SISÄISEN VALVONNAN RAPORTIT 2010

Transkriptio

1 Maakuntahallitus /Liite 1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ SISÄISEN VALVONNAN RAPORTIT 2010 Tilivelvollisten raportit sisäisen valvonnan toteutuksesta Suunnittelu ja kehittäminen 2 Yhteiset palvelut 3 Talouspalvelut 4 Henkilöstöpalvelut 8 Koulutustoimiala ja Kainuun ammattiopisto -liikelaitos 11 Sosiaali- ja terveystoimiala Johdon tuki 13 Ympäristöterveydenhuollon palvelut 19 Sairaanhoidon palvelut 21 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 23 Perhepalvelut 33 Vanhuspalvelut 39 Kainuun Työterveys -liikelaitos 46

2 2 SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN TULOSALUEEN SISÄISEN VALVONNAN RA- PORTTI Talouden seuranta ja raportointi Tehtiin säännöllisin väliajoin siten kuin kuntayhtymässä edellytetään. Talousarviossa pysyttiin. 2. Organisaatiorakenne Tulosalue jakaantuu neljään tulosyksikköön ja lisäksi yhteisiin asioihin. Muutos oli maakuntahallituksen hyväksyttävänä Vastuun ja valtuuksien jako Tulosyksikköjaon jälkeen maakuntajohtaja teki delegointipäätökset kuntayhtymän normaalin käytännön mukaisesti. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Ei hankittu. 5. Toimintaketjut Työ- ja elinkeinoministeriön pyytämä hallinto- ja valvontajärjestelmänkuvaus ajantasaistettiin lähinnä teknisesti vuoden 2010 aikana, koska vuoden alussa tulivat voimaan laki- ja asetusuudistukset. Valtiovarainministeriön controller yksikön edustaja suoritti järjestelmätarkastuksen vuoden syksyllä, mutta loppuraporttia siitä ei ole vielä tullut. Vaarallisia työyhdistelmiä ei ole. 6. Riskienhallinta Sijaisuuksien osalta on tehty tarkennuksia. Omaisuusriskeihin varaudutaan kuntayhtymän yleisen ohjeistuksen mukaisesti. Tietoturvariskeihin varaudutaan nimeämällä oikealla tavalla käyttöoikeudet eri henkilöille ja tekemällä työtehtävien mukaan tarvittavia muutoksia. Kajaani Alpo Jokelainen maakuntajohtaja

3 3 YHTEISTEN PALVELUIDEN SISÄISEN VALVONNAN RAPORTTI Talouden seuranta ja raportointi Talousarvion toteutumaa ja henkilöstön määrän kehitystä seurattiin kuukausittain. Talousarvioon nähden ei ole merkittäviä poikkeamia. 2. Organisaatiorakenne Sosiaali- ja terveystoimialan aloitteesta siirtyivät asiamiehet, potilasarkistohenkilöstö, talous- ja velkaneuvonnan henkilöstö ja koulutustoimialan arkistovastaava yhteisiin palveluihin vuoden 2010 alussa. Toimintavuoden aikana päätettiin yhdistää puhelinvaihde ja kuljetuspalvelut yhdeksi tulosyksiköksi vuoden 2011 alusta lähtien. 3. Vastuun ja valtuuksien jako Vastuun ja valtuuksien jako on ennallaan. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Päivystyksen ja nopeandiagnostiikan lisärakennukset otettiin vastaan vuoden alussa urakkasopimuksen mukaisessa aikataulussa. Rakennustyön valvonta suoritettiin omana työnä. 5. Toimintaketjut Tärkeimmät toiminnot on turvattu järjestämällä työt työpareittain. Näin on vähintäänkin kaksi henkilöä organisaatiossa, jotka osaavat kunkin tehtävän. 6. Riskienhallinta Tietosuojasta ja lokitietojen seurannasta ja tietosuojarikkeiden seuraamuksista on järjestetty koulutusta. Tavanomaiset henkilöstö- ja omaisuusriskit on vakuutettu ja vakuutukset kilpailutettu. Tietoturvariskien varalta on annettu ohjeet ja kultakin tietotekniikan käyttäjältä edellytetään sitoumus, jossa he sitoutuvat näiden annettujen ohjeiden noudattamiseen. Uusi tietosuoja- ja tietoturvapolitiikkaperiaate on tehty. Kuljetuspalveluiden omavalvonnan seurauksena on havaittu väärinkäytös, josta on tehty poliisille tutkintapyyntö. Samalla menettelyllä tarkastetaan kaikkien muidenkin taksien laskutus pistokokein. Tarkastukseen siirsimme henkilön muista tehtävistä muutamaksi kuukaudeksi, jotta löytäisimme kaikki mahdolliset perusteettomat laskut. Tältä osin työ jatkuu v Kajaani Kalevi Yliniemi, hallintojohtaja

4 4 TALOUSPALVELUJEN SISÄISEN VALVONNAN RAPORTTI 2010 TALOUDENHOITO 1. Talouden seuranta ja osavuosiraportit Esimiesten kanssa on pidetty taloutta ja toiminnansuunnittelua käsittelevä palaveri ja Talouden toteutumisesta on raportoitu maakuntahallitukselle kuukausittain ja maakuntavaltuustolle on tehty 4 kk raportit. 2. Organisaatiorakenne Talouspalveluiden vastuualue jakautuu neljään tiimiin: - Kirjanpito - Ostolaskut - Myynti - Maksuliikenne Henkilöstö on jakautunut Kainuun eri kuntien toimipisteisiin seuraavasti: - Hyrynsalmi 2 - Kajaani 27 - Kuhmo 4 - Paltamo 1 - Puolanka 2 - Ristijärvi 3 - Sotkamo 3 - Suomussalmi 3 Yhteensä 45 Tuloskeskustelut on käyty kaikkien kanssa. 3. Vastuun ja valtuuksien jako Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet on tallennettuna maakunnan yhteiseen intranetjärjestelmään, joka löytyy osoitteesta: (talouspalvelut/tiedotteet tai ohjeet). Maakuntahallituksen, maakuntajohtajan ja muiden viranhaltijoiden toimintavaltuuksia koskevat päätökset löytyvät intranetistä osoitteesta (hallintopalvelut/tiedotteet tai ohjeet). Tavaroiden ja palveluiden hankinnat on keskitetty Materiaalipalvelujen hankintatoimistoon. Kilpailutukseen liittyvät asiakirjat löytyvät myös Materiaalipalveluista. Maakunnan luottokorttien käyttöoikeudesta päättää maakuntajohtaja. Tällä hetkellä Eurocard -luottokortteja on yhteensä 11 henkilöllä. Lisäksi pienten materiaalien hankintaa varten on otettu käyttöön ns. hankintakortteja ja öljy-yhtiöiden luottokortteja, joiden käyttäjistä on luettelo Materiaalipalveluissa. Tällä hetkellä FirstCard -kortin käyttäjiä on 115 kpl. Teboilin polttoainekortteja on 20 ja ABC-huoltoaseman kortteja on 17 aktiivisessa käytössä.

5 5 Sap- taloushallinnon järjestelmän käyttöoikeuksista pidetään luetteloa Talouspalveluissa. Sap -käyttöoikeuksien pääkäyttäjiä ovat laskentapäällikkö Irma Kärnä ja järjestelmävastaava Kaisu Heikkinen. 4. Maksujen suoritus/ ostolaskujen kierto Kaikki maakunnalle saapuvat laskut tallennetaan Rondo laskujenkierrätysjärjestelmään. Maksujen suorituksen perusteena olevat tositteet ovat pääsääntöisesti oikeita ja asiallisia. Laskujen hyväksyjistä pidetään luetteloa Rondo-järjestelmässä. Neuvontaa annetaan päivittäin ja otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti niihin keillä eniten virheellisyyksiä ja ongelmia. Sama lasku ei voi mennä samalla laskunumerolla kahta kertaa, koska järjestelmä hälyttää siitä. Samaa summaa eri laskunumerolla voidaan seurata poimintana Sap -järjestelmässä. Suunnitteilla on Rondo-ohjelmiston päivitys Tulojen vastaanottaminen Kuntayhtymän tulot kerätään pääsääntöisesti laskuttamalla. Laskutuksen alkutiedoista huolehtivat palveluja antavat tulosyksiköt. Laskut siirretään keskitetysti e-tulostukseen. Myyntireskontrasta huolehtii myyntitiimi. Yritysten osalta siirryttiin viime vuoden lopulla sähköiseen verkkolaskutukseen. Kuluttajaverkkolaskujen käyttöönotto on parhaillaan meneillään. Maakunnan pääkassan tarkastuksen on suorittanut rahoitussihteeri Liisa Moilanen ja Saatavien laskutus, maksusuoritukset ja perintä Kaikki saatavat laskutetaan siten, että niistä syntyy reskontraan avoin lasku, jonka suoritusta voidaan seurata. Perintäpalvelut ostetaan Lindorff Oy:ltä. Perintään siirretyt saatavat v ovat yhteensä euroa. Tästä on saatu perittyä yhteensä euroa. Perintä on kokonaan päättynyt euron osalta ja perinnän kohteena on edelleen euron saatavat. Näin perinnän onnistumisprosentti on tällä hetkellä 44 %. Vuosittaiset laskutettavat myynnit sekä maksut ja taksat ovat yhteensä n. 33 milj. euroa. Tästä perintään menevien osuus on n euroa vuodessa, mikä on n. 0,13 % laskutettavista tuloista. 7. Omaisuuden luettelointi Kiinteästä ja irtain omaisuus on luetteloitu käyttöomaisuus kirjanpidossa. Arvopapereita ja velkakirjoja säilytetään Kajaanin kaupungintalolla Talouspalveluiden kassakaapissa. Lainojen seuranta tapahtuu Talouspalveluissa Basware lainanhallinta-ohjelmistolla. Käyttöomaisuuskirjanpidon aktivointiraja on euroa. Tietotekniset laitteet merkitään tarralla ja laitteet ovat EfecteAsset -laiterekisterissä, joissa ylläpidetään laitteiden yksilöityä sarjanumeroa ja laitteen muita tietoja. Käyttöomaisuuskirjanpidon ulkopuolisia pienhankintoja ei ole luetteloitu.

6 6 8. Maksuvalmiussuunnittelu Maksuvalmiutta seurataan päivittäin. Vuoden aikana maksuvalmius on ollut kohtalainen eli keskimäärin n. 11 päivää. Maksuvalmiuden varmistamiseksi on käytössä luotollinen maksuliikennetili, jonka luottolimiitti on 10 milj. euroa. Kunnat ovat maksaneet rahoitusosuutensa maakunnalle sopimuksen mukaisesti kuukauden 12 pv. ja kuukauden viimeinen päivä. 9. Sijoituspolitiikka Maakunnalle ei ole vahvistettu erillisiä sijoitustoimintaan liittyviä ohjeita. Maakunta huolehtii lahjoitusrahastona saadun testamenttirahaston nimeltään Sairaanhoitajien rahasto sijoituksia. Sijoitussalkkua hoitaa OKO Varainhoito Oy. Salkun markkina-arvo oli ,51 ja hankinta-arvo oli ,04 euroa. Vastaavasti salkun markkina-arvo oli ,35 euroa ja hankinta-arvio oli ,23 euroa. 10. Lainanotto Vuoden aikana ei ole nostettu pitkäaikaisia lainoja. PALVELUTUOTANNON RISKIEN HALLINTA 11. Toimintaketjut ja vaaralliset työyhdistelmät Vaarallisia työyhdistelmiä vältetään. Samat henkilöt eivät voi tehdä laskutukseen ja maksatukseen liittyviä tehtäviä. Kaikki tositteet ja kirjaukset allekirjoittavat laatija ja hyväksyjä yhdessä. Tietojärjestelmiin tehtävistä muutoksista jää lokitiedostoihin merkinnät. 12. Henkilöstöriskien hallinta Henkilöstöriskeihin on varauduttu luomalla kattava varahenkilöjärjestelmä. Vähintään kaksi henkilöä hallitsee kukin tehtävän. 13. Omaisuusriskien hallinta Maakunnan omaisuus on vakuutettuna Pohjola-yhtiössä ja vakuutuksia hoitaa Novum Oy. Maakunnan vakuutusturva on tarkistettu joulukuussa Tietoturvallisuusriskien hallinta Taloushallinnon tietojärjestelmien verkon ja palvelimen huoltosopimuksista, virustentorjunnasta ja varmuuskopioinnista huolehtii keskitetysti Tietohallintopalvelut. Taloushallinnon tietojärjestelmien ohjelmien ylläpito-sopimukset ja käytön tuki on huolehdittu ohjelmatoimittajien kanssa. Ohjelmien käyttöoikeuksien antaminen on keskitetty pääkäyttäjällä ja hänen sijaisellaan, joilla on oikeus antaa ohjelmien

7 7 käyttöoikeuksia työntekijän esimiehen päätöksen mukaisesti joko toistaiseksi tai määräajaksi. Kajaanissa Asta Tolonen

8 8 HENKILÖSTÖPALVELUJEN SISÄISEN VALVONNAN RAPORTTI Talouden seuranta ja raportointi Henkilöstöpalveluiden talouden seurantatietoja käsitellään ja seurataan säännöllisesti. Talousarvion toteutuneet kulut ja tulot kerätään kuukausittain myös yhteiseen tietokantaan; yhteiset Y:/yhteiset palvelut/talousseuranta. Talousarvion toteuma vuodelle 2010 alittui noin suunnitellusta. Suurimpana poikkeamana talousarvioon verrattuna toimintamenot ylittyivät Aineet, tavarat ja tarvikkeet osalta noin Ylitys johtuu pääasiassa kaluston uusimiskustannuksista. Alitusta vastaavasti tuli työterveyshuollon toimintamenojen osalta noin Muilta osin talousarvion raamissa pysyttiin ja myös alitettiin suunnitelmaan nähden (-4,18%). Henkilöstökulujen osalta alitus oli noin eli -0,14 %. Kunnilta laskutettavan palkkapussin hinta nousi vuoden 2009 tasosta noin 3,2 %. 2. Organisaatiorakenne Henkilöstöpalvelut kuuluvat maakunnan yhteisiin palveluihin. Toimintamallina on keskitetty ohjaus ja hajautettu toteutus yhteistyössä kuntien kanssa. Henkilöstö- ja palkkahallinto tuottaa maakunnalle ja henkilöstölle kilpailukykyiset henkilöstö- ja palkkahallinnon palvelut. Kainuun kunnille ja muille palvelujen käyttäjille tuotetaan etupäässä palkanlaskentapalvelut. Vuoden 2010 aikana tehtiin palkkalaskelmaa, lisäystä tässä oli edellisvuoteen verrattuna palkkalaskelmaa. Palkkalaskelmien määrä keskimäärin kuukaudessa on Palkanlaskennan toimipisteiden osalta ei toimintavuonna tapahtunut muutoksia. Henkilöstömuutoksia on tapahtunut siten, että palkkasihteereistä 1,6 henkilöä on eläköitynyt ja kaksi uutta palkkasihteeriä on rekrytoitu vuoden 2010 aikana. Vuoden lopussa henkilöstöpalveluissa oli yhteensä 40 henkilöä, seitsemän päätoimista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua sekä neljä osa-aikaista luottamusmiestä. Yksi henkilö toimii 50%:sesti luottamusmiehenä ja 50%:sesti työsuojeluvaltuutettuna. Palkkasihteereiden määrä koko henkilöstöstä on Vastuun ja valtuuksien jako Henkilöstöä koskeva päätöksenteko perustuu hallintosääntöön ja sen perusteella tehtyihin delegointipäätöksiin, päätösten oikeellisuutta valvoo päätöksentekijän esimies. Poikkeamat sopimuksista, ohjeista ja yhteisistä linjoista pyritään selvittämään päätöksentekijän kanssa ja raportoidaan tarvittaessa myös esimiehelle. Henkilöstöjohtaja on delegoinut henkilöstöpäällikön toimivaltaan henkilöstökuntaetuisuuksien / työyhteisörahojen sekä koulutusapurahojen myöntämisen määrärahojen puitteissa. Henk-löstöjohtaja on delegoinut henkilöstöpäällikön toimivaltaan palkkojen maksuun hyväksymisen sekä palkkojen maksuun liittyvien maksutilitysten hyväksynnän. Henkilöstöpalveluiden viranhaltijoiden toimivaltuuksia

9 9 sekä sisäistä työjärjestystä tarkennettiin 2010 alusta alkaen, tällä järjestelyllä on selkeytetty vastuita ja valtuuksia sekä sijaisuusjärjestelyitä. Henkilöstöpalveluiden antamat säännöt ja ohjeet on tallennettu maakunnan yhteiseen intranet-järjestelmään, osoitteeseen asiasisältöjen mukaan seuraavasti: rekrytointi, palvelussuhteen ehdot, osaamisen kehittäminen, esimiestyö ja johtaminen. Lisäksi työsuojelu ja työhyvinvointisivusto on ryhmitelty asiasisältöjen mukaan seuraavasti: työsuojelu ja työhyvinvointi. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinta on keskitetty Yhteiset palvelut -tulosalueen Materiaalipalvelut - vastuualueelle hankintatoimeen. Hankintatoimi hankkii ja vastaa hankitun materiaalin luetteloinnista. 5. Toimintaketjut Palkanlaskentapalveluissa ja henkilöstösihteereiden työssä toiminta on varmistettu työparimenettelynä ja tärkeimpiä/erikoistumista vaativia toimintoja on jaettu useammalle kuin kahdelle henkilölle. Virheiden ja väärinkäytösten syntyminen estetään seuraavasti: kaikki palkkalaskelmat tarkistetaan manuaalisesti ennen maksatukseen panemista, tositteissa ja tilityksissä käyte-tään juoksevaa numerointia ja varmistetaan, että ajosarjat ovat täydet. Tilierittelyn oikeellisuuden varmentaa henkilöstöpäällikkö. Sähköiset web-tallennuslomakkeet ovat käytössä n. 90 %:a henkilöstöstä. Hakemusten oikeellisuuden tarkastavat henkilöstöpalveluiden asiantarkastajat ennen hakemuksen siirtymistä hyväksyjälle hyväksyttäväksi ja palkanlaskentajärjestelmään siirtymistä. Palkkatoimisto varmistaa työnantajalle kuuluvien sairaus- ja tapaturmavakuutusmaksutulojen oikeellisuuden sotu-maksujen täsmäytyksen yhteydessä ja perii henkilökunnan aterioista Timecon-järjestelmästä siirrettävät maksut asianomaisten palkoista. Oikeellisuutta tarkistetaan ja valvotaan pistokokein. Kuntayhtymän matkalaskujen asiatarkastus on keskitetty henkilöstöpalvelujen tulosyksikköön. Verotilitysten maksuprosessissa kaksi henkilöä hoitaa niitä vakituisesti ja osakirjanpidon täsmäytys tarkistetaan kuukauden puoliväliin mennessä. Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa sähköisen web-tallennusohjelman kautta henkilöstötiedoissa tapahtuvista muutoksista. Muuttuvat tiedot tallentuvat palkanlaskentajärjestelmään automaattisesti. Rekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan pistokokein. Niissä yksiköissä, joissa on olemassa automaattinen kulunvalvonta-järjestelmä, palkkatoimisto pitää yllä kulunvalvontarekisteriä ja tekee työaikaryhmäkoodaukset sekä täydentää ja korjaa puuttuvat ja virheelliset leimat. Korttikuvauksista, kulkuoikeuksien ja korttiruokailuluvan määrittelystä huolehtii henkilöstöpalvelujen henkilöstösihteeri sekä pohjoisessa ja itäisessä palkanlaskentatiimissä palkkasihteerit.

10 10 6. Riskien hallinta Henkilöriskien osalta Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on lakisääteinen tapaturmavakuutus, joka on hoidettu meklaritoimisto Novum Oy:n kautta. Vakuutusturva ja korvauksenhakuohjeet on päivitetty alkaen ja ne löytyvät yhteisestä intranetistä (Kaima) kohdasta Tapaturmavakuutukset. Omaisuusriskien osalta Kainuun maakunnan ajoneuvoilla on liikennevakuutuksen lisäksi erikseen valituilla kohteilla kasko-vakuutuksia If-vakuutusyhtiössä. Kainuun maakunnan omistamat rakennukset ja irtaimistot on vakuutettu Pohjolassa. Tietoturvariskien osalta ei muutoksia aikaisempiin käytäntöihin. Henkilöstöpalveluiden tietojärjestelmien ohjelmien ylläpitosopimukset, käytön tuki, ohjelmistoon liittyvät ongelmat on hoidettu henkilöstöpalveluiden toimesta suoraan ohjelmantoimittajan kanssa. Titania-ohjelman ohjelmistopäivityksistä huolehtii tietohallinto. Kajaanissa Markku Hämäläinen henkilöstöjohtaja

11 11 KOULUTUSTOIMIALAN SISÄISEN VALVONNAN RAPORTTI Sisältää Kainuun ammattiopiston 1. Talouden seuranta ja raportointi Talous- ja toimintasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti koulutuslautakunnan, Kainuun ammattiopisto liikelaitoksen johtokunnan, koulutustoimialan johtoryhmän ja molempien tulosalueiden johtoryhmien sekä kaikkien KAO:n tiimien kokouksissa. Opiskelijamäärän kehitys on erityisen tärkeää toiminnan rahoituksen sekä henkilöstöja toimintaresurssien oikean määrän arvioinnin takia. Opiskelijamäärää, opiskelijoiden eroamista ja eroamisen syitä seurataan jatkuvasti ja tilastoidaan kuukausittain. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmien kokouksissa. Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti. Henkilöstön osallistumista tulosalueiden strategiatyöhön kannustetaan ja tuetaan. Strategiatyön tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä ja tuoda strategiat arkityöhön mukaan. Kainuun ammattiopistossa toteutettiin syksyllä henkilöstöpäivä, jossa käsiteltiin strategian toteuttamisen kannalta keskeisiä asioita. Kainuun lukiot toteuttivat yhteistyössä opettajien pedagogisen kehittämisen teemapäivän, jonka aiheena oli opiskelijoiden erityinen tuki. Teemapäivän avulla varmennettiin lukiokoulutuksen strategista päämäärää, menestystekijöitä ja sitovien tavoitteiden saavuttamista. 2. Organisaatiorakenne Kainuun ammattiopisto liikelaitoksen toimintaa johtaa johtava rehtori. Sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen toiminnasta vastaa oma rehtori. Lukioiden toiminnasta vastaavat neljä rehtoria, jotka toimivat tulosyksiköiden päällikköinä.. Koulutuksen järjestäjälle kuuluvista tehtävistä ja yleisjohtamisesta vastaa koulutustoimialan johtaja. 3. Vastuun ja valtuuksien jako Toiminnan perustan muodostavat Kainuun maakuntavaltuuston hyväksymät koko maakunnan toimintaa ohjaavat säännöt sekä koulutustoimialan ja Kainuun ammattiopiston johtosäännöt. Kainuun ammattiopistossa valtuuksia on delegoitu viranhaltijoille johtavan rehtorin delegointipäätöksellä sekä johtokunnan tekemällä nimenkirjoitusvaltuutuksella. Kainuun ammattiopistossa on tehty 1990-luvun alusta lähtien systemaattista laatutyötä. Tällä hetkellä laatutyö tarkoittaa laadunhallintaa ISO9001 mukaan ja ympäristön hallintaa ISO14001 mukaan. KAOn toimintakäsikirja on reaaliaikaisena verkossa. Valmistelussa on OHSAS18001 mukaisten työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien rakentaminen osaksi KAOn toimintajärjestelmää. Tavoitteena on

12 12 tarvittavilta osiltaan aikanaan sertifioida toimintajärjestelmän osia. Toimintajärjestelmän kehittämisvastuu on laatutyönohjaus-ryhmällä. Lukiokoulutuksen intranetissä henkilöstön luettavissa oleva toimintakäsikirja sisältää kuvaukset lukion henkilöstön tehtävien jaosta. Ohjeilla varmistetaan eri tehtäviin liittyvien toimintatapojen ja valtuuksien noudattamista. Toimintakäsikirjaa täydennetään ja korjataan lukuvuosittain. 4. Omaisuuden hankinta, luettelointi sekä luovutus Koulutustoimialalla ostotoiminta hoidetaan keskitetysti. Hankintojen kilpailutuksessa tehdään yhteistyötä Kainuun hankintarenkaan kanssa. Hankinnat tehdään pääsääntöisesti KAOn tai hankintarenkaan kilpailuttamista yrityksistä. Hankintaprosessi on kuvattu toimintakäsikirjoissa. Yli 300 euroa maksavat hankinnat sekä kaikki puhelimet ja kamerat on luetteloitu kalusto- ja irtaimistorekisteriin (Kuusamon osalta ei vielä ole luetteloa). Käyttökelvottomaksi tulevaa omaisuutta syntyy lähinnä ammatillisen koulutuksen laitekannan uudistamisen yhteydessä. Tarpeettomaksi tulevaa omaisuutta myydään toimintakäsikirjan ohjeen mukaisesti. 5. Toimintaketjut Taloushallinnon tehtävien hoidossa on huomioitu se, ettei vaarallisia työyhdistelmiä ole. Isossa organisaatiossa toimintaketjujen arviointi edellyttää esimiehiltä jatkuvaa tarkkaavaisuutta, koska esimerkiksi tilapäisten sijaisuusjärjestelyjen takia toimintaketjuihin saattaa tulla tilapäisiä uudelleen järjestelyjä. Esimiesten rooli on erityisen tärkeä toiminnan valvonnassa. Työyksikkökokouksissa korostetaan jokaisen työntekijän vastuuta raportoida havaitsemistaan puutteista. Esimieskoulutusta on järjestetty jo usean vuoden ajan ja näissä koulutuksissa on esimiehen roolia luonnollisesti käsitelty. 6. Riskien hallinta Kainuun ammattiopistossa koulutusalat ovat kartoittaneet toimintaansa liittyviä riskejä. Työympäristöön ja työsuojelun valvontaan liittyviä riskejä kartoitetaan säännöllisesti ympäristöryhmän katselmuksissa. Lukiokoulutuksen systemaattinen riskikartoitus on tekemättä. Koulutustoimialalla työilmapiiriä mitataan vuorovuosina TOB-kyselyllä ja Kainuun maakunta kuntayhtymän työhyvinvointikyselyllä. Syksyllä 2010 toteutettiin kuntayhtymän työhyvinvointikysely. Kajaani Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja

13 13 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALAN SISÄISEN VALVONNAN RAPORTIT 2010 Sosiaali- ja terveystoimialalla on noudatettu vuonna 2010 Kainuun maakunta kuntayhtymän antamia ohjeita sisäisestä valvonnasta. Sisäinen valvonta toteutetaan pääasiallisesti tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvana seurantana ja ohjauksena. 1. Talouden seuranta ja raportointi Toiminnan ja talouden toteutumisen osalta raportit on tehty organisaatiossa annettujen ohjeiden mukaisesti kuukausittain. Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu osavuosiraportit ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Talouden tasapainottamisohjelma vuosille on ollut osaltaan toiminnan toteutuksen pohjana. Talouden tasapainottamisohjelman seurantaraportti on laadittu keväällä 2010 ja se on ollut sosiaali- ja terveyslautakunnassa Talouden toteumaa ja tavoitteiden toteutumista on seurattu johtoryhmässä ja lautakuntaa on informoitu toiminnan ja talouden kehityksestä säännöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimialan toteumaennusteet on tehty keskitetysti tulosalueiden ja vastuualueiden osalta ja lähetetty kuukausittain arvioitavaksi tulosjohtajille ja vastuualuepäälliköille. Toimialan tulosalueiden johtoryhmissä on käsitelty talousarvion toteumatiedot vastuualueittain. Maakuntahallitus on hyväksynyt talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Ohjeen kohdassa 6. talousarvion toteumaseurannan osalta painotetaan erityisesti henkilöstömenojen ja henkilöstötyövuosien seurantaa. Sosiaali- ja terveystoimialalla on seurantaa tehty vastuualueittain kuukausittain toteutuneiden ja suunniteltujen menojen ja henkilötyövuosien osalta ja poikkeamista on raportoitu. Seurantaa varten on laadittu erilliset henkilöstömenojen seuranta-taulukot, jotka tallennetaan keskitetysti sähköisenä asemalle Y:\Henkilöstö-menojen seuranta\2010\. Ohjeiden kohdassa 3. on Henkilöstöön liittyvät ohjeet joissa edellytetään, että täyttölupaesitykseen pitää liittää henkilöstömenojen ja henkilötyövuosien kuukausikohtainen seurantaraportti. Sosiaalija terveystoimialan ongelmana on ollut henkilöstömenojen seurantaraportin saatavuus vastuualueilla, koska Kainuun keskussairaalan osalta ei Y:\ asema ole vielä käytössä. Raportit on laitettu sähköpostin liitteenä keskussairaalassa työskenteleville vastuualuepäälliköille seurannan toteutumiseksi. Valtakunnallista vertailutietoa on hankittu mm; PYLL, Sosionomiset terveyserot ja niiden kaventaminen raportti, Keskisuurten kaupunkien vertailut, Talous- ja toimintatilastot. Kiireettömään hoitoon pääsyä seurataan ja siitä tiedotetaan säännöllisesti Kainuu.fi sivuilla. IVA+ menetelmä on käyttöönotettu lautakuntatyöskentelyssä. Välittömien asiakas- ja potilaspalautteiden seuranta on jatkuvaa, lisäksi kussakin yksikössä on käytössä sen käyttöön soveltuvia ennakoivia palautejärjestelmiä eri menetelmiä ja käytäntöjä. Vastuualueiden ja yksiköiden omat pa-lautekyselyt tehdään osassa yksiköitä säännöllisesti vuosittain. Koko sosiaali- ja terveystoimialan kysely tehdään kahden vuoden välein ja se tehdään seuraavan kerran vuonna 2011.

14 14 Sosiaali- ja terveystoimialan osalta toimintatuotot ovat tämän hetken tietojen mukaan 37,7 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa pienempi kuin muutettu talousarvio (39,5 milj. euroa). Toimintakulut, 245,8 milj. euroa, näyttäisivät jäävän 0,9 milj. euroa alle muutetun talousarvion 246,7 milj. euroa. Vuonna 2010 henkilöstömenojen sivukuluihin on kirjattu kuntien laskuttamat varhe- ja eläkeperusteiset maksut jotka oli huomioitu ennusteessa. Kunnat laskuttavat vuoden 2010 maksut syksyllä Kirjauskäytäntönä on, että vuoden 2010 maksut kirjataan arvion mukaan vuoden 2010 kirjanpitoon aiheuttamisperiaatteella. Arvio lomakorvauksista ja lomapalkkavarauksen on jaksotettu kuukausikohtaisesti. Sosiaali- ja terveystoimialan tilinpäätös ei toteudu ennustetusti, koska toimintatuotot jäävät alle ennusteen. 2. Organisaatiorakenne Sosiaali- ja terveystoimialalla johtamisjärjestelmä on noudattanut maakuntavaltuuston hyväksymää organisaatiorakennetta. Sosiaali- ja terveysjohtaja vastaa toimialan sisältöjen ja talouden kokonaisuudesta. Tulosaluejohtajat vastaavat omien sektoreittensa palvelujen ja talouden kokonaisuuksista. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja yhteisten palveluiden uudelleen organisoiminen alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta nyt ja tulevaisuudessa tarvitsee tuekseen tehokasta tutkimusta ja suunnittelua. Tästä syystä yhteiset palvelut on organisoitu uudelleen, tavoitteena entistä tehokkaampi tutkimus- ja kehittämistoiminta. Uudelleen järjestelyt on tehty ilman lisäresursointia. Organisaatiosta on puuttunut juridista asiantuntemusta erityisesti kilpailutusasioihin liittyen. Vuonna 2010 tätä asiantuntemusta hankitaan toimialalle varaamalla puolen henkilötyövuoden määrärahat juristin palkkaamiseen yhdessä maakunnan hallintopalvelujen kanssa. Asiantuntijapalvelut ja potilaskertomusarkisto siirtyivät maakuntahallituksen alaisuuteen Soten tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluyksikön ja kansallisten toimijoiden yhteistyönä valmistelemille STM:n KASTE ohjelman hankkeille on saatu rahoitus (KYTKE asiakkaan ja kodin kytkeminen soten saumattomaan palvelu- ja hoitoketjuun, RAMPE rautaisia ammattilaisia perusterveyden-huoltoon, Vammaispalveluiden valtakunnallinen kehittämishanke). Maakunnallinen ikääntymispoliittisen strategiatyön esiselvitys on käynnistetty. Omarahoitteisena on aloitettu potilastietojärjestelmän käyttöönotto (PTJ) hanke sekä DRG-pohjaisen kustannuslaskennan kehittäminen ja käyttöönotto. Lisäksi kehitetään leikkausjonotoimintaa sekä uusia toimintatapoja lasten painonhallinnan, ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi. Uutena kansain-välisenä askelluksena yhteistyössä aluekehityksen kanssa on aloitettu DART hanke, jossa haetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hyviä käytäntöjä. Aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) on toteutettu Kainuussa yhteystyössä THL:n kanssa (Terveempi Pohjois-Suomi hanke). Maakunnallinen päihde- ja mielenterveys strategiatyö on aloitettu (Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke) vuonna 2009 ja hanke kestää vuoden 2011 lokakuun loppuun saakka. Puolangan kunta on lähtenyt mukaan Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeeseen. Aikaisemmin kehitetty kehittäjätyöntekijä toimintamalli on otettu laajemmin käyttöön sekä siirrytty ainakin

15 15 osittain ohjelmajohtamiseen kokoamalla kehittämishankkeita yhteen (esim. perusterveydenhuollon kehittäminen). Kehittäjäasiakas toimintamalli on käynnistetty Toimintaa ohjaava ensihoitokeskus ja Kajaanin operatiivinen toiminta siirtyivät uudisrakennukseen päivystyspoliklinikan alakertaan helmikuussa Ensihoidon siirtyminen uuteen päivystysrakennukseen mahdollistaa entistä paremman yhteistyön ensihoidon ja päivystyspalveluiden kesken. Päivystys toimii jatkossa tukikohtana, josta käsin hoidetaan Kajaanin noin vuosittaista sairaankuljetustehtävää. 3. Vastuun ja valtuuksien jako Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt päätösvallan delegointia viranhaltijoille koskevan päätöksen ja täydentänyt sitä , , , ja ja 40. Laskujen ja tositteiden hyväksyminen sosiaali- ja terveystoimialalla Ratkaisu- ja päätösvalta on delegoitu voimassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti, mm. taloussääntö, johtosääntö sekä lautakunnan delegointivaltuuspäätös. Viranhaltijoiden toimivaltansa puitteissa tekemät päätökset on dokumentoitu ja ne ovat olleet saatavilla. Toimialan ja sen vastuualueiden yhteistyömuotoina on ollut johtoryhmätyö, työpaikkakokoukset, tuloskeskustelut sekä työrutiineihin sisältyvä kanssakäyminen henkilöstön ja johdon välillä. Henkilöstön suunnittelua, käyttöä, määrää, toiminta- ja osaamistarpeiden muutoksia sekä koulutus- ja kehittämistarpeita seurataan yhteisissä keskusteluissa henkilöstön kanssa. Henkilöstöhallinnosta saadaan kuukausittain henkilöstöä koskevat raportit jotka käsitellään tulosalueittain. Sijaisten hankintaa koskeva sähköinen täyttölupamenettely pilotoitiin Kajaanin seudun vanhuspalveluissa huhtikuussa 2010 ja otettiin maakunnalliseen käyttöön toukokuussa Kehityskeskustelut käydään toimialalla systemaattisesti. Työpaikkapalavereita on pidetty ja niissä on käyty läpi henkilöiden vastuut ja valtuudet oman työn osalta. Laadunhallintajärjestelmän toteutus on edennyt useiden palveluprosessien kuvausten ja sisäisten auditointien merkeissä. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinnassa ja luetteloinnissa on noudatettu hankintatoimen ohjeita ja laadittu vuosittain investointisuunnitelmat. Vuosittaiset tarvittavat hankinnat ovat menneet keskitetysti hankintatoimiston kautta. Hankinnoissa on noudatettu talousarvion täytäntöönpano-ohjetta. Käyttöomaisuuden aktivointiraja on euroa. Tietotekniset laitteet merkitään tarralla ja laitteet ovat EfekteAsset laiterekisterissä, joissa ylläpidetään laiteiden yksilöityä sarjanumeroa ja laitteen muita tietoja.

16 16 Käyttöomaisuuden ulkopuolisia pienhankintoja ei ole luetteloitu. Vuonna 2010 Sosiaali- ja terveystoimialalla tehtiin käyttöomaisuuteen kuulu- via kalustohankintoja 1,2 milj. eurolla ja investointihankintoja 2,5 milj. eurolla. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 1,95 milj. euroa. 5. Toimintaketjut Sosiaali- ja terveystoimialalla prosessikuvauksilla varmistetaan asiakkaalle laadukas palvelu ja henkilökunnalle selkeät työnjaot ja turvalliset toimintatavat. Toimintoja on johdettu tulosalueilla asetettujen tavoitteiden suuntaan. Organisaatiomuutosten yhteydessä prosessikuvauksilla on selkiytetty toimijoiden työnkuvia ja toimintatapoja. Työyksikköjen toimintaohjeita ja sääntöjen päivitystä on jatkettu edelleen. Toimintaketjujen toimivuuden osalta on jatkettu yhteistyötä tulosalueiden välillä aina niissä tilanteissa missä toiminnot ovat sitä edellyttäneet. Sairaanhoidon palvelujen tulosalueella laboratoriossa on otettu käyttöön nettiin perustuva ajanvarausjärjestelmä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Maakunnassa on otettu käyttöön hoidon haittatapahtumien ja vaaratilanteiden rekisteröintijärjestelmä HaiPro. Järjestelmästä on saatu hoitoprosessien laadunseurannan työväline, jota kehitetään edelleen. Vuoden 2009 aikana on maakunnan eri toimipisteistä saatu yhteensä yli tuhat Haipro ilmoitusta. Ilmoituksen on käsitelty työyksiköissä sekä potilasturvallisuuskoulutuksissa ja kokouksissa. Keväästä 2009 alkaen on tehostetusti kehitetty yhteistyössä maakunnan eri yksiköiden kanssa Influenssa A (H1N1) epidemiaan liittyviä hoito- ja rokotusjärjestelyjä. Infektioiden torjunnan jatkohankkeeseen on saatu rahoitus saakka. Infektioiden torjuntaa maakunnassa on tehostettu hygieniahoitajien työpanosta lisäämällä. Toimintaa ohjaamaan haetaan infektiosairauksien erikoislääkäriä. Loppuvuodesta Influenssa A (H1N1) epidemian toinen aalto on osoittautunut huomattavasti rauhallisemmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Kainuulaisten Influenssa A (H1N1) -rokotuskattavuus on loppuvuonna 2010 noin 60 %. Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueen merkittävä muutos oli Kuhmon terveysaseman vastaanottotoimintojen ulkoistaminen määräajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että Kuhmon terveysaseman vastaanottotoiminta ajalle (optio vuodelle 2012) hankitaan Coronaria Hoitoketju Oy:ltä. Lautakunta merkitsi tiedoksi hankinnasta tehdyn sopimuksen Ensihoidon ja sairaankuljetuksen ostopalveluihin Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy:ltä on liittynyt edelleen vuoden 2010 aikana ongelmia henkilöstön saatavuuteen ja koulutukseen liittyneiden laatuongelmien takia.. Alkuvuonna 2009 on suunniteltu ja valmistauduttu varusmiesten puhelin-neuvonnan käynnistämiseen ja toiminta alkoi syyskuussa Varusmiesten puhelinneuvontaa

17 17 on laajennettu syksyllä 2010 koskemaan Upinniemeä, Lappeenrantaa ja Sodankylää. Toimintaa on vielä loppuvuodesta laajennettu siten, että vuodenvaihteessa 23 varuskunnasta 20 osalta puhelinneuvonta hoidetaan meillä. Vammaisten ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen järjestäminen siirtyi kuljetuspalveluyksikköön vuoden 2009 alusta alkaen. Ryhmäkuljetusten toteuttamismahdollisuuksia on selvitetty yhteistyössä kuljetuspalvelujen yksikön kanssa ja tämä työ jatkuu edelleen. Yksityisten palveluntuottajien kanssa kokoonnuttiin helmikuussa Tällöin keskusteltiin ajankohtaisten asioiden lisäksi seuraavaan asumispalveluiden kilpailutukseen valmistautumisesta. Asumispalvelujen tarjouspyyntö julkaistiin heinäkuussa Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen nimesi asumispalveluiden kilpailutuksen työtyhmään toimialan palvelusuunnittelijan, talouspäällikön, tulosalueiden edustajat ja sihteerit. Hankinta-asiaa työstettiin myös pienemmissä alatyöryhmissä. Ryhmät koostuivat sosiaali- ja terveystoimialan kilpailutukseen osallistuvien tulosalueiden viranhaltioista. Tarjousten käsittely ja hankintapäätösten valmistelu oli sangen työllistävä prosessi ja lainvoimaiset päätökset eivät olleet vielä valmiina vuoden lopussa. Toimintaketjujen toimivuutta tarkastellaan siten, että toiminta olisi kaikissa olosuhteissa palvelunkäyttäjien kannalta mahdollisimman selkeää ja asiakaslähtöistä. Muuttuvat toimintatavat vaativat myös uusia tilaratkaisuja. Käynnissä on saneeraus- ja uudisrakentamistoimenpiteitä seuraavasti: Kainuun keskussairaalassa MAPO hanke Suomussalmen terveysaseman saneeraus Puolangan terveysaseman remonttitarpeiden selvittely Paltamon terveysaseman remonttitarpeiden selvittely Erikoissairaanhoidon tulevaisuuden arviointityö on käynnistetty ja siihen liittyy jatkossa mittavia rakentamistarpeita. Tässä yhteydessä on tarkasteltava myös Kajaanin terveysasemien tilatarpeet. 6. Riskienhallinta Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueilla on tehty riskikartoituksia ja pelastussuunnitelmat on saatettu ajan tasalle. Vahinko- ja riskitilanteita asiakaskontakteissa on seurattu. Näihin tilanteisiin on varauduttu suunnittelemalla työjärjestyksiä, henkilöresursseja, tilojen kalustamista ja turvajärjestelmiä. Työsuojelutarkastuksia on tehty useisiin yksiköihin toimialalla. Työsuojelu-tarkastusten pohjalta on tehty tarvittavia toimenpiteitä ja korjauksia. Perhepalvelujen tulosalueella Suomussalmella on kehitysvammahuollon palvelut siirretty kosteusvaurioisoista tiloista tilapäisiin terveisiin tiloihin ja suunniteltu yhdessä Suomussalmen kunnan kanssa uudet pysyvät tilat kehitysvammapalveluille Pitämän kerrostalosta, jotka peruskorjataan uuteen käyttötarkoitukseen. Kehitysvammahuollon palvelujen toiminta siirtyy uusiin tiloihin alkuvuodesta 2011.

18 18 Henkilöstön ja esimiesten kuormittuneisuuteen sekä työssä jaksamiseen on edelleen kiinnitetty erityistä huomiota yhteistyössä työterveyshuollon sekä henkilöstöhallinnon kanssa. Konkreettisina toimenpiteinä on aloitettu erimuotoisia ulkopuolisen vetäjän toteuttamia tukitoimia sekä työnohjauksellisia ryhmiä. Haipro ohjelma on otettu maakunnassa käyttöön. Ohjelmaan kirjataan työssä tapahtuneet haittatapahtumat. Kainuun maakunta kuntayhtymä on tehnyt yhteistyössä kuntien kanssa turvallisuussuunnitelman. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon poikkeusolojen valmiussuunnitelma on tehty yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa. Sosiaalihuollon maakunnal-linen valmiusorganisaatio ja -suunnitelma ovat valmiit ja seudullisia/paikallisia suunnitelmia on saatettu ajan tasalle. Kevään 2009 aikana aktivoitunut influenssa A (H1N1) on uhka, johon on varauduttu yhteisillä suunnittelupalavereilla, käytännön toimintaohjeistusten tekemisellä sekä päivittämällä ja konkretisoimalla maakunnallisen pandemia-suunnitelman työstämistä. Tämän lisäksi on tehty sosiaali- ja terveystoimialan tulosalueilla seudullisia ja paikallisia pandemiasuunnitelmia ja -toimintaohjeita. Kajaanissa Tuomo Pääkkönen sosiaali- ja terveysjohtaja Pirkko Heikkinen vs. talouspäällikkö

19 19 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SISÄISEN VALVONNAN RAPORTTI 2010 Ympäristöterveydenhuollon tulosalueen sisäistä valvontaa on toteutettu seuraavasti: 1. Suunnittelujärjestelmät Ympäristöterveydenhuollon tulosalueen talousarvio ja -suunnitelma on tehty osana sosiaali- ja terveystoimialan talousarviota ja suunnitemaa. Suunnittelujärjestelmä toimii tulosalueen sisäisen valvonnan välineenä. 2. Seurantajärjestelmät Toiminnan ja talouden osalta seurantaraportit on tehty organisaatiossa annettujen ohjeiden mukaisesti. Raporttien avulla on saatu ajankohtaista tietoa toiminnasta ja seurattu talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Säännöllisissä tulosalueen ja vastuualueiden kokouksissa on käsitelty talousarvion toteumaa ja tavoitteiden toteutumista. Ympäristöterveydenhuollon viranomaistoiminnan osalta lainsäädäntö asettaa osalle toimintaa suunnitelma- ja raportointivelvollisuuden. Vuoden 2008 alusta aloitettiin suunnitelmallinen valvonta kaikilla valvonnan osa-alueilla. Suunnitelmien toteutumista seurataan vastuualuepalavereissa. Vuotta 2010 koskevat tiedot kootaan vuosiraporttiin, mikä käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja toimitetaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon (PSAVI) maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Vuoden 2010 suunnitelmallisten tarkastusten toteuma omaan tavoitteeseen nähden oli 72 % ja valtakunnalliseen tavoitteeseen nähden 20 %. Ero oman ja valtakunnallisen tavoitteen välillä johtuu siitä, että omassa tavoitteessa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit. Talous- ja uimavesivalvonnan osalta on tutkimustulosten raportointivelvollisuus PSAVI:lle. Näiden osalta on edetty suunnitelmien mukaisesti. 3. Johtamisen rakenteet Ympäristöterveydenhuollon tulosalueen osalta johtamisjärjestelmä noudattaa päätettyä sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakennetta. Ratkaisu- ja päätösvaltaa on delegoitu voimassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti, mm. taloussääntö, johtosääntö sekä lautakunnan delegointivaltuuspäätös. Viranhaltijoiden toimivaltansa puitteissa tekemät päätökset on dokumentoitu. Tulosalueella on käytössä säännölliset kokouskäytännöt. Tulosalueen johtoryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Johtoryhmän kokouksissa käsitellään sen hetkinen taloudellinen tilanne ja toiminnalliset ajankohtaiset asiat. Tällöin sovitaan myös tarvittavista toimenpiteistä. Vastuualueiden kokoukset on pidetty terveysvalvonnan ja laboratorion osalta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja eläinlääkintähuollon osalta harvemmin. Vastuualueiden kokouksissa käsitellään taloudellista tilannetta ja ajankohtaisia toiminnallisia asioita ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.

20 20 Em. kokouksissa on käsitelty myös talous- ja toimintasuunnitelma sekä asetetut tavoitteet. Kokouksista on laadittu pöytäkirjat. Vastuualueiden laadunhallintatyötä on jatkettu. Laadunhallintatyön avulla parannetaan palvelun laatua ja sovitaan yhteisistä työ- ja toimintakäytännöistä. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviin koulutuksiin. Henkilöstölle on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja pyrittiin aktivoimaan Kaiman käyttöön. 4. Talouden hoito Talouden hoidossa on noudatettu annettuja ohjeita. Taloushallinnosta saadut raportit on käsitelty tulosalueen johtoryhmässä ja vastuualueiden palavereissa. Poikkeamien syyt on selvitetty. Kuluvan vuoden toteuman perusteella ympäristöterveydenhuolto tulee pysymään talousarvion raamissa (MTA milj. euroa). Tulokertymä tulee olemaan talousarviossa esitettyä suurempi. Tämä johtuu voimaan tulleesta uudesta eläinlääkintähuoltolaista (765/2009). Lain mukaan valtio korvaa kuntayhtymälle valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset mm. eläinsuojeluun liittyvistä tehtävistä. 5. Palvelutuotannon riskien hallinta Työympäristön riskitekijöihin puututaan niiden ilmetessä ja ennaltaehkäi-semällä. Vuonna 2009 mm. Kainuun Työterveys teki Kajaanin toimipisteessä työpaikkakäynnin ja lisäksi toimipisteeseen laadittiin pelastussuunnitelma. Ympäristöterveydenhuolto on osallistunut sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelman sekä elintarvike- ja vesiperäisten epidemioiden selvittämistä koskevan suunnitelman valmistelutyöhön Päivi Nykänen ympäristöterveydenhuollon tulosalueen johtaja