojen kohdalle liikuntasaumat kor-

13 10 jauspiirustuksen r-2 mukaisesti. Kaksinkertaisen kermieristyksen on täytettävä käyttöluokka 2:n laatuvaatimukset. Eristysalustan esikäsittely ja eristystyö tehdään InfraRYL kohdan laatuvaatimusten ja SILKO -ohjeiden (Vedeneristyksen alustan kunnostus) ja (Vedeneristyksen uusiminen -kermieristys) mukaan, huomioiden seuraavaa: Eristysalusta hiekkapuhalletaan ja imuroidaan. Puhdistettuun ja tasoitettuun eristysalustaan tehdään kaksinkertainen kumibitumiliuossively KBL 20/100 Aluskermi liimataan (K-MS 170/3000) SILKO hyväksytyllä kumibitumilla KB100. Kumibitumia käytetään vähintään 1,5 kg/m², siten että kermi liimautuu kauttaaltaan alustaan. Liimauskerroksen paksuus on oltava mahdollisimman tasainen. Katon tuuletusventtiilit asennetaan aluskermin liimauksen jälkeen. Pintakermi (K-PS 170/4000 tai K-PS 170/5000) liimataan tai hitsataan. Reuna-alueiden eristys tehdään SILKO -ohjeen (Vedeneristyksen uusiminen kermieristyksenä) kohdan 5.4 mukaan. Katon läpivientien kohdat toteutetaan SILKO ohjeen (Vedeneristyksen uusiminen kermieristyksenä) kohdan 5.5 mukaan. Sääsuojan käytössä noudatetaan InfraRyl kohdan ohjeita. Laadunvarmistus Vedeneristystyön laatuvaatimukset on esitetty InfraRyl kohdassa Tärkeimmät työn laatuun vaikuttavat seikat ovat: Eristysalustan tasaisuus ja puhtaus Eristysalustan kosteustila ja karheus Kermien liimautuminen ja tartunta Kermien suojaaminen työn aikana Veden poistuminen valmiin vedeneristyksen päältä Kelpoisuuskokeet Olosuhdemittaukset tehdään työvuoron alussa ja lopussa ja vähintään kerran työvuoron aikana. Mittaus tehdään pintalämpömittarilla sekä ilman lämpötila- ja kosteusmittareilla. Betonipinnan kosteus mitataan kattavasti pintakosteusmittarilla ennen eristystöiden aloittamista, betonipinnan kosteuden tulee täyttää InfraRYL taulukon 42310:T1 vaatimukset. Säiliön katon makrokarkeus mitataan 7 kohtaa lasihelmikokeella. Betonisen eristysalustan pinnan karkeuden syvyyden (makrokarkeuden) ennen eristämistä tulee olla välillä 0,3-1,2 mm (InfraRYL 2006). Vaatimusrajaa (1,2 mm) karkeampi betonikannen pinta korjataan SILKO -hyväksytyllä paikkauslaastilla ennen eristämistä. Liian sileä eristysalusta karhennetaan sinko- tai hiekkapuhalluksella luokkaan 3 (by 41 taulukukko 3.5). Kumibitumin ja kumibitumiliuoksen vaatimusten mukaisuus osoitetaan siltapaikalla otetuista näytteistä InfraRyl kohdan ja taulukon 42310:T3 mukaan. Aluskermin tartunta alustaan tutkitaan 7 eri kohdasta tehtävällä kahden näytteen sarjalla (7x2 kpl). Jokaisen yksittäisen tartuntamittaustuloksen tulee täyttää InfraRyl kohdan ja taulukon 42310:T2 mukaiset vaatimukset.

14 Lämmöneristys Vesitornin katon vedeneristyksen päälle asennetaan 70 mm vahvuinen lämmöneriste esim. SPU tai muu vastaava eriste. Eristepalojen väliset saumat tiivistetään polyuretaanivaahdolla. Mikäli vesitornin jalan ja säiliön liitoskohdassa olevat lämmöneristeet ovat märät tai muuten vaurioituneet, ne korvataan uusilla vastaavilla eristeillä Varusteet ja laitteet 4240 Saumaukset Vesisäiliön ala- ja yläpinnan kuorielementtien väliset saumat saumataan polyuretaanipohjaisella elastisella saumamassalla esim Sikaflex pro-3 tai muulla vastaavalla SILKO -hyväksytyllä tuotteella SILKO (Saumamassat). Saumaustyössä noudatetaan ohjetta InfraRYL Ennen saumaustyön aloittamista on saumaukseen liittyvät rakenteet ja pinnat tarkistettava. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: Saumattavien pintojen kosteus Sauman tartuntapintojen laatu (purseet ja lohkeamat sekä mahdollinen korjaustarve ja korjaustavat) Varusteiden asentaminen Räystään reunapellin voi asentaa kun säiliön alapinnan ruiskubetoni on saavuttanut 5 MPa:n puristuslujuuden. Räystäspelti kiinnitetään yläosasta kumibitumilla liimaamalla ja ulkoreunasta betoniruuveilla 7,5x50 k400. Turvakaide ja ikkunoiden aluspellit asennetaan katolle kannen korjaustöiden valmistuttua. Vesitornin jalan yläpään kauluspellit asennetaan takaisin paikalleen vesisäiliön alapinnan korjaustöiden valmistuttua Ukkosenjohdattimet Vesitornin nykyisten ukkosenjohdattimien kunto tarkistetaan, mikäli niissä havaitaan puutteita tai vaurioita, ne korvataan uusilla vastaavilla kuparijohtimilla (Cu 35), kuparijohtimien periaatteellinen sijainti on esitetty piirustuksessa r Pintavesien ohjauslaitteiden tekeminen Vesitornin räystäälle asennetaan reunapellit piirustuksen r-2 mukaan. Betoniin tehdään noin 30 mm syvä ura johon reunapellin yläosa tiivistetään. Reunapelti sekä räystään aluspelti kiinnitetään nykyisiin teräsrakenteisiin ruuveilla 2 kpl 3,5x50 k400. Räystään peltirakenteet tehdään teräksestä S235J2 ja ne polttomaalataan, väri RAL 7024 (tummanharmaa) Katon läpiviennit Vesitornin katolla on 6 kpl ilmastointiputkia jotka asennetaan takaisin paikoilleen katon vedeneristystyön yhteydessä. Ilmanvaihtoputket asennetaan siten että putkeen kiinnitettävä laippa asennetaan vedeneristeen alus- ja pintakermin väliin, pintakermi nostetaan läpivientiputkea vasten piirustuksen r-2 mukaan. Ilmanvaihtoputken läpivienti saumataan rakenteen molemmilta puolilta katon korjaustöiden valmis-

15 12 tuttua. Saumausaineena käytetään SILKO kohdan 6 mukaista Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää saumausmassaa. KELPOISUUSKOKEIDEN LUKUMÄÄRÄT Kansielementin yläpinnan betonin tartuntavetolujuus, hiekkapesty pinta Alapinnan kuorielementin betonin tartuntavetolujuus Kattoelementti, koputtelu, ruiskubetonoitu pinta Kattoelementti, tartuntavetolujuus, ruiskubetonoitu pinta Alapinnan kuorielementin betonin tartuntavetolujuus, suihkupuhdistettu pinta Alapinnan kuorielementin betonin tartuntavetolujuus, pinnoitettu pinta Alapinnan kuorielementin betonin tartuntavetolujuus, suihkupuhdistettu pinta Kosteuden määritys pintakosteusmittarilla Aluskermin tartuntavetokoe Kannen pinnan makrokarheus eristysalustasta lasihelmikokeena Paikatut alueet 1 m 2, koputtelu Paikatut alueet >1 m 2, vetokoe 7x2 kpl vaurioalueet yleisesti 2 kpl 8 kpl 8 kpl vaurioalueet yleisesti 7 x 2 kpl 7 kpl kaikki ( 1 m 2 ) paikatut alueet kaikki (>1 m 2 ) paikatut alueet