KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN
|
|
- Sanna Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN Lähtötiedot Tavoitetason asettaminen Erikoistilat Ilmavirtojen mitoitus Ilmastointijärjestelmän valinta Toteutussuunnittelu Toteutus Käyttöönotto Käyttö ja huolto LÄHTEET KIRJALLISUUTTA LIITE 1 ILMASTOINTISUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT LASKELMAT LIITE 2 TOTEUTUSVAIHEEN TARKASTUKSET JA MITTAUKSET LIITE 3 ILMANVAIHDON KORJAUSRAKENTAMISEN TAVOITTEET
3 1 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään koulujen ilmanvaihdon korjausrakentamisprosessin läpivientitapa. Raportti kuuluu Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimuksen julkaisuihin. Tutkimuksesta julkaistut muut raportit ovat Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut, jossa kuvataan korjausrakentamiseen soveltuvia ilmanvaihtoratkaisuja ja Koulujen sisäilma ja energiatalous, joka on yhteenveto tutkimukseen sisältyneiden tutkimuskohteiden tuloksista ja toimii perusteluosana kahdelle muulle raportille. Koulujen sisäilman laatua voidaan arvioida Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annettujen uudisrakentamista koskevien ohjeiden, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan Sisäilmaohje ja Sisäilmayhdistyksen julkaiseman Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus suosituksen mukaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet määrittävät vähimmäisvaatimustason uudisrakentamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa määritelty tyydyttävä taso vastaa rakentamismääräyskokoelmassa määriteltyä tasoa; välttävä tason alittaminen voi aiheuttaa terveyshaittaa. Kolmiosainen Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelun, urakoinnin ja laitevalmistuksen apuna; luokitus ei ole viranomaissäännös. Taulukkoon 1 on koottu edellä mainittujen ohjeiden ja suositusten raja-arvot ilman hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan, vedon ja äänitason osalta. Taulukko 1. Sisäilmastoa koskevat ohjearvot. RakMK, osa D2 (YM) Välttävä taso Sisäilmaohje (STM) Tyydyttävä taso Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (SIY, RAKLI, SAFA, SKOL) S1 S2 S3 Hiilidioksidipitoisuus, ppm Ilman lämpötila talvella, o C Veto talvella, m/s 0,18 0,22 0,18 0,1 0,15 0,15 Äänitaso, db(a) Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen vanhoihin kouluihin parantaa niiden sisäilman laatua oleellisesti. Tämän tutkimuksen 14 koulukohteessa mitattiin sisäilman laatua ennen
4 2 korjausrakentamista ja sen jälkeen. Mittaukset suoritettiin tilojen tavanomaisissa käyttötilanteissa. Ennen ilmanvaihdon perusparannusta tutkimuskohteiden ilman laatu oli heikko. Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen luokkatiloista mitattu enimmäishiilidioksidipitoisuus ylitti yhtä rakennusta lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysministeriön oppaan Sisäilmaohje, 1997:1 antaman ppm:n rajan. Korjausrakentamisen jälkeen kaikissa kouluissa luokkien hiilidioksidipitoisuudet alittivat luokan S3 raja-arvot ja yhtä koulua lukuun ottamatta myös luokan S2 raja-arvot. Ilmanvaihdon korjausrakentaminen alensi kouluissa maksimihiilidioksidi-pitoisuuksia keskimäärin 630 ppm ja painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen hiilidioksidipitoisuutta 850 ppm. Koettu ilman laatu, jota opettajat kyselyissä arvioivat asteikolla 4 10, parani korjausrakentamisen myötä 6,5:stä 7,9:ään. Ilmanvaihdon osuus voi olla yli puolet koulurakennusten koko lämmitysenergian kulutuksesta. Ilmanvaihdon lämmitysenergian kulutukseen vaikuttavat oleellisesti ilmanvaihdon käyttöajat ja lämmön talteenotto poistoilmasta. Vaikka ilmanvaihdon korjausrakentamisessa ilmavirrat yleensä suurenevat merkittävästi, energian kulutus voidaan hallita käyttöaikojen ja lämmön talteenoton avulla. Rakennuksen sähköenergian kulutus lisääntyy puhaltimien sähkön kulutuksen vuoksi. Tutkimuskohteiden ilmanvaihdon suunnittelussa, toteuttamisessa sekä käytössä ja huollossa tuli esiin useita puutteita. Ilmanvaihdon moitteettoman toiminnan aikaansaamiseksi korjausrakentamisprosessia on syytä kehittää nykyistä tavoitteellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Sisäilmaston tavoitetason määrittely on harvinaista. Yhdenkään tutkimuskohteen suunnitelmaan ei sisältynyt sisäilmaston tavoitearvoja. Tällaisessa tilanteessa tilaaja voi edellyttää suunnitelmalta ja toteutukselta korkeintaan viranomaisohjeiden määrittelemää vähimmäistasoa. Suunnitelmiin ei myöskään sisältynyt laskelmia, jotka olisivat osoittaneet, minkä tavoitetason mitoitus ja laitevalinnat takaavat mitoituskuormitustilanteessa. Sisäilmaston tarkastaminen mittauksin käyttöönottovaiheessa oli koekohteissa yhtä harvinaista kuin tavoitetason asettaminen. Ainoastaan suunniteltujen ilmavirtojen toteutumisen urakoitsijat osoittivat mittauspöytäkirjoin. Puutteiden ja mahdollisten sisäilmas-
5 3 tovalitusten syiden selvittäminen tällaisen rakentamisprosessin jälkeen on vaikeaa ja suunnittelijan ja urakoitsijan välisen vastuun jaon määrittäminen on miltei mahdotonta. Tässä raportissa esitetään ilmanvaihdon korjausrakentamisen toteuttaminen siten, että tavoitetaso määritetään ja sen toteutumista seurataan suunnitteluvaiheessa laskelmin ja urakka- ja käyttövaiheessa mittauksin.
6 4 2 ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN Ilmanvaihdon perusparantaminen lähtee liikkeelle vanhan ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan selvittämisestä ja uudelle ilmanvaihtojärjestelmälle asetettavan tavoitetason määrittämisestä. Perusparantamismenettelyssä on varmistettava, että suunnitelma ja toteutus tuottavat sen sisäilmasto- ja energiataloustason, joka projektissa on asetettu tavoitteeksi. Lopuksi on vielä huolehdittava siitä, että ylläpidetään samaa tavoitetasoa ilmanvaihtolaitoksen oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla käyttö- ja huoltotoimenpiteillä. Tilaaja ja LVI-suunnittelija sopivat koulurakennuksen ilmanvaihdon perusparantamiselle sisäilmastoa ja energiataloutta koskevan tavoitetason. Tavoitetaso asetetaan ainoastaan sellaisille tekijöille, joiden todentaminen mittauksin on mahdollista. Tavoitetason toteutuminen varmistetaan suunnitteluvaiheessa laskelmin ja toteutusvaiheen päätteeksi mittauksin. Liitteessä 1 on tilaajan muistilista, jossa on esitetty ne laskelmat, jotka suunnittelijan on tilaajalle osoitettava sisäilmasto- ja energiataloustavoitteen toteutumisesta, sekä ne tarkastukset ja mittaukset, jotka ilmanvaihtolaitosta vastaanotettaessa on suoritettava tavoitetason saavuttamisen varmistamiseksi. Koulujen ilmanvaihdon perusparantamismenettely on kuvattu kaaviona kuvassa 1. Perusparantamisprosessin eri osioihin sisältyvät tehtävät on esitetty kuvissa 1 9. Kaavioihin liittyvät tarkentavat selitykset ovat luvuissa
7 5 Lähtötiedot Tavoitetason asettaminen Erikoistilat Ilmavirtojen mitoitus Järjestelmän valinta Toteutussuunnittelu Toteutus Käyttöönotto Käyttö- ja huolto Kuva 1. Koulujen ilmanvaihdon perusparantamismenettely.
8 6 2.1 Lähtötiedot Ilmanvaihdon perusparantamissuunnittelun lähtötietotarpeet on esitetty kuvassa 2. Ilmanvaihdon suunnitteluun vaikuttavia lähtötietoja ovat hankkeen laajuustiedot, tilojen käyttökuormitus ja erikoistilojen, kuten keittiön, laboratoriotyötilojen ja teknisen työn tilojen tarve ja kuormitukset. Jos ilmanvaihdon parantamisessa käytetään hyväksi entisen ilmanvaihtolaitoksen osia tai ilmanvaihtolaitos aiotaan pelkästään huoltaa, puhdistaa ja säätää, on vanhan ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja laitteiden kunto selvitettävä ilmanvaihtosuunnittelun pohjaksi. Ilmanvaihtosuunnitelmaan vaikuttavat lisäksi rakennuksen sijainti ja arkkitehtisuunnittelijalta saatava tieto rakennuksen palo-osastoinnista. Lähtötiedot rakennusten lukumäärä, pinta-ala ja kerrosluku palo-osastointi ilmansuunnat oppilasmäärä erikoistilojen tarve vanhan ilmastointijärjestelmän kunto Kuva 2. Perusparantamissuunnittelun lähtötietotarpeet. 2.2 Tavoitetason asettaminen Ilmastoinnin tavoitetason määrittämiseksi tarvittavat tekijät on esitetty kuvassa 3. Ilmanvaihtosuunnittelijan on yhdessä tilaajan ja koulurakennuksen käyttäjän edustajien kanssa sovittava ilmastoinnin tavoitetaso sekä sisäilmaston että käyttökustannusten osalta. Tavoitetason valintaan vaikuttavat mm. laitoksen investointi- ja käyttökustannukset sekä viranomaissäännökset, jotka määrittävät alhaisimman hyväksyttävän tason. Sisäilmaston tavoitetaso asetetaan vain niille sisäilmastotekijöille, jotka voidaan tavanomaisin mittauksin tarkistaa laitoksen valmistuttua. Tällaisia sisäilmastotekijöitä ovat ilman lämpötila, veto, hiilidioksidipitoisuus ja äänenpainetaso. Teknisen työn tilojen
9 7 osalta on syytä tarkastella lisäksi tilojen pölypitoisuutta, jonka mittaustekniikkaa ei kuitenkaan voida pitää tavanomaisena. Ilmanvaihdon aiheuttamalle energiankulutukselle on syytä asettaa myös tavoitetaso, vaikka ilmanvaihdon energiankulutusta ei yleensä erikseen mitatakaan. Tavoitetason toteutuminen sähköenergian osalta on kohtuullisen helposti selvitettävissä käyttöaikojen ja sähkötehojen mittauksen avulla. Lämmitysenergian kulutustavoitteen toteutuminen voidaan arvioida riittävän tarkasti vuosittain Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D5 laskentaohjeita ja seurantavuoden säätietoja hyväksikäyttäen. Koulujen korjausrakentamiseen soveltuvat tavoitetasot on esitetty esimerkkinä liitteessä 3 sekä julkaisussa Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut. Tavoitetason asettaminen lämpötila: kesä / talvi hiilidioksidipitoisuus veto: kesä / talvi äänitaso pölypitoisuus (tekn. tilat) ilmanvaihdon energiankulutus Kuva 3. Ilmastoinnin tavoitetason määrittämiseksi tarvittavat tekijät. 2.3 Erikoistilat Koulurakennuksessa luokkatilojen kuormituksista ja käytöstä poikkeavia erikoistiloja ovat keittiö ja ruokala, opetuslaboratoriot, teknisen työn tilat, opetuskeittiöt, ATKluokat sekä juhla- ja voimistelusalit. Näiden tilojen muusta koulun käytöstä poikkeavat käyttöajat, lämpö- ja epäpuhtauskuormat sekä kuormitusten vaihtelu on suunnittelijan selvitettävä yhdessä käyttäjän kanssa ja dokumentoitava ne suunnittelun perusteina siten, että ne myöhemminkin pystytään tarkistamaan.
10 8 Erikoistilat Opetuslaboratoriot Teknisen työn tilat Kotitalousluokka kohdepoistot pölypitoisuus lämpökuormat lämpökuormat purunpoisto käyttöajat lämpökuormat kohdepoistot maalaustilat kohdepoistot ATK-luokat Keittiö ja ruokala Juhla- ja voimistelusali lämpökuormat valmistus- vai jakelukeittiö lämpökuormat kohdepoistot käyttöajat käyttöajat kuormituksen vaihtelu Kuva 4. Erikoistilojen suunnittelun perusteet. 2.4 Ilmavirtojen mitoitus Ilmavirrat mitoitetaan kuormitusten ja tavoitetason perusteella. Suunnitelmasta on käytävä ilmi ilmavirtojen mitoituksen perusteena olevat kuormitukset kuten oppilasmäärät ja lämpökuormat. Erikoistilojen kohdepoistojen mitoitusperusteet esitetään myös suunnitelmassa. Ilmavirtojen mitoitus kuormitukset (henkilökuorma / lämpökuorma) ja tavoitetasosta lasketut tilakohtaiset ilmavirrat kohdepoistojen mitoitus Kuva 5. Ilmavirtojen mitoituksen sisältö.
11 9 2.5 Ilmastointijärjestelmän valinta Koulurakennusten tavoitetasojen täyttävien ilmastointijärjestelmien valintavaihtoehtoja on esitetty kuvassa 6. Koulurakennusten kesäaikainen käyttö on yleensä vähäistä, joten kohteisiin valittaviin järjestelmiin ei sisälly jäähdytystä. Rakennuksen sijainti, laajuus ja huoltohenkilökunnan ammattitaito vaikuttavat siihen, päädytäänkö hajautettuun vai keskitettyyn ilmanvaihtojärjestelmään. Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut - raportissa esitetään erilaajuisiin koulurakennuksiin suositeltavia ilmanvaihtojärjestelmiä. Sekä keskitetyissä että hajautetuissa ilmanvaihtojärjestelmissä voidaan valita joko vakioilmavirtajärjestelmä, jossa ilmavirtoja voidaan muuttaa ainoastaan puhaltimien kierroslukua muuttamalla, tai järjestelmä, jossa ilmavirrat ohjautuvat hiilidioksidipitoisuuden tai lämpötilan mukaan. Jaettaessa tiloja eri koneille on pidettävä mielessä käytön helppous. Käyttövirheiden mahdollisuus kasvaa, kun hajautetussa järjestelmässä useampi kuin yksi kone palvelee yhtä tilaa. Samoin opetushenkilökunnan käytön varaan tarkoitettujen moottoripeltien ohjauskytkimet tai koneiden käyttökytkimet aiheuttavat usein ongelmia, koska ohjauskytkimien tarkoitus on käyttäjille epäselvää. Järjestelmän valinta Vaihtoehtoiset ilmastointijärjestelmät Keskitetty vakioilmavirtajärjestelmä hiilidioksidipitoisuuden tai lämpötilan mukaan ohjautuva ilmavirta Huom! Tilojen jako eri koneille Hajautettu vakiovirtajärjestelmä hiilidioksidipitoisuuden mukaan ohjautuva ilmavirta Huom! Tilojen jako eri koneille Kuva 6. Ilmastointijärjestelmän valinta.
12 Toteutussuunnittelu Kuvassa 7 on esitetty ilmastointisuunnitelmaan sisältyvät asiat. Suunnittelussa on varmistuttava, että tuloilman jako ei aiheuta vetoa. Suunnittelijan tulee osoittaa valmistajien tuotetietoja tai ATK-ohjelmia käyttäen tilaajalle, että valittujen päätelaitteiden heittokuviot soveltuvat tiloihin. Syrjäyttävää ilmanjakoa käytettäessä suunnittelija osoittaa, että päätelaitteen lähialue on oleskeluvyöhykkeen ulkopuolella. Kanavistosuunnitelmasta suunnittelijan on voitava osoittaa, miten ilmavirrat säädetään. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi myös kanaviston ja päätelaitteen aiheuttamat painehäviöt eri kanavareiteillä. Kanavien puhtausluokka- ja tiiviysluokkavaatimus sekä mahdollisuus kanaviston puhdistamiseen on esitettävä suunnitelmassa. Suunnitelmasta on voitava osoittaa, että ilmanvaihtokoneiden sijoittelu mahdollistaa koneiden huollon. Tuloilman laadun varmistamiseksi suunnitelmassa esitetään suodattimien suodatusluokka ja suodattimien oikea-aikaisen vaihdon takaamiseksi suodattimien maksimipainehäviö. Energiataloustavoitteen todentamiseksi suunnitelmasta on käytävä ilmi lämmön talteenottolaitteiden tuloilman lämpötilahyötysuhteet, tulo- ja poistoilmavirrat lämmöntalteenottolaitteessa sekä lämmöntalteenottolaitteen säätö- ja huurtumisenestoautomatiikka. Lämmityspatterin mitoitustiedot (ilman ja nesteen lämpötilat sekä virtaukset) esitetään suunnitelmassa riittävän tehokkaan patterin valintaa varten.
13 11 Ilmastointikone sijoittelu LTO-tapa tiiveys Toteutussuunnittelu Päätelaitteet Heittopituus Äänitaso Alilämpötila vetokriteerin tarkastus Kanavisto sijoittelu mitoitus, ilmavirtojen tasapainotus säätöpeltien sijoittelu palo- ja lämpöeristys paloturvallisuusvarusteet puhdistettavuus puhtausluokka tiiveysluokka LTO ilman lämpötilat tuloilman lämpötilahyötysuhde nestevirrat (glykoli-lto) huurtumisen esto säätö Lämmityspatteri ilman ja nesteen lämpötilat otsapintanopeus nestevirta Puhallin ilmavirta Paineentuotto hyötysuhde sähköteho Suodattimet suodatusluokka mitoituspainehäviö ja maksimipainehäviö Äänenvaimennin mitoitus äänitasolaskelmat (äänenteho kanavistoon) Säätökaaviot ja toimintaselostus tuloilman lämpötilan säätö eri sääolosuhteissa LTO:n säätö eri sääolosuhteissa ja huurtumisen esto toiminta jäätymisvaaratilanteessa pakkokytkennät hälytykset lämpötilojen ja painaiden asetusarvot Kuva 7. Ilmastointisuunnitelman sisältö.
14 12 Puhaltimen mitoitustietoina esitetään ilmavirta ja kokonaispaineentuotto sekä energiatalouden takaamiseksi puhaltimen hyötysuhde ja sähkötehon tarve. Puhaltimen kokonaispaineentuotto esitetään erikseen kanaviston ja koneen osien paineen tarpeena. Tilojen äänitasotavoitteen varmentamiseksi esitetään laitoksen äänitasolaskelmat ja niiden perusteella valittu äänenvaimennin. Äänitasolaskelmissa esitetään myös maksimiäänen tehotaso koneelta kanavistoon, jos urakoitsijalle annetaan mahdollisuus valita suunnitelman puhallinvalinnasta poikkeava kone. Suunnitelmaan sisältyy ilmanvaihtokoneiden säätökaavio toimintaselostuksineen. Siitä on käytävä yksiselitteisesti ilmi koneen eri osien toiminta erilaisissa sää- ja käyttöoloissa. Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut -raportissa esitetään koulurakennuksiin soveltuvien ilmanvaihtokoneiden säätökaavio- ja toimintaselostusmallit. 2.7 Toteutustoimenpiteet Tavoitetason varmistamiseksi tehtävät tarkastukset ilmanvaihtolaitosta rakennettaessa on esitetty kuvassa 8. Toteutus Laitteiden hyväksyttäminen Aikataulujen asettaminen laite- ja asennustapatarkastukset tiiveyskokeet toimintakoe ilmavirtojen säätö nestevirtojen säätö automatiikan viritys (asetusarvot) Kuva 8. Tavoitetason tarkastaminen. Kaikki ilmanvaihtolaitoksen laitevalinnat on hyväksytettävä rakennuttajalla tai suunnittelijalla. Jos urakoitsija ehdottaa suunnitelmasta poikkeavia laitteita, on urakoitsijan
15 13 esitettävä samantasoiset laskelmat (veto-, äänitaso-, painehäviö-, energiatalouslaskelmat) kuin suunnitteluunkin on sisältynyt, tavoitetason pysymisen varmistamiseksi. Rakennustyön aikataulun hyväksyttämisen yhteydessä rakennuttajan on varmistettava, että ilmanvaihtolaitoksen puhtaudesta ja säädöistä pystytään huolehtimaan rakennusaikana. Laite- ja asennustapatarkastuksissa sekä kanaviston tiiveyskokeissa varmennetaan laitoksen suunnitelmanmukaisuutta. Ilmanvaihtolaitos puhdistetaan ennen ilmavirtojen säätöä. Toimintakokeet suoritetaan ennen ilmavirtojen säätöä ja silloin varmennetaan, että laitos toimii säätökaavion ja toimintaselostuksen mukaisesti. Automatiikan asetusarvot tarkistetaan suunnitelman mukaisiksi. Samoin ilmavirrat ja nestevirrat säädetään suunnitelman mukaisiksi. 2.8 Käyttöönotto Ilmastointijärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet on esitetty kuvassa 9. Ilmanvaihtolaitoksen tavoitteenmukaisuus tarkastetaan rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Lämpötilat, veto, äänitaso, hiilidioksidipitoisuus sekä ilmavirrat mitataan ilmanvaihdon mitoituskuormitusta vastaavassa tilanteessa. Jotta tavoitetaso pystytään pitämään jatkossakin, tarvitsee käyttöhenkilökunta perusteellisen käytön opastuksen. Käyttöönotto Tavoitetason toteutumisen tarkastus Toiminnan tarkastus Käytön opastus Kuva 9. Käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet. 2.9 Käyttö ja huolto Tavoitetason säilymistä seurataan mittauksin sekä energiatalouden osalta vuosittaisin laskelmin.
16 14
17 15 LÄHTEET Haahtela, Y. & Kiiras, J Talonrakennuksen kustannustieto Uudis- ja korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. 463 s. ISSN KH Rakennuksen energiantarpeen laskenta. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö. 12 s. Kurnitski, J. & Palonen, J. & Engberg, S. & Ruotsalainen, R Koulujen sisäilmasto rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, Sarja B s. ISBN Kurnitski, J. & Vilkki, R. & Jokiranta, K. & Kettunen, A.-V. & Hejazi-Hashemi, S Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. 70 s. + liitteet 19 s. (LVI-tekniikan laboratorion raportti B 46, talonrakennustekniikan julkaisu 58.) ISBN Sisäilmaohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 72 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1.) ISBN Sisäilmayhdistys Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Helsinki: Sisäilmayhdistys. 32 s. (Sisäilmayhdistyksen julkaisu 5.) ISBN Ympäristöministeriö Suomen rakentamismääräyskokoelma. D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet s. ISBN Suomen kuntaliitto Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus Helsinki: Suomen kuntaliitto. 62 s. + liitteet 3 kpl. ISBN Teijonsalo J. & Kurnitski J. & Miettinen P. & Ruotsalainen R Luokkahuoneiden ilmanlaatu alustava kartoitus. Sisäilmasto- ja ilmastointiseminaari Espoo, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, LVI-tekniikan laboratorio. S ISBN Tilastokeskus Opetusrakennukset kerrosalaluokittain, rakennusaineen, perusparannusvuoden ja rakentamisvuoden mukaan Tilastokeskus. Saatavissa: levyke.
18 16
19 17 KIRJALLISUUTTA KH RAKH LVI RAKH Rakennusautomaatiojärjestelmän hankintaopas. Rakennushallitus. Rakennustietosäätiö. Säännöstiedosto. LVI Rakennusten sisäilmasto. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö. 8 s. LVI Sisäilmasuunnittelu. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö ja LVI- Keskusliitto. 19 s. LVI Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen käyttö. Ohjetiedosto. Rakennustietosäätiö ja LVI-Keskusliitto. 4 s. LVI RYL LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Helsinki: Rakennustietosäätiö ja LVI-keskusliitto ry. 440 s. ISBN LVI- Säätökaaviot, ST-käsikirja Espoo: Sähkötieto ry. ISBN Sisäilmaohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 72 s. (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1997:1.) ISBN Sisäilmayhdistys Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Helsinki: Sisäilmayhdistys. 32 s. (Sisäilmayhdistyksen julkaisu 5.) ISBN Ympäristöministeriö Suomen rakentamismääräyskokoelma. D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet s. ISBN
20
21 LIITE 1 ILMASTOINTISUUNNITELMIIN SISÄLTYVÄT LASKELMAT Ilmavirtojen mitoituslaskelmat Laskelmassa selvitetään ilmavirtojen riittävyys asetettuun ilman laadun tavoitteeseen nähden mitoituskuormituksella. Ilmanjakolaitteiden heittokuvio- tai lähialuetarkastelut Laskelmassa osoitetaan ilmanjakolaitteiden heittokuvioiden tai lähialueiden soveltuvuus tiloihin valmistajien tuotetietoja tai ohjelmia käyttäen. Kanaviston painehäviölaskelmat Laskelma sisältää kanavareittien painetasotarkastelut ja säätölaitteiden säätöarvot. Äänitasolaskelmat Laskelma sisältää koneiden, äänenvaimentimien, kanaviston ja päätelaitteiden äänitasolaskelmat, joista käy ilmi ilmastointilaitteiden huonetilaan aiheuttama äänen painetaso. Ilmastointikoneen osien mitoituslaskelmat Laskelmassa tarkastellaan ilmastointikoneen lämmöntalteenotto-osan ja lämmityspatterin mitoitustehot, ilma- ja nestevirrat, lämmönsiirtonesteiden pumppujen nestevirrat ja paineen tuotot, moottoriventtiilien virtaamat ja kv-arvot sekä puhaltimien paineentuotot.
22
23 LIITE 2 TOTEUTUSVAIHEEN TARKASTUKSET JA MITTAUKSET Kanaviston tiiviyskoe Kanavien tiiviysluokka tarkastetaan painekokein RakMK:n ohjeiden ja tyyppihyväksyntäpäätösten mukaisesti. Asennustapatarkastus Kanavien, laitteiden ja koneiden asennustapa ja suunnitelman mukaisuus tarkastetaan. Toimintakoe Toimintakoe suoritetaan ennen ilmavirtojen säätöä. Rakennustöiden tulee silloin olla niin valmiit, ettei keskeneräisyyksillä ole merkitystä painesuhteisiin eikä siirtoilman virtaussuuntiin. Toimintakokeessa tarkastetaan ilmastointikoneiden säätökaavioiden ja toimintaselostusten mukainen toiminta. Ilmavirtojen mittaus Säädön jälkeen ilmavirrat tarkastetaan ja konekohtaisista kokonaisilmavirroista sekä tilakohtaisista ilmavirroista luovutetaan tilaajalle mittauspöytäkirjat. Sisäilmaston tarkastusmittaus (hiilidioksidipitoisuuden, ilman lämpötilan, vedon ja äänitason mittaus) Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet, ilman lämpötilat, veto ja äänitasot tarkastetaan mitoituskuormituksilla, kun rakennus on käyttöön otettu.
24
25 LIITE 3 ILMANVAIHDON KORJAUSRAKENTAMISEN TAVOITTEET Sisäilmastotavoite Tavoitteen määrittelyssä käytetään pohjana Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus -suositusta. Tavoitetason voi valita joko hyväksi tai tyydyttäväksi. Sisäilmaston tavoitetasot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Sisäilmastotavoitteet. Laatuluokkatavoite S2 Hyvä S3 Tyydyttävä Lämpötila lämmityskaudella, o C Lämpötila lämmityskauden ulkopuolella, o C Veto lämmityskaudella, m/s 0,15 0,15 Veto lämmityskauden ulkopuolella, m/s 0,20 0,25 Ilmanvaihdon äänitaso, db(a) Enimmäishiilidioksidipitoisuus, ppm Ilmavirta, dm 3 /s, henkilö 9 6 Energiankulutustavoite Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttavat sisäilmastotavoitteen edellyttämät ilmavirrat, lämmön talteenotto poistoilmasta ja ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus eli se, miten hyvin ilmavirta vastaa kulloisessakin käyttötilanteessa kuormitusta. Tyydyttävään energian kulutustavoitteeseen päästään käyttäen lämmön talteenottoa poistoilmasta ja ilmanvaihtokoneen kello-ohjausta. Hyvään tavoitteeseen päästään käyttäen lämmön talteenoton lisäksi ilmavirtojen tarpeenmukaista säätöä. Suunnittelija sopii tilaajan kanssa energiankulutustavoitteen periaatteet ja määrittää näiden periaatteiden mukaan energiankulutuksen tavoitearvot laskennallisesti käyttäen esimerkiksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D5 Rakennusten lämmityksen tehon ja energiantarpeen laskenta kuvattua laskentatapaa. Toiminnalliset tavoitteet Puhdistettavuus Huollettavuus Käyttövarmuus
KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT
KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TAVOITETASO... 3 2.1 Sisäilmastotavoite... 3 2.2 Energiankulutustavoite...
LisätiedotEsimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet
Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman
LisätiedotSyrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.
Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.2013 Tutkimusongelma Vanhoihin koulurakennuksiin IVsaneerauksen tekeminen voi
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet
Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton
LisätiedotIV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti
IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus
LisätiedotSELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA
HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotIlmanvaihdon tarkastus
Karhuvuorentie 1, 48300 Kotka Tarkastuspäivä 23.5.2016 Sivu 2 / 7 1. ESIPUHE Tämä ilmanvaihdon tarkastusraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella.
LisätiedotKORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
LisätiedotVallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS
Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect
LisätiedotToimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy
Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit
Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä
Lisätiedot2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45
Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4
LisätiedotTähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi.
1 HR/10.03.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän yleisarviointi, raportin malli Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä 1. Johdanto Tämä raporttiluonnos
LisätiedotIlmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen
KORJAUSRAKENTAMINEN 2012 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen Markku Rantama Rantama Consulting 28.2.2012 Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus?
LisätiedotD2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus
D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI
IVKT 2016 / SuLVI 1(9) Liite 2.1 IV-kuntotutkimus ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS
Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena
LisätiedotEnervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0
Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi
LisätiedotOhjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit
Päätelaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (7) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee huonetilassa tai
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti
ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus jne. Miten todetut tekniset
LisätiedotUusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat
Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Muutosten vuosi 2018 Ympäristöministeriön asetukset Sisäilmasto ja ilmanvaihto (1009/2017) Uuden
LisätiedotSISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN
SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka
LisätiedotLämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot
Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot Jorma Säteri. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sisäilmastoluokitus 2018 Vapaaehtoinen työkalu tavoitteiden asettamiseen S1 Yksilöllinen sisäilmasto
LisätiedotILMANVAIHDON KÄYTTÖTAPOJEN JA KÄYTTÖTASOJEN VAIKUTUS SISÄILMAAN KOULURAKENNUKSISSA ANTTI ALANKO, IV-ASIANTUNTIJA, RTA
ILMANVAIHDON KÄYTTÖTAPOJEN JA KÄYTTÖTASOJEN VAIKUTUS SISÄILMAAN KOULURAKENNUKSISSA ANTTI ALANKO, IV-ASIANTUNTIJA, RTA / - JOHDANTO Julkisten rakennusten käyttöaikojen ulkopuolisen ilmanvaihdon toteuttamiselle
LisätiedotILMASTOINTIKONEEN TOIMINTAKOE
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset ILMASTOINTIKONEEN TOIMINTAKOE v0.4 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 ALKUTOIMET 3 5 TYÖN SUORITUS 4 6 LOPPUTOIMET
LisätiedotHoivatilat Oy. Päiväkotien ilmanvaihto-opas
Hoivatilat Oy Päiväkotien ilmanvaihto-opas PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO-OPAS Talotekniikkateollisuus ry Taitto: Jarkko Narvanne Tämän oppaan tekstin ja kuvien jäljentäminen ilman kustantajan kirjallista lupaa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti
Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,
LisätiedotIlmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä. Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö
Ilmanvaihdon oikean käytön varmistaminen Helsingin kaupungin kiinteistöissä Sari Hildén, rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Helsingin toimintaprosessi Ensin kartoitamme Helsingin kaupungin omistuksessa
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec
Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC
Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSisäilman laatu ja mahdollisuudet
Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC
Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-11031-14 1 (2) Vallox TSK Multi 50 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotIloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS
Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotTalotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona. Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Talotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Talotekniikka Talotekniikka tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille hallitut
LisätiedotIV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA
10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
LisätiedotSUOMEN RAKMK D2 KORVAAVAN ASETUKSEN VAIKUTUKSET IV- SUUNNITTELUUN
SUOMEN RAKMK D2 KORVAAVAN ASETUKSEN VAIKUTUKSET IV- SUUNNITTELUUN IRENE JÄRVELÄ UUDISTUMISEN VAIKUTUKSET Rakennuslupahakemuksen vireille tulo Päätösten perustelu Tilaajan lähtötiedot Uudet rakentamismääräykset
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 75
Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 75 Sertifikaatti Nro VTT--843-21-06 Myönnetty 22.8.2006 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 75 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.
Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton
LisätiedotSisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 30.5.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on
LisätiedotKOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS
KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999 2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin koulurakennusten ilmanvaihdon korjausratkaisuja ja toteutusprosessia 14 tutkimuskohteessa.
LisätiedotVallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox
280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena
Lisätiedotmiten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
LisätiedotIlmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotKirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTerveen talon ilmanvaihto
Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista
LisätiedotENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Rivi- ja ketjutalot Osoite: TAPIONKATU 2 JOENSUU Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 1996 167-005-0597-0012-M Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä
LisätiedotPäiväkotien sisäilman laatu ja ilmanvaihdon toimivuus. Pirjo Kimari Johanna Jalas Kalle Karjalainen
Päiväkotien sisäilman laatu ja ilmanvaihdon toimivuus Pirjo Kimari Johanna Jalas Kalle Karjalainen Tutkimuksia 1 2000 Sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet 2 Menetelmä 3 Yhteenveto tuloksista 4 Sisäilmasto-
LisätiedotILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013
Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Työn vaiheet 1. Vaihe Tietokartoitus; vastaavat menettelyt,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Pajumaankuja 5 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 084-402-0003-024-S-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotNäytesivut. 3.1 Yleistä
3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa
01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:
LisätiedotLuolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna
Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät" 998 092-080-008-0007-E Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn
Lisätiedotwww.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA
www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja
LisätiedotSISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja
SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK
LisätiedotKONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)
Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 86 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie CE 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 04900048000 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRANEN RAKENTAJAKOULU
RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
Lisätiedot