TASEKIRJA, TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 TASEKIRJA, TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

2 - 2 - KIRKKOLAKI Kirkon tunnustus ja tehtävä Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. TASEKIRJA 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. YLEISKATSAUS 4 sivu Seurakuntatyön kehityksen olennaisimmat muutokset ja tapahtumat Olennaisimmat tapahtumat srk:n taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja kiinteistöstrategia HALLINTO Hallintoelinten kokoonpano ja toiminta Hallintomalli Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto Tilintarkastajat Johtokunnat Edustus rovastikuntaneuvostossa Työryhmiä HENKILÖSTÖ JÄSENMÄÄRÄ TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUS YLEISHALLINTO Yleishallinto ja virastot SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Jp-julistus- ja musiikkityö 201 Jumalanpalveluselämä Hautaan siunaaminen Muut kirkolliset toimitukset Aikuistyö Muut srk-til. ja kyläneuvostotoiminta Tiedotus- ja viestintä Musiikkityö Kasvatustyö 231 Päiväkerhotyö Perhekerho Pyhäkoulutyö Varhaisnuorisotyö Partiotoiminta Rippikoulutyö Nuorisotyö Diakoniatyö 241 Diakoniatyö Perheasiain neuvottelukeskus Sairaalasielunhoitotyö Lähetystyö 32

3 HAUTAUSTOIMI 403 Hautausmaakiinteistöt Varsinainen hautaustoimi Hautainhoitorahasto KIINTEISTÖTOIMI TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3.1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät 3.2. Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa 3.4. Henkilöstökulut 3.5. Vakuutukset Satunnaiset tuotot ja kulut 3.7. Pakollisten varausten muutos ja muuhun kuin tilikauteen liittyvät erät 3.8. Pysyvät vastaavat ja poistot Vaihto- ja rahoitusomaisuus Oma pääoma Pakolliset varaukset, laskennallinen KiEL eläkevastuu Hautainhoitorahaston sopimusvastuu TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS (liite 4) 5. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA 7. LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA MUUT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT TASE-ERITTELYT, TILIKARTTA JA KIRJAUSSUUNNITELMA SISÄINEN VALVONTA S. 48 TILINTARKASTUSKERTOMUS (liite 5) LIITTEET 1. Käyttötalouden menojen erittely (sisäiset on mukana) 2. Hautainhoitorahaston tuloslaskelma ja tase 3. Hautausmaankatselmuspöytäkirja 4. Kirkkoneuvoston allekirjoitus 5. Tilintarkastuskertomus Kansikuva: Napuen taistelun 300-vuotisjuhlan muistojumalanpalvelus televisioitiin. Saarnan piti piispa Kaarlo Kalliala. Musiikissa avusti Katariina Järvinen, Laurius-kuoro, Kyrönjoen mieslaulajat ja Laihian mieslaulajat. Seppelpartiot lähetettiin Napuen muistomerkille, jonne järjestettiin linja-autokuljetus. Osallistujia jumalanpalveluksessa noin 650. Kuvat Esko Petäjä

4 TOIMINTAKERTOMUS 1.1. YLEISKATSAUS Hallinnollinen asema Kirkollista hallintoa varten maa on jaettu hiippakuntiin. Isokyrö kuuluu Lapuan hiippakuntaan, johon kuuluu kaikkiaan 46 seurakuntaa. Tuomiokapituli sijaitsee väliaikaisesti Seinäjoella. Hiippakunnat on alueellisesti jaettu rovastikuntiin. Nykyisin on yhdistymisten jälkeen 7 rovastikuntaa. Isonkyrön rovastikuntaan kuuluu: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö ja Isokyrö. Valtakunnallisesti ja paikallisesti on keskusteltu kuntaliitoksista. Kyrönmaan alueen yhteinen kunta ei toteudu ja Vähäkyrö on liittynyt Vaasaan. Uuden kuntakarttasuunnitelman mukaan Isokyrö voi valita suuntautumisen joko Vaasaan tai Seinäjokeen. Terveydenhuollon kohdalla on Isokyrö suuntautunut Seinäjokeen. Nykylainsäädännön mukaan mahdollinen kuntien liittäminen veisi myös seurakunnat yhteen. Suomen ev.-lut. kirkossa keskustellaan kirkon rakenteiden uudistamisesta. Sen mukaan jokainen seurakunta olisi vuonna 2015 (tai viimeistään 2017) osa seurakuntayhtymää. Seurakuntayhtymiä tultaisiin esityksen mukaan rakentamaan esim. rovastikuntajaon pohjalta ja kappeliseurakuntia palautettaisiin SEURAKUNTATYÖN KEHITYKSEN OLENNAISIMMAT MUUTOKSET JA TAPAHTUMAT Liikkeellä pysymisen arviointia 300 vuodessa toimintaympäristöt ja organisaatiot ehtivät muuttua perusteellisesti. Napuen taistelun muistovuosi nosti esiin esi-isiemme kohtuuttoman raskaat jokapäiväisen elämän ponnistelut, pelot ja huolet. Yksilöt ja yhteisöt eivät ole huolista vapaita tänäänkään, mutta yhteinen elämämme on 300 vuoden takaiseen niin eri tavalla turvattua ja turvallista, että voimme menettää suhteellisuudentajun kohtaamiemme ongelmien ja haasteiden edessä. Silti tiedostamme, että niin yhteiskunnallinen, kirkollinen kuin yksilötasonkin uudelleenorganisoituminen tulee jatkumaan edelleen. Tämä heijastuu väistämättä kirkkomme ja seurakuntamme toimintaan ja talouteen. Seurakunnan toimintavuotta 2014 sävytti muun muassa Suojaksi matkalle strategian käytäntöön saattaminen, seurakuntavaalit ja Napuen taistelun 300-vuotisjuhlat. Koko evankelis-luterilaisen kirkon vuoteen mahtui seurakuntavaalien ohella niin tulevaisuuden rakenteiden pohdintaa ja yli jäsenen menetys kuin myös kirkon yhteiskunnallisen aseman arviointia: mikä on kirkon paikka, millaista on yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja mikä on kirkon julkinen ääni ja vaikutusvalta nyt ja tulevaisuudessa? Tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyn seurauksena koettiin niin kirkkoon löyhästi kuin tiiviisti sitoutuneiden kirkosta eroamisia. Isossakyrössä kirkosta erosi vuoden aikana 46 henkilöä. Luku on toiseksi suurin sitten vuoden Otsikoihin ei silti aina päätynyt se perustyö, jota seurakunnissa tehtiin ja jonka vaikutuspiirissä elettiin. Näin on myös oman seurakunnan kohdalla. Käsillä oleva toimintakertomus ja tilinpäätös yrittää kuitenkin numeroiden ja lyhyiden sanallisten arviointien avulla summata mennyttä toimintavuotta, ja silti sanoiksi ja numeroiksi kaikki ei käänny. Talouden kannalta vuosi 2014 oli toinen perättäinen plusmerkkinen vuosi alijäämäisten vuosien jälkeen. Diakoniatyössä oli jälleen paljon asiakaskontakteja, sillä diakoniatyössä korostetaan sielunhoidon merkitystä. Lisäksi taloudellisia avustuksia myönnettäessä kotikäynti on avustuksen saamisen edellytys. Diakonia on konkreettista, arkista jumalanpalvelusta, jonka avulla ihmisiä autetaan ihmisiä löytämään ja kokemaan elämän mielekkyyttä. Diakoniatyö sisälsi hartaushetkiä ja pienpiiritoimintaa. Naisten ja miesten kökkäpiirit ovat vakiintuneet osaksi toimintaa, ja niissä valmistettujen käsitöiden tuotoilla tuetaan seurakunnan diakonia- ja lähetystyötä. Lähetystyössä kohdattiin toimintavuoden heinäkuussa tragedia, kun tammikuussa 2013 matkaan siunattu nimikkolähettimme Seija Järvenpää ja hänen työtoverinsa surmattiin Heratin kaupungissa Afganistanissa. Tapahtuma noteerattiin laajalti mediassa, ja paikallisesti seurakunnassa koettiin surua ja hämmennystä. Tärkeä työ afganistanilaisten parissa koki ison takaiskun. Seijan ja hänen työtoverinsa kohtalo muistutti lähetystyön vaaroista ja riskeistä, äärimmäisen uhrin mahdollisuudesta. Toiminta seurakunnassa kuitenkin jatkui ja tapahtumia järjestettiin suunnitellusti.

5 Kasvatussektorilla päiväkerholaisia oli kirjoilla 122 lasta (keväällä 8 ja syksyllä 8 ryhmää). Pienin ryhmä oli 6- lapsinen, suurimmassa 13 lasta. Päiväkodeissa lastenohjaajat kävivät pitämässä 26 hartaushetkeä. Kunnan ja MLL:n toteuttama avoin päiväkotihanke aloitti syksyllä 2014 kerhotuvalla, mutta seurakunta ei ainakaan tässä vaiheessa lähtenyt hankkeeseen mukaan. Päiväkerholaiset ja lastenohjaajat olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa perhejumalanpalveluksia, lasten kauneimpia joululauluja ja muita kirkkohetkiä. Perhekerho on vakiintunut yhdeksi perhetyön muodoksi. Se kokosi keskimäärin 9 vanhempaa ja 12 lasta koolle viikoittain, myös retkiä ja toimintapäiviä järjestettiin. Kerhotoimintaan etsitään varamummoa tai varapaappaa mukaan. Varhaisnuorisotyössä tapahtui kehitystä erityisesti partio- ja kerhotoiminnassa, nuorisotyössä puolestaan isoskoulutus korvattiin seurakuntakoululla (SeKo), mikä oli rohkea ja uutta etsivä ratkaisu. SeKo antaa monipuoliset mahdollisuudet palvella ja toteuttaa lahjojaan sekä valmistua yhtä aikaa isoseksi, kerhonohjaajaksi tai pyhäkoulunopettajaksi. Uusi nuorten kuoro aloitti toimintansa syksyllä. Myös rippikoulutyössä sisältöjä ja käytänteitä kehitettiin. Jumalanpalveluselämää kehitettiin pienin askelin kohti jumalanpalvelusryhmätoimintaa. Ehtoollisvieraiden määrä nousi edellisvuodesta, mutta jumalanpalvelusten kokonaiskävijämäärä laski aavistuksen. Napuen muistojuhlan TV-jumalanpalvelus oli jumalanpalvelus- ja musiikkityön kannalta iso voimanponnistus helmikuussa. Musiikkityössä aloitti syyskaudella uuden nuorten kuoron myötä viisi kuoroa 88 laulajan voimin. Kanttorin työlle tämä merkitsee väistämättä resurssoimista kuorojen johtamiseen ja jumalanpalveluselämään. Popmessu kirkossa ja koululla ja Kauneimmat joululaulut kirkon ulkopuolella hakivat uusia uria ja uusia seurakuntalaisia, samoin pääsiäisenä kokeiltu uskonnollisen elokuvan tapahtuma Matin-Tuvan kanssa. Sohvakirkot, naisten kesken iltapäivät ja miesten aamukahvit vakiinnuttivat paikkansa. Aikuistyön johtokunta päätettiin toimintavuoden lopulla lopettaa, ja aikuistyön asiat siirrettiin jumalanpalvelus-, musiikki- ja julistustyön johtokunnan alaisuuteen. Tiedotuksen kehittämisessä pyydettiin anonyymilta, seurakuntalaisten muodostamalta paneelilta palautetta seurakunnan viestinnästä ja näkyvyydestä. Seurakuntavaaleissa ehdokkaiksi lähti neljältä listalta 39 seurakuntalaista (38 ehdokasta vuonna 2010). Monen ehdokkaan vaaliteemat liittyivät seurakunnan itsenäisyyden säilyttämiseen, toiminnan kehittämiseen, kiinteistöihin ja talouteen äänioikeutetusta 992 antoi äänensä eli äänestysprosentti oli 28,4 % (ennakkoäänestysprosentti oli 17,2 %) vuotiaiden äänestysprosentti oli 29,6 %. Kirkkovaltuustoon valituista 19 henkilöstä 11 oli uusia valtuutettuja. Keski-ikä valituilla oli 55 vuotta ja valituista 8 oli naisia ja 11 miehiä. Koko maassa äänestysprosentti 15,5 % oli toiseksi paras sitten vuoden 1986 (vuonna 2010 äänestysprosentti oli 17 %). Ennakkoäänten osuus oli 59,9 % kaikista annetuista äänistä. Muun muassa sosiaalisen median vahvistunut asema ihmisten arjessa on osoittanut, miten valta on organisoitumassa ja jakaantumassa uudelleen. Mitä on siis kirkon valta tänään? Miten sitä käytetään vastuullisesti tänään? Ja edelleen: millaisiin ilmauksiin on puettu kirkon huoli vallan menettämisestä tai kaventumisesta? Olemme ja elämämme jatkuvassa muutoksessa, mutta evankeliumin nälkä ei silti katoa mihinkään. Kirkon tehtävä on paradoksaalinen: miten edustaa toisaalta ikuisuutta ja muuttumattomuutta, mutta reagoida ympäristön muutoksiin niin, että evankeliumin nälkään ja ihmisen kaipaukseen vastataan tavoilla, jotka ajassamme toimivat? Toiminnan suunnittelua ja työn tekemistä on siis sitäkin leimattava jatkuvan muutoksen ajatus on pysyttävä liikkeellä. Toimintakertomus ja tilinpäätös on osaltaan tämän liikkeellä pysymisen arviointia. Arvioinnin yhteydessä on hyvä myös kiittää kaikkia vastuunkantajia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä menneestä vuodesta rukouksista, vastuunkantamisesta, tehdystä työstä ja liikkeellä pysymisestä! Artturi Kivineva, kirkkoherra - 5 -

6 KATSAUS TALOUTEEN OLENNAISIMMAT TAPAHTUMAT SEURAKUNNAN TALOUDESSA TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Tilinpäätöksen kokonaissummia seuraavassa eriteltynä, vertailu edelliseen vuoteen. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Verotuskustannukset Kirkon Keskusrahastomaksut Rahoitustuotot -ja kulut, korot VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ vuosi 2014 vuosi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,43 Tilinpäätöksen vuosikate on ja tilikauden tulos osoittaa poistojen ja satunnaisten tulojen jälkeen ylijäämää Viime vuosina tulokset ovat olleet v oli ja v oli ja v ja v oli ,66 v oli ja v oli , v ,60, v ,66 ja v ,67 V ylijäämää kertyi ,43. Yllä olevan tuloksen kommentointia. Alijäämää tullut näitä paria vuotta lukuun ottamatta kolmena edeltävänä vuotena peräkkäin. Ilman kiinteistöjen myyntiä ja puunmyyntiä olisivat myös nämä vuodet olleet alijäämäisiä. Se, että seurakunnalla on vielä aikaisempina vuosina kertyneitä säästöjä eikä lainoja ole, antaa vähän pelivaraa vielä toimia. Vuosivertailussa vuoden 2013 ylijäämä aiheutuu pääosin puunmyyntitulosta ja Lammin talon myynnistä. V ylijäämä aiheutuu asunto-osakkeen myyntitulosta. Siitä on satunnaisissa tuloissa tasearvon ylittävä osa Mikäli sitä ei olisi, tulos olisi ollut n alijäämäinen. Verotuloa kertyi vähemmän kuin edellisenä vuonna verotilitysjärjestelmän muutoksen vuoksi. Saadut verotulot 2014 olivat = , 2013 olivat , ,88 = ,94 ja v oli = kirkon lämmitysmuodon muuttamista selvitettiin. Käytiin tutustumassa Kitinojan kirkon maalämmitykseen ja Tiistenjoen kirkossa ja Hellanmaassa Ala-Talkkarin hakelämmityksiin. Pyydettiin tarjoukset sekä hakelämityksestä että maalämmöstä. Lisäksi pyydettiin Isonkyrön lämmöltä tarjous hakkeesta ja lämmityksen valvonnasta. Sartecknon Heikki Savioja ja Digison/Juhani Arkkola tekivät kirkon lämmitysvaihtoehdoista laskelmat. Kustannsulaskelmien perusteella tehtiin päätös selvittää kirkon lämmitysmuodon muuttaminen öljystä kiinteäksi polttoaineeksi. Hakevaihtoehdon selvittäminen aiheutti että kontin laittamiselle piti hakea poikkeuslupa. Asia on vireillä. Ratkaisua ei ole saatu. Leiripaikan aluetta ei vuokrattu ja nurmikon leikkuu oli harvemmin. Alueen myynti siirrettiin

7 - 7 - eteenpäin. Investointien nettomenot ovat olleet Suurimpia investointeja: srk-talon kattilan uusiminen, hautausmaalle ostettiin käytetty pienkuormaaja, kirkon korjauksen suunnittelu. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen valittiin tekemään suunnitelmat. Tulopuolella osa asunto-osakkeen myyntitulosta. V jatkettiin säästötoimenpiteitä. Jukka Hakamaa ja Jaakko Karhu lomittivat kiinteistö- ja hautausmaatöissä toisiaan. Suntion sijaisia oli entiseen tapaan. Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm. säästöjen kannalta. Kerhotupa vuokrattuna elokuusta lähtien Isonkyrön kunnalle avoimen päiväkodin tarpeisiin Joissakin kohdin mm. palkoissa alitusta, koska pyrittiin pärjäämään ilman sijaisia. Palkkoja on maksettu 5000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyllä valmisteltiin juuri hakatun 28 ha:n metsäalueen myyntiä Isonkyrön kunnalle pikitein takaa :lla. Asia eteni ja Kirkkohallitus vahvisti kaupan joulukuussa. Maksu siirtyi vuodelle Srk-talon lämmityskattila uusittiin. Työn teki Lvi-Saari. Pappilassa oleva kökkien ja palaverien pitopaikka piispankamari kunnostettiin. Hankittiin uudet huonekalut Kaluste Lähdesmäeltä ja keittiökaapit Lehmäjoen Puutyöltä. Arto Tammela ja miesten kökkäporukka laittoivat seinäpaneelit ja laminaattilattian. Digison/Juhani Arkkola teki sähkötyöt. Seurakuntamme suuri kiinteistö- ja hautausmaaomaisuus tuo tulevaisuudessa lisähaastetta vähenevien resurssien vuoksi. Kiinteistöstrategiassa on päätetty, että kiinteistömassaa pienennetään. Osin kiinteistöjen luonteen vuoksi niiden myyminen ei ole helppoa. Esim. kerhotupa sijaitsee kulttuurihistoriallisella alueella ja sen kohdalla myynti tai vuokraus asettaa tiettyjä rajoituksia. Kiinteistöstrategian painopisteitä (päivitetty v. 2014) Kiinteistöstrategiatyöryhmä kartoitti kiinteistöt ja pohti niiden tulevaisuutta mm. säästöjen kannalta. Suojaksi matkalle strategiassa (hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuussa 2012) Isonkyrön seurakunnan tulevaisuuden linjauksia mm. kiinteistöjä koskien on tiivistetty seuraavasti: Tarkoituksenmukaiset rakenteet palvelevat toimintaa Tavoitteena on toiminnallisesti itsenäinen jumalanpalvelus- ja lähiyhteisö. Taloutta tasapainotetaan suunnitelmallisesti: Henkilöstörakenteissa painotetaan toimintaa. Työntekijöiden määrää vähennetään. Seurakuntamme kiinteistöstrategia sisältää seuraavat painopisteet: 1) tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen 2) investointien aikataulutus (uudis- ja peruskorjaukset ym. hankinnat) 3) investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti omalla pääomalla 4) kiinteistöstrategia päivitetään vuosittain Taloudellisesti tiukassa tilanteessa on siis pyrittävä tarkoituksenmukaisiin rakenteisiin: Millaiset henkilöstöja kiinteistörakenteet ovat tarkoituksenmukaisia perustehtävän hoitamisen kannalta? Esim. mitkä kiinteistöt ovat toimintamme kannalta tärkeitä ja mistä voimme luopua, mikäli pakko on? Millaisia investointeja on lähivuosina odotettavissa ja mihin meillä on varaa? Myytävien ns. toiminnassa tarpeettomien kiinteistöjen myyntituotolle voidaan rahoittaa jäljelle jäävien kiinteistöjen kunnostamista sellaiseen kuntoon, jotta ne toimisivat taloudellisesti (esim. lämmityskustannuksiin vaikuttavat investoinnit). Nämä ns. tarpeettomat kiinteistöt eivät ole välttämättä tuottaneet tappiota, mutta mikäli niiden tuotolla voidaan saada myönteinen vaikutus jäljelle jäävien kiinteistöjen kustannuksiin, niiden myynti tavallaan hyödyttää. Selvitystyö sekä talousarviot ja tilinpäätökset osoittavat, että seurakunnallamme on edessään haastava urakka. Toimintakulujen osuus on liian suuri verotuloihin nähden ja tilinpäätöksien vuosikatteet ovat jääneet liian pieniksi poistoihin nähden. Tulevien investointien rahoittaminen omalla pääomalla ei ole pidemmällä aikavälillä mahdollista. Jo pelkkien käyttökulujen vuosittainen kallistuminen (esim. 2 %:lla) aiheuttaa haasteita. Talouden sopeuttamisvaatimusten kanssa tämä kaikki sopii huonosti yhteen. On ollut esillä myös srk-talon myyminen, yhteiskäyttö tai vuokraaminen, koska käyttö viikolla on vähäistä. Toinen vaihtoehto myynnille sen kohdalla on odottaa ja katsoa, miten ja millä aikataululla mahdolliset seurakuntayhtymäratkaisut toteutuvat. Tosin tässäkin vaihtoehdossa on todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin edessä kiinteistöjen määrän vähentäminen. Kiinteistöstrategia otetaan tarkasteluun vuosittain mm. talousarvion teon yhteydessä. Kiinteistöstrategian päivitystarpeista päättää vuosittain kirkkoneuvosto. Kiinteistöjen myyntitoimeksianto tapahtuu kirkkoneuvoston päätöksestä. Kiinteistön luopumispäätöksen tekee kirkkovaltuusto neuvoston esityksestä. Myynti alistetaan Kirkkohallituksen vahvistettavaksi.

8 HALLINTO HALLINTOELINTEN KOKOONPANO JA TOIMINTA HALLINTOMALLI KIRKOLLISVAALIT, joka neljäs vuosi KIRKKOVALTUUSTO, 19 jäsentä KIRKKONEUVOSTO, 11 jäsentä, lisäksi kirkkoherra puheenjohtajana TALOUDELLINEN JAOSTO JOHTOKUNNAT KYLÄNEUVOSTOT 4 jäsentä 5 johtokuntaa 11 kpl, jäseniä 85 sihteerinä talouspäällikkö valtuusto valitsee hankkii ja käyttää varat, rahavarojen tilanne esillä srk:n toimintakertomuksessa KIRKKOVALTUUSTO Isonkyrön seurakuntalaiset ovat kirkonkokouksessa valinneet kirkkovaltuustoon seuraavat jäsenet ja ryhmäkohtaiset varajäsenet vuosiksi Vuosiksi on valtuuston puheenjohtajaksi valittu Miira Karhu ja varapuheenjohtajaksi Esa-Matias Heinonen. Kirkkovaltuuston viimeinen kokous. Kuva Artturi Kivineva ja Arto Erkkilä. VARSINAISET JÄSENET 1. ryhmä Miira Karhu, Väinö Pollari, Marja Nikula, Päivi Koivusalo, Antti Romu, Satu Hangassalo, Heikki Ojala, Eeva- Leena Kauppinen, Johanna Yliviitala. 2. ryhmä Kari Lehtonen ( saakka), Marja Leena Korvola, Ullamaija Tiitinen, Marja Vaismaa, Arto Uusihaka, Esa- Matias Heinonen ( lähtien). 3. ryhmä Anne Huhtala, Iris Silvennoinen, Mauno Jouppi, Veikko Hakala, Aulis Nuuja.

9 - 9 - VARAJÄSENET 1. ryhmän varajäsenet Sami Saari, Eeva Marja Niemi-Korpi, Maria Nurminen, Juha Waismaa, Arto Korpela, Anne Soini, Pauliina Sundvall. 2. ryhmän varajäsenet Ulpu Assinen, Timo Mäkelä, Risto Keltto, Tapio Rintamäki, Ilmo Haapala, Tapani Lammi. 3. ryhmän varajäsenet Tarja Soini, Mauno Hölsö, Esko Petäjä, Jarno Mäki, Mikko Nuuja. Valtuuston kokouksiin kutsutaan neuvosto, mutta varsinaisesti ovat neuvostoa edustaneet ainakin kirkkoherra Artturi Kivineva ja varapuheenjohtaja Heikki Ojala. Valtuuston pöytäkirjanpitäjänä toimii Raili Raunio KIRKKONEUVOSTO ( suluissa henkilökohtainen varajäsen) Kirkkovaltuusto valitsi neuvoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi Neuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Artturi Kivineva. Neuvoston pöytäkirjanpitäjänä on Raili Raunio. Neuvoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (varajäsenet suluissa) Puh. joht. Kivineva Artturi, kirkkoherra ja jäsenet: varapj. Ojala Heikki ( Varpula Tapani), Hakala Veikko (Nuuja Aulis), Huhtala Anne (Soini Tarja), Hölsö Mauno (Petäjä Esko), Korvola Marja Leena (Vaismaa Marja), Leskelä Juhani ( Keltto Risto), Pollari Väinö (Jouppila Raimo), Saari Sami (Hangassalo Juha), Sundvall Pauliina (Mullola Inkeri), Tiitinen Ullamaija (Kuoppala Eeva) ja Yliviitala Johanna (Ojala Aila). Taloudellisen jaoston varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet Valtuusto valitsi neuvoston varapuheenjohtajaksi ja samalla taloudellisen jaoston puheenjohtajaksi Heikki Ojalan. Taloudellisen jaoston pöytäkirjanpitäjänä Raili Raunio. Jäsenet: puh.joht. Heikki Ojala (Väinö Pollari), Juhani Leskelä ( Sami Saari), Pauliina Sundvall (Johanna Yliviitala), Anne Huhtala (Marja Leena Korvola) TILINTARKASTAJAT Vuosien tiliä tarkastavat Tuula Kupari, Juha Kiltilä ja Esko Säilä. Tuula Kupari lopetti vuoden 2013 tilien arkastuksen jälkeen JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET KIRKKOVALTUUSTO VALITSI KOKOUKSESSAAN JOHTOKUNTIEN JÄSENET JA VARAJÄSENET SEKÄ MÄÄRÄSI PUHEENJOHTAJAT VUOSIKSI JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Romu Antti, puheenjohtaja ja jäsenet: Maunuksela Heikki, Mäkelä Timo, Nikula Marja, Nurminen Maria, Petäjä Esko, Soini Tarja ja Tiitinen Ullamaija. VARAJÄSENET 1. Mullola Inkeri, 2. Leskelä Juhani ja 3. Laikola Anna-Maija. Neuvoston edustajana Marja-Leena Korvola ja työalan teologi Artturi Kivineva ja kanttori. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Hölsö Mauno, puheenjohtaja ja jäsenet: Hangassalo Juha, Perttilä Tarja, Rinnekari Juha, Silvennoinen Iris, Soini Anne, Uusi-Viitala Henri ja Ylimäki Juha-Matti. VARAJÄSENET 1. Renko Susanna, 2. Keltto Katja ja 3. Kujala Anne

10 Neuvoston edustajana Sami Saari, työalan teologi Eero Holma, nuorisotyönohjaaja Päivi Rahkola. DIAKONIATYÖN JOHTOKUNTA (9 + 3) JÄSENET Hangassalo Satu, puheenjohtaja ja jäsenet: Kauppinen Eeva-Leena, Korpela Arto, Nuuja Aulis, Ojala Aila, Pollari Väinö, Silvennoinen Sinikka, Uusihaka Arto ja Vaismaa Marja. VARAJÄSENET 1. Erkkilä Leila, 2. Maunuksela Helena ja 3. Nurmela Marja-Leena Neuvoston edustajana Veikko Hakala, työalan teologi Artturi Kivineva, diakoni Armin Krueger LÄHETYSTYÖN JOHTOKUNTA (11 + 3) JÄSENET Heinonen Esa-Matias, puheenjohtaja ja jäsenet: Assinen Ulpu, Hakala Veikko, Jouppi Kaisa, Kaarniaho Marja Liisa, Karhu Timo, Kleemola Hilkka, Koivusalo Päivi, Laukkanen Liisa, Mäki Jarno ja Mäki-Reini Jorma. VARAJÄSENET 1. Ikola Aino, 2. Saari Raija ja 3. Mäkinen Liisa. Neuvoston edustajana Väinö Pollari, työalan teologi Eero Holma AIKUISTYÖN JOHTOKUNTA (8 + 3) JÄSENET Mäki-Reini Tapani, puheenjohtaja ja jäsenet: Killinen Eija, Latvatalo Marja-Liisa, Leskelä Juhani, Mourujärvi Paula, Mäki Kari, Riihiaho Christina ja Waismaa Juha. VARAJÄSENET 1. Ikola Terttu, 2. Ristimäki Matti ja 3. Laikola Anna-Maija Neuvoston edustajana Johanna Yliviitala, työalan teologi Artturi Kivineva EDUSTUS MUUALLA Rovastikuntaneuvostossa on seurakuntaa edustanut Veikko Hakala (varalla Marja Vaismaa), valittu vuosiksi Veikko Hakala on edustanut Isonkyrön rovastikuntaa E-P:n Pipliaseuran hallituksessa ERILAISIA TOIMIKUNTIA JA TYÖRYHMIÄ VAALILAUTAKUNTA Kirkkovaltuusto valitsi vaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet seuraavasti: Antti Karhu, Hilkka Rinta-Piirto, Pirkko Viljanmaa ja Tapani Mäki-Reini ja varajäsenet 1. Tapio Rintamäki, 2. Matti Loukola, 3. Taisto Koski, 4. Maria Iivari. Puheenjohtajana toimi viran puolesta kirkkoherra Artturi Kivineva, toimistosihteeri Paula Loukola on toiminut sihteerinä. STRATEGIAOHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmässä ovat toimineet: - työntekijöistä Artturi Kivineva, Paula Loukola (sihteeri) ja Eero Holma luottamushenkilöistä Eeva-Leena Kauppinen, Mauno Hölsö ja Ullamaija Tiitinen KIINTEISTÖSTRATEGINEN TYÖRYHMÄ Työryhmässä ovat toimineet Heikki Ojala, Veikko Hakala ja Marja-Leena Korvola. Työntekijöistä mukana ovat olleet Artturi Kivineva (puh.joht.), Raili Raunio (siht.), Jaakko Karhu ja Jukka Hakamaa. Hannu Lintalaa on käytetty asiantuntijana. KIRKO KORJAUSTOIMIKUNTA Kivineva Artturi, Arkkola Juhani, Leskelä Juhani, Ojala Heikki, Lintala Hannu, Raunio Raili, Karhu Jaakko ja Savioja Heikki. YSTÄVYYDENKULMAN VASTUUTYÖRYHMÄ Juhani Rinta, Paavo Luoma ja Aila Ojala. SERUAKUNNAN STANDAARIEN JAKAMINEN Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden ym. muistamista varten valmistettua standaaria annettiin v. 2014

11 seuraaville: Ystävyydenkulman eläkkeelle jäävä siivooja Anneli Mattila, yhteistyökumppani Kansalliset seniorit ja luottamushenkilöt Eeva-Leena Kauppinen, Esa-Matias Heinonen ja Tarja Soini HENKILÖSTÖ Seurakunnan virat ja viranhaltijat VIRANHALTIJA VIRKA Artturi Kivineva kirkkoherra Eero Holma kappalainen Suvi Koivisto kanttori Armin Krueger diakoni Päivi Rahkola nuorisotyönohjaaja Raili Raunio talouspäällikkö Paula Loukola toimistosihteeri Jaakko Karhu srk-mestari Anna-Maija Arkkola emäntä Seurakunnan työsopimussuhteiset työntekijät Miia Niemelä lastenohjaaja (työvapaalla asti) Anne Hanka lastenohjaaja Aleksandra Riihimäki lastenohjaajan sijainen Jukka Hakamaa hautausmaanhoitajana (ts ) Anneli Mattila osa-aik. Ystäv.kulman siivooja Ritva-Liisa Talso siivooja-hautausmaantyöntekijä (ts ) Hilkka Lehtonen srk-talon emännän sijainen ja apuemäntä Helena Riihimäki srk-talon apuemäntä Vakituisia sijaisia ja kausityöntekijöitä Timo Taanonen srk-mestarin lomittaja, haut.kesätyönt Anneli Ojanen suntion sijaisuuksia Liisa Kaukonen hautausmaan kesätyöntek (alk. v.1999-) Simi Virtanen teologiharjoittelija , josta 1 kk palkaton Emmi Kniivilä vanhan kirkon opas ajalla Karla Erkkilä vanhan kirkon opas ajalla Hannele Suorauha ja , toimistotyö kunnan kautta (5 t/pv, 4 pv/vko) Jussi Suorauha ja , hautausmaa- ja kiinteistötyö kunnan kautta (5 t/pv, 3 pv/vko) Työntekijäjoukossa oli muutoksia. Ystävyydenkulman siivousta 20 vuotta hoitanut Anneli Mattila jäi eläkkeelle. Hänen työnsä liitettiin siivojamme Ritva-Liisa Talson tehtäväkenttään. Suvi Koiviston hoitovapaan ja vuosiloman sijaisena toimi Jari Nieminen. hautausmaalla ovat kesällä työskennelleet Samuli Ala-Lahti, Janne Kiltilä, Lauri Joensuu, Henri Syrjä. Ilkka Salonen, Laura Laine, Emmi Vakkila ja Paula Niemi haudankaivajan tilapäisenä sijaisena on ollut Arto Uusihaka kanttorin vuosiloman ja viikkovapaiden aikana sijaisina olivat mm. Jari Nieminen, Johanna Tuurinkoski, Jimi Järvinen ja Tapio Hautala seurakuntatalon tai pappilan keittiössä ja siivoustöissä olivat lisäksi tarpeen mukaan Raija Uuttu, Allikki Rauhala. srk-talon talonmiehen työt jaettu eri viranhaltijoille ja työntekijöille (srk-mestari, hautausmaanhoitaja, emäntä, siivooja-hautausmaantyöntekijä) päiväkerhossa ovat sijaisena lisäksi olleet mm. Hilkka Lehtonen pappilan, vanhan kirkon ym. kunnostustöissä oli Arto Tammela Palkkoja on maksettu 113 henkilölle yhteensä ,48. Näiden lisäksi on mm. itsenäisenä yrittäjinä srk-talon, pappilan ym. korjauksia on suunnitellut ja valvonut rak.mest. Hannu Lintala. Alueiden hoidossa oli Isonkyrön kiinteistöpalvelu/timo Saranpää, lumienaurauksessa Vesa Mullola. Henkilöstöasioita: Koko työntekijäporukalle on pidetty vuoden aikana noin kerran kuukaudessa iso palaveri. Pienempi ryhmä kokoontuu kahden kolmen viikon välein ja pappien ja kanttorin virsipalaveri parin viikon välein. vapaamuotoisempana toimintana tyky-toiminnan puitteissa järjestettiin vuorottain toimintaa seuraavasti

12 toukokuussa tutustuttiin Annalan lammastilan toimintaan ja syötiin rosvoapaistia to jouluateria Härmän kuntokeskuksessa Tyky-toiminta: hankittu tyky-seteleitä, joita voi käyttää sekä liikuntaan että kulttuuriin. Srk:ssa on käsitelty suositussopimukset suojavaatetuksesta, sairaanhoidosta, työpaikkaruokailusta, hoitoonohjaamisesta sekä suositus hyvän kohtelun edistämiseksi työpaikalla sekä käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi. Suojavaatetuksessa jatketaan nykyisellä linjalla siten että tarkoitus on oman vaatetuksen suojaaminen. Sovelletaan vain niissä töissä, joissa selkeästi kuluminen ja likaantuminen on huomattavaa kuten hautausmaalla, keittiöllä ja siivoustyössä. Kuukausikorvausta ei oteta käyttöön. Ei laajenneta suojavaatehankintaa esim. leirityöhön, kerhotyöhön ja toimistotyöhön. Työpaikkaruokailukäytäntönä on ollut mahdollista ruokailla paikallisessa ruokalassa Tarjantissa, Makumariassa sekä Lounas-Kahvila Kyröön Paussissa ja Mersin Kebabissa. Seurakunta on maksanut ruokalalle 1,80 ja työntekijä on maksanut erotuksen. Seurakunta ostaa työpaikan kahvihetkiin kahvin ja teen. Työsuojeluvaltuutettuna on toiminut Jaakko Karhu, varalla ovat Päivi Rahkola ja Anna-Maija Arkkola. Heistä on muodostettu yhteistyötoimikunta. Siihen kuuluivat lisäksi kirkkoherra ja talouspäällikkö. Työntekijöiden edustajana palkkaneuvotteluissa on työntekijäkokouksen valitsemana Jukka Hakamaa 1.4. JÄSENMÄÄRÄ Seurakunnan jäsenmäärä laski vuoden 2014 aikana 48 hengellä ja oli vuoden lopussa 4281 henkeä seurakuntaan liittyi seurakunnasta erosi seurakuntaan muutti seurakunnasta muutti avioliittoja solmittiin avioeroja oli vuoden tilasto väkiluku kastetut kuolleet kuntien väliset muutot TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI YLEISHALLINTO Toimintasuunnitelmien toteutuminen kustannuspaikoittain: toiminta- ajatus, keskeiset painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi Toiminnan perustelut ja toimintasuunnitelmat ovat kustannuspaikoittain seuraavassa alla olevan mukaisessa järjestyksessä. 1. Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) 2. Keskeiset painopistealueet 3. Toiminnalliset tavoitteet 4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 5. Tehtäväalueelle budjetoidut varat, ks. erillinen numero-osa.

13 Kirkolliset vaalit Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Seurakuntavaalit, jossa valitaan kirkkovaltuustoon 19 jäsentä ja varajäsentä vuosiksi Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalli set tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Kirkkovaltuusto valitsee vaalilautakunnan mennessä. 1.8.mennessä on pidettävä vaalilautakunnan ensimmäinen kokous. Suositus on, että työ aloitettaisiin kuitenkin jo ennen kesälomakautta. Ehdokasasettelu päättyy klo Kun täyttää 16 vuotta viimeistään , on äänioikeus seurakuntavaaleissa. Kun täyttää 18 vuotta viimeistään , voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Ennakkoäänestys , Vaalipäivä Tehtäväa lueelle budjetoidut varat, ks. numero-osa Tavoitteiden toteutus Vaalilautakunta hoiti vaalien järjestelyt. Tilastoa - äänioikeutettuja ennakkoääniä äänestäneitä äänestysprosentti 28, vuotiaiden poikien äänestysprosentti oli 33,3 ja tyttöjen 26,6 VUOSIKSI KIRKKOVALTUUSTOON VALITUT VARSINAISET JÄSENET 1. ryhmä: Tiitinen Ullamaija, Leskelä Juhani, Myllyniemi Pasi, Korvola Juha, Erkkilä Leila ja Haapala Ilmo. 2. ryhmä: Salonen Esko, Petäjä Esko, Jouppi Kaisa ja Nuuja Aulis. 4. ryhmä: Rinnekari Sirkku, Pollari Väinö, Karhu Miira, Romu Antti, Yliviitala Johanna, Ojala Heikki, Kauppinen Eeva-Leena, Ala-Reini Marjo ja Hänninen Pentti. VARAJÄSENET 1. ryhmän varajäsenet: Uuttu Raija, Vaismaa Marja, Toikkanen Eetu, Heinonen Esa-Matias ja Uusihaka Arto. 2. ryhmän varajäsenet: Hölsö Mauno, Mäki Marika, Arola Juha-Matti, Tulisalo Erkki, Alanne Soili, Kujanpää Mika ja Engman-Satamo Helli. 4. ryhmän varajäsenet: Elina Knaapi, Rantala Eila, Ojala Aila, Rinta-Jaskari Petri, Nurminen Maria ja Mäntylä Jaana. 102 Kirkkovaltuusto Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa ohje- ja johtosääntöjen mukaisesti. Kirkkovaltuusto määrää kirkollisveroprosentin, hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman, hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen KIRKKOVALTUUSTON TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET JA NIIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kirkkovaltuusto on kokoontunut vuoden aikana 4 kertaa ja käsitellyt 39 asiaa. Seuraavassa tärkeimpiä päätöksiä: Riihiranta 2:ssa olevan 76 neliön kerrostalohuoneiston 3 H + k myyminen Marja Nikulalle Vaalilautakunnan valinta taloussäännön ja kirkkovaltuuston työjärjestyksen hyväksyminen hyväksyttiin vuoden 2013 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vuosikertomus, myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2013 Lisätalousarvion hyväksyminen srk-talon lämmityskattilan uusimiseski Hautausmaan katselmuspöytäkirjan hyväksyminen 28 ha metsäalueen myyminen Isonkyrön kunnalle :lla Jumalapalvelus-, julistus- ja musiikkijohtokunnan uuden johtosäännön hyväksyminen ja aikustyöjohtokunnan lopettaminen Avustuksen anominen Kirkkohallitukselta kirkon lämmitysmuodon muutoksen kustannuksiin tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 päätettiin 1,75 talousarvion hyväksyminen vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen vuosille TUNNUSLUVUT kokouksia pykäliä Kirkkovaltuusto 4 39 Kirkkoneuvosto Taloudellinen jaosto

14 Tilintarkastus Lakisääteiset tehtävät. Ks. kertomuksen lopussa oleva selvitys sisäisestä valvonnasta sivu Kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto TEHTÄVÄT Johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, edistää hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa. Huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta. Valvoo seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Valmistelee kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. KL 10: 1. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnalli set tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet VUOSIAIKATAULU TAMMI-MAALISKUU Valmistelee toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle. TOUKO-MARRASKUU Valmistelee toimintasuunnitelman ja talousarvion kirkkovaltuustolle. KOKO VUOSI Toimii johtosäännön ja muiden säännösten mukaisesti valmistellen kirkkovaltuustolle tulevat asiat ja toimeenpanee kirkkovaltuuston päätökset. Tavoitteiden toteutus - Neuvosto on valmistellut valtuustolle menevät asiat - hyväksynyt kolehtisuunnitelmat, vuosilomasuunnitelman, eri tilojen käytöt, koulutussuunnitelmat, standaarien saajat, edustamiset eri tilanteissa, 1. vuosisidonnaisen palkanosan hyväksymiset tässä srk:ssa, avustusanomuksia, merkitty tiedoksi johtokuntien päätökset yms. - Neuvosto on jollain tavalla käsitellyt melkein kaikkia asioita, joita tässä kertomuksessa ilmenee. - Taloudellinen jaosto on valmistellut neuvostolle menevät talous- ja kiinteistöasiat. Kiinteistöjen ja hautausmaiden kunnossapitoasioiden yhteydessä on kokoonnuttu monta kertaa paikan päälle katsomaan tilannetta. Joitakin asioita on mainittu kiinteistöhallinto -kohdassa ja lopussa olevassa hautausmaiden katselmuspöytäkirjassa. Näiden lisäksi on käsitelty mm, erilaisia hankintoja, avustusanomuksia, laskujen hyväksymisiä, haudanhoitosopimuksia ym. Virkamiespäätöksiä on kirkkoherra tehnyt vuoden aikana 63 ja talouspäällikkö 15, lähinnä vuosilomiin, vapaapäiviin, sairaslomiin, sijaisiin, kokemuslisiin, kesätyöntekijöihin ja hankintoihin liittyviä päätöksiä. Kirkkoherralla lisäksi diakoniatyöhön liittyviä avustuspäätöksiä yhteistyössä diakonin kanssa. 105 Talous- ja henkilöstöhallinto TALOUSHALLINNON TEHTÄVÄT: - Henkilöstöhallinto: palkat ja niihin liittyvät tilitykset. - Kirjanpito: Maksut, kirjanpito, talousarvio, tilinpäätös - Hallinto: asioiden valmistelua hallintoelimille yhdessä muiden kanssa, esityslistojen tekoa, pöytäkirjat ja päätösten täytäntöönpanoa - Kiinteistötoimi: asioita hoidetaan yhteistyössä muiden työntekijöiden ja taloudellisen jaoston kanssa. Korjaussuunnitelmien, kustannuslaskelmien, urakkasopimusten teossa ja korjaustöiden valvonnassa käytetään apuna asiantuntijoita. - Hautainhoitorahaston tarjoukset, sopimukset, kirjanpito ja hoitolistat. Käytetään Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia suoraan netin kautta Seinäjoelta Rauhalan palvelukeskuksesta. Keskeiset painopiste alueet: Toiminnal liset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Talouden tasapainottaminen pitkällä aikavälillä. - Päätearkiston järjestämistyötä kiinteistöasioiden osalta - Tarvittavien tietojen syöttäminen hautainhoitorahastoon jotta sieltä saa kaikki tarvittavat tiedot - Ainaishoitohautojen hoidon lopettamiseen liittyvät työt Tavoitteiden toteutus - asunto-osakkeen myynnillä saatu positiivinen tulos vuodelle osaksi on ehditty tehty näitä kaikkia. Kesken vielä. Laitettu ainaishoitohaudoille ilmoitukset, että hoito päättyy keväällä 2015.

15 Valtakunnallsesti on aloitettu ns. KiPa (ent. HeTa) -uudistusta. Sen tavoitteena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon talousyksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan hoidon uudelleenjärjestäminen. On perustettu kirkkoon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus. Palvelukeskus tulee hoitamaan keskitetysti tietyt tehtävät seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Palvelukeskus ei vaikuta kirkon talousyksiköiden päätösvaltaan. Seurakuntatalous tulee edelleen olemaan talous- ja työnantajayksikkö, jolle jäävät esimerkiksi työnantajavastuut, rekrytointi, oman budjetin valmistelu ja sen sisällöstä päättäminen. Alustavassa kyselyssä on ilmoitettu, että Isonkyrön seurakunta lähtee mukaan vuonna Nykyinen käytäntö: Statuksen palkka-, kirjanpito, ostoreskontra, hautakirjanpito-ohjelmia käytetään nyt suoraan netin kautta Seinäjoelta Rauhalan palvelukeskuksesta. 108 Kirkkoherranvirasto: väestökirjanpidossa päävastuu on lähtien maistraatilla. Seurakunnat antavat entiseen tapaan virkatodistuksia ja sukuselvityksiä käyttäen ohjelmana valtakunnallista Kirjurijäsentietojärjestelmää ja toimivat monipuolisina palvelupisteinä seurakuntalaisille. Virkatodistusten maksut nousivat huomattavasti huhtikuulla ja tämä näkyy tulopuolella kasvuna. Hinnat nostettiin Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti kattamaan todellisia kustannuksia ja ovat yhtenäiset kaikissa seurakunnissa. Järjestelmän kehittyessä ja päästessä yhteisiin tietokantoihin maksut tasaantuu, kun tullaan saamaan virkatodistukset keskitetymmin. Tähän menee joitakin vuosia, kun kaikkien seurakuntien vanhat digitoidut kirkonkirjat saadaan yhteiseen kantaan. Virkatodistusten ohjeistus mm. muuttui edelleen useampaan otteeseen vuoden mittaan ja kehittyy jatkuvasti. Virkatodistukset tehdään nykyisin toisin kuin ennen ja sukuselvitysten teossa henkilön viimeinen väestökirjanpitäjä antaa todistukset lähtien Kirjuri järjestelmästä. Ohjelman käyttö monipuolistuu vaiheittain, kun eri osioita saadaan valmiiksi ja seurakuntien käyttöön SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA JUMALANPALVELUS-, JULISTUS- JA MUSIIKKITYÖ 201 Jumalanpalveluselämä Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Jumalanpalvelus on seurakunnan olemuksen ja toiminnan keskus. Viikoittainen pää- eli päiväjumalan-palvelus on seurakunnan päätapahtuma, johon seurakuntalaisia kutsutaan ja ohjataan osallistumaan. Jumalanpalvelustyön tavoitteena on julistaa Jumalan sanaa ja toimittaa sakramentit oikein ja näin tukea seurakuntalaisten elämää ja kasvua kristittyinä. Keskeiset painopisteal ueet Toiminnal liset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Jumalanpalveluselämää kehitetään, monipuolistetaan ja seurakuntalaisten osallisuutta siinä lisätään. Pyritään Sanan, rukouksen, musiikin ja sakramentin hoitavaan kokonaisuuteen. Jumalanpalvelus yhdistää eri työmuotoja. - Seurakuntalaiset ja luottamushenkilöt palvelevat ja toteuttavat jumalanpalveluksia jumalanpalvelusryhmissä. - Messuja vietetään 2-3 kertaa kuukaudessa; tarvittaessa kutsutaan ehtoollisavustajia. Tavoitteiden toteutus Jumalanpalveluselämää monipuolistettu erityisjumalanpalveluksilla ja tuomalla uusia elementtejä ja vaihtelua jumalanpalveluksiin. Seurakuntalaiset ovat kokeneet jumalanpalvelukset onnistuneiksi ja hoitaviksi silloin kuin jumalanpalveluksen osa-alueet ovat muodostaneet kokonaisuuden ja koskettaneet myös tunnetasolla. Eri työmuotojen kesken suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä jumalanpalveluksia järjestettiin jumalanpalvelusryhmien startti-ilta, jossa esiteltiin ryhmien ohjesääntö ja toimintaperiaatteita. Ryhmiä alkaa toimia vuonna Messuja vietettiin vuonna 2014 pääjumalanpalveluksissa yhteensä 38 (2013: 32), kävijöitä 3876 (2013: 3991) ja ehtoollisvieraita 2945 (2013: 2773). Sanajumalanpalveluksia oli 26 (2013: 31) ja kävijöitä 4009 (2013: 3903). Yhteensä kävijöitä pääjumalanpalveluksissa 7885 (2013: 7894). Ehtoollisavustajina toimi yhteensä 11 eri seurakuntalaista työntekijöiden (diakoni, nuorisotyönohjaaja ja lastenohjaajat) ohella.

16 Tehtäväalueell e budjetoidut varat, ks. numero-osa - Perhejumalanpalveluksia pidetään vuoden aikana 4-6 kertaa, joista ainakin kaksi on perhemessuja. Perhejumalanpalveluksien yhteydessä järjestetään ruokailumahdollisuus ja tarvittaessa muuta ohjelmaa eri työmuotojen tai yhteistyötahojen kanssa Napuen taistelun muistojumalanpalvelus (televisiointi). - Hiljaisella viikolla: - Palmusunnuntain perhejumalanpalveluksessa luetaan vuoden aikana kastettujen lasten nimet. - Ma konsertti, ti nuorten toteuttama iltajumalanpalvelus, ke Lego-kirkko, torstaina ehtoollisenvietot Laurilanmäellä ja kiirastorstain messu ja pe pitkänperjantain jumalanpalvelus. - Koulujen pääsiäishartaudet - Toteutetaan erityisjumalanpalveluksia, kuten blues- ja popmessuja. - Osallistutaan jumalanpalveluspäiville Seinäjoella. Vanha kirkko: - Käytetään jumalanpalveluksien pitämiseen välisenä aikana (säävaraus). - Perinnejumalanpalvelus Laurinpäivänä toteutetaan aitoon 1700-luvun henkeen ja alkuperäisten kaavojen avulla (Napuen taistelun 300-vuotisjuhla ja 1700-luvun markkinat samana viikonloppuna). Muita jumalanpalveluksia kirkossa, kouluilla tai muissa paikoissa järjestettiin yhteensä 15, osallistujia 1720 henkeä. - Perhejumalanpalveluksia pidettiin vuoden aikana 4, joista mikkelinpäivä oli perhemessu. Perhejumalanpalveluksien jälkeen oli tarjolla ruokaa srktalolla. Palmusunnuntaina luettiin vuoden aikana kastettujen nimet ja srk-talolla oli mahdollisuus ruokailla ja osallistua pääsiäisvaellukseen. - Napuen taistelun 300-vuotisjuhlan muistojumalanpalvelus televisioitiin. Saarnan piti piispa Kaarlo Kalliala. Musiikissa avusti Katariina Järvinen, Laurius-kuoro, Kyrönjoen mieslaulajat ja Laihian mieslaulajat. Seppelpartiot lähetettiin Napuen muistomerkille, jonne järjestettiin linja-autokuljetus. Osallistujia jumalanpalveluksessa noin 650. Juhla koulukeskuksessa. Lopussa tapahtumasta liite Isonkyrön Joulu-lehdestä. - Hiljaisen viikon ohjelma toteutui muuten suunnitelmien mukaan, mutta ma-illalla on iltakirkko ja ti-illalla Kyrönmaan lukion nuoret toteuttivat popmessun, jossa solistina oli Susanna Erkinheimo (messu oli ensin päivällä koulukeskuksessa). - Koulujen pääsiäishartaudet toteutettiin suunnitellusti alakouluilla. - Erityisjumalanpalveluksia olivat kansanlaulumessu loppiaisena, popmessu ja legokirkko hiljaisella viikolla, Epsu Helteen pitämä liikuntakirkko toukokuussa, Laurinpäivän 1700-luvun jumalanpalvelus, rippikoulun aloitus iltakirkkona ja bluesmessu valvomisen sunnuntain iltana - Parahat eväät jumalanpalvelus-päiville osallistui yhteensä 10 henkeä (5 työntekijää, 5 luottamushenkilöä); päivien anti oli laadukas ja innostava - Vanha kirkko oli käytössä suunnitellun aikataulun mukaan, kausi päättyi vanhusten kirkkopyhään Perinnejumalanpalvelus toteutettiin muokatulla kaavalla, osanottajia oli jälleen runsaasti. Lopussa tapahtumasta liite Isonkyrön Joulu-lehdestä. Joulupäivän illan hartaus keräsi kuulijoita 390 henkeä.

17 Kuva liikuntakirkosta, verryttelyä ennen lenkkiä ohjaa liikuntapappi Eeva-Liisa Helle. Kuva Popmessusta, kuvassa solisti Susanna Erkinheimo ja Kyrönmaan lukion musiikkioppilaita. Kuvat Artturi Kivineva Yleistä Seuraavassa on erittelyä jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistumisista: TUNNUSLUVUT Lkm 2014 Osall.2014 Lkm 2013 Osall.2013 Lkm 2012 Osall.2012 Messut Sanajumalanpalvelukset Muita jumalanpalveluksia Ehtoollisen viettoja Eht. muiden yhteydessä Yksityinen eht.vietto Hautaan siunaaminen Toiminta-ajatus / tehtävä: (laatikkoon tarvittava, lyhyt kuvaus työalasta ja sen perustehtävästä) Hautaan siunaaminen kuten myös muut kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Hautaan siunaamisessa seurakunta yhteisönä hoitaa surevia niin, että asianomaiset "voisivat elää luottavaisin mielin ja hyvällä omallatunnolla. Ja etteivät he arjen huolten keskellä kadottaisi iankaikkista päämääräämme". (Kausaalitoimitukset/Hautaus) Kaudelle asetetut tavoitteet Omaisten laadukas kohtaaminen ennen siunausta ja mahdollisuuksien mukaan hautajaisten jälkeen, omaisten niin halutessa. Osallistutaan muistotilaisuuksiin omaisten toiveiden mukaisesti. - Hautaan siunaamisia toteutetaan pääkirkossa, siunauskappelissa ja haluttaessa haudalla. - Muistotilaisuuksia pidetään seurakuntatalolla, kirkossa/siunauskappelissa tai Tavoitteiden toteutus Kaikkien hautajaisten kohdalla toimituskeskustelut on käyty omaisten kanssa ennen hautausta ensisijaisesti vainajan/omaisten kodissa. Sururyhmiä järjestettiin kaksi. Omaisia on tavattu mahdollisuuksien mukaan hautajaisten jälkeen. Papit ja kanttori ovat aina osallistuneet muistotilaisuuksiin, mikäli omaiset ovat kutsuneet; käytännössä kaikkiin muistotilaisuuksiin on kutsuttu. - Hautaan siunaamisia oli vuoden aikana yhteensä 56, joihin osallistui 3751 henkeä (2013: 56 ja 3113). Pääkirkossa siunauksista pidettiin suurin osa, haudalla ei pidetty yhtäkään hautaan siunaamista. - Muistotilaisuuksia pidettiin pääasiassa seurakuntatalolla, osassa muistotilaisuus oli kirkossa ja pelkkä tarjoilu seurakuntatalolla sekä pienempiä

18 Keskeiset painopisteal ueet: Toiminnallis et tavoitteet: osallistutaan muistotilaisuuksiin omaisten valitsemissa paikoissa. - Sururyhmiä (max. 8 henkeä/ryhmä) järjestetään 1-2 kertaa vuodessa tarpeen mukaan yhdessä diakoniatyön kanssa. muistotilaisuuksia vietettiin Kotiseututalolla / Varoon tuvalla, Jokikartanossa sekä kodeissa - Sururyhmiä järjestettiin yksi keväällä ja toinen syksyllä, kummassakin osanottajia oli 8 henkeä ja kokoontumiskertoja oli viisi. Työntekijöinä keväällä kirkkoherra ja diakoni, syksyllä kappalainen ja diakoni. Ryhmien toiminta perustui vertaistukeen ja tavoitteena oli uudelleen suuntautuminen surun ja sen vaiheiden käsittelyn myötä. TUNNUSLUVUT Lkm 2014 Osall Lkm 2013 Osall Lkm 2012 Osall.2012 Hautauksia Kodin siunaamiset Kasteita Vihkimisiä Avioliiton siunaamiset Muut kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kirkollisten toimitusten mm. kasteiden, konfirmaatioiden ja vihkimisten sekä kodin siunaamisen toimittamiset kirkkokäsikirjan mukaan. Keskeiset painopistealuee t: Toiminnalliset tavoitteet: Kaudelle asetetut tavoitteet Toimitukset suunnitellaan ja hoidetaan huolella ja seurakuntalaisten kohtaamiseen varataan aikaa. Toimituksissa julistetaan kirkon sanomaa ja osallistutaan seurakuntalaisten elämän tärkeisiin käännekohtiin. Tavoitteiden toteutus Toimituskeskusteluissa suunniteltiin kirkolliset toimitukset yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Kastekodeissa papit vierailivat noin tunnin keskustelussa ja 1-2 tuntia toimituksessa, hautajaisten kokonaiskesto oli n. 3-4 tuntia (hautajaisten toimituskeskusteluun varattiin aikaa tunnista kahteen). Hääjuhliin osallistuttiin harvoin. Vihkimisen toimituskeskustelu käytiin vihkikirkossa harjoitusten yhteydessä. Toimitukset olivat luonteva paikka pitää evankeliumia esillä seurakuntalaisten elämän merkittävissä kohdissa ja osallistua seurakuntalaisten iloon ja tukea surussa. - Kirkollisia toimituksia edeltää aina toimituskeskustelu seurakunnan tiloissa tai seurakuntalaisen kotona. - Oman seurakunnan vihkipareille lahjoitetaan vihkiraamatut ja kastettaville kastekynttilä ja virsikirja. Kodin siunaamisissa lahjoitetaan Katekismus. - Konfirmaatiot toteutetaan noin viikko leirijakson päättymisen jälkeen. Varataan riittävät työntekijäresurssit myös konfirmaatioihin. - Toimituskeskusteluille paras ja luontevin paikka on seurakuntalaisen koti. On hyvä nähdä ja kokea, millaisessa ympäristössä vainaja on elänyt tai mitä kastekotiin kuuluu ja millaisessa tilassa juhlaa vietetään. Seurakuntalaisen kannalta on myös helpompaa, ettei tarvitse lähteä kotoaan. Vihkiparien kanssa toimituskeskusteluissa on keskusteluapuna käytetty Parisuhteen palikat aineistoa. - Vihkipareille on lahjoitettu vihkiraamatut, kastettaville kastekynttilä ja virsikirja. Vuoden aikana alettiin valmistella kastepuun ja kastelahjan (enkeli) käyttöönottoa. - Kaksi konfirmaatiota toteutettiin viikko leiriltä paluun jälkeen. Konfirmaatio-messuihin osallistui yhteensä 904 henkeä.

19 Aikuistyö Seurakunnan aikuistyö käsittää aikuisväestön parissa tehtävää työtä, pienryhmätoimintaa ja perhetyötä. Työtä tehdään yhteistyössä seurakunnan muiden työmuotojen kanssa. Tavoitteena on tukea seurakuntalaisten elämää ja kasvua kristittyinä. Kaudelle asetetut tavoitteet Autetaan seurakuntalaisia (erityisesti nuoria aikuisia ja työikäisiä) löytämään paikka ja tehtävä seurakunnan parissa. Tarvitaan palvelutehtävien ja toisaalta matalan kynnyksen tapahtumien ideointia ja mahdollistamista. Toiminnan niveltäminen jumalanpalveluselämään. Napuen taistelun (1714) muistovuoden huomioiminen ja hyödyntäminen. Rovastikunnallinen yhteistyö (esim. Lähetysjuhlat Vaasassa ) Pienryhmätoiminta: - raamattu- ja keskusteluryhmät kokoontuvat kodeissa ja seurakunnan tiloissa - pienryhmätoimintaa vetävät vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja papit - työskentelyissä tarvittavaa apukirjallisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Tapahtumat: - Naisten iltapäivätilaisuudet Pappilassa - Miesten aamukahvit Tarjantissa metsäkirkot: 2.5. Palonkylän vanha kämppä, Orismala (Myllymäen laavu) ja 75-vuotiaiden juhla yhteistyössä diakoniatyön kanssa - 30-, 35- ja 40-vuotiaiden syntymäpäiväkonsertti/-tapahtuma 1.8. (Kerhotupa/Vanhan kirkon ympäristö) - raamattu- ja katekismusopetuksen / aikuiskatekumenaatin toteuttaminen - kirjallisuuspiiri kesän 2014 aikana (4 kok.) - osallistutaan Kyrönmaan Hengellisten kesäjuhlien järjestelyihin , Tavoitteiden toteutus Kirkosta eronneiden joukko (46 henkeä) koostui suurimmaksi osaksi nuorista aikuisista. Vaikka eroaminen oli myös osa valtakunnallista ilmiötä ja liittyi ehkä osaltaan seksuaalieettisen keskusteluun, saattoi eronneilla olla kokemus, ettei seurakunta tarjoa luontevaa liittymäkohtaa ja toimintaa. Eroamisten syitä pitäisi päästä tutkimaan tarkemmin. Toiminnan tulee tähdätä ja liittyä jumalanpalvelus-elämään. Napuen taistelun muistovuosi huomioitiin erillisillä tilaisuuksilla (Kalervo Miellyn luentotilaisuus, TVjumalanpalvelus ja muistojuhla, metsäkirkko), mutta myös eri tilaisuuksien sisällöissä ja puheissa. Lähetysjuhlilla oli isokyröläisiä talkoissa ja juhlien eri tilaisuuksissa vierailtiin. - pienryhmiä (mukaan lukien käsityökökkä ja miesten kökkäpiiri) oli toiminnassa yhteensä 15 ja jäseniä näissä oli kirjoilla yhteensä pienryhmätoimintaa vetivät pääasiassa seurakuntalaiset, Sanasta papit ja miesten kökkäpiiriä papit ja diakoni - apukirjallisuutta ei vuoden aikana ole päivitetty - Naisten kesken tilaisuuksia järjestettiin Pappilassa vuoden aikana yhteensä 5 kertaa, osanottajia keskimäärin noin 40 henkeä - Miesten aamukahvit tilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä Tarjantin kanssa yhteensä neljä kertaa, osanottajia keskimäärin 20 henkeä - metsäkirkkoja järjestettiin suunnitellusti 2.5. Palonkylässä (noin 20 henkeä) ja Orismalassa (noin 25 henkeä); pidettiin metsäkirkko Suolaisissa Mustikkamäessä partiolaisten majan pihapiirissä Napuen muistovuoden merkeissä, osanottajia noin 40 henkeä, vaellusta ei järjestetty ja 75-vuotiaiden syntymäpäiväjuhla keräsi noin 100 henkeä juhlaan, jossa pidetty pääpuhuja oli hiippakuntasihteeri Reijo Takamaa - 30-, 35- ja 40-vuotiaiden syntymäpäiväkonserttia ei tällä kertaa järjestetty; tapahtumaa voisi kokeilla järjestää esim. piknik-tyyppisesti loppukesällä Aiempi EVVK-ryhmä jatkoi kevään 2014 Paussin paikka nimisenä keskusteluryhmänä ja syksyllä toteutettiin yhteistyössä SRO:n (pastori Lasse Pesu) kanssa Verrattomat vertaukset, kolmen luennon sarja Jeesuksen vertauksista (osanottajia oli keskimäärin noin 30 henkeä) - kirjallisuuspiiri luki ja keskusteli kaunokirjallisuudesta neljä kertaa kesällä 2014, osanottajia kirjoilla 16 henkeä - seurakunta järjesti tapahtuman yhteistyössä Isonkyrön helluntaiseurakunnan ja KRS:n kanssa Koulukeskuksessa,

20 ekumeeninen jumalanpalvelus Vanhassa kirkossa Jumalanpalveluspäiville ( , S- joki) osallistuminen - talkootyö Vaasan Lähetysjuhlille Retket: - perhevaellus Kirkkokalliolle (mäenrinne Suolaisilla), lopuksi klo 18 jp (johon bussikuljetus) - Osallistutaan Ilmajoen miesteniltaan 9.5. (yhteiskuljetus ylistarolaiset, vähäkyröläiset ja laihialaiset) sekä retki Vaasan Lähetysjuhlille osallistujia parhaimmillaan 300 henkeä; ekumeeninen jumalanpalvelus toteutettiin Vanhassa kirkossa, sen järjestämisestä yhteistyössä jäi hyvä kokemus - Parahat eväät jumalanpalveluspäiville osallistui yhteensä 10 henkeä (5 työntekijää, 5 luottamushenkilöä); päivien anti oli laadukas ja innostava - perhevaelluksesta, ks. edellä metsäkirkot - Yhteistyössä järjestettyyn retkeen miesteniltaan osallistui 12 henkeä, retki Lähetysjuhlille toteutui rippikoululaisten kanssa PIENRYHMÄT piiri kok.kerrat kirjoilla ohjaajat tai yhteyshenkilöt *Srk-talon raamattupiiri pappilassa Tapani Mäki-Reini *Palvelutalon virsipiiri Helena Maunuksela *Annikin piiri (kodeissa) 10 8 Eeva Kuoppala ja Helena Erkkilä *Sananen Ystävyydenkulmassa srk:n työntekijät *Lähetysantennipiiri (kodeissa) Hanna Petäjä/Helena Maunuksela *Miesten käsityöpiiri kirkon kellarissa papit ja diakoni *Rukouspiiri Maunukselassa Helena Maunuksela *Kesteriikin päivätuokio työntekijät *Perhepiiri (kodeissa) 9 12 Eero Holma *Tuuralan raamattupiiri 3 7 Marja Nikula *Sunnuntain raamattupiiri Hanna Petäjä *Joupin lähetysraamattupiiri Kaisa ja Mauno Jouppi *Käsityökökkä pappilassa työntekijät pitävät hartaushetken *Lukupiiri pappilassa 4 16 Taru Kivineva ja Paula Mourujärvi Perjantain raamatturiiri Mikko Nuuja 205 Muut seurakuntatilaisuudet Muut seurakuntatilaisuudet -tehtäväalueen piiriin kuuluu kirkkohallituksen ohjeen mukaan mm. muu julkinen toiminta, mikä ei ole jumalanpalvelustoimintaa. Tällaisia ovat mm. kinkerit, tempa-ukset, hartaushetket, raamatunopetustilaisuudet, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet sekä muut julkiset tilaisuudet. Keskeis et painopi stealu eet: Kaudelle asetetut tavoitteet Tarjotaan Isonkyrön alueella asuville luontevia mahdollisuuksia tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Pyritään laadukkaisiin, kaikille avoimiin ja toisaalta myös kohdennettuihin tilanteisiin. Yhteistyötä tehdään eri herätysliikkeiden kanssa kirkkomme yhteisten linjausten ja seurakuntamme käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Myös rovastikunnallista yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä. Huomioidaan myös Lähetysjuhlat Vaasassa ( ). Tavoitteiden toteutus Tällä tehtäväalueella on saatu mukaan toimintaan ja tilaisuuksiin seurakunnallisesti aktiivisia jäseniä, mutta väljästi sitoutuneiden kohdalla tilanne ei ole yhtä hyvä. Uusia tapoja ja seurakuntalaisten tavoittamista on edelleen kehitettävä. Yhteistyötä on tehty suunnitellusti mm. seurojen, kirkkopyhien ja raamatun-opetustilaisuuksien muodossa. Yhteistyötä tehtiin myös paikallisen helluntaiseurakunnan kanssa. Rovastikunnallisia tapahtumia olivat naistenpäivä ja omaishoitajien kirkkopyhä. Lähetysjuhlien sunnuntaina SLS:n lähetystyöntekijä oli saarnavieraana messussa. Napuen taistelun muistovuosi huomioitiin erillisillä tilaisuuksilla (Kalervo Miellyn luentotilaisuus, TV-