Projekti-insinööri Riina Heikkilä: Ruuhkavuosina riittää kiireitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projekti-insinööri Riina Heikkilä: Ruuhkavuosina riittää kiireitä"

Transkriptio

1 4/2012 Projekti-insinööri Riina Heikkilä: Ruuhkavuosina riittää kiireitä

2 sisältö 12 Johtaja Pertti Virtanen kokoustaa henkilöstöassistentti Heidi Hyykosken ja henkilöstöpäällikkö Kristiina Steniuksen kanssa. Virtasen työpaikalla, Suomen Erillisverkoissa, työuraa voi jatkaa pitkään. 14 Heikki Tarvaisen mielestä on hyvä, että myös miehet ovat alkaneet pitää perhevapaita. Lassi on samaa mieltä. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Yhteiskunnasta Osaaminen Tutkittua Tietoala Oikeutta Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Liiton valiokunnat Mennen tullen Kisat Ajankohtaista jäsenpalvelusta Järjestöyhteydet Kannen kuva Annika Rauhala. 2

3 7.6. numero 4/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara testasi Reiska Rakettia. Sen rakensivat espoolaiset Nesrine Bouhlal, Ilmari Karanko, Joona Larte ja Ahti Oulujärvi lasten teknologiakisassa. Uusi Insinööri -lehden toimitus toivottaa lukijoilleen rentouttavaa kesää. Verkkolehdessä on kesällä uutta luettavaa. Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) UUSI INSINÖÖRI 3

4 Erityisetu voimassa ,2snt/l Alennus voiteluaineista -10% (10 litran ja sitä pienemmät astiat). *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra.

5 pääkirjoitus kesäkuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Kaverin perään kannattaa katsoa Viime vuosina tapahtuneet kouluampumiset, perhesurmat ja muut väkivallanteot herättävät paitsi pelkoa ja ahdistusta myös paljon kysymyksiä. Mikä saa perheenisän tai -äidin surmaamaan lapsensa, miksi 18-vuotias nuori mies kiipeää katolle kahden aseen kanssa ja ampuu täysin sattumanvaraisesti kadulla olevia ihmisiä, miksi aikuinen yrittää toistuvasti ajaa suojatiellä katua ylittävien lasten päälle? Kysymyksiä on paljon, vastauksia vain vähän. Jokainen väkivallanteko on oma yksittäistapauksensa omine syineen ja selityksineen. Pelkästään niiden varaan emme voi jättää murheellisten tapausten selittämistä. Tekoja on liian monta liian lyhyen ajanjakson aikana, että niitä voi pitää valitettavina yksittäistapauksina. Suomalaisessa yhteiskunnassa on pahoinvointia, joka on saanut yhä ikävämpiä ilmenemismuotoja. Tilastojen mukaan suomalaisilla menee kuitenkin keskimäärin paremmin kuin koskaan. Vauraus on lisääntynyt, työtä ja toimeentuloa riittää valtaosalle kansasta. Ilmeisesti kolikolla on toinenkin puoli. Joidenkin kohdalla se, mitä elämässä on saavutettu, on vaatinut ankaran veronsa. Osalle menestyjistä vauhtia ja vaatimuksia on ollut enemmän kuin ihmismieli kestää. Ja heikoimmat eivät ole ehtineet menestyksen makuun ollenkaan: viimeisen parin vuosikymmenen aikana syrjäytyneiden joukko on kasvanut. Yhteiskuntatieteilijät ja muut tutkijat esittävät aikanaan oman arvionsa 2010-luvun suomalaisesta elämänmenosta. Valistuneita arvailuja voi esittää kuka tahansa. Yksi selittävä tekijä lienee 1990-luvun alun lama lieveilmiöineen. Lama kosketti lähes jokaista suomalaista. Moni menetti työnsä, yrityksiä kaatui, asuntovelalliset joutuivat myymään kotinsa huippukorkeiden korkojen takia. Toisilla kävi tuuri ja työpaikka säilyi, mutta heitäkin huonot ajat kouluttivat. Työttömyyden pelossa protestanttinen työetiikka nousi uusiin sfääreihin, aivan pikkuasioista ei viitsinyt valittaa. Tämän ajan nuoret ovat lama-ajan lapsia, jotka ovat seuranneet vanhempiensa edesottamuksia laman jälkeisessä Suomessa. Isolle osalle se on ollut tavallista perheelämää, joillekin suorittamisen ja menestymisen pakon seuraamista kellotaajuudessa, jossa työ- ja vapaa-ajan erottaminen on mahdotonta. Pahimmillaan lama synnytti molempien vanhempien pysyvän työttömyyden häpeän tunteineen ja muine ongelmineen. Kun vielä yhteiskunnan turvaverkkoja on purettu, moni oire jää ajoissa huomaamatta. Pelkästään viranomaisten ja lakien varaan yhteiskunnan turvallisuutta emme voi jättää. Tarvitsemme yksilökeskeisyyden rinnalle uutta yhteisöllisyyttä, jossa uskallamme katsoa oman lähipiirin lisäksi myös työtoverin ja naapurin voinnin perään. Oikein tehtynä ja reagoituna se ei ole kyttäämistä, vaan välittämistä. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Akava vaatii kahdeksaa koulutuspäivää vuodessa Akava on huolissaan korkeasti koulutettujen mahdollisuuksista kehittää osaamistaan työuran aikana. Noin kolmannes akavalaisista ei vuosittain saa työnantajan kustantamaa ja työajalla tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Jokaisen korkeasti koulutetun olisikin saatava vähintään kahdeksan täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Joillakin akavalaisilla aloilla pitäisi jo nyt lakien ja asetusten mukaan saada 5 10 koulutuspäivää vuosittain, mutta tämäkään ei toteudu. Korkeasti koulutettujen oletetaan parantavan tuottavuutta sekä kehittyvän jatkuvasti. Jo työtehtävien vaativuus edellyttää laajaa täydennyskoulutusta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työtehtävät ja työaika on järjestettävä niin, että uuden oppimiseen on aikaa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaatii. Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mukaan jokaiseen korkeakoulututkintoon on sisällytettävä työnhakua, urasuunnittelua ja työelämätietoutta. Näin yleiset työelämävalmiudet saadaan jo opiskelujen aikana. Koulutuksen kehittäminen edellyttää hyviä yhteyksiä työelämään kaikilla koulutusasteilla. Korkeakouluilta odotetaan nyt uudenlaista asennetta työelämäyhteyksien vahvistamiseen. Laadukas harjoittelu on sisällytettävä osaksi jokaista tutkintoa, Mielityinen sanoo. Yhdistyksen luottamusmiehen sai erottaa Korkeimman oikeuden (KKO) päätöksen mukaan ammattiyhdistyksellä oli oikeus erottaa yhdistyksen hallituksen luottamuksen menettänyt luottamusmies kesken kauden. KKO rinnasti luottamusmiehen yhdistyksen hallituksen jäseniin. KKO:n käsittelyssä olleen tapauksen juuret juontavat vuoteen Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen hallitus kutsui toukokuussa 2009 pidetyssä kokouksessaan koolle ylimääräisen jäsenkokouksen. Kokouksessa käsiteltiin muiden asioiden ohella luottamusmiehen toimintaa. Luottamusmies oli julkisesti arvostellut yhdistyksen puheenjohtajaa ja sen jälkeen osallistunut huhtikuussa 2009 yhdistyksen hajottamista valmistelevaan kapinakokoukseen. Hallitus ei tiennyt kyseisestä kokouksesta, jossa metronkuljettajat kävivät läpi mahdollisuutta perustaa oma yhdistys ilman raitiovaununkuljettajia. Yhdistys erotti luottamuspulaan vedoten luottamusmiehen, joka valitti erottamisesta käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus ja hovioikeus asettuivat luottamusmiehen kannalle kumoten yhdistyksen päätöksen. KKO oli eri mieltä. KKO:n mukaan yhdistyksen kokouksella oli yhdistyslain 23 pykälän perusteella ja yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä toimivalta päättää yhdistyksen hallituksen jäsenten erottamisesta. Yhdistyksen säännöissä ei ollut määräyksiä luottamusmiehen erottamisesta tehtävästään. Korkein oikeus totesi, että ylimääräisen jäsenkokouksen kokouskutsussa oli asianmukaisesti ilmoitettu luottamusmiehen erottamisesta. Koska yhdistyksen säännöissä ei ollut luottamusmiehen erottamista koskevia määräyksiä, yhdistyksen kokouksella oli toimivalta erottaa luottamuspulan perusteella luottamusmies kesken toimikauden. KKO antoi päätöksen ILOn pääjohtajaksi Guy Ryder Kansainvälisen työjärjestön ILOn uudeksi pääjohtajaksi on valittu palkansaajien yhteinen ehdokas Guy Ryder. Ryder työskentelee tällä hetkellä työelämän perusoikeuksista vastaavana johtajana ILOssa, jonne siirtyi ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin pääsihteerin paikalta vuonna Hän aloittaa pääjohtajan tehtävässä lokakuussa. Kansainväliseen työjärjestöön ILOon kuuluu 183 valtiota. Se on ainoa kolmikantainen YK-järjestö, eli hallitusten lisäksi ILOssa ovat edustettuina työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita internetsivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen nimi ikä paikkakunta, jossa olet ehdolla puolue tai muu ryhmittymä ammatti linkki yhdelle nettisivullesi tai sähköpostiosoitteesi Green Growth osaamisfoorumin verkkojamit Osaamisfoorumin tavoitteena on tuoda alojen toimijoita, asiantuntijoita ja niistä kiinnostuneita yhteen keskustelemaan, ideoimaan ja luomaan ratkaisuja vihreän talouden kehittämiseen. Lisäksi pyrkimyksenä on synnyttää aktiivinen asiantuntijaverkosto, jossa voi jakaa näkemyksiä ja kokemuksia. Kierrätysverkkojamit: klo 9 12 Vesiverkkojamit: klo 9 12 Verkkojamien keskustelut käydään osoitteessa Green-Growth-osaamisfoorumi Kierrätys- ja vesiverkkojamit järjestävät yhteistyössä Tekes, Green Growth, TEK, UIL ja Cleantech Finland. Lisätietoja: Opinnäytetöitä palkittiin Thesis-kilpailussa Vuosittain järjestettävässä Thesis kilpailussa on palkittu vuoden 2011 parhaat opinnäytetyöt. Tällä kertaa kilpailuun osallistui 180 opinnäytetyötä. Niistä ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetöitä oli 32. Tuhannen euron palkintostipendillä palkittiin 20 opinnäytetyötä. Tekniikan ja liikenteen alalla palkittiin seuraavat opinnäytetyöt: Tuotannonohjauksen kehittäminen PK-konepajayrityksessä, insinööri (AMK) 6

7 Marko Hyttinen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, ohjaaja Arto Huovinen Telepresence robot, insinööri (AMK) Jonatan Klemets ja insinööri (AMK), Sebastian Siffrén, Yrkeshögskolan Novia, ohjaaja Jonas Waller Laiteohjauskirjaston säieturvallisuus. Moniajoa tukevan laiteohjauskirjaston toteutus UFG:lle, insinööri (AMK) Tuomas Terho, Lahden ammattikorkeakoulu, ohjaaja Matti Welin. Lisää palkituista opinnäytetöistä Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto 2012 Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto jaetaan toisen kerran syysliittokokouksessa 28. marraskuuta. Palkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Palkinnon ohjesääntö sisältää tarkemmat tiedot siitä, mihin palkinnon saajaa valittaessa erityisesti kiinnitetään huomiota. Lisätietoja: Suomalaiset tyytyväisempiä esimiestyöhön kuin EU:ssa keskimäärin Tuoreen selvityksen mukaan suuri osa palkansaajista on tyytyväisiä esimiestensä johtamistapaan. Esimiesten koetaan antavan palautetta ja tukevan alaisiaan useammin kuin esimiehet keskimäärin EUmaissa. Suomalaiset ovat tyytyväisiä myös UUSI INSINÖÖRI Roope Aarnio Omnian ammattiopistosta tekemässä vaurioanalyysia. (Kuva: Jaakko Manninen) Taitaja2012 -tapahtuma kiinnosti ulkomaita myöten Jyväskylän Paviljongissa pidetty koulutusalan vuosittainen suurtapahtuma Taitaja2012 houkutteli kolmen päivän aikana paikalle yli kävijää. Ammattitaidon mestaruuksista kilpaili 400 nuorta 42 alalta. Ulkomaisia kilpailijoita oli mukana 28 Venäjältä, Saksasta, Hollannista, Virosta ja Kiinasta. He testasivat osaamistaan tulevia MM-kilpailuja varten. Tapahtumalla oli yhteistyökumppanina noin 350 yritystä, oppilaitosta ja yhdistystä. Yrityksiä mukana oli noin 250. Yritysten ja muiden yhteistyökumppanien rooli on aivan keskeinen työtovereiden antamaan tukeen ja apuun. Tiedot ilmenevät sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyslaitoksella teettämästä selvityksestä Psykososiaaliset tekijät suomalaisessa työyhteisössä. Selvityksessä arvioitiin työpaikkojen monimuotoisuuden ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta psykososiaaliseen kuormitukseen. Monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, kielitausta ja etninen tausta. Suomessa havainnot epätasapuolisesta näissä kisoissa, totesi hyvään yleisömenestykseen tyytyväinen kilpailunjohtaja, insinööri Esko Junttila. Yrityksille yhteistyökumppanuus on tarjonnut näkyvyyttä nuorten parissa sekä luontevan tavan tutustua ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijoihin. Tapahtuman järjesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhteistyössä Keski-Suomen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Taitajan taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry. Lisää aiheesta kohtelusta liittyvät useimmin ikään. Monimuotoisuuden hallintaan, varsinkin eriikäisten johtamiseen, tarvitaan jatkossa koulutusta ja keinoja, joiden vaikuttavuutta pystytään myös arvioimaan. Suomessa kuten muissakin EUmaissa kiire, nopea työtahti ja tiukat määräajat ovat suurimpia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tiukat määräajat ja nopea työtahti kuormittavat Pohjoismaissa selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 7

8 kolumni Jaakko Kiander Johtaja, Ilmarinen Työmarkkinajärjestöt sopivat työurista Työmarkkinajärjestöt pääsivät maaliskuussa sopuun toimista, joilla työuria pidennetään ja eläkkeelle jäämistä myöhennetään. Ratkaisua edeltänyt neuvotteluprosessi ei ollut helppo, ja monet ehtivät jo arvailemaan, ettei eväitä ratkaisun syntymiseen ole lainkaan. Ratkaisu kuitenkin saavutettiin viime hetkellä ennen maan hallituksen budjettipäätöksiä. Samalla työmarkkinajärjestöt saivat osoitettua, että ne edelleen kykenevät sopimaan vaikeistakin asioista. Työuraneuvottelut saivat alkusysäyksensä siitä, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen palasi Rukan lumilta helmikuussa 2009 ja ehdotti eläkeiän nostamista 65 ikävuoteen. Suomi oli juuri tuolloin joutunut kansainvälisen finanssikriisin kurimukseen ja julkisen talouden tila näytti heikolta. Osaratkaisuna julkisen talouden ongelmiin pääministeri ja myös työnantajapuoli näkivät nopean päätöksen eläkeiän nostamisesta. Sillä voitaisiin hankkia luottamusta rahamarkkinoilla ja parantaa julkisen talouden pitkän ajan näkymiä. Palkansaajapuoli torjui ajatuksen eläkeiän nostosta, mutta tunnisti tarpeen pidentää suomalaisten työuria. Asiaa ryhtyi selvittämään Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämä eläkeneuvotteluryhmä, joka kartoitti erilaisten toimenpidevaihtoehtojen laskennallisia vaikutuksia työurien pituuteen. Pian havaittiin, että eläkeiän lisäksi työurien pituuteen vaikuttavat myös opiskeluajat, työttömyysjaksot, työkyvyttömyyseläkkeet ja hoitovapaat. Tänä keväänä syntyneen neuvotteluratkaisun syntyä helpotti se, että vaikeinta kysymystä eläkeiän nostamisesta ei käsitelty lainkaan. Vanhuuseläkkeen ikärajat säilyivät 63 ja 68 ikävuoden haarukassa. Eläkeiän nostamiseen ei ollut edellytyksiä, kun palkansaajapuoli vastusti asia eikä kaikilla hallituspuolueillakaan ollut halua puuttua ikärajoihin. Eläkeiän nostamiseen ei ollut edellytyksiä, kun palkansaajapuoli vastusti asia eikä kaikilla hallituspuolueillakaan ollut halua puuttua ikärajoihin. Sen sijaan järjestöt päätyivät esittämään hallitukselle toimia, joilla parannetaan eläketurvan rahoitusta, vähennetään ennenaikaista eläkkeellesiirtymistä ja lisätään työttömien aktivointia. Varhaista eläkkeellesiirtymistä torjutaan poistamalla mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen sekä siirtämällä osa-aikaeläkkeen ja niin sanotun työttömyyseläkeputken alaikäraja 61 ikävuoteen. Tämän lisäksi ikääntyneiden työskentelymahdollisuuksia halutaan parantaa työelämää ja työterveyshuoltoa kehittämällä. Saavutettu neuvotteluratkaisu ei merkitse päätöstä eläkejärjestelmän uudistamiselle. Kyseessä on pikemminkin välivaihe, jolla hankittiin aikalisä suuremman remontin suunnittelua varten. Järjestöt sopivatkin siitä, että seuraava suuri eläkeuudistus astuu voimaan Sen sisältöä ei vielä tiedetä, mutta on luultavaa, että tärkeäksi neuvottelukysymykseksi nousee vanhuuseläkkeen alimman ikärajan eli 63 vuoden sitominen jollain tavalla elinajan odotteeseen. Jatkoneuvotteluiden pohjaksi tehdään valtionvarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys työeläkejärjestelmän muutostarpeista. 8

9 puheenjohtajan palsta kesäkuu 2012 Pertti Porokari Miten työurat pitenevät? Valtio haluaa, että työskentelemme pidempään, jotta verotuloja kertyy enemmän ja työttömyyden hoitokuluja tulee vähemmän. Näin saataisiin julkisen sektorin kestävyysvajetta korjattua ja hyvinvointiyhteiskunta säilytettyä. Yritykset haluavat, että työntekijöillä olisi nykyistä vähemmän sairauspoissaoloja ja työn tekeminen olisi tuottavampaa ja sitä kautta yrityksen kilpailukyky parempi. Työntekijät haluavat, että työelämässä jaksetaan ja saadaan työskennellä pidempään. Äkkiä katsottuna kaikilla on yhteinen intressi. Kaikkien kolmen intressiryhmän tavoitteisiin päästään, kun työpaikoilla tehdään toimia, jotka parantavat työilmapiiriä, lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan. Kun työpaikalla on lisäksi hyvää johtamista ja kannustavaa sekä oikeudenmukaista palkitsemista, turha, stressaava kiire vähenee, motivaatio paranee ja työn tuottavuus lisääntyy. Kuulostaa helpolta, mutta tuloksia ei synny, jos työpaikoilla ei ryhdytä konkreettisiin toimenpiteisiin. Henkilökunnan ja johdon kanssa yhteiseen päämäärään sitoutuminen saavuttaa varmasti työpaikan lähtötasosta riippuen erittäin nopeasti tuloksia. Joustavat työaikaratkaisut, kuten työaikapankit, ovat oiva keino tasata yrityksen kausivaihteluita ja auttavat työntekijää sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää. Tässäkin on yhteinen intressi niin työnantajalla, kuin työntekijällä. Jostain syystä kuitenkin työnantajaliitot vastustavat näitä joustavia työaikajärjestelyjä, joita yritysten kilpailukyky kipeästi tarvitsee. Yrityksissä, joissa on sovittu paikallisesti työaikapankkien käytöstä, molemmat sopija osapuolet ovat niihin tyytyväisiä. Kohta koittaa kesälomakausi. Viettäkää mahdollisimman pitkä yhtenäinen loma, jotta pääsette kunnolla irtaantumaan työstä ja saatte rentouduttua ja levättyä kunnolla. Jättäkää kaikki työhön liittyvä työpaikalle. Viettäkää aikaa perheenne ja läheistenne kanssa. Virkistävän loman jälkeen jaksaa taas työhaasteiden parissa paremmin. Hyvää kesää! UUSI INSINÖÖRI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Annika Rauhala Lvi-insinöörin koulutuksen hankkineella Riina Heikkilällä on riittänyt töitä alalla opiskeluajoista lähtien. Opintoja, töitä ja lapsen hoitoa limittäin Projekti-insinööri Riina Heikkilä ei haahuillut välivuosia ennen opintojen aloittamista eikä velttoillut kotiäitinä. Hän on toiminut kuten valtaapitävät ja ekonomistit vaativat eli pidentänyt työuraansa alusta saakka. Riina Heikkilä meni ylioppilaskirjoitusten jälkeen K-Rautaan töihin eikä tiennyt vielä, minne haluaa opiskelemaan. Vuosi rautakaupan kassalla sekä työkaverien esimerkki selvensi suunnan: hän lähti opiskelemaan lvi-insinööriksi. Työt jatkuivat opintojen ohessa ja opinnoista oli hyötyä töissä: valaisinosaston kautta Heikkilä siirtyi lvitiskille töihin. Kolmannella vuosikurssilla alkoi työharjoittelu suunnitteluharjoittelijana 10 Niemi & CO Oy:ssä. Harjoittelu vaihtui osa-aikaiseksi, vakituiseksi työksi samassa yrityksessä, sillä alalla on koko ajan työvoimapulaa. Eikä rautakauppakaan jäänyt, vaan Heikkilä suoritti loput kurssit kahden osa-aikatyön ohessa. Opinnot eivät kärsineet, vaikka lopputyö ja insinööritutkinto siirtyivät vuodella. Valmistuminen ei vaikuttanut varsinaiseen työhön, kun olin ehtinyt tehdä samoja hommia jo muutaman vuotta. Nyt takana on noin kahdeksan vuotta samassa organisaatiossa, joka on tosin matkan varrella fuusioitu toiseen yritykseen. Unelmajärjestely lapsen hoidossa Riina Heikkilä palasi viime syksynä perhevapaalta töihin. Kotiin jäi tuolloin reilun vuoden ikäinen Leo-poika, jota isoäiti hoiti kaksi päivää viikossa. Loppuviikon lapsi oli äitinsä kanssa kotona.

11 Anu Kaasalainen Kun jäin äitiyslomalle, niin kukaan ei muistanut, että talosta olisi kukaan edes jäänyt perhevapaalle, projekti-insinööri muistelee. Töihin paluu oli Heikkilälle hieman raskasta. Taustalla oli tunne, että kollegat ovat menneet paljon edelle ja itse on jämähtänyt. Oma arvomaailma oli muuttunut. Toisaalta huomaan olevani kunnianhimoisempi, koska nyt minun on pakko pärjätä, jotta voin pitää huolen Leon tulevaisuudesta. Niin työasioita kuin muitakin on suunniteltava etukäteen eikä kaikkea voi enää jättää viime tinkaan. Pienen lapsen äitiä stressaa, ettei lapsella ole liian pitkät hoitopäivät. Vanhemmat vievät ja hakevat lapsen vuorotellen päiväkodista, jotta päivän mitta pysyy kohtuullisena. Onneksi työajat joustavat, kunhan työt valmistuvat ajoissa ja tuntisaldot ovat kunnossa. Nyt joustetaan työpäivien kanssa, jotta hoitopäivä on lyhyt. Päiväkotivaihe kestää vain vähän aikaa. Paluu fuusioituun yritykseen Riina Heikkilän Leo-poika on hoidossa kodin lähellä päiväkodissa. Kotona he viettävät yhteistä aikaa välillä imurin varressakin. UUSI INSINÖÖRI Äitini jäi 63-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle Liikenneviraston kirjastosta ja ehdotti hoitoapua, Heikkilä kertoo. Työpaikalla oltiin iloisia lisätyövoimasta. Joka työpaikalla ei ole mahdollista tehdä kaksipäiväistä työviikkoa. Vuoden vaihteessa poika aloitti päiväkodissa ja äiti kokopäivätöissä. Myös Heikkilän perheelle tuli tutuksi sama kuin muillekin pikkulapsiperheille: sairastumiset seurasivat toisiaan. Minulla on ollut eniten kiire, joten olen ollut vähiten pois töistä meidän perheessämme. Meillä on toimivat tukiverkot: lähisuvussa on hoitoapua tarjoavia. Välillä väsyttää Työpaikka on miesvaltainen. Heikkilä arvelee, että esimerkiksi sairaanhoitajana hänellä olisi enemmän vertaistukea. Hän on jäänyt monien asioiden kanssa yksin, vaikka kollegojen perheissä on pieniä lapsia. Esimerkkinä hän mainitsee lapsen sairaudesta johtuvan yövalvomisen: kollegat eivät aina ymmärrä, miksi töissä on toisinaan väsynyt. Riina Heikkilän perhevapaan aikana yrityksessä tapahtui muutoksia. Jo ennen äitiyslomaa työpaikka siirtyi Helsingistä Espooseen, kun FMC Group osti Niemi & CO Oy:n ja Airix Talotekniikan ja yritykset muuttivat yhteen. Vuoden kuluttua siitä yritykset fuusioitiin ja Heikkilä palasi Airix Talotekniikkaan. Työpiste oli siinä, mihin olin sen jättänyt, mutta yhteen muuton jälkeen työkaverien määrä oli tuplaantunut. Tiimit ja lähimmät esimiehet pysyivät samoina. Koska Airixilta oli tullut uusia käytäntöjä, Heikkilä kävi töihin palattuaan uusille työntekijöille suunnatut perehdyttämiset läpi. Pienen lapsen äiti tekee välillä myös ylitöitä, kun puoliso ja tukiverkot voivat auttaa lapsen hoidossa. Talossa riittää tehtävää, mutta ilmaista työtä Heikkilä ei tee, vaan ylityöt korvataan asiallisesti. Heikkilä ei murehdi arjen kiirettä. Jo lapsen näkeminen työpäivän jälkeen antaa voimia ja jaksamista. Asiaan kuuluu, että ruuhkavuosina on hektistä. Omille harrastuksille ei riitä aikaa tällä hetkellä, mutta ei sitä juuri kaipaakaan. 11

12 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Annika Rauhala Sotilas jatkaa työuraansa pitkälle Pertti Virtanen täyttää syksyllä 65 vuotta. Näillä näkymin hän jää eläkkeelle 66-vuotiaana, ensi vuoden lopulla. Hänen eläkkeellejäämisikänsä on siirtynyt koko työuran ajan. Olisivat Suomen Erillisverkoissa työskentelevän johtaja Pertti Virtasen eläkevuodet voineet alkaa jo paljon aiemmin, mutta se ei ole kiinnostanut. Elämäni ei ala, kun siirryn eläkkeelle. Elämä on tässä ja nyt, Virtanen sanoo. Hän kertoo saavansa työssäolosta tyydytystä. Perhe, läheiset ja työ muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Siihen kuuluvat myös monipuolinen ja säännöllinen liikunta sekä aktiivinen toiminta useassa maanpuolustushenkisessä yhteisössä. Virtanen kouluttautui nuorena sähköasentajaksi. Muutaman työvuoden jälkeen seurasi toimiupseerin tutkinto Päällystöopistossa ja siirtyminen armeijaan töihin. Hän palveli Hämeenlinnassa panssarijoukoissa kouluttajana samalla kun opiskeli siviilissä tietoliikenneinsinööriksi. Siitä virasta olisin päässyt eläkkeelle 47-vuotiaana. Joku on kysynyt, että kaduttaako lähtö. Ei todella kaduta. Virtanen ihmettelee, mitä 47-vuotias panssaripuolen vääpeli olisi tehnyt eläkkeellä. Osa kurssikavereista meni töihin rahankuljetus- ja vartiointiliikkeisiin. Osa näyttää ruokkivan puluja torilla se ura ei sovi minulle. Suomessa on käytetty viranomaisverkkoa ja VIRVE-puhelinta 1990-luvulta lähtien. Pertti Virtanen on ollut mukana alusta asti. 12

13 Vaihtelevaa työtä Pääesikunnassa Insinööritutkinnon jälkeen alkoi ura Pääesikunnassa. Tehtävien painopiste ja sisältö vaihtui vähintään viiden vuoden välein. Välillä Virtanen työskenteli sotilasinsinöörinä, välillä siviilityösopimussuhteisena. Hän oli mukana muun muassa kenttäradioiden kehittämisessä, mistä kertyi kokemusta myös niiden tehdasvalmistuksen valvomisesta. Sen tähden Virtanen lähetettiin Yhdysvaltoihin ensimmäisenä laaduntarkkailijana, kun Puolustusvoimat päätti hankkia radiot kalifornialaiselta tehtaalta. Työkomennus kesti puolitoista vuotta. Kun hän palasi Yhdysvalloista, yksityiseltä sektorilta pyydettiin töihin: kansainvälisen kaupan osaamista arvostettiin. Ikää oli reilusti yli 40 vuotta ja Puolustusvoimissa oli vastassa eräänlainen lasikatto vastassa, joten vaihto tuntui hyvältä ratkaisulta. Olisin voinut jäädä odottelemaan, että kuusikymppisenä jään eläkkeelle. Arvostan puolustusvoimia työpaikkana, mutta halusin jatkaa töitä. Yksityiselle telealalle UUSI INSINÖÖRI Norecom tarjosi ensin osastopäällikön tehtäviä ja sittemmin toimitusjohtajan, kun yritystä saneerattiin rankasti luvun puolivälin telealan murroksessa Virtanen hakeutui Soneralle töihin ja sillä tiellä hän on edelleen. Parin vuoden kuluttua talossa alettiin pystyttää valtakunnallista viranomaisverkko VIRVEä ja pian Virtasella oli liiketoimintavastuu verkosta. Suomen Erillisverkot perustettiin Soneran sisällä, kun valtio huolestui kriittisistä turvallisuusfunktioista. Aluksi valtiolla oli 60 prosenttia yhtiön osakkeista, mutta Soneran myynnin yhteydessä valtio osti loputkin osakkeista. Suomen Erillisverkot -konsernin toiminta on tällä hetkellä laajenemassa voimakkaasti. VIRVE on Virtasen uran pisin yksittäinen hanke, 14 vuotta. Hän on edelleen sitoutunut verkon asiakkaisiin ja käyttäjiin, mutta liiketoiminta on siirretty jo seuraajalle. Samoin hän jättäytyi pois yhtiön johtoryhmästä. Olin hyvin motivoitunut muutokseen: kokousrutiinia jäi valtavasti pois ja nyt saan enemmän aikaan. Hän pitää itseään varareservinä: erityiskysymyksissä hän on käytettävissä. On iloa siirtää kokemuksen kautta kasvanutta tietoa, jota uudet käyttävät siten kuten haluavat. Eläkeikä siirtyi vieläkin Kun täytin 63 vuotta, analysoin tilanteen ja selvitin eläkekertymän. 20 vuodesta valtiolla ja 23 vuodesta yksityisellä puolella muodostuu eläke. Oma elämäntilanteeni, asenteeni ja mielenkiintoisen työni perusteella arvioin, että kyllä superbonukset ottaa kotiin ja jatkaa töissä, Pertti Virtanen kertoo. Työssä jatkamisesta on sovittu yhteisesti työnantajan kanssa, jotta kummankin edut ovat huomioitu. En poimi rusinoita pullasta, vaan yhtiö on kovassa muutoksessa ja haluan tarjota kokemukseni yhtiölle. Virtasen mielestä organisaatiossa on oltava sellainen ilmapiiri, että työstä luopuva mielellään luovuttaa tietoa. Työnantaja voi omalta osaltaan auttaa luottamuksen syntymiseen. Seniorit konsulttitöihin ulkomaille Virtanen on tarjolla jakamaan kokemustaan myös laajemminkin. Suomen Erillisverkoista on valittu kolme henkilöä, joiden osaamisprofiileja on tarjottu konsulttiyhtiölle. Kaksi on senioriosaajia, yksi on nuorempi. Esimerkiksi Norja haluaa käyttää hyödykseen suomalaisten osaamista, koska heidän viranomaisverkkonsa on uusi ja On ilo jakaa kokemuksen kautta kasvanutta tietoa nuoremmille sukupolville. suomalaisilla on kokemusta toistakymmentä vuotta. Norjalaiset noudattavat EU-tason kilpailuttamiskäytäntöjä julkisissa hankinnoissa. Olin lähdössä vuodeksi Norjaan, mutta emme voittaneet kyseistä osahankkeen kilpailutusta. Kisa jatkuu. Virtasen osalta näyttää siltä, että koko vuoden pesti ei onnistu, vaan se saattaa murentua lyhyempiin jaksoihin. Jos jakso toteutuu, vaimo ottaa vuorotteluvapaata ja lähtee mukaan. Hän oli mukana Kaliforniassa sekä insinööriuran alussa pari vuotta Oulussa. Yhteiset eläkevuodet ovat edessä neljän vuoden kuluttua, kun vaimo jää eläkkeelle opettajan virasta. Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävä on turvata yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtaminen. Sen perinteiseen toimintaan kuuluu viranomaisverkko VIRVE, jossa viranomaiset puhuvat ryhmäpuheluita. VIRVEn taustalla oleva, Suomessa kehitetty tetra-teknologia on levinnyt yli 150 maahan ja useaan sataan verkkoon, muun muassa lähinaapurimaihin. Saksaan valmistuu Euroopan suurin tetra-verkko. Se on noin 10 kertaa suurempi kuin Suomen verrattuna, niin tilaajamäärän, tukiasemien kuin käyttäjien suhteen. 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki Projektinhallintaa töissä ja kotona Keravalaisessa Tarvaisen insinööriperheessä työn ja perheelämän yhteensovittaminen on löytänyt uomansa. Kahden pienen lapsen vanhempien mukaan arjen pyörittäminen vaatii etukäteissuunnittelua, järjestelmällisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. Annukka Tarvainen valmistui kemian tekniikan insinööriksi vuonna 2007 ja Heikki Tarvainen automaatiotekniikasta vuotta myöhemmin. Pian valmistumisen jälkeen molemmille löytyi töitä Neste Jacobs Oy:stä Porvoosta. Esikoinen Aliisa syntyi vuonna 2009 ja pikkuveli Lassi Molemmat vanhemmat ovat pitäneet perhevapaita. Heikin isäkuukausi päättyi helmikuussa, minkä jälkeen hän palasi töihin. Työpaikalla nuorten vanhempien järjestelyihin suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Ei vanhempainvapaiden pitämiseen tai muihin järjestelyihin suorastaan keho- Tarvaisten perheen arki-illat on pyhitetty lähinnä mukavalle yhdessäololle. Annukka ja Heikki ovat pitäneet huolta siitä, että aikaa jää myös omille harrastuksille ja liikunnalle. yrityksiä. Perheystävällisyys näkyy esimerkiksi joustavina työn aloitus- ja lopetusaikoina tai muuten toimivina työaikaratkaisuina, kuten mahdollisuutena tehdä sovitun jakson ajan esimerkiksi lyhennettyä tai osa-aikaista työtä. Moni kokee myös mahdollisuuden etätyöskentelyyn tai mobiiliin työskentelyyn perheen ja työn yhteensovitusta helpottavana asiana. Työmatkojen määrällä sekä niiden kestolla ja ajoittumisella on merkitystä. Poissaolot ovat aina myös poissaoloa perheen ja lasten arjesta, Kokko huomauttaa. Perheystävällisillä työpaikoilla on käytävä läpi erilaisia joustomahdolliteta ja kannusteta, mutta tarpeet kyllä ymmärretään. Hyvän hoitopaikan löytyminen oli ratkaisevaa töihin palaamisen kannalta, Heikki sanoo. Työpaikalle on rekrytoitu paljon uutta, nuorta väkeä. Joukossa on paljon pienten lasten isiä. Nuoria miehiä on jäänyt paljon hoito- Perhevapaat ovat kummankin vanhemman oikeus ja mahdollisuus Yhä useampi suomalainen mies käyttää nykyisin mahdollisuutta pitää pitkän perhevapaajakson. Silti naiset joutuvat edelleen kohtaamaan enemmän epäkohtia työelämässä: esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita tai kitkaisempaa etenemistä työuralla. Perhesosiologi, Väestöliitossa työskentelevän projektipäällikkö Anna Kokon mukaan yhä vähemmän näin onneksi enää tapahtuu. Suurin osa työelämän käytännöistä on mahdollista rakentaa toimivaksi molempien sukupuolten kannalta. Joillakin aloilla osaavasta työvoimasta on jo niin kova kilpailu, että avarakatseinen ja kaukonäköinen työnantaja ottaa eri seikat huomioon, kun valitsee työntekijänsä. Hän tarjoaa henkilöstön hyvinvoinnin tueksi perheystävällisiä ratkaisuja työn tekemiselle, toki työn muiden reunaehtojen mukaan ja niiden rajoissa. Nykyaikainen työnantaja myös esimerkiksi kannustaa molempia sukupuolia käyttämään yhtä lailla perhevapaita, Kokko sanoo. Joustavat työajat helpottavat arkea Kokko toimii projektipäällikkönä Perheystävällinen työpaikka -hankkeessa, jossa on mukana myös perheystävällisyyteen jatkossa yhä enemmän panostavia 14

15 vapaalle. Monelle sattuu lasten syntymisen aikaan esimerkiksi talon rakentaminen, joten kiirettä riittää. Työpaikalla on jopa vitsailtu rekrytointien yhteydessä, että eihän tänne enää uskalla kolmenkympin hujakoilla olevia miehiä palkata, Heikki myhäilee. Etukäteissuunnittelu auttaa Annukan työ Nesteellä on projektinhallintaa ja Heikin instrumentointisuunnittelua. Pienten lasten vanhemmille työssä opitusta on ilmeistä etua. Kyllähän tämä etukäteissuunnittelua vaatii. Kaupassa käymme kunnolla kerran viikossa, illalla toinen laittaa lasten nukkumaanmenon aikaan seuraavan päivän ruokaa valmiiksi ja niin edelleen. Yhteen hiileen puhaltamalla kaikki onnistuu, Annukka sanoo. Lasten lisäksi aikaa on jäätävä myös itselle. Heikki yrittää järjestää liikuntaharrastuksilleen aikaa kahtena iltana viikossa. Annukka jatkoi lasten syntymisen ja työn ohessa opiskelujaan Teknillisen korkeakoulun Lahden yksikössä. Diplomi-insinöörin paperit ovat taskussa tänä kesänä. Opintoja oli helppo tehdä lasten kanssa. Opetus oli räätälöity insinööreille. Kävin Lahdessa torstai-iltaisin ja perjantaiaamupäivisin, Annukka kertoo. Lähiyhteisön merkitys suuri Annukan ja Heikin mielestä yhteinen työpaikka auttaa arjen järjestämisessä. Jos toisen työaika poikkeaa normaalista esimerkiksi ylitöiden takia, Keravalta on järjestetty bussikuljetus jalostamolle kaksi kertaa aamulla ja paluu iltapäivällä kello 16. Jos tarvetta on, Heikin isä toimii kuljettajana. Heikin vanhemmat asuvat lähellä. Heistä on ollut korvaamatonta apua arjen pyörittämisessä, Annukka kiittelee. Heikki muistelee lukeneensa tutkimuksesta, jonka mukaan lasten saamisen todennäköisyys alkaa laskea, kun etäisyys vanhempiin ylittää viisitoista kilometriä. Tutkimus tosin taisi olla saksalaisista, hän myhäilee. Molemmat korostavat lähipiirin merkitystä asioiden järjestämisessä. Asuinalueella on paljon lapsiperheitä. Naapuriston kanssa hoidamme toistemme lapsia vastavuoroisesti. Näin järjestyy aikaa omillekin menoille, Annukka sanoo. Heikki painottaa, kuinka tärkeää lasten hyvä päivähoito on vanhempien työssä viihtymiselle. Aliisalle ja Lassille löytyi hoitopaikka perhepäivähoidosta aivan läheltä. Hoitajalla on omia pieniä lapsia ja Aliisa tietää, että äidin syli on pienelle tytölle paras paikka. hän on aikaisemmin työskennellyt ruotsinkielisessä päiväkodissa. Lapset saavat samalla kielikylpyä, kun hän puhuu omille lapsilleen ruotsia. Meillä kävi tuuri. Lapset viihtyvät hoidossa erinomaisesti. Jos niin ei olisi, olisin harkinnut hoitovapaan jatkamista, Heikki sanoo. Teksti: Kirsi Tamminen suuksia. Tärkeää on erityisesti hyvä työvuoro- ja lomasuunnittelu sekä toimintamallit akuuteissa, lyhyt- tai pitkäkestoisissa poissaoloissa. Poissaoloja voivat aiheuttaa niin sairaan lapsen kuin ikääntyvän tai sairastuneen lähiomaisen hoito. Työpaikan käytännön toimintamalleilla on suuri merkitys, jotta työntekijät kokevat tasapainoa perheen ja työn yhteensovituksessa eri elämänvaiheissa ja erilaisissa perhetilanteissa. Jokaisessa perheessä arkea eletään omalla tavalla, omassa arjen palapelissä, projektipäällikkö muistuttaa. Yhdellä asialla mitattuna ei vielä voida sanoa, onko joku työpaikka aidosti perheystävällinen. Perheystävällisyyden toteutumiseen tarvitaan monenlaisia erilaisia käytännön tekoja, asenteita ja pelisääntöjä. Ei riitä pelkästään, että perheelle lähetetään kukkakimppu, kun vauva syntyy. Ajat ja isät muuttuvat Suomessa pienten lasten isät ovat tutkimusten mukaan tehneet perinteisesti paljon ylitöitä luvulla miehet toivoivat ajankäyttötutkimusten mukaan enemmän aikaa metsästykseen, kalastukseen ja kodin remontointiin luvun aikana tilanne muuttui: vastauksissa myös miehet halusivat lisätä yhteistä aikaansa perheenjäsenten kanssa. Nykyajan perheellinen mies ei ole enää niin valmis uhraamaan kaikkea työlle kuten häntä edeltäneet sukupolvet. Anna Kokko painottaa esimiestehtävissä toimivien omaa esimerkkiä. Miehet toimivat myös työpaikoilla mallina muille miehille ja tuleville isille. Naisten ja miesten tehtävät, toiveet ja mahdollisuudet ovat lähentyneet toisiaan. Matkaa on kuitenkin vielä siihen, että perheen ja työn yhteensovituksessa puntit olisivat tasan: naiset edelleenkin tekevät suurimman osan kotitöistä ja toisaalta päätyvät harvemmin esimies- ja johtotehtäviin yrityksissä. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Työssäjaksamiseen hyvä kierre Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota työpaikoilla muun muassa erilaisilla ikäohjelmilla. Hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille ikäluokille sekä esimiestyön merkitys koetaan yhä tärkeämmiksi. Muutospelot utospelot ovat selätettävissä ja yt-neuvotteluista voi muodostaa myönteisen kierteen. 16 Abloyn ikäohjelma lähti tarpeesta hallita ikärakenteen, jaksamisen ja kokemuksen siirtämisen haasteita. Keski-ikä yrityksessä on 46 vuotta. Joensuun tehtaalla työkyvyn tukeminen ikäohjelmalla koski yli 55-vuotiaita. Käytettävissä oli muun muassa seniorisali, hierontasarja, kuntoarvio ja yksilöllinen suunnitelma sekä seuranta kerran vuodessa niille, jotka halusivat hyödyntää ikämestarivapaita. Virkistymiseen ja aktiiviseen työkyvyn ylläpitoon kannustettiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä koulutustapahtumilla ja Ikämestariklubilla. Osaamisen hallintaan ja hiljaisen tiedon siirtämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Ikämestareiden kunnia-asiaksi katsottiin aktiivisesti ja tavoitteellisesti siirtää omaa osaamistaan nuoremmille työkavereille. Ikävapaita Abloylla kertyy 58 vuoden iästä lähtien 64 vuoden ikään asti 6-20 päivää vuodessa. Ikävapaat voidaan pitää korkeintaan kolmen päivän jaksoissa esimiehen kanssa sovitusti. Ikäohjelmaan ollaan erittäin tyytyväisiä ja tuloksia on saatu. Kun ohjelma alkoi vuonna 2001, keskimääräinen eläköitymisikä oli 60,5 vuotta, nyt se on 63 vuotta. Ikämestareilla on työnantajan tukema klubi, joka järjestää luentoja, retkiä ja virkistäytymistä. Pääluottamusmies Eero Holsti Joensuu Esimiehet avainasemassa Jotta pidemmille työurille löydetään kestävä ratkaisu, jokaiseen sukupolveen on kiinnitettävä huomio. Nuorten myöhäinen kiinnittyminen työelämään, keskiryhmien rikkonaiset työurat ja kokeneiden ennenaikainen poistuminen työelämästä vaikuttavat yhteiskuntaamme ratkaisevasti. Esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa työjärjestelyihin ja työntekijän kohteluun enemmän kuin kenelläkään muulla. Valttikorttiaan ikäystävällisesti käyttäen vaikutetaan työkykyyn ja työhyvinvointiin. Ikäjohtaminen ja työkykyjohtaminen ovat esimiestyön työkalupakin tärkeimmät välineet. Niiden käyttö laskee sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä sekä parantaa tuottavuutta. Hyvän työelämän rakentamisen tekevät työnantaja ja työntekijä yhdessä, koska Naantalin antalin kaupunki yhdistyi purikuntiensa kanssa vuoden 2009 alussa. saaristonaa- Yhdistyminen tapahtui henkilöstöä kuunnellen ja yhteistyötä korostaen. Muutokset pelottavat aina. Se on aivan ymmärrettävää. Avoimuudella ja yhteistyöllä pelot ja ennakkoluulot kuitenkin vähenevät. Kun ihmiset pääsivät itse vaikuttamaan omiin tulevaisuutensa työtehtäviin, niin myös työn tuottavuus ja tuloksellisuus paranivat, henkilöstöpäällikko Tuula Lehtinen sanoo. Naantalin ikäohjelman sisältöjä ovat samassa assa veneessä ollaan. Hyvä työelämä on voitto molemmille. mille. Professori ori Juhani Ilmarinen, Työturvallisuuskeskus Muutospelot utospelot selätettävissä

17 Nuori ja luova asiantuntijaorganisaatio kaipaa vuorovaikutteista ja kannustavaa johtamista. Keski-ikä on 31,8 vuotta. Digital Chocolate elää luovuudesta ja uusista innovaatioista. Työntekijöille tarjotaan työn vastapainoksi peli-iltoja, lätkää, kiipeilyä, lastenkutsuja ja muuta yhdessäoloa. Edullinen kuntosali, hyvät kännykät ja pelihuoneet ovat käytettävissä. Eniten käytettyjä etuja on se, että isyyslomalta maksetaan kelakorvauksen ja palkan välinen erotus kahdelta viikolta. ihmiset arvostavat joustoja ja työn tasaisuutta. Lomarahat voi vaihtaa vapaaksi ja palkatonta lomaa saa aina. Peliala on kutsumusala. Ihmiset ovat hyvin innostuneita alasta. Innostuneisuus myös yhdistää ihmisiä. Jos se into kuolee, niin sitten he vain ovat valmiit lähtemään firmasta. Johtamisen pitää suosia uusia ideoita ja kannustaa. Jotta inspiraatio ja henki pysyisi hyvänä työyhteisössä, niin pitää olla paljon hyvää palautetta. Jos jollakin on hyvä idea, niin se otetaan vakavasti ja jos jollain on huono idea, niin sekin sanotaan. Luottamusmies Ville Ikäheimonen, kirjassa Samassa veneessä, tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta. perinteisen tyky-toiminnan i ohella ikäoh- jelman kehityskeskustelut, työn muutokset, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen sekä senioritiimi. Ikäohjelman ansiosta myös sairauspoissaolot vähenivät, yli 54-vuotiailla noin 5 päivää/henkilötyövuosi. Ikäohjelman tuloksellisuudesta kertoo se, että yksi ikäohjelmaan sijoitettu euro tuo takaisin 3,7 euroa. Ikäohjelma tuottaa jopa paremmin kuin satamalaitos. Meillä on Naantalissa ollut pitkä perinne asioiden tekemisestä ja suunnittelusta UUSI INSINÖÖRI yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Sen vuoksi tämä kuntaliitoskin onnistui niin mutkattomasti. Kaikki kaupungin ja saaristokuntien henkilöstö ja myös kuntalaiset olivat mukana kuntaliitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Nuoruuden innolle palautetta Digital Chocolate on maailmalla menestyvä pelifirma. Monikulttuurisuus ja persoonien erilaisuus on itsestään selvä asia. Logican hyvä yt-kierre Tasa-arvoisuus ja kunnioitus näkyvät monissa pienissä arjen asioissa. kanssakäyminen on rentoa ja välitöntä, johto työskentelee lähellä alaisiaan ja on helposti lähestyttävissä, ruokaillaan yhdessä. Kun työnantaja arvostaa työntekijöitään, työntekijät arvostavat työnantajaansa syntyy hyvä kierre. Logican hyvä kierre näkyy kannattavuuden lisäksi vähäisinä sairauspoissaoloina ja hyvin pienenä vaihtuvuutena. Kyllähän meidän yritys on ilman muuta pystynyt tähän hyvään kasvuun ja kannattavuuteen huonoinakin aikoina juuri siksi, että meillä on ollut rento ja avoin ilmapiiri. Meidän asenne on se, että ollaan kaikki samassa veneessä eikä niin, että toiset soutaa ja toiset ajavat moottoriveneellä vieressä ja huutavat, että soutakaa kovempaa. Toimitusjohtaja Heikki Nikku, kirjassa Samassa veneessä, tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta. 17

18 edunvalvonta Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Seppo Järvenpää Yritysyhdistykset ovat työmarkkinatoiminnan selkäranka Yritysten nimet vaihtuvat ja muuttuvat konserneiksi, mutta edunvalvonta pysyy ja paranee. Metsolla eli entisellä Valmetilla ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnalla on 40 vuoden perinteet. Toukokuussa 40-vuotisjuhliaan viettäneen Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry:n kunniapuheenjohtaja Olavi Hongisto toteaa ylempien toimihenkilöiden yksityisen puolen ja etenkin teollisuuden edunvalvonnan saaneen alkuunsa suurista, Valmetin tapaisista teollisuusyrityksistä. Yrityksissä muiden henkilöstöryhmien ammatillinen edunvalvonta oli 1970-luvulla vahvaa. Johtavassa asemassa olevien toimihenkilöiden rinnalle syntyi asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä olevien insinöörien joukko. Muut henkilöryhmät osasivat kyllä ajaa etujaan, mutta insinöörien tilanne ei ollut mairitteleva. He alkoivat jäädä palkkauksessa jälkeen. Oli pakko tehdä jotakin, Hongisto kertoo. YIL kokosi ylemmät yhteen Ylemmät toimihenkilöt alkoivat perustaa suurin yrityksiin omia insinööriyhdistyksiään. Valmet oli ensimmäisten joukossa. Vuonna 1972 perustettu Yksityistoimialojen insinöörit YIL kokosi yritysyhdistykset yhteen. Siitä tuli myöhemmin Insinööriliiton jäsenyhdistys. Turussa eläkepäiviään viettävä Hongisto korostaa YIL:n olleen uraauurtava ja kokoava voima, ensimmäinen yksityistoimialojen ylempien toimihenkilöiden todellinen työmarkkinajärjestö. Julkisella puolella järjestäytyminen oli tapahtunut jo aiemmin. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari Matti Palmqvist (vas.), Pertti Porokari, Vesa Vauhkala ja Olavi Hongisto illastivat Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT:n 40-vuotisjuhlissa. vahvistaa kunniapuheenjohtajan näkemyksen. Ylempien edunvalvonta sai alkuunsa Valmetin yritysyhdistyksen kaltaisista yhdistyksistä. Ne ovat olleet ja ovat edelleen työmarkkinatoiminnan tuki ja selkäranka. Yritysyhdistysten merkitys korostuu etenkin kriisitilanteissa ja ne ovat tukena luottamusmiehelle paikallisissa yritystason neuvotteluissa, hän sanoo. Ihmisistä kaikki on kiinni Kotkalainen Matti Palmqvist kuuluu MYT:n ja YIL:n konkareihin. Valmetilla luottamusmiehenä toiminut Palmqvist korostaa edunvalvonnan onnistumisen olevan ihmisistä kiinni. Työn tuloksethan riippuvat aina siitä, miten ne tehdään. Edunvalvonnassa ei voi onnistua, jos jäsenistö ei edes tiedä, kuka on luottamusmies, hän sanoo. Palmqvistin mukaan ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnassa on tässä mielessä aina ollut yritys- ja paikkakuntakohtaisia eroja. Kirjavaahan se on ollut. Metso ja entinen Valmet on ollut yksi toimivimmista, mutta Metsossakin on ollut paikkakuntakohtaisia eroja riippuen vähän siitä, kuinka iso yksikkö on. Mutta kuten sanoin, ihmisistä kaikki on kiinni, hän toteaa. Ylempien toimihenkilöiden aktivoituminen oli monessa yrityksessä yllätys. YIL:n pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Laakso muistelee, kuinka ylemmät toimihenkilöt alkoivat Valmetilla esittää vaatimuksia työantajalle. Siihen saakka keskusteluja työehdoista oli käyty ystävällisissä merkeissä, ikään kuin herrasmiespohjalta. Kun aloimme esittää vaatimuksia, meiltä kysyttiin, ketä oikein edustatte, millä valtuuksilla vaatimuksianne esitätte. Vähitellen insinöörien, diplomi-insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden edunvalvonta sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN tuli työantajille tutuksi. Ylempien toimihenkilöiden ja työnantajien neuvottelut muuttuivat neuvotteluiksi, toiminta sai yhä enemmän työmarkkinaedunvalvonnan piirteitä, Laakso sanoo. 18

19 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Järjestäytymistukea maailman teollisuustyöntekijöille Kesäkuussa perustettava Industri ALL on neuvottelujohtaja Ismo Kokon mukaan selkeä vastavoima vapaalle päävoiman liikkuvuudelle. Kööpenhaminassa juhannusviikolla pidettävässä kokouksessa fuusioituvat kolme maailmanlaajuista teollisuusliittoa. Maailman metalli-, kemian- ja tekstiiliteollisuusliitot yhdistävät edunvalvontansa ja muun toiminnan. Uuden liiton nimeksi tulee Industri ALL. Ajatus fuusiosta virisi muutama vuosi sitten Maailman metalliliitto IMF:n kokouksessa. On tehokkaampaa ja tuottavampaa toimia yhdessä eikä useamman organisaation kannata tehdä vierekkäin samoja asioita. Globaalien ammattisihteeristöjen pääasiallinen tehtävä on järjestäytymisen tukeminen ja auttaminen ympäri maailmaa. Henkilöstö jalkautuu kampanjoimaan eri maihin, jotta ihmiset liittyvät kunkin maan ammattiliittoihin, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Hänen mukaansa uudenkin järjestön tärkein tehtävä on järjestäytymisen tukeminen, vaikka Maailman kauppajärjestö WTO:n ja kansainvälisen työjärjestö ILOn lobbaus ovat tärkeitä. Kaikkein kaikkiaan Industri ALL tulee olemaan merkittävä poliittinen tekijä tässä maailmassa ja sillä pitää olla selkeä suunta, mihin lähdetään. Suomalaisen insinöörin asialla Industri ALL yhdistää yli 140 maata ja noin 50 miljoonaa työntekijää. Siinä joukossa Uusi Insinööriliitto ei ole kovin merkittävä tekijä. Mukana olevilla suomalaisilla liitoilla on oltava yhteiset kannat käsiteltäviin asioihin. Yhteisten kantojen muodostamisessa ei ole Kokon mukaan ongelmia, päinvastoin. Suomalasisten pitää olla lisäksi pohjoismaisella tasolla yhtenäisellä linjalla. UUSI INSINÖÖRI Toivon, että uudesta Industri ALL -liitosta tulee näkyvä ja pystymme painostamaan eri maiden järjestäytymisen ja sopimustoiminnan puolesta, sanoo Ismo Kokko. Jos olisimme järjestöstä ulkona, on varmaa, ettei suomalaisten insinöörien näkökulmaa huomioida missään kohtaa. Jos UIL pystyy Suomessa tukemaan esimerkiksi Kiinan ammattiyhdistystilannetta ja vaikuttamaan siihen, että sinne saadaan kohtuulliset työolot, työsuhteen ehdot ja palkat, se tasoittaa suomalaisten ja kiinalaisten insinöörien kustannuseroja. Jos pystymme tasaamaan eroja, suomalaisen insinöörin työpaikka ei lähde niin herkästi Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan. Kokko uskoo, että tasaantumista tapahtuu jo 2010-luvulla. Teollisuustuotanto hyppii paikasta toiseen Pääoma toimii heinäsirkan lailla ja hyppää jonnekin toiselle mantereelle, neuvottelujohtaja sanoo. Hänen mielestä on jo selvästi nähtävissä, että Afrikka on maailmalla viimeinen paikka, jossa on vielä riistettäviä luonnonvaroja ja ihmisiä. Afrikan ay-liikkeen tilanne ei ole hääppöinen Etelä-Afrikkaa ja muutamaa muuta maata lukuun ottamatta. Industri ALL:n tavoitteena on toimia vastapainona liikkuvalle pääomalle, jonka tavoitteena on maksimoida voitto ja joka pitää ihmisiä ainoastaan milloin tahansa vaihdettavissa tai poisheittävissä olevina tuotantotekijöinä. Jos meillä ei olisi tällaisia järjestelmiä, kovin kauan ei menisi, kunnes kaikki ulottuisivat tänne Suomeenkin. Ongelmia Meksikossa Julkisuudessa on ollut laajalti esillä suomalainen johdinsarjavalmistaja PKC Oulusta. PKC osti Meksikosta tehtaan, minkä jälkeen se teki suojelusopimuksen paikallisen suojeluammattiliiton kanssa. Meksikossa on niin sanottuja ammattiliittoja, joiden päätehtävä on huolehtia, että tehtaan työntekijät eivät järjestäydy. Sellaiselle PKC on maksanut rahaa. Olemme Suomen päässä painostaneet konsernin johtoa ja maailman metalli IMF on tehnyt kenttätyötä Meksikossa. Paikalla on myös vapaa metalli- ja kaivosteollisuuden työntekijöiden ammattiyhdistysliike ja koetamme saada sinne vapaat vaalit. Kokon mukaan vastaavan tyyppinen suojeluliittotilanne on Nokian tehtaalla Meksikossa. Jos saisimme työolot korjaantumaan vaikka Nokian tehtaalla Meksikossa, niin Suomessa työ pysyy paremmin. 19

20 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Jari Rauhamäki Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Jani-Petri Semi ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Laura Katainen vaihtavat kuulumisia. Aurinkoisessa ja kesää lupailevassa Kouvolassa kokoontui Uuden Insinööriliiton edustajakokous. Entiset edustajakokouspuheenjohtajat jatkavat 20 Sääntömääräisen kevätedustajakokouksen ilmapiiri oli rakentava ja keskusteleva. Paikalla oli 64 varsinaista edustajaa sekä suunnilleen saman verran muuta kokousväkeä. Erityisesti nuoret edustajat käyttivät puheenvuoroja ja kysyivät tarkennuksia. Avauspuheenvuorossaan UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari kiinnitti huomiota julkisuudessa esitettyihin ehdotuksiin, joiden mukaan vastavalmistuneiden pitäisi ottaa vastaan töitä muita alemmilla palkoilla. Nuorten palkka-alelle sanomme jyrkän ein. Saksassa on erittäin huonoja kokemuksia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkanalennuksista. Ne ovat johtaneet väärinkäytöksiin ja pysyviin palkanheikennyksiin. Kokouksessa valittiin edustajakokouspuheenjohtajat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Ehdokkaina olivat edellisen kauden puheenjohtajat Arto Isomäki Helsingin Insinööreistä ja Markku Uusitalo Satakunnan Insinööreistä. Uutena ehdokkaana oli Jyri Hakkarainen Kuopion Insinööreistä. Puheenjohtajiksi valittiin Uusitalo 54 äänellä ja Isotalo 39 äänellä. Hakkarainen sai 27 ääntä. Sääntömääräisiä asioita ja uudistunutta ilmettä Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi vuoden 2011 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Kokouksessa päivitettiin UIL:n vaaliohjesäännöt vastaamaan liiton uudistettuja sääntöjä. Elinkeinopoliittinen ohjelma on päivitetty ja se merkittiin tiedoksi. Ohjelma on luettavissa UIL:n jäsensivuilla. UIL:n järjestöjohtaja Mikko Wikstedt esitteli UIL:n uudistetun visuaalisen ilmeen. Visuaalisen ilmeen peruslinjausten mukaiset ensimmäiset tuotteet olivat esillä kokouksessa. Yleisesite ja Elinkeinopoliittiset linjaukset sekä roll-upit ja ulkoliput herättivät mielipiteenvaihtoa kokousväessä.

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL Perheystävällinen työpaikka Alkukartoitus/LSKL Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl. fi www. lskl. fi Perheystävällinen työpaikka Perheystävällisyyden

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot