KARKKILAN SEURAKUNTA

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto Sivu 1 KARKKILAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2012 SEKÄ ENNAKKOSUUNNITELMIA VUOTEEN 2013 JA 2014

2 Kirkkoneuvosto Sivu 2 SISÄLLYS 1 TALOUDELLISET SUUNNITTELUOLETTAMAT JA YLEISHALLINTO Taloussuunnittelun tarkoitus ja taustat Toimintaan vaikuttavia tekijöitä vuodella Seurakunnan yleistavoitteet Yleishallinto SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Yleinen seurakuntatyö Viestintä Musiikkitoiminta KASVATUSTOIMINTA Varhaiskasvatus Perhe- ja aikuistyö Päiväkerhotyö Pyhäkoulutyö Koululaisten iltapäiväkerho Varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Nuorisotyö Diakoniatyö Perheneuvontatyö ja sairaalasielunhoito Lähetystyö HAUTATOIMI Toimintasuunnitelma KIINTEISTÖTOIMI Toimintasuunnitelma Suunnitelmavuodet 2013 eteenpäin TALOUSINFORMAATIO Talousarvion rakenne sekä käytön ohjeistus Ohjeita talousarvion noudattamiseen Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa HAUTAINHOITORAHASTO... 34

3 Kirkkoneuvosto Sivu 3 1 TALOUDELLISET SUUNNITTELUOLETTAMAT JA YLEISHALLINTO 1.1 Taloussuunnittelun tarkoitus ja taustat Kirjanpitolain mukaan seurakunnan tehtävä on laatia toiminnasta ja taloudesta suunnitelma kolmeksi vuodeksi. Ensimmäisen vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelma on sitova. Toimintasuunnitelma on kaksijakoinen. Ensimmäinen asiakirja on Karkkilan seurakunnan perustoimintokuvaus Sen kirkkovaltuusto hyväksyi marraskuussa Perustoimintokuvauksessa esitetään toiminnat, jotka vuoden 2010 tilanteen mukaan katsotaan seurakunnan perustoiminnaksi. Ne muodostavat noin 90 % kaikesta seurakunnan toiminnasta. Perustoimintokuvauksessa esitetään kunkin tehtäväalueen mahdollinen erityistavoite tai kehittämishanke. Toinen asiakirja on vuodelle 2012 laadittu yksityiskohtainen toiminta- ja taloussuunnitelma. Asiakirjoihin on kirjattu tavoitteet, joiden toteutumista tarkastellaan toimintakertomuksessa. Kirkkovaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman pääluokkatasolla, eli kunkin pääluokan ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto ja kirkkoneuvosto tehtäväalue tasolla. Toimintasuunnitelman teksti ja luvut ovat vuodelle 2012 sitovia. Vuosille 2013 ja 2014 ne hahmottavat pidempää linjaa, eivät ole samalla tavalla sitovia. 1.2 Toimintaan vaikuttavia tekijöitä vuodella 2012 Seurakunnan painopistealueessa noudatetaan Pyhän linjauksia, korostetaan kohtuullisuutta, riittävyyttä ja perustehtävään keskittymistä. Työntekijöiden riittävyyden ja työn hallinnan tunne pitää turvata keskittymällä perustehtävään. Karkkilan seurakunnan painopiste vuodelle 2012 on: PYHÄ:n kokeminen arjessa riittävä, tavallinen, pelkistetty Pääteemana työyhteisössä on sopeuttaminen. Henkilöstön riittävyys suhteessa työn määrään aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta. Töiden uudelleen järjestelyt taas luovat työntekijöille paineita. Uudet työjärjestelyt vaativat onnistuakseen tilapäisen työvoiman palkkaamista korvaamaan työntekijöiden puute ainakin loma-aikoina. Sairaslomien varalle on mietittävä tehtävien priorisointia: Välttämättömiin tehtäviin hankitaan sijaistyövoimaa tai ne ostetaan palveluna. Vähemmän välttämättömät tehtävät jätetään tekemättä. Maailmantalouden epävakaus vaikuttaa seurakunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun. Toiminnan ja henkilöstön määrä pitää suhteuttaa käytössä oleviin taloudellisiin voimavaroihin. Toiminta suunnitellaan perustoimintokuvauksesta poiketen kolmelle papille. Diakoniatyö organisoidaan uudelleen ilman 60 %:sta diakonian virkaa. Hautausmaatyöhön ei irtisanoutuneen tilalle rekrytoida uutta tehtävänhaltijaa. Tukitoimissa etsitään uusia ratkaisuja toiminnan varmistamiseksi. Talviaikana käytetään ulkoistusta ja kesäkaudella hyödynnämme kausiresursseja. Suunnittelukaudella seurakunnassa toteutettaneen kirkkoherranvaali. Toiminnan sopeuttamisen yhtenä tekijänä on tavoitettavuus ja toisena kustannusten kohtuullisuus. Toteutuvalle toiminnalle määritetään minimiryhmäkoot (Taulukko). Mikäli ryhmäkoko laskee alle osallistujarajan, kyseistä ryhmää ei seuraavalla kaudella toteuteta. Lapsi- ja nuorisotyössä ryhmien toteutuminen arvioidaan jo ennakkoilmoittautumisten yhteydessä. Aikuisten kerhot ja piirit voivat toimia maallikkovastuulla. Silloin työntekijä vierailee kerhossa vähintään kerran toimintakaudessa. Muuten vaihtoehtona on kerhon lakkauttaminen. Makkarailtoja seurakunta järjestää kolme tai neljä. Iltojen järjestäminen vaatii aina isännän, joten ne toteutetaan seurakuntalaisten aloitteesta. Tilaisuuksiin seurakunta varaa papin tai kesätyöntekijän sekä kanttorin.

4 Kirkkoneuvosto Sivu 4 Piirien ja kerhojen toteuttamistaulukko: Kerho min. ryhmäkoko/ohjaaja Huomioita 3-vuotiaden kerhot 6 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje Päiväkerhot 7 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje kahdella ohjaajalla maksimi 16 lasta Iltapäiväkerhot 7 lasta / ohjaaja Kuorokerho 7 lasta maksimi 20 lasta Varhaisnuorten kerhot 6-8 lasta kokkikerho 6 lasta Rippikoulu 8 nuorta Päiväkoulun toteuttaminen kesäkaudella Nuorten ryhmä 8 nuorta Piirit kylillä ja aikuisten ryhmät 8 osallistujaa Oletus verotulokertymästä ja taloudellisesta tuloksesta vuodelle 2012 Karkkilan väkiluvun kasvutavoite on noin 0,7 % vuodessa. Elokuussa 2011 Karkkilan kaupungin väkiluvun kasvutavoite ei toteutunut. Marraskuun alussa seurakunnasta eronneita on 46 ja seurakuntaan liittyneitä 14. Seurakuntaan muuttaneita on 265 ja seurakunnasta pois muuttaneita on 331. Seurakunnan jäsenmäärä oli lokakuussa henkilöä. Kirkkohallitus ohjeistaa seurakuntia vuoden 2012 talouden suunnitteluun seuraavin ohjein: Talouden kasvu on aiempaa hitaampaa. Yhteisö- ja kirkollisverotuotoissa kannattaa varautua vähäiseen kasvuun useiksi vuosiksi eteenpäin. Inflaatio on vuoden 2011 aikana korkea. Sen ennustetaan nousevan 2-2,5, %:iin. Korot eivät todennäköisesti nouse. Marraskuussa 2011 talouden suhdanne-ennusteet ovat heikentyneet. Tulevina vuosina seurakuntalaisten määrän väheneminen pienentää kirkollisverokertymää. Kirkkohallitus arvioi, että kirkollisverokertymän kehitys vuonna 2012 on noin -2%. Vuonna 2013 sen arvioidaan jäävän vuoden 2012 tasolle. Karkkilan seurakunta on päättänyt vuodeksi 2012 nostaa kirkollisveron 1,50%:iin. Kirkollisverokertymän budjetoidaan olevan Ehdotuksessaan valtion vuoden 2012 talousarvioksi hallitus esittää seurakuntien saaman yhteisöveron jako-osuuden nostamista 0,4:llä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2012 ja Korotus on puolet pienempi, kuin vuosina voimassa ollut korotus. Tämän takia yhteisövero ilman paikallisia muutoksia pienenee noin 7 prosenttia. Yhteisöveron kertyminen on suhdanneherkkää. Jos yritysten tulo-odotukset alenevat, voi yhteisövero pienentyä huomattavasti. Karkkilan seurakunnan yhteisöveron budjetoidaan olevan Marraskuussa 2011 talouden suhdanne-ennusteet ovat heikentyneet. Kirkon palkkaratkaisu tulee olemaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen. Ensimmäisenä vuotena maksetaan 2,4% korotus ja 13 kuukauden päästä 1,9% korotus. Kirkon eläkevakuutusmaksuprosentti nousee vuodeksi 2012 lähtien yhdellä prosentilla. Henkilöstökuluja budjetoitaessa pitää varautua 2%-2,5%:n nousuun. Tämä sisältää eläkemaksuprosentin korotuksen. Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi ennustaa kustannusten nousevan 10,2% vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä. Seurakuntien kiinteistöjen ylläpidon kustannuksissa on varauduttava keskimäärin 8%:n nousuun. Karkkilan seurakunnassa tarve on alhaisempi. Kirkon keskusrahastomaksuprosentteihin ei olla suunnittelemassa korotusta. Karkkilan seurakunnassa talousarvioon on huomioitu edellä mainitut olettamat. Talousarvioon vaikuttavat sopeuttaminen ja työn tekeminen uudella tavalla. Toiminnan suunnittelu ja valmisteltu talousarvio tähtäävät tilikauden nolla tulokseen. Vuoden 2012 talousarvion ylijäämä on

5 Kirkkoneuvosto Sivu Seurakunnan yleistavoitteet Koko kirkon painopistealueena on vuosina Pyhä. Se on sisällytetty seurakuntamme tulevan vuoden painopisteeseen ja on esillä tehtäväalueiden suunnitelmissa. Seurakuntamme painopistealue vuodelle 2012 on PYHÄ:n kokeminen arjessa. Toiminnassamme elämme pyhää arkisen elämän keskellä. Pyrimme tuottamaan riittävän määrän laadukasta perustoimintaa. Pyhän teema on sisällytetty arkena toteutettavaan toimintaan hartauselämän muodossa. Pidämme esillä pyhän teema seurakuntalaisten keskellä korostamalla kristillistä arvomaailmaa ja kertomalla evankeliumin sanomaa myös arkena. Seurakunnassamme yleisenä teemana on työhyvinvointi. Se ylläpitäminen täytyy huomioida työyhteisön yhteisenä vastuuna. Kun seurakunnan toimintaa sopeutetaan pienentyneeseen henkilöstömäärään ja uusiin toimintamalleihin, tulee organisaation huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Vuoden 2012 aikana seurakunnassa yritetään vakiinnuttaa henkilöstömäärä säästöjen vaatimalle tasolle. Tämä vaatii henkilöstöltä joustavuutta ja organisaation ehdoilla toimimista. Organisaatiolta sopeuttaminen vaatii sitoutumista henkilöstöön ja heidän kanssaan sovittuihin asioihin. 1.4 Yleishallinto Kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto Vuoden 2012 kirkkovaltuuston tavoitteena on jatkaa vuoropuhelua luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Seurakunta järjestää keväällä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden seminaarin. Siinä työntekijät kertovat sopeuttamistoimien vaikutuksista toimintaan. Luottamushenkilöt saavat myös alustavaa tietoa vuoden 2013 toiminnan suunnittelusta. Vuoden 2012 alkupuolella valtuutetut valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon. Kirkkoneuvosto noudattaa toiminnassaan perustoimintokuvausta. Sen tavoitteena on jatkaa seurakunnan strategian toteuttamista. Kuluvan valtuustokauden aikana ( ) pitää seurakuntataloudessa saavuttaa tulojen ja menojen tasapaino Muut hallinnolliset toiminnot Tilintarkastuksen ja valvonnan tehtävä on tarkistaa kunkin tilikauden hallinto ja talous voimassa olevien lakien mukaisesti. Tilintarkastajat antavat kultakin tilikaudelta tilintarkastuskertomuksen kirkkovaltuustolle. Tarvittaessa he antavat havaitsemistaan epäkohdista ilmoituksen kirkkoneuvostolle. (KJ 15:11 ja 13 :n). Taloushallinto toimii perustoimintokuvauksen mukaisesti. Kirkon uutta palkkausjärjestelmää on sovellettu vuodesta 2008 aikana, jolloin koko henkilökunnan tehtävänkuvat on määritelty. Järjestelmän noudattamista jatketaan ja tehtävänkuvien seurantaa ja päivitystä suoritetaan vuosittain. Harkinnanvaraisen palkkausosan käyttöönottamista aletaan valmistella vuoden 2012 aikana, Lopullinen käyttöönotto suoritetaan vuoden 2013 aikana. Kirkonkirjojen pidossa ja kirkkoherranvirastossa toimitaan perustoimintokuvauksen mukaisesti. Työjärjestelyjä kehitetään edelleen, koska hallintoa on supistettu henkilötyövuoden verran vuonna Vuoden 2012 painopisteenä on alkaneen Kirjuri-hankkeen läpivieminen ja sijaisjärjestelyjen vakiinnuttaminen. Karkkilan seurakunta on liittynyt Kehä-IT yhteishankkeeseen. Hyödynnämme kaikki palvelut, joita yhteistyöhankkeesta pystyy saamaan. Kirkkohallituksen kirjanpidon- ja palkanlaskennan palvelukeskuksen käyttöönotto etenee. Projekti on saanut nimekseen Kipa. Tavoitteena on talouden perusprosessien yhdenmukaistaminen ja kustannuste-

6 Kirkkoneuvosto Sivu 6 hokkuus. Karkkilan seurakunta liittyy mukaan kirjanpidon- ja palkanlaskennan palvelukeskukseen vuoden 2013 aikana. Työpaikkaruokailu on järjestetty ostopalveluna. Työntekijöillä on mahdollisuus ostaa ruokalippuja taloustoimistosta. Sopimukset on tehty Sarin herkut, ravintola Has kebabin ja Karkkilan Lounaspisteen kanssa. Vuoden 2012 teemana työyhteisössä vaikuttaa työhyvinvointi yhteinen vastuumme. Työntekijällä on mahdollisuus hyödyntää liikunta/kulttuuriseteleitä vuosittain. Seurakunnan tukema osuus on 100 vuodessa. Seteleitä jaetaan alkuvuodesta ja elokuussa. Seurakunnassa toimii sopimusten mukainen yhteistyötoimikunta. Työyhteisössä järjestetään kaksi työhyvinvointia edistävää tapahtumaa vuosittain. Seurakunta tiivistää yhteistyötä Karviaisen työterveyshoidon kanssa. 2 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA 2.1 Yleinen seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö sisältää Jumalanpalveluselämän, hautaan siunaamisen ja muut kirkolliset toimitukset ja erilaiset seurakuntatilaisuudet. Näissä toiminnoissa toimitaan perustoimintokuvauksen mukaisesti. Kappelissa toteutetaan suunnittelukaudella jouluaaton hartaus. Kastekoteihin hankitaan kotien rukouskirja tai vastaava. Alboja uusitaan tarpeen mukaan. Messukasukoita ei vuonna 2012 hankita. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista messuavustajakoulutuksen käyneitä seurakuntamme jäseniä toimimaan messuissa messuavustajina ja kirkonpalvelijan tehtävissä. Muiden seurakuntatilaisuuksien toiminta-ajatus ja tavoitteet tukevat yleistä seurakunnallista toimintaa. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi miestenpiirit, seurakuntaillat, makkaraillat ja erilaiset kirkkokahvitilaisuudet. 2.2 Viestintä Viestinnässä toimitaan perustoimintokuvauksen mukaisesti. Vuonna 2012 edelleen etsitään hyviä tapoja viestittää seurakunnan toiminnasta. Paikallinen media on tärkeä väylä, yhteistyö kaupungin kanssa, visuaalisen ilmeen kehittämisen tarve on olemassa, tässä pohditaan yhteistyötä jonkin oppilaitoksen kanssa. Suunnittelukaudella harkitaan tarkasti ja valitaan kohderyhmä perusteisesti ne viestintämediat, joihin ilmoitukset ja mainokset keskitetään. Paikallisten lehtien kanssa tehdään yhteistyötä ja seurakunnan näkyvyyttä tehostetaan tarjoamalla juttuaiheita paikallislehdille. 2.3 Musiikkitoiminta Painopiste Musiikkityön painopiste vuonna 2012 on lasten- ja nuorten musiikkitoiminnassa sekä kirkkokuoron toiminnassa. Nuorten bändi- ja kuorotoiminta säilytetään projektiluontoisesti. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan yhteisprojekteja lasten ja nuorten musiikkitoiminnassa. Musiikkityö panostaa juhlapyhien messuihin. Ne toteutetaan musiikkitiimin, kuorojen sekä paikkakunnan vierailevien muusikoiden yhteistyönä.

7 Kirkkoneuvosto Sivu Tavoite Lasten musiikkitoiminnan tavoitteena on saavuttaa laaja osallistujajoukko. Lasten kuoro, uudelta nimeltään kuorokerho, esiintyy perhemessuissa neljä kertaa vuodessa, kauneimmissa joululauluissa sekä seurakunnan muissa tilaisuuksissa. Nuorten bänditoiminnan tavoitteena on toteuttaa keväällä 2012 messu, johon kutsutaan kesän 2012 rippikoululaiset sekä 50 vuotta sitten konfirmoidut. Pääsiäisen ja joulunajan messuissa ja musiikkitilaisuuksissa sekä Pyhäinpäivänä käytetään musiikkitiimin ja kuorojen panostuksen lisäksi paikkakunnan omien vierailevien muusikoiden resursseja jumalanpalveluselämää rikastuttamaan. Kirkkokuoron suunnitelmana on osallistua kolmipäiväiselle kuoromatkalle Kirkon musiikkijuhlille Jyväskylään. Tavoitteena on oppia yhdeksän laulun ohjelmisto, joka on kuorolaisille sekä haaste että motivaation aihe. Keväällä kuoro-ohjelmiston harjoituttamisessa käytetään kanttorin sijaista Elina Pikkuhookanaa sekä suntiota Hanna Rajalaa Toiminnan sisältö Kirkkokuoron matkaa varten kirkkokuoro toteuttaa kahvikonsertin ja myyjäiset kevään 2012 aikana Kirkkokuoron Jyväskylään toteutuu Kirkkokuoro esiintyy pitkäperjantain jumalanpalveluksessa ja 1. pääsiäissunnuntain messussa. Syyskaudella 2012 kirkkokuoro esiintyy messuissa sekä joulunajan tapahtumissa. Huru-ukot esiintyy vuoden aikana seurakunnan tilaisuuksissa ja messuissa yhteensä noin 10 kertaa. Lauluryhmä Sylviat esiintyy messuissa ja seurakunnan tilaisuuksissa muutamia kertoja vuoden aikana. KONSERTIT Kirkkokuoron kahvikonsertti ja myyjäiset Hanna Ekolan yhteisvastuukonsertti Joulukonsertti Hanna Lehtonen, Elina Pikkuhookana, Mika Nikander Elina Pikkuhookanan työnkuva vuonna 2012 painottuu edelleen lasten- ja nuorten musiikkitoimintaan. Elina Pikkuhookanan ja Hanna Rajalan resursseja käytetään myös keväällä 2012 kirkkokuoron tarpeisiin ja he osallistuvat keväällä järjestettävälle kuoromatkalle. Kirkkokuoron matkan kustannusarvio on noin euroa. Kustannusten rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi niin, että kirkkokuoron kertyneillä rahavaroilla sekä tulevan vuoden avustuksella katetaan noin 2000 kustannuksista. Retkimaksuna kerätään kultakin osallistujalta riittävä omavastuu ja n katetaan talousarvioon sisällytettävällä määrärahalla. 3 KASVATUSTOIMINTA 3.1 Varhaiskasvatus Karkkilan seurakunnan lapsi-, perhe- ja aikuistyö järjestää toimintaa, joka pohjautuu kaste- ja lähetyskäskyyn. Kasvatustoiminta tukee lasten ja aikuisten kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä. elämän eri tilanteissa. Lapsityön keskeisimmät työmuodot ovat päiväkerho ja koululaisten iltapäiväkerho. Perhe- ja aikuistyön keskeisimmät työmuodot ovat perhekerhot eli vauvapiiri ja avoimet päiväkerhot. Kirkkohallituksen täysistunnossa hyväksyttiin painopisteeksi vuosille Pyhä. Painopiste on osa Meidän kirkko -strategian toteuttamista. Painopisteellä halutaan rohkaista pyhän kokemiseen ja elämiseen, kirkastaa kirkon sanomaa ja vahvistaa vastuullista elämäntapaa. Karkkilan seurakunnassa painopiste on keskittynyt vuonna 2012 Pyhän kokemiseen arjessa. Kasvatustoimintaa ohjaa ajatus Arki(kin) on pyhää.

8 Kirkkoneuvosto Sivu 8 Pyhä-teemasta painottuu erityisesti luomakunta. Painopisteen tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, että kristittyinä ja Jeesuksen opetuslapsiksi kastettuina meillä on vastuu luodusta maailmasta ja toisista ihmisistä. Luomakuntaan tutustutaan kerhojen retkillä ja keräämällä askartelumateriaaleja luonnosta. Pyhän kokemiselle arjessa annetaan aikaa ja tilaa: kiireettömyys sekä yhdessä oleminen mahdollistavat pyhyyden kokemisen arjessa. Perhemessuihin kutsutaan henkilökohtaisella kutsulla kaikkia seurakunnan kerholaisia perheineen. Kerholasten lukumäärien kehitys: SYKSY 2010 KEVÄT 2011 lapset SYKSY 2011 KEVÄT 2012 lapset Puuhaset (3 x vko) 15 Puuhaset (3 x vko) 15 Touhuset (2 x vko) 15 Touhuset (2 x vko) 9 Iltapäiväkerho (5 x vko) 17 Iltapäiväkerho 9 Avoimet (3 x vko) hyvä suosio Avoimet (4 x vko) hyvä suosio Veitikat (2 x vko) 15 Veitikat (2 x vko) 6 3-vuotiaiden kerho (2ryhmää vko) 14 3-vuotiaiden kerho (2ryhmää vko) 14 Yhteensä 76 Yhteensä 53 Päiväkerhojen resursointi varmistetaan niin, että sijaisuustarpeisiin voidaan vastata talon sisäisillä henkilöstöjärjestelyillä. Kerhokertojen perumista pyritään välttämään. Kerhovuosi syksy 2012 kevät 2013 järjestetään kolmen työntekijän mukaan. Henkilöstöresursseja ei lisätä. Yhteistyötä seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyön kanssa jatketaan ja kehitetään vuonna Perhe- ja aikuistyö Painopistealueet Seurakunnan aikuis- ja perhetyössä painotetaan aitoa läsnäoloa seurakuntalaisten arjessa (ks. seurakunnan strategia). Kristinuskoa eletään todeksi aivan tavallisen, jokapäiväisen elämän keskellä. Avoimissa kerhoissa ja vauvapiirissä keskitytään vuonna 2012 hiljentymisen opetteluun ja kiireettömään yhdessäoloon. Avoimissa kerhoissa annetaan lisäksi tukea vanhemmuuteen Tavoitteet Tavoitteena on säilyttää perhetoimissa laaja osallistujamäärä kuitenkin niin, että toiminnan laatu ei kärsi. Vuoden 2012 alussa tarkastetaan maanantai-iltapäivän avoimen kerhon osallistujamäärä ja kerhon jatkaminen tai lakkauttaminen. Vuodenvaihteessa tarkastellaan myös vauvapiirin tilannetta: Osallistujamäärä on ollut suuressa kasvussa syksyllä 2011, joten henkilöstöresursseja joudutaan ehkä suuntaamaan avoimen kerhon sijasta vauvapiiriin (so. toisen vauvapiirin perustaminen, mikäli maanantai-iltapäivän avoin kerho lakkautetaan). Materiaalihankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen ja ekologisuuden periaatteita. Henkilöstön resursoinnissa noudatetaan vastuullista taloudenhoitoa. Jokaisen perhemessun kävijämäärätavoite on vähintään 75 henkilöä. Kouluun lähtevät ekaluokkalaiset siunataan elokuussa. Tavoitteena on, että vähintään 18 % henkilökohtaisella kutsulla kutsutuista lapsista saapuisi tilaisuuteen. Naistenpiirin kävijämäärätavoite on vähintään 30 henkilöä kokoontumiskertaa kohden Toiminnan sisältö Avoimet kerhot ja vauvapiiri kokoontuvat vähintään kolme kertaa viikossa vuonna 2012: Vauvapiiri maanantaisin klo , avoin kerho tiistaisin klo ja torstaisin klo Jokaiseen kerhokertaan liittyy lyhyt hartaushetki, joka johdattaa turvalliseen hiljentymiseen arjen keskellä. Pappi vierailee avoimissa kerhoissa vähintään kerran syys- ja kevätkauden aikana. Avoimet kerhot ja vauvapiiri te-

9 Kirkkoneuvosto Sivu 9 kevät myös retkiä lähiympäristöön esimerkiksi Nyhkälänkosken laavulle. Kerhotyöstä vastaava suunnittelee toimintakauden kerhokohtaisen ohjelman syys- ja kevätkauden alussa. Lapsiperheitä kutsutaan vuoden aikana seurakunnan tilaisuuksiin. Perhemessuja järjestetään kirkkovuoden aikana neljä. Perhemessun jälkeen on seurakunnan yhteinen keittolounas seurakuntatalolla, mikäli seurakunnan emäntä on käytettävissä. Vuonna 2012 perhemessut järjestetään seuraavina ajankohtina: Kynttilänpäivänä sunnuntaina pääsiäisestä (Hyvän paimenen sunnuntai) Mikkelinpäivänä adventtina Kouluun lähtevien siunaaminen järjestetään omana tilaisuutenaan ennen syyslukukauden alkua. Yksi kauneimmat joululaulut -tapahtuma suunnataan perheille. Perheiden jumalanpalveluksia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kuorokerhon ja kanttorin kanssa. Seurakunnan naistenpiiri jatkuu vuonna Piiri kokoontuu kevät- ja syyskaudella kerran kuukaudessa (kuun ensimmäinen sunnuntai). Pääasiallisia vastuunkantajia ovat seurakunnan vapaaehtoiset. Kesäkahvilatoimintaa kehitetään kiristyneen taloustilanteen mukaan. Kesällä 2012 kesäkahvilassa työskentelee kaksi seurakunnan työntekijää. Vuonna 2012 varhaiskasvatuksen tiimi osallistuu varhaisnuorten leirien suunnitteluun ja toteutukseen Kasvatustyön haasteet Seurakunnan kiristynyt taloudellinen tilanne vaikuttaa seurakunnassa tehtävään kasvatustyöhön. Ryhmien lukumäärään, kokoon ja työntekijäresursseihin täytyy kiinnittää jatkuvasti huomiota. Ryhmäkoon suhteen noudatetaan seuraavaa ohjeistusta: 3-vuotiaiden ryhmässä on oltava kuusi lasta yhtä ohjaajaa kohden, jotta kerhoryhmä perustetaan päiväkerhoissa ja koululaisten iltapäiväkerhossa on oltava seitsemän lasta yhtä ohjaajaa kohden, jotta kerhoryhmä perustetaan aikuisten piireissä, ryhmissä yms. on oltava kahdeksan henkilöä, jotta toiminta jatkuu Lasten kerhoryhmiä ei kuitenkaan lakkauteta kesken toimintakauden, jos lapsimäärä vähenee yllä mainittujen lukujen alle. Aikuisten piirien suhteen noudatetaan tapauskohtaista harkintaa. Työntekijöiltä vaaditaan nykytilanteessa joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa negatiivisesti työssä jaksamiseen. Kolmen papin työvoimaa voidaan suunnata vain rajoitetusti kerhotyön arkeen, mikä osaltaan vähentää kerhojen hartauselämän moninaisuutta Suunnitelmavuodet Kirkkohallituksen asettama Pyhä -painopiste päättyy vuonna Viimeinen teemoista on Pyhän yhteydessä. Kirkkohallitus ei ole vielä julkaissut vuodesta 2013 alkavaa painopistettä. 3.3 Päiväkerhotyö Painopistealueet Sekä 4-5 -vuotiaiden että 3-vuotiaiden päiväkerhojen painotetaan yhteistä vastuuta luomakunnasta. Teemoja ovat ekologisuus, kierrätys ja ympäristökasvatus vuotiaiden päiväkerhossa korostetaan kristinuskosta nousevia arvoja ja kristillistä etiikkaa ikään sopivalla tavalla. 3-vuotiaiden päiväkerhossa opetellaan ja rohkaistaan myös laulamaan yhdessä Tavoitteet Vuoden 2012 painopisteet huomioidaan askartelutehtävien materiaalihankinnoissa ja kerhotyön arjessa. Monipuolisten hartaushetkien, laulujen ja turvallisen ilmapiirin kautta päiväkerhon arjessa välittyvät kristilliset arvot ja pyhän kokemus. Tavoitteena on, että nykyiset päiväkerhoryhmät (Touhuset, Puuhaset, Vei-

10 Kirkkoneuvosto Sivu 10 tikat, Tiuhtit ja Viuhdit) jatkaisivat koko vuoden Tarvittaessa henkilöstöresursseja voidaan suunnata uudestaan vuoden 2012 alussa. Mikäli kerhoihin ilmoittautuvien lasten määrä vähenee merkittävästi keväällä 2012, kerhojen lukumäärää ja kokoa on tarkasteltava kriittisesti talouden näkökulmasta Toiminnan sisältö Päiväkerhoryhmät kokoontuvat 1-3 kertaa viikossa yhden tai kahden kerhonohjaajan johdolla vanhalla seurakuntatalolla. Päiväkerhotoimintaa voidaan järjestää aamu- tai iltapäivällä. Päivittäisen ohjelmarungon suunnittelee kerhon ohjaaja. Päiväkerhoissa pidetään pieni hartaushetki vähintään kerran viikossa. Kerholaiset oppivat yhteisen kerhorukouksen. Kerhojen arjessa huomioidaan lasten ikä ja kehitysvaihe. Kerhoissa opetellaan kristillistä etiikkaa kokonaisvaltaisella tavalla, kuten yhteisten ruokahetkien, leikkien ja askartelun kautta. Retkillä tutustutaan yhdessä myös ympäristöön ja lähialueisiin. Pappi vierailee seurakunnan päiväkerhoissa kerran syys- ja kevätlukukaudella Suunnitelmavuodet Kirkkohallituksen asettama Pyhä -painopiste päättyy vuonna Viimeinen teemoista on Pyhän yhteydessä. Kirkkohallitus ei ole vielä julkaissut vuodesta 2013 alkavaa painopistettä. 3.4 Pyhäkoulutyö Toiminnan sisältö Yhteistyötä päiväkotien kanssa jatketaan ja kehitetään yhteistyöpäiväkotien (Högfors, Toivike) ja esiopetusryhmien (Nyhkälä) kanssa. Työn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa varhaiskasvatuksen pastori, joka erikseen keskustelee yhteistyön sisällöistä päiväkotien tai esiopetusryhmien yhteyshenkilöiden kanssa. Lisäresursseja pyydetään tarvittaessa musiikkityön ja nuorisotyön puolelta. Kirkkoseikkailu Karkkilan kirkossa ja kirkkovuoden juhlapyhien muskarit ovat uusia kokeiltavia työmuotoja, joiden rinnalla kulkee papin vierailut päiväkodeissa tai esiopetusryhmässä yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Puurojuhlaan ja päiväkotien joulukirkkoon kutsutaan kaikkia alueen päiväkoteja, perhepäivähoitajia ja seurakunnan kerholaisia. Vuonna 2011 omaksuttu käytäntö jatkuu vuonna 2012: puurojuhlassa ei enää jaeta osallistujille pieniä joululahjoja kustannussyistä Tavoitteet Tavoitteena on, että yhteistyöpäiväkodit kohdattaisiin 2-3 kertaa lukukauden aikana. Päiväkotipyhäkoulutyö laajenee vuonna 2012 vähintään yhteen uuteen päiväkotiin tai esiopetusryhmään Suunnitelmavuodet Karkkilan varhaiskasvatuksen kokonaissuunnitelmassa on kirjoitettu Päivähoidon uskontokasvatuksessa tutustutaan lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteisiin ja tapoihin.. Tämä mahdollistaa syventyvän yhteistyön päiväkotien kanssa. Seurakunnan työntekijä voi olla myös työntekijöiden tukena varhaiskasvatuksen haasteissa (mentorointi). 3.5 Koululaisten iltapäiväkerho Painopistealueet Koululaisten iltapäiväkerhossa keskeisenä teemana on ympäristön huomioiminen. Luontoa tarkkaillaan vaihtuvien vuodenaikojen kautta.

11 Kirkkoneuvosto Sivu Tavoitteet Kevään 2012 ilmoittautumisessa tavoitteena on kymmenen kerholaista, jotka ovat 1.- tai 2.-luokalla. Iltapäiväkerhon tavoitteena on vuonna 2012, että lapsi oppii tuntemaan ympäröivää luontoa paremmin. Kerholainen oppii ymmärtämään, mitä luonnossa voi tehdä ja minkälaisia materiaaleja luonnosta voi löytää vastuullisesti. Lapselle tarjotaan mahdollisuus kokea luonnossa oleminen ja liikkuminen. Luonnossa vaihtuvien vuodenaikojen myötä seurataan myös kirkkovuoden kulkua. Kerholaisille tulevat kerhovuoden aikana tutuiksi suurimmat kristilliset juhlat, pääsiäinen ja joulu Toiminnan sisältö Koululaisten iltapäiväkerho kokoontuu koulun lukuvuoden mukaan arkisin klo Ryhmän suurin koko on 10 lasta, ja kerhoa ohjaa yksi seurakunnan työntekijä. Joka päivä lapsille tarjotaan välipala ja mahdollisuus tehdä läksyt. Kerhopäivän aikana harjoitellaan kädentaitoja ja leikitään yhdessä. Kerran viikossa kerhon ohjaaja pitää hartaushetken. Kerhossa opitaan yhteinen kerhorukous ja ruokarukous Suunnitelmavuodet Kirkkohallituksen asettama Pyhä -painopiste päättyy vuonna Viimeinen teemoista on Pyhän yhteydessä. Kirkkohallitus ei ole vielä julkaissut vuodesta 2013 alkavaa painopistettä. 3.6 Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on järjestää kerho- ja leiritoimintaa kouluikäisille lapsille ja pitää toiminnassa esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta sekä tukea varhaisnuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehittymistä Painopistealueet Koko kirkon Pyhä-painopisteen mukaisesti teemalla: Pyhän yhteydessä. Karkkilan seurakunnan oma painopiste Pyhän kokeminen arjessa Tavoitteet Jatkaa kerhoissa ja leirillä toteutettavan hartauselämän kehittämistä esim. vuonna 2011 käyttöön otetun Gospel Junior messun kautta. Olla aktiivisesti etsimässä uusia tapoja toimia yhteistyössä Karkkilan seurakunnan varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Toteutetaan kerhotyön kehittämiseen tähtäävä hanke, joka liittyy viranhaltijan Kerhotyön kehittämiskoulutukseen ( PTK ) Toiminnan sisältö Vuonna 2012 seurakunnan kouluikäisille suunnattu kerhotoiminta jatkuu kolmen sählykerhon, kokkikerhon, näytelmäkerhon ja toimintakerhon muodossa. Kerhotoiminta on viikoittaista ja jakaantuu kahteen toimintakauteen: Syyskuussa alkavaan syystoimintakauteen ja tammikuussa alkavaan kevättoimintakauteen. Toimintakausien välissä on noin kuukauden mittainen joululoma. Kerhonohjaajat osallistuvat Lohjan rovastikunnan yhteisille kerhonohjaajien perus- ja jatkokursseille. Karkkilan seurakunnan kerhonohjaajat kokoontuvat toimintakauden aikana noin kerran kuukaudessa yhteisiin tapaamisiin. Kesällä säännöllistä viikkotoimintaa ei ole. Sen sijaan seurakunta järjestää kaksi kolmen päivän pituista lastenleiriä seurakunnan omassa leirikeskuksessa. Leirit toteutetaan yhteistyössä seurakunnan lapsityön kanssa.

12 Kirkkoneuvosto Sivu 12 Kerhotyössä korostetaan kerhohartauksien merkitystä toiminnan sisältönä. Hartauksien pitämiseen varataan kerhotuokiossa tarpeeksi aikaa. Kerhonohjaajien ja isosten valmiutta hartauksien pitämiseen kehitetään ottamalla asia huomioon koulutuksessa. Apuohjaajille varataan myös tarpeeksi aikaa kerhoohjelman suunnitteluun ja hartauksien valmisteluun sekä annetaan mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen kerho-ohjelman ja hartauksien valmistelussa. Yhteistyö koulujen kanssa jatkuu säännöllisten päivänavausten muodossa. Nyhkälän koulun päivänavaus toteutetaan viikoittain, muilla ala-asteilla kerran kuukaudessa. Lisäksi Nyhkälän koulun EHA- ja ESYluokkien päivänavaus pidetään kerran kuukaudessa yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Jouluna ja pääsiäisenä seurakunta järjestää yhteistyössä alakoulujen kanssa koululaisjumalanpalveluksen. Keväällä osallistutaan Lohjan rovastikunnan yhteiselle Lasten lähetysleirille Lohjan Saarikossa. Syksyllä järjestetään 10-synttärit tapahtuma kaikille seurakunnan vuonna 2002 syntyneille lapsille Suunnitelmavuodet Toiminnassa huomioidaan kirkkohallituksen vuosille asettama painopiste sekä Karkkilan seurakunnan oma painopiste ja sen esille nostamat teemat. Seurakunnan varhaisnuorisotyö elää mukana kokonaiskirkon ja paikallisseurakunnan haasteissa ja pyrkii löytämään kuhunkin tilanteeseen sopivat toimintamuodot 3.7 Rippikoulutyö Rippikoulutyön toiminta-ajatuksena on toimia osana seurakunnan kasteopetusta, jota se on sitoutunut antamaan yhdessä lasten vanhempien ja kummien kanssa Painopistealueet Toimintavuoden 2012 painopistealue on Pyhän kokeminen arjessa Tavoitteet Seurakunnan rippikoulutyön tavoitteena on, että kesän 2012 konfirmaatiojumalanpalveluksissa konfirmoitaisiin vähintään 79 rippikoululaista. (Keväällä 2011 seurakuntaan kuului 79 vuonna 1997 syntynyttä nuorta, joista on tyttöjä 33 ja poikia 46. Koko ikäluokka: 94, joista 41 tyttöjä ja 53 poikia). Toisena tavoitteena on seurakunnan rippikoulun sisällön kehittäminen. Rippikoulun suunnitteluun on varattu kaksi yhteistä kokousta. Koska rippikoululaisille ei jaeta omia oppikirjoja, on tavoitteena panostaa rippikoulun opettajien opetusmateriaaleihin kirjahankintojen sijaan. Rippikoululaisille jaetaan omaksi Raamattu ja vihko Toiminnan sisältö Toimintavuotena rippikoulun käyvät pääasiassa vuonna 1997 syntyneet nuoret. Kyseisen ikäluokan koko Karkkilassa on 94/79 (kaikki / srk:n jäsenet). Seurakunta varautuu järjestämään kesällä 2012 neljä rippikoululeiriä. Tarjoamme rippikoululaisille syksyllä 2011 toteutettavassa rippikouluhaussa neljää leirivaihtoehtoa, sekä mahdollisuuden ilmoittaa halunsa käydä rippikoulu vaikka leirille ei haluaisikaan. Rippikoululeirit pidetään seurakunnan omassa leirikeskuksessa Leirirannassa ja kaksi rippikoulun kaupunkipäivää seurakuntatalolla. Tarjottavat rippikouluvaihtoehdot ovat: Leiriranta I, Leiriranta II, Leiriranta III ja Leiriranta IV. Leiriranta IV jäänee toteutumatta ilmoittautumisten perusteella. Kaikki rippikouluryhmät koostuvat kolmesta eri jaksosta: talven aikana toteutettavasta seurakuntaan tutustumisjaksosta, varsinaisesta intensiivijaksosta kesällä ja rippikoulun päättävästä konfirmaatiosta. Tutustumisjakson tarkoitus on antaa rippikoululaisille mahdollisimman monipuolinen kuva seurakunnan toiminnasta. Sen toteuttamiseen osallistuvat kaikki seurakunnan työalat.

13 Kirkkoneuvosto Sivu 13 Rippikoulutyön tarkoitus on perehdyttää nuoret luterilaisen kirkon uskon sisältöön. Tarkoitusta unohtamatta rippikouluja pyritään kehittämään monipuolisiksi. Rippikoulujen sisällön kehittämisessä otetaan huomioon kesän 2011 palaute. Leirijaksojen tarkemmat ajankohdat ja opetusvastuut on päätetty rippikoulukokouksessa Rippikoululeirejä on neljä, jotta opetusryhmät eivät kasva liian suuriksi. Leirien ajankohdat ovat: Leiriranta I , Leiriranta II , Leiriranta III ja Leiriranta IV Tarkemmat tiedot rippikouluista ja niiden vastuuhenkilöistä kirjataan vuoden 2012 rippikoulusuunnitelmaan ja rippikoulun paikallissuunnitelmaan. Vuonna 2012 rippileirien ruokamaksu leiriläistä kohti on 101 euroa. Yksityisrippikouluja seurakunta järjestää tarvittaessa ja niiden vastuista sopii papisto keskenään. Rovastikunnan yhteistyönä järjestettävään kehitysvammaisten erityisrippikouluun seurakunta osallistuu jos siihen on tarvetta Suunnitelmavuodet Suunnitelmavuosien tavoitteet ovat säilyttää rippikoulun suosio Karkkilassa jatkossakin, sekä edelleen jatkaa rippikoulujen sisällöllistä kehittämistä. Rippikoulutyön tavoitteissa otetaan huomioon kirkkohallituksen vuosille määräämä painopistealue. 3.8 Nuorisotyö Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on järjestää Karkkilan nuorisolle toimintaa erilaisten nuorteniltojen, leirien sekä retkien muodossa. Toimintamme pitää esillä kristillistä sanomaa Jumalan rakkaudesta ja tukee nuoren hengellistä kasvua sekä sosiaalisten taitojen kehittymistä ja vahvistumista. Nuorisotyön toiminnan kautta nuorella on mahdollisuus tutustua Karkkilan Ev. lut. seurakunnan työntekijöihin ja seurakuntamme toimintaan sekä elää mukana seurakuntayhteydessä. Nuorisotyössä kerromme nuorelle Jumalasta rakastavana Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta vapahtajana ja ihmiskunnan syntien sovittajana sekä Pyhästä Hengestä pyhittäjänä. Nuorisotyön toimintaan osallistuminen opettaa nuorta kantamaan vastuuta itsestään ja toisista ihmisistä. Nuorisotyön tehtävänä on luoda onnistumisen kokemuksia kaikille toimintaan osallistuville sekä pyrkiä erityisesti tavoittamaan niitä nuoria, jotka jäävät muiden harrastustoimintojen ulkopuolelle Painopistealueet Seurakuntamme painopiste Pyhän kokeminen arjessa on ohjenuoramme nuorisotyössä. Tarkoituksena on tuoda hartauselämä niin lähelle nuorta, että siihen on kaikkien helppo osallistua. Painopisteenämme muutenkin on nuorten osallistaminen ja aktivoiminen kaikissa nuorisotyön toiminnoissa. Nuoria kannustetaan ottamaan vastuuta hartauksien ja nuorteniltojen ohjelman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Yhteistyökuvioista huomioimme tärkeimmät ja tarpeellisimmat. Rovastikunnallinen yhteistyö on painopisteemme tulevana vuonna ja kaupungin kanssa tehtävästä yhteistyöstä vetäydymme, kunnes kaupungin nuorisotyön työntekijätilanne selkiytyy Tavoitteet Nuorisotyön tavoitteena on jatkaa viime vuonna aloitettua hartauselämän kehittämistä. Tavoitteena on kouluttaa sekä uusista että vanhoista isosista vastuunkantajia nuorisotyön toimintoihin ja erityisesti varttikirkkoon. Säilyttää toiminnan laatu taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

14 Kirkkoneuvosto Sivu Toiminnan sisältö. Viikkotoiminnan runko pysyy samana eli on kaksi nuorteniltaa viikossa ja nuorten sählykerho. Isoskoulutusryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja lisäksi on leiri syksyllä ja keväällä. Toisen ja kolmannen vuoden isoskoulutusleirit järjestetään rovastikunnallisesti ja niihin osallistumme. Olkkarin kohtalo on vielä avoin, koska kaupungin nuorisotyössä ei ole tällä hetkellä vakituista työntekijää. Nuorisotyössä tehdään kaksi retkeä. Keväällä teemme päiväretken joko Vappugospeliin Kouvolaan tai Evankelisille musiikkimessuille Helsinkiin. Syksyllä teemme viikonlopun mittaisen retken Maata näkyvissä-festareille Turkuun Suunnitteluvuodet Otamme nuorisotyössä huomioon vuosien kirkon painopisteen. Tarkistamme jälleen yhteistyökuvioita. 3.9 Diakoniatyö Diakoniatyön toiminta-ajatus on viedä apu sinne, minne muu apu ei yllä ja näin toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Diakoniatyö pyrkii toteuttamaan tätä toiminta-ajatusta sekä henkilökohtaisten kontaktien että kokoavan toiminnan kautta Painopiste Yhteistyön kehittäminen diakoniakentän erilaisten toimijoiden kanssa Karkkilassa ja sen lähialueilla. Työntekijöiden työssä jaksaminen koulutuksen, työnohjauksen ja työn rajaamisen avulla Määrälliset tavoitteet ja toiminnan sisältö Diakoniapäivystys järjestetään kerran viikossa, tiistaisin klo Päivystykseen liittyy asiakkaiden henkilökohtaista ohjaamista ja tukemista myös päivystysajan ulkopuolella. Laitoshartauksia seurakunta järjestää säännöllisesti Terveyskeskuksessa, Toivokodissa, Nyhkäläkodissa, Marjaanakodissa, Palvelukeskuksessa ja Harjukadun palvelutalossa työresurssien mukaan. Syntymäpäiväkäyntejä diakoniatyö tekee 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille arkipäivisin (n. 80 henk.). Onnittelukäyntejä tekevät diakoni ja papisto. Päivänsankarille vierailija antaa seurakunnan onnittelukortin ja kukkakimpun. 70- ja 80- vuotiaille seurakunta järjestää omat syntymäpäiväjuhlan messun jälkeen seurakuntatalolla. Päivänsankarit kutsutaan paikalle henkilökohtaisilla kutsukirjeillä. Kotikäyntejä diakoniatyö tekee n. 125 henkilön luokse. Virka- ja laitoskäyntejä on n. 30 kertaa vuodessa. Eu-ruuan jakaminen loppuu vähitellen vuoden 2012 aikana. Taloudellista apua seurakunta antaa n. 180 perhekunnalle. Kerhot / piirit: Keskiviikkokerho jatkuu entiseen malliin keskiviikkoisin (n.35 kertaa/v.). Srk-piiri jatkuu kevätkauden joka toinen viikko. Viikonpäivä ja aika tarkentuu käytettävän työvoiman varmistuessa. Piirin tulevaisuutta harkitaan kevätkauden kokemuksen perusteella. (Jatkaminen vaatii keskimäärin 8 osal./krt). Makkarailtoja seurakunta järjestää kesäkaudella kolme tai neljä. Lisäksi työntekijät vierailevat satunnaisesti seurakuntalaisten järjestämisissä kokoontumisissa.

15 Kirkkoneuvosto Sivu 15 Hoidollisten ryhmien kokoontumisia seurakunta järjestää n.15 kertaa vuodessa. (Klan kuntoutuspoliklinikka, Etevan työkeskus) Diakoniatyöntekijä osallistuu Jumalanpalveluselämän suunnitteluun ja toteutukseen erikseen sovittavina kirkkopyhinä (mm. 70- ja 80-vuotiaiaiden syntymäpäivät, 50 vuotta sitten konfirmoidut jne.). Leirirannassa diakoniatyö järjestää leiripäiviä kesäkaudella voimavarojen mukaan. Lisäksi seurakunnan diakoni osallistuu rovastikunnallisen perheleirin ja mahdollisesti kehitysvammaisten rippikoulun järjestelyyn ja toteutukseen. Seurakunta järjestää keskiviikkokerholle kevät- ja syysretken ja vapaaehtoisille kevätretken Vastuu rippikoulujen diakoniakasvatuksesta on rippikouluvastaavilla ja yhteisvastuukoulutuksesta rippikoulutyöllä. Seurakunta järjestää joulumyyjäiset yhteistyössä lähetystyön kanssa seurakunnan tiloissa. Vaihtoehtoisesti seurakunta voi osallistua muiden järjestämään myyjäistapahtumaan. Diakoniatyöntekijä vastaa yhteisvastuukeräyksen organisoinnista. Diakoniatyö vastaa perjantaikahvilan talkoo- ja vapaaehtoistoiminnan ohjaamisesta ja organisoinnista. Diakoniatyö osallistuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa leiri- ja retkitoimintaan lähialueella, mm perheiden ja monikulttuuristen ihmisten parissa Yhteistyötä kehitetään rovastikunnan seurakuntien, kunnan, perusturvayhtymä Karviaisen sekä lähialueiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Diakoniatyössä toiminta jatkuu pääsääntöisesti perustoimintoina. EU-ruuan jakaminen loppuu toimintavuoden aikana. Voimavarojen vähentyessä yritämme lisätä yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Perustoiminnan määrä sopeutetaan käytettävissä olevaan työvoimaan Perheneuvontatyö ja sairaalasielunhoito Perheneuvontatyön toiminta-ajatuksena on tukea seurakunnan alueella asuvia perheitä kriisitilanteissa. Lohjan perheasiainneuvottelukeskuksen kanssa on valmisteltu sopimus, joka astuu voimaan vuoden 2012 alusta. Sairaalasielunhoidon toiminta-ajatuksena on kohdata seurakuntalaisia, kun he ovat sairaalahoidossa ja huolehtia sielunhoitotyöstä niissä elämäntilanteissa. Tavoitteena on laitoksissa olevien potilaiden, heidän omaistensa sekä henkilökunnan tukeminen ja kristillisen toivon ylläpitäminen. Toiminta tapahtuu yhteistyössä hoitoyhteisöjen kanssa. Paikallisella tasolla papit, diakoniatyöntekijät ja kanttori tekevät sairaala- ja laitoskäyntejä sovitun ohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi papit käyvät pyynnön mukaan ottamassa vastaan yksityisiä rippejä ja antamassa yksityistä ehtoollista. Seurakunta osallistuu Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntaliiton toimintaan sopimuksen mukaisesti Lähetystyö Lähetystyön toiminta-ajatuksena on osallistua evankeliumin sanoman levittämiseen kaikkialla maailmassa Painopiste Lähetyskoulutus lapsille. Korostaa lähetystyön merkitystä osana seurakunnan viikoittaista toimintaa Toiminnan sisältö Käytännön toimenpiteinä seurakunta järjestää kaikille karkkilalaisille 6-luokkalaisille opintoretken lähetysmuseoon keväällä Retkeen sisältyy tutustuminen museoon ja lähetysaiheista työpajatyöskente-

16 Kirkkoneuvosto Sivu 16 lyä. Seurakunta kerää varoja lähetystyöhön ylläpitämällä perjantaisin diakonia- ja lähetyskahvilaa vapaaehtoisvoimin. Sauvakävelyryhmä Sauvarit ulkoilee perjantaikahvilan yhteydessä pääosin vapaaehtoisten ohjauksessa. Lähetysyhteistyö rovastikunnan seurakuntien kanssa jatkuu edellisten vuosien malliin. Seurakunnalla on voimassa oleva sopimus kahden lähetysjärjetön kanssa. Niitä tuetaan budjetti- ja vapaaehtoisvaroilla. Tuesta 80 % menee Suomen Lähetysseuralle ja 20 % Suomen Pipliaseuran Raamattulähetystyötä Sopimuksia tullaan supistamaan n 10% vuodesta 2011 seurakunnan budjettileikkausten takia. 4 HAUTATOIMI 4.1 Toimintasuunnitelma 2012 Vahalla hautausmaalla viimeistellään vuonna 2010 alkanut hoitamattomien hautojen kuulutusprosessi. Haudat, joiden hoitoa ei ole saatettu riittävälle tasolle määräajassa, on lunastettu seurakunnan haltuun syksyllä Lunastettujen hautojen muistomerkit siirretään pois haudoilta asianmukaisella tavalla. Seurakunta rohkaisee seurakuntalaisia suosimaan uurnahautausta. Tavoitteena on 40% uurnahautausten osuus ja sen edelleen kasvattaminen. Hautausmaiden jätehuoltoa edistetään jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Hautaustoimen ja kiinteistötoimen tehtäviä hoitavat kaksi erityisammattimiestä, toimintoa johtaa talouspäällikkö. Toimintaa tuetaan riittävällä ulkoistuksella. Kasvukautena resurssoidaan kausiajan työvoimaan kesän 2011 konseptia noudattaen, sen lisäksi varmistetaan erityisammattimiesten lomasijaistus. Yleisesti hautausmaat voi nähdä Jumalan puistona, jossa ympäristön kauneus ja arvokas rauha lohduttavat ja antavat voimia kiireen keskellä. Niiden ympäristö on rauhallinen ja miellyttävä. Hautausmaalla on hyvä levähtää ja muistella siellä lepääviä omaisia. 5 KIINTEISTÖTOIMI 5.1 Toimintasuunnitelma 2012 Vuoden 2012 investoinnit ovat kaikki pieniä korjaus- tai ylläpitoinvestointeja. Niukan budjetin kokonaisarvio on Merkityksellisin on kappelin saneeraussuunnittelun vieminen loppuun. Hankkeen valmistelu on käynnissä vuoden 2011 lopulla. Tavoitteena on tuottaa suunnitelmapohja, jonka perusteella avustus ja rahoitusvalmistelut voidaan tuottaa alkuvuodesta Remontin toteutus ajoittuu aikaisintaan vuoteen Korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit muodostuvat seuraavista: Leirirantaan jäähdyttimet saliin ja keittiöön Seurakuntatalon sali, lasivitriini tarjoiluastioille Pappila, työergonomian vaatimat järjestelyt Maalämmön tutkiminen potentiaalisena vaihtoehtona UH, siirtolava maatuvan jätteen käsittelyyn Kappelin suunnittelun loppuun vienti 5.2 Suunnitelmavuodet 2013 eteenpäin Kappelin perusremontti Vanhan srk-talon tuulikaapin suunnittelu ja korjaustyö

17 Kirkkoneuvosto Sivu 17 Pappilan keskuslämmitysjärjestelmän uusinta Uuden srk-salin ja sosiaalitilojen pintaremontti ja kalusteiden päivittäminen Perussuunnitelma keittiön remontista ja sen toteutus Leirirannan wc-rakennuksen perusparannus tai uudistaminen Maalaus ja ylläpito tarpeet o leirirannan sisätilat, peltikatto, ikkunoiden ulkopokat o pappilan vaja Työkoneet o Avant ja Kubota käyttötuntimäärät v.2013 merkittävät, erityisesti Avantin päivitys, toteutus leasingrahoituksella