Sisältö. Lukijalle... 3

Transkriptio

1 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle I Maatilalomake (Lnro 101A) Maatilaa koskevat perustiedot Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tietoja Täydentävät tiedot Maankäyttölajien pinta-alat Tilalla olleet kotieläimet Kansalliset tuet Tietojenluovutus Puolison valtuutus Allekirjoitus II Tukihakemus (Lnro 101B) Hakemus Allekirjoitus Hakemuksen liitteet Lisätietoja III Kotieläintukien lomakkeet Yleistä Lomakkeiden postituksista IV Maatilan osalliset (Lnro 101D) Osallisuus maatilaan Maatilan osallisen roolit Osallisen muut tiedot V Tukihakemuksen peruslohkolomake (Lnro 102A) VI Tukihakemuksen kasvulohkolomake (Lnro 102B) Kasvulohkotiedot Viljelytiedot VII Peruslohkojen muutoslomake (Lnro 102C) I. Peruslohkon muutokset Hallinnan muutokset VIII Kylvöalailmoitus (Lnro 117) Yleistä Lohkojen hallinnan muutokset ja uudet lohkot Keskiaukeaman kasvulohkolomake Muut muutosilmoituslomakkeet Liitteet 1. Tukialueittainen kuntaluettelo Liite 2 on poistettu 3. Kasviluettelo ja kasvulohkon käyttömuodot Suomen Hippos ry ja hevosjalostusliitot Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna

2 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita 6. Esimerkkejä eräiden kasvien tukitasoista päätuotantoalueilla vuodelle 2008 euroa/ha Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimukset Valtakirja Kopiot lomakkeista ISBN (Painettu) ISSN X (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka: Edita Prima Oy Kannen kuva: Comma Image Oy Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 256, Helsinki, Puh , Helsinki 2/2008

3 Lukijalle Tämä täyttöohje liittyy erilliseen maatalouden tukia koskevaan hakuoppaaseen. Hakuopas 2008 antaa yksityiskohtaista tietoa tukiin liittyvistä hakuehdoista. Täyttöohje antaa ohjeet vastaavien hakulomakkeiden 101A, 101B, 101D, 102A, 102B ja 102C täyttämiseen. Lomakkeet tulee täyttää kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla selkeästi tekstaten. Kaikki lomakkeet on ehdottomasti allekirjoitettava. Jos tukihakemus koostuu erillisistä sivuista, esimerkiksi ATK-tulosteista, on jokainen sivu allekirjoitettava. Jokaiseen liitteeseen tulee merkitä myös tilatunnus ja päivämäärä. Tyhjiä lomakkeita saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja internetistä osoitteesta fi/. Tarvittaessa voi käyttää myös tästä ohjeesta leikattua lomaketta. Lomakkeet on palautettava maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään Postitse lähetetty hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos se on leimattu viimeistään ja osoitettu maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Lisätietoja saa TE-keskusten maaseutuosastoilta ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta. Helsinki, 7. helmikuuta 2008 Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

4 I Maatilalomake (Lnro 101A) Maatilalomake on perustietolomake, jonka palauttaminen maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on ehdoton edellytys tukien myöntämiselle. Lomakkeen ensimmäiselle sivulle esitäytetyt tiedot on päivittänyt maaseutuelinkeinoviranomainen vuoden 2007 maatilalomakkeen (Lnro 101A) tietojen perusteella yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) mukaisesti. Esitäytetyt tiedot on tarkastettava ja mahdolliset virheet korjattava. Jos maatilaa koskevissa tiedoissa on virheitä, on esitäytetyt tiedot yliviivattava ja merkittävä tiedot ao. kohtiin. 1. Maatilaa koskevat perustiedot Maatilan yritysnimeä käytetään, kun tilan omistus- tai juridinen muoto on jokin muu kuin yksityinen henkilö. Maatilan koko yritysnimi on ilmoitettava (esim. Avoin yhtiö Meikäläinen & Meikäläinen). Maatilan yritysnimi on yleensä sama kuin tuen hakija. Yritysnimeä ei ilmoiteta, jos juridinen muoto on yksityinen henkilö/perheviljelmä. Katso myös juridista muotoa koskevat ohjeet. Jakeluosoite, postinumero ja -toimipaikka -kohdissa ilmoitetaan päätilan osoitetiedot. Juridinen muoto tarkoittaa maatilayrityksen omistusmuotoa (ks. maatilan yritysnimi -kohta). Kuitenkaan maatilan haltijana olevan yksityisen henkilön/henkilöryhmän tai juridisen henkilön/henkilöryhmän ts. maatilayrittäjän ei välttämättä tarvitse omistaa sitä maata, jolla maatilan yritystoimintaa harjoitetaan. Muun muassa vuokramaita viljelevän yksityisen henkilön hallitseman maatilan juridiseksi muodoksi merkitään yksityinen henkilö. Maatilan juridiset muodot/omistusmuodot ja niiden koodit ovat seuraavat: 01 Yksityinen (luonnollinen) henkilö/perheviljelmä 02 Perheyhtiö, -yhtymä 03 Kuolinpesä 04 Valtio 05 Kunta, kuntainliitto 06 Seurakunta 07 Säätiö, yhdistys tms 08 Osakeyhtiö 09 Osuuskunta 10 Rekisteröity avoin-/kommandiittiyhtiö 11 Yhteismetsä 12 Toiminimi 13 Koulu 14 Perustettava yhtiö 15 Tuotantorengas Puutarhakasvien viljelyä myyntitarkoituksiin kysytään tilastointia varten. Puutarhakasvien viljelyllä tarkoitetaan avomaan vihannes- ja leikkokukkatuotantoa, hedelmien ja marjojen tuotantoa sekä taimitarha- ja kasvihuonetuotantoa (pois lukien metsäpuiden taimitarhat). Mikäli tilalla viljellään puutarhakasveja myyntitarkoituksiin, rastitaan kohta kyllä. Mikäli tilalla ei viljellä puutarhakasveja myyntitarkoituksiin, rastitaan kohta ei. Tilatunnus tarkoittaa viranomaisen maatilalle antamaa maaseutuelinkeinorekisterin tilatunnusta, joka on edellytyksenä EU:n kokonaan tai osittain maksamien tukien ja kansallisten tukien maksamiselle. Maatilan sijaintikunnan ja päätilan sijaintikylän määrittää päätilan talouskeskus ts. sen tuotantoyksikön talouskeskus (talousrakennukset), josta maatilaa pääasiallisesti johdetaan. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, katsotaan päätilaksi taloudellisesti merkittävin tai pintaalaltaan suurin kiinteistörekisterissä (entisessä maarekisterissä) esiintyvä rekisteritila. Kuntanumero määräytyy maatilan sijaintikunnan mukaan. Käytössä on toistaiseksi vuoden 1995 kuntajaottelun mukainen numerointi, joten yhdistyneissä kunnissa ilmoitetaan vanha kuntanumero. Kuntanumero ja tukialue vuoden 1995 jälkeen yhdistyneissä kunnissa Vuoden 1995 jälkeen yhdistyneissä kunnissa ilmoitetaan vanha kuntanumero. Yhdistyneet kunnat kuuluvat edelleen siihen tukialueeseen, johon ne kuuluivat vuoden 1995 kuntajaottelun mukaan. Esimerkki: Jämsän kaupunki ja Kuoreveden kunta yhdistyivät vuoden 2001 alussa. Entisen Kuoreveden kunnan alueella (kuntanumero 299) tuki maksetaan C1 tukialueen mukaan. Muussa osassa Jämsää (kuntanumero 182) tuki maksetaan B tukialueen mukaan. Kuntaosa -kohdassa ilmoitetaan, sijaitseeko maatilaan kuuluvan päätilan talouskeskus kunnan ulkosaaristoosassa, sisäsaaristo-osassa, tai yhdellä tai useammalla tukialueella. Lomakkeen kuntaosa -kohtaan merkitään numero yksi (1) tai kaksi (2) jäljempänä olevissa kohdissa A, B ja C annettujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden 1995 kuntajaottelun mukaan kunta voi jakaantua

5 1 erilaisiin tukivyöhykkeisiin seuraavasti: A. Osa kunnasta kuuluu ulkosaaristoon ja osa ei B. Osa kunnasta kuuluu sisäsaaristoon ja osa ei C. Kunta kuuluu useampaan kuin yhteen kansallisen tuen alueeseen Päätilan talouskeskuksen tai peruslohkon katsotaan sijaitsevan kunnan ulkosaaristo- tai sisäsaaristo-osassa silloin, kun talouskeskukseen tai peruslohkolle ei ole kiinteää kulkuyhteyttä. Lossiyhteyttä ei katsota kiinteäksi kulkuyhteydeksi. Saaristo-osiksi voidaan hyväksyä myös alueet, joista katsotaan olevan kohtuuttoman pitkä matka maanteitse kuntakeskukseen, ja yhteys tapahtuu lossin välityksellä. Epäselvissä tapauksissa voidaan maatilan tai peruslohkon sijaintia saaristossa kysyä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Eläinperusteisissa tuissa tukitaso määräytyy päätilan talouskeskuksen sijainnin perusteella. Toisaalta peltoalaan perustuvien tukien tukitaso määräytyy peruslohkon sijainnin perusteella. Peruslohkojen sijaintia ei tarvitse ilmoittaa kuin erityistapauksissa. Tällainen erityistapaus voi syntyä, kun esim. saareen rakennetaan silta. Tällöin ko. saari ei enää kuulu saaristo-osaan ja samalla tukialue saattaa muuttua. Muutoksesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. A. Kunnat, joihin kuuluu ulkosaaristo-osia: Dragsfjärd, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kustavi, Lemland, Lemu, Maalahti, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku ja Uusikaupunki. Jos päätilan talouskeskus ei sijaitse kunnan ulkosaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee kunnan ulkosaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). B. Kunnat, joihin kuuluu sisäsaaristo-osia: Enonkoski, Hankasalmi, Hartola, Hauho, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Joutsa, Joutseno, Juankoski, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Kerimäki, Kesälahti, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Korpilahti, Kuhmoinen, Kuopio, Kuusankoski, Lapinlahti, Leppävirta, Liperi, Luhanka, Mikkeli, Nilsiä, Orivesi, Padasjoki, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Punkaharju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Rautalampi, Ristiina, Ruovesi, Saarijärvi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Sysmä, Taipalsaari, Tervo, Valkeala, Varkaus, Vesanto, Vieremä, Vilppula, Virrat ja Äänekoski. Jos päätilan talouskeskus ei sijaitse kunnan sisäsaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee kunnan sisäsaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). C. Kunnat, jotka vuoden 1995 kuntajaottelun mukaan kuuluvat useampaan kuin yhteen kansallisen tuen alueeseen: Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Mustasaaren ja Vöyri-Maksamaan kunnissa alueella C1, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Mustasaaren ja Vöyri-Maksamaan kunnassa alueella C2 pohjoinen, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Oulunsalon kunnassa alueella C2, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Oulunsalon kunnassa alueella C3-P1, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Kittilän ja Sodankylän kunnissa alueella C4-P4, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Kittilän ja Sodankylän kunnissa alueella C4-P5, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). Päätilan sijaintikylä ja päätilan nimi tarkoittavat kiinteistörekisterissä esiintyviä kylän ja tilan nimiä. Päätilan kiinteistötunnus (esim D) tarkoittaa kiinteistörekisterin mukaista päätilan tunnusta, joka koostuu neljästä osasta: kuntanumero (3 merkkiä), sijaintialue/kylä (3 merkkiä), ryhmä/talo (4 merkkiä) ja yksikkö/tila (4 merkkiä). Lisäksi tunnukseen sisältyy tarkistenumero tai -kirjain (1 merkki). Tila hukkakaurarekisterissä ON = tila on hukkakaurarekisterissä EI = tila ei ole hukkakaurarekisterissä. ON: Tilan jollakin peruslohkolla on hukkakauraa, tai aiemmin hukkakauraa sisältäneen peruslohkon kaksivuotinen hukkakaurattomuustarkastus on vielä kesken. EI: Tilan yhdelläkään peruslohkolla ei ole hukkakauraa.

6 Jos tilan jollakin peruslohkolla on ollut aiemmin hukkakauraa ja se on torjuntatoimen jälkeen läpäissyt kahtena peräkkäisenä vuotena suoritetun hukkakaurattomuustarkastuksen, on peruslohko vapaa hukkakaurasta ja poistunut rekisteristä. Maatilan päätuotantosuunta tarkoittaa taloudellisesti merkittävintä maatalouden tuotantosuuntaa. Tuotantosuunta määräytyy vuoden aikana, normaalioloissa saatujen tai saatavien bruttotulojen perusteella. Metsä- ja porotaloutta ei katsota maatalouteen kuuluviksi, eikä niitä sen vuoksi ole mahdollista valita tuotantosuunnaksi. Myöskään luonnonmukainen tuotanto ei ole omana tuotantosuuntanaan, vaan alla olevasta listasta valitaan parhaiten taloudellisesti merkittävintä tuotantoa vastaava. Esitäytetyt tuotantosuunnat tulee korjata sen mukaan, mikä tuotantosuunta katsotaan taloudellisesti merkittävimmäksi vuonna Tuotantosuunnat ja niiden koodit ovat seuraavat: 01 Lypsykarjatalous 02 Lihanautojen kasvatus 03 Muu nautakarjatalous (yhdistelmätuotanto ja siitoseläinten kasvatus) 04 Porsastuotanto 05 Lihasikojen kasvatus 06 Muu sikatalous (yhdistelmätuotanto ja siitoseläinten kasvatus) 07 Kananmunien tuotanto (vain kulutukseen tarkoitettu tuotanto) 08 Siipikarjanlihan tuotanto 09 Muu siipikarjatalous (siitosmunien tuotanto, haudonta ja poikaskasvatus) 10 Lammastalous 11 Vuohitalous 12 Hevostalous 13 Viljanviljely (myös viljan siemenviljely, pl. mallasohran viljely) 14 Erikoiskasvituotanto (mallasohran, herneen, perunan, sokerijuurikkaan ja öljykasvien viljely) 15 Puutarhakasvien viljely avomaalla (avomaan vihannesviljely, hedelmän ja marjan viljely sekä taimitarhaviljely lukuun ottamatta metsäpuiden taimitarhoja) 16 Kasvihuoneviljely 17 Muu kasvituotanto (mm. heinän ja viherheinän viljely, nurmikasvien siemenviljely ja metsäpuiden taimitarhat) 20 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu tai kotimaisen energian tuotanto) 23 Ei tuotanto-/yritystoimintaa 2. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tietoja Ympäristötukisitoumuksen päättymispäivä on esitäytettynä lomakkeella. Siitä viljelijä voi tarkastaa, kuinka pitkään hänen sitoumuksensa vielä on voimassa. Jos sitoumus päättyy viljelijän on annettava uusi sitoumus tukihakemuslomakkeella (Lnro 101B kohta 1E) ja lisäksi täytettävä lomake nro. 111, jotta ympäristötukea voitaisiin maksaa vuonna Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. Ympäristötuen tilatyyppi on esitäytettynä lomakkeella. Kasvi -sana tarkoittaa ympäristötuen mukaista kasvinviljelytilaa ja eläin -sana ympäristötuen mukaista kotieläintilaa. Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. Ympäristötuen ohjelmakausi, jonka aikana viljelijä on ympäristötukeen sitoutunut, näkyy esitäytettynä tietona lomakkeella. Jos viljelijällä on ohjelmakauden mukainen ympäristötukisitoumus, sarakkeessa on merkintä Jos viljelijä on antanut sitoumuksen vuosien aikana, sarakkeessa on merkintä Ympäristötuen lisätoimenpide on esitäytettynä lomakkeella seuraavia koodeja käyttäen: Vuonna 2007 annettu ympäristötukisitoumus; 01 Vähennetty lannoitus 02 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 03 Ravinnetaseet 05 Lannan levitys kasvukaudella 06 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 07 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 08 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 09 Viljelyn monipuolistaminen 10 Laajaperäinen nurmituotanto 11 Kerääjäkasvien viljely 12 Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla 13 Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla 14 Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö Vuosina annettu ympäristötukisitoumus: 01 Tarkennettu lannoitus 03 Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus

7 1 04 Maatilan monimuotoisuuskohteet 05 Ammoniakkipäästöjen vähentäminen 06 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen 07 Maitohuoneen pesuvesien käsitteleminen 08 Tarkennettu ravinteiden seuranta 09 Typpilannoituksen tarkentaminen liukoisen typen mittauksen avulla 10 Katteen käyttö monivuotisten puutarhakasvien rikkakasvitorjunnassa 11 Lannan kaasujen talteenotto Luonnonhaittakorvauksen päättymispäivä on esitäytetty lomakkeelle. Siitä viljelijä voi tarkastaa, kuinka pitkään hänen sitoumuksensa vielä on voimassa. Jos sitoumus päättyy (tosiasiallisesti sitoumusaika kestää siihen asti, kun on kulunut viisi vuotta ensimmäisestä luonnonhaittakorvauksen maksupäivästä), viljelijän on annettava uusi sitoumus tukihakemuslomakkeella (Lnro 101B kohta 1C), jotta luonnonhaittakorvausta voitaisiin maksaa vuonna (Ks. myös hakuopas luku 8.) Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosasitoumuksen päättymispäivä on esitäytetty lomakkeelle. Siitä viljelijä voi tarkastaa, kuinka pitkään hänen sitoumuksensa vielä on voimassa. Jos sitoumus päättyy (Huom! Tosiasiallisesti sitoumusaika kestää siihen asti, kun on kulunut viisi vuotta ensimmäisestä luonnonhaittakorvauksen maksupäivästä) ja viljelijä haluaa sitoumuksen jatkuvan, hänen on annettava uusi luonnonhaittakorvaussitoumus ja täytettävä tukihakemuslomakkeella (Lnro 101B) kohta 1C sekä kohta 1D sekä täytettävä lisäksi lomake nro 176 ja kotieläintilaksi hakeva myös lomake nro 176A. (Ks. myös hakuopas luku 8.) Uutta lisäosasitoumusta ei voi antaa ilman uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen antamista. Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan tilatyyppi on esitäytetty. Tilatyypin muutoksista, ks. hakuopas luku 8.. Jos viljelijä antaa uuden lisäosasitoumuksen vuonna 2008, tilatyyppi ilmoitetaan lomakkeella 176 ja mahdolliset kotieläinmäärät lomakkeella nro 176A. Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. 3. Täydentävät ehdot (Kohdan 3 täydentävien ehtojen valmistelusta vastaavat maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston elintarviketurvallisuusyksikkö ja kasvintuotantoja eläinravitsemusyksikkö.) Jos tila käyttää käsiteltyä puhdistamolietettä peltojen lannoittamiseen vuonna 2008, on siitä ilmoitettava tässä. Mikäli esitäyttökohta on virheellisesti rastitettu, yliviivataan virheellinen rasti ja rastitetaan oikea vaihtoehto. Jos tilalla käytetään automaattilypsyä ( lypsyrobotti ), on siitä ilmoitettava tässä. Mikäli esitäyttökohta on virheellisesti rastitettu, yliviivataan virheellinen rasti ja rastitetaan oikea vaihtoehto. Rekisteröitymisestä rehualan toimijaksi on ilmoitettava tässä. Rehun tuotanto, sekoitus, valmistus ja käyttö -kohdat ovat esitäytetty 2007 vuoden tietojen perusteella. Mikäli jokin esitäyttökohta on virheellisesti rastitettu, yliviivataan virheellinen rasti(t) ja rastitetaan oikea vaihtoehto (-ehdot). Mikäli kaikissa neljässä eri toiminta -kohdassa on esitäytettynä ei -kohta, mutta rekisteröityminen on jo tehty suoraan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan, lisätoimenpiteitä ei tarvita. Rehualan toimijaksi rekisteröintivelvoitteeseen on kaksi poikkeusta. Rekisteröintivelvoitetta ei ole minkään jäljempänä mainitun toiminnan osalta, mikäli tuotettu rehu käytetään omien eläinten ruokintaan ja näistä eläimistä saadut elintarvikkeet käytetään kokonaan omalla tilalla. Tämän lisäksi rekisteröintivelvoitetta rehun tuotanto -kohtaan ei ole viljelijällä, joka tuottaa rehua vuosittain korkeintaan 3,0 ha:n alueella ja toimittaa kaiken tältä alueelta saamansa rehun paikalliselle maatilalle siellä käytettäväksi (niin sanottu pieni ja paikallinen toiminta). Rehujen turvallisuusvaatimus on osa täydentäviä ehtoja. Vaatimukseen liittyy myös viranomaisen velvollisuus pitää rekisteriä rehualan toimijoista. Velvollisuus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 183/2005 rehuhygieniasta. Kyseisen asetuksen artiklan 11 mukaan rehualan toimijat, mukaan lukien viljelijät, eivät saa harjoittaa toimintaansa ilman rekisteröintiä tai hyväksyntää. Rekisteröintivelvoitteen noudattaminen on tärkeää myös siksi, että rehua saa hankkia vain rekisteröidyltä toimijalta. Luettelo rehualan alkutuotannon toimijoiksi rekisteröityneistä on julkaistu Eviran internet sivuilla. Rehun tuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden, esimerkiksi rehuviljan viljelyä myyntiin, vastikkeettomaan luovutukseen ja/tai tilan elintarviketuotantoeläinten ruokintaan. Myös leipävilja saattaa päätyä rehuviljaksi, joten leipäviljan tuotanto voidaan ilmoittaa rekisteröitymällä rehun tuotanto -kohtaan. Tämä kohta

8 sisältää myös alkutuotteiden kuljetuksen ja varastoinnin tuotantopaikalla sekä niiden kuljetuksen tuotantopaikalta esimerkiksi rehutehtaalle. Säilörehun säilöntäaineet ovat rehun lisäaineita, mutta tässä yhteydessä niiden käyttö lasketaan kuuluvaksi rehun tuotanto -kohtaan. Rehujen sekoituksella tarkoitetaan tilaseosten valmistusta esimerkiksi viljaa ja tiivisterehuja (täydennysrehuja) käyttäen yksinomaan oman tilan tarpeisiin. Mikäli tilaseoksen valmistuksessa käytetään myös lisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia sellaisenaan, kyseessä ei ole rehun sekoittaminen vaan rehun valmistus. Rehun valmistuksella tarkoitetaan lisäaineiden tai niitä sisältävien esiseosten käyttöä sellaisenaan rehuseosten valmistamiseen tilan omaan käyttöön. Lisäaineita ovat esimerkiksi vitamiinit, hivenaineet, säilöntäaineet ja kokkidiostaatit. Kivennäiset, kuten esimerkiksi kalsium, fosfori ja magnesium eivät ole rehun lisäaineita. Lisäksi on huomioitava, että esimerkiksi rypsipuristeen valmistus omaan käyttöön edellyttää rekisteröitymistä Elintarviketurvallisuusvirastoon rehuaineiden valmistajana viraston omalla lomakkeella A. Tämän lisäksi on huomioitava, että lisäaineita sisältävien täydennysrehujen (esim. tiivisteiden) käyttö ei edellytä rekisteröitymistä tähän kohtaan, vaan kohtaan rehun sekoittaminen. Myöskään säilörehun säilöntäaineiden käyttö ei ole rehun valmistamista, vaan niiden käyttö lasketaan kuuluvaksi rehun tuotanto -kohtaan. Rehun käytöllä tarkoitetaan elintarviketuotantoeläinten ruokintaa kotoisilla ja/tai ostorehuilla. Esimerkiksi täysrehujen käyttö edellyttää rekisteröitymistä tähän kohtaan. Kun tila harjoittaa muita kuin edellä mainittuja toimintoja, esimerkiksi tarjoaa varasto- tai kuljetuspalvelua tai sekoittaa/valmistaa rehuja myyntiä varten, tulee tilan rekisteröityä myös Eviraan viraston omalla lomakkeella A. Kun tila käyttää rehunvalmistukseen kokkidiostaatteja tai tiettyjä eläimen tuotantoon vaikuttavia lisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia sellaisenaan, edellyttää tämä rehualan toimijaksi rekisteröinnin lisäksi hyväksynnän hakemista Eviralta. 4. Maankäyttölajien pinta-alat Maankäyttölajien pinta-alat ilmoitetaan tilanteen mukaisina. Jos lomake on palautettu maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen viimeistä palautuspäivää, pinta-aloja voidaan muuttaa saakka. Sen jälkeen muutoksia ei voi enää tehdä. Pinta-alat ilmoitetaan kaikissa kohdissa kahden desimaalin (=aarin) tarkkuudella. Kohdan tietoja ei käytetä tukien maksamisen perustana. Pelto tarkoittaa maankäyttölajeja laskettaessa aluetta, jolla normaaleissa olosuhteissa viljellään jatkuvasti pelto- tai puutarhakasveja. Myös metsäpuiden taimitarhat luetaan peltoalaan. Pelloksi luetaan myös pitkäaikaiset, alle 10 vuoden kuivaheinä- ja laidunnurmet sekä alle 10 vuotta viljelemättä ollut pelto. Uudisraivaukset luetaan peltoalaan silloin, kun ne ilman kunnostustoimenpiteitä voidaan ottaa viljelyyn viimeistään Peltoalaan luetaan myös ala sellaisen ojan keskiviivasta, jonka leveys on korkeintaan 3 metriä sekä sarkaojat, pellonreunat, ympäristötukiehtojen mukaan viljelemättä jätettävien suojakaistojen alat, tilapäiset pelloilla olevat kulkureitit ja vastaavat. Tilalle vuokrattuun ja tilalta poisvuokrattuun peltoalaan luetaan sekä lyhytaikaisilla (yhden kasvukauden vuokraukset) että pitkäaikaisilla (vähintään kahden kasvukauden vuokraukset) vuokrasopimuksilla vuokratut pellot. Tilalle vuokratun peltoalan tulee olla sama kuin tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella (Lnro 102B) ilmoitetun vuokrapellon yhteenlaskettu ala. Peltoa hallinnassa = omaa peltoa ja puutarhaa + tilalle vuokrattu peltoa tilalta pois vuokrattu pelto. Hallinnassa olevan peltoalan tulee olla sama kuin tukihakemuksen peruslohkolomakkeella (Lnro 102A) ilmoitetun pellon (sarake F, maankäyttölaji 1) yhteenlaskettu ala. Viljelyksessä oleva peltoala tarkoittaa kaikkia kesällä 2008 tuotannossa olevia peltoja, mukaan lukien myös hoidettu kesanto. Viljelyksessä olevan pellon pinta-alan tulee olla sama kuin kasvulohkolomakkeen (Lnro 102B) yhteenlaskettu pellon pinta-ala lukuun ottamatta viljelemätöntä peltoa. Metsämaa tarkoittaa metsää sekä metsitettyjä ja metsitystä varten esikäsiteltyjä peltoja. Tie-, kitu- ja joutomaa. Tiemaaksi luetaan maatilaan kuuluvat tilus- ja viljelystiet. Pysyvät ja tilapäiset tiet on vähennettävä pinta-alasta riippumatta siitä, onko tien ja pellon välissä ojaa. Jos viljelystietä rajoittaa enintään 3 metriä leveä oja, lohkon pinta-ala lasketaan ojan keskeltä. Jos oja on yli kolme metriä leveä, lohkon pinta-ala lasketaan pellon reunasta. Kitumaaksi luetaan entinen metsän

9 1 V-veroluokka. Joutomaaksi luetaan alueet, joita ei käytetä tai ei voida käyttää varsinaiseen tuotantotoimintaan. Joutomaahan kuuluvat täysin puuttomat suot, tunturit, louhikot, kalliot, kivikot ja hietikot sekä käyttämättömät sora- ja savikuopat tms. Jos viljellyllä maalla esiintyy lukuisia kiviä, joita ei voida poistaa, on niiden ala vähennettävä peltolohkon alasta ja lisättävä joutomaan alaan. Luonnonlaidun ja -niitty. Luonnonlaitumeksi luetaan aidattu laidun, joka on raivaustoimenpitein perustettu viljelemättömälle maalle. Myös aidalla erotetut, melkein puuttomat alueet, joilta pensaskasvillisuus on kokonaan tai osittain poistettu ja joita pysyvästi käytetään laitumina (raivatut hakamaat) luetaan luonnonlaitumiksi. Laitumina käytettäviä metsäalueita ei lueta luonnonlaitumiksi vaan ne ilmoitetaan metsämaan yhteydessä. Luonnonniityksi luetaan nurmi- ja muita ruohokasveja kasvavat alueet, joita ei varsinaisesti viljellä (esim. yli 10 vuotta vanhat peltonurmet), jotka on jätetty luonnonsiemennyksen varaan tai jotka esim. märkyytensä vuoksi on jätetty viljelemättä. Myös itsestään metsittyneet pellot, joita ei voida enää viljellä ilman raivaustoimenpiteitä, voidaan ilmoittaa joko tässä tai tie-, kitu- ja joutomaan yhteydessä. Tilalle vuokrattuun ja tilalta poisvuokrattuun luonnonlaitumeen ja -niittyyn luetaan sekä lyhytaikaisilla (yksi kasvukausi) että pitkäaikaisilla (vähintään kaksi kasvukautta) vuokrasopimuksilla vuokratut luonnonlaitumet ja -niityt. Luonnonlaidunta ja -niittyä hallinnassa = oma luonnonlaidun ja -niitty + tilalle vuokrattu luonnonlaidun ja -niitty tilalta poisvuokrattu luonnonlaidun ja -niitty. Käytössä olevan luonnonlaitumen ja -niityn alaan luetaan alueet, joita laidunnetaan säännöllisesti tai joilta korjataan rehua. Käytössä olevan luonnonlaitumen ja -niityn alan tulee olla sama kuin tukihakemuksen peruslohkolomakkeella (Lnro 102A) ilmoitetun luonnonlaitumen ja -niityn (sarake F, maankäyttölaji 2) yhteenlaskettu ala. Tonttimaa tarkoittaa rakennusten ja rakenteellisten laitteiden vaatimia pinta-aloja, pihaa sekä keittiöpuutarhaa, jotka eivät sisälly pellon alaan. Muita käyttöalueita ovat puistot sekä urheilu- ja leikkipaikat, mikäli niitä ei ole syytä lukea tonttimaahan tai metsämaahan. Muiksi käyttöalueiksi luetaan myös avatut ja hoidetut (ts. käytössä olevat) hiekan, soran, saven, mudan, turpeen jne. ottopaikat. Omaa maata yhteensä. Ilmoitetaan omistuksessa olevien maankäyttölajien pinta-ala. Omaa maata yhteensä = oma pelto ja puutarha + metsämaa + tie-, kitu- ja joutomaa + oma luonnonlaidun ja -niitty + tonttimaa + muut käyttöalueet. 5. Tilalla olleet kotieläimet Maatilalla olevien kotieläinten lukumäärän selvittämiseksi maatilalomakkeen 101A kohdassa 5 ilmoitetaan kaikkien maatilalla olleiden kotieläinten lukumäärä lukuun ottamatta lampaita ja vuohia sekä nautoja, joiden lukumäärä saadaan rekisteristä. Eläinten lukumäärä ilmoitetaan siitä riippumatta, haetaanko niille tukia vai ei. Mikäli tilalla ei ole ollut kotieläimiä tuotantoon liittyvän tauon vuoksi, merkitään rasti kohtaan tuotantotauko. Jos sikojen elopaino ei ole tiedossa, voidaan tiedusteluajankohdan elopaino päätellä iän perusteella seuraavasti: Ikä Elopaino alle 10 viikkoa (2,5 kk) alle 20 kg 10 viikkoa (2,5 kk ) alle 16 viikkoa 20 kg alle 50 kg (4 kk) 16 viikkoa (4 kk ) 24 viikkoa (6 kk) 50 kg alle 80 kg 24 viikkoa ja yli 80 kg ja yli Kotieläintietojen täyttö on tärkeää, sillä tietoja käytetään hallinnollisiin tarkoituksiin. Kohdan huolellisella täyttämisellä voidaan välttyä turhilta tilalla tapahtuvilta valvontakäynneiltä. 6. Kansalliset tuet Kohtaan merkitään onko hakijalla ja hänen puolisollaan maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettu (myel)vanhuuseläke alkanut tai sitä aikaisemmin. Eläkepäätöksessä oleva myel:n vanhuuseläkkeen alkamishetki ratkaisee, katsotaanko hakijan olevan kyseisellä eläkkeellä. Tietoja käytetään arvioitaessa hakijan tukikelpoisuutta kansallisiin tukiin. Hakijan tukikelpoisuuteen vaikuttavat sekä hakijan että puolison ikä- ja eläketiedot. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hakija tai hänen puolisonsa on tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä;

10 Annettujen tietojen oikeellisuus voidaan tarkistaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta. Mikäli lomakkeella on ilmoitettu myös hakijan puolison tietoja, on myös hakijan puolison allekirjoitettava 101A-lomakkeen 9.kohta. Myel-eläkkeen vaikutusta tukikelpoisuuteen tarkastellaan seuraavissa kansallisissa tuissa: kansalliset pinta-alatuet ja eläintuet, maidon tuotantotuki, kansallinen siementuotannon tuki sekä tilaneuvontatuki 7. Tietojen luovutus Osa näihin tukihakemuslomakkeisiin sisältyvistä tiedoista merkitään maaseutuelinkeinorekisteriin. Vuonna 2008 voimaantulevan lakimuutoksen (HE 161/2007) jälkeen nimi-, osoite- ja tukitietojen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslakia. Maaseutuelinkeinorekisteristä annetun lain (1515/1994) 7 1 momentin 1-kohdan mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa tai luovuttaa sivullisille rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suostumuksella tai toimeksiannosta. Suostumuksen antaneiden rekisteriyksiköiden nimi-, osoite- ja puhelinnumerotieto voidaan siten luovuttaa maaseutuelinkeinoja koskevia tuotteita ja palveluja tarjoaville yrityksille markkinointitarkoituksiin. Jos suostutte yhteystietojenne luovuttamiseen edellä mainittuun tarkoitukseen, merkitkää rasti kyseiseen kohtaan. Lain 7 1 momentin 2- ja 3 -kohtien mukaan rekisterissä olevia tietoja saa antaa tai luovuttaa sivullisille lain, asetuksen taikka niiden nojalla annetun määräyksen mukaisesti sekä tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin tarkoituksiin. Rekisteriyksikön omistaja tai haltija ei voi kieltää tietojensa luovuttamista näihin tarkoituksiin. Hallintopäätösten (tukipäätösten) julkisuus ja salassapito ratkaistaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) eli julkisuuslain mukaisesti. Julkisuuslaissa pääsääntönä on asiakirjojen julkisuus ja salassapitoperusteista säädetään lain 24 :ssä. 8. Puolison valtuutus Tuenhakijan on allekirjoitettava hakemus. (Ks. tuenhakijan määritelmä tämän täyttöohjeen sivulta 11). Mikäli molemmat puolisot hakevat tukia yhdessä (esim. hallitsevat ja omistavat tilan yhdessä), on molempien allekirjoitettava hakemus. Mikäli puolisot haluavat, että kumpikin puoliso voi toimia yksin tukihakemuksiin liittyvissä toimissa toistensa puolesta, he voivat valtuuttaa toisensa maatilalomakkeella (Lnro 101A) täyttämällä kohdan 8 ylemmän ruudukon (tekstaten). Tällöin ei enää tarvita erillistä valtakirjaa ja kumpi tahansa voi allekirjoittaa mahdolliset muut hakemuslomakkeet, täydentää hakemusta, poistaa eläimiä hakemukselta, tehdä vaadittuja ilmoituksia, tehdä hakemuksen muutoksia jne. Kummankin puolison on valtuutuksesta huolimatta allekirjoitettava 101 A lomake. On myös mahdollista valtuuttaa vain toinen puolisoista toimimaan yksin vuoden 2008 tuen hakemiseen liittyvissä toimissa maatilalomakkeella (Lnro 101A) täyttämällä kohdan 8 alempi ruudukko (tekstaten). Valtuutus voidaan antaa maatilalomakkeella vain tuloverolain (1535/1992) 7 tarkoitetulle puolisolle. 9. Allekirjoitus Lomake tulee allekirjoittaa. Jos hakijana on yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä, on joko kaikkien tai osakkaiden valtuuttaman henkilön allekirjoitettava hakemus. Yhteisön tai yhtymän osalta allekirjoittajana voi olla myös henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Valtakirjat ja nimenkirjoitusoikeuden osoittava kaupparekisteriote tai vastaava on liitettävä hakemukseen. Lomake on palautettava viimeistään

11 II Tukihakemus (Lnro 101B) Tukihakemuksessa nro 101B hakija ilmoittaa tiedot, joilla hän hakee tilatukea, peltokasvien tuotantopalkkiota, luonnonhaittakorvausta, maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukea, viljelyalaan perustuvia kansallisia tukia, tärkkelysperunan tukea, siementukia sekä maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatusta, valkuaiskasvipalkkiota ja energiakasvitukea. Kansalliset kotieläintuet haetaan lomakkeilla nro 101C (osat I ja II), nro 107A, nro 144 ja nro 200. Mikäli hakija antaa uuden ympäristötukisitoumuksen vuonna 2008, sitoumuksen antajan on täytettävä myös lomake nro 111 sekä kotieläimistä tarvittaessa lomake nro 111A. Tuen hakijalla tarkoitetaan luonnollista (yksityistä) tai juridista henkilöä (esim. osakeyhtiö, avoin- tai kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai yhdistys) tai luonnollisten yksityisten henkilöiden yhteenliittymää (kuolinpesä, verotusyhtymä) tai julkisyhteisöä (valtio, kunta yms.), joka omistaa maatilan tai hallitsee maatilaa joko osittain tai kokonaan ja joka harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Maatilalla voi olla myös useampi kuin yksi viljelijä, ts. maatilan omistaa tai sitä hallitsee luonnollisten tai juridisten henkilöiden muodostama yhteenliittymä, joka toimii maatilayrittäjänä. Yhteenliittymä merkitään hakijaksi, kun maatilaa hallitsee luonnollisten tai juridisten henkilöiden muodostama kuolinpesä, yhtymä, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Yritysmuodon tulee ilmetä tuen hakijan nimestä (Esim. avoin yhtiö Meikäläinen & Meikäläinen, M. Meikäläisen kuolinpesä). Kuolinpesän ollessa hakijana on jokaisen kuolinpesänosakkaan allekirjoitettava hakemus. 1. Hakemus Hakijan on ehdottomasti rastitettava kaikki tuet, joita hän hakee. Lisäksi hakijan tulee antaa tarvittavat hakemusta täydentävät tiedot lomakkeen kohdissa 2 4. Tuen nimen jäljessä on ilmoitettu tukialueet, joilla ko. tukea voidaan maksaa. Kohta A. Haetaan tilatukea. Kohta B. Haetaan peltokasvien tuotantopalkkiota. Jos tuen hakijalla on voimassa oleva ohjelmakauden ympäristötukisitoumus ja sen lisätoimenpiteenä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus, on tuen hakijan jätettävä myös lomake 101F (ks. tarkemmin hakuoppaan luku 9.7). Kohta C. Haetaan luonnonhaittakorvausta. Vuonna 2008 luonnonhaittakorvaussitoumuksen antavan on lisäksi rastitettava kohta, jolla annetaan viisivuotinen sitoumus. Kohta C ei koske ahvenanmaalaisia viljelijöitä. Kohta D. Haetaan luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Kasvinviljelytilasta kotieläintilaksi voi muuttaa kesken sitoumuskauden vain sukupolvenvaihdostilanteissa, jos kotieläintilan ehdot täyttyvät. Tilatyypin muutoksista, ks. hakuopas luku 8. Vuonna 2008 uuden lisäosasitoumuksen antavan on lisäksi täytettävä lomake nro 176 ja kotieläinten osalta lomake nro 176A. Uuden lisäosasitoumuksen voi antaa vain, jos vanha luonnonhaittakorvaussitoumus päättyy ja/tai hakija antaa uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen. Kohta D ei koske ahvenanmaalaisia viljelijöitä. Kohta E. Haetaan maatalouden ympäristötuen perusja lisätoimenpiteisiin liittyvän tuen sekä ympäristötuen erityistukien maksatuksia. Vuonna 2008 uuden ympäristötukisitoumuksen antavan on lisäksi täytettävä lomake nro 111. Vuonna 2008 uutta sitoumusta ei voi antaa jos vanha sitoumus on vielä voimassa. Sitoumusehdot ja lomakkeet toimitetaan kevään 2008 aikana niille viljelijöille, joiden ympäristötukisitoumus päättyy Aikaisemmin sitoumuksen antaneen on tarvittaessa ilmoitettava lomakkeella 101F kysytyt lisätiedot. Lisätietoja tukiehdoista saa hakuoppaan luvusta 8 ja sitoumusehdoista. Kohta E rastittamalla haetaan samalla myös voimassaolevien ja alkavaksi haettujen erityistukien maksatusta. Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten maksatusta on haettava vuosittain. Jos merkintä puuttuu, erityistukea ei makseta. Lisäksi maksatuksen hakematta jättäminen katsotaan sopimuksesta luopumiseksi, jolloin uutta sopimusta ei voi hakea ennen kuin 2 vuotta on kulunut sopimuksen voimassaolon päättymisestä. Luopumisesta saattaa aiheutua myös erityistuen takaisinperintä. Lannan käytön tehostamista koskevan erityistuen maksaminen edellyttää TE-keskuksen maaseutuosastolle viimeistään jätettävää kirjallista ilmoitusta, josta ilmenee kyseisenä vuonna vastaanotettu lantamäärä ja -laji sekä se, minkä tyyppistä lantaa millekin sopimuslohkolle on levitetty tai levitetään. 11

12 Alkuperäisrotujen kasvatusta koskevan erityistuen maksaminen edellyttää TE-keskuksen maaseutuosastolle viimeistään toimitettavaa erillistä lomaketta (Lnro 218M), joka on tämän oppaan liitteenä sekä internetsivuilla osoitteessa Luonnonmukaisen kotieläintuotannon erityistuen maksatusta varten viljelijän on lisäksi toimitettava mennessä TE-keskukseen ilmoitus (Lnro 215M tai 215U) luonnonmukaisesti tuotetuista eläimistä, mikäli ne ovat muita kuin nautaeläimiä. Kaikki erityistukilohkot on ilmoitettava kasvulohkoina kasvulohkolomakkeelle (katso Lnro 102B sarakkeen S täyttöohje sekä liite 7). Myös alasta, jolle haetaan lannan käytön tehostamista koskevan erityistuen maksatusta (ala, jolle vastaanotettua lantaa levitetään tulevan kasvukauden aikana), on tehtävä oma kasvulohkonsa. Kohta E ei koske ahvenanmaalaisia viljelijöitä. Kohta F. Haetaan ympäristötuen kansallisen lisäosan maksatusta Manner-Suomessa. Kohta F ei koske ahvenanmaalaisia viljelijöitä. Ympäristötuen kansallista lisäosan maksatusta voivat hakea tukihakemuslomakkeella 101B vain ne viljelijät, joilla on sekä ympäristötuen kansallisen lisäosan sitoumus, että vuonna 2004, 2005 tai 2006 annettu maatalouden ympäristötukisitoumus voimassa vähintään asti. Sitoumusta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta ei voi vuonna 2008 enää antaa. Ahvenanmaalaisten viljelijöiden ympäristötuen kansallista lisäosaa koskevista muutoksista ja muusta ohjeistuksesta lisätietoja antaa Ahvenanmaan maakunnanhallitus. Kohta G. Haetaan perunantuotannon kansallista tukea. Kohta H. Tärkkelysperunan tukea haetaan rastittamalla kohta 1H. Tukea maksetaan tärkkelysperunalle, josta on liitetty hakemukseen sopimus tärkkelystuotannosta (esim. Lnro 273 tai tärkkelystehtaan tekemä sopimuspohja, jossa vastaavat tiedot kuin lomakkeella 273). Tärkkelysperunasta on erillinen opas, jota saa internetistä www. mavi.fi -osoitteesta. Hakijan on (tärkkelystehtaan suostumuksella) aina muutettava viljelysopimusta (pinta-ala) viimeistään , jos aiemmin toimitetun sopimuksen pinta-aloihin on tullut muutoksia. Huom! tärkkelysperunan omaa siemenlisäystä ei saa merkitä sopimuspinta-alaan. Kohta I. Haetaan pohjoista hehtaaritukea. Kohta J. Haetaan nuorten viljelijöiden tukea. Kohta K. Haetaan yleistä hehtaaritukea. Kohta L. Haetaan sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kohta M. Haetaan hehtaariperusteista kansallista siementuotannon tukea (viljat, nurmikasvit). Siemenviljelyksessä olevien lohkojen osalta on merkittävä viljeltävän kasvin laji ja lajike sekä tunniste ST kasvulohkolomakkeelle 102B. Hakemukseen liitetään siementuotantosopimuksen jäljennös/tilapakkaamon sitoumus omasta tuotannosta. Viljelijä toimittaa Eviran viljelystarkastuspäätöksen maatilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tukimuodon maksamisen edellytyksenä on komission lupa. Kohta N. Haetaan kiloperusteista EU:n siementuotannon tukea timoteille. Siemenviljelyksessä olevien lohkojen osalta on merkittävä viljeltävän kasvin laji ja lajike sekä tunniste ST kasvulohkolomakkeelle 102B (esim. Timotei/Tuukka ST). Hakemukseen liitetään siementuotantosopimuksen jäljennös/tilapakkaamon sitoumus omasta tuotannosta. Viljelijä toimittaa Eviran sertifiointipäätöksen maatilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Kohta O. Haetaan valkuaiskasvipalkkiota. Lajike merkitään kasvulohkolomakkeeseen 102B sarakkeeseen T, lisäksi on sarakkeeseen U merkittävä valkuaiskasvipalkkion lohkot merkinnällä VP. Kohta P. Haetaan energiakasvitukea (myös rypsin/ rapsin ja biokaasutettavien nurmikasvien tilatason energiankäytön energiakasvitukea). Tukihakemuksen liitteenä on maatilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle toimitettava hyväksytyn jalostajan/keräilijän kanssa tehty sopimus energiakasvitukeen oikeutettujen tuotteiden tuottamiseksi (Lnro 411) tai viljelijän antama tilatason energiakäytön sitoumus (Lnro 417). Lajike merkitään kasvulohkolomakkeeseen 102B sarakkeeseen T, lisäksi on sarakkeeseen U merkittävä energiakasvien tuen lohkot merkinnällä EK. Kohta Q. Haetaan eläinten hyvinvoinnin tukea. Tukiha- 12

13 2 kemuksen liitteenä on vuonna 2008 oltava sitoumuslomake (Lnro 188). 2. Allekirjoitus Hakemus on allekirjoitettava. Tarvittaessa hakemukseen liitetään valtakirjat ja rekisteröidystä yhteisöstä selvitys siitä, kenellä on nimenkirjoitusoikeus. 3. Hakemuksen liitteet Suullisten vuokrasopimusten osalta viljelijän tulee merkitä hakemuksen lisätietoihin vuokranantaja sekä vuokrasopimuksen alkamis- ja päättymisajankohta. Lomake on palautettava viimeistään Lisätietoja Liitteillä annettavat lisätiedot tulee allekirjoittaa ja niihin on merkittävä tilatunnus sekä päivämäärä. Kaikkiin liitteisiin tulee merkitä tilatunnus, päivämäärä ja kaikki liitteet tulee allekirjoittaa. 13

14 III Kotieläintukien lomakkeet 2008 Yleistä Kansallisiin kotieläintukiin oikeutetut eläinryhmät on lueteltu Hakuoppaan 2008 kohdassa Kansallisiin kotieläintukiin liittyvät lomakkeet on lueteltu Hakuoppaan 2008 kohdassa ja EU:n eläinpalkkioiden hakulomakkeet ovat Hakuoppaan 2008 luvun 11 alussa. Kotieläintukien lomakkeet täytetään niissä olevien ohjeiden mukaisesti. Kotieläintukiin liittyvät lomakkeet ovat tulostettavissa internet-osoitteesta fi. Lomakkeita saa myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Tämän täyttöohjeen lopussa liitteenä olevia lomakkeita voi myös käyttää. Jos tukea haetaan alaikäisen lapsen hallinnassa olevista eläimistä, tulee ko. kotieläintukihakemuslomakkeeseen merkitä alaikäisen lapsen henkilötunnus. Jos tuottajan hallinnassa ei ole kotieläintukiin oikeuttavia eläimiä, kotieläintukia koskevia lomakkeita ei tarvitse palauttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Lomakkeiden postituksista Lomake nro 107A (Hakemus EU:n uuhipalkkiosta, LFA-lisästä ja kansallisesta uuhituesta vuodelta 2008) on postitettu tuottajille tammikuun lopussa Lomake nro 101C I-osa (Hakemus hevosten ja kuttujen kansallisista kotieläintuista vuodelta 2008) postitetaan tuottajille kevään päätukihakumateriaalin postituksen yhteydessä. Lomake nro 101C II-osa (Hakemus teuras- ja siitossikojen sekä lihasiipikarjan kansallisista kotieläintuista vuodelta 2008) postitetaan tuottajille joulukuussa Lomake nro 200 (Hakemus sikojen ja siipikarjan kansallisista kotieläintuista vuodelta 2008) postitetaan tuottajille elokuussa

15 IV Maatilan osalliset 2008 (Lnro 101D) Osallisuus maatilaan Maatilan osalliset 2008 lomake on asiakastietoja koskeva perustietolomake, joka on palautettava sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle päätukihaun yhteydessä. Lomake palautetaan vain kun edellisen vuoden tietoihin on tullut muutoksia. Tällöin muutoksista on ehdottomasti ilmoitettava. Maatilaa (maatilan määritelmä Hakuoppaan luvussa 3.) koskevat perustiedot ilmoitetaan lomakkeella 101A. 101D lomakkeella ilmoitetaan kyseisen tilatunnuksen osalta maatilaan liittyvien osallisten tiedot. Lomakkeen ensimmäiselle sivulle on esitäytetty maatilan osallisten tiedot sellaisena kuin ne on tallennettu hallinnon tietojärjestelmään. Esitäytetty tieto on tarkastettava ja mahdolliset virheet korjattava sekä täydennettävä. Osallisella tarkoitetaan luonnollista (yksityistä) tai juridista henkilöä (esim. osakeyhtiö, avoin- tai kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai yhdistys) tai luonnollisten yksityisten henkilöiden yhteenliittymää (kuolinpesä, verotusyhtymä) tai julkisyhteisöä (valtio, kunta yms.), joka omistaa maatilan tai hallitsee maatilaa joko osittain tai kokonaan ja joka harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Maatilalla voi olla myös useampi kuin yksi viljelijä, ts. maatilan omistaa tai sitä hallitsee luonnollisten tai juridisten henkilöiden muodostama yhteenliittymä, joka toimii maatilayrittäjänä. Osalliseksi maatilaan voidaan katsoa myös luonnollinen henkilö, jolla on osakkuus tai osallisuus maatilaa hallitsevassa juridisessa henkilössä tai yhteenliittymässä, vaikka luonnollinen henkilö ei osallistuisikaan päivittäiseen tilan toimintaan. (Osallisuudella tarkoitetaan esim. osakeyhtiön toimitusjohtajaa, jolla ei ole omistusosuutta yhtiössä.) Yritysmuodon tulee ilmetä tuen hakijan nimestä (Esim. avoin yhtiö Meikäläinen & Meikäläinen, M.Meikäläisen kuolinpesä). Kuolinpesän ollessa hakijana vaaditaan kaikilta kuolinpesän osakkailta suostumus tukien hakemiseen. Maatilan osallisena voi olla myös henkilö, joka osallistuu maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen ilman omistus- tai hallintasuhdetta. Kun tila on yhteenliittymä, on tuen hakija aina yhteenliittymä (esim. maatalousyhtymä, osakeyhtiö), ei siis yksittäinen yhteenliittymän osakas. Maatilan osallisen roolit Jokaisen tilaan liittyvän osallisen osalta on esitäytetty, millä roolilla osallinen liittyy tilaan. Roolilla tarkoitetaan luonnollisen tai juridisen henkilön asemaa tilalla. Jos osallisen roolia osoittava rasti on virheellisesti esitäytetty, yliviivataan virheellinen rasti ja rastitetaan oikeaa roolia osoittava kohta. Osallinen voi liittyä tilaan yhden tai useamman roolin kautta. Osallinen voi olla samaan aikaan esimerkiksi ensisijainen viljelijä/yhteyshenkilö ja omistaja. Yhteenliittymä (esim. maatalousyhtymä, osakeyhtiö) ilmoitetaan omassa osallistietolaatikossaan omistajaroolilla. Ensisijainen viljelijä/yhteyshenkilö. Jokaisella tilalla pitää ilmoittaa ensisijainen viljelijä/yhteyshenkilö. Henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ensisijaisesti vastaa maatilaan liittyvien asioiden hoidosta. Tällä roolilla voidaan ilmoittaa ainoastaan yksi henkilö. Yhteenliittymä tai sen osakkaat itse päättävät kuka toimii osallisroolilla ensisijainen viljelijä/yhteyshenkilö. Viljelijän/yhteyshenkilön on annettava tukihakemusta koskevat selvityspyynnöt, tallennusilmoitukset, kuulemiskirjeet ym. tiedoksi muille hakijaosakkaille, -omistajille, -yhtiömiehille ym. asianosaisille. Tiedoksiantovelvollisuudesta on säädetty hallintolain (434/2003) 56 ja 57 :ssä. Mainitun lain 68 :ssä säädetään vahingonkorvausvastuusta sille, joka laiminlyö asetetun tiedoksiantovelvollisuuden. Ensisijaisen viljelijän/yhteyshenkilön yhteystietojen muuttumisesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos muutoksia tapahtuu tukihaun jälkeen, niistä on ilmoitettava lomakkeella 101D.. Muulla viljelijällä tarkoitetaan pääsääntöisesti muita aktiivisesti tilan hoitoon liittyviä henkilöitä. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi viljelijän puoliso, maatalousyhtymän osakas tai tuleva tilanpidon jatkaja. Muu viljelijä on aina jokin toinen henkilö kuin ensisijainen viljelijä. Omistajaksi merkitään ne juridiset tai luonnolliset henkilöt, jotka omistavat tilan. Jos henkilöllä on hallinnassa vuokratila, merkitään henkilö kuitenkin omistajaksi tällä lomakkeella. Omistaja roolin tarkoituksena on antaa hallinnolle tietoa maatilan omistussuhteista. Jos kysymyksessä on maatalousyhtymä, kuolinpesä, yhteisö tai muu yhteenliittymä, se merkitään omistajaksi. Tällöin yhteisön osakkaiden tiedot ja roolit ilmoitetaan jokaisen osakkaan osalta erikseen. Ei enää osallisena -kohta rastitetaan sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät enää ole osallisena tilaan. Koska lomake esitäytetään hallinnon tietojärjestelmässä olevan rekisteritiedon perusteella, voi osallisten tiedoissa tällä hetkellä olla useita tällaisia henkilöitä esim. tilan vanha omistaja tai entinen puoliso. 15

16 Osallistietolaatikoita täytetään niin monta kuin yhteenliittymässä on osakkaita. Osallisen muut tiedot Nimi -kohtaan on esitäytetty hallinnon tietojärjestelmässä olevan tiedon mukaisesti osallisen nimi. Uuden osallisen nimi kirjoitetaan muotoon etunimi sukunimi. Henkilötunnus. Jos henkilötunnus on esitäytetty, tieto on tarkastettava ja mahdolliset virheet korjattava sekä täydennettävä. Henkilötunnus on esitettävä kokonaisuudessaan. Y-tunnus ilmoitetaan aina, mikäli tunnus on olemassa. Verotuskunta on esitäytetty vuonna 2007 ilmoitetun tiedon mukaan. Juridisen muodon vaihtoehdot on lueteltu alla. Maatilan juridisen muodon on vastattava muille viranomaisille ilmoitettua muotoa. Viljelijän/yhteyshenkilön ja muiden osallisten juridiset muodot ilmoitetaan tarkenteella (A, B jne.) täydennettynä. Koska viljelijäksi/yhteyshenkilöksi on merkitty luonnollinen henkilö, tulee juridisen muodon viljelijällä/yhteyshenkilöllä olla aina yksityinen henkilö. Sellaisella osallisella, joka tukihakemuslomakkeella 101B on ilmoitettu tuen hakijaksi voi olla mikä tahansa alla luetelluista juridisista muodoista. Maatilan juridinen muoto ilmoitetaan ilman tarkennetta (ks. kohta 1 Maatilaa koskevat perustiedot lomakkeella 101A). Viljelijän/yhteyshenkilön ja tuen hakijan juridiset muodot ja niiden koodit ovat seuraavat: (*:llä merkityt eivät yleensä ole tällä lomakkeella tukia hakevien juridisia muotoja, ks. selitteet luettelon jälkeen) 01 A Yksityinen henkilö/perheviljelmä: viljelijä 01 B Yksityinen henkilö: elinkeinon harjoittaja, yrittäjä* 01 C Yksityinen henkilö: kotitalous * 02 A Perheyhtiö, -yhtymä 03 A Kuolinpesä 03 B Kuolinpesä: kotitalous* 04 A Valtion virasto 04 B Valtion liikelaitos 05 A Kunta 05 B Kunnallinen liikelaitos 05 C Kuntayhtymä 05 D Kuntayhtymän liikelaitos 06 A Seurakunta 07 A Säätiö 07 B Yhdistys 08 A Osakeyhtiö 09 A Osuuskunta 10 A Rekisteröity avoin-/kommandiittiyhtiö 11 A Yhteismetsä 12 A Toiminimi 13 A Koulu: kunta 13 B Koulu: kuntayhtymä 13 C Koulu: valtion virasto 13 D Koulu: yritys, yhtiö 13 E Koulu: säätiö 13 F Koulu: yhdistys 14 A Perustettava yhtiö 15 A Tuotantorengas Yleisin tuen hakijan juridinen muoto on yksityinen henkilö, viljelijä (01 A). Koodilla 01 B tarkoitetaan muun yritystoiminnan kuin maatalouteen liittyvän yritystoiminnan harjoittajaa. Koodilla 01 C tarkoitetaan yksityishenkilöä, joka ei harjoita maataloutta tai muuta yritystoimintaa (esim. tulvavahinkokorvauksen hakija, jolla ei ole maatilaa). Perheyhtiö/-yhtymä (02 A) tarkoittaa tuen hakijaa, jolla on saman suvun jäsenten (ei avio-/avopuolisoiden) yhdessä omistama tai hallitsema tila, joka ei ole osakeyhtiö, avoin yhtiö tms. Myös muiden kuin sukulaisten muodostamat yhtymät katsotaan perheyhtiöiksi/-yhtymiksi vastaavalla tavalla. Kuolinpesän juridisena muotona käytetään yleensä koodia 03 A, mutta esim. tulvavahinkokorvauksen hakijana kuolinpesä, jolla ei ole maatilaa, käyttää koodia 03 B. Sähköpostiosoite. Mahdollisuus ilmoittaa sähköpostiosoite. Puhelinnumero ja matkapuhelin ilmoitetaan suuntanumeroineen. Tuen hakijan pankkiyhteys. Tukien maksu tapahtuu nopeimmin ja varmimmin, jos lomakkeella ilmoitetaan rahalaitoksen nimi ja tilinumero. Ilmoitetun tilinumeron tulee olla tuen hakijan tai tuen hakijalla tulee olla tilille käyttöoikeus. Tuen hakijalla tarkoitetaan tukihakemuslomakkeella 101B tuen hakijaksi ilmoitettua henkilöä, yhteisöä tai yhteenliittymää. Kaikki tuet maksetaan vain yhdelle ja samalle tilille. Viranomaiset eivät jaa niitä esim. puolisoiden tai yhtymän osakkaiden kesken, vaan se jää ko. henkilöiden itsensä tehtäväksi. Puolison nimi. Puolison nimen ilmoittaminen on tärkeää tilanteessa, jos tukien hakemisen kannalta tarvitaan puolison nimeä täyttämään esim. ikäedellytystä. Jos puo- 16