Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia OIVA Oivalluksista vaarin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin"

Transkriptio

1 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia OIVA Oivalluksista vaarin

2 Sisältö: Johdanto 1. Kohdealue ja väestö 2. Elinkeinorakenne 3. Ohjelmakauden analyysi 4. Alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat - SWOT- analyysi - VISIO 5. Painopistealueet 5.1 Ympäristö 5.2 Elinkeinot 5.3 Asukkaat 6. Ohjelman toteuttaminen Verkostoituminen ja osallistuminen Kansanvälinen toiminta Alueiden välinen yhteistyö Nuoriso Mies/nais näkökulma Nykypäivän karjalaisuus Paikallistalous ja kestävä kehitys 7. Monirahastoisuus 8. Mittarit ja indikaattorit 9. Viestintä 10. Oppimissuunnitelma 11. Rahoitus Liitteet: 1. Paikallisen valmistelun prosessikuvaus 2. Leader -toimijoilta ja sidosryhmiltä saatuja vinkkejä 3. Viestintäsuunnitelma 4. Oppimissuunnitelma 5. ELY-keskuksen ja Leader-toimintaryhmien yhteistyösopimus 6. Toiminta-alueen kartta

3 1 JOHDANTO Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry. kannustaa asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi sekä lisää maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö. Yhdistys on perustettu vuonna Ylintä päätäntävaltaa käyttää yleiskokous, joka valitsee hallituksen jäsenet, määrittelee toiminnan yleiset periaatteet ja talouden. 9-jäsenisen hallituksen kokoonpano noudattaa kolmikantaperiaatetta, jolloin yksi kolmannes jäsenistä edustaa julkista tahoa, yksi kolmannes yhdistyksiä ja yksi yksittäisiä asukkaita. Hallituksen tukena toimivat yritystukien ja kehittämishankkeiden ennakkoarviointiryhmät ja henkilöstöjaosto. Ennakkoarviointiryhmien jäsenet nimittää yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen henkilöstöön kuuluu toiminnanjohtajan lisäksi hankesihteeri ja 1-2 hankeneuvojaa/ hankevetäjää. Myös toimintaryhmien yhteisiä työntekijöitä voidaan palkata. Toimintaryhmällä on valmiudet hallinnoida kehittämisohjelmaa, sillä se on ollut toteuttamassa LEADER tyyppisiä ohjelmia jo perustamisestaan, vuodesta 1997 alkaen. 1. KOHDEALUE JA VÄESTÖ Alue Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen toiminta-alue käsittää Lemin, Luumäen, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kunnat sekä Lappeenrannan kaupungin maaseutualueet. (Kartta liite 1.) Luonnonolosuhteiltaan alue on monimuotoista - vesistöjen, Salpausselän harjujen, metsien ja laajojen peltoaukeiden vaihteleva maisemakokonaisuus. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Tieliikenteen pääväylät ovat pääsääntöisesti kunnossa. Päätös valtatie 6:n parantamisesta Lappeenranta-Taavetti välillä nelikaistaiseksi on tehty ja Vt-13 suunnittelu ja kunnostustoimenpiteet menossa. Rautatieliikenne ja lentoliikenne toimivat ja vesiliikenne palvelee sekä teollisuutta että matkailua Saimaalla ja Saimaan kanavalla. Tehokkaiden ja kattavien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen maaseudulla on alkuvaiheessa. Väestö Koko Lappeenrannan seudun väestömäärä oli henkeä, josta Leadertoiminta-alueella asuvia ja loput henkilöä Lappeenrannan kaupungin taajama-alueella. Asukasmäärä on pysynyt jokseenkin vakiona, mutta ennusteet vuosille 2021 ja 2031 ovat muuta Suomen heikommat. Maahanmuuttajien osuus kasvaa jatkuvasti

4 2 Väestö Ennuste Muutos% Muutos% Lappeenranta * , ,5 Lemi , ,0 Luumäki , ,1 Savitaipale , ,1 Taipalsaari , ,4 Koko Suomi , ,6 * Lappeenrannan väkiluvussa v.1996 mukana myös silloiset Joutsenon kaupunki ja Ylämaa kunta Koko alueen työttömyysaste oli 12,2 % vuonna Alhaisin työttömyys oli Lemin ja Taipalsaaren kunnissa, joista käydään merkittävässä määrin työssä Lappeenrannassa. Pendelöinti alueen sisällä on suhteellisen yleistä sekä alueen sisällä että esim. Imatran ja Kouvolan suuntaan ja päinvastoin. 2. ELINKEINORAKENNE Etelä-Karjalan työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi erityisesti teollisuudessa ja alkutuotannossa. Tätä vähennystä ei palvelutyöpaikkojen määrän kasvu ole pystynyt korvaamaan. Alkutuotannon työpaikkojen väheneminen kouraisee erityisesti maaseutuvaltaisia kuntia, joissa korvaavia työpaikkoja on erittäin vaikea löytää. Samanaikaisesti palvelutyöpaikat sekä julkishallinnossa että yksityisellä sektorilla lisääntyvät vain kaupungeissa. Alkutuotanto Perusmaataloudella on edelleen tärkeä merkitys maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä, vaikka aktiivitilojen luku laskee ja maatalouden työpaikat vähenevät. Maatilojen tuotanto siirtyy yhä enemmän kasvinviljelyn suuntaan. Toisaalta karjatalouden valinneet tilat kasvattavat yksikkökokoa eikä kotieläintuotteiden määrässä ole merkittävää laskua. Kasvituotantoon siirtyminen lisää tiloilla mahdollisuuksia muun yritystoiminnan kehittämiseen ja tilan ulkopuoliseen palkkatyöhön. Maatilatalouden ohella merkittävimmät yritysmuodot maaseudulla ovat koneurakointi, polttopuun valmistus, rakentaminen ja kuljetuspalvelut sekä elintarvikkeiden jalostus. Matkailu ja siihen liittyvät elintarvike- ja majoitustoiminta, virkistys-, hoito- ja hoivapalvelut sekä käsityötuotteiden valmistus ovat lisääntyviä ja kiinnostavia yritysmuotoja Jalostus & teollisuus Etelä-Karjalan tuotannollinen toiminta on perustunut pitkälti suurteollisuuteen ja erityisesti metsäteollisuuteen, joka on lähivuosina käynyt läpi voimakkaan rakennemuutoksen. Työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi, eikä pk-sektorin ja palvelutyöpaikkojen määrällä voida korvata teollisuuden työpaikkamenetyksiä. Osasyynä tähän on ollut pksektorin alihankintarooli ja riippuvaisuus metsäteollisuuden suuryksiköistä, omien lopputuotteiden vähäisyys sekä kasvuyritysten että kansainvälistyvien yritysten vähäisyys. Toiminta-alueella on jonkin verran piensahoja, höyläämöitä ja puutuoteteollisuutta sekä pieniä metalliyrityksiä. Ylämaalla on puolestaan runsaasti kivialan yrityksiä. Puutuoteteollisuuden lisäksi on tilateurastamoita, leipomoita sekä marja- ja sienijalostamo. Yrityksiä on perustettu erityisesti puun ja elintarvikkeiden jalostukseen. Niissä on tehty myös merkit-

5 tävää tuotekehitystyötä. Eniten jalostusalan työpaikkoja on Joutsenossa (yli 40 %), yli 20 %:n päästään myös Luumäellä ja Ylämaalla. Elinkeinotoiminnan potentiaaliseksi kehityskohteeksi on nousemassa energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvä yritystoiminta. Etelä-Karjala muodostaa jo nyt maan laajimman energia- ja ympäristötekniikan koulutus- ja osaamiskeskittymän. Myös yritystoiminnan aktivoitumisesta tällä sektorilla on havaittavissa selviä merkkejä. 3 Palvelualat Palvelualojen osuus työpaikoista on seudulla yli 65 %. Merkittävimmät työllistäjät ovat kauppa, kuljetus ja matkailu. Maaseudun palvelut vähenevät ja muuttavat muotoaan. Hallinto-, koulutus- ja liike-elämän palvelut keskittyvät kaupunkeihin. Yksityisten palvelujen kysyntä lisääntyy ja kylille syntyy uusia monipalvelupisteitä. Matkailu- ja hoivapalvelut tarjoavat kaivattuja naistyöpaikkoja. Ne vaikuttavat samalla myönteisesti myös maaseudun viihtyisyyteen ja elinvoimaisuuteen. Maaseutumatkailu- ja ohjelmapalveluyritysten määrän ja niiden välisen yhteistyön kasvu tarjoaa jatkossakin merkittäviä työllistymismahdollisuuksia. Maaseudulla toimii myös useita IT alan pienyrityksiä. Matkailu Pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyys tuo alueelle erittäin merkittävän kuluttajapotentiaalin. Venäläisten ostosmatkailu on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2013 matkailijamäärän kasvuennuste oli12 % vuodessa. Vuoden 2013 aikana Lappeenranta- Imatra -alueen tax free -myynti kasvoi ohi Helsingin. Kasvu on sittemmin taittunut koko maassa mm. ruplan kurssin heikentymisen takia. Venäläiskuluttajien ostovoiman ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi matkailualan kilpailukykyä Etelä-Karjalassa on parantavat suorat lentoyhteydet Eurooppaan. Lentoliikenteen kilpailutilanne ja muutokset palveluissa tosin tuovat epävarmuutta Lappeenrannan lentoaseman toiminnan jatkumiseen. Pohjoismaiden suurimmaksi matkailukeskittymäksi rakentuva Lappeenrannan Rauhan alue ja Imatran Ukonniemi muodostavat yhtenäisen matkailukeskittymän, jossa vuodepaikkojen määrä lisääntyy vuoteen 2020 mennessä useilla tuhansilla. Mikäli viisumivapaus toteutuu, matkailu kasvaa entisestään. Matkailijamäärien kasvu lisää kysyntää kaupan ja palvelujen aloilla, hyvinvointi- ja terveyspalveluissa, maaseudun majoitus- ja elämyspalveluissa sekä luovilla aloilla. 3. OHJELMAKAUDEN ANALYYSI Ohjelmakauden analyysi perustuu seurantaan ja monilähteiseen ohjelma-arviointiin, joka on toteutettu seuraavasti: 1. webropol-kysely/postikysely v hankkeiden toteuttajille, hallitukselle ja sidosryhmille, lisäksi v tehtiin pienempi hankekysely opiskelijatyönä 2. hankkeiden ennakko- ja loppuarviointi kirjallisesti ja osin henkilökohtaisin haastatteluin. Osa haastatteluista tehdään ristiinarviointina toisen Leader-yhdistyksen, Sepra ry:n kanssa. 3. sidosryhmäedustajien henkilökohtaiset tapaamiset ja haastattelut 4. hallituksen ja henkilöstön itsearviointi ja kehittämistilaisuudet. LSKYn laatutyö tukee ohjelma-arviointityötä. Arviointituloksia verrataan aiempiin ohjelma-arviointeihin.

6 Toiminnan onnistumisina pidettiin erityisesti maaseudun ihmisten ja organisaatioiden aktivoitumista ja aktiivisuutta ympäristöhankkeissa sekä korjausrakennusinvestoinneissa. Ohjelmakokonaisuuden toteuttaminen, yhdistyksen tunnettuuden lisääntyminen sekä yhteistyöverkostojen tiivistyminen nähtiin positiivisena. Tiedottamista, yrityshankkeita ja kansainvälistymistä puolestaan toivottiin lisää. Asteikolla 1-4 Leader-toimistolta saatu apu hankkeen toteutuksen eri vaiheissa ja henkilöstön ammattitaito arvioitiin asteikolla yli 3 tasolle. Nopeus ja ohjeiden selkeys saivat arvosanaksi 2,8. Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tarvinneensa hankkeen hakemisessa ja hanke-hallinnossa asiantuntija-apua. Avuntarvitsijoiden suuri osuus lisäkommentteineen kertoo siitä, että prosessi itsessään on koettu jonkinasteisesti hankalana tai vaativana. Leader-ryhmän edustajilta toivottiin enemmän epävirallistakin yhteydenpitoa, esim. hankevierailuille toivotettiin tervetulleiksi Vuoden 2012 kyselytulokset olivat aiempiin kyselyihin verrattuna hyvin samansuuntaiset. Aiempia ohjelma-arviointeja ovat tehneet mm. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy, Tietomaakunta ekarjala Oy sosiaalisen tilinpidon menetelmin sekä yhdistyksen erikseen tehtävään palkkaamat henkilöt kyselyin ja haastatteluin. Vuonna 2012 hankkeilla arvioitiin olleen eniten vaikutusta yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, kylien ja elinympäristön viihtyisyyteen sekä paikallisen kulttuurin ja perinteiden hyödyntämiseen. Viime vuosien aikana asukkaiden usko tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on hieman pienentynyt, samoin asukkaiden uskallus yrittää. Sen sijaan hankkeiden aktivoivan vaikutuksen kylä- ja yhdistystoimintaan koetaan vahvistuneen - Leaderin merkitys korostuu tulevaisuudessa. Sidosryhmät arvioivat LSKY ry:n tuoneen alueen kehittämiseen eniten lisäarvoa yhteistyön rakentajana paikallisten toimijoiden välille. Yhdistyksen arvioitiin myös laskeneen kynnystä hakea hankerahoitusta ja toteuttaneen toiminnassaan aitoa paikallislähtöisyyttä sekä täydentäneen hyvin aluekehitysviranomaisten toimintaa ja muista ohjelmista rahoitettuja hankkeita. LSKY ry koetaan kehittäjäkumppanina ja paikallisten asukkaiden tehokkaana vaikutuskanavana, jonka toiminnan tuloksellisuutta käytettyyn rahamäärään nähden pidetään hyvänä. Tulokset ovat samansuuntaiset yhdistyksen oman seuranta-analyysin kanssa. Ohjelman elinkeinopainotteisuuden tavoitteesta (55%) saavutetaan noin puolet (yritystukiin ja elinkeinollisiin kehittämishankkeisiin sidotun julkisen tuen määrällä mitattuna). Yritysten verkostoyhteistyö etenee, tietämys yritystukien hakumahdollisuudesta Leaderin kautta kasvaa ja tukia haetaan. Asioissa on edistytty. Muutokseen tarvitaan kuitenkin haasteellisella alueella aikaa ja uusia keinoja. Yhteisöllisessä hanketoiminnassa alueen asukkaita saivat erityisen paljon mukaan Pien- Saimaan suojelu ja Salpalinja. Leader-ryhmä osallistui kahden kansainvälisen nuoriso- ja matkailuaiheisen Leader-hankkeen rahoittamiseen/toteuttamiseen, etsi ensimmäiset venäläiset ruohonjuuritason yhteistyökumppanit Leader-hanketoimijoillemme ja osallistuu Elinikäisen oppimisen ohjelman kahteen hankkeeseen (aluemarkkinointi ja maaseudulla asumisen näkökulmat). Niiden kautta tavoitellaan yhteistyön kehittymistä ja jatkumista eri muodoissaan. Nuoriin kohdistui 7 hanketta. Selkeä painotus nuoriin oli lisäksi 6 muussa hankkeessa. Reilu kymmenesosa kaikista hankkeista otti näin ollen nuoret vahvasti huomioon. Nuorten omia Leader -hankkeita ei ollut. LSKY ry välitti laajan nuorisohankkeen Ely-keskuksen 4

7 maaseutuohjelmarahoitukseen. Tämän Omalla kylällä -hankkeen avulla on saatu käyttöön mm. nuorten kyläsuunnitelmia ja ohjausryhmätoiminnasta arvokkaita kokemuksia jatkoon ALUEEN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT Palvelut siirtyvät suurempiin yksiköihin ja entisiä kuntakeskuksia uhkaa taantuminen tavallisen kylätaajaman tasolle. Tämä on jo nyt harvaan asutulla maaseudulla todellinen uhka, joka tunnistetaan. Epäedullisen kehityksen hidastamiseksi etsitään uusia tapoja toimia ja turvata elämänlaatua ja palveluja kylissä ja kyläkeskuksissa. Toisaalta Lappeenrannan kaupungin läheisellä maaseudulla on hyvät kehittymismahdollisuudet yritystoiminnalle, vaihtoehtoja asumiselle ja laadukkaat palvelut kohtuullisella etäisyydellä. Venäjän läheisyys, yhteydet Helsingin seudulle ja lentoyhteydet Euroopan eri kohteisiin ovat lisänneet matkailua. Satsaukset hotelli- ja kylpylätoimintaan tarjoavat maaseutuyrittämiselle uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden, lähi- ja luomuruuan sekä elämyspalvelujen tuottamisessa. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen SWOT-analyysi on kooste eri tilaisuuksien, työpajojen ja asukaskyselyiden tuloksista. Tulosta on verrattu aikaisemmin tehtyyn analyysiin ja todettu, että ajan myötä on vahvuuksien, mahdollisuuksien, heikkouksien ja uhkien välillä tapahtunut siirtymistä ja tiettyjen osa-alueiden painotus on muuttunut. ALUEEN SWOT ANALYYSI VAHVUUDET Luonto ja ympäristö vesistöt ja vaihtelevat maastot suotuisat ilmasto-olot luonnonvarat Yrittäminen hyvät, monipuoliset liikenneyhteydet rajan läheisyys, Pietari ja Helsinki ulkomainen pienyritystoiminta matkailu- ja palveluyritykset maahanmuuttajatyövoima Toimintaympäristö kattava kyläyhdistysten verkosto kunnostetut kokoontumistilat kehittämisen suunnitelmallisuus maaseudun kulttuurimaisemat lisääntyvä vapaa-ajan asutus hyvät koulutusmahdollisuudet eteläkarjalainen kulttuuri MAHDOLLISUUDET HEIKKOUDET työpaikkojen väheneminen osaavan työvoiman puute erityisosaajien puute yritys- ja yhteistyökulttuurin vaje haluttomuus riskien ottoon erilaisten ja uusien toimintatapojen omaksumisen hitaus huoltosuhteen heikkeneminen aktiivisten ja sitoutuneiden toimijoiden puute kulttuurimaisemien umpeenkasvu alkutuotannon keskittyminen valtakunnallisesti haja-asutusalueella asumisen lisäkustannukset UHKAT

8 6 monipuolistuva pienyrittäjyys toimeentulo monista eri osista uudentyyppiset palvelut ja yhteistyömuodot, omaleimaisuus yrityksien sukupolvenvaihdokset yhteistyön tekeminen oppilaitosten kanssa maahanmuuttajat nuorten uudenlaiset toimintatavat lähiruoka ja luomutuotanto palvelujen ja infran keskittyminen asumisen ja rakentamisen rajoitukset pienet yksikkökoot demokratiavaje erilaiset rajat ja joustamattomat rakenteet koulutetun työvoiman saatavuus nuoria ei oteta huomioon eikä ymmärretä heidän tapaansa toimia MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISLÄHTÖISESTI ALUE JA ASUKKAAT VUONNA 2020 Laaja-alainen, uusiutuva yhteistyö ylittää rajoja ja tuo tuloksia. Alueen aktiivisilla ja yritteliäillä ihmisillä on monipuoliset toimeentulomahdollisuudet. Asuinympäristö on viihtyisä ja vetovoimainen sekä palvelut tarvitsijoiden saatavilla. LSKY:N VISIO 2020 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys on alueellaan tunnettu kehittämisen tukija. Sen toiminta on asukkaiden ja alueiden tarpeista lähtevää, paikallistaloutta ja kestävää kehitystä tukevaa eri organisaatioiden välistä vakiintunutta yhteistyötä. Toimintaryhmällä on itsenäistä päätäntävaltaa ja monipuoliset rahoituslähteet toimintansa laaja-alaiseen ja innovatiiviseen toteuttamiseen. Vision taustalla on Kaakkois-Suomen Leander-toimintaryhmien yhteinen laatujärjestelmätyö. Toiminnan perusideologia sisältyy neljään ydinarvoon: Luottamus (avoimuus, puolueeton päätöksenteko) Halu tehdä yhteistyötä (verkostoituminen) Asiakkaan paras (asiakaslähtöisyys, toimintatapa alhaalta ylös) Mielipiteiden arvostaminen (kuunteleminen, luova hulluus) Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategian painopistealueita ovat ympäristö, elinkeinot ja asukkaat. Yhteisenä toimintamuotona on verkostoituminen, jolloin laajasti etsitään yhteistyömahdollisuuksia ja tapoja, sovitaan työnjaosta ja järjestetään säännöllisiä kokoontumisia toimijoiden kesken eri asioiden ja aiheiden edistämiseksi. Etsitään yhteistyökumppaneita myös perinteisten sidosryhmien ulkopuolelta mm. yliopistosta ja muista oppilaitoksista.

9 7 Verkostoituminen ja osallistuminen, nuoriso, mies/nais näkökulma, nykypäivän karjalaisuus ja maahanmuuttajat sisältyvät painopistealueisiin. Toiminnassa edistetään paikallistaloutta ja kestävää kehitystä. 5. PAINOPISTEALUEET - YMPÄRISTÖ, ELINKEINOT JA ASUKKAAT Eri painopistealueilla on jo olemassa olevia kehittämismahdollisuuksia, joiden rinnalle on nousemassa uusia kohteita ja tarpeita. Uusien ideoiden ja innovaatioiden vahvistaminen sekä yhteistyö ja toimivat verkostot tukevat toimintaryhmää tavoitteiden toteutuksessa. Käytännössä kehittämisohjelman toteutuksesta vastaavat alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Mukana ovat myös kunnat sekä koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot. 5.1 YMPÄRISTÖ Luonnon monimuotoisuus ja ympäristö ovat alueen vahvuuksia. Ne vaikuttavat yritystoimintaan ja asukkaiden elämänlaatuun monipuolisesti. Vahvuudet Saimaa ja lukuisat pienet järvet sekä Saimaan kanava ja muut vesireitit Salpausselät ja vaihtelevat maastot Suotuisat ilmasto-olot Luonnonvarat Uhkat Kyläraitit pusikoituvat ja kulttuurimaisemat kasvavat umpeen Vesistöt rehevöityvät ja vedenlaatu heikkenee Jokamiehenoikeuksien rajoittamisesta käytävä keskustelu Lisääntyvä liikenne, maankäytön ja kaavoituksen ratkaisut Heikkoudet Luonnon ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vähäistä Oman lähiympäristön arvoja ei tunnisteta itsestäänselvyys Ympäristöä suhteellisen vaikea muuttaa rahaksi ja tuotteistaa esim. matkailussa Mahdollisuuksiin nähden vähäinen yhteistyö matkailuyritysten kesken Mahdollisuudet Matkailijat sekä kotimaasta että yhä useammin muualta Euroopasta, Venäjältä ja jopa Kaukoidästä ovat kiinnostuneita alueen monimuotoisesta luonnosta, joka tarjoaa hiljaisuutta, elämyksiä ja aktiviteetteja (Saimaan tuotteistaminen) Nykykarjalaisuuteen edelleen kuuluvan luonnonmystiikan hyödyntäminen matkailussa Ympärivuotiset matkailumahdollisuudet Loma-asutus, hotelli- ja kylpylätoiminta (oheispalvelut ja yhteistoiminta, alihankinta, lähi- ja luomuruoka) Kulttuurimaisemien ja rakennetun ympäristön, historian ja tarinoiden kirjo (Salpalinja ja vanhat linnoitteet Kärnäkoski ja Taavetti, Saimaan kanava, teollinen historia ja rakennukset)

10 8 Perinnebiotoopit, kosteikot ja suojelualueet (perustaminen, hoito, tuotteistus ja hyödyntäminen matkailussa) Liikunta ja retkeily (veneily, melonta, polut, vaellus- ja pyöräilyreitit, hiihto, laskettelu, jääurheilu, retkiluistelu jne.) Kulttuuripalveluiden ja kulttuuritarjonnan kytkeminen matkailuun (kylätapahtumat) Verkostojen luominen ja tiivis yhteistyö, uudet kontaktit ja rajapinnat Luontomatkailuun liittyvän osaamisen lisääminen, laadusta huolehtiminen Kasvuedellytyksiltään suotuisa luonnonympäristö TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YMPÄRISTÖASIOISSA Tavoitteet: kasvavaa kiinnostusta ja toimia vesistöjen ja muun ympäristön suojeluun ja kunnostamiseen kasvavaa kiinnostusta ja toimia uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön kasvavaa kiinnostusta ja toimia asuinympäristön viihtyisyyden lisäämiseen Toimenpiteet: asukkaiden ympäristötietoisuuden lisääminen aktivoinnilla, selkeällä, käytännönläheisellä tiedottamisella ja jo saaduilla hyvillä esimerkeillä, esim. retkikohde-esittelyt Saimaan vesistöalueella kosteikkojen rakentamista ja hoitoa sekä perinnemaisemien ennallistamista eri toimenpitein paikallislähtöisten ratkaisujen suunnittelu ja kokeilu vesiensuojelussa, esim. pienet pihapengerrykset ja ojasuodattimet asuinympäristöjen ja kylämaisemien kunnostus mm. teemahankkeiden avulla. Paikallisesti merkittäviä ja huomionarvoisia kohteita haetaan esim. kyläkävelyillä ympäristötalkoot siivouspäivä samanaikaisesti useissa kunnissa ja kylissä Lemin siivouspäivä toteutuu vuosittaisena tapahtumana koko kunnan alueella hyvin tuloksin. Aktivoidaan muiden kuntien asukkaita ja järjestöjä toteuttamaan vastaavia talkoopäiviä. ulkoilureittien ja ulkoliikuntapaikkojen kunnostus ja rakentaminen. Suunnitelmat Salpapolun rakentamiseksi valmiina, samoin Salpalinjaan liittyvä pyöräilyreitti. Näiden toteutus, markkinointi ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa Etelä-Karjalan Leader-yhdistysten yhteinen, alueidenvälinen pilottihanke energiaomavarainen kylä, jossa monimuotoisesti ja asukkaita osallistavasti hyödynnetään alueen osaaminen sekä maalämmön ja biokaasun, puu-, tuuli-, aurinkoenergian mahdollisuudet. Leader-alueiden asukkaille järjestetään yliopistolla tutustumispäivä ja käytännönläheinen infotilaisuus. Asukkaiden kiinnostuksen, sitoutumisasteen ja kylillä näköpiirissä olevien mahdollisuuksien perusteella linjataan toiminnan suuntaviivat, tehdään esiselvitys ja kehittämishanke. Kylien energiaomavaraiset ratkaisut malleina muille alueille. 5.2 ELINKEINOT Maaseutuelinkeinojen kirjo on moninainen. Perusmaataloutta harjoittaa yhä vähenevä viljelijäjoukko, joka kuitenkin edustaa kylissä perusyrittäjyyttä ja asutuksen pysyvyyttä. Enenevässä määrin haja-asutusalueelle hakeutuu uusia yrityksiä tai uudenlaista yritystoimintaa harjoitetaan perinteisten yritysmuotojen ohessa.

11 9 Vahvuudet Luonnonolosuhteet suosivat kasvintuotantoa sekä metsätaloutta Monipuolinen ympäristö on matkailuvaltti Monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulta, Venäjältä ja muualta Euroopasta. Lappeenrannassa on kolme rajanylityspaikkaa: tieliikenteelle Nuijamaa, rautatiekuljetuksille Vainikkala ja vesiliikenteelle Saimaan kanava. Lentoyhteydet muualle Eurooppaan Maahanmuuttajien osuus työvoimasta on jatkuvasti noussut. Käytettävissä kielitaitoista henkilökuntaa kaupan- ja muun yritystoiminnan tarpeisiin. Kaakkois- Suomen uusista yrittäjistä lähes neljänneksellä on ulkomaalaistausta. 17 % uusista yrittäjistä on venäläisiä, joskaan heillä kaikilla ei ole aktiivista toimintaa Suomessa. Matkailuyritysten määrä, koko ja tarjonta on alueella kasvanut voimakkaasti. Isot yritykset kaipaavat kumppaneikseen oheispalvelujen tuottajia, luomu- ja lähiruuan toimittajia sekä luonto- ja liikunta-aktiviteettien järjestäjiä Palvelutuotannossa, varsinkin hoiva- ja hyvinvointipalveluissa, on kasvavaa kysyntää pienistä, kodinomaisista yksiköistä. Uhkat Yritykset ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä eivätkä siten pysty kilpailemaan tasavertaisesti alueen ulkopuolelta tulevan tarjonnan kanssa Erilaiset rajat, sääntely ja joustamattomat rakenteet vähentävät kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi Osaavan ja koulutetun työvoiman saanti voi rajoittaa joillakin tuotannon ja palvelun aloilla kehitystä Yritysten sukupolvenvaihdosten vaikeudet ja epäonnistumiset Palvelujen ja infran puuttuminen, keskittyminen taajama-alueelle, toimimattomuus tai huono kunto rajoittavat toimintamahdollisuuksia, ovat esteenä tai hankaloittavat yritysten toimintaa maaseudulla Heikkoudet Kaakkois-Suomessa on eletty tehtaan piippujen varjossa. Alueella on yritys- ja yhteistyökulttuurin vajetta. Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on huomatavan korkea. Haluttomuus riskien ottoon. Liiallinen varovaisuus ja hidastelu investointien toteuttamisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä voi näivettää tai estää koko idean toteutuksen Yrittäjiltä puuttuu tukiverkostoja ja kontakteja muihin yrittäjiin. Erikoistuneen, yrityskohtaisen neuvonnan puute ja tiedon sirpaleisuus koetaan ongelmaksi. Yrittäjyyden tukeminen koetaan vähäiseksi ja paperisota uuvuttavaksi. Osaavan työvoiman ja erityisosaajien puute hidastavat kehitystä Mahdollisuudet Matkailu oheispalveluineen tarjoaa uudenlaisia yritysmahdollisuuksia. Verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä pienet matkailuyritykset, elintarvikkeiden jalostajat ja palvelujen tuottajat pystyvät kilpailemaan ja menestymään markkinoilla Alueella on olemassa monipuolista pienyrittäjyyttä ja perinteitä mm. leipomoalalla Yritysten sukupolvenvaihdokset ja yrityskaupat mahdollistavat uudenlaisten toimintatapojen ja ideoiden käyttöönoton yrittäjien nuorentuessa

12 Yhteistyö yliopiston kanssa uusien innovaatioiden kehittelyssä ja testauksessa. Oppilaitosyhteistyö turvaa osaavan työvoiman ja jatkokoulutuksen sekä erityisosaajien saannin yrityksille Rajan läheisyys ja hyvät yhteydet Viipurin ja Pietarin talousalueelle mahdollistavat kansainvälistymisen ja yritystoiminnan myös oman alueen ulkopuolella. 10 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YRITYSTOIMINNASSA Tavoitteet: nykyiset ja potentiaaliset maaseutuyrittäjät ja sidosryhmät tuntevat olemassa olevat (hanke)rahoitusmahdollisuudet kattavasti, hyödyntävät niitä ja neuvontapalveluita roolina on olla uusien yritysmahdollisuuksien ja innovaatioiden tunnistaja toiminta- ja yhteistyömalli siitä, miten yritysten välinen yhteistyö ja verkostoituminen käynnistyy ja toimii Toimenpiteet yritysetsivä: etsitään kentältä potentiaalisia yrityksiä sekä kehittämishakuisia nykyisiä yrityksiä, tiedotetaan yritysmahdollisuuksista ja rahoituksesta mm. järjestämällä/osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä tekemällä yhteistyötä yliopiston, muiden oppilaitosten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa sukupolvenvaihdostilanteiden tunnistaminen ja verkoston osana avustaminen jatkuvuuden turvaamisessa pienten keksintöaihioiden aktiivista pöyhintää ja eteenpäinviemistä insinöörivoimin yritystoiminnasta kiinnostuneiden nuorten opastaminen mentoriyrittäjien avulla tuetaan matkailuverkoston toimintaa tuotteistamisen, markkinoinnin ja laatujärjestelmien osalta koulutuksen ja neuvonnan keinoin (maaseudun matkailusihteeri) toimintaryhmä on välittäjäorganisaatio suurten veturiyritysten (Holiday Club ja Imatran kylpylä) ja niille oheispalveluja tuottavien matkailuyritysten välillä maahanmuuttajien osaamista ja ammattitaitoa hyödynnetään yritystoiminnassa ollaan mukana julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välisissä neuvotteluissa yhteisesti tuotettavia palveluja suunniteltaessa edistetään kylätaajamien monipalvelupisteiden syntyä ja yritysten sijoittumista sinne sekä yrittäjien yhteisten toimitilojen hankkimista. Yhteisöllisen työtila Viiraamon - toimintamalli Lappeenrannan seudulle mm. luovien alojen yrittäjille. Salpapolku Lappeenrannasta Luumäen kautta Miehikkälään tarjoaa matkailuyrittäjille uusia mahdollisuuksia elämys- ja ruokamatkailuun, retkeilyyn ja tapahtumien järjestämiseen. Opaskoulutuksen ja Salpaportaalin uusimisen kautta saadaan ammattimaisuutta kohteiden ja erityyppisten matkailupakettien markkinointiin. Mm. SALPAction-tapahtuman valmistelu ja järjestäminen Salpalinjalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Salpalinjalle, Salpapolulle ja Lappeenrannan museoille tarvitaan uusia matkamuistoja ja myytäviä oheistuotteita sekä mm. oppaille yhtenäiset asut. Luovien alojen yrittäjien tuotekehityshankkeet näiden tuotteiden suunnittelussa ja tuotannossa. 5.3 ASUKKAAT Toimintaryhmätyö on parhaimmillaan tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä maaseudun asukkaiden, yritysten, järjestöjen, yhdistysten ja kuntien kanssa.

13 11 Vahvuudet Maaseudun vetovoiman tunnistaminen ja tunnustaminen Maaseutuasumisen uudet trendit, muuttuneet ja erilaistuneet tarpeet, jotka liittyvät työntekoon, harrastuksiin, ruoan tuottamiseen, elämänlaatuun ja yhteisöllisyyteen Asumisen väljyys, luonto ja ylpeys omasta asuinympäristöstä ja kylästä, jolloin yhteistyön ja yhteisten hankkeiden onnistumiselle on olemassa vankka perusta Kylien asukkaat edustavat monia eri ryhmiä; kanta-asukkaat, maalle- ja maahanmuuttajat, vapaa-ajan asukkaat. Erilaisuus on rikkautta ja mahdollisuus! Kattava kyläyhdistysten ja järjestöjen verkosto, talkootyön perinne ja taidot Kunnostetut kokoontumistilat, kylätalot, koulut, metsästysmajat ja urheilutilat Uhkat Väen väheneminen ja vanheneminen, aktiivisten kyläläisten puute Nuorten tarpeiden huomioon ottaminen puutteellista Koulutus- ja työmahdollisuudet kotikylän ulkopuolella Demokratiavaje ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, päätöksenteon etääntyminen Palvelujen keskittyminen, etääntyminen ja puuttuminen. Elämänlaatu, turvallisuus ja taloudelliset mahdollisuudet heikkenevät Tiestön rapautuminen, liikenneyhteyksien heikkeneminen, tietoliikenneyhteyksien heikko laatu tai puute Asumiseen ja rakentamiseen liittyvät rajoitukset ja kiellot, vesihuollon vaatimukset Heikkoudet Aktiivisten ja sitoutuneiden toimijoiden puute, kylätoimijoiden ikääntyminen Yhteisöllisyyden väheneminen, kyläilykulttuurin katoaminen Haja-asutusalueella asumisen lisäkustannukset ja vaikeutuminen Mahdollisuudet Uudenlainen maaseudun vetovoima, joka perustuu ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Maaseutu tarjoaa monenlaista ja monille, siksi se kiinnostaa erilaisia ihmisiä ja ryhmiä Maaseutu voi olla aluetta, jossa teknologian mahdollisuudet ja luovat ratkaisut kehittyvät vanhojen toiminta- ja tuottamistapojen rapautuessa Etelä-Karjalan vaihteleva ja kaunis luonto on yksi peruste ja houkutin maaseudulla asumiselle ja sinne muutolle Kunnat voivat maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella turvata, mutta samalla myös ohjailla maaseutuasumisen suuntaa ja sijoittumista, joten asukkaiden oma aktiivisuus kylien maankäytön suunnittelussa tärkeää Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ASUKASTOIMINNASSA. Tavoitteet: maaseudun ääni on kuuluva olemme osa siitä saada yhteistyössä aikaan palveluita uusin tavoin esim. kuntakeskuksissa ja kylissä toimivia kyläpalvelupisteitä, joissa saa kunnan sekä terveydenhoidon

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020. OIVA OIvalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä VAarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020. OIVA OIvalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä VAarin Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA OIvalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä VAarin Sisältö: Johdanto 1. Kohdealue ja väestö 2. Elinkeinorakenne 3. Ohjelmakauden 2007-2013 analyysi

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto.1 1. Kohdealue......1 2. Edellisten ohjelmakausien analyysi...3 3. Alueen

Lisätiedot

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin 24.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 1. Kohdealue... 1 2. Edellisten ohjelmakausien analyysi... 3 3. Alueen

Lisätiedot

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020. OIVA Oivalluksista vaarin

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020. OIVA Oivalluksista vaarin Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA Oivalluksista vaarin SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 1. Kohdealue... 1 2. Edellisten ohjelmakausien analyysi... 3 3. Alueen vahvuudet, heikkoudet,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Vihti 8.11.2014 Maarit Teuri Mitä on Leader-toiminta? Ykkösakseli ja sen toiminta Esimerkkejä vesistöhankkeista Leader-rahoitus uudella ohjelmakaudella

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot