Teknillinen Korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energia ja LVI tekniikan tutkinto ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknillinen Korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energia ja LVI tekniikan tutkinto ohjelma"

Transkriptio

1 Teknillinen Korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energia ja LVI tekniikan tutkinto ohjelma Induktiosulatusuunin jäähdytysveden lämmön talteenotto ja hyväksikäyttö Kandidaatintyö Minttu Hietamäki

2 Teknillinen Korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energia ja LVI tekniikan tutkinto ohjelma Kandidaatintyön tiivistelmä Tekijä: Minttu Hietamäki Työn nimi: Induktiosulatusuunin jäähdytysveden lämmön talteenotto ja hyväksikäyttö Päiväys: Sivumäärä: 24 Vastuuopettaja: Ohjaaja: Prof. Pekka Pirilä DI Ilkka Hippinen Induktio eli sähkösulatusuunit ovat yleisin uunityyppi Suomen valimoissa. Sulatusprosessissa kuluu runsaasti energiaa, josta noin viidennes siirtyy hukkalämpönä pois uunin jäähdytysveden mukana. Lämmön talteenottaminen jäähdytysvedestä on usein kannattavaa ja saattaa säästää huomattavia määriä energiaa valimossa. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan induktiosulatusuunien jäähdytysvesijärjestelmiä sekä niiden lämmöntalteenoton mahdollisuuksia, ja lisäksi tutkitaan esimerkkitapauksena lämmöntalteenoton kannattavuutta kahdeksan tuhannen kilon panosta sulattavassa induktiosulatusuunissa. Talteenotettua lämpöä voidaan käyttää esimerkiksi valimon sisäilman ja käyttöveden lämmittämiseen sekä sulatettavan romun kuivaukseen ja esilämmitykseen. Sopiva käyttökohde valitaan valimon tarpeiden ja uunin ominaisuuksien mukaan. Osassa uuneja jäähdytysvedestä voidaan lämpöä ottaa talteen useampaankin kohteeseen, kun taas joissain uuneissa esimerkiksi jäähdytysveden pienen lämpötilaeron vuoksi talteenotto voi olla mahdotonta. Lämmön talteenottaminen on erityisen kannattavaa kylmän ilmaston maissa, joissa lämpötilaero jäähdytysveden ja ympäristön välillä on suuri. Suomessa suuret vuodenaikojen väliset vaihtelut asettavat haasteen järjestelmälle: Talvisin lämmityksen tarve on erittäin suurta, kun taas kesällä lämmityksen tarve on vähäistä, mutta jäähdytyspiiristä on silti saatava siirrettyä lämpöä pois. Lämmöntalteenotolla ei juuri koskaan voida korvata muuta laitteistoa jäähdytysjärjestelmässä. Käyttämällä hyödyksi talteenotettua lämpöä voidaan sen sijaan säästää valimon lämmityskustannuksissa käytön aikana, ja näin investoinnit maksavat itsensä ajan myötä takaisin. Avainsanat: Kieli: induktiosulatus, jäähdytys, lämmöntalteenotto Suomi

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO INDUKTIOSULATUSUUNIN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET Uunin perusrakenne ja toiminta Uunin energiankulutus Uunin jäähdytys Jäähdytyksen tarve Jäähdytysjärjestelmän perusrakenne Uunien häviöt jäähdytysveteen MAHDOLLISUUDET JÄÄHDYTYSKIERRON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Lämmön talteenoton kannattavuudesta Valimohallin ilman lämmitys Valimon käyttöveden lämmitys Romun kuivaus ja esilämmitys Useiden uunien ja talteenottojen ratkaisut Esimerkkejä valimon ulkopuolisista käyttökohteista ESIMERKKITAPAUS: 8t RAUTASULATUSUUNI Uunin perusrakenne ja ympäristö Jäähdytyskierto ilman lämmöntalteenottoa Lämmön talteenotto jäähdytyskierrosta Valimon sisäilman lämmitys Käyttöveden lämmitys Lämmöntalteenoton kannattavuus JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 23

4 SYMBOLILUETTELO c p ominaislämpökapasiteetti J/kgK E kokonaisenergia J, kwh h ominaisentalpia J/kg h ominaisentalpian muutos J/kg H teoreettinen energiankulutus kwh m massa kg m& massavirta kg/s Q lämpömäärä J, kwh T lämpötila K, C T lämpötilanmuutos K, C V tilavuus m 3 V & tilavuusvirta m 3 /s lämpöteho W hyötysuhde tiheys kg/m 3

5 1 JOHDANTO Energian hinnan noustessa on myös valimoiden energiatehokkuuteen alettu kiinnittää suurta huomiota, ja säästöratkaisujen löytäminen onkin tullut tärkeäksi tutkimuskohteeksi sekä käytössä että investointikohteena olevissa yksiköissä. Pääpiirteissään valimoiden energiansäästö on hyvin yksinkertaista minimoidaan prosessien energiankulutus ja otetaan kulutettua lämpöä talteen. Tässä työssä tutkitaan mahdollisuuksia parantaa valimon energiatehokkuutta käyttämällä hyödyksi sähkösulatusuunista jäähdytysveteen siirtyvää lämpöä. Metallin sulatus sähkösulatusuunilla on erittäin energiaintensiivinen prosessi. Uuniin syötettävää sähkötehoa ei saada käytettyä sulatukseen kokonaan, vaan osa siitä poistuu järjestelmästä sähkö ja lämpöhäviöinä. Tavanomaisen uunin hyötysuhde on 70 %. Uunin jäähdytysveden mukana poistuva osuus tuodusta kokonaisenergiasta on n. 20 %, joten esimerkiksi 5000 kw sähköteholla toimivassa sulatusuunissa jäähdytysveden mukana poistuu lämpöä jopa 1000 kw teholla. [1] Perinteisessä jäähdytyskierrossa, jossa lämpöä ei oteta talteen, ainoa tavoite on pitää uunille tuleva jäähdytysvesi riittävän kylmänä. Tällöin lämpöä siirretään jäähdytysvesikierrosta mahdollisimman tehokkaasti joko ympäristöön tai toiseen jäähdytyspiiriin. Ilman talteenottoa hukkaan menevä lämpöenergian määrä on erittäin suuri, ja uusissa laitoksissa onkin poikkeuksetta sovellettu erilaisia talteenottojärjestelmiä. Myös käytössä olevissa yksiköissä uusien lämmöntalteenottojärjestelmien asentaminen on usein osoittautunut energiasäästöjen myötä kannattavaksi. [2] Jäähdytysveden mukana kulkeutuvaa lämpöä voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Tavallisimpia sovelluksia ovat valimon hallin ilman sekä henkilökunnan käyttöveden lämmittäminen. Osassa valimoita on kehitetty myös järjestelmiä, joissa jäähdytysveden lämpöä hyödynnetään sulatettavan metalliromun esilämmityksessä ja kuivauksessa. Lämmön käyttökohteita voi löytyä lisäksi myös itse valimon ulkopuolelta lämmön toimittaminen laitoksen läheisyydessä sijaitseville toimijoille saattaa olla kannattava ratkaisu. Valittaessa sopivaa tapaa käyttää lämpö hyödyksi on otettava huomioon valimon omat tarpeet sekä ympäristön aiheuttamat rajoitukset. Esimerkiksi sisäilman lämmitykselle ei ole tarvetta lämpiminä kesäpäivinä, joten tähän tarkoitukseen talteenotettavaa lämpöä voidaan usein hyödyntää vain talvisin. Kun jäähdytysveden lämpöä ei saada siirrettyä huoneilmaan, pitää veden lämpötila saada alenemaan muilla keinoin, ja muun jäähdytystekniikan käyttäminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Usean jäähdytysjärjestelmän käyttäminen mahdollistaa lämmön tehokkaamman ja varmemman siirtymisen hyötykäyttöön, ja onkin usein kannattavaa. Viileämmän ilmaston maissa lämpötilaero prosessin ja ympäristön välillä on suuri, joten lämmöntalteenotto on erittäin kannattavaa. Sisäilman lämmitystä tarvitaan suurena osana vuodesta, ja myös lämmintä käyttövettä kulutetaan enemmän. Kylmissä olosuhteissa myös romun lämmittäminen voi vaatia enemmän lämpöä, sillä valimoon saapuva kierrätysromu saattaa olla jopa jäistä. Sähkösulatusuunien jäähdytysveden lämmöntalteenottojärjestelmiä on otettu käyttöön runsaasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta niihin liittyvä kirjallinen materiaali on yhä riittämätöntä. Energiansäästövinkkejä sekä erilaisia herättäviä ideoita jakavia julkaisuja on paljon, mutta toimivista malleista ja niiden teknisistä tiedoista, kuten tarkoista toimintaolosuhteista tai suunnitteluarvoista on saatavilla melko vähän tietoa. 1

6 Kaikki julkaistu materiaali on lisäksi lähes poikkeuksetta luvulla kirjoitettua, joten löytyvä tieto ei välttämättä ole ajantasaista. Tässä kandidaatintyössä tehdään yleiskatsaus induktiouunien jäähdytysvesijärjestelmiin sekä niiden lämmöntalteenoton mahdollisuuksiin. Lisäksi tutkitaan esimerkkitapauksena lämmöntalteenoton kannattavuutta kahdeksan tuhannen kilon panosta sulattavassa induktiosulatusuunissa. 2

7 2 INDUKTIOSULATUSUUNIN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET 2.1 Uunin perusrakenne ja toiminta Induktiosulatusuunit ovat nykyään yleisin uunityyppi Suomen valimoissa. Niiden toiminta perustuu sulatuspesän ympärillä kiertävän kelan aiheuttamaan sähkömagneettiseen kenttään, joka saa aikaan pyörrevirtoja sulatettavassa metallissa. Tässä työssä keskitytään induktioupokasuuneihin, jotka soveltuvat monipuolisesti terästen, valurautojen ja kuparisekä kevytmetallien sulatukseen. [3] Upokasuunissa sulatus tapahtuu upokkaan muotoisessa pesässä, joka on vuorattu tulenkestävällä materiaalilla. Vuorauksen ympärillä kiertää kuparinen kela, johon syötetään vaihtovirtaa, joka synnyttää metallipanoksen läpi kulkevan magneettivuon. Magneettivuo indusoi panoksessa pyörrevirtoja, jotka materiaalin vastuksen johdosta kuumentavat ja sulattavat sen. [1] Kiertoliike homogenisoi sulan lämpötilan lisäksi myös sen koostumusta, mikä helpottaa seosaineiden lisäystä ja nopeuttaa niiden liukenemista sulaan [3]. Uunia ympäröivät ikeet estävät pyörrevirtojen syntymistä uunin ulkopuolisissa metalliosissa [1]. Kuvasta 1 käy ilmi induktioupokasuunin rakenne. Kuva 1. Induktioupokasuuni [4, muokattu]. Induktiouunissa sulatettava panos koostuu tavallisesti teräsromusta, rautaharkoista ja erilaisesta kiertoromusta [5]. Romun koko voi vaihdella aina pienestä lastusta tonneja painaviin metallikappaleisiin. Romun tulee olla kuivaa, sillä kostean panoksen joutuminen sulan sekaan aiheuttaa räiskymistä tai jopa räjähdyksiä uunissa [6]. Teollisuudessa upokasuunien koko sulatuksessa vaihtelee pienistä, noin 25kg uuneista aina jopa 80 tonnin jättimäisiin uuneihin [3]. Romu sulaa tavallisesti alle tunnissa [2], ja sula metalli kuumennetaan sopivaan loppulämpötilaan. Rautametalleilla sulan loppulämpötila on yleensä n C. Sulatusprosessissa kuluu energiaa tavallisimmin kwh/t panosta kohti. [7] 3

8 Uunia kiertävään kelaan syötetään vaihtovirtaa tehonsyöttöyksiköstä, jossa sulatukseen sopiva jännite ja taajuus säädetään. Sulatuksessa käytettävä virrantaajuus riippuu panoksen materiaalista, määrästä ja rakenteesta, ja osassa tehonsyöttöyksiköitä taajuus voi vaihdella myös sulatusprosessin aikana. Verkkotaajuusuuneissa käytetään normaalin sähköverkon taajuutta 50Hz, eikä niiden taajuuden säätämiseen tarvita erillistä laitteistoa. Nykyään verkkotaajuusuuneja käytetään kuitenkin lähinnä vain sulan kuumanapidossa, ja normaalisti sulatus tapahtuu keskitaajuusuuneissa, joiden taajuudet vaihtelevat välillä Hz riippuen sulatettavasta materiaalista ja sen rakenteesta. Tätä suurempitaajuisia uuneja käytetään vain erikoistarkoituksiin, kuten jalometallien sulatukseen. [3,8] Tässä työssä keskitytään keskitaajuisuuneihin, joiden tehonsyöttölaitteiston rakenne on hahmoteltu kuvassa 2. Kuva 2. Induktiokuumennuslaitteiston periaatekuva [9, muokattu]. Induktiouunin kelan kuumeneminen estetään sen läpi kulkevan jäähdytysveden avulla. Jäähdytysveden syötön keskeytyminen johtaisi nopeasti koko järjestelmän ylikuumentumiseen, ja saattaisi muutaman minuutin kuluessa aiheuttaa räjähdyksen. [6] Myös tehonsyöttöyksikön elektroniikkaa jäähdytetään oman vesikierron avulla. Induktiouunit toimitetaan tavallisimmin kahdella rinnakkaisella upokkaalla, joilla on yhteinen tehonsyöttöyksikkö. Toisen upokkaan sulatettua panos loppuun voidaan virta kytkeä toiseen, valmiiksi panostettuun upokkaaseen, jossa uusi sulatusprosessi voi alkaa heti. Myös huoltotoimenpiteitä voidaan ajoittaa rinnakkaisissa upokkaissa niin, että tuotantokatkoksia vältetään. Kaksoissyöttöyksiköillä (engl. dual output power unit) voidaan tehoa syöttää samanaikaisesti molempiin upokkaisiin, mikä mahdollistaa yhdenaikaisen sulatuksen lisäksi myös suuremman tehon syöttämisen sulattavaan uuniin, kun toista käytetään pienemmällä teholla kuumanapitoon. [10,11] Rinnakkaisilla upokkailla on yleensä yhteinen jäähdytysvesikierto. Kuvassa 3 on esitelty tyypillinen sulatto, jossa sulatus tapahtuu kahdessa induktioupokkaassa, joilla on yhteinen tehonsyöttöyksikkö. 4

9 Kuva 3. Sulaton yleiskuva. 2.2 Uunin energiankulutus Induktiouunin energiankulutus riippuu uunin käyttötehosta, sulatettavasta materiaalista sekä lämpöhäviöiden suuruudesta. Lämpöhäviöt pienentävät panoksen sulatukseen käytettävän energian osuutta, ja näin pidentävät sulatusaikaa. Jäähdytyksen mukana pois kulkeutuvan ja seinämien läpi ulos johtuvan lämmön lisäksi ylimääräisiä häviöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi panoksen lisääminen uuniin lämmityksen aikana, jolloin uunin kansi on nostettava ylös. Kuvassa 4 on esitetty eri metallien sulattamiseen ja kuumentamiseen tarvittavat teoreettiset energiamäärät panosmassayksikköä kohti ( H). Kun tunnetaan uunin hyötysuhde, voidaan sulatusprosessissa käytettävä todellinen energia E laskea kaavasta E = H. (1) η 5

10 Kuva 4. Metallien sulattamiseen ja lämmittämiseen tarvittava teoreettinen energiamäärä. G = valurauta, St = teräs ja Ms on messinki. [7] Kun induktiouunin hyötysuhde on 70 %, saadaan yhtälöstä (1) sekä kuvan 3 avulla valuraudan sulattamiseen tarvittavaksi energiamääräksi kwh 377 H t kwh E = = = 523, η 0,7 t kun valurauta lämmitetään 1500 C lämpötilaan. [7] 2.3 Uunin jäähdytys Jäähdytyksen tarve Induktiouunin kelassa kulkeva muutaman tuhannen ampeerin sähkövirta synnyttää lämpöä suurella teholla. Myös sulasta johtuu kelaan lämpöä seinämien vuorauksen läpi. Uunin pohjan läpi siirtyy jonkin verran lämpöä johtumalla, mutta paksun vuorauksen ansiosta häviöt ovat vähäisiä, eikä jäähdytystä pohjassa tarvita. [7] Kelaa on jäähdytettävä jatkuvasti sen kuumentumisen estämiseksi. Lisäksi jäähdytys parantaa kelan tehoa, sillä korkea lämpötila kasvattaa vastusta ja näin pienentää sähkövirtaa ja syntyvää magneettivuota. [6] Kelan läpi kulkeva jäähdytysvesivirtaus mitoitetaan niin, ettei lämpötila kelan sisällä kiertävässä vedessä nouse missään kohdassa yli 70 celsiusasteeseen. Pintalämpötilat kelassa ja uunin seinämissä saattavat olla tätä korkeampia. [8] Korkeammalla kelaveden 6

11 lämpötilalla vuorauksen vaurioitumisen riski kasvaa, ja myös kelaveden kiehumispiste alkaa lähestyä liikaa. Mikäli jäähdytysveden syöttö jostain syystä katkeaisi, saattaisi esimerkiksi tavallisesti 90 asteinen kelavesi nousta kiehumispisteeseen ennen kuin hätäjäähdytysjärjestelmiä saataisiin kytkettyä toimintaan. Keskitaajuusuuneissa kelan lisäksi myös tehonsyöttöyksikön elektroniset komponentit kuumenevat käytössä, ja niitä jäähdytetään oman vesikierron avulla. [2] Jäähdytysjärjestelmän perusrakenne Induktiouunissa jäähdytysvesi kiertää tavallisesti itse kelan sisällä. Kela muodostuu kupariputkesta, jonka sisällä virtaavaan jäähdytysveteen lämpö siirtyy. [6] Myös tehonsyöttöyksikön elektroniikkaa jäähdytetään vesikierron avulla. Tämän jäähdytysveden lämpötila ei tavallisesti saa olla yli 40 C, kun taas kelassa kulkevan jäähdytysveden lämpötila vaihtelee kierrossa tavanomaisesti välillä C. [2] Elektronisia komponentteja jäähdytettäessä veden on lisäksi oltava deionisoitua [8]. Tehonsyöttöyksikön jäähdytyksessä käytetäänkin omaa vesikiertoa ja mahdollista lämmöntalteenottojärjestelmää. Perinteinen jäähdytyspiiri, jonka tarkoituksena on ainoastaan poistaa lämpöä uunista, koostuu pääpiirteissään jäähdytysveden putkistosta, pumpuista sekä lämmönvaihtimesta. Lämpö siirretään suljetusta jäähdytyspiiristä lämmönvaihtimella pois, eikä sitä oteta missään vaiheessa talteen. Kuvassa 5 on esitetty yksinkertainen jäähdytysjärjestelmä, jossa lämpö poistetaan lämmönvaihtimella ulkoilmaan. Kuva 5. Induktiouunin yksinkertainen jäähdytyskierto [2, muokattu]. Lämpöä siirretään jäähdytyspiiristä ympäristöön joko vesi ilma tai vesistöjen läheisyydessä vesi vesi lämmönvaihtimella. Lämpimimpinä vuodenaikoina on kuitenkin mahdollista, ettei ulkoilma tai vesistön vesi ole riittävän kylmää poistaakseen lämpöä piiristä tarpeeksi tehokkaasti. Tämän varalta on järjestelmässä oltava myös lisäjäähdytys (engl. trim cooler) eli lämmönvaihdin, jossa käsittelemättömään verkkoveteen siirretään ylimääräinen lämpö jäähdytysvedestä ennen uuniin menoa. Lämmönsiirron jälkeen verkkovesi pumpataan viemäriin, eikä siitä oteta lämpöä talteen. [8] Lämmönvaihtimia 7

12 alimitoitetaan myös tarkoituksella niin, että kuumimpina kesäpäivinä niiden teho ei yksin riitä jäähdyttämään kiertoa tarpeeksi, sillä suurikapasiteettisen lämmönvaihtimen investointikustannukset voivat olla suurempia kuin muutamana päivänä vuodessa käytetyn lisäjäähdytyksen aiheuttamat kulut. Kelan läpi kiertävä jäähdytysvesi on puhdistettua ja pehmennettyä, jotta se ei aiheuttaisi tukkeumia suljetussa piirissä. Mikäli lämpöä siirretään ulkoilmaan, kylmissä olosuhteissa vesi ilma lämmönvaihtimessa kulkevaan veteen on usein lisättävä glykolia, joka estää veden jäätymisen alhaisissa lämpötiloissa. Veden lämpötila uuniin tullessa on tavanomaisesti C ja uunista poistuessa C. Uunille tulevan veden lämpötilan tulisi olla vähintään 30 C, sillä alhaisemmassa lämpötilassa alkaa putkiston pintaan tiivistyä kosteutta [12]. Korkeamman poistumislämpötilan riskejä käsiteltiin kohdassa Suurin sallittu ylipaine putkistossa on normaalisti 3 bar, sillä suuremmilla paineilla putkistojen vaurioitumisen riski kasvaa [2]. Mikäli jäähdytysveden kierto sulatusuunin kelassa estyy, nousee uunin vuorausten sekä itse kelan ja siinä seisovan veden lämpötila nopeasti vaarallisen korkeaksi. Jäähdytysveden syötön keskeytyminen voi muutaman minuutin kuluessa aiheuttaa räjähdyksen sulatossa. [6, 8] Käyttöpumppujen toimintahäiriöiden tai virransyötön katkeamisen varalta uunit on varustettava varapumpuilla ja vaihtoehtoisella jäähdytysjärjestelmällä, joita ovat esimerkiksi verkkovesiliitäntä tai yksinkertaisesti maan vetovoiman avulla tyhjentyvä täyttövesisäiliö valimon yllä. [6] Uunien häviöt jäähdytysveteen Kuvassa 6 on esitetty tyypillisen induktioupokasuunin energiatase. Uunin hyötysuhde eli panoksen sulatukseen käytettävän energian osuus on tavallisesti noin 70 %. Loppuenergia poistuu systeemistä kuparikelan jäähdytysveden mukana lämpönä, sähköhäviöinä tehonsyöttöyksikössä sekä muina lämpöhäviöinä ympäristöön. Jäähdytysveteen siirtyy lämpöä kelan ja kaapelien sähköisissä häviöissä sekä sulasta vuorauksen läpi johtumalla. Jäähdytysveden lämmön osuus uunista poistuvasta energiasta on tavallisimmin 20 %. [7] Kuva 6. Induktiouunin energiahäviöt [3, muokattu]. 8

13 Jäähdytysveteen uunista siirtyvä lämpöteho voidaan laskea kaavalla Φ = m h(t) &, (2) missä m& on veden massavirta ja h(t) uuniin tulevan ja siitä lähtevän veden ominaisentalpioiden erotus. Ominaisentalpian arvot erilämpöiselle vedelle on taulukoitu. [13] Jos esimerkiksi jäähdytysveden tilavuusvirta (V & ) uunin kelan läpi on 500 litraa minuutissa, ja vesi tulee kelaan 35 C ja lähtee 70 C lämpötilassa, saadaan veteen siirtyväksi lämpötehoksi 0,5m Φ = ρv & h T) = 60s kg 1000 m ( 3 3 (293,5 kj kg kj 146,1 ) = 1,23MW kg Tehonsyöttöyksikön elektronisten komponenttien omaan jäähdytyskiertoon siirtyy myös jatkuvasti lämpöä uunin ollessa käytössä. Veden massavirta voi olla samaa suuruusluokkaa kuin uunin jäähdytyskierrossa, mutta sen lämpötilavaihtelu on huomattavasti pienempää. Lämpötila ei tavallisesti korkeimmillaankaan nouse yli 40 celsiusasteeseen, joten lämmön talteenotto ei ole juuri koskaan kannattavaa tai edes mahdollista. [8] 9

14 3 MAHDOLLISUUDET JÄÄHDYTYSKIERRON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI 3.1 Lämmön talteenoton kannattavuudesta Lämmöntalteenottojärjestelmien kannattavuutta voidaan arvioida erilaisten talouslaskelmien avulla. Talteenottokustannuksia, eli lähinnä investointeja, verrataan laskelmissa vaihtoehtoisiin lämmitysjärjestelmiin, kuten esimerkiksi öljylämmitykseen. Energian hinnan voidaan katsoa nousevan varmasti myös tulevaisuudessa, joten tämänhetkisillä hinnoilla lasketuissa rajatapauksissa investoinnit ovat todennäköisesti kannattavia. Jos jäähdytysveden lämpö hävitetään suoraan ympäristöön, hukataan prosessissa suuria energiamääriä. Käytännössä lähes kaikissa uusissa uuneissa lämpöä otetaan jollain menetelmällä talteen, ja usein myös käytössä olevien järjestelmien parantaminen on kannattavaa energiansäästöjen myötä. [7] Ympäristön lämpötila vaikuttaa paljon valittavaan jäähdytyskiertojärjestelmään. Lämpimän ilmaston maissa ei välttämättä ole juurikaan tarvetta lämmöntalteenotolle, sillä lämmityskulut eivät muodosta suurta osaa laitoksen energiankulutuksesta. Sen sijaan ongelmaksi tällöin voi muodostua lämmön tarpeeksi tehokas poistaminen jäähdytysvedestä. Suomessa suuret vuodenaikojen väliset vaihtelut ilmastossa asettavat haasteen jäähdytysjärjestelmälle: Talvisin lämmityksen tarve on suurta, jolloin lämmöntalteenotto piiristä voi olla hyvinkin kannattavaa, mutta sekään ei usein yksin riitä kattamaan koko lämmöntarvetta, vaan lisälämmitystä tarvitaan. Kesäisin taas sisäilmaa valimotiloissa ei juuri lämmitetä ja käyttövedenkin lämmitys on vähäisempää, jolloin lämpö pitää saada poistettua muilla keinoin jäähdytyspiiristä. Lämmön siirtäminen ympäristöön on lämpiminä aikoina myös ongelmallista, sillä ulkoilma tai vesi ei ole riittävän viileää jäähdyttääkseen vesikiertoa tarpeeksi. Tällöin joudutaan käyttämään muuta lisäjäähdytystä. Lämmöntalteenottoon investoitaessa on otettava huomioon, että sillä ei juuri voida korvata muuta jäähdytysjärjestelmän laitteistoa. Talteenoton lisäksi tarvitaan aina myös jokin toinen koko lämpökuormalle mitoitettu tapa poistaa lämpöä jäähdytyskierrosta, sillä talteenotettavalle lämmölle ei ole jatkuvaa tarvetta. Kun valimossa käytetään hyväksi jäähdytysvedestä talteenotettua lämpöä, on myös otettava huomioon tilanteet, joissa uuni ei ole käytössä eli hukkalämpöä ei synny. Tällöin lämpöenergia talteenottolämmön käyttökohteeseen, esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen, on voitava tuottaa jollain muulla lämmitysjärjestelmällä. Lämmöntalteenotolla ei voida siis säästää juurikaan muissa laitteistoinvestoinneissa, mutta sillä voidaan pienentää valimon lämmityskustannuksia käytön aikana. Myös jäähdytysjärjestelmän rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat lämmöntalteenoton kannattavuuteen. Mitä suurempi lämpötilaero ( T) uuniin menevällä ja sieltä ulos tulevalla vedellä on, sitä kannattavampaa on lämmöntalteenotto. Joissain uuneissa jäähdytysveden massavirta voi olla mitoitettu suureksi, jolloin lämpötilaero on vastaavasti pienempi. Tällöin veden mukana uunista siirtyvä lämpömäärä on yhtä suuri, mutta talteenotossa käytettävä lämmönvaihdin tulisi mitoittaa huomattavasti isommaksi saman lämpötehon siirtämiseksi hyötykäyttöön. Mikäli kelaveden lämpötila uunista poistuttaessa on lisäksi lähellä lämmitettävän kohteen lämpötilaa (esim. käyttövesi 55 C), ei sitä voida käyttää hyväksi tämän lämmityksessä. 10

15 Seuraavissa osioissa käsitellään tarkemmin jäähdytysveden hukkalämmön hyötykäyttöä valimoilman ja käyttöveden lämmittämiseen sekä romun kuivaukseen. Näihin toimintoihin kuluvien energiaosuuksien suuruusluokkaa koko valimon energiankulutuksesta on hahmoteltu kuvan 7 diagrammissa. Osa kulutettavasta energiasta on sähköä ja osa polttoprosesseissa vapautuvaa lämpöä. Lämmityksen ja ilmastoinnin osuuteen on laskettu mukaan myös ilmastoinnissa muun muassa ilman puhallukseen kulutettava käyttöenergia. Kuitenkin energiavirroista huomaamme, että ilmastoinnin ja lämmityksen osuus on huomattavasti käyttöveden lämmitykseen tai romun kuivaukseen käytettävää energiamäärää suurempi. Kuva 7. Eri toimintoihin kuluvia energiaosuuksia valimon kokonaiskulutuksesta [14]. 3.2 Valimohallin ilman lämmitys Valimoiden ilmastointiin ja lämmitykseen käytetään tavallisesti n. 30 % koko valimossa kulutetusta energiasta. Patterilämmitystä käytetään yleensä ainoastaan konttoreissa ja sosiaalitiloissa, ja tuotantotiloihin lämpö tuodaan tulo tai kiertoilman mukana puhaltamalla. [14] Uunin jäähdytysveden hyötykäyttö valimotilojen lämmityksessä säästää huomattavasti energiaa ja tuo näin säästöjä, vaikka lämmitykselle ei olisi tarvetta ympärivuotisesti. Muihin talteenottojärjestelmiin verrattuna ilman lämmitykseen liittyvät investoinnit tulevat useimmiten myös edullisemmiksi [7], ja halli ilman lämmitys onkin yleisin tapa hyödyntää jäähdytysveden hukkalämpöä. Ilmanvaihtokerroin hallissa on suuri tarpeeksi hyvän ilmanlaadun varmistamiseksi [7], ja lämpöä karkaa myös usein avoinna olevien ovien kautta [8]. Erityisesti talvisin valimoilman lämmitykseen kuluu runsaasti energiaa. Hallitiloja voidaan lämmittää esimerkiksi öljyllä tai puuhakkeella, joiden poltossa syntyvä lämpöenergia siirretään valimoon puhallettavaan tuloilmaan. Uunin jäähdytysveden hukkalämmöllä voidaan pienentää lämmitykseen käytettävän energian kulutusta. Kylminä aikoina tuloilmaa on lämmitettävä useita kymmeniä asteita, ja jäähdytysveden lämpö saadaankin usein riittämään lähinnä ilman esilämmitykseen. Kun lämmöntalteenottoa jäähdytysvedestä ei käytetä hyväksi, lämmitetään hallitilaa vesikeskuslämmityksellä. Tällöin lämpö tuotetaan kattilassa, jossa poltetaan esimerkiksi 11

16 raskasöljyä tai puuhaketta. Lämpö voidaan tuottaa myös sähkökattilalla, mutta suuren hallin lämmityksessä sähkölämmitys ei ole nykyisillä sähkön hinnoilla kannattavaa. [15] Sähköllä tuotetun lämmön hinnaksi tulee n. 70 /MWh, kun öljyllä tai puuhakkeella vastaava hinta on n. 50 /MWh [17,18]. Tuotettu lämpö siirretään kattilasta vesikeskuslämmityksen avulla halliin puhallettavaan tuloilmaan. Uunin jäähdytysveden lämpöä voidaan käyttää hyväksi siirtämällä sitä valimohallin tuloilmaan vesi ilma lämmönvaihtimella. Ulkoa johdettava suodatettu ilma puhalletaan läpi ritiläkennostosta, jonka sisällä kulkeva jäähdytysvesi luovuttaa sille lämpöä. Mikäli ulkolämpötila on korkea, saattaa jäähdytysvesi jäädä liian lämpimäksi lämmönvaihtimen jälkeen. Ylimääräinen lämpö voidaan siirtää kelavedestä pois verkkovesijäähdytteisellä lämmönvaihtimella. Kuvassa 8 on esitetty periaatekuva ilman lämmitysjärjestelmästä. Kuva 8. Valimon tuloilman lämmitys jäähdytyskierron lämmöntalteenotolla. Talvisin ulkoilman lämpötila saattaa olla tarpeeksi matala jäädyttääkseen lämmönvaihtimessa kulkevan veden. Tämän vuoksi lämpö siirretään ilmaan erillisestä piiristä, jonka veteen on lisätty glykolia. Glykoli alentaa veden sulamispistettä, ja esimerkiksi 40 % seoksella sulamispiste on 25 C [19]. Glykolivesiseoksen lämmönsiirtoominaisuudet ovat puhdasta vettä heikommat, ja tämän vuoksi sitä ei käytetä suoraan kelan jäähdytteenä. Kylmissä lämpötiloissa glykolivesiseos muuttuu lisäksi jähmeämmäksi, joten sen pumppaaminen vaatii enemmän tehoa. Kuvan 9 diagrammissa on kuvattu glykolin vaikutus veden ominaislämpökapasiteettiin 40, 50 ja 60 % seoksilla. 12

17 4300 Ominaislämpökapasiteetti Cp (J/kgK) Lämpötila T (C) vesi glykoli 40 % glykoli 50 % glykoli 60 % Kuva 9. Glykolin vaikutus veden ominaislämpökapasiteettiin [19]. Toinen keino estää veden jäätyminen on ulkoilman esilämmitys esimerkiksi öljykiertoisella lisälämmityksellä. Tällöin uunin jäähdytysvedestä ilmaan siirtyvä lämmön määrä pienenee, mutta vesi ei pääse jäätymään. Lämmöntalteenottojärjestelmän investoinnit ovat usein kohtalaisen pieniä sisäilman lämmityksessä, sillä lämpö voidaan siirtää ilmaan samanlaisella lämmönvaihtimella, jota valimoissa tavallisesti käytetään lämmön poistamiseen jäähdytyspiiristä. 3.3 Valimon käyttöveden lämmitys Lämmintä käyttövettä tarvitaan valimossa ympäri vuoden, ja tämän vuoksi jäähdytysvedestä talteenotettavan lämmön käyttö sen lämmittämiseen on kannattava ratkaisu. Sulaton henkilökunnan lämpimän veden käytöksi voidaan arvioida 120 litraa 55 C vettä henkilöä kohden päivässä. Tämä lämpö voidaan helposti saada jäähdytysveden hukkalämmöstä, ja veden lämmityksen jälkeen lämpöä saattaa riittää muihinkin tarkoituksiin. [2] Käyttövedestä suurin osa kuluu työntekijöiden suihkukäynneissä, jotka ajoittuvat työvuorojen loppuun. Tällöin sulatusuuni ei välttämättä ole enää käytössä, jolloin sen hukkalämpöä ei ole suoraan käytettävissä. Jäähdytysvedestä talteenotettu lämpö tulee siis johtaa varaajaan, johon lämpöä varastoidaan ennen käyttöä. Näin saadaan myös kulutusvaihtelujen aiheuttamia muita lämmöntarvepiikkejä tasattua. Uunin ollessa pidempiä aikoja poissa käytöstä on käyttövettä voitava lämmittää jollakin toisella lämmitysjärjestelmällä. 13

18 3.4 Romun kuivaus ja esilämmitys Induktiouunin panos koostuu rautaharkoista ja erilaisesta romusta, jotka sisältävät usein kosteutta. Kylmissä olosuhteissa valimoon kuljetettava romu saattaa jopa olla jäistä. Sulatusuuniin joutuva märkä tai kostea romu aiheuttavat veden höyrystyessä sulan metallin räiskymistä. Kostea romu voi aiheuttaa sulaan panostettaessa myös räjähdyksiä, jotka aiheuttavat turvallisuusriskin valimon työntekijöille ja saattavat vaurioittaa uunia ja lähiympäristössä olevia rakenteita. Romun kuivaaminen onkin tärkeä toimenpide sulaton työturvallisuuden parantamiseksi. [6] Erityisesti verkkotaajuusuuneissa romun kuivaaminen ennen sulatusta on välttämätöntä, sillä niissä panostusta ei aloiteta tavallisesti kylmässä upokkaassa, vaan romua panostetaan valmiiksi sulan metallin sekaan. [7] Keskitaajuusuuneissa lievästi kostea romu voi ehtiä kuivua kuumennuksen alkuvaiheessa tai myöhemmin romua lisättäessä uunin yläosassa ennen sulan sekaan joutumista. Kuitenkin myös keskitaajuusuuneilla romun kuivaus ja esilämmitys on suositeltavaa. Perinteisesti romua kuivataan ja esilämmitetään kaasupolttimoilla varustetulla lämmityshuuvalla, jonka ali romu kuljetetaan panostusvaunussa ennen uuniin menoa. Tunnelissa myös osa romun pintaan kertyneestä liasta palaa pois. Puhtaamman, esilämmitetyn romun sulattaminen uunissa vie vähemmän aikaa, ja vaatii näin myös vähemmän energiaa ja mahdollistaa suuremmat tuotantomäärät. [10] Jäähdytysveden mukana uunista kulkeutuvaa lämpöä voidaan käyttää hyväksi romun kuivaamisessa. Uunista kulkeutuva lämpö siirretään tällöin vesi ilma lämmönvaihtimella ilmaan, jota puhalletaan huuvalla panostusvaunun romuun. Lämminilmapuhalluksella romun lämpötila saadaan nostettua yleensä korkeintaan 20 celsiusasteeseen, joten sulatusaikaa ei tällä menetelmällä voida juurikaan lyhentää. [8] Eräs tapa käyttää jäähdytysveden lämpöä romun kuivaukseen on rakentaa romusäiliön pohjan alle putkisto, jossa kiertää jäähdytysvesikierrolla lämmitetty vesi. Pohjan alta nouseva lämpö sekä romun läpi puhallettava ilma kuivattavat ja esilämmittävät romua säiliössä. Tämän järjestelmän ongelma on, että putket tulisi rakentaa hyvin lähelle säiliön pohjan pintaa, jotta lämpöä siirtyisi romuun tarpeeksi tehokkaasti. Raskaat romut vaurioittavat herkästi pinnassa olevaa putkistoa pudotessaan säiliöön. [8] Romunkuivausjärjestelmien ongelmaksi muodostuu usein investointien suuruus. Esimerkiksi äsken mainitussa järjestelmässä romunkuivausta varten tulisi rakentaa laaja putkisto romusäiliön alle, ja käytössä olevan säiliöiden yhteyteen rakennettava uusi kuivausjärjestelmä vaatisi käytännössä koko tuotannon keskeyttämistä. Romun kuivaukseen kulutettava energiamäärä on valimossa suhteellisen pieni, joten jäähdytysveden lämmöntalteenoton käyttöönottokustannukset kohoavat helposti liian korkeiksi. 14

19 3.5 Useiden uunien ja talteenottojen ratkaisut Kuten kohdassa 3.1 todettiin, jäähdytysveden lämmön talteenotossa muodostuu helposti ongelmaksi riittävä lämmön saatavuus, ja toisaalta ajoittain kelaveden jäähdytyksen riittävä tehokkuus. Kun uuni ei sulata, joudutaan talteenotettavan lämmön käyttökohteeseen tuottamaan lämpöä muilla keinoilla. Mikäli uunin käyttökerroin on pieni, joudutaan vaihtoehtoisiin energialähteisiin turvautumaan usein, ja näin lämmöntalteenotto saattaa olla kannattamaton ratkaisu. Useiden uunien yhdistäminen samaan jäähdytyskiertoon tasoittaa lämpövirtojen vaihteluita ja saattaa näin parantaa myös lämmön talteenoton kannattavuutta [2]. Tällöin kylmä jäähdytysvesi jaetaan kulkemaan jokaisen sulattavan uunin kelan läpi, ja uunien jälkeen vesivirrat yhdistetään jälleen ja kuljetetaan eteenpäin lämmönvaihtimille [12]. Yhdistettäessä useita uuneja samaan vesikiertoon laskee uuneilta tulevan veden lämpötila kuitenkin melko alhaiseksi, mikäli vesi kiertää samanaikaisesti myös niiden uunien kautta, joissa sulatus ei ole käynnissä. Rinnakkaiset uunit ovat tavallisimmin sulatuskäytössä vuorotellen, ja sulatusten välillä toisessa uunissa kiertää jäähdytysvesi, jolla poistetaan vuoraukseen varautunutta lämpöä. Tämän veden lämpötila ei nouse paljon kelassa, ja yhdistettäessä se sulattavan uunin kelaveden kanssa saadaan lämmöntalteenottoon liian kylmää vettä. Kun jäähdytysveden lämpötila nousee riittävän korkeaksi kelassa, saattaa sen mukana kulkeutuva energiamäärä riittää useampaankin talteenottoratkaisuun. Esimerkiksi käyttöveden lämmityksen jälkeen jäähdytysveteen saattaa jäädä vielä ylimääräistä lämpöä, jota voitaisiin viileinä aikoina käyttää valimon sisäilman lämmitykseen. Usean lämmöntalteenoton ratkaisuissa valitaan lämmölle jokin pääkäyttökohde, jonka lisäksi mahdollistetaan sen käyttö myös toisessa kohteessa. Käyttöveden lämmitys voisi olla hyvä ensisijainen käyttökohde, sillä lämmintä käyttövettä tarvitaan ympärivuotisesti [12]. Myös usean lämmöntalteenoton ratkaisuissa on kuitenkin muistettava, että talteenotoilla ei voida juuri koskaan korvata normaalia jäähdytysjärjestelmää, vaan jäähdytyspiirissä on aina oltava vaihtoehtoinen keino tarvittaessa koko lämpömäärän poistamiseen. Investoitaessa useampaan talteenottoon kustannukset kohoavat helposti liian korkeiksi. 3.6 Esimerkkejä valimon ulkopuolisista käyttökohteista Uunin jäähdytysveden lämpöä on mahdollista käyttää myös valimon ulkopuolisissa kohteissa. Tällöin uunin kelan jäähdytysvesikierrosta siirretään ensin lämpö toiseen, glykolia sisältävään vesikiertoon, jonka mukana lämpö kulkee valimosta ulos kohteeseen, jossa se siirretään haluttuun käyttöön. Lämmityskohteena voisivat esimerkiksi toimia läheisen kasvihuoneen, asuintalon tai vaikkapa uima altaan lämmitys. Jäähdytysveden mukana kulkeutuva lämpömäärä on kuitenkin sen verran rajallinen, ettei sitä kannata kuljettaa kauas, vaan käyttökohteiden tulisi sijaita mieluiten kymmenien metrien päässä sulatusuunista. Valimohallien välittömästä läheisyydestä harvemmin löytyykään sopivia käyttökohteita lämmölle. 15

20 4 ESIMERKKITAPAUS: 8t RAUTASULATUSUUNI 4.1 Uunin perusrakenne ja ympäristö Esimerkkitapauksena tutkittava induktiosulatusuuni on kahdeksan tuhannen kilon panosta sulattava rautasulatusuuni. Uuni toimii 5000 kw teholla, ja sulatus tapahtuu yhdessä upokkaassa. Valimo on toiminnassa 250 päivänä vuodessa, ja uunin oletetaan olevan sulatuskäytössä 240 päivänä. Työntekijöiden määrä valimon tuotantotiloissa on n. 100, ja töitä tehdään kahdessa vuorossa. Yksi sulatussykli uunissa kestää noin kaksi tuntia. Ensimmäisen tunnin aikana tapahtuu itse sulatus, ja seuraavan tunnin aikana kaato sekä muut jälkitoimenpiteet ja valmistelut uuteen sulatukseen. Sulatuksen aikana uunin voidaan olettaa toimivan aina täydellä teholla, ja sen jälkeen 10 % maksimitehosta uunin vuoraukseen varastoituneen lämmön vuoksi. Uuni on käytössä kahdessa vuorossa, ja molempien vuorojen aikana ehditään sulattaa tavallisesti neljä panosta. Jäähdytysveteen lämpöä siirtyy siis koko työpäivän ajan. Uuni sijaitsee Keski Suomessa, jossa ulkoilman lämpötilan voidaan olettaa nousevan kesällä korkeimmillaan +25 celsiusasteeseen ja talvisin laskevan alimmillaan 30 asteeseen. Näin isot lämpötilavaihtelut asettavat suuren haasteen jäähdytysjärjestelmälle ja lämmöntalteenotolle. Kuten kohdassa 3.1 todettiin, ei lämmöntalteenottojärjestelmä voi korvata muita investointeja, vaan vaihtoehtoinen jäähdytysjärjestelmä uunin kelavedelle on aina oltava olemassa. Käyttämällä hyödyksi talteenotettua lämpöä voidaan sen sijaan säästää valimon lämmityskuluissa, ja näin investoinnit talteenottolaitteistoon maksavat itsensä ajan kuluessa takaisin. Poikkeuksena on hallin ilman lämmitys, jossa voidaan käyttää samaa lämmönvaihdinta kuin normaalissa jäähdytyspiirin jäähdytyksessä. Seuraava osa käsittelee uunin jäähdytyskiertoa ilman lämmöntalteenottoa. Osassa 4.3 tarkastellaan lämmön talteenottoa halli ilman ja käyttöveden lämmittämiseen, sekä vertaillaan eri ratkaisujen kustannuksia ja kannattavuutta. Kustannuslaskelmissa on tehty paljon yksinkertaistuksia, ja niiden onkin tarkoitus olla suuntaa antavia arvioita lämmöntalteenoton kannattavuudesta. 16

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

8. Induktiokouru-uunit

8. Induktiokouru-uunit 8. Induktiokouru-uunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kouru-uunit koostuvat periaatteellisesti teräsrungosta, johon on kiinnitetty induktori sulan lämpötilan ylläpitämiseksi. Kouru-uunien

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Kuva. Upokasuunin öljypoltin

Kuva. Upokasuunin öljypoltin 4. Upokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Polttoaineilla toimivat upokasuunit muistuttavat rakenteeltaan myöhemmin käsiteltäviä sähkökäyttöisiä vastusupokasuuneja. Polttoaineina

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT HETI KÄYTTÖVALMIIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT Mepun tehokkaat, öljyllä tai kaasulla toimivat lämminilmakehittimet varmistavat lämmönsaannin joka tilanteessa

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä

ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 ECONET Vianetsintä ECONET Vianetsintä Kesäkuu 2008 Sisällysluettelo ALOITTAMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT 3 A-HÄLYTYKSET 1. Jäätymisvaarahälytys,42 4 2. Huurtumishälytys, 41 5 3. Pumpun hälytys, P40 6 4. Painehälytys, GP40 7

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

13. Sulan metallin nostovoima

13. Sulan metallin nostovoima 13. Sulan metallin nostovoima Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Jos putkessa, jonka poikkipinta-ala on A, painetaan männällä nestepinnat eri korkeuksille, syrjäytetään nestettä tilavuuden

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI 2000, SEFFI 1500, SEFFI 1000) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttöohjekirja malleille: SEFFI 2000 (24 paikkaa), SEFFI 1500 (18 paikkaa),

Lisätiedot

HUKKALÄMMÖISTÄ RAHAA ja TURVAA TULEVAISUUDELLE! Lisäksi luontokin kiittää. Vesa Tamminen DI, toimitusjohtaja

HUKKALÄMMÖISTÄ RAHAA ja TURVAA TULEVAISUUDELLE! Lisäksi luontokin kiittää. Vesa Tamminen DI, toimitusjohtaja HUKKALÄMMÖISTÄ RAHAA ja TURVAA TULEVAISUUDELLE! Lisäksi luontokin kiittää Vesa Tamminen DI, toimitusjohtaja CALEFAn TOIMINNAN PERUSTEET Calefan missio Teollisuuden ja energiasektorin hukkalämpöjen kannattava

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Cat-lämpöpuhallin Kompakti lämpöpuhallin pienempiin tiloihin

Cat-lämpöpuhallin Kompakti lämpöpuhallin pienempiin tiloihin at-lämpöpuhallin 3 3 9 kw Sähkölämmitys 3 mallit at-lämpöpuhallin Kompakti lämpöpuhallin pienempiin tiloihin Käyttökohteet at on sarja kompakteja ja hiljaisia lämpöpuhaltimia kiinteään asennukseen. Se

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa.

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Grindex pumppukoulu Grindex pumppukoulu Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Osa 1: Oikean pumpun

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Läpivirtauslämmittimet 1200-3,5/ 11/ 18. Asennus ja käyttöohjeet

Läpivirtauslämmittimet 1200-3,5/ 11/ 18. Asennus ja käyttöohjeet Läpivirtauslämmittimet 1200-3,5/ 11/ 18 Asennus ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO Kuljetus 2 Sijoitus 2 Tekniset mitat 3 Putkiasennukset 4 Sähköasennukset 6 Päivittäinen käyttö/ Vian paikallistaminen 8

Lisätiedot

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi

Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Uuni osana hybridilämmitystä Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Kari Ojala: Parempi pientalo. Näin rakennat omakotitalon

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI

SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI Chiller Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä 3 2. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille vesivirralla 0,1 l/s 4 3. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille halutuilla

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2 FYSIKAALINEN KEMIA KEMA22) Laskuharjoitus 2, 28..2009. van der Waalsin tilanyhtälö: p = RT V m b a Vm V 2 m pv m = RT V m b = RT = RT a ) V m RT a b/v m V m RT ) [ b/v m ) a V m RT Soveltamalla sarjakehitelmää

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia TAPANI RANTAPIRKOLA DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka 1973 Ammattikokemus: Teknillinen opetus Lehtori Lapin AMK 2000 2015 Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos 1978 1980 Terästeollisuus Saudi Iron

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

NovarboTM tuottavampi kasvihuone

NovarboTM tuottavampi kasvihuone NovarboTM tuottavampi kasvihuone Cool innovations! www.novarbo.fi COOL INNOVATIONS Novarbo-jäähdytysjärjestelmästä on saatavissa tehokkaita sovellutuksia erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Sen avulla säästetään

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot