Hallituksen ABC Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli luennoi hallitustyöskentelystä.

Transkriptio

1 Hallituksen ABC Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli luennoi hallitustyöskentelystä. Imatra Valtionhotelli Kotka Kotkan kaupunginkirjasto Korjaushanke haltuun kiertue eväitä onnistuneeseen korjaushankkeeseen Kouvola Kouvola-talo Lappeenranta Hotelli Lappee Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi Rautatienkatu 2 A, 5. krs Kotka p kaakkois-suomi@kiinteistoliitto.fi Kiinteistömessut Messumatka jäsentalojen hallituksille ja isännöitsijöille Helsingin Messukeskukseen.

2 Sisältö Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen kuulumiset... 2 Hallituksen ABC - Imatralla ja Kotkassa... 2 Korjaushanke haltuun -kiertue Lappeenrannassa ja Kouvolassa... 2 Kiinteistömessut Helsingin Messukeskus Tilinpäättäjän tietoisku Kouvolassa Indeksit... 4 Asuinkiinteistön turvallisuus kurssit syksy Väestönsuojanhoitajan kurssit syksy Ilmoita muuttuneet yhteystiedot... 5 Uutisia Kiinteistöliitosta... 5 Kiinteistöliiton vanhat jäsennumerot poistuvat käytöstä OTM Vesa Puisto lakimieheksi lukien... 5 Kiinteistöyhdistyksiin liittynyt 597 uutta jäsentä kuluvan vuoden aikana... 5 Ajankohtaista... 5 Rakennusten lämmitystarpeen normeeraaminen muuttuu... 5 Asumismenot 2013: Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa... 6 Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan... 7 Remonttiryhmä etsimään uusia keinoja lähiöiden korjaamiseen... 7 Pankki laskuttaa pankkiveron yrityksiltä... 7 Oikeustapaukset... 8 KHO:2013: KKO 2013: Kuopion hallinto-oikeus /0223/ KHO:2013: KKO 2013: Kouvolan HO Markkina ja suhdanteet... 9 Kiinteistön ylläpidon kustannusten vuosinousu 2,6 prosenttia... 9 Julkaisut ja tapahtumat Korjaushanke haltuun: hallituksen pikaopas MUN avain - nettisivusto asumiseen liittyviin asioihin Rakentamisen ja korjaus- ja kunnossapitotöiden ilmoittamismenettely Vastikkeet taloyhtiössä Taloyhtiön energiatodistus - mitä, miten, milloin? Korjaushanke haltuun, ammattilaisiltapäivä Korjaushanke haltuun, koulutusilta

3 KIINTEISTÖLIITTO KAAKKOIS-SUOMEN KUULUMISET Hallituksen ABC - Imatralla ja Kotkassa Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi jatkaa koulutuksia taloyhtiön hallinnon ja hallitustyöskentelyn keskeisimmistä asioista. Luennoitsijana Kiinteistöliiton päälakimies, varatuomari Jenni Hupli. Luennolla käydään läpi: hallituksen toimintaa kronologisessa järjestyksessä mallikokousten avulla erilaisia ongelmatilanteita, joita hallitustyöskentelyssä voi esiintyä ja annetaan tarvittavat tiedot tällaisista ongelmatilanteista selviytymiseen Nyt koko hallitus kuuntelemaan luentoa hallitustyöskentelystä taloyhtiössä! Imatra Aika: klo (kahvitauko luennon väliajalla) Paikka: Valtionhotelli, Torkkelinkatu 2, Imatra Kotka Aika: klo (kahvitauko luennon väliajalla) Paikka: Kaupunginkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24, Kotka Ilmoittautumiset mennessä yhdistyksen toimistolle p tai merja.kuutvuori@kiinteistoliitto.fi Tilaisuus on jäsentalojen hallituksille maksuton. Muilta 70 euroa/henkilö. Korjaushanke haltuun -kiertue Lappeenrannassa ja Kouvolassa - eväitä onnistuneeseen korjaushankkeeseen - Taloyhtiö, osaatko pitää puolesi korjaushankkeessa? Hyvä rakennuttamistapa, mikä se on? Tiedätkö, miten korjaushankkeeseen liittyvät päätökset taloyhtiössä tehdään? Kiinteistöliiton järjestämä Korjaushanke haltuun -kiertue kertoo, miten korjaushanke viedään onnistuneesti läpi taloyhtiössä. Luentojen aiheina: korjaushankkeen valmistelu ja suunnittelu (tekniikkaluento) taloyhtiö tilaajana (lakiluento) Tapahtumakiertue sisältää seminaariohjelman (tekniikka- ja lakiluennot) lisäksi yritysten näyttelyalueen. Seminaaripäivän ohjelma jakaantuu kahteen osaan: ammattilaisiltapäivään ja taloyhtiöiden hallituksille suunnattuun iltatilaisuuteen. Näyttely tarjoaa lisätietoa erilaisista korjaushankkeista, ratkaisuista ja materiaaleista sekä muista asuintalon korjaushankkeisiin liittyvistä asioista. Kouvola 5.11 Paikka: Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11, Kouvola Ammattilaisten iltapäivä klo 12-17, näyttely avoinna klo alkaen, luennot klo 12- Hallitusten koulutusilta klo 16-20, näyttely avoinna klo alkaen, luennot klo 17- Lappeenranta Paikka: Hotelli Lappee, Brahenkatu 1, Lappeenranta Ammattilaisten iltapäivä klo 12-17, näyttely avoinna klo alkaen, luennot klo 12- Hallitusten koulutusilta klo 16-20, näyttely avoinna klo alkaen, luennot klo 17- Ohjelma löytyy tiedotteen lopusta! Ohjelma löytyy tiedotteen lopusta! Ilmoittautumiset osoitteessa -tapahtumat tai p Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. 2

4 Kiinteistömessut Helsingin Messukeskus Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi järjestää jäsenille matkan Kiinteistömessuille Helsingin Messukeskukseen. Messuilla ovat mukana: Kiinteistö (kiinteistö- ja isännöinti-ala) Vihertek (ympäristösuunnittelu ja viherrakentaminen) Väri & Pinta (maalaus, pintakäsittely, korroosionesto ja julkisivut) Ekorakennus Finnsec (turvallisuus- ja suojelu-ala) Julkisivu (julkisivurakentaminen) Audiovisual (kuva, valo ja ääni) Sähkö Puhtaus Aikataulu: Imatra, Olavinkatu klo 5.30 Lappeenranta, Peltolan koulun pysäkki klo 6.00 Kouvola, linja-autoasema klo 7.10 Karhula, linja-autoasema klo 7.50 Kotka, linja-autoasema klo 8.00 Kahvitauko pidetään Pyhtään ABC-asemalla. Paluukuljetus Messukeskuksesta lähtee n. klo Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistolle mennessä p Messuille sisäänpääsy vaatii rekisteröitymisen. Sen voi tehdä messukeskuksen aulassa tai etukäteen, joka nopeuttaa sisäänpääsyä. Etukäteen tehdyn rekisteröitymisen jälkeen tulee muistaa tulostaa pääsylippu, jota näytetään messuportilla. Rekisteröityminen ja messujen luento-ohjelma löytyvät osoitteesta Tilinpäättäjän tietoisku Kouvolassa Aika: klo Paikka: Kouvola, Hotelli Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2 Koulutustilaisuus on tarkoitettu kaikille asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja verotuksen tekemisestä ja suunnittelusta vastaaville kuten toimitusjohtajille, isännöitsijöille, talouspäälliköille, kirjanpitäjille sekä muille taloushallinnon ammattilaisille. Osallistumalla tilaisuuteen saa varmuutta vuoden 2013 tilinpäätöksen tekemiseen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiössä. Lisäksi voi päivittää tiedot ajan tasalle kirjanpidon ja verotuksen näkökulmasta vuodelle Ilmoittautumiset mennessä p /Sarita Heikkinen tai Koulutuksen hinta on 490 euroa, sisältäen opetuksen aineistoineen sekä ohjelmaan merkityt tarjoilut. Hintaan lisätään alv 24 %. Koulutus on Kiinkon järjestämä ja lisätietoja saa Sarita Heikkiseltä. 3

5 Indeksit 2013 toukokuu 2013 kesäkuu 2013 heinäkuu Elinkustannusindeksi 1951:10= Kuluttajahintaindeksi 2010= ,0 108,0 107,9 Rakennuskustannusindeksi 2010= ,2 107,1 106,8 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi: 2010= neljännes 115,2. Vuosimuutos 2,6 %. Indeksin laskennassa on siirrytty käyttämään perusvuotta neljänneksen 2013 tilastosta alkaen. Asuinkiinteistön turvallisuus kurssit syksy h/kaksi peräkkäistä iltaa klo Kurssin järjestää Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto Etelä-Karjala Lappeenrannan paloasema, Armilankatu Ruokolahden kunnantalo, Virastotie Luumäen paloasema, Linnalantie Lappeenrannan paloasema, Armilankatu 35 Kymenlaakso Kotkan paloasema, Takojantie Kouvolan paloasema, Kauppalankatu 45 Väestönsuojanhoitajan kurssit syksy h/kaksi peräkkäistä iltaa klo Kurssin järjestää Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto Etelä-Karjala Lappeenrannan paloasema, Armilankatu Imatran paloasema, Vuoksenniskantie 21 Kymenlaakso Kotkan paloasema, Takojantie Kouvolan paloasema, Kauppalankatu 45 Kaikille kursseille ilmoittaudutaan p tai sähköposti toimisto@kaspeli.fi Lisätietoa osoitteessa 4

6 Ilmoita muuttuneet yhteystiedot Puheenjohtajan ja isännöitsijän muuttuneet yhteystiedot tulee ilmoittaa yhdistyksen toimistolle tai tai osoitteessa UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton vanhat jäsennumerot poistuvat käytöstä Kiinteistöliiton jäsentalojen jäsennumerot muuttuivat vuoden 2013 alussa. Vanha jäsennumero on käytössä rinnakkain uuden jäsennumeron kanssa vielä elokuun loppuun asti. Syyskuun alusta alkaen Kiinteistöliiton jäsenpalvelut ovat käytettävissä ainoastaan uudella jäsennumerolla. Jäsennumero löytyy jäsentiedotteen ja Suomen Kiinteistölehden osoitekentässä. OTM Vesa Puisto lakimieheksi lukien OTM Vesa Puisto (29) on nimitetty Kiinteistöliitossa lakimieheksi lukien. Aiemmin hän on toiminut määräaikaisena lakimiehenä. Kiinteistöyhdistyksiin liittynyt 597 uutta jäsentä kuluvan vuoden aikana Vuoden 2013 ensimmäisellä puolikkaalla (tammikuu-kesäkuu) kiinteistöyhdistyksiin on liittynyt yhteensä 597 uutta jäsentä. Eniten uusia jäseniä on liittynyt Kiinteistöliitto Uusimaahan (180 kpl), Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (100 kpl) ja Keski-Suomen Kiinteistöyhdistykseen (49 kpl). Kaakkois-Suomessa uusia jäseniä on liittynyt 26 kpl. Suomen Vuokranantajiin on liittynyt tammi-kesäkuussa 827 uutta jäsentä. AJANKOHTAISTA Rakennusten lämmitystarpeen normeeraaminen muuttuu Lämmitysenergian kulutuksen normeeraamisessa otetaan käyttöön ilmastolliselle vertailukaudelle lasketut lämmitystarveluvut sekä vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti määritetyt lämmitysenergian kulutuksen normeerauskertoimet. Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien kulutuksia ja eri kunnissa olevien rakennusten ominaiskulutuksia. Normeerauksessa tulisi siirtyä käyttämään uutta vertailukautta vuoden 2013 aikana, jotta vuoden 2014 alussa toimijoilla olisi käytössään uudella vertailukaudella sekä siihen liittyvillä kertoimilla lasketut normitetut kulutukset. Lue lisää Taloyhtio.netin sivuilta. Lisätietoja normeerauksesta osoitteessa 5

7 Asumismenot 2013: Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuoteen 2017 mennessä. Asumismenot jatkavat nousuaan ja niiden osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä vuosina Viime vuosina vuokralla asuvien asumismenot ovat kasvaneet omistusasujia nopeammin. Talouden aikanaan elpyessä omistusasujien (3,3 %) ja vuokralla asuvien (2,5 %) ero kuitenkin kaventuu korkojen nousun myötä. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat 3,4 prosenttia vuodessa tulevalla viisivuotiskaudella energian hinnan nousun myötä. Tiedot perustuvat Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen, jossa on vuosittain tarkasteltu kotitalouksien asumismenoja. Lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta Helsingissä yli euroa kuukaudessa, kun taas Kouvolassa vastaavan huoneiston kustannukset ovat alle euroa Pääkaupunkiseudun ulkopuolella velallisten kotitalouksien kuukausittaiset lainanhoitomenot jäävät puoleen siitä, mitä ne ovat pääkaupunkiseudulla. Lyhennys ja korko kipuavat pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kerrostalon perheasunnossa yli tuhanteen euroon kuukaudessa, kun muualla Suomessa keskiarvo on noin 500 euroa. Pääkaupunkiseudun keskimääräistä korkeampi tuottavuus kumuloituu asuntojen hintoihin palkkojen noustessa. Pori ja Kouvola ovat halvimpia asuinkaupunkeja vuokralla asuville kotitalouksille sekä velallisille omistusasujille. Lapsiperheelle sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuminen maksaa eniten Helsingissä ja Espoossa, noin ( /kk). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle velattomalle eläkeläistaloudelle halvimmat kaupungit ovat sen sijaan Oulu ja Seinäjoki (350 /kk), Kouvola on toiseksi kallein (440 /kk). Veroilla on suuri merkitys erityisesti eläkeläistalouksille Verojen osuus asunto-osakeyhtiön hoitokuluista on keskimäärin 1,30 euroa asuinneliötä kohden ja 27 prosenttia hoitokuluista. Suurimmat veroerät kerrostaloissa muodostuvat kaukolämpöön ja korjauksiin sisältyvistä veroista sekä kiinteistöverosta. Omakotitaloissa verojen osuus on peräti 39 prosenttia, vaikka hoitokuluissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa. Suurimmat veroerät omakotitalossa ovat kiinteistövero sekä sähkön yhteydessä maksettavat sähkövero ja arvonlisävero. Veroratkaisuilla on suurin suhteellinen vaikutus omakotitalossa asuville eläkeläistalouksille, joiden asumismenot koostuvat tyypillisesti kokonaan hoitokuluista. Remonteissa piilee merkittävä menoerä kotitalouksille Tyypillisimmät kotitalouksien remontit nostavat kotitalouksien asumismenoja arviolta euroa kuukaudessa. Kalliit putki-, julkisivu- tai lämmitystavan muutosremontit maksetaan takaisin tyypillisesti 15 vuodessa, jolloin kuukausikustannus jää samansuuruiseksi kuin kevyemmissä remonteissa, joissa takaisinmaksuaika jää usein noin viiteen vuoteen. Pääkaupunkiseudulla remonttien kokonaiskustannukset ovat lähes kaksinkertaisia pieniin kaupunkeihin verrattuna. Osaltaan hintojen eroa selittää pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen muuta maata pienemmät neliöt ja tehdyn työn määrä. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi. putkistoremonttien yhteydessä tehdään muita korjauksia muuta maata enemmän. Remonttikustannukset muodostavat huomattavan osan omakotitaloasumisen kustannuksista. Tyyppiremonttien hinnat ja kuukausikustannukset ovat pientaloissa suuremmat kuin muissa asumismuodoissa. Remonttien laajuus vaihtelee omakotitaloissa muita asumismuotoja enemmän. Asumismenojen ripeälle nousulle ei näy loppua Talouden elpymisen myötä energian hinnat ja korot lähtevät nousuun. Nämä luovat osaltaan nousupaineita asumismenoihin. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee olemaan seuraavallakin vaalikaudella ajankohtainen. Mikäli julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan ensisijaisesti asumisen verotusta kiristämällä, saattaa asumismenojen nousu olla huomattavasti nopeampaa kuin ennakoitu kehitys. 6

8 Asumismenot tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä. Lisätietoja: Pellervon taloustutkimus PTT: ekonomisti Sami Pakarinen, puh , sähköposti: tutkimusjohtaja Markus Lahtinen, puh , sähköposti: ekonomisti Veera Holappa, puh , sähköposti: Suomen Kiinteistöliitto: pääekonomisti Jukka Kero, puh , toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh , Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustellusta syystä. Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta. Hallitus antoi eduskunnalle muutoksia koskevan lakiesityksen Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöiden muutoksista on ilmoitettava sekä kaupparekisteriin että Kiinteistöliittoon/kiinteistöyhdistykseen. Oikeat jäsentiedot mahdollistavat jäsentiedotteiden, Suomen Kiinteistölehden ja muun jäsenpostin toimittamisen oikeille henkilöille. Kiinteistöliittoon muutokset voi tehdä joko kiinteistöyhdistykseen tai nettilomakkeella osoitteessa: Remonttiryhmä etsimään uusia keinoja lähiöiden korjaamiseen Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen on asettanut 15. elokuuta remonttiryhmän, joka etsii keinoja lähiöiden korjaamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen. Taustalla on huoli korjausvajeen kasvusta. Erityisesti luvuilla rakennetut lähiöt ovat tulossa peruskorjausikään. Remonttiryhmäksi nimetyn työryhmän tehtävänä on tehdä esitys lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteistä sekä rahoitus- ja tukimalleista, joilla vähennetään lähiöiden korjausvajetta vuosina Tavoitteena on myös parantaa korjausrakentamisen laatua. Ryhmässä on mukana Kiinteistöliiton vuokratalo-valiokunnan puheenjohtaja Ahto Aunela. Lue lisää Pankki laskuttaa pankkiveron yrityksiltä Danske Bank laskuttaa pankkiveron erillisellä laskulla yrityksiltä, mutta ei yksityishenkilöiltä, Aamulehti kertoo OP-Pohjola ja Nordea ovat kertoneet, ettei pankkiveroa peritä erillisellä laskulla edes yrityksiltä. Lain mukaan pankkiveron erillislaskutus on kuitenkin mahdollista yksityishenkilöiltäkin. Finanssivalvonnan menettelyvalvonnan lakimies Ilse Lampela kertoo tämän käyvän, jos ehdoissa sovitaan siitä tarpeeksi selvästi. Yrityksiltä pankkivero on kuitenkin mahdollista periä erillisenä laskuna paljon yleisemmän muotoilun perusteella kuin yksityishenkilöiltä. 7

9 Kaikilla pankeilla on pankkiveron maksuvelvollisuus, mutta käytännössä kaikki aikovat maksattaa veron asiakkaillaan jollain tavalla. Lampela arvioi, että vero voi näkyä uusien luotojen hinnoittelussa tai tämäntyyppisissä palvelumaksuissa. Danske Bank perustelee pankkiveron erillistä laskuttamista läpinäkyvyydellä. Lampela pitää sitä myös selkeänä valintana, pankkivero kun on voimassa vain kaksi vuotta. Finanssivalvonta ei kuitenkaan varsinaisesti suosittele erillislaskutusta, vaan palveluntarjoaja saa päättää. (Esmerk/Aamulehti, ) Lähde: OIKEUSTAPAUKSET KHO:2013:100 Korkein hallinto-oikeus pysytti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen Espoon Tapiolaan myönnetyn rakennusluvan lainmukaisuudesta. Espoon rakennuslautakunta oli myöntänyt rakennusluvan kahdelle kerrostalorakennukselle Espoon vanhan Tapiolan alueelle. Lupapäätöksestä oli valitettu muun muassa sillä perusteella, että rakennukset eivät niiden julkisivujen ja kattomuodon vuoksi vastaa voimassa olevia kaavamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei tasakattoisia kerrostalorakennuksia voida pitää kattomuotojensa tai julkisivujensa vuoksi sellaisina, että ne eivät mukautuisi alueelle luonteenomaisiin julkisivujen piirteisiin vaikka lähiympäristön muut asuinrakennukset ovat pääosin harja- tai pulpettikattoisia. KKO 2013:47 Korkein oikeus katsoi, että koska urakoitsija oli laiminlyönyt asuntokauppalain 2 luvussa tarkoitetun selonottovelvollisuutensa asunto-osakeyhtiön taloussuunnitelmasta, ei taloussuunnitelman vastainen pääurakkasopimus ollut asunto-osakeyhtiötä sitova. Samalla korkein oikeus hylkäsi kaikki urakoitsijan tähän sopimukseen perustuvat vahingonkorvausvaatimukset. Urakoitsija oli väittänyt kärsineensä vahinkoa sen vuoksi, että se oli joutunut purkamaan pääurakkasopimuksen asunto-osakeyhtiön laiminlyötyä urakkasopimukseen perustuvien maksujen suorittamisen. Korkein oikeus katsoi, että koska pääurakkaa koskeva sopimus ei sido asunto-osakeyhtiötä, ei urakoitsijalla voi olla oikeutta vahingonkorvaukseen mainitun sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Kuopion hallinto-oikeus /0223/3 Hallinto-oikeuden mukaan aluehallintovirastolla ei ollut oikeutta valittaa kaupungin teknisen lautakunnan päätöksestä, jolla lautakunta salli pysäköinnin aluehallintoviraston kohdalla olevalla katuosuudella. Hallinto-oikeus katsoi, ettei aluehallintovirastolla ollut valituksen tekemisen edellytyksenä olevaa asemaa kunnan jäsenenä tai asianosaisena. Tapauksessa aluehallintovirasto ei voinut myöskään tehdä valitusta viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun perusteella. 8

10 KHO:2013:124 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n oli maksettava varainsiirtovero yhdessä B:n kanssa hankkimastaan tontista, vaikka kyse oli tontista, jolle A ja B olivat yhdessä aikaisemmin rakentaneet A:n ensiasunnoksi katsottavan omakotitalon. A ja B olivat vuokranneet tontin kunnalta vuonna 1999 ja rakentaneet tontille tuolloin omakotitalon. Vuonna 2009 A ja B ostivat tontin omaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaa tontin ja rakennuksen hankinta eivät muodostaneet asiallisesti ja ajallisesti sellaista kokonaisuutta, että varainsiirtoverolain ensiasunnon verovapautta koskevat edellytykset olisivat täyttyneet myös tontin osalta. Tontista tehtyä kauppaa oli siten pidettävä asuinrakennuksen hankinnasta riippumattomana luovutuksena, josta A:n on maksettava varainsiirtovero. KKO 2013:51 Korkein oikeus katsoi, ettei asuntokauppa ollut ostajia sitomaton, vaikka perustajaosakkaat eivät olleet asettaneet asuntokauppalain 2 luvun 17 :n mukaisia vakuuksia ennen kuin he olivat rakennusaikana ryhtyneet tarjoamaan yhtiön osakkeita kuluttajille ostettavaksi. Tapauksessa perustajaosakkaina toimineet yksityishenkilöt olivat kuitenkin toteuttaneet muita ostajan suojaksi koituvia järjestelyitä ja tämän vuoksi korkein totesi, ettei kaupan ollut sitomaton asuntokauppalain 2 luvun 11 :n perusteella. Kouvolan HO Hovioikeus katsoi, ettei osakas ollut aiheuttanut vesivahinkoa huolimattomuudellaan, eikä hän siksi ollut velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiölle sen vaatimia vesivahingon korjauskuluja. Tapauksessa osakkeenomistaja oli polvivammansa vuoksi kaatunut suihkussa ollessaan ja lyönyt kaatuessaan päänsä niin, että oli menettänyt tajuntansa. Osakas oli maannut tajuttoman suihkun lattiakaivon päällä arviolta kahden tunnin ajan, minkä vuoksi suihkuvedet olivat tulvineet muualle asuntoon aiheuttaen mittavia vahinkoja myös kerrostalon alempien kerrosten huoneistoihin MARKKINA JA SUHDANTEET Kiinteistön ylläpidon kustannusten vuosinousu 2,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2012 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämpökustannukset, 6,6 prosenttia. Käyttö- ja jätevesikustannukset kasvoivat 6,4 prosenttia, erilliskustannukset 5,8 prosenttia, lämpökustannukset 3,9 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 3,2 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 1,2 prosenttia, työkustannukset 1,1 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 0,6 prosenttia. Kevyt polttoöljyn kustannukset vähenivät 1,6 prosenttia ja käyttösähkön 0,9 prosenttia. 9

11 JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Korjaushanke haltuun: hallituksen pikaopas Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiön hallituksen käyttöön pikaoppaan korjaushankkeen läpiviemisestä! Taloyhtiön johdon ymmärrys rakennuttamisesta on onnistuneen korjaushankkeen edellytys. Jotta voi ymmärtää mm. suunnittelu-, urakka- ja valvontasopimusten laadintaa ja yleisten sopimusehtojen merkitystä sekä logiikkaa (KSE 1995, YSE 1998), tulee hahmottaa korjaushankkeen kulku lähtien taloyhtiön lähtötilanteesta (tarpeiden selvittämisestä) ja päätyen korjaustyön takuuajan kysymyksiin. Korjaushanke lähtee aina paremmin liikkeelle, jos taloyhtiössä on olemassa kiinteistönpitoon (korjaaminen, ylläpito) liittyvä tahtotila ja lähtötilanne selvillä. Tässä oppaassa korjaushankkeen läpivientiä hahmotetaan tyypillisimmän urakkamuodon eli pääurakkamuodon (kokonaisurakka tai jaettu urakka) näkökulmasta. Pääurakkamuotoisessa hankkeessa tilaaja hankkii suunnittelun ja urakoinnin erillisillä sopimuksilla. Tutustu oppaaseen osoitteessa MUN avain - nettisivusto asumiseen liittyviin asioihin on nettisivu asumiseen liittyvistä asioista. Sivuilta löytyy oivat perustiedot siitä, mitä tarvitsee tietää kun muuttaa ensimmäistä kertaa omaan asuntoon. Sivu on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka eivät ole asuneet aikaisemmin omassa asunnossa, mutta Mun Avain on hyödyllinen tiedonlähde myös kokeneemmillekin asukkaille. Sivu on jaoteltu neljään osioon. Ennen-osiossa käsitellään asioita, jotka tulee ottaa huomioon ennen kuin asuntoa on edes löytänyt tai alkanut etsimäänkään. Muutto-osiossa pohditaan muuttamista ja siihen liittymistä asiaa. Asuminen-osio on sivun laajin kokonaisuus. Siinä käsitellään erilaisia asioita, jotka kuuluvat asukkaan arkeen (ja juhlaan). Jälkeen-osio keskittyy asioihin, jotka liittyvät asunnosta luopumiseen ja asumisen päättymiseen. Rakentamisen ja korjaus- ja kunnossapitotöiden ilmoittamismenettely Rakennusalan verovalvontaa tehostavat säännökset tulevat voimaan 1. heinäkuuta Vahvistettuun verotusmenettelylakiin on lisätty rakennusalan verovalvontaa tehostavat säännökset rakennustyömailla noudatettavasta työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta ilmoittamismenettelystä. Työturvallisuuslakiin on lisätty säännös velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Jokainen rakentamispalvelujen tilaaja ilmoittaa kuukausittain suoraan Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä. Rakennusurakoista on ilmoitettava työmaittain urakkasopimusta koskevia tietoa, muun muassa sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta. Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Ilmoitusvelvollisuudet koskevat uudis- ja korjausrakentamista sekä myös kunnossapitotöitä. Kiinko järjestää uudesta ilmoittamismenettelystä aamupäivän koulutustilaisuuden torstaina Helsingissä, ohjelma löytyy osoitteessa 10

12 Vastikkeet taloyhtiössä Taloyhtiöt rahoittavat toimintansa pitkälti osakkailta perittävillä vastikkeilla. Osakkaiden vastikkeenmaksuvelvollisuudesta on säädetty asunto-osakeyhtiölaissa, ja lisäksi siitä voi olla määräyksiä taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Vastikkeet taloyhtiössä -opas kertoo, millaisia vastikkeita taloyhtiössä voidaan periä mihin vastikkeen määrä perustuu millaisia kuluja milläkin vastikkeella voidaan kattaa milloin maksuperusteesta voidaan poiketa milloin maksuvelvollisuudesta voi vapautua kuka vastaa edellisen osakkaan vastikkeista. Erilaisia tilanteita havainnollistetaan esimerkkien ja oikeustapausten avulla. Opas avaa asunto-osakeyhtiölain pykälät ja auttaa tulkitsemaan erilaisia yhtiöjärjestysmääräyksiä. Oppaan ovat kirjoittaneet lakiasiantuntija Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta ja toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöliitto Uusimaasta. Hinta 30 euroa. Tilaukset p tai Taloyhtiön energiatodistus - mitä, miten, milloin? Pylsy, Petri Rakennuksen energiatodistuksen avulla verrataan rakennusten energiatehokkuutta uudisrakentamisen sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. Uusi energiatodistuslaki astui voimaan , ja se kumosi kokonaan vuoden 2008 energiatodistuslain. Taloyhtiön energiatodistus - mitä, miten, milloin? -opas antaa perustiedot energiatodistuslain muutoksista erityisesti taloyhtiöiden näkökulmasta ja opastaa taloyhtiöitä hankkimaan energiatodistuksen. Kirja antaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: milloin ja mihin rakennuksiin tarvitaan uuden lain mukainen todistus kuka saa laatia energiatodistuksia mitä uusi energiatodistus sisältää ja miten sitä luetaan miten rakennuksen energialuokka määräytyy mitkä ovat lain rikkomuksen seuraukset mitä asioita energiatodistusta hankittaessa on huomioitava. Oppaassa on runsaasti esimerkkejä asuinrakennusten uusista energialuokista sekä toimenpiteistä, joilla taloyhtiö voi vaikuttaa saamaansa energialuokkaan. Opas on tarkoitettu erityisesti isännöitsijöille, kiinteistönvälittäjille ja kiinteistönomistajille. Se soveltuu hyvin myös kiinteistö- ja rakennusalan koulutusmateriaaliksi sekä taustamateriaaliksi suunnittelutoimistoille ja todistusten laatijoille. Hinta 35 euroa. Tilaukset p tai kirjamyynti@kiinkust.fi 11

13 Korjaushanke haltuun, ammattilaisiltapäivä Ammattilaisiltapäivä on tarkoitettu isännöitsijöille, urakoitsijoille ym. alan ammattilaisille. Tapahtumakiertue sisältää seminaariohjelman lisäksi yritysten näyttelyalueen. Seminaaripäivän ohjelma jakaantuu kahteen osaan: ammattilaisiltapäivään ja taloyhtiöiden hallituksille suunnattuun iltatilaisuuteen. Näyttely tarjoaa lisätietoa erilaisista korjaushankkeista, ratkaisuista ja materiaaleista sekä muista asuintalon korjaushankkeisiin liittyvistä asioista. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa! Kouvola klo Lappeenranta klo Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11 Hotelli Lappee, Brahenkatu 1 Ohjelma: Ovet avautuvat ja näyttely on avoinna Avauspuheenvuoro, toiminnanjohtaja Sami Tammisto, Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi Korjaushankkeen valmistelu ja suunnittelu Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta / Talokeskuksen Tom Lindborg Kahvit ja näyttelyyn tutustuminen Taloyhtiö tilaajana (osa 1) Kiinteistöliiton lakimiehet Jaana Sallmén / Kristel Pynnönen Näyttelyyn tutustuminen Taloyhtiö tilaajana (osa 2) Kiinteistöliiton lakimiehet Jaana Sallmén / Kristel Pynnönen Näyttelyyn tutustuminen ja samaan aikaan seminaarisalissa Kiinteistöliiton asiantuntijoiden neuvontaklinikka Ilmoittautumiset osoitteessa

14 Korjaushanke haltuun, koulutusilta Taloyhtiö, osaatko pitää puolesi korjaushankkeessa? Hyvä rakennuttamistapa, mikä se on? Tiedätkö, miten korjaushankkeeseen liittyvät päätökset taloyhtiössä tehdään? Tapahtumakiertue sisältää seminaariohjelman lisäksi yritysten näyttelyalueen. Seminaaripäivän ohjelma jakaantuu kahteen osaan: ammattilaisiltapäivään ja taloyhtiöiden hallituksille suunnattuun iltatilaisuuteen. Näyttely tarjoaa lisätietoa erilaisista korjaushankkeista, ratkaisuista ja materiaaleista sekä muista asuintalon korjaushankkeisiin liittyvistä asioista. Koulutusilta on tarkoitettu taloyhtiöiden hallituksille, toiminnantarkastajille, sivutoimisille isännöitsijöille, osakkaille ja asukkaille. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa! Kouvola klo Lappeenranta klo Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11 Hotelli Lappee, Brahenkatu 1 Ohjelma: Näyttelyyn tutustuminen ja samaan aikaan seminaarisalissa Kiinteistöliiton asiantuntijoiden neuvontaklinikka Avauspuheenvuoro, toiminnanjohtaja Sami Tammisto, Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi Korjaushankkeen valmistelu ja suunnittelu Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta / Talokeskuksen Tom Lindborg Kahvitauko Taloyhtiö tilaajana Kiinteistöliiton lakimiehet Jaana Sallmén / Kristel Pynnönen Ilmoittautumiset osoitteessa