mustarinda 2012 kesänäyttely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mustarinda 2012 kesänäyttely"

Transkriptio

1 kauneus mustarinda 2012 kesänäyttely Osa Mustarinda 2012 Art and Ecological Transition -julkaisua Artikkelit suomeksi > Julkaisu englanniksi >

2 KESKUSTELU TAITEEN ÄÄRELLÄ mustarinda 2012 kauneus elokuuta 2012 Mustarindassa Minkälainen keskustelukumppani taide on? Minkälaisen maailman se avaa? Luontopolun, saunan ja taidenäyttelyn jälkeen pohdimme filosofi Tere Vadénin kanssa taiteen yhteiskunnallista roolia nykyajassa ja erityisesti sen mahdollisuuksia edistää ympäristövallankumousta. Ku t s u i m m e y h t e i s k u n n a l l i s e n vaikuttajan, filosofi Tere Vadénin, keskustelemaan tämän julkaisun aiheista Mustarindan Kauneus-näyttelyn ääreen. Vadén on kirjoittanut muun muassa teokset Kaksijalkainen ympäristövallankumous ja Heidegger, Žižek ja vallankumous. Hän on pyrkinyt myös luomaan öljyn filosofiaa: miten halvan ja helpon öljyn ehtyminen vaikuttaa ihmiskuntaan ja ihmisen käsitykseen itsestään ja luonnosta. Vadén toimii tällä hetkellä professorin sijaisena Aaltoyliopiston taiteen laitoksella, mutta hän ei ole työssään keskittynyt juuri kuvataiteeseen. Keskustelun näkökulmana onkin taiteen sisäisen historian ja teorian sijaan taiteen vaikutukset ja mahdollisuudet laajemmassa kulttuurisessa murroksessa. Esitimme alkuun sarjan kysymyksiä, jotka loivat keskustelulle pohjaa. Mikä on taiteen näkökulma ympäristövallankumoukseen? Miten se voi murtaa vanhoja käytäntöjä ja tukea uusia? Miten se voi pelastaa ainutlaatuiset luontokappaleet, esineet ja asiat objektit talouden abstraktiolta? Pohdimme myös, miten näyttelyn teokset resonoivat näiden kysymysten kanssa. Keskusteli eteni taloutta, energiaa ja ekologista murrosta käsittelevien näkökulmien kautta taiteen yhteiskunnallisiin rooleihin ja lopulta näyttelyssä esitettyihin yksittäisiin teoksiin. Paavo ja Antti aloittavat keskustelun kertomalla yhteistyöstään. P: Tutkijana taide on ollut minulle merkityksellinen siten, että se on avannut uudenlaisia kysymyksiä. Helpostihan sitä jumittuu jatkuvasti tietynlaisiin kysymyksenasetteluihin ja näkökulmiin. Taide on parhaimmillaan purkanut näitä totunnaisuuksia. A: Tapasimme Paavon kanssa kuvataiteen IHMEpäivillä, jossa olin puolustamassa taiteen omuutta tuotteistamishenkeä vastaan. Kerroin omin sanoin miksi taide sellaisenaan, oman traditionsa kautta kehittyneenä ihmisyyden toteuttamisen muotona on äärimmäisen tärkeätä erityisesti nyt. Sitä ei missään nimessä kannata taloudellistaa, eikä sen perustaksi kannata omaksua talouden kieltä. Paavo innostui siitä kauppatieteilijänä silloin vielä painokkaammin kauppatieteilijänä. Hän havaitsi sektorin, joka on voimakkaasti epätaloudellinen, tai vyöhykkeen, jota ei perustella talouden tavoitteilla. Tällaisia alueita ei ole yhteiskunnasta helppoa enää löytää. Tästä meidän yhteistyömme lähti liikkeelle ja siitä muodostui myös yksi Mustarindan toiminnan kulmakivistä. Näyttelyvieraita saapuu sisään. Työharjoittelija Minna Kemppainen avaa kassakoneen. Vieras kommentoi: Tämähän [Alma Heikkilän teos] on hyvä tila sosiaalisesti sopeutumattomille nuorille. Ei liikaa informaatiota eikä häiriötekijöitä. Kouluissakin on tällaisia tiloja, joita joskus kutsutaan myös lepotiloiksi. Viedään kaveri sinne ja sehän rauhoittuu. Ei liikaa virikkeitä, se on tällainen rahoittava tila. 2 d Mustarinda

3 Jatkamme keskustelua. T: Taiteen suhteen olen oikeastaan täysin diletantti. P: Jos mietimme taidetta yhteiskunnassa, on toki tärkeää että keskusteluun osallistuu muitakin kuin skenessä sisällä olevia. A: Varsinkin jos on tavoitteena osallistua taiteella yhteiskuntaan. Usein taiteen asiantuntijat jopa nykytilanteessa kieltäytyvät kommentaareista, jotka voisivat luoda siltoja taiteen ja sitä ympäröivän yhteiskunnan välille. T: Ensimmäisenä tulee mieleen näkökulma, jossa asetelma on käännetty toisin päin: katsommekin maailmaa kapitalistin tai talousmiehen silmin. Eihän se ole hirveän helppoa saada ihmisiä ajattelemaan kaikkea taloutena. Se on hyvin vaikeaa. Siihen vaaditaan vuoden historia ja ihmisen pitää olla vähintään 12 vuotta koulussa. Työpäivien täytyy olla vähintään 8 tuntia. Ranskassahan sanotaan, että jos työpäivä lyhennetään 5 tuntiin, koko systeemi romahtaa. Se voi olla tottakin. Vaikka meistä voi tuntua, että kapitalismia ei voi koskaan tappaa ja se aina mutatoituu, ja se pystyy minkä tahansa rekuperoimaan, ei sitä loppujen lopuksi ole kauhean helppoa ylläpitää. Se vaatii valtavia ponnistuksia. Tavallaan on olemassa tällainen puoliluonnollinen painovoima tai drifti talousajattelusta poispäin myös. Jos ihmiset jätetään omilleen, eivät he ajattele taloudellisesti. Heitä täytyy koko ajan opettaa ja piiskata siihen suuntaan. Siinä on tosi iso, jo lähes metafyysinen, historiallinen toivon lähde. Jos vain eforttitaso laskee, ei pystytä pitämään niin hyvin muodostettuja, tiukkoja järjestelmiä yllä. Alhaisemmalla koulutustasolla, vähemmällä energialla ja niin edelleen. Ihmiset nukkuvat pidempään; alkavat tehdä taidetta ja kaikkea ihme juttuja. A: Yläasteella harjoitellaan jo liiketoimintasuunnitelmia. T: Talousajatteluhan ei liity vain talouteen, vaan kaikki ajatellaan talouden kautta, niin kuin vaikka elämä tai mikä tahansa muu. [ ] Esimerkiksi miten biologiaa opetetaan kouluissa, sehän on taloutta. En pysty ollenkaan lukemaan Tiede lehteä, saan raivokohtauksia. Siinä on niin örkkimäinen ihmiskuva. Se tulee juuri banaalin luonnontieteellisen tai evolutiivisen sekä taloudellisen ajattelun yhdistelmästä. Tämä on tosi iso länsimaisen ajattelutavan klikki, jota on vaikea nähdä ja saada ylipäätään kiinni siitä, mitä se on ja miten sen ulkopuolelle pääsee. P: Onko sitten jotain työn muotoja, joihin voi mennä täysillä, mutta jotka eivät kuitenkaan edusta taloutta? T: Filosofiassahan on periaatteessa aina kaksi vaihtoehtoa, anti- ja a-. Anti- vastustaa, ja siinä on aina se vaara, että se tietyssä mielessä uusintaa sitä mitä se vastustaa. Sitten on a-, joka yrittää mennä peruserottelujen tai perusteiden taakse, ei ota kantaa niihin. Tätä kautta on suhteellisen helppoa nähdä, että maailmassa esiintyy a-taloudellisia asioita, jotain mitä ihmiset tekevät. Filosofi George Bataille on ollut minulle tärkeä, mitä Alma Heikkilä: GOOD THRU >, (yksityiskohta), installaatio, 2012, kuva: Pauliina Leikas Mustarinda d 3

4 Alma Heikkilä: GOOD THRU >, (yksityiskohta), installaatio, 2012, kuva: Tommi Taipale Bataillella elämän perusongelma on se, että energiaa on liikaa tulee talous- ja energiakysymyksiin. Hanskan voi nimittäin kääntää nurin. Perus-darwinistinen ajatteluhan lähtee siitä, että elämä on kilpailua niukoista resursseista. Siitä syntyy selviytymispaine ja luonnonvalinta. Saman prosessin voi ajatella toisin päin: elämä perustuu luksukselle ja kaikkea on liikaa. Aurinkoenergiaa on liikaa. Se panee aineen kiemurtelemaan lammikoissa ja tätä kuhisevaa juttua on liikaa ja ne alkavat syödä toisiaan. Kasveja on niin paljon liikaa, että eläimet voivat syödä niitä. Eläimiä on niin paljon liikaa, että ne voivat syödä toisiaan. Elämä perustuu siihen, että energiaa on liikaa, eikä siihen, että sitä on liian vähän. Bataillella elämän perusongelma on se, että energiaa on liikaa: miten se saadaan tuhlattua ilman, että elämästä tulee liian järkevää, porvarillista ja patoavaa. Tällainen näkökulma johdattaa normaalin talousajattelun ulkopuolelle. Ei enää kysytä miten niukoista resursseista saadaan talouskasvua vaan peruskysymys on ihan toinen. Se mitä elämässä tapahtuu, näyttäytyykin ihan toisenlaisena. P: Valtavirran ekonomisti on huolissaan degrowth sta ja kysyy, että halutaanko ihmisen luovuutta siis rajoittaa. Hän olettaa, että talouskasvua syntyy automaattisesti, jos ihmisten annetaan vain toteuttaa itseään. T: Tämä menee suoraan näihin käytäntöihin: kyllähän yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat siihen, mitä luovuudesta seuraa. Ei suinkaan välttämättä talouskasvua. Länsimainen tiedekin voisi jollain tavalla sulattaa sen, että jotkut alkuperäiskansat ovat eläneet ekologisesti ja sosiaalisesti tasapainossa ikään kuin vahingossa. Tiedostamattaan, että heillä on tyhmiä tabuja ja myyttejä, joiden takia he ovat onnistuneet elämään kestävästi. Siis alkukantaisesti, negatiivisessa mielessä. Kuitenkin on viitteitä siitä, että on tiedetty mitä ollaan tekemässä. Kestävyys ei olekaan ollut vahinko. [ ] Se vaatii paljon taitoa. Perinnettä, ja perinteen hiomista. Se ei ole staattinen tila: mikään perinnekulttuuri ei voi jatkaa samalla tavalla ajasta toiseen. A: Tehokkuus on ollut vaikea käsite. Sinä aikana kun opiskelin Kuvataideakatemiassa, hallinto paisui kymmenkertaiseksi ilman että siitä oli kuvataiteen koulutuksen kannalta mitään hyötyä. Sama ilmiö on tapahtunut yhteiskunnan jokaisella sektorilla. Meillekin yhdistyksenä tulee koko ajan järjettömiä epätehokkuusvaatimuksia talouden nimissä. Sana tehokkuus tulisi riistää nykyajan taloudellisesta käsitteistöstä, koska se ei sinne kuulu. Uusliberalismi on niin hallinnollisesti suuntautunut. T: Occupy-liikkeessäkin mukana olleen antropo - logi David Graeberin eräs perussanoma on, että uusliberalismissa ei ole oikeasti kyse taloudesta, vaan 4 d Mustarinda

5 pikemminkin foucault laisesta hallinnan keinosta. Taloudellisesti uusliberalismi ei ole tehokasta. Sen sijaan se ajaa näkökulmaa siitä, että vaihtoehtoja ei ole. Jos yhteiskuntaa haluttaisiin järjestää taloudellisesti tehokkaalla tavalla, se tietysti toteutettaisiin toisin kuin nyt on tehty. Uusliberalistisen politiikan pääasiallinen tarkoitus on mielikuvituksen ja toisenlaisten elintapojen mahdollisuuden torppaaminen. A: Eli kun täällä havaitsemme, että erilaisuutta ei suvaita, tai kun Mustarindaa ajetaan yhteneväiseen taloudellisen tehokkuusajattelun muottiin, on kyse juuri uusliberalismiin sisältyvästä hallinnan tavoitteesta. Tällä hetkellähän me toimimme äärimmäisen tehokkaasti. Jos rahoitusta saadaksemme toteuttaisimme yhteiskunnan tukijärjestelmän meille antamat ohjeet, tehokkuutemme heikkenisi ilmiselvästi. T: Jos vaikkapa jollakin taiteellisella hörhöilyllä saataisiin aikaa positiivisia taloudellisiakin vaikutuksia, se ei kelpaisi uusliberalismille, koska se ei mahtuisi tiettyyn muottiin. P: Rajanveto vain on vaikeaa: mikä on todella vaihtoehtoista? Hörhöilyhän on ihan jees, kunhan se on tietynlaista. Kyllähän monien suuryritysten johtajiltakin ainakin markkinointipuolella nykyään odotetaan, että he ovat hassuja. A: Edellytetään luovaa pöhinää, joka oli Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuoden valtakunnallisessa seminaarissa pääteemana. Myös opiskeluaikanani tapahtui mielenkiintoinen muutos. Alussa postmoderni, aidosti vaihtoehtoja viljelevä maailma oli vielä hengissä. Berliinin muurin murtumisen jälkeinen into uutta kohtaan näkyi kaikessa toiminnassa. Niihin aikoihin, kun toiminta siirtyi arkkitehdin piirtämään vanhaan leipätehtaaseen, aika totalitaristiseen maisemaan, postmoderni ilottelu päättyi. Tuli harmaa, valettu taloudellinen koneisto, palattiin takaisin päiväjärjestykseen. Remontti maksoi paljon ja opiskelijat ikään kuin velkaantuivat valtiolle tässä prosessissa. Heidän tuli korvaukseksi tuottaa talousohjatulle valtiolle palveluita. Opiskelijoiden rooli muuttui taiteilijoista sisällöntuottajiksi, heistä tuli työläisiä. Saatiin upeat työtilat, joita ei edes haluttu, ja samalla velkaannuttiin. T: Graeber toteaa Debt-kirjassaan kuivan ironisesti, että ei varmaan joku Aristoteles tai Platon olisi ymmärtänyt, mikä ero on velassa olevan palkkatyöläisen ja orjan välillä. Siinä on unohdettu oppi: aito demokratia tai tasa-arvo vaatii tietynasteista omavaraisuutta. Kun yhteiskunta tulee velkasuhteissaan kompleksisemmaksi, se syö demokratian mahdollisuutta. Velalla saadaan ihmiset sidottua. Klassinen kreikkalainen demokratia ei koskenut kuin vapaita miehiä, heitä joiden ei täytynyt käydä töissä. Heillä oli riittävää varallisuutta olla itsellinen. P: Omavaraisuus käsitetään myös usein väärin: unohdetaan, että ihmisen taidot ovat riippuvaisia muista, ympärillä olevista ihmisistä. T: Varsinkin ekologisia asioita on todella vaikea osata yksin. Yksi sukupolvi tai ihmisikä on liian lyhyt. Tästä olen yrittänyt saada kiinni syntytieto-termillä: kestävyyteen liittyvä tieto periaatteessakin vaatii, että siinä on läsnä useita sukupolvia yhtä aikaa ja pitkään. Se ei vain voi sijaita yhdessä pääkopassa. Sikäli itsellisyys ja tällainen pistemäinen autonomia ovat eri asioita. Tasa-arvoiset ja ekologisesti kestävät elämänmuodot vaativat vähintään exit-oikeuden, että yksilö tai yhteisö voi katkaista yhteydet ja häipyä off the grid. Tässä maailmassa exit-oikeutta ei kovin helposti ja yleisesti ole; ei ole enää final frontieriä. Maailma on täynnä, se on saturoitunut. Exit-oikeus vaatii omavaraisuuden tai itsellisyyden, kyvyn selvitä jollakin porukalla vaihtoehtoisella tavalla. P: Juhlallisesti voisi todeta, että Mustarindassa pyrimme itse kullekin rakentamaan tällaisia kykyjä ja mahdollisuuksia. Antti juttelee välillä näyttelyvieraiden kanssa Mustarindatalossa käytetystä maalämmöstä ja yhdistyksen tavoittelemasta tuulivoimalasta. A: Valtion ja EU:n tukien mekanismi, johon myös Mustarinda jatkuvasti törmää, lähtee siitä, että tukia Jos yhteiskuntaa haluttaisiin järjestää taloudellisesti tehokkaalla tavalla, se tietysti toteutettaisiin toisin kuin nyt on tehty myönnetään vain investointeihin kuten rakentamiseen ja laitehankintoihin. Varsinaiseen toimintaan, esimerkiksi yhdistyksemme harjoittamaan kulttuuritoimintaan, ei juuri tukea myönnetä. Tuen keskeisin tehtävä on tavaravirran ylläpitäminen: tuki menee suoraan tukikohteen läpi isoille kauppaketjuille ja rakennusliikkeille, jotka voittavat kilpailutuksissa. Pienille paikallisille timpureille ei jää mitään. Tukien jäljiltä jää Alma Heikkilä: GOOD THRU >, (yksityiskohta), installaatio, 2012, kuva: Alma Heikkilä Mustarinda d 5

6 Riikka Keränen: Ja kaikki päivät tulevat, installaatio, puu, matonkuteet, laasti, 2012, kuva: Tommi Taipale vain tyhjä rakennuskanta, koska tukea saa vain rakentamiseen, ei itse toimintaan. Käytännössähän tuet valuvat nykyään Kiinaan, koska suurin osa materiaalivirrasta tulee sieltä. Paikallisia hyötyjiä ei juuri ole, edes Suomen tasolla. ELY-keskuksissa, eikä ilmeisesti ministeriöissäkään, tätä mekanismia ei tajuta. kestävyyteen liittyvä tieto periaatteessakin vaatii, että siinä on läsnä useita sukupolvia yhtä aikaa ja pitkään. Minna: Miten voi olla, että näin yksinkertaista mekanismia ei tajuta? P: Se on liian väärin, ja se on liian laajalle levinnyttä. Muualla julkaisussa olemme käsitelleet tätä kysymystä siltä kannalta, että jotta tietyt henkiset ja muut käytännölliset rakenteet pysyisivät pystyssä, niitä ei voi sorkkia liikaa. Se mitä vaadimme ihmisiltä, voi mennä yli sen mikä olemassa olevien elämäntapojen näkökulmasta on hyväksyttävissä. T: Jos menemme sille alueelle, että miksi järki ei toimi tai miksi järki ei ole järkevää, pääsemme esimerkiksi ideologiakritiikkiin tai psykoanalyysiin. Freud illa on tietysti tämä tunnettu repressioteoria, jonka mukaan on haluja tai toiveita, joita ei voi itsellekään tunnustaa, mutta jotka sitten höyrykoneessa pitävät painetta päällä ja vievät johonkin suuntaan, johon itse ei kuvittele olevansa menossa. Toinen näkökulma on eristäminen, ja puhun nyt Žižekin kielellä: symbolisessa järjestyksessä on totuuksia, joiden tiedetään olevan tosia, mutta joilla ei ole totuuden vaikutusta. A: Olemme koko ajan tekemisissä ekologisen kriisin ja monien muiden rakenteellisten ongelmien parissa, ja samalla työskentelemme niiden ihmisten vastaanottokyvyn kanssa, joiden kanssa toimimme. Kun ongelma on liian iso, suojakertoimet iskevät päälle. Ekologinen kriisi kääntää kulttuurisen suojamekanismin päälle, ja kun joku niin iso asia on suljettu pois mielestä ja kielestä, niin tuollaistenkin kohtuuttomuuksien, kuten tukimekanismien väärinkäytön joka on osa samaa ilmiötä avaaminen on mahdotonta. Jos joku ymmärtäisi tämän yhden ongelman, hänellehän avautuisi koko nykyisen maailmanjärjestyksen mielettömyys. Ihmiset ovat tässä kohtaa järjestelmällisiä ja ovelia: hetkinen, tämä esimerkkihän kohta johtaa siihen, että korttitalo alkaa sortua, nyt täytyy sulkea korvat. En voi enää kuunnella, koska haluan pitää kiinni nykyisestä mielekkyydestä omassa elämässäni. Kun näistä asioista alkaa puhua tietyille ihmisille, yhtäkkiä heidän katseensa lasittuvat ja reaktiot loppuvat. 6 d Mustarinda

7 P: Kyllä sama pätee myös toisin päin. Olen huomannut, että minunkin täytyy joskus sulkea korvat tai jo alkuvaiheessa lokeroida jokin esitys aika tarkasti. En jaksa aina kerta toisensa jälkeen käyttää henkistä eforttia siihen, että menen johonkin logiikkaan oikeasti mukaan ja koitan taas muistella miten helvetissä tämäkin ajatuksenjuoksu nyt menikään. Silloin täytyy vain hyväksyä että tämä oli tämä tietty typerä juttu ja siirtyä eteenpäin, jotta voi pitää ajatuksensa kasassa. Muutoin oma ajatus romuttuu. Ainakin minulle käy niin; voi tietysti olla että joku voi helpommin samanaikaisesti pitää kiinni useasta vastakkaisesta logiikasta. T: Antin kuvaamasta muurista tai blanko-tilanteesta ei pääse järjellä läpi. Silloin tulee kyseeseen kokeminen tai kokemuksellinen oppiminen. Täytyy itse kokea, jolloin voi tapahtua jotain. Sekin täytyy tapahtua puolivahingossa tai puolitarkoituksettomasti. Tässä on nimenomaan taiteen paikka. Tai viinan, hulluuden, saunan tai jonkun sellaisen paikka. Näitäkin elämän osa-alueita voi kuitenkin lokeroida siten, että ne eivät pääse vaikuttamaan toisiinsa. Sama ihminen voi luontevasti olla yhdestä asiasta mieltä a ja ei-a. Ei ole ongelma toimia ristiriitaisesti. Jotta eristäytymistilanne voisi lähteä murtumaan, mielestäni se vaatii jonkun kokemuksellisen, tavalla tai toisella fyysisen tekemisen. A: Mustarindahan voi olla oikein toteutettuna ja hyvin hyödynnettynä sellainen. Ensinnäkin se, että joutuu siirtymään tänne pitkän matkan, vaikkapa Kajaanista: joutuu ajelemaan hiekkateitä ja näkemään vaaramaisemia, kävelee ehkä myös luontopolulla. Ihan kaikille tämä ei vielä ole riittävän voimakas siirtymä, mutta jotain tiettyä rakoilua olen ollut havaitsevani ihmisissä, kun he tulevat tänne. He saattavat yhtäkkiä tajutakin jotain. P: Tuotahan ei voi kirjoittaa julkisesti, jotta eivät sitten tiedä odottaa. T: Ei se välttämättä haittaa. Se on juuri sellainen prosessi, joka tapahtuu jossain rajalla. Sen voi tietääkin ja se voi silti toimia. P: Joku voi myös hakeutua tänne sen takia. A: Jos havahtumista on tapahtumaisillaan, sen olisi hyvä tapahtua turvallisessa paikassa, jossa joku on ottamassa koppia. Sen tulisi olla kiva ja kuitenkin jossain mielessä arkinen tapahtuma: jaa, nyt luhistuivat nämä luulot yhteiskunnan rakenteista sitten vain kahvipöytään istumaan mukavan jutustelun äärelle ja rakentamaan uutta. Ettei vain avaudu apokalypsi; sitähän ihmiset pelkäävät eivätkä kestä ollenkaan. T: Havahtuminen voi lähteä myös vaikkapa kesämökillä, kun yhtäkkiä huomaa että jotain varaosaa ei ole saatavilla, koska niitä on vain Kiinassa. A: Tai kun myy metsää mökin ympäriltä ja huomaa, että myyntihinta onkin omalta kannalta erittäin epäedullinen. Niin kuin Suomessa on viime vuosina paljastunut metsäyhtiöiden kartelli, jolloin suomalaiset metsänomistajat ovat huomanneet olleensa kärsijöitä ja riiston kohteita. Näitä asioita hyödyntämällä esimerkiksi puolueet voisivat ymmärtäessään ja halutessaan ajaa oikeanlaista isompaakin muutosta. T: Jäi mieleen Antin ja Nestorin teoksesta, että tuollainen laskettelukeskushan on tosi esteettinen, tietyssä mielessä kaunis. Siinä on jotain samantapaista kuin miten jokin tunturikukka voi olla kaunis, se on niin harvinainen ja hauras. Laskettelukeskus on myös Tuotahan ei voi kirjoittaa julkisesti, jotta eivät sitten tiedä odottaa. todella hauras. Nämä paikallisetkin esimerkit kertovat, että se on juuri siinä rajoilla onko se olemassa vai eikö ole. Sitä kautta syntyy estetiikkaa, miten ihmiset siellä liikkuvat ja niin edelleen, se on todella kaunista. Talvivaara-teokseen liittyen: tuollainen kaivosyrittäminenkin on niin prekaaria, koska nikkelin maailmanmarkkinahinnat heiluvat jatkuvasti. Jatkuvasti täytyy jännittää, onko toiminta kannattavaa vai ei. Yhtäältä on niukkuus, joka aiheuttaa sen, että vähemmänkin rikkaita malmioita kannattaa alkaa kaivaa, ja on pakko. Toisaalta, energian hinnat ja muut nousevat, tuotantokustannukset nousevat, ja jos lama syvenee vähänkin ja Elina Tuhkanen: Nimetön, valokuva, 2012, kuva: Tommi Taipale Mustarinda d 7

8 Näyttelyn avajaiset. Kuva: Tommi Taipale hinnat laskevat, ollaan koko ajan rajoilla. Vaikeusnäkökulmasta: tietyssä mielessä ihmiskunnan käsi on hirveän pitkä ja on saatu hirvittävää tuhoa aikaan, mutta toisaalta tällaisten prosessien ylläpitäminen on haurasta ja vaikeaa. Ei tarvitse paljonkaan tapahtua, kun se loppuu. Tässä mielessä eräretket ovat minulle tutkimusmatkoja: niillä alueilla kasvien ja eläinten elämä on koko ajan juuri siinä rajalla. Energiatalous ja biomassan liike ovat hyvin näkyvillä. Tai kun on itse rinkkansa varassa, kaikki on tiedossa. Se on selkeä pieni koealue, jossa voi tutkia asiaa. Ehtiikö joku kukka kukkia, ehtiikö joku kimalainen sateen välissä käydä siinä. Tästä riippuu laskeeko vai nouseeko kasviraja. Tästä syystä minua kiehtoo fossiilienergia. Kun on saatu aivan satumainen energiapaukku, onkin ihmiskunnan pää yhtäkkiä seonnut. Voidaan yhtäkkiä tehdä mitä vain, ja olemassaolon raja on näennäisesti hävinnyt, ei tietenkään oikeasti. Hurjan energiaylijäämän takia raja on hävinnyt näkyvistä. Sitten kuvitellaan, että kapitalismi, teknologia, luonnontiede tai muu meidän fiksuus aiheuttaa talouskasvua, mutta ei niistä mitään iloa ole ilman sitä energiaa. Tai on toki jotain iloa, ja totta kai tiettyjen yhteiskunnallisten olosuhteiden ja järjestäytymismuotojen pitää olla olemassa. Juuri byrokratia, teknologinen ajattelutapa, kulutusyhteiskunta ja rahatalous, totta kai niitä tarvitaan siihen mutta yksistään ne eivät liiku mihinkään, jollei niille ole energiaa syötettäväksi. P: Ja sitten ihmisten pitää vielä elää näiden mukaisesti. T: Niin, tämä henkinen puoli. Timothy Mitchell on esittänyt ajatuksen, että sellaisen tieteen kuin talous- tieteen olemassaolo on mahdollista vain niissä olosuhteissa, joissa ei olla tunturikukkien rajamailla kun ei ole käsitystä siitä, että energia on rajallinen. Voidaan alkaa käsitellä rahankiertoa omalakisena, erillisenä asiana energiankierrosta. Energiaa tarvitsee olla niin paljon, että sen voi unohtaa. Näin on voitu toimia noin 150 vuotta, mikä on aiheuttanut ihmiskunnan historiassa yhden ainutlaatuisen tilanteen, jolloin ei ole tarvinnut pohtia sitä mistä ensi vuoden polttopuut tai muut tulevat. Kun fossiilisen energian saanti ei enää kasva, tulee toinen ainutlaatuinen tilanne. Nähtäväksi jää, miten kasvutalous reagoi tähän, kun se ei pääsekään enää kasvamaan. P: Paljon ollaan puhuttu öljyn saannin vaikeutumisesta ja vähenemisestä, mutta on myös esitetty laskelmia, että jos ja kun kaikki nyt tiedossa oleva ja käytettäväksi suunniteltu fossiilienergia tussautetaan ilmaan, seuraukset ovat ilmastonmuutoksen myötä katastrofaaliset. Tässä on kaksi melkeinpä vastakkaista näkökulmaa: ollaan joko huolissaan siitä, että fossiilienergia ei riitä, tai että sitä on liikaa. [ ] T: Eräs hankaluus on kaikkien asioiden volatiliteetin eli hajonnan lisääntyminen lähivuosina. Sää, talous, ihmisen henkinen hyvinvointi, kaikki. Yhteiskunnallisten informaatio- ja ohjausmekanismien käytöstä tulee erittäin haastavaa. Tämä alkaa jo nyt näkyä monissa maissa. P: Vaihtelun määrä kasvaa, mutta laatu, monokulttuurien merkityksessä, kapenee. [ ] A: Talvivaaran nikkelihän menee suureksi osaksi 8 d Mustarinda

9 Kiinaan, rakentamiseen. Tulee mieleen Kiinan autiokaupungit, joissa ei ole koskaan asunut kukaan. Ne ovat saattaneet olla 15 vuottakin tyhjillään. Jos mietimme Talvivaarassa työskentelevän työmiehen ylpeyttä ja sitä mitä hän todella tekee, voisimme näyttää hänelle kuvia näistä autiokaupungeista, joihin hänen louhimansa nikkeli teräksen muodossa kuluu. On tässä jokin työn merkityksen syvällinen kriisi. Ja varmaan sellainen, jota ei kovin helposti voi alkaa ajatella jos aikoo seuraavanakin päivänä mennä töihin. T: Talouden feedback-mekanismit, esimerkiksi se että tietäisi mihin oma työ menee, ovat helposti hyvin puutteellisia. Päästään vieraantumiseen ja muihin teorioihin. Periaatteessa hintamekanismin pitäisi antaa signaaleja siitä, onko jokin työ hyödyllistä vai ei. Feedbackin kuitenkin sotkee, yhtenä merkittävänä tekijänä muiden muassa, juuri helpon ja halvan energian ylimäärä. Se mahdollistaa työn, jota voidaan tehdä missä tahansa luonnonolosuhteissa, uskonnollisissa oloissa, mihin tahansa vuorokauden aikaan, ja sitten kuljettaa laivoilla konteissa mihin tahansa. Kukaan ei voi neuvotella työolosuhteista tai muusta. Tuotanto ikään kuin virtuaalistuu, se ei ole kiinni mistään tai missään. [ ] T: Suomessa ja suomalaisilla on kovin vahvat puskurit monia näitä näkökulmia vastaan. Ollaan hyvässä ja pahassa eristyksissä. Tajutaan aika myöhään asioita, koska ollaan syrjässä. Vaikka ilmastonmuutoksen kannalta: täällä on puhdasta vettä ja paljon tilaa, maahanmuuttajat eivät halua tulla tänne sankoin joukoin. Olemme siitäkin signaalista jollakin tavalla eristyksissä. Se näkyy Itämeren eteläpuolisessa Euroopassa paljon selkeämmin. T: Yksi perusajatuksistani on ollut kolmen sisäkkäisen kehän näkökulma talouteen. On kolme piiriä: talo, piha ja metsä. Talo ja talous suomessa kuten kreikassakin ne ovat mukavasti sama sana hallituimpana ja tarkimpana paikkana, pihamaa neuvottelujen ja kamppailujen alueena ja metsä ihmisestä riippumattomana, itsenäisenä merkityksen alueena. Voimme ajatella metsää a-taloutena. Helposti tulee väärinymmärrys, että metsäkokemus tai metsässä eläminen ja oleminen olisi vähemmän tietoista, taidokasta, järkevää tai tehokasta, vaikka itse asiassa se saattaa olla paljon bysanttilaisemman, organisoituneemman, vaikeamman tietoisen tavoittelun takana kuin talossa eläminen. Metsäkokemuksen tekeminen tai siinä oleminen voi olla hyvin tietoista, kollektiivista ja pitkäaikaista. Siinä voi tietysti kaikella olla rooli, mutta juuri taide, kokeellisena merkityksen luomisena, on yksi niistä jotka sitä voi tehdä. A: Samastuuko taide ja metsä jotenkin tässä? T: Ajattelen kaikkia kolmea kokemuksen alueina, inhimillisen kokemuksen muotoina. Ihminen voi kokea taloa, pihaa tai metsää. Taideteos voi olla yhtä hyvin talo-, piha- tai metsäkokemus. Se voi olla niitä kaikkia vaikka yhtä aikaa. Tietyt käytännöt on viritetty siten, että ne tuottavat talo-, piha- tai metsäkokemusta. Talous on usein viritetty niin, että se tuottaa talokokemusta ja taide niin, että se tuottaa metsäkokemusta. Itse asiassa taide on usein viritetty niin, että se tuottaa pihakokemusta, mutta myös metsäkokemusta. Minulla on tästä ei-postmoderni käsitys: kuitenkaan tämä ei ole ihan pohjaan saakka demokraattinen, kaksisuuntainen ja valinnanvarainen kysymys. Juuri siinä mielessä, että talo oikeasti on riippuvainen pihasta jos pihaa ei ole, taloa ei ole. Ja piha on riippuvainen metsästä. Mutta ei toisin päin, metsä ei tarvitse pihaa tai taloa. Sama ihmiskokemuksessa: ihminen on ensin ei-yksilö ja ei-järkevä, ja sitten hänestä tulee yksilö ja järkevä. Ei-yksilö ja ei-järkevä eivät tarvitse yksilöä eikä järkeä, mutta toisin päin kyllä. Ne eivät ole tässä mielessä tasa-arvoiset partnerit, jotka olisivat dialogissa, vaan kokemuksessa on sarjallisuutta tai tiettyä portaittaisuutta. Vaikka meillä olisikin täydellinen taloustiede, mitä se ikinä olisikaan, se ei voisi olla kattava. Se ei ole metsästä itsenäinen, vaan riippuvainen sellaisilla tavoilla, joihin se ei itse pääse kiinni. Tämä koskee tietysti myös kaikkia inhimillisen tiedon alueita. A: Taide voi olla se piha: jos ajattelemme kulttuuria tai inhimillistä elämää, meillä on siellä se talouden vyöhyke ja sitten meillä on kommunikaation vyöhyke, piha, sekä metsä. Välillä minusta kuitenkin tuntuu, että taide on tässäkin kontekstissa metsä, joka ei nykyisellään pysty monestikaan kommunikoimaan lainkaan talouden kanssa. Taide voi periaatteessa olla piha, tietyssä mielessä ihmiskunnan käsi on hirveän pitkä ja on saatu hirvittävää tuhoa aikaan, mutta toisaalta tällaisten prosessien ylläpitäminen on haurasta ja vaikeaa. mutta se voi myös olla sen ulkopuolella, sijoittua inhimillisen elämän kontekstissa omaehtoiselle alueelle. Ehkä voikin ajatella niin, että talous tarvitsee ihan välttämättä taidetta tai kulttuuria, mutta kulttuuri ei aina tarvitse taloa. T: Tuossa mielessä kulttuurihan ilman muuta on koko ajan metsässä, ei se kulttuuri tietenkään talossa ole. Sivilisaatio taas on talossa. A: Nyt on se kauhea tilanne, että yritetään elää vain talossa niin, että ei tarvittaisi metsää. T: Kuvio on sama merkitystalouden ja aineellisen talouden kannalta. Samoin kuin kaupunki tarvitsee maaseudulta ruokansa joko kaupalla tai suoraan väkisin hakemalla, samoin talo tarvitsee merkityksensä Mustarinda d 9

10 pihalta tai metsästä, joko kaupalla tai väkisin hakemalla. Samaan aikaan kun on globaalia aineellista riistoa, on myös tätä merkitysriistoa, joka ei ole samalla tavalla näkyvissä, tai jota ei huomioida. Ei nähdä, missä merkitykset muodostuvat: ne eivät voi muodostua talossa, vaan niiden täytyy muodostua muulla tavalla. A: Mikä olikaan viime näyttelymme nimi: Suuri ulkopuoli The Great Outside. T: Metsässä on kuitenkin kysymys suuresta sisäpuolesta, ei ulkopuolesta. Olen ollut huolissani, että käyttämässäni kolmikossa on jotain mätää, koska siinä käy väkisin niin, että metsää ajatellaan jonain tuntemattomana, vaikka se on se kaikista tutuin. [ ] Esko Samaan aikaan kun on globaalia aineellista riistoa, on myös tätä merkitysriistoa, joka ei ole samalla tavalla näkyvissä, tai jota ei huomioida. Männiköllä oli Tampereen taidemuseossa Vuoden nuori taiteilija -näyttely, jossa oli kuvia ukkeleista, myös akkeleista, mutta yleensä ukkeleista, ja vanhoista taloista, joissa he asuivat pohjoisessa. Kuvissa näkyy teknologian väärinkäyttö: muovipusseja kenkinä, tai mikä on ihan normaalia, kanistereita verkon poijuina. Nämä kertovat a-liikkeestä: käytännöt eivät ota kantaa, mistä muovi on tullut öljylähteestä ja miten se on jalostettu. Koska muovi on tuossa, sitä voi käyttää tähän. P: Tuo on lähellä markkinoinnin tai varsinkin kulutustutkimuksen ajatusta, jonka mukaan kuluttajat eivät vastaanota valmista merkityskimppua yrityksiltä vaan he käyttävät ja muokkaavat kaupallisia merkkejä ja tavaroita omien käytäntöjensä mukaisesti. Markkinoinnissa tällä oikeastaan oikeutetaan yritysten tavanomainen toiminta, kuten massiiviset markkinointikampanjat: kyllähän kaikki tietävät, ettei niillä kuitenkaan ole suoraa vaikutusta. Kuitenkin tällainen kulutuskulttuuri on selvästi osa talouden peliä, ei a-taloutta. T: Näin on, mutta sen, minkälaista käyttö on, voi lukea käytöstä itsestään ja siihen liittyvistä merkityksistä. Tämä ei tietystikään ole helppoa. Mutta ei tavattoman vaikeaakaan: jos joku homma on sellaista, että läsnä on pakko olla vauvoja ja vaareja, ja että sitä voidaan tehdä pidempään kuin yhden ihmisen eliniän ajan silloin se on kestävää. P: Pintatasolla tuo kuulostaa ihan hipsteriltä. Sehän on omalla tavallaan niin sivistynyt kulutuksen muoto. T: Tai dandy. Jos kuitenkin hipster ja dandy tapahtuvat rikkoutuneiden feedback-mekanismien olosuhteissa, jos ne voivat toimia irrallaan vaikkapa tuotantoolosuhteista, ei ole kysymys kestävästä toiminnasta. A: Mietitäänpä miten näyttelyn teokset osallistuvat tähän keskusteluun mitä me käymme tai liittyvät näihin teemoihin mistä olemme kiinnostuneita. T: Ei näistä teoksista oikeastaan ainuttakaan ole kovin vaikea liittää tähän keskusteluun. Talvivaara-teos Sampsa Oinaala & Tommi Taipale: Talvivaara, installaatio, ääni, valokuvatulosteet, 2012, kuva: Tommi Taipale 10 d Mustarinda

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Tehdäänkö yksin vai yhdessä? Johtajuuden monet muodot

Tehdäänkö yksin vai yhdessä? Johtajuuden monet muodot Yliopistotutkija Niina Koivunen Tehdäänkö yksin vai yhdessä? Johtajuuden monet muodot 26.9.2013 Minä ja tiede Luennon sisältö Luennon tarkoituksena on pohtia, miten voimme siirtyä vahvan yksilöjohtajan

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot