Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Sisällysluettelo... 1 Haastavuutta ja tuloksia vuonna Toimintaympäristön muutokset ja strategian toteutuminen... 5 Hallituksen työskentely ja henkilöstö... 6 Työ nuorten reviireillä nuoret nuorena, asiakkaana, käyttäjänä, kehittäjä-ideoijana... 7 Etsivä Nettityö... 8 Tytöt Toimii Iisalmi... 9 Aktiivinen tukihenkilötoiminnan vuosi Ennakoivaa hyvinvointityötä Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Koulutustoiminta Jäsentiedotus Tavallinen Kasvatus Kannattaa Talkoot nostivat leirimajan käyttöä Lähialuetyö Kokeilu- ja kehittämistoiminta kaupallisissa kasvuympäristöissä ABC kohtaa nuoria hanke Kauppakeskusten nuoret -hanke Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin yhteiskartoitus Toiminnan raportointi ja seuranta sekä talouden toteutuminen

3 Haastavuutta ja tuloksia vuonna 2013 Suomi on lottovoittajien maa. Sen tietävät ne, jotka ovat pelanneet lottoa ja odotelleet rikastumista 0, prosentin todennäköisyydellä. Monelle voitto olisi ollut tarpeen viime vuonna, sillä joka neljäs suomalainen eli reilun puolentoista tonnin eläkkeellä ja joka toinen suomalainen eli kädestä suuhun ilman säästöjä. Mutta raha ei ratkaissut kaikkea. Ja sen tiesivät ne, jotka olivat mukana vapaaehtoisina Nuorten Palvelu ry:n tai sen jäsenjärjestöjen toiminnassa päivystäjinä, pienryhmien vetäjinä, tukihenkilöinä, etsivän nettityön löytäjänä, tyttöjen tilalla tai osallistujina tapahtumissa. Järjestösektorilla toimivina tiedämme voittajafiilisten tulevan siitä kun joku saa apua ja helpotusta elämäntilanteeseensa. Voittajia olivat myös ne sadat nuoret, joiden tilanne arjessa meni eteenpäin järjestön kehittämistoiminnan ansiosta. Aina ei vaikuttavin tapa ole tehdä kaikkea itse, vaan saada muita mukaan. Hyvänä esimerkkinä olivat ABC kohtaa nuoria -hanke ja Kauppakeskusten nuoret hanke, jossa nuorten arkista kohtaamista kehitettiin niiden ammattilaisten kanssa, jotka paljon nuoria arkisin näkevät. Nuorten Palvelu ry on pieni, sinnikäs ja kekseliäs porukka jatkamaan työtä nuorten reviireillä hyvinvoinnin puolesta. Jäsenmäärien suhteen vuosi 2013 oli alavireinen. Järjestötoiminnan haasteet jatkuivat ja muutamalla paikkakunnalla toiminta hiipui. Monon Side ry ilmoitti eroavansa järjestöjäsenyydestä. Ylipäätään järjestömme on tilanteessa, jossa vanhojen toimijoiden tilanteet vaihtuvat ja vapaaehtoisia löytyy jos löytyy jatkamaan toimintaa. Sitäkin aktiivisemmat kantapeikot toimivat koko vuoden ajan toimintasuunnitelman suuntaisesti. Mm. Enontekiön leirimajalle mentiin sankoin joukoin kunnostamaan paikkaa kesäkuussa. Voi sanoa, että siinä asetettu tavoite täyttyi: toimittiin yhdessä, se oli todellinen happening ja kokemuksena homma ja paikka jäivät mieleen. Kevät- ja syyspäiville osallistui yli 40 henkilöä ja etenkin jämsäläiset nuoret olivat aktiivisesti mukana molemmissa tapahtumissa. Toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi myös koulutustoiminnan aktivoiminen ja uusien vapaaehtoistoimien tarjoaminen jäsenistölle. Voi sanoa, että vuoden aikana tavoitetta päin päästiin. Nuorisotakuun teemavuosi näkyi paitsi mediassa, myös mm. syyspäivillä prof. Päivi Harisen esityksessä ja vierailukohdevalinnassa. Syksyllä kiiltokuva takuusta alkoi murtua faktojen edessä. Vuoden aikana kuntakentässä tapahtui muutoksia, jotka heijastuivat epävarmuutena ja organisaatiomuutoksina kumppanuuksissa. Vuoden aikana projekteissa oli aktiivista koulu- 3

4 tustoimintaa eri puolilla Suomea. Hankkeiden koulutuksia järjestettiin mm. Espoossa, Jyväskylässä, Kuusamossa, Kolarissa, Lahdessa, Tampereella ja Humanistisen ammattikorkeakoulun sähköisissä palveluissa ympäri Suomea. Vuoden aikana kohdattiin nuoria netissä ja kaupallisissa kasvuympäristöissä. Etsivässä nettityössä tämä tarkoitti liki tuhatta nuorta ja kaupallisissa kasvuympäristöissä satoja kohtaamisia. Tyttötyön vuosi Iisalmessa oli vaiherikas uusine tiloineen. Tukihenkilötoiminta vakiintui toimivaksi yhteistyöksi Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Lähialuetyössä Luoteis-Venäjällä toimittiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa AHIC hankkeessa ja paikallisten kumppaneiden kanssa Viipurissa, Petroskoissa ja Sortavalassa. Vuonna 2013 viestintä, tiedotus, tiedonvälittäminen otti heti vuoden alkupäivinä ripeän alun kun Nuorten Palvelu ry oli esillä osastollaan Nuori 2013 tapahtumassa Jyväskylässä tammikuussa. Muutoksen havinaa oli ilmassa keväällä kun Nuorten Palvelu ry:n perustajajäsen, pitkäaikainen toiminnanjohtaja ja järjestönuorisotyön legenda Pauli Parviainen jäi viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Kevätkokouksen yhteydessä pidetyissä potkiaisissa juhlakalua muistettiin lukuisilla mukavilla muistoilla ja ohjelmanumeroilla. Pali totesi monta kertaa uransa aikana onnistuneen saattamaan yhteen tahoja, jotka eivät muuten ymmärtäisi tehdä työtä nuorten kanssa. Uusia yhteyksiä on tehtävä jatkuvasti. Kiitos Palille työstä nuorten asioissa ja virkeitä oloneuvoksen päiviä toivoo koko NP:n porukka! Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja 4

5 Toimintaympäristön muutokset ja strategian toteutuminen Nuorten elämismaailmassa hyvä- ja huono-osaisuuden ääripäiden välinen kuilu ei kuroutunut umpeen huolimatta nuorisotakuusta ja monista muista nuorten hyvinvointia lisäävistä toimista. Aktivointi, elämänhallinnan kehittäminen, palveluverkostot ja polut, moniammatillinen työ ja etsivä työ olivat esimerkkejä aiheista, joilla vastuuta kannettiin ja joissa yhteistyötä Nuorten Palvelu ry:n piirissä myös tehtiin. Palvelut olivat tarpeen, mutta tahtomattaan ne aiheuttivat osalle tunnun maalitauluna olemisesta. Nuorta ei aina kuultu eikä kohdattu. Myös kuntakumppanit olivat muutosten kourissa ja rahapulassa. Päällimmäiseksi tunnelmaksi jäi odottava rakennemuutos. Niinpä järjestökentän toimijoiden merkitystä viime vuonna ei voinut vähätellä. Toki myös järjestösektori oli saman niukkuuden edessä. Ruohonjuurinäkökulmat, olivat ne sitten palveluiden asiakas- tai käyttäjänäkökulmat, olivat tärkeitä välittää eteenpäin. Myllerrystä oli myös lähialuetyön toimintaympäristössä, jossa huomattiin nationalistisen politiikan merkit kansalaisjärjestötoimijoiden arjessa. Vuosi 2013 oli toimintastrategian viides toimeenpanovuosi. Oheisessa taulussa on lyhyesti kuvattu tarkasteluvuotta koskeva toteutusosuus. Painopistealue toteutussuunnitelman kohta toteutuminen Nuorisokasvatus ja ehkäisevä työ koulutus- ja tapahtumatyö, kampanjatyö, ehkäisevä päihdetyö toteutui suunniteltua pienemmällä laajuudella Sosiaalinen vahvistaminen tytöt toimii, etsivä nettityö, tukihenkilötoiminta toteutui suunnitellusti ja monialainen etsivä työ Kansalaisjärjestötyö ja vapaaehtoistyö jäsenhankinta ja aluetoiminta, kevätja syyspäivät, koulutus- ja ohjaus toteutui osittain, jäi toteutumatta jäsenmäärän ja hankinnan osal- Kokeilu ja kehittämistyö ABC kohtaa nuoria, Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin, Kauppakeskuksen nuoret, ta toteutui tavoitteita laajemmin ja laadukkaammin Kansainvälinen toiminta Lähialuetyö Luoteis-Venäjällä toteutui suunnitellusti Kestävä talous Jatkuva talousseuranta ja kulujen pysyminen tulojen puitteissa, positiivinen vuositulos, uusia ansainta/tulomuotoja ei toteutunut suunnitellusti. Taloudellinen tulos lievästi negatiivinen. Uusia tulomuotoja ei kehittynyt. Koulutustulot kehittyivät positiivisesti. 5

6 Hallituksen työskentely ja henkilöstö Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Hallitus pani perinteiseen tapaan täytäntöön yhdistyksen kokousten päätöksiä, johti yhdistyksen toimintaa ja taloutta, antoi lausuntoja sekä hyväksyi Nuorten Palvelu ry:n henkilö- ja kannatusjäsenet. Hallituksen jäsenet vuonna 2013 läsnä Kauppinen Kyösti, puheenjohtaja (Iisalmi) 4/4 Seppälä Leila, vpj (Jämsä) 4/4 Karhu Petri (Iisalmi) 4/4 Väisänen Ville (Iisalmi) 4/4 Paavola Päivi (Raahe) 4/4 Luhanko Anita (Liperi) 3/4 Laari Anne (Lappeenranta) 4/4 Toikka Jenna (Imatra) 4/4 Pajunen Tuula (Lahti) 1/4 Vuonna 2013 järjestössä työskentelivät (13 htv) toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio toimialajohtaja Pauli Parviainen (30.4. saakka) järjestökoordinaattori Tiina Kiiskinen (1.6. alkaen) toimistosihteeri Vuokko Husso järjestöagentti Merja Kaija (Riitta Rönkkö alkaen) nuorisoagentti Helmi Korhonen tyttötyön ohjaaja Pirjo Juntunen ( saakka, Iisalmi; Mirva Matkaniemi alkaen) hankekoordinaattori tuntityönä Dina Kouzmitcheva (Joensuussa) projektipäällikkö Mikko Leppävuori projektikoordinaattori Henriikka Strengell projektityöntekijä Pauliina Lampela projektityöntekijä Nina Könönen projektityöntekijä Eija Anttila iltaohjaaja Jani-Markus Heinola iltaohjaaja Sari Tikkanen 31.7.saakka (Veera Flinck 1.6. alkaen) Nuorten Palvelu ry avusti ja tuki 22 tukihenkilöä (vuonna 2012: 18 henkilöä) (Kuopio, Varkaus), joiden toiminta vastasi henkilötyövuoden (1 htv) työpanosta (vuosi 2012: 1 htv). Nuorten Palvelu ry tarjosi harjoittelumahdollisuuden Humanistisen ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen 6

7 yliopiston sosiaalipedagogiikan ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille, yhteensä 9 harjoittelijaa. (vuonna 2012: 42 henkilöä). Koko henkilöstöä koskevat henkilöstöpäivät pidettiin 1.3., 18.6., ja Edellisten vuosien tapaan päivien aikana käsiteltiin yhteisiä työn organisointia, työhyvinvointia ja johtamista koskevia kysymyksiä. Henkilöstö kokoontui yhteensä 2 kertaa ryhmätyönohjaukseen. Lisäksi toiminnanjohtaja osallistui 6:een työnohjaukseen. Etsivän nettityön tekijöille järjestettiin työnohjaus kerran kuukaudessa. Henkilöstön sairauspoissaoloja (lääkärin todistus) kertyi yhteensä 60 päivää (2013: 143 päivää), joka oli huomattavasti vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Vuoden aikana toiminnanjohtaja kävi kehityskeskustelut useimpien työntekijöiden kanssa. Työntekijät osallistuivat lyhyt- ja täydennyskoulutuksiin tehtävänmukaisen tarpeen mukaisesti. Työ nuorten reviireillä nuoret nuorena, asiakkaana, käyttäjänä, kehittäjä-ideoijana Asiakaskohtelu Käyttäjäkokemus Kauppakeskusten nuoret hankkeessa jatkettiin työtä nuorten vapaa-ajan ympäristöissä, joissa osa nuorista aikaansa viettää. Vuonna 2013 huomiota kiinnitettiin edellisen vuoden tapaan kaupallisten kasvualustojen ja ympäristöjen alueisiin, joissa vartijat, järjestyksenvalvojat, kahviloiden ja kauppojen pitäjät nuoria kohtaavat. Nuorten osallisuutta ymmärrettiin laajemmin kuin vain demokraattisena osallistumisena kuntien hallintoon. Kuopiossa työpajanuoret kuvasivat keskusta-aluetta ja tekivät ehdotuksia penkkien sijainniksi. Vuoden aikana kohdattiin hengailevia nuoria mm. Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa ja Tampereella. Nuoret osoittivat, että tietokoneen käytön lisäksi on edelleen tärkeä nähdä muita kasvokkain. Hengailu on osa itsenäistymistä, identiteetin kehittymistä, kuulumista ja osallisuutta yhteiskuntaan ja ympäröivään elämään. Koulujen päättymisviikonlopun tapahtumissa organisoitiin aikuisia puistokävelyihin, liikennemyymälöiden kanssa toteutettiin tapahtumia ja 7

8 yhteistyöryhmiä sekä koulutettiin kumppaneita kohtaamaan nuoria. Työtä tehtiin netissä ammatillisesti ja löytäjävapaaehtoisten voimin. Etsivä Nettityö kohtasi 331nuorta (2012: 520 nuorta) ja auttoi 146 nuorta (2012: 606 nuorta) Etsivällä nettityöllä tavoitettiin niitä nuoria, jotka pyörivät netissä iltaisin ja öisin. Etsivä Nettityö päivysti koko vuoden ma-ke klo 20-23, Facebookissa, IRC-Galleriassa, Messengerissä sekä Skypessä (1.4. alkaen Messengerin yhdistyttyä Skypeen) ja osallistui keskusteluihin nuorten käyttämillä keskustelufoorumeilla. Nuoret olivat vuotiaita. Etsivä Nettityö ohjasi nuoria mm. työvoimatoimistoon, terveydenhoitajille, lääkärille, psykologille, lasten- ja nuorten auttava puhelimeen, a-klinikalle, poliisille, turvakotiin, nuoren oman kaupungin etsiville ja harrastuksiin Päivystystunnit (t.) Kohdatut nuoret (hlöä) Autettuja nuoria (hlöä) Toimenpiteisiin ohjattuja (hlöä) Vuodelle saatu rahoitus Etenkin vuoden loppupuolisko oli haastava nuorten vaikeiden tilanteiden vuoksi. Vaikeat elämäntilanteet liittyivät mielenterveyskysymyksiin, sosiaalisiin suhteisiin, muihin terveyskysymyksiin, päihteisiin, koulutukseen tai työssäkäyntiin. Nuoria ohjattiin eniten mielenterveyspalveluiden piiriin, sitten päihdepalveluiden, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutuksen piiriin. 8

9 Edellisen vuoden tapaan Etsivästä Nettityöstä hyötyivät nuoret, joiden on ollut hankala puhua asioistaan kasvotusten. Vuonna 2013 oli 115 Online-iltaa ja 25 Löytäjächattia. Yksittäisiä verkkokeskustelujen kontakteja oli sekä etsivässä työssä että vapaaehtoisten chatissa kohtaamisia 1136 ja uusia nuoria linjoille kertyi 219. Etsivä Nettityö osallistui HUMAK opinnäytetyön ohjaamiseen, Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin (2), Nuorten Palvelu ry:n kevätpäiville, Lastensuojelun kesäpäiville (puheenvuoro), Itä-Suomen etsivien päiville ja vuoden alussa Nuori 2013 tapahtumaan ja henkilöstöpäiville. Yhteistyötä tehtiin lisäksi Verken (Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus) kanssa. Vapaaehtoisia iltaohjaajia löytäjiä koulutettiin vuonna 2013 yhteensä 26 henkilöä. (2012: 21 henkilöä). Vuoden aikana löytäjinä toimi 29 henkilöä. Löytäjä-koulutuksia järjestettiin Kuopiossa (2) sekä Lappeenrannassa (1) ja Tampereella (1). Arviot koulutuksista olivat kiitettäviä. Tytöt Toimii Iisalmi Vuosi 2013 oli 13. toimintavuosi. Ja ensimmäistä kertaa toiminta voitiin sijoittaa omaan toimitilaan Iisalmen keskustaan. P&S Sohlbergin säätiön tarjoaman tuen myötä tytöt kunnostivat itselleen tilan. Toiminnan ytimen muodostivat kuitenkin pienryhmät. Tyttöryhmiä kokoontui 212 kertaa, tyttöjä ryhmissä kävi 699, tyttöjen tilassa pidettiin avajaiset Tilaa pidettiin auki 6 kertaa kesäkuun aikana, tyttöjä kävi 17, isosiskoja oli kevään aikana mukana 11, harjoittelijoita 2, pidettiin yksi koulutus isosiskoille ja yksi virkistystilaisuus joulukuussa, kevään aikana oli 10 erilaista ryhmää sekä 2 aloittavaa (joulukuussa 2013 kävi kaksi uutta ryhmää tutustumassa tiloihin ja toimintaan), kesäkuussa muutto uusiin tiloihin, osallistuminen Kasvatus Kannattaa kampanjaan. Vuoden aikana Tyttöjen tila oli avoinna 54 kertaa, tyttöjä kävi yhteensä 131. Tila alkanut toimia säännöllisesti syyskuussa ja ollut auki kolme kertaa viikossa sekä muuten sovittaessa, 1 harjoittelija, ohjaaja osallistui 7. lk ryhmäytyspäiviin. Tyttöjen tila saa nimen tammikuussa 2014, tilasta tuli Tyttöjen Tahtotila. Pielavedellä kokoontui maanantaisin tyttöryhmä syyskuun ajan, johon kuuluu 4-10 tyttöä. 9

10 Tyttöjen kanssa työstettiin seuraavia sosiaalisia suhteita: kiusaamista, yksinäisyyttä, kotitilanteita, riitoja kavereiden kanssa, koulumotivaation puuttumista. Myös seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset askarruttivat mieltä Ryhmiä (lkm) Tyttöjä (hlöä) Tapaamiskertoja (krt) Yksilötapaamisia (krt) 1 17 Kasva aikuiseksi ja hupia rata (osall. hlöä) Lahjoitukset toimintaan (euroa) Rahoitus Aktiivinen tukihenkilötoiminnan vuosi Vuonna 2013 tukihenkilötoiminnan laajuus kasvoi parin edellisen vuoden tasosta. Vapaaehtoiset toimivat aktiivisesti ja tukihenkilökoulutuksia järjestettiin Kuopiossa sekä keväällä että syksyllä ja koulutukseen (17 t.) Kuopiossa osallistui 11 henkilöä. Ja ja (15 t.) koulutuksen kävi läpi 13 henkilöä. Pidetyt koulutukset onnistuivat hyvin ja ne saivat koulutuspalautteena kiitettävän arvosanan. Lisäksi syksyn aikana tukihenkilöitä ohjattiin henkilökohtaisesti sekä puhelimitse ja toimistokäynneillä Tukihenkilökoulutuskursseilla koulutettavia Tapaamiskerrat (arvio) Tukihenkilötapaamisia/ohjauskäyntejä (krt) 7 (61 krt) 4 Tuettavia nuoria (hlöä) Paikkakunnat Kuopio, Varkaus Kuopio, Varkaus Ennakoivaa hyvinvointityötä Ehkäisevä päihdetyö on monen palasen kokonaisuus. Tarjontaa on pyrittävä rajoittamaan, kysyntää vähentämään. On käytettävä hyviä ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä ja seurattava niiden vaikutuksia. Vuoden 2013 aikana jatkettiin NPolling työmenetelmän kehittämistä Sortavalassa osana Itä-Suomen yliopiston AHIC hanketta. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen hallinnoiman "Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC)" -hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveyttä ja 10

11 hyvinvointia Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Hanke pyrkii myös vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä terveyseroihin kehittämällä innovatiivisia ja tehokkaita terveellisten elämäntapojen edistämisen keinoja. NPolling työtapa on eräs hankkeessa mukana oleva työtapa. Lisäksi Nuorten Palvelu ry:n jäsenet ovat hyödyntäneet NPollingia osana Sonkajärven etsivää nuorisotyötä sekä Iisalmen etsivää nuorisotyötä, jolloin nuorten kanssa käsiteltiin mm. päihteiden käyttöön liittyviä aiheita. Jyväskylän Kamavapailla pidettiin keväällä työpaja, johon osallistui 14 päihdealan järjestöjen edustajaa. Pajan yhtenä teemana olivat valistusvessat. Iisalmessa ammattikorkeakouluopiskelijat tekivät opinnäytetyönä valistusvessa-aineistoja syksyn aikana. Lisäksi Alavudella yläkoulun joustavana perusopetuksen oppilaat tekivät valistusvessoja (2) sekä Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan ryhmä- ja ryhmäperhekodin nuoret toteuttivat valistusvessan (1). Kännilaseja vuokrattiin vuoden aikana 60 kertaa (edell. vuonna 32 kertaa). Kännilasien lainaajat käyttivät laseja yleensä ehkäisevän päihdetyön tilaisuuksissa, joihin osallistui satoja eri-ikäisiä nuoria. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa Monon Side ry Lahdessa ilmoitti irtisanoutuvansa järjestöjäsenyydestä. Joensuun Nuorten Palvelu ry:n väki ilmoitti toiminnan hiipumisesta ja loppuvuoden aikana myös Urjalan toimintaryhmä kertoi toiminnan loppumisesta. Yhdistyksen hallitus vahvisti 44 uutta henkilöjäsentä (22 vuonna 2012) ja yhden yhteisöjäsenen. Vuodeksi 2013 järjestön hallitus teki päätöksen, että järjestöavustuksia ei jaeta, vaan voimavarat käytettiin Enontekiöllä sijaitsevan leirimajan kunnostamiseen ja siellä pidettäviin talkoisiin. Yhteisellä jäsenistön talkoilla olikin merkitystä yhteishengen luomisessa ja mukavien yhteisten muistojen kertymisessä. Talkoisiin osallistui jäseniä Lappeenrannasta, Jämsästä, Iisalmesta, Sonkajärveltä ja Kuopiosta. Leirimajan talkoissa saunaa kunnostettiin sekä sisältä että ulkoa. Vanha muuripata vaihdettiin, uudet lauteet ja katto asennettiin. Osa talkoolaisista siivosi päärakennusta, osa teki saunapuita talveksi. Lopputuloksena oli entistä ehompi yhteinen leirimaja ja mukavat muistot. 11

12 Jäsenjärjestöt Paikkakunnat ja toimipaikat Uudet jäsenet Iisalmen Nuorison Tuki ry (Iisalmi) Joensuun Nuorten Palvelu ry (Joensuu) toiminta loppui Jämsänjokilaakson Nuorten Palvelu ry (Jämsä) Monon Side ry (Lahti) irtisanoutui Helmikuussa Lappeenrannan Nuortenpalvelu ry (Lappeenranta) Liperin Nuorten Palvelu ry (Liperi) Savitaipaleen Nuorison Tuki ry (Savitaipale) Kuusamo (Reiliin liittyvä vapaaehtoistyö) Kaavi (katupäivystys) Kiuruvesi (päihdeputki) Kuopio (tukihenkilötoiminta, katupäivystystoiminta, valistusvessa) Pielavesi (tytöt toimii ja kahvilatoiminta) Pieksämäki (kahvilatoiminta) Sonkajärvi (katupäivystys, tyttötyö, ryhmäkoulutus) Varkaus (tukihenkilötoiminta) 44 hallituksen hyväksymää uutta henkilöjäsentä, (edellisenä vuonna 22 henkilöä) Kauppakeskuksen nuoret ja ABC kohtaa nuoria hankkeiden puitteissa tehtiin yhteistyötä Espoossa, Kiimingissä, Raahessa, Kajaanissa, Joensuussa, Jyväskylässä, Alavudella, Seinäjoella, Kauhajoella, Lappeenrannassa, Tampereella ja Toijalassa. Lisäksi jatkettiin yhteistyötä mm. Kajaanin, Viitasaaren, Mikkelin ja Pietarsaaren kanssa. Tunturikeskuspaikkakunnilla Kuusamossa ja Kolarissa tehtiin mm. tapahtumayhteistyötä. Osallistumista ja edunvalvontaa toteutettiin mm. seuraavilla foorumeilla: Allianssi ry:n vuosikokous Allianssin järjestämä Nuori 2013, Allianssi: nuorisotakuun taustaryhmä (3) Avarttiohjelmatyö ja komitea HUMAK/Prenventiimi HUMAK Preventiimin (2) tulevaisuusryhmä Iisalmen monialainen työryhmä Kuopion kaupungin monialainen työryhmä Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö (hallitus 2, valtuuskuntatyö 1, järjestöjen ohjausryhmätyö 2) Kuopion kaupunginhallituksen/ Lasten ja nuorten saaristo ryhmä Kuopion päihdepoliittinen työryhmä KRITS kriminaalihuollon päivät Tampere Lapin aluehallintoviraston sisäisen turvallisuuden ohjelma, Hyvinkää 1, Rovaniemi 1 LSKL vuosikokoukset LSKL varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun työryhmätyöhön Rautavaaran Metsäkartanon hallitustyö Suomen nuorisokeskusten tulevaisuusryhmä Lapin alueen sisäisen turvallisuuden ohjelmatyökokoukset SOSTE järjestämään järjestöjohdonpäiviin SOSTE elämänkaariryhmä 12

13 Elokuussa 2013 Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Veli- Pekka Nummikoski vieraili Nuorten Palvelu ry:n keskustoimistossa perehtyen järjestön toimintaan. Kohtaamista olivat todistamassa myös hallituksen puheenjohtaja Kyösti Kauppinen Iisalmesta ja varapuheenjohtaja Leila Seppälä Jämsästä sekä kuopiolainen vapaaehtoinen tukihenkilö Salli Nivamo. Koulutustoiminta Koulutustoiminnassa tärkeässä roolissa oli kehittämishankkeissa toteutetut koulutukset, joissa nuorten asiakasnäkökulma oli keskeinen paitsi sisällön, myös koulutuksiin osallistuvien kokemusasiantuntijanuorten kannalta. Vuoden aikana vapaaehtoiskoulutusta ja ryhmäohjaajakoulutusta ei järjestetty. Sen sijaan netin vapaaehtoistyöhön liittyvää löytäjäkoulutusta järjestettiin suunniteltua laajemmin Vapaaehtoiskoulutus (hlöä) 0 0 Ryhmäohjaajakoulutus (hlöä) 0 5 Katu- ja huoltopäivystys (hlöä) 27 9 Löytäjäkoulutus (netti) NPolling Sosiaalinen media Kevät/syyspäivät (hlöt) Jäsentiedotus Vuonna 2013 toteutettiin www -sivustouudistus, jonka tarkoituksena oli tarjota käyttäjille entistä kätevämpi ja selkeämpi tapa löytää tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta. Nuorten Palvelu ry:n jäsenille otettiin käyttöön sähköinen tiedotuskirje, joka ilmestyi 4 kertaa, jakelu 492. Perinteinen änpeen Sanomat ilmestyi 2 kertaa kevät- ja syyskokoustiedotteiden mukana (jakelu 300). Jäsentiedotteessa tuotiin esille järjestön kuulumisia laajemmalti, Nuorten Palvelu ry:n strategiaa, jäsentapahtumia sekä jäsenjärjestöjen, vapaaehtoisten ja hankkeiden kuulumisia. Jäsentiedottamisessa on siirrytty vuoden aikana entistä enemmän sosiaalisen median hyödyntämiseen. Nettisivustoa ja esimerkiksi Facebook yhteisöviestintää kehitettiin edelleen osana aiempaa oleellisempana viestintätapana. Vuoden 2013 aikana otettiin järjestöviestinnässä käyttöön osana ulkoista viestintää Twitter sekä järjestön työntekijöiden sisäisessä viestinnässä WhatsApp. 13

14 änpeen Sanomat 2 krt x 300 kpl 3 krt x 200 kpl Kasvatus kannattaa (kpl) Kuukausitiedote (krt) Internetsivustot uudet NP, ENT, Soppi NP, ENT, Soppi Tavallinen Kasvatus Kannattaa Tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö esitti syksyllä 2012 kasvatushaasteen kaikille kansalaisille, johon tartuttiin keväällä 2013 Kasvatus Kannattaa -kampanjatyöhön liittyen. Kuopiossa järjestettiin koulujen päättöviikonlopun katukävely ja aiemmin toukokuussa Puijonsarven koulun kanssa tavallisia.fi sivuston kuvituskilpailu. Työ tehtiin yhdessä Kuopion kaupungin ja Kuopion ev.lut. seurakuntien ja painotalo Offset Tuovinen ky:n kanssa. Yläasteen oppilaat tuottivat vuoden 2013 aikana liki sata puhuttelevaa julisteratkaisua. Työhön liittyi Kohta 18 elokuvan ilmaisesitys sekä kasvatuskysymyksiin liittyvä avoin paneelikeskustelu sekä samalla mahdollisuus äänestää Puijonsarven koulun julisteiden voittajatöitä. Tässä kevään tilaisuudessa toukokuussa paikalla oli n. 40 aikuista ja 12 nuorta pidetyssä vanhempainillassa Puijonsarven koululla paikalla oli n yläkoulujen vanhempaa, kaikki yläkoulun opettajat ja 5 julisteita tehnyttä nuorta. Kasvatus Kannattaa julistetetyöskentelyä jatketaan kevään 2014 aikana muissa kuopiolaisissa yläkouluissa. Kasvatus Kannattaa - kampanjaa toteutettiin myös etätyön muodoin. Käytännössä tämä tarkoitti materiaalien tuottamista ja toimittamista muutamille paikkakunnille Kasvatus kannattaa lehti 0 0 Kortteja (painos) 38 julistetta 1500 Esittelytapahtumat (hlö) Tapahtumapaikkakuntia 2 6 Talkoot nostivat leirimajan käyttöä Enontekiön leirimajan käyttö lisääntyi kesäkuussa järjestettyjen talkoiden ansiosta. Leirimajalle kertyi majoitusvuorokausia yhteensä 186. Vuoden aikana kunnostettiin saunan sisäkatto, lauteet ja ulkoeteinen. Saunan alahirret kengitettiin ja sisäänkäynnin eteen rakennettiin pieni patio. Leirimajaa siivottiin ja talven varalle tehtiin polttopuita lähimetsistä. Talvikaudeksi lei- 14

15 rimajan lämmitystä säädettiin jälleen siten, että sähkökuluja saatiin pienennettyä edellisvuoden tapaan Majoitusvuorokausia Nettotulos euroa Vuonna 2013 Sopentuvan leirikeskuksella ei käynyt Nuorten Palvelu ry:n jäseniä, vaikka Nuorten Palvelu ry on Sopentuvan tuki ry:n jäsenjärjestö. Sopentuvan leirikeskuksessa oli valmiiksi maksettuja leiripäiviä edellisen vuoden tapaan, joita jäsenet ja jäsenjärjestöjen edustajat eivät kuitenkaan hyödyntäneet myöskään vuonna Sen sijaan Toiminnanjohtaja osallistui Sopentupaa koskeviin kokouksiin Kajaanissa (2). Nuorten Palvelu ry ylläpiti Sopentuvan nettisivuja. Lähialuetyö Suomen pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa tarjoaa luontevan paikan tehdä yhteistyötä venäläisten nuorisotyön toimijoiden kanssa. Vuonna 2013 lähialuetyötä tehtiin lähinnä Petroskoissa tyttötyön ja työpajatyön muodossa, Viipurissa etsivän työn ja ehkäisevän päihdeyhteistyön muodossa ja Kontupohjan kanssa AHIC hankkeen yhteistyön muodoissa. Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä Hyvärilän nuorisokeskuksen Matkachi nuorisomatkailuhankkeen kanssa, jossa yhteistyöstä vastasi Dina Kouzmitcheva. Petroskoissa yhteistyötä tehtiin nuorisoklubi Alternativan kanssa, jossa Natalia Uhanovan johdolla järjestettiin säännöllistä tyttötoimintaa tytöille sekä työpajatoimintaa nuorille, joista merkittävä osa oli sosiaalista vahvistamista tarvitsevia nuoria. Alternativa järjesti edellisen vuoden tapaan 3 leiriä Suomessa, joihin osallistui 68 henkilöä (nuoret ja ohjaajat). Venäjän puolella Uhanova järjesti useita 2-4 päivän leirejä, joihin kuhunkin osallistui 20 nuorta. Sortavalassa järjestettyyn NPolling kehittämistyöhön (ystävyys, kiusaaminen, vapaa-ajanvietto) osallistui 20 henkilöä (alaluokkalaiset, opiskelijat, opettajat). Lisäksi NPolling kehittämistyötä tehtiin Olga Morozavan Suomessa järjestettyjen leirien yhteydessä, jolloin NPolling kyselyihin osallistui yhteensä 27 nuorta sekä muutama ohjaaja. Viipurin nettikahvilassa, joka on myös etsivän nuorisotyön tukikohta, kävi vuoden aikana 700 nuorta, joista tärkeä osa olivat kadulla elävät nuoret. Lisäksi 8 Petroskoilaista nuorta osallistui Enontekiön leirimajalle järjestettyyn talkooleiriin, toiminnanjohtaja ja 15

16 tyttötyön ohjaaja osallistuivat Matkachi hankkeen asiantuntijamatkaan Venäjän-Karjalaan sekä nuorisoagentti osallistui Hyvärilässä järjestettyyn toiminnalliseen seminaariin lokakuussa. Kokeilu- ja kehittämistoiminta kaupallisissa kasvuympäristöissä Nuorten Palvelu ry:n toimistrategiassa keskeisenä tavoitteena on tehdä työtä siellä missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa missä nuorten reviirit ovat. Vuoden 2013 jatkui kehittämistyö ABC liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa ja tunturikeskuksissa. Edellisvuoden tapaan työssä kohdattiin satoja nuoria, nuorten parissa arkista työtään tekeviä aikuisia vartijoita, myyjiä, kauppakeskusten edustajia. Nuorten kasvutehtävä, aikuisten kasvatustehtävä ja vuorovaikutus nousivat keskeiseksi kehittämiskohteeksi. ABC kohtaa nuoria hanke Nuorten Palvelu ry ja ABC-ketju toteuttivat nelivuotisen ABC kohtaa nuoria hankkeen Raha-automaattiyhdistyksen tuella toimineen hankkeen tuotoksena syntyi paljon toimintamalleja ja materiaaleja mutta myös arvokasta tietoa ja kokemusta nuorisokasvatuksen tueksi kaupallisissa tiloissa. Lisäksi saatiin mallia sektorirajat ylittävän yhteistyön toteuttamiseen. Hankkeen henkilöstö koostui kahdesta kokopäiväisestä projektityöntekijästä (projektipäällikkö ja -koordinaattori) ja hankkeen pilottikohteina olleet liikennemyymälät sijaitsivat ympäri Suomen. Pilottikohteiden valintakriteereinä käytettiin liikennemyymälän maantieteellistä sijaintia, sijaintia suhteessa ympäröiviin palveluihin, paikkakunnan kokoa ja nuorten asiointikäyttäytymisen eri piirteitä (mm. asioimisajankohta, ikä, ABC-liikennemyymälän saavutettavuus) sekä tietenkin liikennemyymälän ja alueosuuskaupan tahtoa ryhtyä pilottikohteeksi. Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin liittyvän näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota siihen, kuinka nuoret pääsisivät vaikuttamaan ABC-liikennemyymälöiden kulttuuriin. Näkökulma huomioi myös nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilöstön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jalkauttaminen liikennemyymäläympäristöön. Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen lisääminen myös heidän työssä jaksamisensa edellytysten paranta- 16

17 minen kehittämällä uusia työkaluja työn arkeen ja kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko nuorisotyön kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi, tehtiin oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa viestinnän keinoin tavoitteenaan lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista. Vuoden 2013 aikana hankkeen toiminnoissa korostuivat levittämisen ja juurruttamisen teemat. Jollas Instituutin kanssa yhdessä tehtiin ejollaksen verkko-opetuspakettiin ABC kohtaa nuoret koulutuspaketti. Lisäksi ABC-henkilöstön koulutuksiin luotiin nuorison kohtaamisen koulutusmoduulit. Hankkeen loppuarviointi ja loppuraportti sekä loppuseminaari olivat myös päätehtäviä vuonna Hankkeesta tuotettiin oma loppuraportti Kohtauksista kohtaamisiin sekä arviointiraportti Tavoitteen(a) kohtaaminen. Hankkeessa luotujen mallien avulla vuorovaikutus ja keskustelukulttuuri henkilökunnan ja nuorten välillä ovat parantuneet ABC -liikennemyymälöissä. Kun nuoret ovat tulleet työntekijöiden kanssa tutuiksi, heidän asiakaskohtelukokemuksensa on parantunut. Tämä on vaikuttanut positiivisella tavalla myös henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Näihin tuloksiin voi kiteyttää ABC kohtaa nuoria -hankkeen. Sen konkreettisimpia tuotoksia ovat ABC ja nuoret -opas, nuorten pelisääntömateriaali ja henkilöstön koulutuskokonaisuudet, joita on kehitetty ja kokeiltu hankkeen viidessätoista pilottiliikennemyymälässä. Kauppakeskusten nuoret -hanke Kauppakeskusten nuoret -hankkeen vuosi 2013 alkoi kartoitusten viimeistelyllä, joista vuorossa olivat vielä Kouvola, Hyvinkää, Helsinki ja Kotka. Kartoitusten jatkeena tehtiin kehittämistyötä nuorilta saadun palautteen innoittamana. Tavoitteena oli parantaa nuorten ja kauppakeskusten aikuisten välistä vuorovaikutusta ja kehittää nuorten osallisuutta kauppakeskusten suunnitteluvaiheessa. Nuorten ja kauppakeskusten aikuisten paremman vuorovaikutuksen saavuttamiseksi kehitettiin kauppakeskusten järjestyksenvalvojille ja muulle henkilökunnalle suunnattua koulutusta nuorten kohtaamiseen. Yhteistyössä kauppakeskusliiketoiminnan Suomen markkinajohtaja Citycon Finland Oy:n ja vartiointiliiketoimintayritys Securitas Oy:n kanssa toteutettiin koulutukset yhteensä viidessä kauppakeskuksessa: Espoon Espoontorilla, 17

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Vuosikokous 18.4.2015

Vuosikokous 18.4.2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuosikokous 18.4.2015 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS TEEMA 2016 Teemakausi 2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus jatkuu viimeisen vuoden. Tarjoamme tietoja ja taitoja sujuvaan

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorten työpajatoiminnasta ja sen valtionavustuksista. Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä

Ajankohtaista nuorten työpajatoiminnasta ja sen valtionavustuksista. Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Ajankohtaista nuorten työpajatoiminnasta ja sen valtionavustuksista Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 1 Nuorten työpajatoiminta ja sen muutokset Nuorten työpajatoiminta monipuolisena

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Kokonaisuuden esittely

Kokonaisuuden esittely Kokonaisuuden esittely Music Against Drugs ry on valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista hyvinvointia sekä osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö. Toimintaa rahoittavat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva: Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueella järjestettävä varhaiskasvatus Projektissa

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot