Esiopetuksen vuosisuunnitelma

Transkriptio

1 Esiopetuksen vuosisuunnitelma Kontiolahden kunta

2 2 Esiopetuksen kehittämissuunnitelma Vuosisuunnitelma on käsitelty henkilöstön kanssa Vuosisuunnitelman arviointi on käsitelty henkilöstön kanssa Kehittämistavoite 1 Esiopetussuunnitelma Keskeiset toimenpiteet: - Esiopetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi toteutetaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti. - Vuosisuunnitelman kehittäminen Kehittämistavoite 2 Pedanet sähköinen oppimisympäristö Keskeiset toimenpiteet: - Pedanetin käyttöönotto kaikissa ryhmissä - Opettajan tekemä dokumentointi arjen tapahtumista, työskentelytavoista ja lasten tuotoksista Esiopetusyksikön tiedot Esiopetusyksikön yhteystiedot ja henkilöstö Esiopetusyksikön oppimisympäristö Ryhmän nimi Esiopetuslasten määrä Osapäivähoidossa olevien lasten määrä Kuljetuksessa olevat lapset Ryhmän toimintaaika

3 3 Esiopetuksen toiminta-ajat Syyslukukausi Koulu alkaa Syysloma (vko 42) Vapaapäivä Itsenäisyyspäivä (vapaapäivä) Syyslukukauden viimeinen työpäivä Kevätlukukausi Kevätlukukausi alkaa Loppiainen (vapaapäivä) Talviloma (vko 10) Vappu Helatorstai (vapaapäivä) Vapaapäivä Kevätlukukauden viimeinen työpäivä Esiopetusta tarjotaan vähintään 700 tuntia vuodessa. Joensuun seudun esiopetussuunnitelma

4 4 Sisällysluettelo 1. Kontiolahden esiopetuksen arvoperusta Kontiolahden esiopetuksen toimintakulttuuri Toimintakulttuurien kehittäminen ja käytännöt Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyö huoltajien kanssa Monipuoliset työtavat, oppimiskokonaisuudet ja oppimisen arviointi Monipuoliset työtavat Oppimiskokonaisuudet Arviointi Toimintaa ohjaavat suunnitelmat Oppimisen tuki Malli tuen kolmiportaisuudesta Pedagogisen arvion laatiminen ja tehostetun tuen aloittaminen Esiopetuksen erityinen tuki Oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto Liitteet Liite 1 Kerro lapsestasi Liite 2 Tavoitesuunnitelma ja itsearviointi Liite 3 Kouluun siirtyvän lapsen havainnointi

5 5 1. Kontiolahden esiopetuksen arvoperusta Joensuun seudun esiopetuksen arvoperusta rakentuu opetussuunnitelman perusteissa kuvatuille arvoille ja lisäksi seudullisille arvoille, joita täydennetään esiopetusyksikön oman arvotyöskentelyn perusteella täydentyvillä arvoilla. Seudulliset arvot oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus on kuvattu seudullisessa esiopetussuunnitelmassa luvussa 4. Kontiolahden esiopetuksen paikalliset arvot yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja yhteistyö on koottu 2015 syksyn vanhempainiltojen ryhmätöiden ja keskustelujen tuloksista. Arvokeskustelua käydään vanhempainilloissa ja tapaamisissa vanhempien kanssa. YKSILÖLLISYYS lapsen arvostaminen ja yksilöllinen huomioiminen tasavertaisuus ja turvallinen ilmapiiri itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminen Kontiolahden esiopetuksen ARVOT YHTEISÖLLISYYS kehittävä toiminta terveen kasvun ja kehityksen tukeminen toisten huomioiminen ja ryhmässä toimimisen taidot kouluvalmiudet kestävään kehitykseen kannustaminen YHTEISTYÖ avoimet välit kasvattajien kanssa toiminnasta tiedottaminen palautteen antaminen lapsen kehityksestä vanhempien ideoiden huomioiminen Esiopetusvuoden aikana lapsi kasvaa ja kehittyy kiirehtimättä omaan, yksilölliseen tahtiinsa ja kasvaa kohti koululaisuutta turvallisessa arjessa. Arvokeskustelua käydään jatkuvasti henkilökunnan tiimipalavereissa, oppilashuollon yhteydessä ja koko esiopetuksen yhteisissä tapaamisissa. Arvot tulevat näkyviksi ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa yhdessä lasten kanssa.

6 6 2. Kontiolahden esiopetuksen toimintakulttuuri Kontiolahti tarjoaa esiopetussuunnitelman mukaisesti kaikille lapsille yhteisen ja tasalaatuisen esiopetuksen. Toimintakulttuurissa painottuu oppimisen ja oivalluksen ilo ja lapsi nähdään osallisena ja oman elämänsä toimijana. Lasten ja aikuisten vuorovaikutuksessa syntyy hyvinvointi ja turvallinen arki. Kontiolahden kunnassa esiopetusta järjestetään varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä päiväkotien 6-vuotiaiden ryhmissä sekä erillisissä esiopetusryhmissä. Myös erillisten ryhmien yhteydessä voidaan tarvittaessa järjestää esiopetuksen lisäksi tarvittavaa osapäivähoitoa. Esiopetusryhmän käynnistäminen edellyttää, että opetusryhmässä tulee olla vähintään 10 lasta, jotka ovat oikeutettuja esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetusryhmien määrä ja sijainti kunnan eri alueilla vaihtelee vuosittain ja riippuu esiopetusikäisten lasten ikäluokan suuruudesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy periaatteet, joilla oppilaat otetaan esiopetukseen. Esiopetuksen pedagogisesta johtamisesta ja kehittämisestä vastaa esiopetuksen esimies yhteistyössä päiväkodin johtajien ja henkilöstön kanssa. Suunnitelmallisen pedagogisen johtamisen ja kehittämisen keinoja ovat mm. esiopettajien säännölliset tapaamiset ja pedagogiset keskustelut koulutuksiin kannustaminen ja osallistuminen henkilökohtaiset ja tiimikehityskeskustelut uusien työntekijöiden perehdyttäminen (esimiehen vastuulla) hyvien käytänteiden ja osaamisen jakaminen vertaisoppimisen kautta esi- ja alkuopetuksen tiimi Henkilökunnan tiedonsaanti tapahtuu s-postin, Wilman ja esiopetuspalaverien kautta. Esiopetusryhmän opettaja tiedottaa ryhmän asioista huoltajille ja sidosryhmille. 2.1 Toimintakulttuurien kehittäminen ja käytännöt Toimintakulttuurin kehittämistehtävät on laadittu yhteistyössä yhteisöllisessä monialaisessa oppilashuoltoryhmässä. Vanhempien mielipidettä toimintakulttuurin kehittämisestä ja käytännöistä kuullaan vanhempainilloissa ja keskusteluissa ja pohditaan yhteisiä käytäntöjä kotiin ja esiopetukseen. Aikuinen vastaa positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luomisesta, jossa hän lapsen oppimiseen luottaen ohjaa tunnetaitojen ja keskustelutaitojen harjoitteluun antaa mahdollisuuden omatoimisuuteen arkirutiineissa tukee lapsen liikunnallisuutta eri tilanteissa antaa mahdollisuuden hienomotoristen taitojen harjoitteluun

7 7 2.2 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Yhteistyötä suunniteltaessa on tärkeää ottaa huoltajat ja lapset mukaan suunnittelemaan vierailijoita, vierailukohteita, oppimistuokioita ja yhteistyön arviointia. Yhteistyötahoja ovat mm. päiväkodit, lähikoulut, seurakunnat, liikuntatoimi ja urheiluseurat, 4 H, kulttuuritoimi, kirjasto. 2.3 Yhteistyö huoltajien kanssa Toiminnasta tiedottaminen (Wilma, Pedanet). Viestintä huoltajien kanssa puhelimitse, tapaamiset tulo- ja lähtötilanteessa ja Wilman kautta. Huoltajien tapaamiset (alku- ja päättökeskustelut). Vanhempainillat syksyllä ja tarvittaessa toiminnan aikana. Asiakaskyselyt opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Poissaolot: esikoulusta voi olla poissa 1-5 päivää oman opettajan luvalla. Yli viisi päivää kestävistä poissaoloista tehdään kirjallinen hakemus yksikön esimiehelle. Toiminnan tekeminen näkyväksi dokumentoinnin avulla 3. Monipuoliset työtavat, oppimiskokonaisuudet ja oppimisen arviointi 3.1 Monipuoliset työtavat Esiopetuksessa keskeinen pedagoginen periaate on toiminnan eheys ja kokonaisvaltaisuus. Toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana ovat leikki sekä muut kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat. Työtavat ovat oppimisen väline sekä opettelun kohde ja vähitellen kehittyvä taito. Opettaja ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja huomioiden lasten oppimisen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Työskentely tapahtuu ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Osallisuus oman toiminnan suunnitteluun lisää lapsen motivaatiota ja oppimisen iloa. 3.2 Oppimiskokonaisuudet Oppimiskokonaisuudet ovat ilmaisun monet muodot, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössämme sekä kasvan ja kehityn. Oppimiskokonaisuudet on kuvattu Joensuun seudun esiopetuksen opetussuunnitelman luvussa 4.

8 8 3.3 Arviointi Arviointia suorittavat lapset, huoltajat ja henkilöstö. Sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan lapsen hyvinvointia. Opettajan tehtävänä on tehdä oppiminen näkyväksi lapselle. Lasten tekemiä töitä laitetaan esille, dokumentoidaan ja niitä tarkastellaan yhdessä lapsen tai lapsiryhmän kanssa. Töiden ja tuotosten tarkastelu perustuu kannustavaan ja positiiviseen palautteeseen. Samalla harjoitellaan tärkeitä itse- ja vertaisarviointitaitoja. Esiopetuksessa arvioinnin painopiste on lapsen kokonaiskehityksen seurannassa. Lapsen vahvuuksista sekä tuen tarpeista saadaan tietoa jatkuvan havainnoinnin perusteella. Lapsen toiminnassa arvioidaan sitä, miten hän toimii yhdessä muiden kanssa ja muiden avustamana ja mitä lapsi osaa itsenäisesti ja yksin. Mitä arvioidaan Kuka ja millä tavoin arvioi Arvioinnin tulos Oppiminen Työskentely Käyttäytyminen Lapset - tavoitesuunnitelma- ja itsearviointilomakkeet, hymiöt, haastattelut Opetus- ja vuosisuunnitelman toteutuminen Vanhemmat - vanhempainvartit - tavoitesuunnitelma-lomake - kouluunlähtevän lapsen havainnointikaavake - mahdolliset asiakaskyselyt Kehittämistavoitteiden saavuttaminen Henkilökunta - keskustelut - vertaisarviointi - tiimi- ja yksilökehityskeskustelut - tavoitesuunnitelma- ja itsearviointi-lomakkeet Kontiolahdella huoltajat täyttävät esikoulun alkaessa kerro lapsestasi -kaavakkeen, jonka pohjalta lapselle sovitaan yhdessä 1-2 kasvun ja oppimisen tavoitetta. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan toiminnan aikana ja päättökeskustelussa.

9 9 Lapsi asettaa omat tavoitteensa oppimiselle, työskentelylle ja käyttäytymiselle syksyllä yhdessä huoltajien kanssa. Kevään itsearvioinnissa lapsi arvioi huoltajien kanssa tavoitteiden toteutumista. Lukuvuoden aikana kehitetään lapsen edellytyksiä itsearviointiin. Lasta rohkaistaan kuvaamaan, mistä hän esiopetuksessa pitää, missä hän on onnistunut ja mitä haluaisi opetella lisää. Opettaja käyttää arvioinnissa havainnointia sekä muita esiopetuksen yhteisiä arviointimenetelmiä. Esiopetusvuoden lopulla esiopettaja täyttää kouluun siirtyvän lapsen havainnointikaavakkeen, joka käydään läpi huoltajien kanssa esiopetuksen päättökeskustelussa. Lukuvuoden päättyessä esiopetuksesta annetaan todistus, joka kertoo lapsen osallistumisesta esiopetukseen. Todistus laaditaan todistuspohjalle, joka on Opetushallituksen hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistukseen merkitään opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin/esiopetusryhmän ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. 4. Toimintaa ohjaavat suunnitelmat Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Lapsi saa esiopetuksessa mahdollisuuden kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-oletuksia ja rajoituksia. Jokainen lapsi kohdataan yksilönä ikä- ja kehitystaso huomioiden. Opetus on sukupuolitietoista ja sukupuolten tasa-arvoa rakentavaa. Jokainen aikuinen pyrkii tiedostamaan omia tapoja, käytänteitä, asenteita ja toimintatapoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Henkilöstö osallistuu yhteisiin tiimitapaamisiin ja koulutuksiin ylläpitääkseen tietojaan ja osaamistaan sekä vaihtaakseen hyviä käytäntöjä ja ideoita. Vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta on jokaisella esiopetuksen opettajalla. Toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sisältöjä avataan vanhempainilloissa ja herätetään keskustelua sukupuolitietoisesta kasvatuksesta niin esiopetuksessa kuin kotonakin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja materiaalien valinnoissa ja se on osa päivittäistä arkea. Toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista arvioidaan vuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Tasa-arvotyö on taitolaji Tasa-arvoisen kasvattajan muistilista

10 10 Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla lapsi, aikuinen tai esiopetusyhteisön ulkopuolinen henkilö. Koko esiopetuksen henkilöstö sitoutuu kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttuu kiusaamistilanteisiin. Vanhemmat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Kiusaamisen huomaaminen ja siihen varhain puuttuminen edellyttää lasten leikkien ja muun toiminnan havainnoimista sekä sisällä että ulkona. Lapsia rohkaistaan kertomaan konfliktitilanteista ja kokemuksistaan aikuisille. Vakavat kiusaamistilanteet dokumentoidaan ja tehdyt toimenpiteet kirjataan muistiin. Tarvittaessa järjestetään huoltajien suostumuksella yksilökohtainen oppilashuoltotapaaminen. Turvallinen ilmapiiri on edellytys myönteiselle vuorovaikutukselle. Lapsille opetetaan toisen ihmisen arvostusta ja kunnioitusta, käsitystä oikeasta ja väärästä sekä vuorovaikutusta ja toisten kanssa elämisen sääntöjä. Lasten kanssa keskustellaan ystävyydestä ja kiusaamisesta ja luetaan aihetta käsitteleviä satuja. Kiusaavatko pienetkin lapset Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Kohti kestävää elämäntapaa Kontiolahden esiopetuksessa kuluvan kauden painopistealueena on jätteensynnyn ehkäisy ja kierrätys, jonka tavoitteena on biojätteen määrän vähentäminen oman toiminnan ohjauksella sekä paperin ja pahvin lajittelu ja kierrätys lähiympäristön turvallisuus ja viihtyisyys, jota edistetään ohjaamalla lasta huolehtimaan yleisestä siisteydestä sekä järjestämällä lasten ja aikuisten turvallisuuskävelyjä. perinnekasvatus ja paikalliseen kulttuuriympäristöön tutustuminen tapahtuu kunkin toimintayksikön omista lähtökohdista. Yksikön Keke-vastaava on esiopetusryhmän opettaja. Vuosittaisten painopistealueiden toteutumista arvioidaan esiopettajien tapaamisissa ja tarvittaessa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Kohti kestävää elämäntapaa Muut esiopetusta ohjaavat suunnitelmat Kuntastrategia Varhaiskasvatussuunnitelma Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

11 11 5. Oppimisen tuki Lapsen oppimisen ja kasvun tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukea suunniteltaessa tarkastellaan ensin esiopetusyksikön toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Pedagogiset asiakirjat laaditaan aina yhteistyössä (lapsen ja) huoltajien kanssa. Tuki järjestetään ensisijaisesti lapsen omassa opetusryhmässä ja yksikössä erilaisin joustavin järjestelyin. Lapsen muuttaessa eri yksikköön tulee tuen tarvetta arvioida ja tarvittaessa päivittää pedagogiset asiakirjat. Oppimisen tuki on kuvattu esiopetuksen opetussuunnitelmassa luku Malli tuen kolmiportaisuudesta ERITYINEN TUKI; hojks pedagoginen selvitys: moniammatillinen työryhmä Mikäli tehostettu tuki ei riitä tai esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää TEHOSTETTU TUKI oppimissuunnitelma pedagoginen arvio: opettaja, erityisopettaja konsulttina (havainnointi, arvioinnit) Lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja YLEINEN TUKI: (oppimissuunnitelma) hyvin toimiva esiopetus ja vanhemmat 5.2 Pedagogisen arvion laatiminen ja tehostetun tuen aloittaminen Lastentarhan- tai esiopetuksen opettaja kokoaa pedagogisen arvion pedagogisen ryhmän käsittelyä varten Pedagogisen ryhmän käsittely Lapsi jatkaa yleisen tuen piirissä Pedagogisen ryhmän päätös tehostetun tuen aloittamisesta kirjataan muistioon Lapselle laaditaan oppimissuunnitelma

12 Esiopetuksen erityinen tuki Esiopetuksen opettaja ja erityislastentarhanopettaja kokoavat pedagogisen selvityksen Pedagogisessa ryhmässä arvioidaan erityisen tuen tarve Pedagoginen ryhmä tekee esityksen erityisopetuksen aloittamisesta sivistysjohtajalle Päätös erityisestä tuesta Lapsi jatkaa tehostetun tuen piirissä 6. Oppilashuolto Perusopetuslaissa (477/2003) ja opetussuunnitelman perusteissa (2004) määritellään periaatteet kodin ja esiopetuksen/koulun tiiviille yhteistyölle. Yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vuorovaikutus edellyttää osapuolten keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Hyvällä yhteistyöllä turvataan tarvittavien tukitoimien aloitus mahdollisimman varhain. 6.1 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin 2-6 kertaa lukuvuoden aikana. Ryhmän vetäjänä toimii päiväkodin esiopetuksessa päiväkodin johtaja ja erillisissä esiopetusryhmissä esiopetuksen esimies. 6.2 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista asiantuntijaryhmää Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen

13 13 tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön esimiehen ja esiopettajien lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitajat, koulupsykologit, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitajat. Ryhmän toimintaan voivat osallistua myös erityislastentarhanopettajat, koulujen erityisopettajat tai muita tahoja kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Opiskelija- ja oppilashuollon käsikirja Esiopetuksen oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Liitteet Kerro lapsestasi Tavoite- ja itsearviointilomake Kouluun siirtyvän lapsen havainnointi

14 KERRO LAPSESTAsi Lapsen nimi LAPSEMME ON LUONTEELTAAN: Hyväntuulinen Vilkas Omatoiminen Rohkea Lyhytjännitteinen Vetäytyvä Luottavainen Arka Voimakastahtoinen Herkkä Huomionhaluinen Harkitseva Rauhallinen Utelias Aktiivinen Ujo Huumorintajuinen Ympyröi lasta kuvaavat sanat. MISTÄ ASIOISTA LAPSEMME PITÄÄ / LAPSEN VAHVUUDET - Mielipuuhat, leikit, harrastukset, osaaminen, kiinnostuksen kohteet ym. MISTÄ ASIOISTA LAPSEMME EI PIDÄ? MITKÄ ASIAT PELOTTAVAT TAI JÄNNITTÄVÄT HÄNTÄ? MIKÄ LASTAMME LOHDUTTAA PAHAN MIELEN YLLÄTTÄESSÄ? MITKÄ ASIAT LAPSESSAMME ILAHDUTTAVAT: MISSÄ ASIOISSA LAPSEMME TARVITSEE TUKEA JA HARJOITUSTA:

15 ARKITOIMINNOT KOTONA - Ruokailutottumukset, nukkumiskäytännöt ja vuorokausirytmi, wc-toiminnot, pukeminen ja riisuminen yms. MITEN LAPSEMME SUHTAUTUU UUSIIN AIKUISIIN JA LAPSIIN / EROTILANTEISIIN VANHEMMISTAAN? MITÄ ASIOITA PIDÄTTE TÄRKEINÄ LAPSENNE KASVATUKSESSA? MINKÄLAISIA SÄÄNTÖJÄ JA RAJOJA LAPSELLANNE ON KOTONA JA MITEN PIDÄTTE NIISTÄ KIINNI?

16 HUOLTAJAN ODOTUKSET JA TOIVEET ESIOPETUKSEN SUHTEEN / MILLAISTA YHTEISTYÖTÄ JA TIEDOTTAMISTA TOIVOTTE: LAPSEMME ODOTUKSET JA TOIVEET ESIOPETUKSEN SUHTEEN: MITÄ MUUTA HALUAISITTE KERTOA LAPSESTANNE / PERHEESTÄNNE? SAAKO LAPSENNE KASVUA JA KEHITYSTÄ KOSKEVISSA ASIOISSA TEHDÄ TARVITTAESSA YHTEISTYÖTÄ NEUVOLAN JA KOULUN HENKILÖKUNNAN KANSSA. KYLLÄ Ei LAPSEN OPPIMISEN TAVOITTEET (Tämä kohta täytetään huoltajan ja opettajan alkukeskustelussa syksyllä.) LAPSEN OPPIMISEN ARVIOINTI (Tämä kohta täytetään viimeistään huoltajan ja opettajan päättökeskustelussa keväällä.) Kontiolahdella / 20 Vanhemman allekirjoitus

17 Joensuun seudun esiopetuksen tavoitesuunnitelma ja itsearviointi Lapsi pohtii ja asettaa tavoitesuunnitelmassa tavoitteita esiopetusvuodelle. Lomakkeen ensimmäinen puoli täytetään elo-syyskuussa yhdessä huoltajan kanssa kotona ja palautetaan omalle esiopettajalle allekirjoitettuna. Lapsi ja esiopettaja (lapsen kanssa työskentelevät aikuiset) käyvät lomakkeen yhdessä läpi esiopetuksessa tai alkuluokalla. Lomakkeen kääntöpuoli (itsearviointi) täytetään ennen vanhempaintapaamista yhdessä huoltajan kanssa kotona ja palautetaan esiopetukseen. TAVOITESUUNNITELMA - Esiopetus Lapsen etunimi, sukunimi ja ryhmä 1. Kirjoita tai piirrä tähtiin asioita, joissa olet taitava ja mistä pidät. 2. Esiopetusvuoden tavoitteeni Lapsi miettii ja aikuinen kirjaa yhden tavoitteen jokaiseen laatikkoon. Lapsi voi keksiä tavoitteen itse tai vinkkejä voi katsoa kääntöpuolelta. Tavoite voi olla myös oppimiskokonaisuuksiin liittyvä. Oppiminen Työskentely Käyttäytyminen Millä keinoin saavutan asettamani tavoitteet? Lapsen allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus

18 ITSEARVIOINTI Esiopetus, alkuluokat Oppiminen Haluan oppia uusia asioita. Opettelen ja harjoittelen uusia asioita sinnikkäästi. Uskon, että pystyn oppimaan uusia asioita. Asetit yhden tavoitteen oppimisellesi. Kuinka hyvin se on onnistunut? Työskentely Osallistun toimintaan. Olen huolellinen. Keskityn työskentelyyn. Osaan työskennellä itsenäisesti. Osaan toimia parin kanssa tai yhdessä. Pyydän puheenvuoroa. Pyydän apua tarvittaessa. Pidän paikat siistinä. Asetit yhden tavoitteen työskentelyllesi. Kuinka hyvin se on onnistunut? Käyttäytyminen Puhun toisille ystävällisesti. Kuuntelen, kun toinen puhuu. Noudatan sääntöjä ja ohjeita. Toimin sovussa toisten kanssa ja osaan sopia erimielisyydet. Huolehdin välineistä ja omista vaatteistani. Annan toisille työrauhan. Osaan auttaa toisia oppilaita. Osaan odottaa omaa vuoroani. Asetit yhden tavoitteen käyttäytymisellesi. Kuinka hyvin se on onnistunut?

19 Kontiolahden kunta KOULUUN SIIRTYVÄN LAPSEN HAVAINNOINTI Lapsen nimi: Synt.aika: Esikoulun opettajan nimi: TOIMIMINEN ESIOPETUKSESSA osaa harjoittelee ei vielä 1. Lapsi huolehtii omista tavaroistaan. 2. Lapsi osaa tarvittaessa toimia oma-aloitteisesti. 3. Lapsi osallistuu yhteisiin tehtäviin, hoitaa omat tehtävänsä. 4. Lapsi osaa kuunnella muita. TUNNEILMAISU ja SOSIAALISET TAIDOT 1. Lapsi ilmaisee tunteitaan. 2. Lapsi toimii ja leikkii mielellään toisten kanssa, tukee ja auttaa toisia, osaa iloita toisten kanssa. 3. Lapsi sietää odottamista, epäonnistumista, häviämistä pelissä sekä jonkin verran myös kiusoittelua ja kiusantekoa. 4. Lapsi ymmärtää toisten tunteita sekä ratkaisee erimielisyyksiä myönteisin keinoin. 5. Lapsi pyrkii noudattamaan sovittuja sääntöjä MATEMAATTINEN AJATTELU 1. Lapsi tuntee numerot (1-20). 2. Lapsi osaa vertailla esineitä ja asioita jonkun ominaisuuden mukaan. 3. Lapsi ymmärtää matemaattisia käsitteitä: yhtä suuri, ensimmäinen, viimeinen jne. KIELELLINEN KEHITYS 1. Lapsi on kiinnostunut kerrotusta tai luetusta tarinasta. Hän jaksaa kuunnella keskittyneesti ja muistaa kuulemansa 2. Lapsi osaa kertoa kokemuksistaan ja esittää pieniä tarinoita. Kerronnassa on myös sisältöä. 3. Lapsi osaa riimitellä. 4. Lapsi osaa tavuttaa sanoja. 5. Lapsi nimeää kirjaimet. 6. Lapsi tunnistaa kuulemansa sanan alkukirjaimen. 7. Opittu asia säilyy lapsella muistissa. 8. Lapsi osaa vastata arviointikykyä ja päättelytaitoa vaativiin kysymyksiin. HIENO- JA KARKEAMOTORISET TAIDOT 1. Lapsi osaa rakentaa mallin mukaan. 2. Lapsi pitää kynää ja saksia oikein. 3. Lapsi jaksaa osallistua liikuntaan heti väsymättä. 4. Lapsi osaa hypätä yhdellä jalalla 5. Lapsi osaa kävellä takaperin ja sivuttain.