mustarinda 2012 kesänäyttely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mustarinda 2012 kesänäyttely"

Transkriptio

1 kauneus mustarinda 2012 kesänäyttely Osa Mustarinda 2012 Art and Ecological Transition -julkaisua Artikkelit suomeksi > Julkaisu englanniksi >

2 KESKUSTELU TAITEEN ÄÄRELLÄ mustarinda 2012 kauneus elokuuta 2012 Mustarindassa Minkälainen keskustelukumppani taide on? Minkälaisen maailman se avaa? Luontopolun, saunan ja taidenäyttelyn jälkeen pohdimme filosofi Tere Vadénin kanssa taiteen yhteiskunnallista roolia nykyajassa ja erityisesti sen mahdollisuuksia edistää ympäristövallankumousta. Ku t s u i m m e y h t e i s k u n n a l l i s e n vaikuttajan, filosofi Tere Vadénin, keskustelemaan tämän julkaisun aiheista Mustarindan Kauneus-näyttelyn ääreen. Vadén on kirjoittanut muun muassa teokset Kaksijalkainen ympäristövallankumous ja Heidegger, Žižek ja vallankumous. Hän on pyrkinyt myös luomaan öljyn filosofiaa: miten halvan ja helpon öljyn ehtyminen vaikuttaa ihmiskuntaan ja ihmisen käsitykseen itsestään ja luonnosta. Vadén toimii tällä hetkellä professorin sijaisena Aaltoyliopiston taiteen laitoksella, mutta hän ei ole työssään keskittynyt juuri kuvataiteeseen. Keskustelun näkökulmana onkin taiteen sisäisen historian ja teorian sijaan taiteen vaikutukset ja mahdollisuudet laajemmassa kulttuurisessa murroksessa. Esitimme alkuun sarjan kysymyksiä, jotka loivat keskustelulle pohjaa. Mikä on taiteen näkökulma ympäristövallankumoukseen? Miten se voi murtaa vanhoja käytäntöjä ja tukea uusia? Miten se voi pelastaa ainutlaatuiset luontokappaleet, esineet ja asiat objektit talouden abstraktiolta? Pohdimme myös, miten näyttelyn teokset resonoivat näiden kysymysten kanssa. Keskusteli eteni taloutta, energiaa ja ekologista murrosta käsittelevien näkökulmien kautta taiteen yhteiskunnallisiin rooleihin ja lopulta näyttelyssä esitettyihin yksittäisiin teoksiin. Paavo ja Antti aloittavat keskustelun kertomalla yhteistyöstään. P: Tutkijana taide on ollut minulle merkityksellinen siten, että se on avannut uudenlaisia kysymyksiä. Helpostihan sitä jumittuu jatkuvasti tietynlaisiin kysymyksenasetteluihin ja näkökulmiin. Taide on parhaimmillaan purkanut näitä totunnaisuuksia. A: Tapasimme Paavon kanssa kuvataiteen IHMEpäivillä, jossa olin puolustamassa taiteen omuutta tuotteistamishenkeä vastaan. Kerroin omin sanoin miksi taide sellaisenaan, oman traditionsa kautta kehittyneenä ihmisyyden toteuttamisen muotona on äärimmäisen tärkeätä erityisesti nyt. Sitä ei missään nimessä kannata taloudellistaa, eikä sen perustaksi kannata omaksua talouden kieltä. Paavo innostui siitä kauppatieteilijänä silloin vielä painokkaammin kauppatieteilijänä. Hän havaitsi sektorin, joka on voimakkaasti epätaloudellinen, tai vyöhykkeen, jota ei perustella talouden tavoitteilla. Tällaisia alueita ei ole yhteiskunnasta helppoa enää löytää. Tästä meidän yhteistyömme lähti liikkeelle ja siitä muodostui myös yksi Mustarindan toiminnan kulmakivistä. Näyttelyvieraita saapuu sisään. Työharjoittelija Minna Kemppainen avaa kassakoneen. Vieras kommentoi: Tämähän [Alma Heikkilän teos] on hyvä tila sosiaalisesti sopeutumattomille nuorille. Ei liikaa informaatiota eikä häiriötekijöitä. Kouluissakin on tällaisia tiloja, joita joskus kutsutaan myös lepotiloiksi. Viedään kaveri sinne ja sehän rauhoittuu. Ei liikaa virikkeitä, se on tällainen rahoittava tila. 2 d Mustarinda

3 Jatkamme keskustelua. T: Taiteen suhteen olen oikeastaan täysin diletantti. P: Jos mietimme taidetta yhteiskunnassa, on toki tärkeää että keskusteluun osallistuu muitakin kuin skenessä sisällä olevia. A: Varsinkin jos on tavoitteena osallistua taiteella yhteiskuntaan. Usein taiteen asiantuntijat jopa nykytilanteessa kieltäytyvät kommentaareista, jotka voisivat luoda siltoja taiteen ja sitä ympäröivän yhteiskunnan välille. T: Ensimmäisenä tulee mieleen näkökulma, jossa asetelma on käännetty toisin päin: katsommekin maailmaa kapitalistin tai talousmiehen silmin. Eihän se ole hirveän helppoa saada ihmisiä ajattelemaan kaikkea taloutena. Se on hyvin vaikeaa. Siihen vaaditaan vuoden historia ja ihmisen pitää olla vähintään 12 vuotta koulussa. Työpäivien täytyy olla vähintään 8 tuntia. Ranskassahan sanotaan, että jos työpäivä lyhennetään 5 tuntiin, koko systeemi romahtaa. Se voi olla tottakin. Vaikka meistä voi tuntua, että kapitalismia ei voi koskaan tappaa ja se aina mutatoituu, ja se pystyy minkä tahansa rekuperoimaan, ei sitä loppujen lopuksi ole kauhean helppoa ylläpitää. Se vaatii valtavia ponnistuksia. Tavallaan on olemassa tällainen puoliluonnollinen painovoima tai drifti talousajattelusta poispäin myös. Jos ihmiset jätetään omilleen, eivät he ajattele taloudellisesti. Heitä täytyy koko ajan opettaa ja piiskata siihen suuntaan. Siinä on tosi iso, jo lähes metafyysinen, historiallinen toivon lähde. Jos vain eforttitaso laskee, ei pystytä pitämään niin hyvin muodostettuja, tiukkoja järjestelmiä yllä. Alhaisemmalla koulutustasolla, vähemmällä energialla ja niin edelleen. Ihmiset nukkuvat pidempään; alkavat tehdä taidetta ja kaikkea ihme juttuja. A: Yläasteella harjoitellaan jo liiketoimintasuunnitelmia. T: Talousajatteluhan ei liity vain talouteen, vaan kaikki ajatellaan talouden kautta, niin kuin vaikka elämä tai mikä tahansa muu. [ ] Esimerkiksi miten biologiaa opetetaan kouluissa, sehän on taloutta. En pysty ollenkaan lukemaan Tiede lehteä, saan raivokohtauksia. Siinä on niin örkkimäinen ihmiskuva. Se tulee juuri banaalin luonnontieteellisen tai evolutiivisen sekä taloudellisen ajattelun yhdistelmästä. Tämä on tosi iso länsimaisen ajattelutavan klikki, jota on vaikea nähdä ja saada ylipäätään kiinni siitä, mitä se on ja miten sen ulkopuolelle pääsee. P: Onko sitten jotain työn muotoja, joihin voi mennä täysillä, mutta jotka eivät kuitenkaan edusta taloutta? T: Filosofiassahan on periaatteessa aina kaksi vaihtoehtoa, anti- ja a-. Anti- vastustaa, ja siinä on aina se vaara, että se tietyssä mielessä uusintaa sitä mitä se vastustaa. Sitten on a-, joka yrittää mennä peruserottelujen tai perusteiden taakse, ei ota kantaa niihin. Tätä kautta on suhteellisen helppoa nähdä, että maailmassa esiintyy a-taloudellisia asioita, jotain mitä ihmiset tekevät. Filosofi George Bataille on ollut minulle tärkeä, mitä Alma Heikkilä: GOOD THRU >, (yksityiskohta), installaatio, 2012, kuva: Pauliina Leikas Mustarinda d 3

4 Alma Heikkilä: GOOD THRU >, (yksityiskohta), installaatio, 2012, kuva: Tommi Taipale Bataillella elämän perusongelma on se, että energiaa on liikaa tulee talous- ja energiakysymyksiin. Hanskan voi nimittäin kääntää nurin. Perus-darwinistinen ajatteluhan lähtee siitä, että elämä on kilpailua niukoista resursseista. Siitä syntyy selviytymispaine ja luonnonvalinta. Saman prosessin voi ajatella toisin päin: elämä perustuu luksukselle ja kaikkea on liikaa. Aurinkoenergiaa on liikaa. Se panee aineen kiemurtelemaan lammikoissa ja tätä kuhisevaa juttua on liikaa ja ne alkavat syödä toisiaan. Kasveja on niin paljon liikaa, että eläimet voivat syödä niitä. Eläimiä on niin paljon liikaa, että ne voivat syödä toisiaan. Elämä perustuu siihen, että energiaa on liikaa, eikä siihen, että sitä on liian vähän. Bataillella elämän perusongelma on se, että energiaa on liikaa: miten se saadaan tuhlattua ilman, että elämästä tulee liian järkevää, porvarillista ja patoavaa. Tällainen näkökulma johdattaa normaalin talousajattelun ulkopuolelle. Ei enää kysytä miten niukoista resursseista saadaan talouskasvua vaan peruskysymys on ihan toinen. Se mitä elämässä tapahtuu, näyttäytyykin ihan toisenlaisena. P: Valtavirran ekonomisti on huolissaan degrowth sta ja kysyy, että halutaanko ihmisen luovuutta siis rajoittaa. Hän olettaa, että talouskasvua syntyy automaattisesti, jos ihmisten annetaan vain toteuttaa itseään. T: Tämä menee suoraan näihin käytäntöihin: kyllähän yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat siihen, mitä luovuudesta seuraa. Ei suinkaan välttämättä talouskasvua. Länsimainen tiedekin voisi jollain tavalla sulattaa sen, että jotkut alkuperäiskansat ovat eläneet ekologisesti ja sosiaalisesti tasapainossa ikään kuin vahingossa. Tiedostamattaan, että heillä on tyhmiä tabuja ja myyttejä, joiden takia he ovat onnistuneet elämään kestävästi. Siis alkukantaisesti, negatiivisessa mielessä. Kuitenkin on viitteitä siitä, että on tiedetty mitä ollaan tekemässä. Kestävyys ei olekaan ollut vahinko. [ ] Se vaatii paljon taitoa. Perinnettä, ja perinteen hiomista. Se ei ole staattinen tila: mikään perinnekulttuuri ei voi jatkaa samalla tavalla ajasta toiseen. A: Tehokkuus on ollut vaikea käsite. Sinä aikana kun opiskelin Kuvataideakatemiassa, hallinto paisui kymmenkertaiseksi ilman että siitä oli kuvataiteen koulutuksen kannalta mitään hyötyä. Sama ilmiö on tapahtunut yhteiskunnan jokaisella sektorilla. Meillekin yhdistyksenä tulee koko ajan järjettömiä epätehokkuusvaatimuksia talouden nimissä. Sana tehokkuus tulisi riistää nykyajan taloudellisesta käsitteistöstä, koska se ei sinne kuulu. Uusliberalismi on niin hallinnollisesti suuntautunut. T: Occupy-liikkeessäkin mukana olleen antropo - logi David Graeberin eräs perussanoma on, että uusliberalismissa ei ole oikeasti kyse taloudesta, vaan 4 d Mustarinda

5 pikemminkin foucault laisesta hallinnan keinosta. Taloudellisesti uusliberalismi ei ole tehokasta. Sen sijaan se ajaa näkökulmaa siitä, että vaihtoehtoja ei ole. Jos yhteiskuntaa haluttaisiin järjestää taloudellisesti tehokkaalla tavalla, se tietysti toteutettaisiin toisin kuin nyt on tehty. Uusliberalistisen politiikan pääasiallinen tarkoitus on mielikuvituksen ja toisenlaisten elintapojen mahdollisuuden torppaaminen. A: Eli kun täällä havaitsemme, että erilaisuutta ei suvaita, tai kun Mustarindaa ajetaan yhteneväiseen taloudellisen tehokkuusajattelun muottiin, on kyse juuri uusliberalismiin sisältyvästä hallinnan tavoitteesta. Tällä hetkellähän me toimimme äärimmäisen tehokkaasti. Jos rahoitusta saadaksemme toteuttaisimme yhteiskunnan tukijärjestelmän meille antamat ohjeet, tehokkuutemme heikkenisi ilmiselvästi. T: Jos vaikkapa jollakin taiteellisella hörhöilyllä saataisiin aikaa positiivisia taloudellisiakin vaikutuksia, se ei kelpaisi uusliberalismille, koska se ei mahtuisi tiettyyn muottiin. P: Rajanveto vain on vaikeaa: mikä on todella vaihtoehtoista? Hörhöilyhän on ihan jees, kunhan se on tietynlaista. Kyllähän monien suuryritysten johtajiltakin ainakin markkinointipuolella nykyään odotetaan, että he ovat hassuja. A: Edellytetään luovaa pöhinää, joka oli Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuoden valtakunnallisessa seminaarissa pääteemana. Myös opiskeluaikanani tapahtui mielenkiintoinen muutos. Alussa postmoderni, aidosti vaihtoehtoja viljelevä maailma oli vielä hengissä. Berliinin muurin murtumisen jälkeinen into uutta kohtaan näkyi kaikessa toiminnassa. Niihin aikoihin, kun toiminta siirtyi arkkitehdin piirtämään vanhaan leipätehtaaseen, aika totalitaristiseen maisemaan, postmoderni ilottelu päättyi. Tuli harmaa, valettu taloudellinen koneisto, palattiin takaisin päiväjärjestykseen. Remontti maksoi paljon ja opiskelijat ikään kuin velkaantuivat valtiolle tässä prosessissa. Heidän tuli korvaukseksi tuottaa talousohjatulle valtiolle palveluita. Opiskelijoiden rooli muuttui taiteilijoista sisällöntuottajiksi, heistä tuli työläisiä. Saatiin upeat työtilat, joita ei edes haluttu, ja samalla velkaannuttiin. T: Graeber toteaa Debt-kirjassaan kuivan ironisesti, että ei varmaan joku Aristoteles tai Platon olisi ymmärtänyt, mikä ero on velassa olevan palkkatyöläisen ja orjan välillä. Siinä on unohdettu oppi: aito demokratia tai tasa-arvo vaatii tietynasteista omavaraisuutta. Kun yhteiskunta tulee velkasuhteissaan kompleksisemmaksi, se syö demokratian mahdollisuutta. Velalla saadaan ihmiset sidottua. Klassinen kreikkalainen demokratia ei koskenut kuin vapaita miehiä, heitä joiden ei täytynyt käydä töissä. Heillä oli riittävää varallisuutta olla itsellinen. P: Omavaraisuus käsitetään myös usein väärin: unohdetaan, että ihmisen taidot ovat riippuvaisia muista, ympärillä olevista ihmisistä. T: Varsinkin ekologisia asioita on todella vaikea osata yksin. Yksi sukupolvi tai ihmisikä on liian lyhyt. Tästä olen yrittänyt saada kiinni syntytieto-termillä: kestävyyteen liittyvä tieto periaatteessakin vaatii, että siinä on läsnä useita sukupolvia yhtä aikaa ja pitkään. Se ei vain voi sijaita yhdessä pääkopassa. Sikäli itsellisyys ja tällainen pistemäinen autonomia ovat eri asioita. Tasa-arvoiset ja ekologisesti kestävät elämänmuodot vaativat vähintään exit-oikeuden, että yksilö tai yhteisö voi katkaista yhteydet ja häipyä off the grid. Tässä maailmassa exit-oikeutta ei kovin helposti ja yleisesti ole; ei ole enää final frontieriä. Maailma on täynnä, se on saturoitunut. Exit-oikeus vaatii omavaraisuuden tai itsellisyyden, kyvyn selvitä jollakin porukalla vaihtoehtoisella tavalla. P: Juhlallisesti voisi todeta, että Mustarindassa pyrimme itse kullekin rakentamaan tällaisia kykyjä ja mahdollisuuksia. Antti juttelee välillä näyttelyvieraiden kanssa Mustarindatalossa käytetystä maalämmöstä ja yhdistyksen tavoittelemasta tuulivoimalasta. A: Valtion ja EU:n tukien mekanismi, johon myös Mustarinda jatkuvasti törmää, lähtee siitä, että tukia Jos yhteiskuntaa haluttaisiin järjestää taloudellisesti tehokkaalla tavalla, se tietysti toteutettaisiin toisin kuin nyt on tehty myönnetään vain investointeihin kuten rakentamiseen ja laitehankintoihin. Varsinaiseen toimintaan, esimerkiksi yhdistyksemme harjoittamaan kulttuuritoimintaan, ei juuri tukea myönnetä. Tuen keskeisin tehtävä on tavaravirran ylläpitäminen: tuki menee suoraan tukikohteen läpi isoille kauppaketjuille ja rakennusliikkeille, jotka voittavat kilpailutuksissa. Pienille paikallisille timpureille ei jää mitään. Tukien jäljiltä jää Alma Heikkilä: GOOD THRU >, (yksityiskohta), installaatio, 2012, kuva: Alma Heikkilä Mustarinda d 5

6 Riikka Keränen: Ja kaikki päivät tulevat, installaatio, puu, matonkuteet, laasti, 2012, kuva: Tommi Taipale vain tyhjä rakennuskanta, koska tukea saa vain rakentamiseen, ei itse toimintaan. Käytännössähän tuet valuvat nykyään Kiinaan, koska suurin osa materiaalivirrasta tulee sieltä. Paikallisia hyötyjiä ei juuri ole, edes Suomen tasolla. ELY-keskuksissa, eikä ilmeisesti ministeriöissäkään, tätä mekanismia ei tajuta. kestävyyteen liittyvä tieto periaatteessakin vaatii, että siinä on läsnä useita sukupolvia yhtä aikaa ja pitkään. Minna: Miten voi olla, että näin yksinkertaista mekanismia ei tajuta? P: Se on liian väärin, ja se on liian laajalle levinnyttä. Muualla julkaisussa olemme käsitelleet tätä kysymystä siltä kannalta, että jotta tietyt henkiset ja muut käytännölliset rakenteet pysyisivät pystyssä, niitä ei voi sorkkia liikaa. Se mitä vaadimme ihmisiltä, voi mennä yli sen mikä olemassa olevien elämäntapojen näkökulmasta on hyväksyttävissä. T: Jos menemme sille alueelle, että miksi järki ei toimi tai miksi järki ei ole järkevää, pääsemme esimerkiksi ideologiakritiikkiin tai psykoanalyysiin. Freud illa on tietysti tämä tunnettu repressioteoria, jonka mukaan on haluja tai toiveita, joita ei voi itsellekään tunnustaa, mutta jotka sitten höyrykoneessa pitävät painetta päällä ja vievät johonkin suuntaan, johon itse ei kuvittele olevansa menossa. Toinen näkökulma on eristäminen, ja puhun nyt Žižekin kielellä: symbolisessa järjestyksessä on totuuksia, joiden tiedetään olevan tosia, mutta joilla ei ole totuuden vaikutusta. A: Olemme koko ajan tekemisissä ekologisen kriisin ja monien muiden rakenteellisten ongelmien parissa, ja samalla työskentelemme niiden ihmisten vastaanottokyvyn kanssa, joiden kanssa toimimme. Kun ongelma on liian iso, suojakertoimet iskevät päälle. Ekologinen kriisi kääntää kulttuurisen suojamekanismin päälle, ja kun joku niin iso asia on suljettu pois mielestä ja kielestä, niin tuollaistenkin kohtuuttomuuksien, kuten tukimekanismien väärinkäytön joka on osa samaa ilmiötä avaaminen on mahdotonta. Jos joku ymmärtäisi tämän yhden ongelman, hänellehän avautuisi koko nykyisen maailmanjärjestyksen mielettömyys. Ihmiset ovat tässä kohtaa järjestelmällisiä ja ovelia: hetkinen, tämä esimerkkihän kohta johtaa siihen, että korttitalo alkaa sortua, nyt täytyy sulkea korvat. En voi enää kuunnella, koska haluan pitää kiinni nykyisestä mielekkyydestä omassa elämässäni. Kun näistä asioista alkaa puhua tietyille ihmisille, yhtäkkiä heidän katseensa lasittuvat ja reaktiot loppuvat. 6 d Mustarinda

7 P: Kyllä sama pätee myös toisin päin. Olen huomannut, että minunkin täytyy joskus sulkea korvat tai jo alkuvaiheessa lokeroida jokin esitys aika tarkasti. En jaksa aina kerta toisensa jälkeen käyttää henkistä eforttia siihen, että menen johonkin logiikkaan oikeasti mukaan ja koitan taas muistella miten helvetissä tämäkin ajatuksenjuoksu nyt menikään. Silloin täytyy vain hyväksyä että tämä oli tämä tietty typerä juttu ja siirtyä eteenpäin, jotta voi pitää ajatuksensa kasassa. Muutoin oma ajatus romuttuu. Ainakin minulle käy niin; voi tietysti olla että joku voi helpommin samanaikaisesti pitää kiinni useasta vastakkaisesta logiikasta. T: Antin kuvaamasta muurista tai blanko-tilanteesta ei pääse järjellä läpi. Silloin tulee kyseeseen kokeminen tai kokemuksellinen oppiminen. Täytyy itse kokea, jolloin voi tapahtua jotain. Sekin täytyy tapahtua puolivahingossa tai puolitarkoituksettomasti. Tässä on nimenomaan taiteen paikka. Tai viinan, hulluuden, saunan tai jonkun sellaisen paikka. Näitäkin elämän osa-alueita voi kuitenkin lokeroida siten, että ne eivät pääse vaikuttamaan toisiinsa. Sama ihminen voi luontevasti olla yhdestä asiasta mieltä a ja ei-a. Ei ole ongelma toimia ristiriitaisesti. Jotta eristäytymistilanne voisi lähteä murtumaan, mielestäni se vaatii jonkun kokemuksellisen, tavalla tai toisella fyysisen tekemisen. A: Mustarindahan voi olla oikein toteutettuna ja hyvin hyödynnettynä sellainen. Ensinnäkin se, että joutuu siirtymään tänne pitkän matkan, vaikkapa Kajaanista: joutuu ajelemaan hiekkateitä ja näkemään vaaramaisemia, kävelee ehkä myös luontopolulla. Ihan kaikille tämä ei vielä ole riittävän voimakas siirtymä, mutta jotain tiettyä rakoilua olen ollut havaitsevani ihmisissä, kun he tulevat tänne. He saattavat yhtäkkiä tajutakin jotain. P: Tuotahan ei voi kirjoittaa julkisesti, jotta eivät sitten tiedä odottaa. T: Ei se välttämättä haittaa. Se on juuri sellainen prosessi, joka tapahtuu jossain rajalla. Sen voi tietääkin ja se voi silti toimia. P: Joku voi myös hakeutua tänne sen takia. A: Jos havahtumista on tapahtumaisillaan, sen olisi hyvä tapahtua turvallisessa paikassa, jossa joku on ottamassa koppia. Sen tulisi olla kiva ja kuitenkin jossain mielessä arkinen tapahtuma: jaa, nyt luhistuivat nämä luulot yhteiskunnan rakenteista sitten vain kahvipöytään istumaan mukavan jutustelun äärelle ja rakentamaan uutta. Ettei vain avaudu apokalypsi; sitähän ihmiset pelkäävät eivätkä kestä ollenkaan. T: Havahtuminen voi lähteä myös vaikkapa kesämökillä, kun yhtäkkiä huomaa että jotain varaosaa ei ole saatavilla, koska niitä on vain Kiinassa. A: Tai kun myy metsää mökin ympäriltä ja huomaa, että myyntihinta onkin omalta kannalta erittäin epäedullinen. Niin kuin Suomessa on viime vuosina paljastunut metsäyhtiöiden kartelli, jolloin suomalaiset metsänomistajat ovat huomanneet olleensa kärsijöitä ja riiston kohteita. Näitä asioita hyödyntämällä esimerkiksi puolueet voisivat ymmärtäessään ja halutessaan ajaa oikeanlaista isompaakin muutosta. T: Jäi mieleen Antin ja Nestorin teoksesta, että tuollainen laskettelukeskushan on tosi esteettinen, tietyssä mielessä kaunis. Siinä on jotain samantapaista kuin miten jokin tunturikukka voi olla kaunis, se on niin harvinainen ja hauras. Laskettelukeskus on myös Tuotahan ei voi kirjoittaa julkisesti, jotta eivät sitten tiedä odottaa. todella hauras. Nämä paikallisetkin esimerkit kertovat, että se on juuri siinä rajoilla onko se olemassa vai eikö ole. Sitä kautta syntyy estetiikkaa, miten ihmiset siellä liikkuvat ja niin edelleen, se on todella kaunista. Talvivaara-teokseen liittyen: tuollainen kaivosyrittäminenkin on niin prekaaria, koska nikkelin maailmanmarkkinahinnat heiluvat jatkuvasti. Jatkuvasti täytyy jännittää, onko toiminta kannattavaa vai ei. Yhtäältä on niukkuus, joka aiheuttaa sen, että vähemmänkin rikkaita malmioita kannattaa alkaa kaivaa, ja on pakko. Toisaalta, energian hinnat ja muut nousevat, tuotantokustannukset nousevat, ja jos lama syvenee vähänkin ja Elina Tuhkanen: Nimetön, valokuva, 2012, kuva: Tommi Taipale Mustarinda d 7

8 Näyttelyn avajaiset. Kuva: Tommi Taipale hinnat laskevat, ollaan koko ajan rajoilla. Vaikeusnäkökulmasta: tietyssä mielessä ihmiskunnan käsi on hirveän pitkä ja on saatu hirvittävää tuhoa aikaan, mutta toisaalta tällaisten prosessien ylläpitäminen on haurasta ja vaikeaa. Ei tarvitse paljonkaan tapahtua, kun se loppuu. Tässä mielessä eräretket ovat minulle tutkimusmatkoja: niillä alueilla kasvien ja eläinten elämä on koko ajan juuri siinä rajalla. Energiatalous ja biomassan liike ovat hyvin näkyvillä. Tai kun on itse rinkkansa varassa, kaikki on tiedossa. Se on selkeä pieni koealue, jossa voi tutkia asiaa. Ehtiikö joku kukka kukkia, ehtiikö joku kimalainen sateen välissä käydä siinä. Tästä riippuu laskeeko vai nouseeko kasviraja. Tästä syystä minua kiehtoo fossiilienergia. Kun on saatu aivan satumainen energiapaukku, onkin ihmiskunnan pää yhtäkkiä seonnut. Voidaan yhtäkkiä tehdä mitä vain, ja olemassaolon raja on näennäisesti hävinnyt, ei tietenkään oikeasti. Hurjan energiaylijäämän takia raja on hävinnyt näkyvistä. Sitten kuvitellaan, että kapitalismi, teknologia, luonnontiede tai muu meidän fiksuus aiheuttaa talouskasvua, mutta ei niistä mitään iloa ole ilman sitä energiaa. Tai on toki jotain iloa, ja totta kai tiettyjen yhteiskunnallisten olosuhteiden ja järjestäytymismuotojen pitää olla olemassa. Juuri byrokratia, teknologinen ajattelutapa, kulutusyhteiskunta ja rahatalous, totta kai niitä tarvitaan siihen mutta yksistään ne eivät liiku mihinkään, jollei niille ole energiaa syötettäväksi. P: Ja sitten ihmisten pitää vielä elää näiden mukaisesti. T: Niin, tämä henkinen puoli. Timothy Mitchell on esittänyt ajatuksen, että sellaisen tieteen kuin talous- tieteen olemassaolo on mahdollista vain niissä olosuhteissa, joissa ei olla tunturikukkien rajamailla kun ei ole käsitystä siitä, että energia on rajallinen. Voidaan alkaa käsitellä rahankiertoa omalakisena, erillisenä asiana energiankierrosta. Energiaa tarvitsee olla niin paljon, että sen voi unohtaa. Näin on voitu toimia noin 150 vuotta, mikä on aiheuttanut ihmiskunnan historiassa yhden ainutlaatuisen tilanteen, jolloin ei ole tarvinnut pohtia sitä mistä ensi vuoden polttopuut tai muut tulevat. Kun fossiilisen energian saanti ei enää kasva, tulee toinen ainutlaatuinen tilanne. Nähtäväksi jää, miten kasvutalous reagoi tähän, kun se ei pääsekään enää kasvamaan. P: Paljon ollaan puhuttu öljyn saannin vaikeutumisesta ja vähenemisestä, mutta on myös esitetty laskelmia, että jos ja kun kaikki nyt tiedossa oleva ja käytettäväksi suunniteltu fossiilienergia tussautetaan ilmaan, seuraukset ovat ilmastonmuutoksen myötä katastrofaaliset. Tässä on kaksi melkeinpä vastakkaista näkökulmaa: ollaan joko huolissaan siitä, että fossiilienergia ei riitä, tai että sitä on liikaa. [ ] T: Eräs hankaluus on kaikkien asioiden volatiliteetin eli hajonnan lisääntyminen lähivuosina. Sää, talous, ihmisen henkinen hyvinvointi, kaikki. Yhteiskunnallisten informaatio- ja ohjausmekanismien käytöstä tulee erittäin haastavaa. Tämä alkaa jo nyt näkyä monissa maissa. P: Vaihtelun määrä kasvaa, mutta laatu, monokulttuurien merkityksessä, kapenee. [ ] A: Talvivaaran nikkelihän menee suureksi osaksi 8 d Mustarinda

9 Kiinaan, rakentamiseen. Tulee mieleen Kiinan autiokaupungit, joissa ei ole koskaan asunut kukaan. Ne ovat saattaneet olla 15 vuottakin tyhjillään. Jos mietimme Talvivaarassa työskentelevän työmiehen ylpeyttä ja sitä mitä hän todella tekee, voisimme näyttää hänelle kuvia näistä autiokaupungeista, joihin hänen louhimansa nikkeli teräksen muodossa kuluu. On tässä jokin työn merkityksen syvällinen kriisi. Ja varmaan sellainen, jota ei kovin helposti voi alkaa ajatella jos aikoo seuraavanakin päivänä mennä töihin. T: Talouden feedback-mekanismit, esimerkiksi se että tietäisi mihin oma työ menee, ovat helposti hyvin puutteellisia. Päästään vieraantumiseen ja muihin teorioihin. Periaatteessa hintamekanismin pitäisi antaa signaaleja siitä, onko jokin työ hyödyllistä vai ei. Feedbackin kuitenkin sotkee, yhtenä merkittävänä tekijänä muiden muassa, juuri helpon ja halvan energian ylimäärä. Se mahdollistaa työn, jota voidaan tehdä missä tahansa luonnonolosuhteissa, uskonnollisissa oloissa, mihin tahansa vuorokauden aikaan, ja sitten kuljettaa laivoilla konteissa mihin tahansa. Kukaan ei voi neuvotella työolosuhteista tai muusta. Tuotanto ikään kuin virtuaalistuu, se ei ole kiinni mistään tai missään. [ ] T: Suomessa ja suomalaisilla on kovin vahvat puskurit monia näitä näkökulmia vastaan. Ollaan hyvässä ja pahassa eristyksissä. Tajutaan aika myöhään asioita, koska ollaan syrjässä. Vaikka ilmastonmuutoksen kannalta: täällä on puhdasta vettä ja paljon tilaa, maahanmuuttajat eivät halua tulla tänne sankoin joukoin. Olemme siitäkin signaalista jollakin tavalla eristyksissä. Se näkyy Itämeren eteläpuolisessa Euroopassa paljon selkeämmin. T: Yksi perusajatuksistani on ollut kolmen sisäkkäisen kehän näkökulma talouteen. On kolme piiriä: talo, piha ja metsä. Talo ja talous suomessa kuten kreikassakin ne ovat mukavasti sama sana hallituimpana ja tarkimpana paikkana, pihamaa neuvottelujen ja kamppailujen alueena ja metsä ihmisestä riippumattomana, itsenäisenä merkityksen alueena. Voimme ajatella metsää a-taloutena. Helposti tulee väärinymmärrys, että metsäkokemus tai metsässä eläminen ja oleminen olisi vähemmän tietoista, taidokasta, järkevää tai tehokasta, vaikka itse asiassa se saattaa olla paljon bysanttilaisemman, organisoituneemman, vaikeamman tietoisen tavoittelun takana kuin talossa eläminen. Metsäkokemuksen tekeminen tai siinä oleminen voi olla hyvin tietoista, kollektiivista ja pitkäaikaista. Siinä voi tietysti kaikella olla rooli, mutta juuri taide, kokeellisena merkityksen luomisena, on yksi niistä jotka sitä voi tehdä. A: Samastuuko taide ja metsä jotenkin tässä? T: Ajattelen kaikkia kolmea kokemuksen alueina, inhimillisen kokemuksen muotoina. Ihminen voi kokea taloa, pihaa tai metsää. Taideteos voi olla yhtä hyvin talo-, piha- tai metsäkokemus. Se voi olla niitä kaikkia vaikka yhtä aikaa. Tietyt käytännöt on viritetty siten, että ne tuottavat talo-, piha- tai metsäkokemusta. Talous on usein viritetty niin, että se tuottaa talokokemusta ja taide niin, että se tuottaa metsäkokemusta. Itse asiassa taide on usein viritetty niin, että se tuottaa pihakokemusta, mutta myös metsäkokemusta. Minulla on tästä ei-postmoderni käsitys: kuitenkaan tämä ei ole ihan pohjaan saakka demokraattinen, kaksisuuntainen ja valinnanvarainen kysymys. Juuri siinä mielessä, että talo oikeasti on riippuvainen pihasta jos pihaa ei ole, taloa ei ole. Ja piha on riippuvainen metsästä. Mutta ei toisin päin, metsä ei tarvitse pihaa tai taloa. Sama ihmiskokemuksessa: ihminen on ensin ei-yksilö ja ei-järkevä, ja sitten hänestä tulee yksilö ja järkevä. Ei-yksilö ja ei-järkevä eivät tarvitse yksilöä eikä järkeä, mutta toisin päin kyllä. Ne eivät ole tässä mielessä tasa-arvoiset partnerit, jotka olisivat dialogissa, vaan kokemuksessa on sarjallisuutta tai tiettyä portaittaisuutta. Vaikka meillä olisikin täydellinen taloustiede, mitä se ikinä olisikaan, se ei voisi olla kattava. Se ei ole metsästä itsenäinen, vaan riippuvainen sellaisilla tavoilla, joihin se ei itse pääse kiinni. Tämä koskee tietysti myös kaikkia inhimillisen tiedon alueita. A: Taide voi olla se piha: jos ajattelemme kulttuuria tai inhimillistä elämää, meillä on siellä se talouden vyöhyke ja sitten meillä on kommunikaation vyöhyke, piha, sekä metsä. Välillä minusta kuitenkin tuntuu, että taide on tässäkin kontekstissa metsä, joka ei nykyisellään pysty monestikaan kommunikoimaan lainkaan talouden kanssa. Taide voi periaatteessa olla piha, tietyssä mielessä ihmiskunnan käsi on hirveän pitkä ja on saatu hirvittävää tuhoa aikaan, mutta toisaalta tällaisten prosessien ylläpitäminen on haurasta ja vaikeaa. mutta se voi myös olla sen ulkopuolella, sijoittua inhimillisen elämän kontekstissa omaehtoiselle alueelle. Ehkä voikin ajatella niin, että talous tarvitsee ihan välttämättä taidetta tai kulttuuria, mutta kulttuuri ei aina tarvitse taloa. T: Tuossa mielessä kulttuurihan ilman muuta on koko ajan metsässä, ei se kulttuuri tietenkään talossa ole. Sivilisaatio taas on talossa. A: Nyt on se kauhea tilanne, että yritetään elää vain talossa niin, että ei tarvittaisi metsää. T: Kuvio on sama merkitystalouden ja aineellisen talouden kannalta. Samoin kuin kaupunki tarvitsee maaseudulta ruokansa joko kaupalla tai suoraan väkisin hakemalla, samoin talo tarvitsee merkityksensä Mustarinda d 9

10 pihalta tai metsästä, joko kaupalla tai väkisin hakemalla. Samaan aikaan kun on globaalia aineellista riistoa, on myös tätä merkitysriistoa, joka ei ole samalla tavalla näkyvissä, tai jota ei huomioida. Ei nähdä, missä merkitykset muodostuvat: ne eivät voi muodostua talossa, vaan niiden täytyy muodostua muulla tavalla. A: Mikä olikaan viime näyttelymme nimi: Suuri ulkopuoli The Great Outside. T: Metsässä on kuitenkin kysymys suuresta sisäpuolesta, ei ulkopuolesta. Olen ollut huolissani, että käyttämässäni kolmikossa on jotain mätää, koska siinä käy väkisin niin, että metsää ajatellaan jonain tuntemattomana, vaikka se on se kaikista tutuin. [ ] Esko Samaan aikaan kun on globaalia aineellista riistoa, on myös tätä merkitysriistoa, joka ei ole samalla tavalla näkyvissä, tai jota ei huomioida. Männiköllä oli Tampereen taidemuseossa Vuoden nuori taiteilija -näyttely, jossa oli kuvia ukkeleista, myös akkeleista, mutta yleensä ukkeleista, ja vanhoista taloista, joissa he asuivat pohjoisessa. Kuvissa näkyy teknologian väärinkäyttö: muovipusseja kenkinä, tai mikä on ihan normaalia, kanistereita verkon poijuina. Nämä kertovat a-liikkeestä: käytännöt eivät ota kantaa, mistä muovi on tullut öljylähteestä ja miten se on jalostettu. Koska muovi on tuossa, sitä voi käyttää tähän. P: Tuo on lähellä markkinoinnin tai varsinkin kulutustutkimuksen ajatusta, jonka mukaan kuluttajat eivät vastaanota valmista merkityskimppua yrityksiltä vaan he käyttävät ja muokkaavat kaupallisia merkkejä ja tavaroita omien käytäntöjensä mukaisesti. Markkinoinnissa tällä oikeastaan oikeutetaan yritysten tavanomainen toiminta, kuten massiiviset markkinointikampanjat: kyllähän kaikki tietävät, ettei niillä kuitenkaan ole suoraa vaikutusta. Kuitenkin tällainen kulutuskulttuuri on selvästi osa talouden peliä, ei a-taloutta. T: Näin on, mutta sen, minkälaista käyttö on, voi lukea käytöstä itsestään ja siihen liittyvistä merkityksistä. Tämä ei tietystikään ole helppoa. Mutta ei tavattoman vaikeaakaan: jos joku homma on sellaista, että läsnä on pakko olla vauvoja ja vaareja, ja että sitä voidaan tehdä pidempään kuin yhden ihmisen eliniän ajan silloin se on kestävää. P: Pintatasolla tuo kuulostaa ihan hipsteriltä. Sehän on omalla tavallaan niin sivistynyt kulutuksen muoto. T: Tai dandy. Jos kuitenkin hipster ja dandy tapahtuvat rikkoutuneiden feedback-mekanismien olosuhteissa, jos ne voivat toimia irrallaan vaikkapa tuotantoolosuhteista, ei ole kysymys kestävästä toiminnasta. A: Mietitäänpä miten näyttelyn teokset osallistuvat tähän keskusteluun mitä me käymme tai liittyvät näihin teemoihin mistä olemme kiinnostuneita. T: Ei näistä teoksista oikeastaan ainuttakaan ole kovin vaikea liittää tähän keskusteluun. Talvivaara-teos Sampsa Oinaala & Tommi Taipale: Talvivaara, installaatio, ääni, valokuvatulosteet, 2012, kuva: Tommi Taipale 10 d Mustarinda

11 on tietysti suoraan ytimessä monella tavalla. Sillä on ensinnäkin jo dokumentaarinen arvo: miten tuollainen kuoppa syntyy ja mitä se tarkoittaa. Ei tarvitse paljon tehdä, jotta esiin pääsevät muut kokemukselliset kerrokset valokuvissa ja vaikkapa lasten piirroksissa tuhotuista taloista. Ne alkavat äkkiä myllertää myös kokemuksellista maastoa. Yhteiskunnallisena tekona Talvivaara-teos tulee pihalle neuvottelemaan mikä on tärkeää. Jotkut koettavat sanoa, että hei, tällaisetkin asiat ovat tärkeitä ja sitten talossa todetaan että eiväthän ne ole, ei niitä tarvitse huomioida. Teoksessa rajapinta tulee esiin selvästi: yhdet sanovat, että tämä on positiivinen signaali ja loistava asia työllisyyden kannalta, toiset ihmettelevät itkien miten tällaista voi tapahtua. Tämä on sitä hiertymää, missä katsotaan minkälainen kokemus saa ratkaista. Jos katsotaan yksilöpsykologisesti, mikä ihmisen sisällä ratkaisee mikä on tärkeää: markkinointijohtajakin ratkaisee omassa elämässään mitkä kokemuksen alueet ovat tärkeitä, kyllähän hänkin näkee unia ja käy mökillä. Hän käy myös töissä mitkä asiat sitten ratkaisevat. Tämä on pihamaan neuvottelua siitä, mitkä tärkeät asiat ovat tärkeitä, millä merkityksillä on väliä. Juuri tällaisten taideteosten ei välttämättä tarvitse tehdä muuta kuin dokumentoida mitä tapahtuu ja ne nostavat neuvottelut esille. Ilmiselvästi ihmiset kokevat tällaisen teoksen kriittisenä vaikkapa Talvi vaaraa tai metsäteollisuutta kohtaan, ja ihmiset ovat loppujen lopuksi aika herkkiä sellaiselle. He saattavat syyttää sellaisiakin tekijöitä tai teoksia, jotka ovat vain kysyviä. A: Talvivaara-teoksessa on minusta kiinnostavaa myös se, että monet näistä kuvista on jo julkaistu [Suomen suurimmassa sanomalehdessä] Hesarissa, ne ovat jo ikonisia. Tämä näyttelytila ja -konteksti on kuitenkin jotenkin oma maailmansa ja rajattu hyvin paljon pienemmälle kävijä- tai kokijamäärälle. Taidenäyttelyn ydinkysymyksiä onkin, että onko mielekästä järjestää näyttelyitä vaikkapa 700 hengelle kesän aikana, kun samoja asioita voidaan toisessa kontekstissa välittää myös koko kansalle. Mikä se mielekkyys on? Minusta ainakin tuntuu, että on todella mukavaa istua tuolla vajassa ja kuunnella juttuja rauhassa. Minna: Onhan se ihan eri kun tuolla on tuo äänimaisema, ja teos on nimenomaan täällä, Kainuussa. Täällä saa aivan eri kokemuksen kuin selaamalla lehteä. A: Ehkä näyttely tuo hetkellisesti tietynlaisen kodin tälle ajatusmaailmalle. Ehkä hirsien sisällä pikku navetassa on teokselle myös turvapaikka tai pesä. Sanoinkin Tommi Taipaleelle, että jos olisitte tehneet saman työn Venäjällä ettekä täällä, voisitte olla päätä lyhyempiä. Puhutaan kuitenkin miljardibisneksestä, jonka pörssiarvoon tällaisilla kuvilla ja epämääräisellä pöyhimisellä on valtavan suuri vaikutus. Tommi vastasi, että olihan se aika jännittävä tunnelma kun heidät pidätettiin heti noiden lintukuvien jälkeen. Heidät otettiin poliisin kuulusteluun. Paikalle tulleet Talvivaaran vartijat, pr-henkilö ja muut yrityksen edustajat sitten kertoivat poliisille mitä tehdään. T: Puhuimme aiemmin exit-oikeudesta, siihen täytyy olla sekä henkinen että aineellinen oikeus. Jos ei ole toista, ei ole toistakaan. Vaikka toki sanotaan todella totalitaristisista olosuhteista, että ainahan voi paeta sisämaailmaan. Mutta on totta kai aina parempi, jos voi sekä ajatustensa että ruumiinsa kanssa lähteä pakoon tai turvaan. Siirrymme toiseen huoneeseen, Tuomo Tuovisen teokseen. T: En tiedä mistä tässä Spätkaupf-ilmiössä on kyse, mutta tuli mieleen Ylläksen laskettelureissut lapsena. Kun olin siellä ensimmäisiä kertoja, siellä oleva Jounin kauppa oli tällainen, tämän kokoinen. Tavaravalikoima oli suunnilleen saman kokoinen, siellä oli puhelin. Nyt se on iso halli, joku pohjoismaiden suurin maalämmöllä lämmitettävä kauppakeskus. Siinäkin yhden ihmisen aikana ehtii tapahtua paljon. Vanha Jounin talo on kyllä vieläkin olemassa. A: Jotenkin kauppapuodin merkitys on jo niin kaukana marketin merkityksestä. Voi jo samastaa puodin mieluummin vaikkapa tähän teokseen tai johonkin tällaiseen tarkoitukseen, mikä tällä teoksella on, kuin halli- ja tukkumeininkiin. [ ] Jos tätä ajattelee kauppana, nehän tarkoitukset tästä on riisuttu pois, jäljellä on vain sitä hengailua. T: Juuri niin kuin sanoit, kyllä puodilla on varmasti ollut sen kaltaisia merkityksiä kuin mikä tunnelma ainakin minulle tästä tulee: tämä on levollinen, rauhallinen, ja nämä tekstitkin pöydällä ovat kovin positiivisia ja kannustavia viestejä. A: Tämähän on jonkinlainen lavastus, josta herää henkiin se henkilö joka juuri nyt ei ole paikalla. Onkohan se sellainen henkilö, jota mekin peräänkuulutamme. T: Tällaisten tilojen ja huoneiden merkityksestä: eilen radiossa haastateltiin ruotsalaista, joka oli ollut 30 vuotta nunnana karmeliittaluostarissa kun etsitään jumalaa ja rukoillaan, on puupöytä ja puutuoli. Ympäristö on tietyllä tavalla karu, ja sitä kautta tarkoituksenmukaisuus on läsnä. Tällaisessa tilassa, joka on tehty teokseksi, tarkoituksenmukaisuus ja kauneus voivat olla samassa, niillä ei ole eroa. Sampsa Oinaala & Tommi Taipale: Talvivaara, (yksityiskohta) installaatio, ääni, valokuvatulosteet, 2012, kuva: Tommi Taipale Mustarinda d 11

12 Näyttelyn avajaiset. Kuva: Tommi Taipale Designhan tarkoittaa, että tehdään kauneus väkisin funktion päälle. Toinen ääripää on se, että näillä ei ole eroa, kuten luostarissa tai tässä huoneessa, joka on sen hypoteettisen henkilön kotilo. P: Tarkoituksenmukaisuus ja kauneus voivat minusta erkaantua nykyään juuri sitä kautta, että ei itse tehdä enää mitään. Harvahan jättää itse tai itselleen tehdessään tavoittelematta samalla kauneutta tai tekemättä asioita hyvin. On merkillistä, että ylipäätään kauneuden arvo tai merkitys tulee kyseenalaistetuksi usein niin vahvasti. T: Filosofi Varton termein sanottuna: liha ainutlaatuistaa. Objektien pelastamiseen liittyen: vaikka tietyssä mielessä juuri liha on se joka meillä kaikilla on sama, kuitenkin juuri tällä samalla lihalla tekeminen tuottaa jotain omaa ja ainutlaatuista. Jatkamme keskustelua Alma Heikkilän teoksessa. T: Tämä on minulle varmasti kaikista vaikein, koska en ylipäätään tiedä maalauksista mitään. On vaikea löytää suhdetta. Myös sikäli kun tämä on aika abstrakti tai käsitteellinen. Kuitenkin esimerkiksi tämän tilan kautta pääsee tietysti liikkeelle merkityksiin. A: Minulle tässä näyttäytyy mahdollisuus talon, pihan ja metsän pohtimiseen. Tässähän on jättikokoinen lasku, joka kuuluu talouspuolelle, tässä taas on joku välivyöhyke, ja tuolla onkin metsä joka on aika selittämätön. T: Niin, ja sitten tuo rikkonainen elementti nurkassa purkaa valkoisen kuutiomaisuuden. Se ei ole enää ehjä kokonaisuus. Ja onhan tässä jo sinällään tosi vaikuttava väripinta vihreää ja mustaa, kyllähän tästä metsä juontuu mieleen. A: Saa siitä tulla muutakin mieleen. T: Jännää on, että jos tätä vertaa vaikkapa Talvivaarateokseen, tämä on abstraktimpi mutta menee samanaikaisesti henkilökohtaisemmaksi. A: Tuo vaaleahan on ehkä myös jonkinlainen maalaus, mutta se on myös tilanjakaja, joka tuo mieleen tässä katsojan tilassa olevan jakautumisen. Miten katsomme näitä mitä on asetettu esille, missä mielemme pyörii. Toiseus ei olekaan teoksessa, Tuomo Tuovinen: Kuviteltavissa ja kuvittelemattomissa olevan todellisuuden ja epätodellisuuden paras spätäri, installaatio, 2012, kuva: Tuomo Tuovinen 12 d Mustarinda

13 vaan meissä itsessämme. Teos voi tuoda sen toiseuden mieleen, sen mikä on meidän vieressä, meidän omassa tilassa eikä siellä taideteoksen maailmassa. T: Noin voimakas ja iso väri, vihermusta maalaus, voi olla painostava. Se nostaa tuolta jotain paineita esiin. Ja tekee tästä tilasta tai huoneesta taas tietynlaisen. Tietysti voidaan miettiä luonnon ja talouden suhteita: minua kiehtoo tuo nurkka tuolla, se jollain tavalla tekee epätäydellisyyden ja elävyyden. Onko se jollain tavalla luonnon ilmiö siellä muhii, nurkassa muhii jotain joka ei tule viivan tai viivoituksen alle. A: Malevitsillahan on se musta neliö, joka on minusta hyvin samalla tavalla abstrakti maalaus kuin tämä täällä toisella seinällä: sen tavoitteena ei ole luoda abstraktiota vaan kuvata sitä. Abstrakti maalaus on harvoin tuottamassa lisää abstraktiota, vaan se on enemmänkin kommentti koettuun abstraktioon, joka on usein artistin negatiiviseksi kokema asia. Siinä mielessä tämä on vahvasti osa abstraktin taiteen perinnettä. T: Sen abstraktinkin herättää eloon tuo rike tuolla nurkassa joka on vähän arvoituksellinen, tai ei ihan vähääkään. P: Minua hämää puhe abstraktista siinä mielessä, että jo pelkästään kokonsa puolesta nämä ovat hyvin vaikuttavia, ei-abstraktilla tavalla. T: Kokemuksellisena vaikuttavuutena, joka ei mene käsitteiden piikkiin. Tässäkin näkyy se, että käsitteet ja kokemus ovat samaa kamaa; muutenhan ne eivät voisi vaikuttaa toinen toisiinsa ja ne voivat. Periaatteessa on mahdollista, että näkemällä ei-esittävän maalauksen ihminen voi oppia käsittelemään. Ja toisin päin: jonkun käsitteen oppiminen voi olla tosi vahva, järisyttäväkin kokemus. Usein ne liikkuvat eri synkassa. Voi olla käsitteellistä yläpilveä, joka ei tunnu miltään ja jonka ei ole tarkoituskaan tuntua miltään, tai voi olla hirveässä angstissa vellomista, hourupäistä intensiivistä kokemusta, jossa ei käsitteistä näy päätä eikä häntää. Silti ne jossain yhteydessä paljastavat yhteytensä, että ne ovat samasta aineksesta tehty, että ne ovat väistämättä jossain tekemisissä toistensa kanssa. Kokemus ei voi muuttua siten että käsitykset eivät muuttuisi, ja käsitteitä ei voi muuttaa siten että kokemus ei muuttuisi. Sikäli ainutlaatuisuus ja ainutkertaisuus objektien pelastaminen on minusta hauska vertauskuva, että sen jälkeen kun on kokenut jotain, on jo liian myöhäistä. Kun on kokenut jotain, sitä ei saa enää pois. Kun on jonkun asian tajunnut, sitten sen on tajunnut. No, ei se ihan niin absoluuttista ole tietenkään. A: Taidehan tietenkin usein väistää sitä mahdollisuutta, että sen voisi kokonaan tajuta. Silloin kaikki on jo liian myöhäistä. Taide pyrkii jättämään sinne jonkun jutun, joka ei avaudu. T: Siten asian tarkoitinkin. Esimerkiksi kun on nähnyt tämän, sitä ei saa enää poisnähtyä. Se jää väkisinkin myllertämään ja tekemään tekonsa. Pitkällekin riippumatta sen näkijän tahdosta. Se onkin merkillinen merkitysteoreettinen kysymys, että mitkä asiat sitten jäävät kullekin myllertämään. On kovin spesifiä, miksi juuri jokin tietty taideteos tai vaikkapa eroottinen objekti, tai otetaan inho-objekti miksi juuri se jää inhottamaan. Mikä siellä merkitysmaailmassa ja -verkostossa saa jonkun ainutlaatuisuuden myllertämään. Paljon tietysti nähdään sellaista, mistä ei jää ainakaan isoa jälkeä. A: Meidän sukupolven taideopetuksen iso osa oli pääsy valkoisen kuution ulkopuolelle. Piti pyrkiä pois. Kun sieltä sitten poistuttiinkin, maailma kaduilla ja valkoisen kuution ulkopuolella tuntui niin vahvasti kontrolloidulta, tietynlaiselta, ehkä juuri monokulttuuriselta, ja aika väkivaltaiselta, ja jonkin tahon ohjaamalta. Itse asiassa on käynyt niin, että olemmekin Tässäkin näkyy se, että käsitteet ja kokemus ovat samaa kamaa. palanneet valkoiseen kuutioon. Se on monesti ystävällisempi ja mahdollisempi niille asioille joita pidämme tärkeänä. Esimerkiksi tässä tilassa jään paljon mieluummin kelailemaan juttuja. T: Kaikkien näiden postmodernien kierrosten jälkeen liikkuessaan kadulla ihminenhän on siinä moodissa, että hän ei päästä mitään kokemuksia sisään. A: Täällä valkoinen kuutio on vihreän kuution sisällä metsä on tuossa ympärillä. T: Kuutio toimii tietysti molempiin suuntiin. Valkoinen kuutio virittää kokemukselliseen vastaanottoon hänet joka osaa ja on tottunut, mutta hänelle, joka ei osaa, kuutio voi toimia päinvastoin. A: Luulen, että nykymaailmassa tavallinen katsoja saa jo paljon enemmän irti kuutiossa nähtävästä taiteesta kuin sen ulkopuolella olevasta. Siinä ei ole enää niin elitististä tuntua, se on vaan se mahdollisuus rauhoittua jonkun äärellä. Hän voi ehkä myös kokea, että asia on jollakin tavalla merkittävä kun se on tällaisessa tilassa ja nostettu jalustalle. Kuutio ei ole enää hierarkia, jota vastaan pitäisi taistella, vaan sillä saadaan irrotettua tiettyjä asioita koettavaksi. Ja kun puhutaan yhteisötaiteesta, että taiteen pitäisi mennä sairaalaan missä tahansa muodossa, voidaan pohtia ajatusta taiteesta. Jos ihmisellä on ajatus kuolinvuoteella, tai jollain muulla vuoteella, että ihmisyyteen liittyy upeita asioita ja projekteja, että ihmisyys ei ole vain saastaa tai päivittäistä selviytymistä, se on kaikkein tärkein tunne. Ja kun joku sitten tulee temppuilemaan, ankeasti sanottuna se yhteisötaide, mitä sairaaloissa saatetaan tehdä, ei kyllä vaali ajatusta, että meissä ihmisissä olisi jotain upeaa ja suurtakin, mikä on Mustarinda d 13

14 Nanna Hellberg: Limitations, video, 2012, kuva: Tommi Taipale tärkeää kun on tiukassa paikassa sairaalassa. Se voi tuottaa kivojakin asioita, mutta yleensä se tuottaa aika suurta hämmennystä. Jos kaikki on vain taloutta, jaksaako enää kamppailla vaikkapa omaa sairautta vastaan. T: Ihminen kestää paljon, jos on syytä elää. Päinvastoin, jos hänellä ei ole syytä elää, hyvä taloudellinen Mutta kauneutta on olemassa, eikä sitä voi syödä. tilannekaan ei auta. Simone Weil lla, joka oli fanaattinenkin katolilainen loppuvaiheessa, oli ajatus että elämä on syömistä, väkisin elämistä. Siinä ollaan voiman alaisina. Voimakkaan on pakko alistaa heikompaa, ja niin edelleen. Mutta kauneutta on olemassa, eikä sitä voi syödä. Se osoittaa että ihmisessä on mahdollisuus suuruuteen, hänen on mahdollista ylittää elämän pakkolaki. Weil n Homeros-tutkielman mukaan esimerkiksi homeerisessa etiikassa kuvataan yhtä aikaa sekä sympatialla että tietyllä välimatkalla ihmisten traagista eloa. Tämä mahdollistaa sen, että itsekin tajuaa olevansa myös mukana tämänlaisessa tilanteessa ja siten voi päästä katarktisesti transendoimaan omankin voiman alaisena olemisensa. Joku tällainen voisi olla vaikkapa sairaalataiteelle parempi lähtökohta. Vaikka tietenkin se menee helposti pateettiseksi, en tiedä miten se käytännössä tehtäisiin. A: Vain heikko pateettisuus on ongelma, mutta jos se on aidosti vahvaa ja luo ihmiselle tunteen, että ihminen pystyy johonkin suureen ja jos suuruus ei tarkoita sotajoukkojen mobilisointia ja liikuttelua pateettisuus ei ole ongelma. T: Nämä kaksi videoteosta ovat minulle varmaankin helpoimmat puhua, molemmat eri syistä. [Nestori Syrjälän ja Antti Majavan] Ski Resort siitä syystä, että voin helposti kuvitella itseni tuohon tilanteeseen, hiihtohissiin ja niin edelleen. Tästä puhuimmekin jo, tietyn keinotekoisen maailman hauraus ja kauneus yhtä aikaa. Nuo laitteet ja ihmisethän ovat tietyllä tavalla hirveän nättejä ja hienostuneita. Niissä on omaa tarkoituksenmukaisuutta. Sitä voidaan ajatella myös Bataille n hengessä: on löydetty tapa tuhlata energiaa. Tuota kautta tulee jokin lohdullinenkin sävy, vaikka tietysti laskettelukeskus on ihan kamala paikka. A: Minäkin olen käynyt laskettelukeskuksessa koko ikäni rentoutumassa. Olen käynyt tämän kuvaamisenkin jälkeen. Kyllä siinä ympäristössä alkaa olla jo aika 14 d Mustarinda

15 Nestori Syrjälä & Antti Majava: Ski Resort/ Hidden in Full View, HD-video, 2011 vaikea rentoutua, mutta en ole sitä vielä mitenkään pois sulkenut. Absurdia se on, mutta se täytyy pystyä kestämään. Ehkä siitä voi nauttiakin, vaikka on se maailma aika raskaasti kuluttavaa. T: Ei tuotakaan hissiä tuulisähköllä pyöritetä. Eikä siinä sosiaalisessa kontekstissakaan ole mitään, minkä olisi tarkoitus tehdä osallistujat tietoiseksi siitä mihin tämä kaikki perustuu. A: Se siinä onkin kaikkein hurjinta. Kun ei säilytetä mitään kytköstä toiminnan ja sen perusteiden tai lähtökohtien välillä, saatetaan ajautua ihan käsittämättömään abstraktioon. Kehitys yhä hurjempaan suuntaan houkutteli: kun olin videolla näkyvän ikäinen kersa ja laskettelemassa, silloin todella lasketeltiin, painettiin menemään. Nyt videolla näkyvä innostus on huomattavan vähäistä, muodon vuoksi oleskelu on hallitseva muoto, ja lasten hukassa oleminen he eivät jaksa innostua eivätkä saa monoa paikalleen. Muotoon kangistuminen g-voimien tuottamien nautintojen sijaan on se uusliberalismin seuraus laskettelukeskuksessa. Siellä ollaan vain kömpelösti ja laiskasti sekoilemassa. T: Näissäkään kuvissa, eikä Levillä varmaan muutenkaan, ei ole edes sitä Lappi-romantiikkaa, se on puhtaasti viihdekeskus. A: Viihteen tai oikeastaan viihtymisen, innostuneen hauskuuden määrä on absoluuttisesti vähentynyt. T: Nanna Hellbergin teos taas on helppo sen takia, että minulle henkilökohtaisesti eläimet ovat niin tärkeitä. Jos vaan on eläin, sitten on hyvä. Kun Dostojevskillä on tämä kauneus pelastaa maailman, niin mielestäni eläimet pelastaa maailman. Ylipäätään kun ihminen ja eläin kohtaa, se riittää minulle todella pitkälle. Muuta ei oikeastaan tarvita, siinä on kaikki. Eläimen tieto on pitkälti syntytietoa, joka jossain mielessä on paljon sofistikoituneempaa kuin järki tai käsitetieto. Minulle kovin raskaita lukuja ovat: tällä hetkellä kaikki maailman ihmisapinat mahtuisivat yhdelle jalkapallostadionille ja ihmisiä on seitsemän miljardia; Suomessa on sutta. Eihän kohtaamisia siis kovin paljon ole. Toisaalta Suomessa ja ylipäänsä rikkaissa maissa on hirveä määrä koiria ja muita kotieläimiä ja lemmikkejä. Eläimessä on se hienoa, että se on itsellinen toimija. Se on toisaalta autonominen, ei tarvitse ihmistä, mutta silti sitä voi ymmärtää. Ja se ymmärtää ihmistä. Voidaan myös olla jollain tavalla samassa maailmassa. Viestit menevät eri tasoilla: haju on tälle karvaiselle kaverille videolla varmastikin tärkeämpi ja näkö tälle ihmiselle. Mutta kosketus ja jotkut eleet voidaan jakaa. On ihan selvää, että eläinten kanssa voi jaksaa fiiliksiä, niin minkä ihmeen takia ei ihmistenkin kesken. Eläinten elämässä ja tiedon tavassa on jotain, mikä kutsuu ihmisiä pelastukseen. Teoskuvauksen perusteella olen ymmärtävinäni, että tässä teoksessa on läsnä myös sellaisia kerroksia, kuten mitä ihminen on tehnyt eläimille itsessään, Mustarinda d 15

16 Henni Kitti: Metsän kuninkaat, lyijykynä paperille, cm, 2011 & Nimetön, lyijykynä paperille, cm, 2011, kuva: Alma Heikkilä suku puolittuneisuus, mikä on eläin ihmisessä, tunteet ja järki kuitenkin nämä kelaukset ovat mielestäni hieman dead horse, eivät johda mihinkään. A: Kyllä eläintä kuitenkin ehkä kannattaa käyttää taiteessa luontoon johdattajana enemmänkin. Jokin johdattaja tarvitaan, ja voihan se olla toinen ihminenkin, mutta kyllä eläimessä on jotain. Ihminen voi oman eläimensä kautta kokea luontoa, jopa jollain tavalla aistia vaikkapa niitä hajuja mitä koiraa löytää; koira syö kakkaa ja ihminenkin voi sitten todeta, että eihän siinä mitään jos vähän kakkaa maistuu. Supervaltojen presidenteillä oli kylmän sodan aikaan aina koirat mukana neuvotteluissa ja presidentit istuivat puutarhassa koirien temmellystä katsellen ja heittivät ilmaan Luonnon kuvaaminen taiteessa siten, että teos on oikeasti kiinnostava, on äärimmäisen haastava tehtävä. Jukka Hautamäki: Kiss of Life, oksa, elektroniikka, 2011, kuva: Pauliina Leikas kepeitä ajatuksia sitä kautta päästiin vaikeisiinkin aiheisiin. [ ] Viime vuonna tässä tilassa oli Henni Kitin piirustuksia, joista yksi kuvasi jonkinlaista hirven ja karhun risteymää. Kyllä ne kummasti auttoivat ihmisiä pääsemään eteenpäin ajatuksissa. Eläin on jonkinlainen portti. Luontokuva ilman eläintä harvoin kiinnostaa, se on hieman autio, tyly, pelottava. Luonnon kuvaaminen taiteessa siten, että teos on oikeasti kiinnostava, on äärimmäisen haastava tehtävä. Esimerkkejä ei ole viljalti. Kyllä ihminen on taiteen aihe. Luontokuvan ongelma on, että luonto ei ole esittämässä kuvassa itseään vaan kuvaa ihmisen esimerkiksi nationalistisia ajatuksia tai muita: ahma kelon päällä on juuri sellaisessa asennossa, joka oudosti kuvaa nationalistisen vireen ja ylväyden, darwinismin ja lopulta jopa talouden maisemaa. T: Siinäpä on kiinnostava kysymys: mikä olisi ei-taloudellinen luontokuva. A: Mutta joka olisi silti hyvä ja kiinnostava luontokuva. Siirrymme ullakon isoon näyttelytilaan, jota hallitsee kanadalaisen Jim Holyoakin lukuisista piirustuksista ja akvarellimaalauksista sekä teksteistä koostuva teos. Ensin keskitymme Jukka Hautamäen lattialla liikkuvaan teokseen T: Valostako tämä teos toimii? A: Ehkä se pyörii jonkun aikaa. P: Aikaisemmin se lopetti heti. A: Ahaa, no nyt se. P: Se on myös hieman strange. A: Se on teknisesti hieman kömpelö, outous ulottuu läpi koko sen rakenteen. P: Hieman kuin Windows se on pysynyt kautta aikojen outona eikä sitä kukaan oikein ymmärrä. T: Tässä on hybriditeettiä: teknologiaa ja elämää kuvaavaa liikettä, mikä on monella tapaa mielenkiintoista, etenkin pikkupoikamielessä, tai X-Files-mielessä eli mikä sitä liikuttaa tai mikä se on. Sikäli tämä on onnistunut, herättää juuri niitä kysymyksiä joita taiteilija ilmeisesti on tarkoittanutkin. Vaikka minä olen absolutisti näiden tekno- ja tekoälyjuttujen suhteen. En niihin kauheasti usko. Mielestäni mekaniikassa, vaikka se olisi kuinka hienostunutta tekoälyä tai jotain todella monimutkaista, siinä ei ole koskaan mitään salaisuutta. Vaikka Windows olisi kuinka kömpelö ja mystinen, se on kuitenkin todella tylsä. Tämä ehkä liittyy tietynlaiseen käsitykseen fysiikasta ja laskettavuudesta. Tietysti kvanttimaailmatasolla tämäkin puoli alkaa olla mielenkiintoista. A: Para. En ole vielä kertaakaan ajatellut tätä paraksi, mutta yhtäkkiä tuli selvä ajatus, että kyllähän tämä on melkoinen para. Meillä oli paranormal-viikonloppu täällä ja ajauduimme yhä syvemälle para-kuvioihin. Meillä oli läppärit ringissä pöydällä ja ne oli kaikki kytketty toisiinsa Skypen kautta ja siinä oli Skypekaiku. Meidän puhe kaikui tilassa ja meininki oli tosi para: kammottavan kömpelöä paranormaali ei ole välttämättä ylivertaista älyä vaan jotain meidän ymmärrykselle avautumatonta, jotain tylsää elämän tai tapahtumisen muotoa. Eiväthän kaikki suomalaisen kansanperinteen yliluonnolliset olennot olleet mitään supervoimia. T: Monissa perinteissä näitä peikkoja ja muita voi huijata, ja se on se pointtikin. Ne on vähän tyhmänpulskeita mutta niitä voi käyttää hyödykseen. A: Kysymys kuuluukin: missä määrin nykyteknologia tai talous sitten vastaa tätä perinteistä käsitystä parasta. Sehän oli niin, että jos joku talo yhtäkkiä rikastui luontaisesti maaseutuyhteisössä ei yleensä tapahtunut yhtäkkistä rikastumista ja jos ei löydetty selittäviä syitä, usein ajateltiin että talossa oli tehty para. Para kirnuaa voita sillä aikaa kun isäntäväki on kirkossa, ja sillä saadaan etumatkaa muihin. Pirun kanssa veljeilyä ja vehkeilyä. Paran valtaan voi joutua, vaikka se on tyhmä ja ihmisen tavallaan tekemä. Se voi alkaa ohjata, eikä siitä pääsekään eroon. Äkkiä analogia nykyiseen talousjärjestelmään on valmis. 16 d Mustarinda

17 Eiväthän k aikki suomal aisen kansanperinteen yliluonnolliset olennot olleet mitään supervoimia. Mustarinda d 17

18 Outi Pieski: Suhpiid luhtte / Haapojen luona, 2009, kuva: Alma Heikkilä T: Näissä kertomuksissa voi nähdä jäänteen varoituksesta: ei saa tehdä liikaa teknologiaa, se on pirullista. A: Niin, se karkaa käsistä. Sitten on myös olemassa riittejä, millä para tuhotaan. T: Pienessä maatalousyhteisössä se näyttäytyy myös sosiaalisena kontrollina: jos joku lähtee rikastumaan, se lytätään ja häntä aletaan kytätä. Olin vastaväittäjänä Rovaniemellä kun itse itsensä saamelaiseksi määrittävä nainen väitteli statuksettomista saamelaisista, heistä jotka eivät kuulu alkuperäiskansaluetteloon eivätkä ole äänioikeutettuja. Hän oli haastatellut tähän ryhmään kuuluvia esimerkiksi saamelaispuvun käytöstä. Haastatteluista kävi selvästi ilmi, että puvun käyttö on tosi rankka ja vaativa juttu, suoraan sanoen he eivät uskalla panna sitä päälle. Siitä voi tulla todella paljon sanomista. Tietyssä mielessä on hienoa, että tänä postmodernina aikana jollain vaatteella voi olla näin vahva eettinen lataus. Toisaalta tämä kuitenkin kertoo siitä, että kyseisessä yhteisössä on kova sosiaalinen kontrolli. A: Näyttelyssämme oli viime vuonna saamelaisen Outi Pieskin maalaama iso haapa, joka oli jollain tavalla henkiolento. Outilla oli itsellä aika suorasukainen suhde siihen. Vaikka toki kyseessä oli maalaus ja hän on ammattikuvataiteilija, haavan olemus oli kuitenkin jotenkin merkityksellinen. Haavan vierellä oli vaatteita ja huiveja. Siinä oli hieman uhripuun tunnelmaa. Vaikka jossakin vaiheessa keskustelimme ihan tavanomaisissa merkeissä, Outin puhetavasta kävi ilmi että yhteys haavassa asuvaan olentoon oli elävä. T: Olisi kummallista, jos Saamenmaalla ei olisi säilynyt näitä käytäntöjä. Väitetään, että ehkä kaikki rummut on saatu talteen, en olisi siitäkään ihan varma. Olen itsekin nähnyt paikkoja, jotka olivat aika selvästi aidossa käytössä. Se on ollut sen verran kauempana. Suomestakin viimeiset uhripuut on kaadettu vasta 1800-luvulla. Varmaan Hyrynsalmen historiassakin löytyy joku sellainen tarina, että kirkkoherra haluaa uhripuun kaadettavan, mutta kukaan ei suostu kaatamaan sitä. A: Kyllähän niitä löytyy. Kolin Mustarindan nimikin vaihtui Koliksi, kun vanha nimi oli epämiellyttävä vahvan kirkkoherran mielestä. Kertoohan se siitä, että nämä asiat olivat vielä voimissaan ja taistelua pakanallisuutta vastaan käytiin vielä 1800-luvun puolivälissä. Toisaalta kun täällä Hyrynsalmella Mustarindan nimi on säilynyt, voi olla että täällä se on ollut yhtä voimallinen kuin Kolilla, mutta täällä ei ole ollut yhtä määrätietoista kristillistä voimaa. Täällä nämä asiat ovat hyvin voineet elää pitkään ja varmaan voivat vielä elää jossain mielen sopukoissa elossakin olevilla ihmisillä. Näistä ei varmasti ihan ensimmäisenä lähdetä kertomaan kenellekään. T: Jim teoksessa voi nähdä Gary Snyder laista pientä pyhyyden tekemistä. Tehdään, valmistaudutaan, valmistellaan, luodaan pikku hiljaa. Hänen elämänopetuksessaan on minusta paljon hienoa. Sen mukaan alkuperäiskansojen ennustukset ovat totta: tässä on lyhyt valkoisen miehen kausi ja sitten se loppuu. Odotellaan ja pikku hiljaa valmistellaan tilaa jumalien tulla. Sillä ei ole kuitenkaan mitään kiirettä, se voi olla hyvin pientä: kun 18 d Mustarinda

19 käpy tippuu katolle, se voi olla hyvä merkki. Ei pidä hötkyillä, eikä odottaa revelaatioita. Se on aika sympaattinen asenne. Hänellä on tietysti myös buddhalaisuus mukana. Ja myös jännittävästi tällainen a-suhde. Hänhän on nuoruudessaan beat-aikoina toiminut metsurina niillä alueilla mitä hän nykyään suojelee. A: Taiteilijan nimi on siis Holyoak pyhä tammi. Hän on kasvanut Vancouverin lähellä, mutta jenkkien puolella Kalliovuorilla. Asunut sitten pitkään Vancouverissa ja Kanadassa muuten. Kaveri on kyllä melkoinen shamaani, mutta ihan normityyppi. Kun hänellä lähtee käyntiin ja hän alkaa selittää asioita, hän on hyvin puoleensavetävä ja karismaattinenkin. P: Hän menee pitkälle jutuissaan. A: Todella pitkälle. Jimillä on suora yhteys geologisiin kerrostumiin vuosimiljoonien taakse. Kun hän puhuu sukupuuttoon kuolleista lajeista ja eläytyy niihin, se ei ole ollenkaan kaukaisuuteen katsomista. Niiden kanssa hän hommailee. Jim on kyllä kiinnostunut ja tietoinen tämän hetken ekologisesta kriisistä mutta ei liikuskele pelkästään siinä sfäärissä vaan aika syvissä vesissä, ja tulee luoneeksi jonkinlaista vaihtoehtoista todellisuutta ei vain nykyhetkeen sidoksissa olevaa ongelmanratkaisua. Hän eläytyy tosi vahvasti juuri eläimiin. Jimin vaikuttavinta matskua on ehkäpä valtavat piirrokset, eläimiä ja maisemia, jotka täyttävät koko tilan. Nyt hän muutaman kuukauden ajan Norjassa työskennellen teki paljon tällaisia pieniä juttuja, joita hän epäili saavansa kuljetettua tänne. T: Yksi kohta oli jännittävä: sun kills everything. Sehän on ihan Bataille-lappu. Musta aurinko. A: Se liittyy käsittääkseni tähän seinillä kulkevaan tarinaan jotenkin, tämä hahmo jossain vaiheessa elää jonkinlaisessa ikuisessa yössä, jossa syystä tai toisesta ei aurinkoa näy. Sen tyyppiseen todellisuuteen liittyvät nämä piirroksetkin. Minulle tulee mieleen, että ne on pientä pyhyyden tekemistä: Tehdään, valmistaudutaan, valmistellaan, luodaan pikku hiljaa. aistittu muulla kuin näköaistilla, ehkäpä kaikuluodattu lepakon lailla. Lähdemme kävelemään vanhaan kuusimetsään ja loikimme sateelta suojaan Sandra Nybergin teokseen, puusta rakennettuun ECOntaineriin. A: Tämä tila on yhteisöllinen teos. Se oli aiemmin esillä Turun saaristossa Contemporary Art Archipelago -näyttelyssä, ja saimme idean siirtää sen tänne. Sandra Jim Holyoak & Megan Hepburn & Hyrynsalmen yläasteen oppilasryhmä: Paperiteltta, 2012, kuva: Tommi Taipale Mustarinda d 19

20 Yllä: Jim Holyoak: Nocturnes, sekatekniikka, valokuvat, Book of Nocturnes -novellin teksti, 2012, kuva: Tommi Taipale Alla: Joanne Pangin performanssi Sandra Nybergin ECOntainer -teoksessa näyttelyn avajaisissa. Kuva: Tommi Taipale tulee tänne työskentelemään, ja se on residenssiläisten käytössä muutenkin. Nyt täällä on Joanne Pangin installaatio: sininen nauha, lasipurkki, neula ja sääski. Siihen liittyy myös performanssi, jossa hän lakaisi tämän kopin ympäristön. Kun näin tämän tilan ensimmäisen kerran, olimme luontokeskuksessa kerrankin siten, että aidosti havaittiin mitä ympärillä on. Yleensä luontokeskuksissa on sellainen tunnelma, että pikemminkin suljetaan paljon asioita pois: rajataan se huomion kohde tiukasti luontoon tai johonkin toivottuun käsitykseen luonnosta, ja koko muu todellisuus rajautuu kuin leikkaamalla pois. Saaristoluonto on tietysti sellainen, johon kaikki kaupunkilaiset lähtevät lomalle, jättävät aivot narikkaan ja nauttivat kesästä. Luontoon liittyy yleisesti niin paljon sitä, että lähdetään lataamaan akkuja ja siellä ei loppujen lopuksi havaita juuri mitään. Luontoon kohdistuva ajattelu on aika vähäistä. Tämä kannusti meitä siihen, että meidän ei tarvitse itse latailla täällä akkuja vaan ladataan ne vaikka kaupungissa. Siinä muodostuu vähän erilainen suhde: ei niin että olisimme sibeliaanisessa hurmoksessa, vaikka periaatteessa täällä voisi olla ja tekisi mieli olla. Koko ajan moton ääni kuitenkin soi korvissa; kaikki nämä metsäkysymykset, tietoisuus siitä kuinka vähän tätä on jäljellä se riivaa. Silti, tarjoaahan tämä metsäluonto nautintoa joka tapauksessa. T: Tämä toimii varmaankin metsässä vielä paremmin kuin saaristossa, koska täällä ei ole samalla tavalla näkymää. Voisi olla vieläkin parempi, jossa tuossa aukkokohdassa olisi iso kuusi, ettei näkisi noin pitkälle. A: Se oli kyllä ajatus, että tämä ei olisi näköala, vaan että tämä vaan olisi tässä paikassa. P: Onhan tässä selvästi sellainen tunnelma, että jos nyt ei ihminen niin ainakin joku eläin voi koska tahansa tulla katsomaan noista ikkunoista sisään että mitä ihmettä täällä tehdään. 20 d Mustarinda

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. Honoré de Balzac (1799-1850) MEISTÄ LYHYESTI E T NOGRAFIA SILTANA TILOJEN KÄYTÖN ARKIPÄIVÄÄN

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin. O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot