Projekti-insinööri Riina Heikkilä: Ruuhkavuosina riittää kiireitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projekti-insinööri Riina Heikkilä: Ruuhkavuosina riittää kiireitä"

Transkriptio

1 4/2012 Projekti-insinööri Riina Heikkilä: Ruuhkavuosina riittää kiireitä

2 sisältö 12 Johtaja Pertti Virtanen kokoustaa henkilöstöassistentti Heidi Hyykosken ja henkilöstöpäällikkö Kristiina Steniuksen kanssa. Virtasen työpaikalla, Suomen Erillisverkoissa, työuraa voi jatkaa pitkään. 14 Heikki Tarvaisen mielestä on hyvä, että myös miehet ovat alkaneet pitää perhevapaita. Lassi on samaa mieltä. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Yhteiskunnasta Osaaminen Tutkittua Tietoala Oikeutta Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Liiton valiokunnat Mennen tullen Kisat Ajankohtaista jäsenpalvelusta Järjestöyhteydet Kannen kuva Annika Rauhala. 2

3 7.6. numero 4/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara testasi Reiska Rakettia. Sen rakensivat espoolaiset Nesrine Bouhlal, Ilmari Karanko, Joona Larte ja Ahti Oulujärvi lasten teknologiakisassa. Uusi Insinööri -lehden toimitus toivottaa lukijoilleen rentouttavaa kesää. Verkkolehdessä on kesällä uutta luettavaa. Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) UUSI INSINÖÖRI 3

4 Erityisetu voimassa ,2snt/l Alennus voiteluaineista -10% (10 litran ja sitä pienemmät astiat). *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra.

5 pääkirjoitus kesäkuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Kaverin perään kannattaa katsoa Viime vuosina tapahtuneet kouluampumiset, perhesurmat ja muut väkivallanteot herättävät paitsi pelkoa ja ahdistusta myös paljon kysymyksiä. Mikä saa perheenisän tai -äidin surmaamaan lapsensa, miksi 18-vuotias nuori mies kiipeää katolle kahden aseen kanssa ja ampuu täysin sattumanvaraisesti kadulla olevia ihmisiä, miksi aikuinen yrittää toistuvasti ajaa suojatiellä katua ylittävien lasten päälle? Kysymyksiä on paljon, vastauksia vain vähän. Jokainen väkivallanteko on oma yksittäistapauksensa omine syineen ja selityksineen. Pelkästään niiden varaan emme voi jättää murheellisten tapausten selittämistä. Tekoja on liian monta liian lyhyen ajanjakson aikana, että niitä voi pitää valitettavina yksittäistapauksina. Suomalaisessa yhteiskunnassa on pahoinvointia, joka on saanut yhä ikävämpiä ilmenemismuotoja. Tilastojen mukaan suomalaisilla menee kuitenkin keskimäärin paremmin kuin koskaan. Vauraus on lisääntynyt, työtä ja toimeentuloa riittää valtaosalle kansasta. Ilmeisesti kolikolla on toinenkin puoli. Joidenkin kohdalla se, mitä elämässä on saavutettu, on vaatinut ankaran veronsa. Osalle menestyjistä vauhtia ja vaatimuksia on ollut enemmän kuin ihmismieli kestää. Ja heikoimmat eivät ole ehtineet menestyksen makuun ollenkaan: viimeisen parin vuosikymmenen aikana syrjäytyneiden joukko on kasvanut. Yhteiskuntatieteilijät ja muut tutkijat esittävät aikanaan oman arvionsa 2010-luvun suomalaisesta elämänmenosta. Valistuneita arvailuja voi esittää kuka tahansa. Yksi selittävä tekijä lienee 1990-luvun alun lama lieveilmiöineen. Lama kosketti lähes jokaista suomalaista. Moni menetti työnsä, yrityksiä kaatui, asuntovelalliset joutuivat myymään kotinsa huippukorkeiden korkojen takia. Toisilla kävi tuuri ja työpaikka säilyi, mutta heitäkin huonot ajat kouluttivat. Työttömyyden pelossa protestanttinen työetiikka nousi uusiin sfääreihin, aivan pikkuasioista ei viitsinyt valittaa. Tämän ajan nuoret ovat lama-ajan lapsia, jotka ovat seuranneet vanhempiensa edesottamuksia laman jälkeisessä Suomessa. Isolle osalle se on ollut tavallista perheelämää, joillekin suorittamisen ja menestymisen pakon seuraamista kellotaajuudessa, jossa työ- ja vapaa-ajan erottaminen on mahdotonta. Pahimmillaan lama synnytti molempien vanhempien pysyvän työttömyyden häpeän tunteineen ja muine ongelmineen. Kun vielä yhteiskunnan turvaverkkoja on purettu, moni oire jää ajoissa huomaamatta. Pelkästään viranomaisten ja lakien varaan yhteiskunnan turvallisuutta emme voi jättää. Tarvitsemme yksilökeskeisyyden rinnalle uutta yhteisöllisyyttä, jossa uskallamme katsoa oman lähipiirin lisäksi myös työtoverin ja naapurin voinnin perään. Oikein tehtynä ja reagoituna se ei ole kyttäämistä, vaan välittämistä. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Akava vaatii kahdeksaa koulutuspäivää vuodessa Akava on huolissaan korkeasti koulutettujen mahdollisuuksista kehittää osaamistaan työuran aikana. Noin kolmannes akavalaisista ei vuosittain saa työnantajan kustantamaa ja työajalla tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Jokaisen korkeasti koulutetun olisikin saatava vähintään kahdeksan täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Joillakin akavalaisilla aloilla pitäisi jo nyt lakien ja asetusten mukaan saada 5 10 koulutuspäivää vuosittain, mutta tämäkään ei toteudu. Korkeasti koulutettujen oletetaan parantavan tuottavuutta sekä kehittyvän jatkuvasti. Jo työtehtävien vaativuus edellyttää laajaa täydennyskoulutusta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työtehtävät ja työaika on järjestettävä niin, että uuden oppimiseen on aikaa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaatii. Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mukaan jokaiseen korkeakoulututkintoon on sisällytettävä työnhakua, urasuunnittelua ja työelämätietoutta. Näin yleiset työelämävalmiudet saadaan jo opiskelujen aikana. Koulutuksen kehittäminen edellyttää hyviä yhteyksiä työelämään kaikilla koulutusasteilla. Korkeakouluilta odotetaan nyt uudenlaista asennetta työelämäyhteyksien vahvistamiseen. Laadukas harjoittelu on sisällytettävä osaksi jokaista tutkintoa, Mielityinen sanoo. Yhdistyksen luottamusmiehen sai erottaa Korkeimman oikeuden (KKO) päätöksen mukaan ammattiyhdistyksellä oli oikeus erottaa yhdistyksen hallituksen luottamuksen menettänyt luottamusmies kesken kauden. KKO rinnasti luottamusmiehen yhdistyksen hallituksen jäseniin. KKO:n käsittelyssä olleen tapauksen juuret juontavat vuoteen Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen hallitus kutsui toukokuussa 2009 pidetyssä kokouksessaan koolle ylimääräisen jäsenkokouksen. Kokouksessa käsiteltiin muiden asioiden ohella luottamusmiehen toimintaa. Luottamusmies oli julkisesti arvostellut yhdistyksen puheenjohtajaa ja sen jälkeen osallistunut huhtikuussa 2009 yhdistyksen hajottamista valmistelevaan kapinakokoukseen. Hallitus ei tiennyt kyseisestä kokouksesta, jossa metronkuljettajat kävivät läpi mahdollisuutta perustaa oma yhdistys ilman raitiovaununkuljettajia. Yhdistys erotti luottamuspulaan vedoten luottamusmiehen, joka valitti erottamisesta käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus ja hovioikeus asettuivat luottamusmiehen kannalle kumoten yhdistyksen päätöksen. KKO oli eri mieltä. KKO:n mukaan yhdistyksen kokouksella oli yhdistyslain 23 pykälän perusteella ja yhdistyksessä ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä toimivalta päättää yhdistyksen hallituksen jäsenten erottamisesta. Yhdistyksen säännöissä ei ollut määräyksiä luottamusmiehen erottamisesta tehtävästään. Korkein oikeus totesi, että ylimääräisen jäsenkokouksen kokouskutsussa oli asianmukaisesti ilmoitettu luottamusmiehen erottamisesta. Koska yhdistyksen säännöissä ei ollut luottamusmiehen erottamista koskevia määräyksiä, yhdistyksen kokouksella oli toimivalta erottaa luottamuspulan perusteella luottamusmies kesken toimikauden. KKO antoi päätöksen ILOn pääjohtajaksi Guy Ryder Kansainvälisen työjärjestön ILOn uudeksi pääjohtajaksi on valittu palkansaajien yhteinen ehdokas Guy Ryder. Ryder työskentelee tällä hetkellä työelämän perusoikeuksista vastaavana johtajana ILOssa, jonne siirtyi ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin pääsihteerin paikalta vuonna Hän aloittaa pääjohtajan tehtävässä lokakuussa. Kansainväliseen työjärjestöön ILOon kuuluu 183 valtiota. Se on ainoa kolmikantainen YK-järjestö, eli hallitusten lisäksi ILOssa ovat edustettuina työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita internetsivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen nimi ikä paikkakunta, jossa olet ehdolla puolue tai muu ryhmittymä ammatti linkki yhdelle nettisivullesi tai sähköpostiosoitteesi Green Growth osaamisfoorumin verkkojamit Osaamisfoorumin tavoitteena on tuoda alojen toimijoita, asiantuntijoita ja niistä kiinnostuneita yhteen keskustelemaan, ideoimaan ja luomaan ratkaisuja vihreän talouden kehittämiseen. Lisäksi pyrkimyksenä on synnyttää aktiivinen asiantuntijaverkosto, jossa voi jakaa näkemyksiä ja kokemuksia. Kierrätysverkkojamit: klo 9 12 Vesiverkkojamit: klo 9 12 Verkkojamien keskustelut käydään osoitteessa Green-Growth-osaamisfoorumi Kierrätys- ja vesiverkkojamit järjestävät yhteistyössä Tekes, Green Growth, TEK, UIL ja Cleantech Finland. Lisätietoja: Opinnäytetöitä palkittiin Thesis-kilpailussa Vuosittain järjestettävässä Thesis kilpailussa on palkittu vuoden 2011 parhaat opinnäytetyöt. Tällä kertaa kilpailuun osallistui 180 opinnäytetyötä. Niistä ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetöitä oli 32. Tuhannen euron palkintostipendillä palkittiin 20 opinnäytetyötä. Tekniikan ja liikenteen alalla palkittiin seuraavat opinnäytetyöt: Tuotannonohjauksen kehittäminen PK-konepajayrityksessä, insinööri (AMK) 6

7 Marko Hyttinen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, ohjaaja Arto Huovinen Telepresence robot, insinööri (AMK) Jonatan Klemets ja insinööri (AMK), Sebastian Siffrén, Yrkeshögskolan Novia, ohjaaja Jonas Waller Laiteohjauskirjaston säieturvallisuus. Moniajoa tukevan laiteohjauskirjaston toteutus UFG:lle, insinööri (AMK) Tuomas Terho, Lahden ammattikorkeakoulu, ohjaaja Matti Welin. Lisää palkituista opinnäytetöistä Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto 2012 Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto jaetaan toisen kerran syysliittokokouksessa 28. marraskuuta. Palkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Palkinnon ohjesääntö sisältää tarkemmat tiedot siitä, mihin palkinnon saajaa valittaessa erityisesti kiinnitetään huomiota. Lisätietoja: Suomalaiset tyytyväisempiä esimiestyöhön kuin EU:ssa keskimäärin Tuoreen selvityksen mukaan suuri osa palkansaajista on tyytyväisiä esimiestensä johtamistapaan. Esimiesten koetaan antavan palautetta ja tukevan alaisiaan useammin kuin esimiehet keskimäärin EUmaissa. Suomalaiset ovat tyytyväisiä myös UUSI INSINÖÖRI Roope Aarnio Omnian ammattiopistosta tekemässä vaurioanalyysia. (Kuva: Jaakko Manninen) Taitaja2012 -tapahtuma kiinnosti ulkomaita myöten Jyväskylän Paviljongissa pidetty koulutusalan vuosittainen suurtapahtuma Taitaja2012 houkutteli kolmen päivän aikana paikalle yli kävijää. Ammattitaidon mestaruuksista kilpaili 400 nuorta 42 alalta. Ulkomaisia kilpailijoita oli mukana 28 Venäjältä, Saksasta, Hollannista, Virosta ja Kiinasta. He testasivat osaamistaan tulevia MM-kilpailuja varten. Tapahtumalla oli yhteistyökumppanina noin 350 yritystä, oppilaitosta ja yhdistystä. Yrityksiä mukana oli noin 250. Yritysten ja muiden yhteistyökumppanien rooli on aivan keskeinen työtovereiden antamaan tukeen ja apuun. Tiedot ilmenevät sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyslaitoksella teettämästä selvityksestä Psykososiaaliset tekijät suomalaisessa työyhteisössä. Selvityksessä arvioitiin työpaikkojen monimuotoisuuden ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta psykososiaaliseen kuormitukseen. Monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli, kielitausta ja etninen tausta. Suomessa havainnot epätasapuolisesta näissä kisoissa, totesi hyvään yleisömenestykseen tyytyväinen kilpailunjohtaja, insinööri Esko Junttila. Yrityksille yhteistyökumppanuus on tarjonnut näkyvyyttä nuorten parissa sekä luontevan tavan tutustua ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijoihin. Tapahtuman järjesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhteistyössä Keski-Suomen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Taitajan taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry. Lisää aiheesta kohtelusta liittyvät useimmin ikään. Monimuotoisuuden hallintaan, varsinkin eriikäisten johtamiseen, tarvitaan jatkossa koulutusta ja keinoja, joiden vaikuttavuutta pystytään myös arvioimaan. Suomessa kuten muissakin EUmaissa kiire, nopea työtahti ja tiukat määräajat ovat suurimpia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Tiukat määräajat ja nopea työtahti kuormittavat Pohjoismaissa selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 7

8 kolumni Jaakko Kiander Johtaja, Ilmarinen Työmarkkinajärjestöt sopivat työurista Työmarkkinajärjestöt pääsivät maaliskuussa sopuun toimista, joilla työuria pidennetään ja eläkkeelle jäämistä myöhennetään. Ratkaisua edeltänyt neuvotteluprosessi ei ollut helppo, ja monet ehtivät jo arvailemaan, ettei eväitä ratkaisun syntymiseen ole lainkaan. Ratkaisu kuitenkin saavutettiin viime hetkellä ennen maan hallituksen budjettipäätöksiä. Samalla työmarkkinajärjestöt saivat osoitettua, että ne edelleen kykenevät sopimaan vaikeistakin asioista. Työuraneuvottelut saivat alkusysäyksensä siitä, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen palasi Rukan lumilta helmikuussa 2009 ja ehdotti eläkeiän nostamista 65 ikävuoteen. Suomi oli juuri tuolloin joutunut kansainvälisen finanssikriisin kurimukseen ja julkisen talouden tila näytti heikolta. Osaratkaisuna julkisen talouden ongelmiin pääministeri ja myös työnantajapuoli näkivät nopean päätöksen eläkeiän nostamisesta. Sillä voitaisiin hankkia luottamusta rahamarkkinoilla ja parantaa julkisen talouden pitkän ajan näkymiä. Palkansaajapuoli torjui ajatuksen eläkeiän nostosta, mutta tunnisti tarpeen pidentää suomalaisten työuria. Asiaa ryhtyi selvittämään Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämä eläkeneuvotteluryhmä, joka kartoitti erilaisten toimenpidevaihtoehtojen laskennallisia vaikutuksia työurien pituuteen. Pian havaittiin, että eläkeiän lisäksi työurien pituuteen vaikuttavat myös opiskeluajat, työttömyysjaksot, työkyvyttömyyseläkkeet ja hoitovapaat. Tänä keväänä syntyneen neuvotteluratkaisun syntyä helpotti se, että vaikeinta kysymystä eläkeiän nostamisesta ei käsitelty lainkaan. Vanhuuseläkkeen ikärajat säilyivät 63 ja 68 ikävuoden haarukassa. Eläkeiän nostamiseen ei ollut edellytyksiä, kun palkansaajapuoli vastusti asia eikä kaikilla hallituspuolueillakaan ollut halua puuttua ikärajoihin. Eläkeiän nostamiseen ei ollut edellytyksiä, kun palkansaajapuoli vastusti asia eikä kaikilla hallituspuolueillakaan ollut halua puuttua ikärajoihin. Sen sijaan järjestöt päätyivät esittämään hallitukselle toimia, joilla parannetaan eläketurvan rahoitusta, vähennetään ennenaikaista eläkkeellesiirtymistä ja lisätään työttömien aktivointia. Varhaista eläkkeellesiirtymistä torjutaan poistamalla mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen sekä siirtämällä osa-aikaeläkkeen ja niin sanotun työttömyyseläkeputken alaikäraja 61 ikävuoteen. Tämän lisäksi ikääntyneiden työskentelymahdollisuuksia halutaan parantaa työelämää ja työterveyshuoltoa kehittämällä. Saavutettu neuvotteluratkaisu ei merkitse päätöstä eläkejärjestelmän uudistamiselle. Kyseessä on pikemminkin välivaihe, jolla hankittiin aikalisä suuremman remontin suunnittelua varten. Järjestöt sopivatkin siitä, että seuraava suuri eläkeuudistus astuu voimaan Sen sisältöä ei vielä tiedetä, mutta on luultavaa, että tärkeäksi neuvottelukysymykseksi nousee vanhuuseläkkeen alimman ikärajan eli 63 vuoden sitominen jollain tavalla elinajan odotteeseen. Jatkoneuvotteluiden pohjaksi tehdään valtionvarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys työeläkejärjestelmän muutostarpeista. 8

9 puheenjohtajan palsta kesäkuu 2012 Pertti Porokari Miten työurat pitenevät? Valtio haluaa, että työskentelemme pidempään, jotta verotuloja kertyy enemmän ja työttömyyden hoitokuluja tulee vähemmän. Näin saataisiin julkisen sektorin kestävyysvajetta korjattua ja hyvinvointiyhteiskunta säilytettyä. Yritykset haluavat, että työntekijöillä olisi nykyistä vähemmän sairauspoissaoloja ja työn tekeminen olisi tuottavampaa ja sitä kautta yrityksen kilpailukyky parempi. Työntekijät haluavat, että työelämässä jaksetaan ja saadaan työskennellä pidempään. Äkkiä katsottuna kaikilla on yhteinen intressi. Kaikkien kolmen intressiryhmän tavoitteisiin päästään, kun työpaikoilla tehdään toimia, jotka parantavat työilmapiiriä, lisäävät työhyvinvointia ja auttavat jaksamaan. Kun työpaikalla on lisäksi hyvää johtamista ja kannustavaa sekä oikeudenmukaista palkitsemista, turha, stressaava kiire vähenee, motivaatio paranee ja työn tuottavuus lisääntyy. Kuulostaa helpolta, mutta tuloksia ei synny, jos työpaikoilla ei ryhdytä konkreettisiin toimenpiteisiin. Henkilökunnan ja johdon kanssa yhteiseen päämäärään sitoutuminen saavuttaa varmasti työpaikan lähtötasosta riippuen erittäin nopeasti tuloksia. Joustavat työaikaratkaisut, kuten työaikapankit, ovat oiva keino tasata yrityksen kausivaihteluita ja auttavat työntekijää sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää. Tässäkin on yhteinen intressi niin työnantajalla, kuin työntekijällä. Jostain syystä kuitenkin työnantajaliitot vastustavat näitä joustavia työaikajärjestelyjä, joita yritysten kilpailukyky kipeästi tarvitsee. Yrityksissä, joissa on sovittu paikallisesti työaikapankkien käytöstä, molemmat sopija osapuolet ovat niihin tyytyväisiä. Kohta koittaa kesälomakausi. Viettäkää mahdollisimman pitkä yhtenäinen loma, jotta pääsette kunnolla irtaantumaan työstä ja saatte rentouduttua ja levättyä kunnolla. Jättäkää kaikki työhön liittyvä työpaikalle. Viettäkää aikaa perheenne ja läheistenne kanssa. Virkistävän loman jälkeen jaksaa taas työhaasteiden parissa paremmin. Hyvää kesää! UUSI INSINÖÖRI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Annika Rauhala Lvi-insinöörin koulutuksen hankkineella Riina Heikkilällä on riittänyt töitä alalla opiskeluajoista lähtien. Opintoja, töitä ja lapsen hoitoa limittäin Projekti-insinööri Riina Heikkilä ei haahuillut välivuosia ennen opintojen aloittamista eikä velttoillut kotiäitinä. Hän on toiminut kuten valtaapitävät ja ekonomistit vaativat eli pidentänyt työuraansa alusta saakka. Riina Heikkilä meni ylioppilaskirjoitusten jälkeen K-Rautaan töihin eikä tiennyt vielä, minne haluaa opiskelemaan. Vuosi rautakaupan kassalla sekä työkaverien esimerkki selvensi suunnan: hän lähti opiskelemaan lvi-insinööriksi. Työt jatkuivat opintojen ohessa ja opinnoista oli hyötyä töissä: valaisinosaston kautta Heikkilä siirtyi lvitiskille töihin. Kolmannella vuosikurssilla alkoi työharjoittelu suunnitteluharjoittelijana 10 Niemi & CO Oy:ssä. Harjoittelu vaihtui osa-aikaiseksi, vakituiseksi työksi samassa yrityksessä, sillä alalla on koko ajan työvoimapulaa. Eikä rautakauppakaan jäänyt, vaan Heikkilä suoritti loput kurssit kahden osa-aikatyön ohessa. Opinnot eivät kärsineet, vaikka lopputyö ja insinööritutkinto siirtyivät vuodella. Valmistuminen ei vaikuttanut varsinaiseen työhön, kun olin ehtinyt tehdä samoja hommia jo muutaman vuotta. Nyt takana on noin kahdeksan vuotta samassa organisaatiossa, joka on tosin matkan varrella fuusioitu toiseen yritykseen. Unelmajärjestely lapsen hoidossa Riina Heikkilä palasi viime syksynä perhevapaalta töihin. Kotiin jäi tuolloin reilun vuoden ikäinen Leo-poika, jota isoäiti hoiti kaksi päivää viikossa. Loppuviikon lapsi oli äitinsä kanssa kotona.

11 Anu Kaasalainen Kun jäin äitiyslomalle, niin kukaan ei muistanut, että talosta olisi kukaan edes jäänyt perhevapaalle, projekti-insinööri muistelee. Töihin paluu oli Heikkilälle hieman raskasta. Taustalla oli tunne, että kollegat ovat menneet paljon edelle ja itse on jämähtänyt. Oma arvomaailma oli muuttunut. Toisaalta huomaan olevani kunnianhimoisempi, koska nyt minun on pakko pärjätä, jotta voin pitää huolen Leon tulevaisuudesta. Niin työasioita kuin muitakin on suunniteltava etukäteen eikä kaikkea voi enää jättää viime tinkaan. Pienen lapsen äitiä stressaa, ettei lapsella ole liian pitkät hoitopäivät. Vanhemmat vievät ja hakevat lapsen vuorotellen päiväkodista, jotta päivän mitta pysyy kohtuullisena. Onneksi työajat joustavat, kunhan työt valmistuvat ajoissa ja tuntisaldot ovat kunnossa. Nyt joustetaan työpäivien kanssa, jotta hoitopäivä on lyhyt. Päiväkotivaihe kestää vain vähän aikaa. Paluu fuusioituun yritykseen Riina Heikkilän Leo-poika on hoidossa kodin lähellä päiväkodissa. Kotona he viettävät yhteistä aikaa välillä imurin varressakin. UUSI INSINÖÖRI Äitini jäi 63-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle Liikenneviraston kirjastosta ja ehdotti hoitoapua, Heikkilä kertoo. Työpaikalla oltiin iloisia lisätyövoimasta. Joka työpaikalla ei ole mahdollista tehdä kaksipäiväistä työviikkoa. Vuoden vaihteessa poika aloitti päiväkodissa ja äiti kokopäivätöissä. Myös Heikkilän perheelle tuli tutuksi sama kuin muillekin pikkulapsiperheille: sairastumiset seurasivat toisiaan. Minulla on ollut eniten kiire, joten olen ollut vähiten pois töistä meidän perheessämme. Meillä on toimivat tukiverkot: lähisuvussa on hoitoapua tarjoavia. Välillä väsyttää Työpaikka on miesvaltainen. Heikkilä arvelee, että esimerkiksi sairaanhoitajana hänellä olisi enemmän vertaistukea. Hän on jäänyt monien asioiden kanssa yksin, vaikka kollegojen perheissä on pieniä lapsia. Esimerkkinä hän mainitsee lapsen sairaudesta johtuvan yövalvomisen: kollegat eivät aina ymmärrä, miksi töissä on toisinaan väsynyt. Riina Heikkilän perhevapaan aikana yrityksessä tapahtui muutoksia. Jo ennen äitiyslomaa työpaikka siirtyi Helsingistä Espooseen, kun FMC Group osti Niemi & CO Oy:n ja Airix Talotekniikan ja yritykset muuttivat yhteen. Vuoden kuluttua siitä yritykset fuusioitiin ja Heikkilä palasi Airix Talotekniikkaan. Työpiste oli siinä, mihin olin sen jättänyt, mutta yhteen muuton jälkeen työkaverien määrä oli tuplaantunut. Tiimit ja lähimmät esimiehet pysyivät samoina. Koska Airixilta oli tullut uusia käytäntöjä, Heikkilä kävi töihin palattuaan uusille työntekijöille suunnatut perehdyttämiset läpi. Pienen lapsen äiti tekee välillä myös ylitöitä, kun puoliso ja tukiverkot voivat auttaa lapsen hoidossa. Talossa riittää tehtävää, mutta ilmaista työtä Heikkilä ei tee, vaan ylityöt korvataan asiallisesti. Heikkilä ei murehdi arjen kiirettä. Jo lapsen näkeminen työpäivän jälkeen antaa voimia ja jaksamista. Asiaan kuuluu, että ruuhkavuosina on hektistä. Omille harrastuksille ei riitä aikaa tällä hetkellä, mutta ei sitä juuri kaipaakaan. 11

12 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Annika Rauhala Sotilas jatkaa työuraansa pitkälle Pertti Virtanen täyttää syksyllä 65 vuotta. Näillä näkymin hän jää eläkkeelle 66-vuotiaana, ensi vuoden lopulla. Hänen eläkkeellejäämisikänsä on siirtynyt koko työuran ajan. Olisivat Suomen Erillisverkoissa työskentelevän johtaja Pertti Virtasen eläkevuodet voineet alkaa jo paljon aiemmin, mutta se ei ole kiinnostanut. Elämäni ei ala, kun siirryn eläkkeelle. Elämä on tässä ja nyt, Virtanen sanoo. Hän kertoo saavansa työssäolosta tyydytystä. Perhe, läheiset ja työ muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Siihen kuuluvat myös monipuolinen ja säännöllinen liikunta sekä aktiivinen toiminta useassa maanpuolustushenkisessä yhteisössä. Virtanen kouluttautui nuorena sähköasentajaksi. Muutaman työvuoden jälkeen seurasi toimiupseerin tutkinto Päällystöopistossa ja siirtyminen armeijaan töihin. Hän palveli Hämeenlinnassa panssarijoukoissa kouluttajana samalla kun opiskeli siviilissä tietoliikenneinsinööriksi. Siitä virasta olisin päässyt eläkkeelle 47-vuotiaana. Joku on kysynyt, että kaduttaako lähtö. Ei todella kaduta. Virtanen ihmettelee, mitä 47-vuotias panssaripuolen vääpeli olisi tehnyt eläkkeellä. Osa kurssikavereista meni töihin rahankuljetus- ja vartiointiliikkeisiin. Osa näyttää ruokkivan puluja torilla se ura ei sovi minulle. Suomessa on käytetty viranomaisverkkoa ja VIRVE-puhelinta 1990-luvulta lähtien. Pertti Virtanen on ollut mukana alusta asti. 12

13 Vaihtelevaa työtä Pääesikunnassa Insinööritutkinnon jälkeen alkoi ura Pääesikunnassa. Tehtävien painopiste ja sisältö vaihtui vähintään viiden vuoden välein. Välillä Virtanen työskenteli sotilasinsinöörinä, välillä siviilityösopimussuhteisena. Hän oli mukana muun muassa kenttäradioiden kehittämisessä, mistä kertyi kokemusta myös niiden tehdasvalmistuksen valvomisesta. Sen tähden Virtanen lähetettiin Yhdysvaltoihin ensimmäisenä laaduntarkkailijana, kun Puolustusvoimat päätti hankkia radiot kalifornialaiselta tehtaalta. Työkomennus kesti puolitoista vuotta. Kun hän palasi Yhdysvalloista, yksityiseltä sektorilta pyydettiin töihin: kansainvälisen kaupan osaamista arvostettiin. Ikää oli reilusti yli 40 vuotta ja Puolustusvoimissa oli vastassa eräänlainen lasikatto vastassa, joten vaihto tuntui hyvältä ratkaisulta. Olisin voinut jäädä odottelemaan, että kuusikymppisenä jään eläkkeelle. Arvostan puolustusvoimia työpaikkana, mutta halusin jatkaa töitä. Yksityiselle telealalle UUSI INSINÖÖRI Norecom tarjosi ensin osastopäällikön tehtäviä ja sittemmin toimitusjohtajan, kun yritystä saneerattiin rankasti luvun puolivälin telealan murroksessa Virtanen hakeutui Soneralle töihin ja sillä tiellä hän on edelleen. Parin vuoden kuluttua talossa alettiin pystyttää valtakunnallista viranomaisverkko VIRVEä ja pian Virtasella oli liiketoimintavastuu verkosta. Suomen Erillisverkot perustettiin Soneran sisällä, kun valtio huolestui kriittisistä turvallisuusfunktioista. Aluksi valtiolla oli 60 prosenttia yhtiön osakkeista, mutta Soneran myynnin yhteydessä valtio osti loputkin osakkeista. Suomen Erillisverkot -konsernin toiminta on tällä hetkellä laajenemassa voimakkaasti. VIRVE on Virtasen uran pisin yksittäinen hanke, 14 vuotta. Hän on edelleen sitoutunut verkon asiakkaisiin ja käyttäjiin, mutta liiketoiminta on siirretty jo seuraajalle. Samoin hän jättäytyi pois yhtiön johtoryhmästä. Olin hyvin motivoitunut muutokseen: kokousrutiinia jäi valtavasti pois ja nyt saan enemmän aikaan. Hän pitää itseään varareservinä: erityiskysymyksissä hän on käytettävissä. On iloa siirtää kokemuksen kautta kasvanutta tietoa, jota uudet käyttävät siten kuten haluavat. Eläkeikä siirtyi vieläkin Kun täytin 63 vuotta, analysoin tilanteen ja selvitin eläkekertymän. 20 vuodesta valtiolla ja 23 vuodesta yksityisellä puolella muodostuu eläke. Oma elämäntilanteeni, asenteeni ja mielenkiintoisen työni perusteella arvioin, että kyllä superbonukset ottaa kotiin ja jatkaa töissä, Pertti Virtanen kertoo. Työssä jatkamisesta on sovittu yhteisesti työnantajan kanssa, jotta kummankin edut ovat huomioitu. En poimi rusinoita pullasta, vaan yhtiö on kovassa muutoksessa ja haluan tarjota kokemukseni yhtiölle. Virtasen mielestä organisaatiossa on oltava sellainen ilmapiiri, että työstä luopuva mielellään luovuttaa tietoa. Työnantaja voi omalta osaltaan auttaa luottamuksen syntymiseen. Seniorit konsulttitöihin ulkomaille Virtanen on tarjolla jakamaan kokemustaan myös laajemminkin. Suomen Erillisverkoista on valittu kolme henkilöä, joiden osaamisprofiileja on tarjottu konsulttiyhtiölle. Kaksi on senioriosaajia, yksi on nuorempi. Esimerkiksi Norja haluaa käyttää hyödykseen suomalaisten osaamista, koska heidän viranomaisverkkonsa on uusi ja On ilo jakaa kokemuksen kautta kasvanutta tietoa nuoremmille sukupolville. suomalaisilla on kokemusta toistakymmentä vuotta. Norjalaiset noudattavat EU-tason kilpailuttamiskäytäntöjä julkisissa hankinnoissa. Olin lähdössä vuodeksi Norjaan, mutta emme voittaneet kyseistä osahankkeen kilpailutusta. Kisa jatkuu. Virtasen osalta näyttää siltä, että koko vuoden pesti ei onnistu, vaan se saattaa murentua lyhyempiin jaksoihin. Jos jakso toteutuu, vaimo ottaa vuorotteluvapaata ja lähtee mukaan. Hän oli mukana Kaliforniassa sekä insinööriuran alussa pari vuotta Oulussa. Yhteiset eläkevuodet ovat edessä neljän vuoden kuluttua, kun vaimo jää eläkkeelle opettajan virasta. Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävä on turvata yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtaminen. Sen perinteiseen toimintaan kuuluu viranomaisverkko VIRVE, jossa viranomaiset puhuvat ryhmäpuheluita. VIRVEn taustalla oleva, Suomessa kehitetty tetra-teknologia on levinnyt yli 150 maahan ja useaan sataan verkkoon, muun muassa lähinaapurimaihin. Saksaan valmistuu Euroopan suurin tetra-verkko. Se on noin 10 kertaa suurempi kuin Suomen verrattuna, niin tilaajamäärän, tukiasemien kuin käyttäjien suhteen. 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki Projektinhallintaa töissä ja kotona Keravalaisessa Tarvaisen insinööriperheessä työn ja perheelämän yhteensovittaminen on löytänyt uomansa. Kahden pienen lapsen vanhempien mukaan arjen pyörittäminen vaatii etukäteissuunnittelua, järjestelmällisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. Annukka Tarvainen valmistui kemian tekniikan insinööriksi vuonna 2007 ja Heikki Tarvainen automaatiotekniikasta vuotta myöhemmin. Pian valmistumisen jälkeen molemmille löytyi töitä Neste Jacobs Oy:stä Porvoosta. Esikoinen Aliisa syntyi vuonna 2009 ja pikkuveli Lassi Molemmat vanhemmat ovat pitäneet perhevapaita. Heikin isäkuukausi päättyi helmikuussa, minkä jälkeen hän palasi töihin. Työpaikalla nuorten vanhempien järjestelyihin suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Ei vanhempainvapaiden pitämiseen tai muihin järjestelyihin suorastaan keho- Tarvaisten perheen arki-illat on pyhitetty lähinnä mukavalle yhdessäololle. Annukka ja Heikki ovat pitäneet huolta siitä, että aikaa jää myös omille harrastuksille ja liikunnalle. yrityksiä. Perheystävällisyys näkyy esimerkiksi joustavina työn aloitus- ja lopetusaikoina tai muuten toimivina työaikaratkaisuina, kuten mahdollisuutena tehdä sovitun jakson ajan esimerkiksi lyhennettyä tai osa-aikaista työtä. Moni kokee myös mahdollisuuden etätyöskentelyyn tai mobiiliin työskentelyyn perheen ja työn yhteensovitusta helpottavana asiana. Työmatkojen määrällä sekä niiden kestolla ja ajoittumisella on merkitystä. Poissaolot ovat aina myös poissaoloa perheen ja lasten arjesta, Kokko huomauttaa. Perheystävällisillä työpaikoilla on käytävä läpi erilaisia joustomahdolliteta ja kannusteta, mutta tarpeet kyllä ymmärretään. Hyvän hoitopaikan löytyminen oli ratkaisevaa töihin palaamisen kannalta, Heikki sanoo. Työpaikalle on rekrytoitu paljon uutta, nuorta väkeä. Joukossa on paljon pienten lasten isiä. Nuoria miehiä on jäänyt paljon hoito- Perhevapaat ovat kummankin vanhemman oikeus ja mahdollisuus Yhä useampi suomalainen mies käyttää nykyisin mahdollisuutta pitää pitkän perhevapaajakson. Silti naiset joutuvat edelleen kohtaamaan enemmän epäkohtia työelämässä: esimerkiksi määräaikaisia työsuhteita tai kitkaisempaa etenemistä työuralla. Perhesosiologi, Väestöliitossa työskentelevän projektipäällikkö Anna Kokon mukaan yhä vähemmän näin onneksi enää tapahtuu. Suurin osa työelämän käytännöistä on mahdollista rakentaa toimivaksi molempien sukupuolten kannalta. Joillakin aloilla osaavasta työvoimasta on jo niin kova kilpailu, että avarakatseinen ja kaukonäköinen työnantaja ottaa eri seikat huomioon, kun valitsee työntekijänsä. Hän tarjoaa henkilöstön hyvinvoinnin tueksi perheystävällisiä ratkaisuja työn tekemiselle, toki työn muiden reunaehtojen mukaan ja niiden rajoissa. Nykyaikainen työnantaja myös esimerkiksi kannustaa molempia sukupuolia käyttämään yhtä lailla perhevapaita, Kokko sanoo. Joustavat työajat helpottavat arkea Kokko toimii projektipäällikkönä Perheystävällinen työpaikka -hankkeessa, jossa on mukana myös perheystävällisyyteen jatkossa yhä enemmän panostavia 14

15 vapaalle. Monelle sattuu lasten syntymisen aikaan esimerkiksi talon rakentaminen, joten kiirettä riittää. Työpaikalla on jopa vitsailtu rekrytointien yhteydessä, että eihän tänne enää uskalla kolmenkympin hujakoilla olevia miehiä palkata, Heikki myhäilee. Etukäteissuunnittelu auttaa Annukan työ Nesteellä on projektinhallintaa ja Heikin instrumentointisuunnittelua. Pienten lasten vanhemmille työssä opitusta on ilmeistä etua. Kyllähän tämä etukäteissuunnittelua vaatii. Kaupassa käymme kunnolla kerran viikossa, illalla toinen laittaa lasten nukkumaanmenon aikaan seuraavan päivän ruokaa valmiiksi ja niin edelleen. Yhteen hiileen puhaltamalla kaikki onnistuu, Annukka sanoo. Lasten lisäksi aikaa on jäätävä myös itselle. Heikki yrittää järjestää liikuntaharrastuksilleen aikaa kahtena iltana viikossa. Annukka jatkoi lasten syntymisen ja työn ohessa opiskelujaan Teknillisen korkeakoulun Lahden yksikössä. Diplomi-insinöörin paperit ovat taskussa tänä kesänä. Opintoja oli helppo tehdä lasten kanssa. Opetus oli räätälöity insinööreille. Kävin Lahdessa torstai-iltaisin ja perjantaiaamupäivisin, Annukka kertoo. Lähiyhteisön merkitys suuri Annukan ja Heikin mielestä yhteinen työpaikka auttaa arjen järjestämisessä. Jos toisen työaika poikkeaa normaalista esimerkiksi ylitöiden takia, Keravalta on järjestetty bussikuljetus jalostamolle kaksi kertaa aamulla ja paluu iltapäivällä kello 16. Jos tarvetta on, Heikin isä toimii kuljettajana. Heikin vanhemmat asuvat lähellä. Heistä on ollut korvaamatonta apua arjen pyörittämisessä, Annukka kiittelee. Heikki muistelee lukeneensa tutkimuksesta, jonka mukaan lasten saamisen todennäköisyys alkaa laskea, kun etäisyys vanhempiin ylittää viisitoista kilometriä. Tutkimus tosin taisi olla saksalaisista, hän myhäilee. Molemmat korostavat lähipiirin merkitystä asioiden järjestämisessä. Asuinalueella on paljon lapsiperheitä. Naapuriston kanssa hoidamme toistemme lapsia vastavuoroisesti. Näin järjestyy aikaa omillekin menoille, Annukka sanoo. Heikki painottaa, kuinka tärkeää lasten hyvä päivähoito on vanhempien työssä viihtymiselle. Aliisalle ja Lassille löytyi hoitopaikka perhepäivähoidosta aivan läheltä. Hoitajalla on omia pieniä lapsia ja Aliisa tietää, että äidin syli on pienelle tytölle paras paikka. hän on aikaisemmin työskennellyt ruotsinkielisessä päiväkodissa. Lapset saavat samalla kielikylpyä, kun hän puhuu omille lapsilleen ruotsia. Meillä kävi tuuri. Lapset viihtyvät hoidossa erinomaisesti. Jos niin ei olisi, olisin harkinnut hoitovapaan jatkamista, Heikki sanoo. Teksti: Kirsi Tamminen suuksia. Tärkeää on erityisesti hyvä työvuoro- ja lomasuunnittelu sekä toimintamallit akuuteissa, lyhyt- tai pitkäkestoisissa poissaoloissa. Poissaoloja voivat aiheuttaa niin sairaan lapsen kuin ikääntyvän tai sairastuneen lähiomaisen hoito. Työpaikan käytännön toimintamalleilla on suuri merkitys, jotta työntekijät kokevat tasapainoa perheen ja työn yhteensovituksessa eri elämänvaiheissa ja erilaisissa perhetilanteissa. Jokaisessa perheessä arkea eletään omalla tavalla, omassa arjen palapelissä, projektipäällikkö muistuttaa. Yhdellä asialla mitattuna ei vielä voida sanoa, onko joku työpaikka aidosti perheystävällinen. Perheystävällisyyden toteutumiseen tarvitaan monenlaisia erilaisia käytännön tekoja, asenteita ja pelisääntöjä. Ei riitä pelkästään, että perheelle lähetetään kukkakimppu, kun vauva syntyy. Ajat ja isät muuttuvat Suomessa pienten lasten isät ovat tutkimusten mukaan tehneet perinteisesti paljon ylitöitä luvulla miehet toivoivat ajankäyttötutkimusten mukaan enemmän aikaa metsästykseen, kalastukseen ja kodin remontointiin luvun aikana tilanne muuttui: vastauksissa myös miehet halusivat lisätä yhteistä aikaansa perheenjäsenten kanssa. Nykyajan perheellinen mies ei ole enää niin valmis uhraamaan kaikkea työlle kuten häntä edeltäneet sukupolvet. Anna Kokko painottaa esimiestehtävissä toimivien omaa esimerkkiä. Miehet toimivat myös työpaikoilla mallina muille miehille ja tuleville isille. Naisten ja miesten tehtävät, toiveet ja mahdollisuudet ovat lähentyneet toisiaan. Matkaa on kuitenkin vielä siihen, että perheen ja työn yhteensovituksessa puntit olisivat tasan: naiset edelleenkin tekevät suurimman osan kotitöistä ja toisaalta päätyvät harvemmin esimies- ja johtotehtäviin yrityksissä. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Työssäjaksamiseen hyvä kierre Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota työpaikoilla muun muassa erilaisilla ikäohjelmilla. Hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille ikäluokille sekä esimiestyön merkitys koetaan yhä tärkeämmiksi. Muutospelot utospelot ovat selätettävissä ja yt-neuvotteluista voi muodostaa myönteisen kierteen. 16 Abloyn ikäohjelma lähti tarpeesta hallita ikärakenteen, jaksamisen ja kokemuksen siirtämisen haasteita. Keski-ikä yrityksessä on 46 vuotta. Joensuun tehtaalla työkyvyn tukeminen ikäohjelmalla koski yli 55-vuotiaita. Käytettävissä oli muun muassa seniorisali, hierontasarja, kuntoarvio ja yksilöllinen suunnitelma sekä seuranta kerran vuodessa niille, jotka halusivat hyödyntää ikämestarivapaita. Virkistymiseen ja aktiiviseen työkyvyn ylläpitoon kannustettiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä koulutustapahtumilla ja Ikämestariklubilla. Osaamisen hallintaan ja hiljaisen tiedon siirtämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Ikämestareiden kunnia-asiaksi katsottiin aktiivisesti ja tavoitteellisesti siirtää omaa osaamistaan nuoremmille työkavereille. Ikävapaita Abloylla kertyy 58 vuoden iästä lähtien 64 vuoden ikään asti 6-20 päivää vuodessa. Ikävapaat voidaan pitää korkeintaan kolmen päivän jaksoissa esimiehen kanssa sovitusti. Ikäohjelmaan ollaan erittäin tyytyväisiä ja tuloksia on saatu. Kun ohjelma alkoi vuonna 2001, keskimääräinen eläköitymisikä oli 60,5 vuotta, nyt se on 63 vuotta. Ikämestareilla on työnantajan tukema klubi, joka järjestää luentoja, retkiä ja virkistäytymistä. Pääluottamusmies Eero Holsti Joensuu Esimiehet avainasemassa Jotta pidemmille työurille löydetään kestävä ratkaisu, jokaiseen sukupolveen on kiinnitettävä huomio. Nuorten myöhäinen kiinnittyminen työelämään, keskiryhmien rikkonaiset työurat ja kokeneiden ennenaikainen poistuminen työelämästä vaikuttavat yhteiskuntaamme ratkaisevasti. Esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa työjärjestelyihin ja työntekijän kohteluun enemmän kuin kenelläkään muulla. Valttikorttiaan ikäystävällisesti käyttäen vaikutetaan työkykyyn ja työhyvinvointiin. Ikäjohtaminen ja työkykyjohtaminen ovat esimiestyön työkalupakin tärkeimmät välineet. Niiden käyttö laskee sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä sekä parantaa tuottavuutta. Hyvän työelämän rakentamisen tekevät työnantaja ja työntekijä yhdessä, koska Naantalin antalin kaupunki yhdistyi purikuntiensa kanssa vuoden 2009 alussa. saaristonaa- Yhdistyminen tapahtui henkilöstöä kuunnellen ja yhteistyötä korostaen. Muutokset pelottavat aina. Se on aivan ymmärrettävää. Avoimuudella ja yhteistyöllä pelot ja ennakkoluulot kuitenkin vähenevät. Kun ihmiset pääsivät itse vaikuttamaan omiin tulevaisuutensa työtehtäviin, niin myös työn tuottavuus ja tuloksellisuus paranivat, henkilöstöpäällikko Tuula Lehtinen sanoo. Naantalin ikäohjelman sisältöjä ovat samassa assa veneessä ollaan. Hyvä työelämä on voitto molemmille. mille. Professori ori Juhani Ilmarinen, Työturvallisuuskeskus Muutospelot utospelot selätettävissä

17 Nuori ja luova asiantuntijaorganisaatio kaipaa vuorovaikutteista ja kannustavaa johtamista. Keski-ikä on 31,8 vuotta. Digital Chocolate elää luovuudesta ja uusista innovaatioista. Työntekijöille tarjotaan työn vastapainoksi peli-iltoja, lätkää, kiipeilyä, lastenkutsuja ja muuta yhdessäoloa. Edullinen kuntosali, hyvät kännykät ja pelihuoneet ovat käytettävissä. Eniten käytettyjä etuja on se, että isyyslomalta maksetaan kelakorvauksen ja palkan välinen erotus kahdelta viikolta. ihmiset arvostavat joustoja ja työn tasaisuutta. Lomarahat voi vaihtaa vapaaksi ja palkatonta lomaa saa aina. Peliala on kutsumusala. Ihmiset ovat hyvin innostuneita alasta. Innostuneisuus myös yhdistää ihmisiä. Jos se into kuolee, niin sitten he vain ovat valmiit lähtemään firmasta. Johtamisen pitää suosia uusia ideoita ja kannustaa. Jotta inspiraatio ja henki pysyisi hyvänä työyhteisössä, niin pitää olla paljon hyvää palautetta. Jos jollakin on hyvä idea, niin se otetaan vakavasti ja jos jollain on huono idea, niin sekin sanotaan. Luottamusmies Ville Ikäheimonen, kirjassa Samassa veneessä, tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta. perinteisen tyky-toiminnan i ohella ikäoh- jelman kehityskeskustelut, työn muutokset, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen sekä senioritiimi. Ikäohjelman ansiosta myös sairauspoissaolot vähenivät, yli 54-vuotiailla noin 5 päivää/henkilötyövuosi. Ikäohjelman tuloksellisuudesta kertoo se, että yksi ikäohjelmaan sijoitettu euro tuo takaisin 3,7 euroa. Ikäohjelma tuottaa jopa paremmin kuin satamalaitos. Meillä on Naantalissa ollut pitkä perinne asioiden tekemisestä ja suunnittelusta UUSI INSINÖÖRI yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Sen vuoksi tämä kuntaliitoskin onnistui niin mutkattomasti. Kaikki kaupungin ja saaristokuntien henkilöstö ja myös kuntalaiset olivat mukana kuntaliitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Nuoruuden innolle palautetta Digital Chocolate on maailmalla menestyvä pelifirma. Monikulttuurisuus ja persoonien erilaisuus on itsestään selvä asia. Logican hyvä yt-kierre Tasa-arvoisuus ja kunnioitus näkyvät monissa pienissä arjen asioissa. kanssakäyminen on rentoa ja välitöntä, johto työskentelee lähellä alaisiaan ja on helposti lähestyttävissä, ruokaillaan yhdessä. Kun työnantaja arvostaa työntekijöitään, työntekijät arvostavat työnantajaansa syntyy hyvä kierre. Logican hyvä kierre näkyy kannattavuuden lisäksi vähäisinä sairauspoissaoloina ja hyvin pienenä vaihtuvuutena. Kyllähän meidän yritys on ilman muuta pystynyt tähän hyvään kasvuun ja kannattavuuteen huonoinakin aikoina juuri siksi, että meillä on ollut rento ja avoin ilmapiiri. Meidän asenne on se, että ollaan kaikki samassa veneessä eikä niin, että toiset soutaa ja toiset ajavat moottoriveneellä vieressä ja huutavat, että soutakaa kovempaa. Toimitusjohtaja Heikki Nikku, kirjassa Samassa veneessä, tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta. 17

18 edunvalvonta Teksti: Jari Rauhamäki Kuva: Seppo Järvenpää Yritysyhdistykset ovat työmarkkinatoiminnan selkäranka Yritysten nimet vaihtuvat ja muuttuvat konserneiksi, mutta edunvalvonta pysyy ja paranee. Metsolla eli entisellä Valmetilla ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnalla on 40 vuoden perinteet. Toukokuussa 40-vuotisjuhliaan viettäneen Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry:n kunniapuheenjohtaja Olavi Hongisto toteaa ylempien toimihenkilöiden yksityisen puolen ja etenkin teollisuuden edunvalvonnan saaneen alkuunsa suurista, Valmetin tapaisista teollisuusyrityksistä. Yrityksissä muiden henkilöstöryhmien ammatillinen edunvalvonta oli 1970-luvulla vahvaa. Johtavassa asemassa olevien toimihenkilöiden rinnalle syntyi asiantuntija- ja suunnittelutehtävissä olevien insinöörien joukko. Muut henkilöryhmät osasivat kyllä ajaa etujaan, mutta insinöörien tilanne ei ollut mairitteleva. He alkoivat jäädä palkkauksessa jälkeen. Oli pakko tehdä jotakin, Hongisto kertoo. YIL kokosi ylemmät yhteen Ylemmät toimihenkilöt alkoivat perustaa suurin yrityksiin omia insinööriyhdistyksiään. Valmet oli ensimmäisten joukossa. Vuonna 1972 perustettu Yksityistoimialojen insinöörit YIL kokosi yritysyhdistykset yhteen. Siitä tuli myöhemmin Insinööriliiton jäsenyhdistys. Turussa eläkepäiviään viettävä Hongisto korostaa YIL:n olleen uraauurtava ja kokoava voima, ensimmäinen yksityistoimialojen ylempien toimihenkilöiden todellinen työmarkkinajärjestö. Julkisella puolella järjestäytyminen oli tapahtunut jo aiemmin. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari Matti Palmqvist (vas.), Pertti Porokari, Vesa Vauhkala ja Olavi Hongisto illastivat Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT:n 40-vuotisjuhlissa. vahvistaa kunniapuheenjohtajan näkemyksen. Ylempien edunvalvonta sai alkuunsa Valmetin yritysyhdistyksen kaltaisista yhdistyksistä. Ne ovat olleet ja ovat edelleen työmarkkinatoiminnan tuki ja selkäranka. Yritysyhdistysten merkitys korostuu etenkin kriisitilanteissa ja ne ovat tukena luottamusmiehelle paikallisissa yritystason neuvotteluissa, hän sanoo. Ihmisistä kaikki on kiinni Kotkalainen Matti Palmqvist kuuluu MYT:n ja YIL:n konkareihin. Valmetilla luottamusmiehenä toiminut Palmqvist korostaa edunvalvonnan onnistumisen olevan ihmisistä kiinni. Työn tuloksethan riippuvat aina siitä, miten ne tehdään. Edunvalvonnassa ei voi onnistua, jos jäsenistö ei edes tiedä, kuka on luottamusmies, hän sanoo. Palmqvistin mukaan ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnassa on tässä mielessä aina ollut yritys- ja paikkakuntakohtaisia eroja. Kirjavaahan se on ollut. Metso ja entinen Valmet on ollut yksi toimivimmista, mutta Metsossakin on ollut paikkakuntakohtaisia eroja riippuen vähän siitä, kuinka iso yksikkö on. Mutta kuten sanoin, ihmisistä kaikki on kiinni, hän toteaa. Ylempien toimihenkilöiden aktivoituminen oli monessa yrityksessä yllätys. YIL:n pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Laakso muistelee, kuinka ylemmät toimihenkilöt alkoivat Valmetilla esittää vaatimuksia työantajalle. Siihen saakka keskusteluja työehdoista oli käyty ystävällisissä merkeissä, ikään kuin herrasmiespohjalta. Kun aloimme esittää vaatimuksia, meiltä kysyttiin, ketä oikein edustatte, millä valtuuksilla vaatimuksianne esitätte. Vähitellen insinöörien, diplomi-insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden edunvalvonta sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN tuli työantajille tutuksi. Ylempien toimihenkilöiden ja työnantajien neuvottelut muuttuivat neuvotteluiksi, toiminta sai yhä enemmän työmarkkinaedunvalvonnan piirteitä, Laakso sanoo. 18

19 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Järjestäytymistukea maailman teollisuustyöntekijöille Kesäkuussa perustettava Industri ALL on neuvottelujohtaja Ismo Kokon mukaan selkeä vastavoima vapaalle päävoiman liikkuvuudelle. Kööpenhaminassa juhannusviikolla pidettävässä kokouksessa fuusioituvat kolme maailmanlaajuista teollisuusliittoa. Maailman metalli-, kemian- ja tekstiiliteollisuusliitot yhdistävät edunvalvontansa ja muun toiminnan. Uuden liiton nimeksi tulee Industri ALL. Ajatus fuusiosta virisi muutama vuosi sitten Maailman metalliliitto IMF:n kokouksessa. On tehokkaampaa ja tuottavampaa toimia yhdessä eikä useamman organisaation kannata tehdä vierekkäin samoja asioita. Globaalien ammattisihteeristöjen pääasiallinen tehtävä on järjestäytymisen tukeminen ja auttaminen ympäri maailmaa. Henkilöstö jalkautuu kampanjoimaan eri maihin, jotta ihmiset liittyvät kunkin maan ammattiliittoihin, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Hänen mukaansa uudenkin järjestön tärkein tehtävä on järjestäytymisen tukeminen, vaikka Maailman kauppajärjestö WTO:n ja kansainvälisen työjärjestö ILOn lobbaus ovat tärkeitä. Kaikkein kaikkiaan Industri ALL tulee olemaan merkittävä poliittinen tekijä tässä maailmassa ja sillä pitää olla selkeä suunta, mihin lähdetään. Suomalaisen insinöörin asialla Industri ALL yhdistää yli 140 maata ja noin 50 miljoonaa työntekijää. Siinä joukossa Uusi Insinööriliitto ei ole kovin merkittävä tekijä. Mukana olevilla suomalaisilla liitoilla on oltava yhteiset kannat käsiteltäviin asioihin. Yhteisten kantojen muodostamisessa ei ole Kokon mukaan ongelmia, päinvastoin. Suomalasisten pitää olla lisäksi pohjoismaisella tasolla yhtenäisellä linjalla. UUSI INSINÖÖRI Toivon, että uudesta Industri ALL -liitosta tulee näkyvä ja pystymme painostamaan eri maiden järjestäytymisen ja sopimustoiminnan puolesta, sanoo Ismo Kokko. Jos olisimme järjestöstä ulkona, on varmaa, ettei suomalaisten insinöörien näkökulmaa huomioida missään kohtaa. Jos UIL pystyy Suomessa tukemaan esimerkiksi Kiinan ammattiyhdistystilannetta ja vaikuttamaan siihen, että sinne saadaan kohtuulliset työolot, työsuhteen ehdot ja palkat, se tasoittaa suomalaisten ja kiinalaisten insinöörien kustannuseroja. Jos pystymme tasaamaan eroja, suomalaisen insinöörin työpaikka ei lähde niin herkästi Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan. Kokko uskoo, että tasaantumista tapahtuu jo 2010-luvulla. Teollisuustuotanto hyppii paikasta toiseen Pääoma toimii heinäsirkan lailla ja hyppää jonnekin toiselle mantereelle, neuvottelujohtaja sanoo. Hänen mielestä on jo selvästi nähtävissä, että Afrikka on maailmalla viimeinen paikka, jossa on vielä riistettäviä luonnonvaroja ja ihmisiä. Afrikan ay-liikkeen tilanne ei ole hääppöinen Etelä-Afrikkaa ja muutamaa muuta maata lukuun ottamatta. Industri ALL:n tavoitteena on toimia vastapainona liikkuvalle pääomalle, jonka tavoitteena on maksimoida voitto ja joka pitää ihmisiä ainoastaan milloin tahansa vaihdettavissa tai poisheittävissä olevina tuotantotekijöinä. Jos meillä ei olisi tällaisia järjestelmiä, kovin kauan ei menisi, kunnes kaikki ulottuisivat tänne Suomeenkin. Ongelmia Meksikossa Julkisuudessa on ollut laajalti esillä suomalainen johdinsarjavalmistaja PKC Oulusta. PKC osti Meksikosta tehtaan, minkä jälkeen se teki suojelusopimuksen paikallisen suojeluammattiliiton kanssa. Meksikossa on niin sanottuja ammattiliittoja, joiden päätehtävä on huolehtia, että tehtaan työntekijät eivät järjestäydy. Sellaiselle PKC on maksanut rahaa. Olemme Suomen päässä painostaneet konsernin johtoa ja maailman metalli IMF on tehnyt kenttätyötä Meksikossa. Paikalla on myös vapaa metalli- ja kaivosteollisuuden työntekijöiden ammattiyhdistysliike ja koetamme saada sinne vapaat vaalit. Kokon mukaan vastaavan tyyppinen suojeluliittotilanne on Nokian tehtaalla Meksikossa. Jos saisimme työolot korjaantumaan vaikka Nokian tehtaalla Meksikossa, niin Suomessa työ pysyy paremmin. 19

20 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Jari Rauhamäki Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Jani-Petri Semi ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Laura Katainen vaihtavat kuulumisia. Aurinkoisessa ja kesää lupailevassa Kouvolassa kokoontui Uuden Insinööriliiton edustajakokous. Entiset edustajakokouspuheenjohtajat jatkavat 20 Sääntömääräisen kevätedustajakokouksen ilmapiiri oli rakentava ja keskusteleva. Paikalla oli 64 varsinaista edustajaa sekä suunnilleen saman verran muuta kokousväkeä. Erityisesti nuoret edustajat käyttivät puheenvuoroja ja kysyivät tarkennuksia. Avauspuheenvuorossaan UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari kiinnitti huomiota julkisuudessa esitettyihin ehdotuksiin, joiden mukaan vastavalmistuneiden pitäisi ottaa vastaan töitä muita alemmilla palkoilla. Nuorten palkka-alelle sanomme jyrkän ein. Saksassa on erittäin huonoja kokemuksia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkanalennuksista. Ne ovat johtaneet väärinkäytöksiin ja pysyviin palkanheikennyksiin. Kokouksessa valittiin edustajakokouspuheenjohtajat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Ehdokkaina olivat edellisen kauden puheenjohtajat Arto Isomäki Helsingin Insinööreistä ja Markku Uusitalo Satakunnan Insinööreistä. Uutena ehdokkaana oli Jyri Hakkarainen Kuopion Insinööreistä. Puheenjohtajiksi valittiin Uusitalo 54 äänellä ja Isotalo 39 äänellä. Hakkarainen sai 27 ääntä. Sääntömääräisiä asioita ja uudistunutta ilmettä Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi vuoden 2011 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle. Kokouksessa päivitettiin UIL:n vaaliohjesäännöt vastaamaan liiton uudistettuja sääntöjä. Elinkeinopoliittinen ohjelma on päivitetty ja se merkittiin tiedoksi. Ohjelma on luettavissa UIL:n jäsensivuilla. UIL:n järjestöjohtaja Mikko Wikstedt esitteli UIL:n uudistetun visuaalisen ilmeen. Visuaalisen ilmeen peruslinjausten mukaiset ensimmäiset tuotteet olivat esillä kokouksessa. Yleisesite ja Elinkeinopoliittiset linjaukset sekä roll-upit ja ulkoliput herättivät mielipiteenvaihtoa kokousväessä.

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Ikä ja työ - työ ja ikä. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija

Ikä ja työ - työ ja ikä. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija Ikä ja työ - työ ja ikä Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsinki 23.3.2012 Ari Tarkiainen, YTT projektiasiantuntija Ikääntyneet ja työ näkymiä ja huomioita Näkymä 1 Kestävyysvaje = huoltosuhdehaasteen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin Duunitalkoot Työterveyslaitoksen uusi internetpalvelu - kohti toimivaa ja tuloksellista vuoropuhelua työpaikoilla Tapio Lahti apulaisylilääkäri, projektipäällikkö Työterveyslaitos Työnteon mielekkyys pakkasella

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9.

Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9. Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa? Anna Kokko, Erityisasiantuntija, Väestöliitto Kuntamarkkinat, Tietolinja 10.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot