LAITILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 LAITILAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto

2 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 2 / 203 SISÄLLYSLUETTELO... 1 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Laitilan taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset kaupunkikonsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta valvonnasta Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Valtuuston strategisten päämäärien toteutuminen Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT KONSERNITULOSLASKELMA

3 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 3 / KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ARVOSTUS- J AJAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET TULOSLASKELMAOSAN LIITETIEDOT Toimintatuotot Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Valtionosuudet vuosina Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Keskimääräiset poistot ja investoinnit Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely TASEEN LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajien palkkiot VESIHUOLTOLAITOS LAITILAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA LASKENNALLISESTI ERIYTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN TASELASKELMA MUUT TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT

4 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 4 / TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kuntaliiton mukaan kuntien tilinpäätösarviot vuodelta 2014 osoittavat että kunnat tehostivat tuloksellisesti toimintaansa. Tämä oli ja on edelleen välttämätöntä, koska kuntien verotulokehitys on normaalia alhaisempi ja kuntien valtionosuuksia leikataan useana vuonna peräkkäin. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin n. 400 M, joskin samalla jouduttiin veroprosentteja korottamaan, mikä tuotti n. 390 M rahoitusta kunnille. Kuntien toimintojen tehostaminen on välttämätöntä monesta syystä. Tehostaminen hillitsee osittain verojen ja palvelumaksujen korottamisia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää. Samalla myös lisätään kuntien vastuuta esim. työttömyyden hoidossa. Valtionosuuden leikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri otettu. Verotulokehityksessä huolestuttavaa oli se, että vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttia vuodelle 2014, kunnallisverot kasvoivat tuolloin vain 1.3 %. Ottaen huomioon että Laitilassa ei tuolloin tuloveroprosenttia nostettu, oli kunnallisveron tilitysten jääminen vuoden 2013 tasolle lähellä maan keskiarvokehitystä. Laitilan verotulojen kasvu, 2.38 %, on seurausta yhteisöverojen kasvusta ja kiinteistöverojen tuoton vastaavasta kasvusta kiinteistöveroprosenttien korotusten johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen, kasvun ollessa vuonna %. Kuntien lainamäärä oli vuoden lopussa 2733 /as asukaskohtaisen velan jakaantuessa melko tasaisesti kuntakokoluokittain. Laitilan lainakanta pysyi kokonaismäärältään lähes entisen vuoden tasolla, lainamäärän ollessa 12.9 M ja asukaskohtaisen lainakannan ollessa 1510 ja oli edellisvuonna 1466 /as. Talouskasvun ennustetaan yleisesti elpyvän hitaasti joten myös kuntien veropohja kehittyy vastaavassa tahdissa. Ongelmana on paine kuntien toimintamenojen kasvuun tuloja voimakkaammin ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu kunnissa voimakkaana. Laitilassa lainakanta on yleiseen tasoon verrattuna vielä maltillinen joskin meneillään ja edessä olevat investoinnit sitä lisäävät. Laitilan ennakoitua paremmasta vuoden 2014 talouskehityksestä johtuen lainakanta vuoden lopussa jäi alle ennakoidun. Laitilassa käynnistetyn palvelurakenteiden kokonaisvaltaisen arviointi- ja kehittämisohjelman tavoitteena on toimintojen ja palveluprosessien tehostaminen, palvelujen vaikuttavuuden pitäminen hyvällä tasolla sekä talouden tuloksellisuuden parantaminen. Tämä edellyttää päättäjille ja kaupungin henkilöstölle riittävää ja avointa tiedonjakamista sekä samalla heiltä sitoutuneisuutta välttämättömiin muutoksiin. Henkilöstön mukana olo muutosten valmistelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Kaupungin henkilöstön kokonaismäärään jouduttaneen suhtautumaan kriittisesti mutta tekemään tarvittavat muutokset ja vähennykset ensisijassa tehtävien uudelleenjärjestelyillä sekä henkilöstön luonnollisen poistuman kautta. Valtio tulee antamamaan tarkemmat viestit kuntasektorille muutostarpeista ja niiden laajuudesta heti uuden eduskuntakauden käynnistymisen myötä. Jukka Alkio kaupunginjohtaja

5 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 5 / Kaupungin hallinto LAITILAN KAUPUNGIN ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖT KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä VALTUUSTON POLIITTISET VOIMASUHTEET: KESK. 16, KOK. 8, SDP 6, PS 2, VIHR. 1, KD 1, PRO V-S 1 Perkkola Jussi valtuuston pj. KOK Mäki-Arvela Jarmo valtuuston I vpj. KESK Laine Kari valtuuston II vpj. SDP Aitakari Henri VIHR Mäki-Arvela Jarmo KESK Arokoivu Nina KOK Mäki-Kamppi Seppo SDP Haijanen Pauliina KOK Männistö Jarkko KOK Hilakari Lasse KOK Nurminen Juha KOK Ketoniemi Ari KESK Perkkola Jussi KOK Kiveinen Jari SDP Pokki Pertti SDP Kuisma Eero KESK Raisto-Elo Tanja KESK Kinnanen Birgit KD Rinne Seppo PRO V-S Kuronen Kyösti KOK Ruusuranta Karoliina KESK Kuusisto Pekka KESK Saari Susanna KESK Kähkölä Helvi KESK Seikola Mika KESK Lahtonen Hanna SDP Tuuna Mari KESK Laine Kari SDP Vainiotalo Lea PS Laurila Juha KESK Vainiotalo Tommi PS Lehmuskallio Matti KESK Viljanen Matti KESK Lehtola Seppo SDP Vippola Tommi KESK Lähteenmäki Heidi KESK Vuola Hanna KESK Mäkelä Soile KOK Vuorio Tuomas KESK

6 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 6 / 203 KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä Raisto-Elo Tanja hallituksen pj. KESK Lehtola Seppo hallituksen vpj. SDP Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja Jukka Alkio Jäsenet: Haijanen Pauliina KOK Kuusisto Pekka KESK Kähkölä Helvi KESK Lahtonen Hanna SDP Männistö Jarkko KOK Rinne Seppo PRO V-S Vippola Tommi KESK MUUT TOIMIELIMET JA EDUSTAJAT: Valtuuston vaalilautakunta Käräjäoikeuden lautamiehet Kiinteistötoimituksen uskotut miehet Poliisin neuvottelukunta* Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä* Varsinais-Suomen liiton kuntayhtymä* Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä* Alangon säätiön hoitokunta Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon lautakunta* * Valtuusto valitsee edustajansa Tilivelvolliset toimielimet: Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Jäsenet: Jari Seikola, pj. Martti Ruoho Raisa Bergman, vpj. Marja-Liisa Mutka Matti Perkkola Tarkastuslautakunta Jäsenet: Pertti Pokki, pj. Ari Lehtonen Juha Laurila, vpj. Irmeli Uusikartano Aino-Liisa Isotupa-Jalonen Sosiaali- ja terveyslautakunta Jäsenet: Matti Viljanen, pj. Matti Lehmuskallio Elisa Kivi-Jalonen, vpj. Soile Mäkelä Henri Aitakari Karoliina Ruusuranta Birgit Kinnanen Pauliina Uusikartano Jari Kiveinen

7 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 7 / 203 Sivistyslautakunta Jäsenet: Heidi Lähteenmäki, pj Samuel Evomaa Hanna Vuola pj Simo Hiekka Juho Laihonen, vpj. Ari Kangassalo Virve Aho Susanna Saari Juho Aula Terhi Sinisalo Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunta* Jäsenet: Mika Toivola, vpj. Lea Koskinen Timo Heinonen Tekninen lautakunta Jäsenet: Kyösti Kuronen, pj. Juha Laurila Tuomas Vuorio, vpj. Juha Nurminen Paula Elo Mari Tuuna Henna Friman Lea Vainiotalo Ari Ketoniemi Rakennus- ja ympäristölautakunta Jäsenet: Tommi Vainiotalo, pj. Jaana Hyytiäinen Matti Laaksonen, vpj. Seppo Mäki-Kamppi Niina Arokoivu Päivi Nurmi Triinu Guk Juha Raittinen Lasse Hilakari Vakka-Suomen kansalaisopiston johtokunta Jäsenet: Pirkko Lavila, pj. Seppo Mäki-Kamppi Luettelo tilivelvollisista viranhaltijoista: Jukka Alkio Sari Rantanen Matti Nurminen Markku Mäki Marika Polso Matti Lehmuskallio Matti Uotinen Anitta Keskitalo Jussi Kauranen Tarja Saarela Riikka Suvanto Heli Kiertokari-Laitinen Esa Buri Kristian Kallio Ilkka Simola Sari Laine Jaana Koivunen Teija Rantapero Tapani Kokemäki Ritva Miesmaa Maritta Latvanen Auerkari Sonja Irmeli Mikkola Mika Toivola Satu Lähteenmäki Juha Laiho Marianne Nurmo-Heikkilä Pekka Askola Heli Jalava Timo Rantapero Erja Laakso Eva Ervanko Jukka Vehmas Tomi Kangas Pekka Simula Mika Palmulaakso Marja-Liisa Mutka Timo Laihonen Matti Järvenpää Annika Mattila Leena Seitala

8 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 8 / 203 KAUPUNGINHALLITUS Talous- ja laskentatoimen yksikkö KAUPUNGINJOHTAJA Elinkeinotoimen yksikkö Maankäytön suunnitteluyksikkö Hallintotoimen päävastuualue Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue Sivistystoimen päävastuualue Teknisen toimen päävastuualue Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista. Bruttokansantuote pieneni 0,1 prosenttia. Koska bruttokansantuotetta kuitenkin kertyi ennakkotietojen mukaan hieman edellistä vuotta vähemmän ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, voidaan todeta, että viime vuosi oli kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen (Alijäämä 8 miljardia euroa, Tilastokeskus). Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli keskimäärin 8,7 % vuonna 2014 ja yleinen hintataso kohosi 1,1 % bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna. Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli vuonna ,86 miljardia euroa (Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot kuntaliitto). Liikelaitosten yhtiöittäminen paransi tulosta 1,4 miljardia euroa. Ilman yhtiöittämistä olisi jääty edellisen vuoden tasolle (0,37 miljardia euroa). Toimintamenojen kasvu oli erittäin vähäistä vain alle 0,5 %. Pieneen kasvuun vaikuttivat maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,5 %. Hidas kasvu johtui edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta, heikosta talouskasvusta sekä maltillisesta palkkaratkaisusta. Valtionosuudet laskivat 1,3 %. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi 7 %. Kunnilla on lainaa euroa asukasta kohden. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 2 % Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulosrahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 14, kun niitä edellisenä vuonna oli vain 28. Kuntia, joiden vuosikate oli poistoja pienempi, oli 133 kpl.

9 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 9 / Laitilan taloudellinen kehitys Laitilan kaupungin väkiluku vuonna 2014 lopulla oli ennakkotiedon mukaan henkeä, joka on 58 henkilöä enemmän kuin vuoden 2013 lopulla. Vakka-Suomessa väkiluku oli henkilöä vuoden 2014 lopussa, joka oli 132 henkilöä enemmän kuin vuonna Uudenkaupungin, Kustavin ja Laitilan kuntien väkiluku kasvoivat eniten vuoden 2014 aikana. Laitilan väkiluku kasvoi 0,7 % vuodesta Alla olevassa taulukossa on esitetty väestömuutosten ennakkotietoja tapahtumakuukauden mukaan Laitilassa ja Vakka-Suomessa ajalla Syntyneet Kuolleet Luonn. kehitys Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomaah.m. Kokonaismuutos Kokonaisväkiluku Laitila Vakka-Suomi Laitilan kaupungin väestön ikärakenne on kehittynyt vuodesta 1990 siten, että vuotiaiden osuus on pienentynyt 1,5 %-yksikköä (17,5 %) vuodesta 1990 vuoteen Samalla ajanjaksolla on vuotiaiden osuus pienentynyt 5,4 %-yksikköä (60,1 %) ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvanut 7,9 %-yksikköä (22,4 %). Vuoden 2012 ja 2013 aikana 0 14 vuotiaiden määrä on kasvanut 0,4 %- yksikköä, vuotiaiden osuus on pienentynyt 0,7 %-yksikköä ja yli 65 vuotiaiden määrä kasvanut 0,3 %-yksikköä. Yllä olevassa taulukossa on esitetty Laitilan kaupungin väestökehitys eri vuosina. Väestöennusteen mukaan väkiluku Laitilassa on vuonna henkilöä ja yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus Laitilan väestöstä nousee yli 26 %:iin vuonna 2020, kun se vuonna 2013 on ollut 22,4 %. Vakka - Suomen alueen ikäjakauma vuonna 2013 oli vastaavasti seuraava: vuotiaat 15 % vuotiaat 60,4 % ja yli 65-vuotiaat 24,6 %. Seuraavalla sivulla olevissa taulukoissa on havainnollistettu Laitilan ja Vakka-Suomen väestörakenteen kehitys eri vuosina.

10 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 10 / ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Laitilan väestörakenne 14,5 18,5 18,7 18,8 19,5 19,5 20,3 20,8 21,4 22,1 22,4 65,5 64,8 64,6 64,5 63,8 63,6 62,9 62,6 61,5 60,8 60,1 19,0 16,7 16,7 16,7 16,7 16,9 16,8 16,6 17,1 17,1 17, v v Yli ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Vakka - Suomen väestörakenne 17,5 18,4 18,8 19,3 19,8 20,1 20,7 21,5 21,9 23,7 24,6 65,3 65,1 65,2 64,9 64,7 64,6 64,3 63,6 63,2 61,4 60,4 17,2 16,5 16,0 15,8 15,5 15,3 15,0 14,9 14,9 14,9 15, v v Yli 65- Laitilan kaupungin työttömyysaste oli 8,9 % joulukuussa 2014 (7,8 % 12/2013). Alla olevassa taulukossa esitetään työttömyyden kehitys kuukausittain vuoden aikana Laitilassa, Vakka-Suomessa ja koko maassa Työttömyysaste, % 2014 Laitila Vakka-Suomi Koko maa

11 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 11 / 203 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Laitilan kaupungin työpaikkaomavaraisuus on kasvanut vuoden ,9 %:sta 104 %:iin vuoden 2012 loppuun mennessä. Työpaikkaomavaraisuus on noussut 1,3 % vuodesta Laitilan kokonaistyöpaikkojen määrä (3 773 kpl) vuonna 2012 oli 19 kpl suurempi kuin vuonna Tuntemattomien työpaikkojen määrä oli 48. Vuonna 2012 alkutuotannon työpaikkoja oli 25 kpl vähemmän kuin vuonna Vuoden 2011 ja 2012 välisenä aikana jalostuksen työpaikkojen määrä väheni 44 kpl:lla. Samana ajankohtana palvelusektorin työpaikkojen määrä kasvoi 93 kpl. Vakka-Suomessa työpaikkojen määrä väheni vuoden työpaikasta työpaikkaan vuonna Vakka-Suomen työpaikkaomavaraisuus oli 95,1 % vuonna Vuodesta 2011 vuoteen 2012 Vakka-Suomen alkutuotannon työpaikat vähenivät työpaikasta työpaikkaan, jalostuksen työpaikat vähenivät työpaikasta työpaikkaan. Palveluiden työpaikat kasvoivat työpaikasta työpaikkaan. Tuntemattomien toimialojen työpaikkojen määrä väheni 189 työpaikasta 155 työpaikkaan. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Laitilan kaupungissa rakennusten määrä oli kpl vuonna Niistä oli asuinrakennuksia 2 935, liike- ja toimistorakennuksia 88, teollisuusrakennuksia 134 ja muita rakennuksia 282. Vuonna 2013 kesämökkejä oli Laitilassa 1245 kpl Laitilan elinkeinorakenne 43,1 45,1 46,5 46,0 46,4 47,4 48,9 50,1 48,4 46,7 48,9 36,8 40,8 40,9 41,6 41,6 40,7 39,5 38,5 40,1 41,5 40,3 21,1 11,9 10,7 11,2 11,2 10,8 10,5 10,2 10,4 10,4 9, Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Vakka - Suomen elinkeinorakenne 45,6 50,0 49,0 54,9 51,3 51,8 51,6 50,4 52,4 41,5 37,8 39,8 35,4 38,5 38,5 38,5 39,7 38,1 10,6 10,0 9,1 8,7 9,2 8,5 8,5 8,4 8, Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon

12 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 12 / Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin tilikauden tulos on ja ylijäämä on Tulos on huomattavasti talousarviossa ennakoitua parempi. Vuonna 2014 verotuloja kertyi yhteensä 28,0 milj. eli noin 0,6 milj. enemmän kuin vuonna Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Veroperuste- ja menettelymuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Vaikka vuonna 2014 verotus keveni oleellisesti yhteisöverotuksessa, henkilöasiakkaiden tuloverotus kiristyi edelleen ja lisäksi veromenettelyissä tapahtui muutos listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyksiin liittyen. Samaan aikaan heikompi työllisyystilanne heikensi verotulokertymää. Vuonna 2014 kunnallista tuloveroa tilitettiin kaupungille 24,2 milj., joka on lähestulkoon sama määrä kuin vuonna Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kunnallisen tuloveron tilityksiin sisältyy vuoden 2013 ennakonperinnän palautusosuuksia ja tilitettyjen määrän oikaisua yhteensä Tilinpäätöksen yhteisöverot olivat yhteensä 2,0 milj. vuonna 2014 eli 0,3 milj. suuremmat kuin vuonna Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuonna 2013: vakituinen asunto 0,35 %, muu rakennus 0,95 % ja yleinen 0,81 %. Kiinteistöverojen tuotto oli 1,7 milj. vuonna 2014, eli 0,3 milj. suurempi kuin vuonna Valtionosuuksien toteuma oli 19,3 milj.. Valtionosuuksia saatiin 0,8 milj. enemmän kuin vuonna Satunnaisia tuottoja vuonna 2014 saatiin Laserkeskuksen myynnistä johtuen euroa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 1,7 %. Toimintatuottojen kasvu johtui maksutuottojen kasvusta Maksutuottoja lisäsivät hoitopäivämaksut ja hammashoitomaksut. Lisäksi tukia ja avustuksia saatiin noin enemmän kuin edellisvuonna. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuodesta 2013 yhteensä 3,1 % (1,7 milj. ). Suurimman erän toimintakulujen kasvusta aiheutti palvelujen ostojen lisääntyminen eurolla. Palvelujen ostojen määrän kasvu johtui sairaanhoitopiirin maksujen kasvusta ja hammaslääkäripalvelujen ostosta yksityisiltä yrityksiltä Menolisäystä aiheuttavat myös palkkakulujen kasvu eurolla. Palkkakulujen kasvu johtui vakinaisten viranhaltijoiden ja työsuhteisten palkkamenojen kasvusta yhteensä ja sijaisten käytön lisääntyvästä määrästä noin Palkkamenojen kasvu on kuitenkin ollut talousarvion mukaista. Paitsi poikkeuksena talousarvioon nähden on ollut sijaisten määrärahan käytön ylitys, josta suurin osa on kertynyt kansanterveystyön hoito-osaston sijaisuuksista. Laitilan kaupungin toimintakate heikkeni 1,5 milj. (3,4 %) ja koko kuntasektorilla 1,2 %. Vuosikate vuonna 2014 oli 1,7 milj., joka oli 2,3 % edellisvuotta heikompi. Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 6,6 % edellisvuodesta. Kasvuun vaikuttavat investointimäärän kasvu. Korkokulut muodostuivat euroksi eli suuremmiksi kuin vuonna 2013.

13 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 13 / 203 Ilman kustannuslaskennallisia eriä (sisältäen sisäiset erät) käyttötalouden nettomenot kehittyivät edelliseen vuoteen 2013 verrattaessa seuraavasti: Kaupunginhallituksen nettomenot (2,4 milj. ) kasvoivat Kasvu johtui palkkamenojen kasvusta (josta vakituisten henkilömenojen kasvu , työllistetyt ja tilapäinen työvoima ), asiantuntijapalveluiden menojen kasvusta , elintarvikemenojen kasvusta , ATKmenojen kasvusta Sivistystoimen nettomenot (12,7 milj. ) kasvoivat 3,5 milj.. Tämä johtui suurimaksi osaksi varhaiskasvatuksen siirtymisestä sosiaali- ja terveyslautakunnasta sivistyslautakuntaan. Olennaisin nettomenokasvu tapahtui varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen nettomenot (3,4 milj. ) kasvoivat Kasvu johtui hoitopaikkojen lisääntyvästä tarpeesta. Sosiaalitoimen nettomenot (26,7 milj. ) vastaavasti pienenivät johtuen varhaiskasvatuksen siirtymisestä sivistystoimeen.

14 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 14 / 203 Yksittäisten vastuualueiden osalta olennaisimmat nettomenomuutokset sosiaalitoimessa olivat seuraavat: toimintarajoitteisten palveluiden nettomenot (2,7 milj. ) kasvoivat (11,3 %), iäkkäiden palvelujen nettomenot (5,5 milj. ) kasvoivat (6,7 %), kansanterveystyön nettomenot (5,0 milj. ) kasvoivat ja sairaanhoitolaitosten menot (11,1 milj. ) kasvoivat (4,7 %). Teknisen toimen nettomenot (2,6 milj. ) pienenivät Tilinpäätöksen ja talousarvion vertailu: Vuoden 2014 syyskuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi yhteensä euron menosäästöt sekä euron tulolisäykset käyttötalouteen. Lisäksi henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä pyydettiin esittämään säästötoimenpiteitä. Esityksiä henkilökunnalta saatiin paljon ja sovittiin, että hallintokunnat hyödyntävät ehdotuksia toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteensä vuoden 2014 aikana valtuusto hyväksyi lisämäärärahaesityksiä ja tuloja Kaupunginvaltuuston hyväksymät suurimmat lisämäärärahat olivat seuraavat: toimintarajoitteisten palvelut , sairaanhoitolaitokset , lapsiperheiden palvelut , toimeentuloturva ja varhaiskasvatus Ulkoiset toimintakulut (55,9 milj. ) jäivät pienemmiksi kuin lisämäärärahoilla korjatun talousarvion määrärahat. Ulkoiset toimintatuotot (12,6 milj. ) muodostuivat lisätalousarviolla korjattua talousarviota pienemmiksi. Suurimmat käyttötalousosan tehtäväkohtaiset määrärahaylitykset olivat seuraavat: sairaanhoitolaitokset (lisämäärärahaa anottu eli yhteensä ylitys ), kansanterveystyö (netto ; hoito-osasto sijaisuudet, hammaslääkäripalvelujen ostot ja laboratoriopalveluiden ostot), toimintorajoitteisten menot , varhaiskasvatus (hoitopaikkatarpeen lisääntymisen vuoksi palkkamenot ja muut kulut nousseet) ja hallintopalvelut

15 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 15 / 203 Käyttötalouden alitukset; perusopetus , iäkkäiden palvelut tuloja vähemmän ja menoja , kiinteistöjen hoitomenoja vähemmän ja vesihuoltolaitoksen osalta tuloja vähemmän sekä menoja Tarkemmat selvitykset tehtäväkohtaisista määrärahan ylityksistä ja alituksista löytyvät käyttötalousosiosta. Kunnallista tuloveroa tilitettiin , osuutta yhteisöverosta ja kiinteistöveroa eli yhteensä varsinaista talousarviota enemmän. Vuosikate ( ) muodostui ja tilikauden tulos ( ) varsinaista talousarviota pienemmäksi. Investoinnit Investointiosan menot olivat yhteensä 7,8 milj. ja korjattua lisätalousarviota 1,8 milj. suuremmat. Valtuusto hyväksyi investointiosaan lisämäärärahoja yhteensä Suurimmat yksittäiset toteutuneet investointikohteet vuonna 2014 olivat: Suontaan koulu , uimahalli , yrityspuisto , terveyskeskus , kaavateiden rakentaminen , kaavateiden päällystäminen ja vesihuoltolaitoksen kehittämiskohteet Suurimmat investointikohtaiset alitukset olivat monitoimihalli , uimahalli , terveyskeskuksen saneeraus Rahoitus Lainamäärä kasvoi vuonna eurolla. Korollinen vieras pääoma oli vuoden lopussa 12,9 milj. ja asukaskohtainen laina Kaupungin lainarahoitus muodostuu pääasiassa lyhytaikaisesta lainasta. Talousarviossa 2014 oli arvioitu, että lainakanta kasvaa 15,8 miljoonaan euroon. Kyseisenä vuotena ei kuitenkaan otettu lisälainaa, johtuen Laitilan kaupungin omaisuuden myynnistä (Laserkeskuksen myynti). Näin myös omavaraisuusaste saatiin pysymään edellisen vuoden tasolla ja hieman paranemaankin Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Laitilan kaupungin tulojen muodostumisessa vuonna 2014 positiiviseksi oli merkittävä osuus verotulojen ennakoitua suuremmalla kasvulla. Toisaalta muuten Laitilan kaupungin näkymä tulevaisuudesta on epävarmaa ja siihen vaikuttavat mm seuraavat tekijät: Yleinen Suomen tulokehitys ennakoidaan vuonna 2015 olevan vaatimatonta johtuen valtionosuuslaskennan muutoksesta aiheutuneesta valtionosuuden vähenemisestä ja verotulojen maltillisesta kasvuennusteesta. Laitilassa tulokehityksen vaikutukset näkyvät valtionosuuden vähenemisellä ja verotulojen maltillisella kasvuennusteella ( kuntaliiton ennuste 1,1 % talousarvioon 2015 nähden). Samalla kansantalouden kehityksen ennusteet ovat heikentyneet tulevien vuosien osalta. Sama kehitys ennustetaan jatkuvan tulevinakin vuosina eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on tarkoitus vahvistaa tulemaan voimaan Mutta suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Kuntalain yksi merkittävin uudistus on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen. Yksi vaikuttava tekijänä kunnan tulevaisuuden kehittymiseen tulee olemaan sote-järjestämislain uudistus, joka tulee muuttamaan kuntien toimintaa monella eri tavalla. Velkakehityksen kannalta oleellista ovat tulevien vuosien investointihankkeet ja niiden kehitys. Voimassa oleva rakentamisohjelman toteuttaminen sellaisenaan saattaa merkitä lainamäärän kasvua kohtuuttoman suureksi. Myös kaupungin omien kiinteistöjen käyttöä tulee tarkastella ja tehostaa sekä tarpeettomat kiinteistöt laittaa myyntiin.

16 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 16 / 203 Mikäli toimintaa tullaan jatkamaan nykyisen kehityksen mukaisesti, talouden pitäminen tasapainossa tämän hetken tulopohjalla tulee olemaan mahdotonta ilman toimintamenojen kasvun merkittävää hillitsemistä nykytasoon verrattuna. Edellä kerrotun vuoksi on jatkettava toimintakuluihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä tulevina vuosina. Tämä työ on käynnistetty jo vuoden 2014 lopulla, sillä talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä sovittiin aloitettavan palvelurakenneselvitystyö, jonka tarkoituksena on säästötoimenpiteiden aikaansaaminen toimintatapoja tehostamalla. Lisäksi henkilöstömäärän kasvua pyritään hillitsemään auki tulevien vakanssien täyttölupien tarkemmalla tarkastelulla ja henkilöstövähennykset pyritään tekemään tehtävien uudelleenjärjestelyillä sekä luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi vuoden 2016 talousarvion kehyksen valmistelussa ja talousarviotyössä tulee entistä tarkemmin kiinnittää huomiota toimintamenojen kasvuun Kaupungin henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli yhteensä 784 henkilöä , joista määräaikaisia oli 260, oppisopimuslaisia 7 ja työllistettyjä 21. Kaupungin vuoden 2014 henkilöstökertomuksessa selvitetään henkilöstöön ja työhyvinvointiin liittyviä asioita tarkemmin Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Arvioidessa mahdollisia riskejä ja epävarmuustekijöitä voidaan ne luokitella useampaan kategoriaan; esimerkiksi toiminnallisiin-, taloudellisiin-, turvallisuus ja työsuojelullisiin riskeihin. Jotkin mahdollisista riskitekijöistä voivat samaan aikaan kuulua useampaan kategoriaan. Riskienhallintasuunnitelmaan vuoden 2015 alussa sisältyi 87 riskiä, joista 36 on toiminnan riskejä, 12 henkilöriskejä, 8 talousriskejä, 9 turvallisuusriskejä ja työsuojelullisia riskejä 24 kpl. Toiminnallisia riskejä voivat olla toiminnan suunnitteluun, -kehittämiseen, organisaatiorakenteeseen, sopimuksiin ja hankintoihin, omaisuuteen, viestintään ja sidosryhmiin liittyviä riskejä. Toiminnallisia riskejä Laitilassa on listattu 36 kpl. Näistä suurimmat riskiluvut saivat sopimuksen hallintaan liittyvät riskit, puutteellinen hankintaosaaminen, kiinteistöjen kunnossapitojen ja niiden ennaltaehkäisevän työn siirtäminen. Omaisuuden vahinkoriskejä ja toiminnan häiriöttömyyteen liittyviä riskejä on rajattu vakuutuksilla. Vakuutusten ajanmukaisuus tarkistetaan vakuutusyhtiön kanssa säännöllisesti kerran vuodessa ja muuten tarvittaessa. Vakuutusasioita kaupungin kanssa hoitaa meklariyhtiö Novum. Vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2014 kesällä (KH, ). Laitilan kaupungin vakuutukset on keskitetty Pohjolaan. Taloudellisia riskejä voivat olla budjetointi, taloussuunnittelu, rahoitusratkaisut, investoinnit ja hankkeet, kulurakenne. Taloudellisia riskejä Laitilassa on listattu 8 kpl. Suurimmat riskit tässä luokassa olivat; valtionosuuden supistumiseen liittyvät riskit, suhdannevaihteluihin ja lainsäädännön muutoksiin liittyvä riskit, kaupungin talouden vakauttamisohjelman epäonnistuminen, investointien ja sitä kautta lainarahoituksen huomattavan kasvun lisääminen seuraavien vuosien aikana talouden tilan heikkenemistä. Suhdannevaihteluihin ja lainsäädännön muutoksiin liittyviin riskeihin kuuluvat esim. verotulojen ja valtionosuuksien kertyminen ennakoitua pienempänä määränä sekä lainsäädännölliset velvoitteet, joilla on kustannuksia lisääviä vaikutuksia.

17 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 17 / 203 Kaupungin korkoriski on melkoisen suuri ja vuoden 2015 aikana suunnitellaan korkosuojausten ottamista vähintään osalle lainasalkusta. Henkilöstöriskejä ovat työyhteisöön ja työsuhteisiin liittyvät riskit sekä saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät riskit. Henkilöstöriskejä riskisuunnitelmassa on listattu 12 kpl. Henkilöstön osaaminen ja sen saatavuus ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä tasolla. Joillakin aloilla uuden henkilökunnan saatavuus, erityisesti sijaisten osalta, koettiin haasteena. Lisäksi oleelliseksi riskitekijäksi koettiin ikääntyminen ja eläköitymiset. Turvallisuusriskejä ovat turvallisuuden johtaminen, toimitilaturvallisuus, tietoturvallisuus ja ympäristöturvallisuus. Turvallisuusriskejä suunnitelmassa listattiin 7 kpl. Niistä merkittävimmiksi koettiin virastotalolla varapoistumisovien puuttuminen ja koko kaupungin osalta lukitus- ja hälytysjärjestelmiin liittyviä riskejä. Työsuojeluun liittyvistä riskeistä merkittävimmiksi koettiin sisäilmaongelmiin liittyvät riskit, onnettomuustilanteiden pelastautumisharjoitusten puuttuminen, kuulutusten (erityisesti varatilanteissa) kuulumattomuus eri tiloissa ja kiire (stressi). Edellä mainitut riskit ovat Laitilassa mahdollisia ja niillä voidaan varautua huolellisella ja ennakoivalla suunnittelulla ja seurannalla sekä pyrkimyksellä poistaa tai vähentää edellä mainittuja riskejä. Laitilan kaupunki nosti veroprosenttia vuodelle ,5 %. Kuntaliitto julkaisi helmikuussa 2015 veroennusteen, jonka mukaan Laitilan kaupungin kunnallisverotilitykset tulevat olemaan kuluvana vuonna yhteensä 24,4 milj.. Tämä on sama kuin talousarviossa oleva määrä. Saman ennusteen mukaan osuutta yhteisöverosta kertyisi 1,9 milj. eli yhtä paljon kuin talousarviossa ja kiinteistöveroa 1,9 milj. eli 0,5 milj. enemmän kuin talousarviossa. Vuoden kunnallisverotilityksen kasvu arvioidaan ennusteen mukaan olevan 1,1 %. Kokonaisuudessaan verotilityksiä ennusteen mukaan Laitilalle tulee kertymään 28,2 milj., joka on 0,1 milj. enemmän kuin talousarviossa Lopullisten valtionosuuspäätösten mukaan vuoden 2015 valtionosuus tulee olemaan sama kuin talousarviossa 2015 on ennakoitu. Valtionosuuden määrä on valtionosuuden laskentamuutoksen vuoksi pienempi kuin vuonna Käyttötalousosassa sairaanhoitopiirin ennakoitua menokehitystä on vaikea ennakoida. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu 10,9 milj. euron määräraha sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin. Määräraha on sama kuin vuoden 2014 maksettu maksuosuus. Sairaanhoitopiirin talousarvion mukaan Laitilan toteuma tulee olemaan 11,6 milj., joka on 6 % ( ) suurempi kuin mitä Laitilan kaupunki on talousarviossa varannut. Kaupunki käyttää investointien rahoitukseen ja maksuvalmiuden hoitamiseen lyhytaikaista lainaa. Taloudellisen taantuman näyttäessä jatkuvan on todennäköistä, että korkotaso pysyy matalana tulevinakin vuosina. Tämä merkitsee säästöjä korkomenoihin. Tulevien vuosien osalta on tärkeää, että toiminnan menot pystytään mitoittamaan vaatimattomaan tulokehitykseen. Uuden kuntalain mukaan kuntien ja kuntayhtymien tulevien vuosien tuloksen tulee olla ylijäämäinen. Vaatimattoman tulokehityksen sekä menojen kasvamisen vuoksi vuosien tilikausien tulokset tulevat ennusteen mukaan tällä menolla olemaan alijäämäisiä. Lisäksi taseen kumulatiivinen ylijäämä on vaarassa muuttua alijäämäiseksi vuoteen 2018 mennessä.

18 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 18 / Ympäristötekijät Laitilan kaupungin liittyminen Hiilineutraali kunta (HINKU)-hankkeeseen on mahdollistanut valtion tuen saamisen cleantech -hankintoihin, kuten kahteen kaupunginvirastoon asennettuun aurinkovoimalaan. Kaupunki on perinyt kiinteistöiltä jätelain valtuuttamaa ekomaksua. Ekomaksulla katetaan vaarallisten ja hyötyjätteiden keräyksestä sekä jäteneuvonnasta (Laitilalaisen jäteopas 2014). 1.2 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta Sisäisen valvonnan ohjeistaminen tapahtuu sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. Sisäisen valvonnan säännön lisäksi on hallintosääntö, hallintosäännön täytäntöönpano-ohjeet (entinen taloussääntö), palkkiosääntö, talousarvion laadinta- ja täytäntöönpano-ohjeet, hankintaohjeet, laskutus- ja perintäohjeet, tilinpäätöksen laadintaohjeet sekä konserniohjeet. Talous- ja laskentatoimen yksikkö raportoi valtuutettuja, hallitusta, lautakuntien puheenjohtajia sekä talousarvion tehtävätasosta vastaavia viranhaltijoita siitä, miten talousarvio ja sen tavoitteet ovat toteutuneet talouden 31.3., ja tilanteessa. Raportti sisältää selvityksen myös kaupungin talouden kokonaistilanteesta. Lisäksi kaupunginhallitusta ja hallintokuntia raportoidaan tehtävätason menojen ja tulojen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman, investointiosan toteutuman, lainakannan kehityksestä kuukausittain. Julkisista hankinnoista annetun lain noudattamista valvoo kaupunginkamreeri. Kaupungin hankintaohjeet päivitettiin vuonna 2011 (KH , 129). Tuloksellisuuden arviointia on talousarviossa ja suunnitelmassa kehitetty 2000-luvulla. Kaupunginkamreeri valvoo kaupungin käteiskassojen hoitoa pääsääntöisesti kerran vuodessa tehtävillä tarkistuksilla. Riskien hallinnan järjestäminen Kuntalaki velvoittaa, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty. Lisäksi on otettava kantaa siihen, että onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella, miten suunnittelukaudella on tarkoitus kehittää sisäistä valvontaa ja sen prosessia sekä annettava selonteko merkittävistä riskeistä. Vuonna 2011 on hankittu riskienhallintaohjelma. Vuosien aikana aloitettiin kartoitustyö eri hallintokuntien riskien tunnistamisen ja toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Vuonna 2013 valmistui ensimmäinen riskienhallintasuunnitelma. Tätä työtä jatkettiin vuoden 2015 alussa, jolloin hallintokunnat kävivät lävitse vanhaa vuoden 2013 riskienhallintasuunnitelman ja päivittivät tilanteen. Lisäksi vuoden 2014 alussa kartoitettiin erikseen työsuojelulliset riskit työpaikkakohtaisesti. Vuoden aikana on tarkoitus laajentaa riskienhallintatyötä ja sisäisen valvonnan tarkastelu koskemaan eri tehtäväalueita. Samalla tullaan tarkastelemaan, minkälainen tulevaisuuden riskienhallinnan prosessi ja tapa tehdä riskienhallintatyötä tulee olemaan Laitilassa. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus tullaan päivittämään. Riskienhallinta ja sisäisen valvonnan työ tulee ulottaa tytäryhtiöihin. Jatkossa myös konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden tulee raportoida konsernijohtoa konserniyhtiöiden merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. Lisäksi tulee antaa selvitys merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

19 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 19 / 203 Laitosten turvallisuussuunnitelmat ovat osana toiminnan riskien hallintaa. Ne on laadittu ja niitä tarpeen mukaan päivitetään. Kaupunki on myöntänyt tytäryhtiöiden lainoille kaupungin omavelkaisen takauksen. Näistä takausvastuista ei ole aiheutunut kaupungille taloudellisia tappioita. Jos kaupungin omistus ei ole 100 %:n luokkaa, vaaditaan pääsääntöisesti vastavakuus. Kaupunki on rakentanut lunastussopimusperiaatteella sekä vuokraussopimuksilla teollisuustiloja yrityksille. Näistä sopimuksista ei ole aiheutunut taloudellista tappiota kaupungille. Kauppahintasaatavia yrityksille rakennetuista teollisuustiloista on maksettu kaupungille ennen kuin sopimukset edellyttävät. Vuoden 2014 lopussa oli teollisuustilojen kauppahintasaatavia euroa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin sisäinen tarkastus on ostettu tilintarkastusyhteisöltä. Sen lisäksi talous- ja laskentatoimenyksikkö seuraa sitä, miten hallintokunnat noudattavat hallintosäännön täytäntöönpano-ohjeisiin sisältyviä laskenta- ja rahatoimen sääntöjä sekä talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Sisäinen valvonta sivistystoimessa Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sivistystoimen sisäinen valvonta on järjestetty Laitilan kaupungin hallintosäännön mukaisesti noudattaen taloushallinnon ohjeita talouden toteutuman seuraamisesta sekä toiminnan valvomisesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sivistystoimi noudattaa Laitilan kaupungin hallintosääntöä. Lisäksi eri toimialoja koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan. Näitä ovat mm. perusopetuslaki ja asetus, oppilas/opiskelijahuoltolaki, päivähoitolaki, nuorisolaki, laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), asetus taiteen perusopetuksesta (813/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), laki kunnallisesta viranhaltijasta ja työntekijästä (304/2002), kuntalaki (365/1995), hallintolaki (434/2003), laki julkisista hankinnoista (348/2007), laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) ja sivistyslautakunnan hyväksymät eri kouluasteiden opetussuunnitelmat. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden pätevyys ja luotettavuus Taloudellisen ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti ja ajantasaisesti. Sivistyslautakunnalle toteuma tiedotetaan kolmen kuukauden välein. Palkat Hyväksymismerkintöjä tekevät tarkastavat maksettavien palkkojen oikeellisuuden kahdesti vuodessa omien vastuualueidensa osalta. Lukuvuoden alkaessa kaikista opettajista täytetään ja opettajien allekirjoituksella varmistetaan ns. opettajatietosivu, josta ilmenevät palkanmaksun perusteet tuntimäärineen. Koulujen rehtorit vastaavat yksikkönsä osalta opettajien ja muun henkilökunnan palkkojen ja sivistystoimenjohtaja rehtorien palkkojen oikeellisuudesta. Opettajatietojen tarkastamisen yhteydessä tarkistetaan myös koulun käyttöön annettu tuntikehys ja pistokokeen luonteisesti se, että oppilaille annetaan eri oppiaineissa sivistyslautakunnan hyväksymä opetustuntimäärä eri oppiaineissa. Maksujen perintä Koulujen perimät vuokrat, kansalaisopiston kurssimaksut ja musiikkiopiston lukukausimaksut laskuttaa talous- ja laskentayksikkö, perinnässä noudatetaan kaupunginhallituksen antamia määräyksiä ja laskutus- ja perintäohjeita.

20 LAITILAN KAUPUNKI Sivu 20 / 203 Riskienhallinnan järjestäminen Kaikkien sivistystoimen työyhteisöjä ja toimintoja kattava riskien arviointi on tehty talvella Havaituista riskeistä ja epäkohdista on tiedotettu eteenpäin ja toimiin riskien hallitsemiseksi on ryhdytty. Koulutoimeen on laadittu laajasisältöinen turvallisuusmateriaali. Sivistystoimella on valmiussuunnitelma poikkeusoloihin varautumiseen. Työyhteisöjen työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Riittävästä, ajantasaisesta ja oikeasta tiedotuksesta huolehditaan. Valvontatoimenpiteet Sivistystoimen esimiehet kokoontuvat säännöllisesti joko osastokokouksiin tai rehtoripalavereihin. Ko. tapaamisissa tiedotetaan mm. henkilöstöhallintoon liittyvistä ohjeistuksista ja samalla varmistetaan, että tiedonkulku on toimivaa kaikissa yksiköissä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuudesta huolehditaan asiaan kuuluvalla tavalla. Sivistyslautakunta, Vakka - Suomen kansalaisopiston johtokunta ja Vakka - Suomen musiikkiopiston johtokunta valitsevat keskuudestaan irtaimen tarkastajat, jotka suorittavat tarkastuksen ja toimittavat raportin sivistyslautakunnalle. Sivistystoimenjohtaja ja yksiköiden vastuuhenkilöt valvovat ohjeistuksin ja pistokokein talousarviovuoden kuluessa talousarvion toteutumista sivistystoimessa, annettujen määräysten noudattamista sekä tavoitteiden toteutumista ja antaa palautetta tarvittaessa vastuualuekohtaisesti. Sopimustoiminta Sivistystoimella on sopimuksia mm. eri kuntien kanssa toiminnan järjestämisestä ja/tai palvelujen myynnistä/ostosta. Sopimukset kilpailutetaan/päivitetään sopimuskausien päättymisen lähestyessä. Koulutointa koskevat sopimukset (lähinnä koulukuljetuksia ja aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevia) tekee sivistyslautakunta ja niiden toteutumista valvoo pistokokein sivistystoimenjohtaja. Tietotekniikkaa, sähköistä viestintää ja kopiointia koskevat sopimukset kaupunki tekee keskitetysti. Tietoturva Hyvän tiedonhallintatavan ja sähköisen asiointipalvelun lähtökohta on hyvin hoidettu asiakirjahallinto. Sivistystoimen asiakirjat on tallennettu Laitilan kaupungin tiedonhallintasuunnitelman mukaisesti. Tietoturvan tärkeyttä on korostettu mm. osasto- ja rehtoripalavereissa sekä koulutuksissa. Viranhaltijapäätökset Peruskoulujen, lukion, Vakka - Suomen kansalaisopiston ja Vakka - Suomen musiikkiopiston rehtorien tekemistä viranhaltijapäätöksistä (ratkaisuvalta määritelty kaupungin hallintosäännössä ja koulutuslautakunnan päätöksessä ) pidetään päätöspöytäkirjaa ao. kohteissa, tehdyistä päätöksistä luettelo toimitaan ote sivistystoimenjohtajalle ja tarvittaessa annetaan tarkempi yksilöinti kansalais- ja musiikkiopistojen kokouksissa ao. rehtorien päätöksistä. Em. johtokuntien pöytäkirjat toimitetaan edelleen kaupunginhallitukselle. Sivistystoimenjohtajan, kulttuuri- ja liikuntasihteerin sekä kirjastontoimenjohtajan tekemät viranhaltijapäätökset menevät sivistyslautakunnalle tiedoksi lautakunnan hyväksymässä ( ) laajuudessa ja tarvittaessa niistä annetaan tarkemmat selvitykset kokoustilaisuuksissa. Sisäinen valvonta sosiaali- ja terveystoimessa Päätökset ja sopimukset Sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen vastuuhenkilöt ja näiden sijaiset tekevät omalla alueellaan päätöksiä koskien henkilön tai perheen palveluja lakien, asetusten, annettujen ohjeiden ja talousarvion puitteissa sekä hoito- ja palvelumaksupäätöksiä. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on ollut käytäntönä vuonna 2014, että