FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET KOSKIEN FINANSSIPALVELUJEN ASIAKASSOPIMUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET KOSKIEN FINANSSIPALVELUJEN ASIAKASSOPIMUKSIA"

Transkriptio

1 1 (15) LAUSUNTO Nina Väänänen Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 3/ FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET KOSKIEN FINANSSIPALVELUJEN ASIAKASSOPIMUKSIA Finanssivalvonta on pyytänyt lausuntoa uusista määräyksistä ja ohjeista, jotka koskevat finanssipalvelujen asiakassopimuksia (jäljempänä MOK-luonnos). FK esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan. 1 Kaikkia asiakassopimuksia koskevat kommentit 1.1 Yleiset kommentit Soveltamisala (1.1) Asiakassopimuksia koskevassa MOK-luonnoksessa soveltamisalaa on laajennettu nykyisestä rahoitussopimusstandardista ottamalla mukaan vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten ja maksulaitosten tekemät sopimukset. Soveltamisala asiakasryhmien osalta on sen sijaan säilytetty ennallaan. MOK-luonnoksen mukaan määräykset ja ohjeet koskevat finanssipalvelusopimuksia, joita soveltamisalan piirissä olevat toimijat tekevät kuluttajien, kuluttajiin rinnastettavien pienyritysten sekä muiden kuin ammattimaisten sijoittajien kanssa. Tämä luo asetelman, jossa ohjeet eivät välttämättä ole yhteensopivia kaikkien soveltamisalaan kuuluvien sopimusten kanssa. Olisi hyvä määritellä tarkemmin, minkä asiakasryhmien sopimuksiin mitäkin MOKluonnoksen jaksoa on tarkoitus soveltaa. Esimerkiksi muiden kuin ammattimaisten asiakkaiden käsite liittyy sijoituspalveluiden tarjoamiseen, jota MOK-luonnos enää erityissääntele eikä esimerkiksi vakuutusyhtiöillä ole minkäänlaista juridista tai liiketoiminnallista perustetta luokitella asiakkaitaan ammattimaisiin ja ei-ammattimaisiin asiakkaisiin. Esimerkiksi suuryritykset ja säätiöt voivat olla ei-ammattimaisia sijoittajia. Tämän vuoksi muiden kuin ammattimaisten sijoittajien käsitteen tulisi poistaa MOKluonnoksesta kokonaan. Kuluttajiin rinnastettava pienyritys on puolestaan rahoitussopimusstandardissa jo nyt, mutta sitä ei ole tarkemmin määritelty. Esimerkiksi vakuutussopimuslain 1:3 :n on otettu lain pakottavuutta koskeva säännös, joka koskee sopimusehtoja, kun vakuutuksenantajan sopijapuolena on kuluttajaan rinnastettavissa oleva oikeushenkilö. Pienyritysten sopimusten tuominen laajemmin soveltamisalaan edellyttää käsitteen määrittelemistä. Eräs ajankohtainen kysymys on esimerkiksi asunto-osakeyhtiön luonne yrityksenä. Lienee selvää, ettei monen kerrostalon käsittävää asunto-osakeyhtiötä voida pitää kuluttajaan

2 2 (15) rinnastettavana pienyrityksenä. Asunto-osakeyhtiöitä ei voi käsitellä tässä yhteydessä kategorisesti yhtenä ryhmänä. Tarve suojata asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajia riippuu siitä, millainen tämä omistaja on. Asunto-osakeyhtiön osakekannan voi esimerkiksi omistaa sataprosenttisesti kiinteistösijoittamista harjoittava yhteisö, tai asunto-osakeyhtiö voi kuulua konserniin. Finanssialaa yhdistävä sääntelyperusta on kuluttajansuojalaki. Muilta osin on erityissääntelyä ja vakiintuneita markkinakäytäntöjä. Yleinen käytäntö on, että finanssipalvelut jaotellaan joko yrityksille tai yksityishenkilöille tarjottaviksi palveluiksi. FK esittää harkittavaksi, että asiakassopimuksia koskevan MOK-luonnoksen yleisenä soveltamisalana olisi kuluttajien kanssa tehtävät sopimukset. Muilta osin soveltamisala voitaisiin määritellä tarvittaessa erikseen. Esimerkiksi luottosopimuksia koskeva osuus voisi vakiintuneen markkinakäytännön vuoksi soveltua myös kuluttajiin rinnastettaviin pienyrityksiin. On kuitenkin osa-alueilta ja toimijoita, joille kuluttajaan rinnastettavan pienyrityksen käsite on vieras. Laissa määrittelemättömän käsitteen ulottaminen koko MOK-luonnokseen heikentää oikeusvarmuutta. Siksi käytetyt käsitteet tulisi vähintäänkin määritellä MOK-luonnoksessa. Määritelmät (1.2) On hyvä, että MOK-luonnokseen on lisätty määritelmiä koskeva jakso. Edellä olevaan viitaten pidämme tärkeänä pienyritykseen rinnastettavan pienyrityksen määrittelemistä. Pienyrityksen käsite on ollut esillä muun muassa Suomen Pankkiyhdistyksen valmistellessa vuonna 1994 malliehtoja pienyritysten luottoasiakirjoille. Käytyjen viranomaiskeskustelujen pohjalta pienyrityksen tunnusmerkkinä pidettiin seuraavia seikkoja: Yrityksen palveluksessa työskentelee keskimäärin korkeintaan neljä henkilöä yrityksessä toimiva omistaja ja hänen yrityksessä työtä tekevä perheenjäsenensä mukaan lukien. Pienyritys ei ole sidottu liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävään muotoon. Pienyrityksen toiminnassa on omistajan työpanos yrityksen toiminnan kannalta ratkaisevaa. Pienyrityksessä omistajan henkilökohtainen varallisuus on yleensä joko yritysmuodon tai muun sitoumuksen vuoksi yrityksen lainojen vakuutena. Pienyritys ei harjoita sijoitustoimintaa pääasiallisena toimintanaan eikä pienyritys ole tilintarkastus- tai vastaava asiantuntijayhteisö. Pienryitys ei ole osa konsernia. Sen sijaan ei ole erikseen määritelty sitä, mitkä näistä pienyrityksistä olisivat kuluttajaan rinnastettavia. Finanssipalvelulla ja tuotteilla tarkoitetaan kaikkia niitä palveluita ja tuotteita, joita kohdassa 1.1 mainitut palveluntarjoajat tarjoavat. Finanssialan toimijoita yhdistää kuluttajasuojalaki (KSL). KSL 6 a luvun 1 määrittää lain mukaisen rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden käsitteen kattavuuden. Käsite kattaa FK:n näkemyksen mukaan nyt säänneltävänä olevat sopimustyypit. FK esittää harkittavaksi, että finanssipalveluiksi ja -tuotteiksi katsottaisiin joko KSL 6 a luvun 1 mukaiset rahoituspalvelut tai vaihtoehtoisesti sellaiset finanssipalvelut ja -tuotteet, joiden tuottaminen ja/tai tarjoaminen vaatii toimilupaa.

3 3 (15) Jäljempänä esitetään myös sopimuksen määrittelemistä erikseen. Tavoitteet (3) MOK-luonnoksen tavoitteena on muun muassa asiakkaansuojan turvaaminen asiakassopimuksia tehtäessä ja sopimussuhteen aikana. Nykyisessä rahoitussopimusstandardissa on lisäksi korostettu, että huolellisesti laaditut vakiosopimukset vähentävät osaltaan myös asiakassopimuksiin liittyvää muuta oikeudellista riskiä. Mielestämme riskienhallinnallinen näkökohta on tässä yhteydessä tärkeä, joten esitämme sen sisällyttämistä myös uuden MOK-luonnoksen tavoitteisiin. Ajallinen soveltaminen FK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että uutta MOK-luonnosta sovelletaan vain MOKluonnoksen voimaantulon jälkeen solmittaviin asiakassuhteisiin. Tämä koskee erityisesti ohjeiden vaikutuksia sopimuksen sisältöön. Palveluntarjoajilla on nykyisten asiakkaidensa kanssa voimassa olevat sopimukset, joissa asiakkaat ovat hyväksyneet tietyt ehdot. Suositusluonteinen ohje ei voi syrjäyttää lainmukaisen, voimassa olevan sopimuksen sisältöä. Esimerkki ehtokohdasta, jossa ajallisella soveltamisalalla on suuri merkitys, on MOKluonnoksen kohta 4.4 (25) maksun tai palkkion muutosmenettelystä. Ennen MOKluonnoksen voimaantuloa solmituissa sopimuksissa tulee noudattaa niitä sopimusehdon muutosmenettelyjä, joista osapuolet ovat sopineet ja jotka siis asiakkaat ovat hyväksyneet. MOK-luonnoksen vaikutukset sopimuksen sisältöön MOK-luonnoksessa ei tulisi lähtökohtaisesti määritellä palveluntarjoajien sopimusrakennetta eli sitä, missä osassa sopimuskokonaisuutta asioista tulisi sopia. Nyt esimerkiksi kohdassa 4.6 käytetään ilmaisua sopimus ja sen ehdot, mikä johtaa epätietoisuuteen käsitteiden käytöstä ja mahdollisesta vastakohtaispäätelmästä muissa MOK-luonnoksen kohdissa. Rahoituspalvelusopimuksia koskevassa standardissa todettiin nimenomaisesti kohdassa 5.1 (9), että palveluntarjoaja voi itse valita käyttämänsä sopimusrakenteen. Sopimuskokonaisuuden muuttamiset massatuotteille ovat hyvin merkittäviä ja kalliita prosesseja. Palveluntarjoajien tulisi voida ylläpitää aiemman Fivan ohjeistuksen mukaisesti rakentamansa sopimuskokonaisuus jatkossakin. FK ehdottaa MOK-luonnoksen määritelmiin lisättäväksi sopimuksen määritelmän. Sopimus muodostuisi kokonaisuudesta, johon kuuluvat sopimuskirja ja siihen sovellettavat ehdot. Jatkossa MOK-luonnoksessa voitaisiin käyttää termiä sopimus, ja jos jossain erikoistapauksessa on oltava maininta sopimuskirjassa, voitaisiin käyttää sopimuskirjan käsitettä. Tällöin vältyttäisiin siltä, että sana sopimus tarkoittaa välillä sopimuskirjaa ja välillä sopimuskokonaisuutta. Johdonmukainen sääntelykokonaisuus Jotta finanssialan toimijoita koskeva sääntelykokonaisuus olisi mahdollisimman selkeä ja

4 4 (15) looginen, kunkin ohjeen yhteydessä tulisi mainita, mihin säädökseen ohje liittyy. Tämä edistäisi myös yhdenmukaisia tulkintakäytäntöjä. Nyt osiossa 2 määritellyn säädöstaustan yhteys MOK-luonnokseen jää epäselväksi. Maininta lain kanssa ristiriitaisista suosituksista vaikuttaa siinä mielessä tarpeettomalta, ettei sellaisia tulisi alun perinkään antaa. Lain kanssa ristiriitaiset ohjeet voisivat ruokkia vääriä käsityksiä sääntelyn sisällöstä ja tarkoituksesta ja sitä kautta vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytämistä riitatilanteissa. Toimijoiden liikkuma-alaa ei lähtökohtaisesti tule suosituksilla kaventaa siitä, minkä lainsäädäntö määrittelee. Erityisiä ongelmia voi ilmetä sellaisten tuotteiden ja palveluiden osalta, joista annetaan tarkkaa pakottavaa sääntelyä laissa (esim. vakuutus- ja PS-sopimukset). Fivan antamat ohjeet tulisi kirjoittaa siten, että ohjeen noudattaminen on yksiselitteistä ja selkeää ottaen huomioon kohdesektoria koskeva voimassa oleva sääntely ja siinä käytetty terminologia. 1.2 Erityisesti vakuutussektorista MOK-luonnoksen soveltaminen työeläkevakuutusyhtiöihin ja lakisääteisiin vahinkovakuutuksiin Kappaleessa 1.1 todetaan, että MOK-luonnos koskee vakuutusyhtiöitä. FK:n näkemyksen mukaan määräysten ja ohjeiden soveltaminen työeläkevakuutusyhtiöihin tulisi rajata MOKluonnoksen soveltamisalan ulkopuolelle. Työeläkevakuutuksen luonteen vuoksi FK ei näe tarpeelliseksi, että MOK koskisi työeläkevakuutusyhtiöiden myöntämiä TyEL- ja YELvakuutuksia. FK:n näkemyksen mukaan myös vahinkovakuutusyhtiöiden myöntämät muut lakisääteiset vakuutukset tulisi rajata MOK-luonnoksen soveltamisalan ulkopuolelle. Esimerkiksi lakisääteinen tapaturmavakuutus on työeläkevakuutuksen tapaan luonteeltaan sellainen, ettei siitä ole tarvetta antaa lisäohjeistusta asiakassopimuksia koskevassa MOK:ssa. Vakuutusyhtiön neuvottelukumppanina on tässä vakuutuslajissa työnantaja, jolloin sopimuksen tekemisessä ei ole ns. kuluttajansuojan tarvetta. Lakisääteisessä liikennevakuutuksessa vakuutusyhtiön sopimuskumppanina voi olla kuluttajan asemassa oleva henkilö tai yritys. Kuitenkin liikennevakuutussopimuksen tekemistä ja sen sisältöä ohjaa pakottava lainsäädäntö (vakuutussopimuslaki ja liikennevakuutuslaki). Näin ollen FK ei näe tarvetta sille, että FIVA antaisi lisäohjeita myöskään liikennevakuutussopimuksen tekemiseen liittyen. Jos ohjeita annettaisiin, niiden tulisi olla yhdenmukaiset vakuutussopimuslain ja liikennevakuutuslain asettamien vaatimusten kanssa. Vakuutussopimuslain vastaisuus Yleisperiaatteita koskeva jakso 4 on monin paikoin ongelmallinen vakuutussopimuslain näkökulmasta. Yleiseen muotoon kirjoitetut ohjeet ovat epäselviä ja joiltain osin selvästi ristiriidassa vakuutussopimuslain pakottavan sääntelyn kanssa. Ohjeet eivät ole yhdenmukaiset myöskään vakuutussopimuslain vakiintuneen tulkintakäytännön eikä hyvää vakuutustapaa koskevien käytäntöjen kanssa. FK ei pidä hyvänä ohjeenkirjoittamistapana sitä, että MOK-luonnokseen on sisällytetty

5 5 (15) eräänlainen vastuuvapautuslauseke, jonka mukaan ohjeita ei tule noudattaa, jos ne ovat ristiriidassa lain kanssa. FK:n näkemyksen mukaan Fivan tulisi poistaa MOK-luonnoksen ehdotettu vastuuvapautuslauseke ja kaikki sellaiset ohjeet, jotka ovat ristiriidassa vakuutussopimuslain kanssa. Annettujen ohjeiden tulee olla yhteensopivat vakuutussopimuslain vaatimusten kanssa. FK:n näkemyksen mukaan vakuutussopimuksiin ei tulisi soveltaa lainkaan yleisperiaatteita koskevaa jaksoa 4. Erityisen ongelmallisia ovat kappaleet 4.5 (sopimuksen ehtojen muuttaminen sopimuksen voimassaoloaikana) ja 4.7 (sopimuksen päättäminen), joissa ehdotetut ohjeet ovat räikeimmin ristiriidassa vakuutussopimuslain vaatimusten kanssa. Mikäli vakuutuksista haluttaisiin antaa ohjeita, tulisi ohjeissa ensisijaisesti viitata vakuutussopimuslain pakottaviin säännöksiin. Mahdollinen vakuutussopimuksia koskeva lisäsääntely tulisi antaa omana kappaleenaan siten, että ohjeet ovat yhteensopivat vakuutussopimuslain, siihen liittyvä tulkintakäytännön ja hyvän vakuutustavan kanssa. Sääntelyn laajentaminen finanssialan sektorilta toiselle Tavoiteltaessa yhtenäistä asiakkaansuojaa tulisi ottaa huomioon, että valmiita määräyksiä ja ohjeita tulevat lukemaan myös sellaiset tahot, jotka eivät omaa yhtä hyvää kokonaiskuvaa finanssialan sääntelystä kuin palveluntarjoajat (esim. asianajajat). Tällöin väljät ja ristiriitaiset ohjeet ovat omiaan antamaan vääriä käsityksiä sääntelystä ja vaikeuttamaan riitatilanteiden ratkaisuja. Lain kanssa ristiriidan luomista ei voi puolustella sillä, että Fiva antaa vain ohjeita, ei määräyksiä. Fivan ohjeet näyttäytyvät riitatilanteessa lautakunnille ja tuomioistuimille tosiasiassa sitovana sääntelynä. FK:n näkemyksen mukaan siltä osin kuin sääntelyn yhdenmukaistaminen sisältää uusien velvoitteiden asettamista tai olemassa olevien velvoitteiden laajentamista, tämä voidaan tehdä vain lainsäädännöllä. MOK-luonnoksessa finanssialan yhdenmukaisen sääntelyn taustalla lienee KSL, minkä tulisi näkyä MOK-luonnoksesta. Siirrettäessä sääntelyä yhdeltä sektorilta toiselle normien soveltuvuus ja niiden merkitys kohdesektorille tulisi olla riittävällä tavalla selvitetty. Säädöspohja on sinällään jo nykymaailmassa monimutkainen, ja ohjeen noudattamisen tulisi olla mahdollista ilman laaja-alaista toisen sektorin sääntelyyn perehtymistä. Yhtenäistäessään finanssialan eri sektoreiden sääntelyä Fivan tulisi kertoa selkeästi ja ymmärrettävästi, miten toiselta sektorilta tuotua sääntelyä voi soveltaa toisilla toimialoilla. MOK-luonnoksen ohjeista johtuvia tulkintaongelmia ei tulisi jättää valvottavien ratkaistavaksi. MOK-luonnoksen suhde jää epäselväksi pitkäaikaissäästämissopimusten ja vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamista koskevaan määräyksiin ja ohjeisiin 10/2012 sisältöön nähden. Tämäkin puoltaisi vakuutussopimusten erottamista omaksi alakappaleekseen. FK on kiinnittänyt useisiin edellä mainittuihin seikkoihin huomiota jo aikaisemmissa lausunnoissaan Fivalle. 1 1 FK:n lausunto Finanssipalveluiden ja -tuotteiden markkinointia koskevasta määräyksistä ja ohjeista (lausuntopyyntö ).

6 6 (15) 2 Yksityiskohtaiset kommentit 2.1 Asiakassopimusten yleisperiaatteet Soveltamisala Nykyisessä rahoituspalvelusopimuksia koskevassa standardissa kohdassa 6 (1) todettiin, että sopimuksia laadittaessa tulee ottaa huomioon rahoituspalvelun luonne ja sen perusteella harkita, mitkä standardin ehdoista on kulloinkin tarpeellisia. FK esittää kohdan palauttamista MOK-luonnoksen kohtaan 4.1. Ei liene kenenkään etujen mukaista, jos palvelun luonteeseen sopimattomia seikkoja lisätään sopimusasiakirjoihin sekoittamaan kokonaisuutta. Sopimusta ei pidä määritellä vain kirjalliseksi sopimukseksi. Kohdasta 4.1 (4) tulisi poistaa sana kirjallinen. FK esittää kohdan 4.1 (5) poistamista turhana. On selvää, että päämies vastaa aina suhteessa kolmanteen asiamiehensä tekemisistä. Mikäli ulkoistamisesta halutaan kuitenkin MOK-luonnoksessa säätää, tulisi käyttää ulkoistamisesta annetun MOK:n (1/2012) logiikkaa ja terminologiaa. Kohdassa käytetty verbi huolehtia on epämääräinen ja voi antaa mielikuvia jonkinlaiseen lakia laajempaan seuraamiseen tai valvomiseen. Sopimuksen tekeminen Kohdassa 4.2 (6) Fiva suosittaa, että finanssipalveluja koskevat sopimukset tehtäisiin kirjallisesti silloinkin, kun laki ei tätä suoraan edellytä. FK ehdottaa kohtaan lisättävän selventävän virkkeen siitä, että kirjallisen muodon vaatimuksen täyttää myös sähkökauppalain mukainen sähköinen sopimus. Tämä olisi perusteltua paitsi sen vuoksi, että asiasta on nimenomaisesti nykyisessä rahoituspalvelusopimusta koskevassa standardissa säädetty, myös siksi että finanssialan sääntelyä huonommin tuntevat ulkopuoliset pystyisivät paremmin hahmottamaan sääntelykokonaisuuden. FK esittää myös vastaavan täsmennyksen tekemistä kohtaan 4.2 (8) koskien sitä, miten asiakkaan katsotaan saaneen oma sopimuskappaleensa internetissä. Kohtaan 4.2 (7) on lisätty sana tosiasiallinen rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiin verrattuna. FK pyytää selvennystä, mitä rahoituspalvelusopimuksia koskevan standardin piirissä olevan toimijan on tehtävä, jotta se jatkossa täyttää tämän kriteerin. Kohta ei sovi vakuutusten myyntiin, koska vakuutussopimus syntyy niin, että asiakas tekee ensin yhtiölle vakuutushakemuksen, ja yhtiö toimittaa asiakkaalle vakuutuksen myöntämisen jälkeen vakuutuskirjan ja ehdot. Kohta vaikuttaa myös olevan ristiriidassa KSL 6 a 11.2 :n kanssa, jolloin sääntelyä huonosti tunteva taho voisi luulla, ettei finanssipalveluita voisi jatkossa myydä lainkaan puhelimitse. Uudessa kohdassa 4.2 (10) todetaan, että markkinoinnissa esiintyneet virheelliset tiedot tulisi oikaista ennen sopimuksen tekemistä. Asiasta on jo säädetty finanssipalveluiden markkinointia koskevassa MOK:ssa. Kohdan toistaminen tässä MOK-luonnoksessa antaa kuvan siitä, että toimijan tulisi vielä markkinoinnin oikaisemisen lisäksi tehdä jotain muita konkreettisia toimia ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tällaiset mahdolliset toimet ovat vaikeasti hahmotettavia. Virheellisten tietojen oikaisemista koskevat suositukset ovat lisäksi hyvin haasteellisia vakuutus- ja PS-sopimuksille, joiden osalta laissa on pakottavasti

7 7 (15) säännelty virheellisen markkinoinnin vaikutuksesta sopimuksen sisältöön. FK esittää, että kohta poistetaan tästä MOK-luonnoksesta tarpeettomana. FK kokee uusien lisäpalveluiden käyttöön ottamista koskevan kohdan 4.2 (11) liian rajoittavaksi. Lisäpalvelut tai uudet ominaisuudet eivät välttämättä lisää asiakkaiden velvollisuuksia tai riskejä lainkaan eikä niistä aina edes peritä lisämaksuja. Tällainen säännös voi kääntyä asiakasta vastaan, kun heidän mahdollisuuttaan päästä hyödyntämään tekniikan kehityksestä rajoitetaan turhaan. Sopimuksen sisältö Viitaten aiemmin sopimusrakenteesta lausuttuun, tämä alakohta suosittelee kaikki alakohdassa mainitut asiat sisällytettäväksi sopimukseen. Kaikki alakohdan luettelemat asiat eivät liene sellaisia, että niistä tulisi sopia nimenomaan sopimusasiakirjassa (esim. ylivoimaista estettä koskevat asiat, reklamaation menettelytapaan liittyvät asiat jne.), vaan kohdan täytynee koskea sopimuskokonaisuutta. Alakohta on hyvä esimerkki sopimuksen käsitteen lisäämisen tarpeesta MOK-luonnokseen. Kohta 4.3 (13) koskee asiakkaan asiointikieltä. FK esittää, että asiaa säänneltäisiin äidinkielen sijasta asiakkaan palveluntarjoajan palveluvalikoimasta valitseman asiointikielen näkökulmasta. Asiakas voi haluta valita palvelukieleksi muun kuin äidinkielensä useista eri syistä. On myös monia tilanteita, joissa asiakas voi toivoa saavansa asiakirjoja muulla kuin valitsemallaan asiointikielellä. Asiakkaan valitsemasta asiointikielestä on tarvetta voida poiketa asiakkaan suostumuksella, mutta sana nimenomainen rajoittaa poikkeamismahdollisuutta liikaa. Nimenomaisuus sisältää vahvan dokumentointivelvoitteen, mikä voi johtaa siihen, että palvelu muilla kielillä kielletään asiakkailta kokonaan. Tällainen lopputulos ei voi olla asiakkaan edun mukainen. Kohta 4.3 (15) kieltää liittämästä sopimukseen ehtoja, jotka eivät ole tarpeellisia kyseisen sopimuksen tai asiakassuhteen järjestämisen osalta. FK huomauttaa, että asiakas valitsee itse haluamansa palvelut, ja valittuihin palveluihin on voitava liittää niitä koskevat ehdot. FK:n ja Fivan tapaamisessa vahvistui, ettei kohdan tarkoituksena ei ollut kieltää ns. ehtovihkojen käyttöä, koska niiden suhteen ei ole havaittu ongelmia. FK esittää kohdan poistamista tarpeettomana. Kohta 4.3 (16) suosittaa uutena tietona sopimukseen yhteystietojen merkitsemistä. FK toteaa, että yhteystietojen merkitseminen sopimukseen on ongelmallista sen vuoksi, että esimerkiksi asiakasvastuuhenkilöt voivat vaihtua suhteellisen tiheään. Asiakkaan osalta yhteystietoja ylläpidetään palveluntarjoajan järjestelmissä, eikä kaikissa sopimuksissa ole edes tarpeen olla asiakkaan yhteystietoja (esim. sähköisesti tehtävät sopimukset). Tulisi olla riittävää, että ajantasaiset yhteystiedot on saatavilla internetistä tai toimipisteistä. Kohta 4.3 (17) vaikuttaa olevan ristiriidassa KSL 7:25 kanssa, minkä vuoksi FK esittää sen poistamista MOK-luonnoksesta. Vaihtoehtoisesti kohtaa tulisi täsmentää niin, ettei edellä mainittua ristiriitaa esiinny. Kohta 4.3 (18) säätää, että sopimusosapuolen vaihdon tulisi perustua nimenomaiseen sopimusehtoon. FK huomauttaa, että sopimusosapuolen vaihto voi johtua myös laista, esimerkkeinä tällaisista yhtiöjärjestelyissä tapahtuva yleisseuraanto, kuten talletuskannan siirto luottolaitoslain ja vakuutuskantojen siirrot vakuutusyhtiölain mukaisesti. Jos näin

8 8 (15) suositellaan toimittavan, tulisi suosituksen yhteyteen selvyyden vuoksi listata myös tilanteet, joissa siirtäminen ei perustu ehtomuutokseen vaan lakiin. Lisäksi kohta vaikuttaa itsessään ristiriitaiselta; ensin todetaan velkojan oikeus siirtää saatava kolmannelle ja sitten rajoitetaan kyseistä oikeutta. Onko rajoitus katsottava kielloksi siirtää velkakin kolmannelle, vai onko tarkoitettu sanoa, että muissa tuotteissa ja palveluissa vaihdon tulisi perustua ehtoon? Kohdan 4.3 (20) sisältö jää hieman epäselväksi; kohdassa tarkoitettaneen, että mikäli sopimuskokonaisuudessa on ylivoimaista ehtoa koskeva lauseke, tulee molempien osapuolien pystyä vetoamaan kyseisiin tekijöihin. Kohtaa 4.3 (22) on muutettu epäsymmetriseksi rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiin verrattuna (siellä kohta 6.7 (13)). FK esittää, että rahoituspalvelusopimuksia koskevan standardin sanamuoto pidetään. Kohdan 4.3 (23) mukaan asiakasta koskevien tietojen luovuttamiseen tulisi lähtökohtaisesti saada asiakkaan nimenomainen hyväksyntä, esim. rasti ruutuun sopimukseen. FK esittää kohdan poistamista. Tietojen luovuttaminen on mahdollista suoraan lain nojalla (mm. henkilötietolaki, luottolaitoslaki, vakuutusyhtiölaki, rahanpesulaki ja maksupalvelulaki), ja pitäisi riittää, että toiminnassa noudatetaan lakia. Ylimääräiset nimenomaiset hyväksynnät ja rastit eivät ole tietosuojalainsäädännön ja -käytännön mukaisia. Lisäksi esim. arvopaperikaupassa ja maksupalveluiden tarjoamisessa palvelun luonne edellyttää tietojen välittämistä, eikä jokaiseen tiedonsiirtoon ole mahdollista saada nimenomaista suostumusta. Myös konsernin sisällä on oltava mahdollisuus luovuttaa asiakasta koskevia tietoja lain mukaisesti ilman asiakkaan nimenomaista hyväksyntää. Mikäli kohta jätetään MOK-luonnokseen, tulisi edellä esitetyt poikkeamat selvyyden vuoksi listata kohtaan. Maksut ja palkkiot Kohtaan 4.4 (24) on uutena lisätty määräytymisperusteiden ilmoittaminen maksujen ja palkkioiden lisäksi. FK katsoo, että määräytymisperusteet tulisi ilmoittaa vain silloin, kun maksuja ja palkkioita ei voida ilmoittaa. Kohdassa tulisi siis lukea maksut ja palkkiot tai näiden määräytymisperusteet. Tämä logiikka löytyy myös esim. - KSL 2 luvun 8 :stä (kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen perusteet) - KSL 6 a luvun 10 :stä ( tai jos täsmällistä määrää ei voida ilmoittaa, kulujen määräytymisperusteet) - Rahoituspalveluiden tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat (2.1) kohta 7.2 (48) (asiakkaalta veloitettava kokonaishinta, tai jos tarkkaa kokonaishintaa ei voida ilmoittaa, sen laskentaperusteet). Määräytymisperusteiden merkitys eri finanssipalveluissa on epäselvä. Joillakin tuotteilla tai palveluilla määräytymisperuste voi olla esimerkiksi markkinahinta. Mikäli vakuutussopimukset sisältyvät yleisten asiakassopimusten periaatteiden piiriin, tulee Fivan erityisesti selventää se, mitä määräytymisperusteilla tarkoitetaan vakuutussopimusten osalta. Määräytymisperusteiden avaaminen on erityisesti vakuutussopimusten osalta hankalaa ja ne voivat osittain kuulua liike- ja ammattisalaisuuden piiriin. Kohdassa 4.4 (25) on poistettu rahoituspalvelusopimuksia koskevan standardin mukainen

9 9 (15) mahdollisuus noudattaa sopimusehtojen mukaista muutosmenettelyä uudesta maksusta tai palkkiosta sovittaessa. FK pitää tämän ns. massamuutosmenettelyn poistamista liian pitkälle menevänä toimena sekä pidemmän päälle asiakkaan edun vastaisena, ja esittää kohdan palauttamista MOK-luonnokseen. Massatuotteita koskevista muutoksista on mahdotonta neuvotella MOK-luonnoksen edellyttämällä tavalla erikseen kunkin asiakkaiden kanssa, jolloin kohta tosiasiassa kieltäisi kaikki muutokset. Tällainen rajaa tarpeettomasti esim. hinnoittelurakenteen muutoksia sopimuksissa, jotka parhaimmillaan kestävät vuosikymmeniä. Asiakkaan suojelu on tällöin ylimitoitettua, koska asiakas voi irtisanoa sopimuksen. Se, että vakuutukset voivat olla poikkeus tästä, puhuu taas niitä koskevan erityiskappaleen puolesta, eikä argumenttia tulisi käyttää kaikkien muiden sopimustyyppien vahingoksi. Maksut ja palkkiot eivät aina riipu palveluntarjoajasta. Tällaisia ovat esimerkiksi arvopaperikeskuksen perimät palkkiot, ulkomaisten arvopaperien säilytyspalkkiot sekä arvonlisäveron periminen aikaisemmin verottomasta palvelusta. Mikäli uusia maksuperusteita ei voida kohdistaa palvelua käyttäville asiakkaille, nostavat ne kaikkien asiakkaiden maksamia hintoja. Kohdassa tulisi joka tapauksessa selvyyden vuoksi mainita, että vähintään laista tai viranomaisen päätöksestä johtuvat uudet maksut ja palkkiot voidaan aina tehdä sopimusehtojen mukaista muutosmenettelyä noudattaen. FK huomauttaa, että lainsäädäntöön saattaa sisältyä sopimusehtojen muuttamista koskevia erityissäännöksiä, joita sovelletaan myös maksuihin ja palkkioihin. Uuden maksun ja palkkion sopimisesta säädetään mm. maksupalvelulaissa ja vakuutussopimuslaissa. Maksupalvelulain 30 :ää sovelletaan paitsi puitesopimusten muutoksiin myös lain :ssä tarkoitettuihin ennakkotietoihin. FK:n näkemyksen mukaan myös ehtojen massamuutosmenettely on sallittu, kunhan noudatetaan lain tai ehtojen mukaista muutosmenettelyä. 4.4 (26); kohdan soveltuvuus vakuutusyhtiöihin on kyseenalainen, koska niillä ei ole vastaavalla tavalla hinnastoa kuin esim. pankeilla. Pyydämme tarkentamaan kohtaa Kyseistä palvelua koskeva hinnasto tulisi antaa asiakkaalle tai Ehtojen muuttaminen Vakuutus- ja PS-sopimusehtojen muuttamisesta säädetään pakottavasti vakuutussopimuslaissa ja sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa. Osapuolet eivät voi keskenään sopia ehtojen muuttamisesta ja ehtojen muuttamista yksipuolisesti on myös rajoitettu. Toisaalta esimerkiksi maksupalvelulain 30 :n mukaan kuluttajan katsotaan hyväksyneen palveluntarjoajan yksipuolisesti ehdottamat muutokset, jollei hän vastusta muutoksia muutoksen voimaantulopäivään mennessä. Edellytyksenä on, että tällainen muutosmenettelyä koskeva ehto sisältyy sopimukseen ja asiakkaalle annettavaan ennakkoinformaatioon (maksupalvelulain 15 ). Ennakkoinformaatio on puolestaan annettava asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä (maksupalvelulain 10 ). Maksupalvelulain sisältyy lisäksi koron ja valuutan vaihtokurssin välitöntä soveltamista koskeva säännös (lain 32 ).

10 10 (15) Sopimusehtojen muuttamiseen voi liittyä sopimustyyppikohtaista erityislainsäädäntöä, mikä tulisikin ottaa myös MOK:issa huomioon. 4.5 (29) kohdan ensimmäinen alakohta tuo uutena vaatimuksena muutosperusteiden sekä muutosten ilmoitustavan ja -ajan yksilöimisen sopimuksessa. Toimijan on käytännössä mahdotonta nimetä tulevaisuuden mahdolliset muutosperusteet, joita on tarpeen saada käyttää pitkäkestoisissa, toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. Palveluntarjoajalla tulee olla mahdollisuus kehittää tuotteitaan ja niiden ehtoja ajan kuluessa, ja asiakkaan tulee voida hyötyä tuotteiden kehittymisestä. 4.5 (29) kohdan toinen alakohta tulisi FK:n näkemyksen mukaan poistaa tarpeettomana. Määräaikaisen vakuutussopimuksen voi muuttaa vakuutussopimuslain mukaan tietyillä ehdoilla. PS-sopimukset ovat myös pitkäaikaisia määräaikaisia sopimuksia, ja niidenkin osalta lainsäätäjä on tunnustanut muutosten tekemisen tarpeen säätämällä siitä lain tasolla. Koska lain tasollakin on tunnustettu tarve voida muuttaa määräaikaisia sopimuksia, ei MOK-luonnoksessa tulisi sivuuttaa tätä tarvetta muita finanssipalvelusopimusten osalta. Lainsäädännössä lähtökohta on kuitenkin sopimusvapaus kuluttajansuojasääntely huomioon ottaen. 4.5 (29) kohdan kolmannessa alakohdassa FK vastustaa Fivan uutta suositusta siitä, että uusi hinnoitteluperuste olisi lähtökohtaisesti olennainen sopimusmuutos ja sellaisena sopimusmuutosmenettely olisi niiden osalta kielletty. Hinnoitteluperusteen lisääminen ei automaattisesti vaikuta asiakkaan oikeuksia vähentävästi. Esimerkki tästä olisi vuosimaksun muuttaminen kuukausimaksuksi ilman, että asiakkaan kulurasitus nousee. Lisäksi vakuutuspuolella asiakkaat eivät ole edes tietoisia hinnoitteluperusteista, sillä ne ovat liikesalaisuuksia. Uusi hinnoitteluperuste tulisi poistaa esimerkkinä olennaisesta sopimusmuutoksesta. FK toivoo täsmennettävän, mitä tosiasiallisella mahdollisuudella tarkoitetaan kohdan 4.5 (29) viidennessä alakohdassa. Täyttääkö esim. maksupalvelulain säätämä muutostapa tosiasiallisuuden kriteerit? Kohdan 4.5 (29) kuudenteen alakohtaan on lisätty virke: Ehdotetut muutokset eivät irtisanomisaikana koske asiakasta. Kyseessä oleva kohta on maksupalvelulaista, eikä Fivan tule laajentaa sen soveltamisalaa kaikkia finanssipalveluita koskevaksi. Lisäksi FK esittää, että asiakkaan tulisi vastustaa muutosta kohtuullisessa ajassa. Suositus, jonka mukaan palveluntarjoajan tulisi itse irtisanoa sopimus, jos asiakas on vastustanut muutosta muttei irtisano sopimusta, vaikuttaa olevan ristiriidassa vakuutussopimuslain kanssa. Sopimusten hallinnointi FK ehdottaa kohdan 4.6 (31) poistamista tarpeettomana. Sopimusten ja ehtojen säilyttämisajasta on säädetty useissa eri laeissa sekä Fivan määräyksissä ja ohjeissa. Jos asiasta halutaan antaa uutta sääntelyä, tulisi samalla kertoa uuden säännöksen suhde jo olemassa olevaan sääntelyyn sekä täsmentää, mitä riittävä aika tarkoittaa. Sopimuksen päättäminen Vakuutus- ja PS-sopimusten päättämisestä säädetään pakottavasti vakuutussopimuslaissa ja sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa, eikä kohtaa tulisi siksi soveltaa

11 11 (15) näihin sopimustyypeihin. 2.2 Talletussopimukset Kohdan 5.1 (2) mukaan talletussopimuksia koskevat ehdot olisi toimitettava Fivalle hyvissä ajoin ennen ehtojen voimaantuloa. Talletussopimuksia koskevia vakioehtoja tulisi lähtökohtaisesti kohdella samoilla kriteereillä kuin muitakin vakiosopimusehtoja Kohtaan 5.3 (4) liittyen FK pyytää, että Fiva ottaa huomioon talletussuojarahaston hallituksen antaman suosituksen, jonka mukaan talletuspankin olisi suositeltavaa tiliehdoissaan todeta, ettei sijoitussidonnaisen talletuksen lisäkorko lähtökohtaisesti kuulu talletussuojan piiriin. Kohtaan 5.4 (6) kohdan osalta toteamme, että maksutili on avista-talletustili, joka avataan pankin normaalista tuotevalikoimasta (esim. käyttötili). Se, onko kyse maksutilistä ja sovelletaanko maksupalvelulakia, riippuu ensisijaisesti tilin käyttötarkoituksesta ja tiliehdoista. Maksupalvelulain edellyttämät ehdot (lain 30 37, ja 69 ) sisällytetään tilin ehtoihin tarvittaessa. Tiedolla maksupalvelulain soveltamisesta ja siitä, onko kyseessä maksutili, ei ole käytännössä mielestämme informaatioarvoa. FK esittää, että maininnat maksupalvelulaista ja maksutilistä poistetaan ja kohdassa pitäydytään rahoituspalvelusopimuksia koskevan standardin sanamuodossa. Uuden kohdan 5.6 (10) mukaan talletussopimukseen ei voida liittää vakiomuotoista ehtoa, jonka mukaan luottolaitoksella on oikeus siirtää asiakkaan talletus toiselle luottolaitokselle. Talletuspankilla on oikeus siirtää talletus toiselle yleisseuraannon (sulautuminen, jakautuminen ja liiketoiminnan myynti) johdosta (talletuskannan siirto). Kohtaa tulisi täsmentää niin, että tilisopimukseen voi sisältyä talletuksen siirtoa koskevia ehtoja lainsäädännön niin salliessa. Kohdan 5.7 (11) mukaan talletussopimuksessa tulisi olla erillinen ehto, jos luottolaitos haluaa poikkeuksellisesti varata itselleen oikeuden sulkea talletustilin muussa kuin lainsäädännössä määritellyssä tilanteessa. Voimassa olevan rahoituspalvelusopimuksia koskevan standardin mukaan talletuspankilla on oikeus sulkea tili vain, jos sulkemisesta on erillinen ehto, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Poikkeuksellisuuden lisääminen avaa monia kysymyksiä, vaikka Fivalla ei ole FK:n tietojen mukaan ollut tarkoitusta muuttaa kohdan sisältöä. FK ehdottaa, että kohdassa säilytetään selvyyden vuoksi nykyinen sanamuoto. Tilinkäyttövälineitä koskeva kohta 5.9 (13) on uusi. Tilinkäyttöväline ei ole välttämätön osa talletustiliä ja joihinkin talletustileihin ei tilinkäyttövälinettä voida edes liittää. Tilinkäyttöväline ei myöskään välttämättä liity talletustiliin (esim. erillinen korttiluotto ja siihen liittyvä kortti). Tilinkäyttövälinettä koskevat ehdot sisältyvät kyseistä välinettä koskeviin ehtoihin, kuten kortti- ja verkkopankkisopimuksiin. Edellä mainituista syistä kohta voitaisiin sisällyttää maksupalvelujen tarjoamista koskeviin ohjeisiin. Talletussopimusten osalta ohjeistus voisi koskea lähinnä sitä, voidaanko talletustiliin liittää tilinkäyttövälinettä vai ei. FK jättää Fivan harkittavaksi, tulisiko kohdassa puhua tilinkäyttövälineen sijasta maksuvälineestä.

12 12 (15) 2.3 Luottosopimukset Kohdassa 6.2 (3) on uusi suositus, että velkakirjassa tulisi mainita, jos luottoa voidaan käyttää kiinteistövakuudellisen joukkolainan vakuutena, sekä kertoa asiakkaan kuittaamisoikeudesta pankin selvitystilassa tai konkurssissa. FK esittää kohdan poistamista lainsäädännössä jo säädettynä asiana. Toissijaisesti, jos kohtaa ei poisteta, siitä tulisi käydä selvästi ilmi, että tällaisen informaation antamatta jättäminen asiakkaalle ei vaikuta vakuusoikeuteen poolissa eikä kuittausrajoitukseen, jotka molemmat tulevat laista. Asiasta ei tämän vuoksi tarvitse erikseen sopia asiakkaan kanssa. Kuittausoikeuden menettäminen on aina seurauksena, kun velkoja vaihtuu. Jos luottosopimuksessa mainitaan, että kuittausoikeutta ei ole joukkolainan vakuustilanteissa, sopimusehto on harhaanjohtava. Varainhankinnan järjestämisen tulee olla luottolaitoksen itsensä päätettävissä eikä asiakassopimuksiin voida vaatia sisällytettävän erityisiä mainintoja siitä, miten luotto käyttäytyy eri varainhankintatilanteissa. Asia on vaikea selittää asiakkaalle, lisäksi tietoa voidaan pitää asiakkaansuojan kannalta merkityksettömänä. Lisäksi FK toteaa, että tällainen tieto pitäisi pystyä antamaan myös muussa sopimuskokonaisuuden osassa kuin velkakirjassa. Kohdan 6.2 (4) mukaan Fiva pitää kiellettynä sopimusehtoa, jonka mukaan koron määrään vaikuttaa jokin epäasiallinen peruste. Esimerkkinä tällaisesta mainitaan se, ottaako lainanottaja vakuutuksen tietyltä vakuutuksenantajalta. FK:n mielestä kohta laajentaa liikaa luottolaitoslain 126 kieltoa, joka kieltää vain sellaiset sopimusehdot, jotka kokonaisuutena arvioiden asiattomasti vaikuttavat luoton saamiseen, sopimuksen voimassaoloon tai muihin sopimuksen ehtoihin taikka jos asiakkaan oikeutta ryhtyä sopimussuhteeseen muun elinkeinonharjoittajan kanssa rajoitetaan. Mahdollista asiattomuutta tulee siis arvioida kokonaistilanne huomioon ottaen. Esimerkiksi kokonaisasiakkuus yritysryhmässä voi vaikuttaa koron määrään, kunhan vaikutus ei ole kohtuuton. FK:n mielestä kohta ja sen esimerkki ovat epätarkkoja ja sellaisina omiaan luomaan riitatilanteita. FK esittää kohdan poistamista. Kohdan 6.2 (6) mukaan vakuussitoumusten tulisi pääsäännön mukaan olla erityisvakuuksia. Varautumista mahdollisen uuden lainan myöntämiseen ei tulisi pitää perusteltuna syynä yleisvakuuden käyttöön. Nykyisessä rahoituspalvelujen menettelytapastandardin jaksossa 6.2 Vakuudet on suositus (8), jonka mukaan varsinkin vieraasta velasta annettujen vakuussitoumusten tulisi olla pääsäännön mukaan erityisvakuuksia. MOK-luonnoksessa viittaus vieraaseen velkaan on poistettu. Tämä tarkoittaisi, että myös omasta velasta tuli pääsäännön mukaan antaa erityisvakuus ja yleisvakuuden käyttö edellyttäisi perusteltua syytä. FK:n näkemyksen mukaan tämä suositus ei ole sopusoinnussa vakuuksia koskevan sääntelyn kanssa. Luotonantajalla on vakiintuneesti katsottu olevan oikeus vakuusharkintaan ja vakuuksien hyväksymiseen. Asiakassuojan kannalta perustetta kieltää edes pääsäännön tasolla yleisvakuuksien käyttöä silloin, kun kyseessä on velallisen oma pantti. Kohta hankaloittaa tarpeettomasti pankin omien sitoumusten sisältöä, minkä lisäksi asialla on vaikutusta velkojien keskinäisiin suhteisiin: erityispanttia uusittaessa velkojen keskinäinen etusijajärjestys muuttuu. Yleisvakuuden käyttö laskee luotonmyöntämiskustannuksia ja tekee asiakkaan asioinnista pankissa yksinkertaisempaa ja joustavampaa. Markkinoilla ei ole ollut ongelmia omasta velasta annettujen yleispanttien suhteen, ja toimijoilla on omia

13 13 (15) sisäisiä ohjeistuksia tilanteista, jolloin tulee käyttää erityispanttia mahdollisen yleispantin sijasta. MOK:n mukaan vakuudenantajan tulisi voida vaikuttaa siihen, antaako tämä erityisvai yleisvakuuden. Tämä vapaus hänelle tulee antaa ilman erityisiä perusteita. Kohtaan valittua esimerkkiä ei voida pitää kovin onnistuneena, koska yleispantin ainoa tarkoitus on varautuminen uuden lainan myöntämiseen. Pankkilautakunta katsoi reilun vuoden takaisessa ratkaisussaan (dnro PKL 35/11), että yleisvakuuksien käyttö vastaavantyyppisessä tilanteessa oli perusteltua ja hyvän pankkitavan mukaista. Vierasvelkapanttaukseen liittyvät tilanteet säännellään laissa takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta. FK:n ja Fivan keskustelussa esiin noussut esimerkkitapaus aviopuolisoiden kodin panttaamisesta ensin yhteiseen asuntolainaan ja sittemmin toisen puolison yritystoimintaan koskee kuitenkin vieraasta velasta annettua yleispanttia, ei omaa yleispanttia. Tällaisessa tapauksessa lainsäätäjä on jo suojannut asiakasta vaatimalla, että sitoumuksessa tulee mainita yleispantin kattamien vastuiden rahamäärän yläraja sekä panttauksen voimassaoloaika tai päivämäärä, jota ennen vastuiden tulee syntyä tai erääntyä. Muussa tilanteessa pantinantajan vastuu on rajoitettu takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 2:5.2 mukaisesti. Lisäksi pankin tulee ilmoittaa lisävelan myöntämisestä vieraspantinantajalle panttausvastuun sovittelun uhalla ja vierasvelkapantinantajalla on oikeus rajoittaa vastuutaan sen voimassaoloajan osalta ilmoittamalla siitä pankille. Yleisvakuuden antajalla on lisäksi oikeus ilmoittaa ajankohta, jonka jälkeen syntyneistä veloista vakuus ei vastaa. FK huomauttaa, että jos lainsäätäjä on tietoisesti päätynyt takauslaissa suojaamaan ainoastaan luonnollista henkilöä takaajana/pantinantajana, ei Fivan tule ohittaa lainsäätäjän valintaa laajentamalla suojaa kaikkiin kuluttajiin rinnastettaviin pienyrittäjiin. Pienyrityksillä velan ottamisen tarve on toistuvampaa ja usein pantattavien vakuuksien määräkin on suurempi, jolloin yleispanttauksen käyttäminen on asiakkaankin näkökulmasta järkevämpää ja helpompaa kuin tehdä joka kerta uusi erityispanttaus. Kohdassa 6.3 (7) kohta kiinteää korkoa tai viitekorkosidonnaisten luottojen korkomarginaalia ei tulisi muuttaa ilman molempien osapuolten suostumusta on samassa muodossa kuin nykyisessä rahoitussopimusstandardissa. FK katsoo, ettei suositus sovellu sellaisenaan kuluttajiin rinnastettaviin pienyrityksiin, joiden osalta kiinteän koron ja korkomarginaalin muutosehtojen ottaminen luottosopimukseen on laajemmin mahdollista. Kohdasta 6.3 (8) tulisi poistaa tai muuten perusteena syntyä perusteltu käsitys luottolaitoksen suostumuksesta muutoksiin ilman muiden ehtojen muuttamista. Asiakkaan käsityksen on tullut syntyä luoton markkinoinnista tai sopimustekstistä, ei mistä tahansa asiasta. Lisäksi viimeinen lause eikä asiasta ole aiemmin toisin sovittu jää epäselväksi lukijalle virkkeen monimutkaisen rakenteen vuoksi. Mikäli kohdassa 6.4 (12) tarkoitetaan pankin oikeutta saada korvaus luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta, FK huomauttaa että, korvauksen perusteet voidaan kyllä määritellä velkakirjassa, mutta määrää ei luonnollisestikaan voi ilmoittaa, koska se riippuu luoton takaisinmaksun ajankohdasta. 2.4 Pitkäaikaissäästämissopimukset PS-sopimuksista säädetään hyvin kattavasti laissa sidotusta pitkäaikaissäästämisestä.

14 14 (15) Vastikään voimaan tullut kulu-mok koskee myös PS-sopimuksia. Lisäksi Fiva on julkaissut pitkäaikaissäästämispalvelun tarjoamista koskevan valvottavatiedotteen 9/2010. FK katsoo, että ottaen huomioon PS-sopimusten markkinoiden koon ja edellä mainitun sääntelyn, lisäsääntelyä PS-sopimuksista ei ole tarpeen antaa. PS-sopimuksen sopimusasiakirjan sisältö on määritelty pakottavasti laissa. Viittaamme tältä osin aiemmin lausumaamme sopimusrakenteesta. Kohtaan 7.2 (4) FK:n näkemyksen mukaan palveluntarjoajat eivät sovi muista kuin asiakkaan valitsemista sijoituskohteista asiakkaan kanssa. Palveluntarjoajien tulee kuitenkin voida esitellä sijoituskohteiden tuotevalikoimaa laajemminkin ja antaa siitä asiakkaille tietoja. FK esittää kohtaa täydennettäväksi selvyyden vuoksi maininnalla siitä, että asiakkaan antaessa itsenäisesti toimeksiantoja PS-sopimuksen sijoituskohteista (esim. internetissä), kyse on tällaisesta sopimuksen täydentämisestä. Kohdasta 7.2 (5) FK huomauttaa, ettei PS-sopimuksia voida käytännössä tehdä ilman siihen kuuluvaa tilisopimusta ja sijoituspalvelusopimusta. Näin ollen vaikuttaa keinotekoiselta pilkkoa sopimuskokonaisuus osiin, joita ei itsenäisesti voi olla olemassa. Kohdan 7.2 (8) viimeisen virkkeen osalta FK toteaa, että sijoitusstrategian ja riskitason muuttaminen tapahtuu aina asiakkaan toimesta tai aloitteesta. Kyse ei ole palveluntarjoajan tekemästä yksipuolisesta sopimusehtojen muutoksesta, joten muutoksia ei tule rinnastaa palveluntarjoajan yksipuolisesti tekemiin sopimusehtojen muutoksiin. FK esittää kyseisen virkkeen poistamista MOK-luonnoksesta. Kohdasta tulisi myös käydä ilmi, että asiakkaan itsenäinen sijoitustoiminta esim. internetissä on sopimuksen muuttamista ja ettei palveluntarjoajalla ole velvollisuutta valvoa asiakkaan sijoitustoimintaa tai sopimuksen noudattamista tältä osin. Kohdassa 7.2 (13) viittaus MOK-luonnoksen jaksoon 4 aiheuttaa ristiriitoja pakottavan lain ja MOK-luonnoksen kesken. Viittaus kappaleeseen 4 tulisi poistaa. PS-sopimus on pitkäaikainen sopimus myös palveluntarjoajalle ja palveluntarjoajan kustannukset voivat ajan kuluessa nousta merkittävästi. Asiakkaalla on aina mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa, kun taas palveluntarjoajalla ei ole yleensä mahdollisuutta irtisanoa asiakkaan sopimusta. Tämä huomioiden merkittävän hinnan korotuksen ei tulisi aina ja automaattisesti olla olennainen sopimusmuutos, joka edellyttää asiakkaan suostumusta. Kohdassa 7.2 (15) puhutaan epämääräisesti palveluntarjoajan vastuusta ja asiakkaan sijoitusstrategian ja riskitason noudattamisesta. Tällainen ohjeistus on erityisen altista luomaan ristiriitoja. Palveluntarjoajan antaman sijoitusneuvonnan tulee luonnollisesti olla asianmukaista, mutta palveluntarjoajalla ei voi koskaan olla vastuuta asiakkaan tekemistä sijoituspäätöksistä. PS-sopimuksissa asiakas tekee tyypillisesti itse sijoituspäätökset. Palveluntarjoajan tulee voida rajata vastuutaan sijoitusstrategian ja riskitason noudattamisesta siltä osin kun asiakas antaa itsenäisesti toimeksiantoja. Palveluntarjoajalle ei myöskään tule tällöin asettaa seurantavastuita asiakkaan sijoitustoiminnasta. FK esittää kohdan poistamista MOK-luonnoksesta hyvin todennäköisten väärinkäsitysten estämiseksi tai, mikäli kohta halutaan säilyttää, selventävää muotoilua vastuiden yksiselitteisen esille tuomisen suhteen.

15 15 (15) 2.5 Vakuutusmeklarin toimeksiantosopimus ja valtakirja FK pitää ehdotettua määräystä vakuutusmeklarin toimeksiantosopimuksesta ja valtakirjasta kannatettavana. 3 Tekniset huomautukset - Kohta 1.1; MOK-luonnos koskee finanssipalvelusopimuksia vs. 1.2 määritelmä finanssipalveluista ja tuotteista. - Kohdassa 6.1 (1) viitataan kohtaan 6.3 (9), jota ei ole olemassa. Tarkoitus lienee viitata kohtaan 6.3 (8). FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Lea Mäntyniemi johtaja

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet. Asiakassopimukset. Dnro FIVA 3/01.00/2013. Antopäivä 1.10.2013. Voimaantulopäivä 1.10.2013

Määräykset ja ohjeet. Asiakassopimukset. Dnro FIVA 3/01.00/2013. Antopäivä 1.10.2013. Voimaantulopäivä 1.10.2013 Määräykset ja ohjeet Asiakassopimukset Dnro FIVA 3/01.00/2013 Antopäivä 1.10.2013 Voimaantulopäivä 1.10.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi www.finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)...

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... Sisällysluettelo YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... 2 1 Asiamiesten rekisteröinti (kumottu)... 2 2 Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisestä ilmoittaminen

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT 1. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Määräaikaistalletus on sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti avattu talletustili. Yhdistys maksaa talletustilille korkoa talletusajan päättyessä,

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Määräykset ja ohjeet 3/2013 Määräykset ja ohjeet 3/2013 Valitusten käsittely vakuutusyhtiöissä, - yhdistyksissä ja - Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 16.7.2014 FINANSSIVALVONTA puh.

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä FINANSSIVALVONTA Lisätietoja

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä  FINANSSIVALVONTA Lisätietoja Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro 4/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen Palautelomake 1 (6) Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta lupamenettelystä ja riskienhallinnasta sekä Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta raportoinnista Kooste

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 (5) Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 Sijoituskorien asiakasmateriaalin laadussa kehitettävää Finanssivalvonta selvitti sijoitussidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin, eläkevakuutuksiin

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa Sopimus lastensuojelulain mukaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. 1. Sopijapuolet Tilaaja PL 85 45101 Kouvola Y-tunnus 0161075-9 Yhteyshenkilö Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen PL 85 45101 Kouvola

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

Lausunto 1 (7) 15.10.2013. rts@rakennustieto.fi. Lausuntopyyntö 20.9.2013 LAUSUNTOPYYNTÖ KSE 2013

Lausunto 1 (7) 15.10.2013. rts@rakennustieto.fi. Lausuntopyyntö 20.9.2013 LAUSUNTOPYYNTÖ KSE 2013 Lausunto 1 (7) rts@rakennustieto.fi Lausuntopyyntö 20.9.2013 LAUSUNTOPYYNTÖ KSE 2013 Suomen kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto/Suomen Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidyistä

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Tekijänoikeussopimukset

Tekijänoikeussopimukset Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä

Lisätiedot

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta

PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta PS-sopimusten sekä vakuutusten kulujen ja tuottojen ilmoittamisesta Vero2013, Helsinki 13.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.3.2013 Antti Lampinen 0 Tausta Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä 1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6

Lisätiedot

Yleiset ehdot 1 (6) Yksityishenkilöt

Yleiset ehdot 1 (6) Yksityishenkilöt Yleiset ehdot 1 (6) Näitä tilin yleisiä ehtoja sovelletaan yksityishenkilöiden tilisopimuksiin ja nämä yleiset ehdot ovat osa tilisopimusta. Finanssivalvonta on hyväksynyt nämä tilin yleiset ehdot 21.05.2010

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori

Punkalaitumen kunta ja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus. Valtori Palvelusopimus 1 / 6 PALVELUSOPIMUS Asiointitili-palvelusta Punkalaitumen kunta ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus www.valtori.fi VALTORI Palvelusopimus

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) 2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Rahoituspalvelujen tarjonnassa noudatettavien menettelytapojen sääntelyssä Rahoitustarkastuksen tavoitteena on edistää

Lisätiedot

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS 1. PANTINANTAJA Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (y-tunnus: 2556709-7), osoite: Tuurinkyläntie 2, 63610 Tuuri (jäljemäpänä Pantinantaja ) 2. PANTINSAAJAT 1) kunta 2) kunta

Lisätiedot

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015 Etämyynnin määritelmiä (KSL 6:7) Etämyyntisopimus: etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUJEN JA RAHOITUSVÄLINEIDEN MARKKINOINTI -STANDARDI

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUJEN JA RAHOITUSVÄLINEIDEN MARKKINOINTI -STANDARDI 1 (5) SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUJEN JA RAHOITUSVÄLINEIDEN MARKKINOINTI -STANDARDI Rahoitustarkastus (Rata) sai rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinointi -standardiluonnokseensa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET X/2013 TOIMILUVAT, REKISTERÖINNIT JA ILMOITUKSET

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET X/2013 TOIMILUVAT, REKISTERÖINNIT JA ILMOITUKSET 1 (6) LAUSUNTO Nina Väänänen 28.3.2013 Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 1/2013 21.2.2013 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET X/2013 TOIMILUVAT, REKISTERÖINNIT JA ILMOITUKSET Finanssivalvonta on pyytänyt

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

Siilinjärven kunta ja Valtion IT-palvelukeskus

Siilinjärven kunta ja Valtion IT-palvelukeskus Valtiokonttori Palvelusopimus 1 (6) Valtion IT-palvelukeskus 354/23/2009..20 PALVELUSOPIMUS Asiointitili-palvelusta Siilinjärven kunta ja Valtion IT-palvelukeskus Siltasaarenkatu 18 20 A, Helsinki PL 14,

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus

PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki. ja xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON ANESTESIAPALVELUN HANKINTA 1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Osoite: Helsingin kaupungin terveyskeskus PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki ja xxxxxxx (jäljempänä

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010)

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010) B 4 ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010) 1 Johdanto Euroopan Unionin direktiivi 2006/123/EY on implementoitu Suomessa 28.12.2009 voimaan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2/2012

Määräykset ja ohjeet 2/2012 Määräykset ja ohjeet 2/2012 Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja Dnro FIVA 10/01.00/2011 Antopäivä 23.2.2012 Voimaantulopäivä 31.12.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

JÄLLEENMYYNTISOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON PALVELUOSASTO INNOFACTOR OYJ

JÄLLEENMYYNTISOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON PALVELUOSASTO INNOFACTOR OYJ JÄLLEENMYYNTISOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON PALVELUOSASTO JA INNOFACTOR OYJ 16.6.2014 3815172.3 SISÄLLYSLUETTELO JÄLLEENMYYNTISOPIMUS... 3 OSAPUOLET... 3 SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS...

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Välittäjäkoelautakunta KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Tehtävä 1 A) Mitä kotimyynti tarkoittaa vuokravälitystoiminnassa ja mitä tapahtuu, jos välittäjä ei toimi kotimyyntitilanteessa sille asetettujen

Lisätiedot

Maksamisen uudet tavat ja toimijat

Maksamisen uudet tavat ja toimijat Maksamisen uudet tavat ja toimijat Vero 2014 Sisältö Maksamisen uudet tavat Taustaa Sähköinen lompakko MobilePay Mobiilisovellukset Mitä jatkossa? Maksupalveluiden tarjoaminen Suomessa Finanssivalvonnan

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 9/2014

Määräykset ja ohjeet 9/2014 Määräykset ja ohjeet 9/2014 LEI-tunnuksen käyttöönotto Dnro FIVA 14/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 31.12.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa.

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa. 1 OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Joutsan kunta 2) A.Reponen Oy Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan yhtiöllä sopijapuolten tänään perustamaa Kiinteistö Oy XXX nimistä kiinteistöyhtiötä ja osakkaalla

Lisätiedot

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA LIITE 5A SOPIMUS SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Jyväskylän yliopisto Pl 35 40014 Jyväskylän yliopisto (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT Voimaan 1.1.2013. Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Tilisopimus 1 (7) EtuTili Erityiset ehdot

Tilisopimus 1 (7) EtuTili Erityiset ehdot Tilisopimus 1 (7) EtuTili Erityiset ehdot Tilin määritelmä EtuTili on jatkuvaan säästämiseen tarkoitettu tili. Talletuskoron määräytyminen Tilin talletuskorko on vaihtuva. Talletuskorko on sidottu Nordea

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

SijoitusTalletus-tili 1 (5) Erityiset ja yleiset ehdot

SijoitusTalletus-tili 1 (5) Erityiset ja yleiset ehdot SijoitusTalletus-tili 1 (5) Erityiset ja yleiset ehdot Talletuskorko Talletuskorko on kiinteä koko talletusajan. Talletuskoron laskentatapa Korkoa lasketaan tallettamispäivästä eräpäivään, eräpäivää mukaan

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Määräaikainen tili 1 (5) Erityisehdot

Määräaikainen tili 1 (5) Erityisehdot Määräaikainen tili 1 (5) Erityisehdot Talletuskorko Talletuskorko on kiinteä koko talletuskauden. Talletuskoron laskentatapa ja maksaminen Korkoa lasketaan tallettamispäivästä eräpäivään, eräpäivää mukaan

Lisätiedot

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota?

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12.11.2014

Lisätiedot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien.

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. 1 Yleistä 1.1 Ehdot ovat osa Imatran Kylpylä Fitness -jäsensopimusta (myöhemmin Jäsensopimus ), joka

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Lausunto 1 (5) 14.8.2015 Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI KAPITALISAATIOSOPIMUKSEN VEROTUKSESTA Finanssialan keskusliitto (FK) pitää

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot