TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017"

Transkriptio

1 Lopen kunta TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Käsittely: Kunnanhallitus ( 230) Valtuusto ( 63)

2 1 NIUKOIN RESURSSEIN MUUTOSTEN EDESSÄ Suomen kunnat ovat eläneet suurten muutospaineiden alla viimeiset kymmenen vuotta. Suomessa on jo useamman hallituksen voimin pyritty saamaan koko maan kattavaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta eteenpäin. Tulokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä muutamia kuntaliitoksia on tehty ja palvelurakenteita on uudistettu lähinnä paikallisella tasolla. Nyt, vihdoinkin, vuoden 2015 kynnyksellä, odottelemme kunnallisen itsehallinnon kannalta erittäin suuren, konkreettisesti palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen vaikuttavan muutoksen reunaehtoja: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelain valmistelu on loppusuoralla ja eduskunta päässee käsittelemään lakia vaalikauden loppusuoralla. Kyseinen laki on viemässä yli 50 % kunnallisista palveluista yksittäistä kuntaa laajemman organisaation vastuulle. Laki tulee voimaantullessaan muuttamaan olennaisesti Lopen kunnan hallintorakennetta ja palveluiden tuotantorakennetta ja todennäköisesti myös palveluverkkoa. Vuoden 2015 talousarviovalmistelua ovat värittäneet useat epävarmuustekijät. Muutospaine on suuri ja muutokset ovat varmoja, mutta niiden sisällöstä, laajuudesta ja vaikutuksista ei ole kenelläkään vielä varmuutta. Vuosi 2015 tulee olemaan Lopen kunnalle historiallinen. Lopen kunta on mukana yhdessä Hausjärven kunnan ja Riihimäen kaupungin kanssa seudullisessa kuntarakenneselvityksessä, jonka tulosten pohjalta valtuustot päättävät, tehdäänkö seudulla kuntaliitos vai jatkavatko kunnat itsenäisinä toimijoina jatkossakin. Talouden tasapainotuspyrkimykset, tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ovat olleet jo usean vuoden ajan kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun kulmakiviä. Näille lähtökohdille on rakennettu myös vuoden 2015 talousarvio. 0,5 %:n veronkorotuksesta ja erittäin tiukasta budjetointikurista huolimatta vuoden 2015 talousarvio on alijäämäinen. Suunnitelmavuosiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja todennäköistä on, ettei tulevinakaan vuosina talousarviota saada tasapainoon ilman veronkorotuksia. Tulevan vuoden aikana ei kunnassa aloiteta mitään merkittävää uutta toimintaa. Resurssit on sidottu nykyisten toimintojen ja palveluiden ylläpitämiseen sekä välttämättömiin rakenneuudistuksiin liittyviin selvitystehtäviin: Laadukkaan kuntarakenneselvityksen aikaansaamiseen, seutulukioselvitykseen, yhtenäiskouluselvitykseen, varhaiskasvatuksen optimaalisen hallinto- ja johtamismallin kartoittamiseen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen päätöksenteko-organisaation uudistamiseen. Vuoden 2015 suurimpia investointeja ovat Launosten koulun laajennus- ja saneerausinvestointi ja Silmänkannon työpaikka-alueen kunnallistekninen toteuttaminen. Kunnan suurimpia haasteita tulevana ja sitä seuraavina vuosia ovat taloudellisten resurssien riittävyys ja osaavan ja pätevän henkilöstön saatavuus. Vuoden 2015 talousarvio on tulokseltaan euroa alijäämäinen. Vuoden 2015 talousarvion toimintakulut ovat ja toimintatuotot Verotuloarvio on ja valtionosuuksien arvioitu kokonaismäärä Investointien nettomäärä on Toimintamenojen kasvu vuoteen 2014 verrattuna on 2,0 %. Taloussuunnitelmavuosien tasapaino edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria, uusia nykyistä tehokkaampia toimintamuotoja ja lakisääteisten tehtävien karsintaa. Jos nämä eivät toteudu, on tasapaino etsittävä veroja korottamalla. Kunnan velkamäärä ei enää vuonna 2015 pienene, merkittävien investointien vuoksi. Talousarvion valmistelu on edennyt hyvässä hengessä, kunnan virkamiesjohdon ja luottamushenkilöorganisaation yhteistyönä. Jokainen taho on ymmärtänyt, että rahaa on liian vähän ja tehtäviä, vaatimuksia ja odotuksia paljon. Seuraava ponnistus on tiukan talousarvion toteuttaminen hallitusti ja asetetut tavoitteet saavuttaen. Kiitän henkilöstöäni hyvästä talousarviovalmistelusta. Kiitän luottamushenkilöitä maltista ja talouden realiteettien ymmärtämisestä. Palvellaan kuntalaisia myös vuonna 2015 niin, että Lopella on hyvä asua, yrittää ja olla! Karoliina Viitanen kunnanjohtaja

3 2 1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA LOPEN KUNNAN VISIO 2030 NOSTEESSA LOPPI Vireää, tasapainoista ja turvallista arkea lähellä luontoa Lopen kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten arkisen hyvinvoinnin edellyttämät palvelut sekä huolehtii asumisen ja yrittämisen perusedellytyksistä. Tuemme kuntalaisten hyvinvointia Välitämme. Tuemme kotona selviytymistä, vahvistamme ennaltaehkäiseviä ja avohuollon palveluita, kehitämme terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen tähtääviä palveluita, pyrimme estämään syrjäytymisen, tuemme ja autamme varhaisessa vaiheessa, aktivoimme kuntalaisia huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Tarjoamme mahdollisuuden vähän parempaan arkeen Palvelemme. Palvelemme kuntalaisia aktiivisella otteella, tarjoamme asianmukaiset peruspalvelut, kehitämme palveluitamme, tarjoamme asumisen vaihtoehtoja ja tuemme yhteisöllisyyttä, monipuolisia vapaa-ajan palveluita, huolehdimme kunnan viihtyisyydestä ja turvallisuudesta, teemme yhteistyötä yli hallinto- ja kuntarajojen, mahdollistamme osallistumisen, teemme asioita rohkeasti loppilaisittain. Mahdollistamme monipuolisen yritystoiminnan Autamme. Hankimme maata tulevaisuuden tarpeet ennakoiden, kaavoitamme aktiivisesti, kehitämme yritystoiminnan edellytyksiä (mm. Silmänkannon yritysalue), tuemme osaamisellamme ja verkostoillamme elinkeinoelämän hankkeita, huomioimme elinkeinoelämän tarpeet palvelutuotannossamme, innostamme ja tuemme nykyisiä ja uusia yrittäjiä uusiin elinkeinoihin. Kunnan talous pidetään tasapainossa. Kunnan toiminnan lähtökohtina ovat palveluhalu ja -kyky. Kunnassa on osaava ja motivoitunut johto ja henkilöstö. Kunta on yhteistyöhaluinen ja -kykyinen sekä aloitteellinen. Henkilöstöresurssit ovat tasapainossa palvelutuotannon ja -vaateiden kanssa. Kuntaomaisuudesta huolehditaan ja se on täysipainoisesti käytössä. ARVOMME OVAT Avoimuus Yhteistyö Vastuullisuus

4 3 Strateginen tavoite Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Vastuuhenkilö 1. Tuemme kuntalaisten hyvinvointia 2. Tarjoamme mahdollisuuden vähän parempaan arkeen 3. Mahdollistamme monipuolisen yritystoiminnan Hyvinvointikertomus Laaditaan vuosittain ja kertomuksessa seurataan monipuolisen tilastoaineiston avulla kuntalaisten hyvinvoinnin kehittymistä. Kuntalaiskysely Kysely toteutetaan kaikille vuosittain, vuoden lopussa. Kyselyllä kartoitetaan kuntalaisten kokemuksia arjesta, kunnan palvelutuotannon ja asiakaspalvelun toimivuudesta. Yrityskysely Kysely toteutetaan vuosittain, vuoden lopussa. Kyselyllä kartoitetaan yrittäjien ja sidosryhmien kokemuksia kunnan harjoittamasta elinkeinopolitiikasta ja elinkeinoelämää tukevista toimenpiteistä. Perusturvajohtaja Johtoryhmä Hallintopäällikkö Johtoryhmä Kehittämispäällikkö

5 4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantaloudessa vuosina 2008 ja 2009 koetusta jyrkästä taantumasta toipuminen on ollut epävakaata, kasvu on pitkälti ollut nousevien talouksien varassa. Vuonna 2014 Yhdysvaltain talouskehitys on piristynyt selkeään kasvuun, jonka arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu jatkuu vahvana. Euroalue pääsi vuonna 2013 mukaan kansainväliseen talouskasvuun, mutta näkymät ovat kuitenkin jossain määrin uudelleen heikentyneet - bkt:n kasvu pysähtyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä eivätkä viimeaikaiset tiedot viittaa tilanteen nopeasti paranevan. Ukrainan kriisi tuo oman varjonsa tulevalle. Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden kasvun arvioidaan vuonna 2014 jäävän aiemmin ennustettua hitaammaksi. Yhdysvaltain keskuspankin elvytysohjelman supistuessa ja Euroopan keskuspankin elvyttäessä on USA:n dollari vahvistunut euroa vastaan, mikä parantaa euroalueen viejien kilpailukykyä. Tämä johtaa todennäköisesti keskuspankkien vastareaktioihin euroalueen kilpailijamaissa ja oletettavaa on, että korkotaso säilyy matalana vielä pitkään, mikäli talousympäristössä ei tapahdu olennaisia muutoksia. Suomen talouden osalta vielä vuoden 2014 alussa näytti siltä, että vuodesta tulisi talouskasvultaan lievästi positiivinen ja vuonna 2015 kasvu olisi aavistuksen parempaa. Vuoden mittaan taloudesta esitetyt ennusteet ovat kuitenkin poikkeuksetta olleet edellistä heikommat. Viimeisimmissä ennusteissa on lähes kaikissa päädytty siihen, että kasvu olisi vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin yhä negatiivinen myönteisin ennuste on valtiovarainministeriöltä, joka sekin päätyy vain nollakasvuun. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset ovat heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Vuonna 2015 kehityksen arvioidaan olevan hieman parempi ja talouskehityksen ennustetaan kääntyvän positiiviseksi kuitenkin niin, että kasvu on aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin vaatimatonta. On myös näkymiä, että vaatimaton kasvu jatkuisi pitkäänkin, koska pyrkimykset korjata taloutta menoleikkauksilla ja säästöillä ovat johtaneet vain entistä huonompaan tilanteeseen. Yhä useampi ekonomisti on huolissaan siitä, että lievästä taantumasta on tulossa talouden uusi normaali. Suomessa bkt:n kehitys on viime vuosien aikana ollut euroalueen keskiarvoa heikompaa ja maamme kansantalous on vajonnut muuta euroaluetta syvemmälle. Joissakin ennusteissa vuoden 2007 bkt:n taso saavutetaan Suomessa vasta vuonna Kuntatalouteen tämä heijastuu mm. heikkona verotulokehityksenä. Keskustelussa on tuotu esiin useita tekijöitä, jotka voivat jarruttaa talouskasvua tulevina vuosina. Yksi tällaisista tekijöistä on väestön ikääntyminen. Työikäisen väestön eli vuotiaiden määrän kasvu on nyt hidastumassa tai etenkin Euroopassa muuttumassa jopa supistumiseksi. Kansainvälisen ja etenkin Euroopan talouskehityksen vaimeus on näkynyt Suomen viennissä, mutta talousvaikeuksien taustalla on lisäksi Suomelle erityisiä tekijöitä. Yksi niistä on teollisuuden rakennemuutos. Viennin ja teollisuustuotannon edellytyksiä on heikentänyt myös kustannuskilpailukyvyssä koetut menetykset, kun mm. verotusratkaisuista johtuva yksikkötyökustannusten nousu on ollut kauppakumppanimaihin nähden nopeaa. Myös väestökehitys on Suomessa heikentänyt kasvuedellytyksiä poikkeuksellisen paljon, kun työikäisen väestön määrä on supistunut vuodesta 2010 lähtien. Suomen talousnäkymiä varjostaa myös se, että talouskasvun edellytyksiä heikentäneet tekijät ovat suurelta osin pitkäaikaisia. Näitä ongelmia ei voida ratkaista finanssi- ja rahapolitiikan avulla, vaan kasvuedellytysten pitkäaikainen parantaminen edellyttää rakenneuudistuksia. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Ennustekaudella alijäämän kuitenkin odotetaan pienenevän sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Sopeutustoimissa raskain taakka on kasattu kuntasektorin kannettavaksi, missä ongelman tekee se, että kuntien lakisääteisiä velvoitteita ei ole lupauksista huolimatta kevennetty. Päinvastoin kuntien velvoitteita jälleen lisätään vuonna 2015 ja samaan aikaan vähennetään kuntasektorin rahoitusta.

6 5 Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Työttömyysasteen ennustetaan olevan talousarviovuonna keskimäärin vuoden 2014 tasolla. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Kuluttajahintojen nousuvauhti tulee hidastumaan vuonna Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuluttajahintaindeksi kohoaa vuonna 2014 keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten lasketaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Hallitus on luvannut vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardi euroa alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Odotetusti tehtävien karsinta on osoittautunut haasteelliseksi eikä hallitus ole niitä kyennyt vielä kokoamaan. Kunnilla on noin 550 lainsäädännöllä määrättyä tehtävää, määrää on 2000-luvulla kasvatettu noin 150:llä ja vuoteen 1990 verrattuna se on kaksinkertaistunut. Kuitenkin siitäkin huolimatta kuntasektorin osuus kansantuotteesta ei ole viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut, ei myöskään kuntasektorin osuus kokonaisveroasteesta, mitkä osoittavat kuntasektorin toiminnan tehokkuuden kasvua. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen sijaan niitä päinvastoin lisätään. Vuoden 2015 alussa voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta arvion mukaan 220 milj., jolle kompensaationa kuntien yhteisövero-osuutta korotetaan 75 milj.. Lisäksi kuntien velvoitteita vuonna 2015 lisäävät lainsäädännön kautta sosiaalihuoltolakiuudistus, vaikutus arviolta 120 milj., sekä päivähoitolain ja kotihoidon perustemuutokset 130 milj.. Lisäksi asiakasmaksuasetus vähentää kuntien maksutuloja 90 milj.. Tähän voidaan vielä lisätä se, että hallitusohjelman ja vuosien kehysriihipäätösten perusteella kuntien valtionosuuksia leikataan vuoteen 2014 verrattuna 292 milj.. Maan hallituksen valmistelun kautta tulevien tehtävien vähentämisestä saatavien, vielä kohdentamattomien säästöjen lisäksi kuntien tulee rakennepoliittisen ohjelman mukaan omin toimenpitein tasapainottaa talouttaan ja parantaa tuottavuuttaan pidemmällä aikavälillä kaikkiaan kahdella miljardilla eurolla. Kun kuntapalvelujen kysyntä kasvaa arviolta prosentin vuodessa, on tilanne kuntasektorin kannalta lievästi sanoen haasteellinen. Talouskasvun ollessa olematonta ei kuntien menoille ole kysynnän kasvusta huolimatta lainkaan kasvuvaraa. Oletettavaa on, että valtaosa tasapainotuksesta kohdistuu veronkorotuksiin. Vielä valmistelussa oleva sote-laki lienee kuntahistorian merkittävin lainsäädäntöuudistus. Lainsäädännön myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut tullaan siirtämään uusien organisaatioiden hoidettavaksi. Tällöin nykytiedoin Lopen sosiaali- ja terveyspalveluista tulee vastaamaan 10 muun kunnan tavoin koko Kanta-Hämeen maakunnan kattava kuntayhtymä, joka puolestaan kuuluu 63 kunnasta muodostettavan Tampereen sote-alueen alaisuuteen. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta, jolloin vuoden 2014 talousarvion mukaan laskettuna uusi organisaatio vastaa 51,7 %:sta kunnan käyttötalousmenoista. Koska lainsäädäntö on talousarvion valmisteluvaiheessa vielä kesken ja kun valmistelun aikana ei muutoinkaan ole esitetty kuntakohtaisia laskelmia, ei lain vaikutuksia yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan voi vielä arvioida, minkä johdosta sote-uudistusta ei ole huomioitu talousarviolaskennassa Kuntien taloudellinen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvuvauhti hidastui tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna puoleen ja oli 2,5 prosenttia. Talousarviovuodelle toimintakulujen kasvun arvioidaan hidastuvan yhteen prosenttiin, osaltaan maltillisen palkkaratkaisun tuoman palkkamenojen kasvun hidastumisen ansiosta, mutta toisaalta siihen vaikuttavat merkittävästi myös kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiset kuntalainsäädäntöön perustuen. Viimeksi mainittujen johdosta tehtävien satunnaisten erien kirjausten ansiosta kuntien yhteenlaskettu kirjanpidollinen tulos vuodelta 2014 tulee arvioiden mukaan olemaan reilusti positiivinen. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2013 lopulla neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,3 prosenttia, joten puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 prosenttia.

7 6 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen arvioidaan laskevan talousarviovuonna vuoteen 2014 verrattuna 0,1 prosenttiyksikköä, niiden taso suhteessa palkkasummaan säilynee koko taloussuunnittelukauden keskimäärin noin 30 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso nousi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 prosenttia, kun kasvu sitä edeltävänä vuonna oli 3,4 prosenttia. Vuonna 2014 kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan ja pysyvän talousarviovuonna samalla tasolla. Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosenttia, paljolti johtuen kertaluontoisista tilityseristä. Vuonna 2014 verotilitysten kasvuvauhti putoaa Kuntaliiton arvion mukaan 2,2 prosenttiin. Kasvun hidastumiseen vaikuttavat muun muassa maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan vuonna 2014 jäävän 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti tuloveroprosenttiaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhdiksi ennustetaan noin 2 prosenttia, sillä palkkasumman arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttia. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvusta huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia, pääosin johtuen kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvusta. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Heikko talouskasvu ei näytä vielä vuonna 2014 välittyvän dramaattisesti kuntien yhteisöverokertymään lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden ansiosta. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan peräti 6,0 prosenttia. Vuonna 2015 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee vuoden 2014 luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 milj. eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten osittaiseksi kompensoimiseksi kunnille. Arvio kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta vuonna 2015 on 36,26 prosenttia ja ennusteen mukaan yhteisöverotilitykset kasvaisivat 5,8 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti ja tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, osittain johtuen kiinteistöverolain muutoksen johdosta tulevista kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen korotuksista. Näyttää lisäksi siltä, että vuoden 2015 veroprosenttien korotukset painottuvat kunnissa aikaisempaa enemmän kiinteistöverotukseen, jolloin tilitysten kasvu myös olisi edellä esitettyä suurempi. Yleisen korkotason muutoksilla on kuntasektorin velkaantuneisuuden johdosta merkittävä vaikutus kuntien talouden kehitykseen. Korkotaso on yhä historiallisen alhaisella tasolla. Markkinoiden nykyennusteen mukaan 6 kk:n euriborin taso säilyisi syksyn 2014 tasolla kevääseen 2015 saakka ja sen jälkeenkin loppuvuotta kohden nousu olisi vähäistä. Alhainen korkotaso säilyy nykynäkymin vielä pitkään. Yleinen talouskehitys ja valtion vuoden 2015 budjettiesitys kiristävät kuntien taloutta merkittävästi. Tehdyt päätökset alentavat talousarviovuonna peruspalvelujen valtionosuuden tasoa runsaat 1,4 miljardia euroa eli 15 prosenttia. Vähennykset jatkuvat tämänkin jälkeen vielä vuosittain niin, että vuonna 2017 leikkausten vuotuinen taso yltää 1,5 miljardiin euroon. Arvioinnissa vuosikate ei talousarviovuonnakaan riitä investointien rahoittamiseen, mikä johtaa siihen, että kuntasektorin velkaantuneisuus jatkaa kasvuaan. 98 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015, kiinteistöveroprosenttiaan korottaneita kuntia on 130. Valtio on siirtänyt valtionosuusleikkauksilla veronkorotuspaineet kunnille, mikä näkyy kuntien tekemissä korotuspäätöksissä. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousee 0,10 prosenttiyksikköä 19,84 prosenttiin. Suurin kertakorotus on 1,00 prosenttia, korkein tuloveroprosentti 22,50 ja matalin 16,50.

8 Väestömuutokset ASUKASLUVUN KEHITYS Vuosi Asukasluku Muutos Muutos ka./v , , , , , ennakkotieto syyskuu 7,8 Loppi on ollut vahvasti kasvukunta niin, että asukasluvun kasvuvauhti on 2000-luvulla ollut suhteellisesti mitaten Kanta-Hämeen kunnista toiseksi kovin. Vuoden 2011 jälkeen kehitys on ollut huonompaa ja myös vuonna 2014 alkuvuoden väestökehitys on ollut muuttoliikkeen johdosta negatiivinen. Taustana on osaltaan yleinen taloustilanne ja sen mukanaan tuoma varovaisuus investoida, sillä kehitys on ollut yleisempääkin. Koko Kanta-Hämeen alueella väestö on alkuvuoden 2014 aikana lisääntynyt 12 hengellä. LOPEN KUNNAN IKÄRAKENNE Ikäryhmät Yht. Vuosi % 5,7 14,0 6,1 14,1 22,3 20,9 12,7 4,2 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi % 5,7 13,9 5,8 11,8 20,6 21,7 15,9 4,7 Koko maa 5,6 10,9 5,8 18,9 18,8 20,7 14,4 5,0 Tarkastelujaksolla suurimmat suhteelliset muutokset ovat tapahtuneet iäkkäämpien, yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä. Suhteellisesti voimakkaimmin on lisääntynyt vuotiaiden osuus ja heidän osuutensa kasvuvauhti on viime vuosina jopa voimistunut. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Lopella on vuotiaiden osuus huomattavasti keskimääräistä pienempi johtuen siitä, että Lopelta mennään muualle opiskelemaan. Huomioitavaa on, että vuotiaiden osuus on Lopella 3,2 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 1,2 % yli maan keskiarvon kyse on ikäryhmistä, joissa kunnallisten palvelujen kysyntä on suurinta.

9 8 VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskuksen vuodelta 2012 olevan väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku kasvaa voimakkaasti ja ylittää asukkaan rajan ennen vuotta Kahden viime vuoden kehitykseen verrattuna ennuste on lähivuosien osalta optimistinen, mutta kokonaisuutena noudattaa kunnan näkemystä asukasluvun tulevasta kehityksestä. Ikäryhmät Yht. Vuosi Vuosi Vuosi muutos %-osuus ,1 13,0 6,2 11,1 18,6 19,2 18,1 8,7 100,0 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kunnan väkiluvusta kasvavat nykyisestä selvästi. Ennusteessa näihin ikäluokkiin kuuluvien määrän prosentuaalinen kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2030 on 51,3 %. Kouluikäisten ikäryhmissä on lievää kasvua, mutta alle kouluikäisten määrässä ei juuri tapahdu muutosta. VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VUONNA vuotta täyttäneet tutkinnon suorittaneet keskiaste korkea-aste % % % Loppi ,7 42,0 20,7 Kanta-Häme ,0 40,9 26,1 - kaupungit ,7 40,2 27,5 - muut kunnat ,8 42,3 23,5 Koko maa ,7 39,5 28,2 Koulutusaste on Lopella hitaasti noussut, sillä vuonna 2000 oli 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä tutkinnon suorittaneita 51,1 %, joista keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,0 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 16,1 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on Lopella keskimääräistä pienempi. Koulutustason alhaisuutta selittänee se, ettei Lopella ole lukion jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia luvulla saatu oma lukio lienee osaltaan vaikuttanut koulutustason nousuun.

10 Työpaikat ja työllisyys TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS Vuosi Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, % ,6 12,2 12, ,4 10,0 10, ,6 7,1 7, ,5 9,0 9, ,8 9,3 10, ,0 8,3 9, ,0 8,3 9, ,9 9,5 11,3 9/2014 7,7 9,9 12,0 Lopen työllisyystilanne on ollut keskimääriin verrattuna hyvä kunnan työttömyysaste on ollut helmikuusta 2010 alkaen Hämeen ELY-keskusalueen kunnista matalin ja selkeästi parempi kuin maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä oli syyskuussa 2014 yhteensä 297, joista alle 25-vuotiaita oli 29 ja yli vuoden työttömänä olleita 85. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 221, 21 ja 66 eli tilanne on myös Lopella heikentynyt Nettomuutto iän mukaan Yhteensä ka./v 33,2 3,6-56,6 45,2 42,8 3,4 71, ka./v 31,8 12,0-52,4 58,4 36,6-3,2 83, Yhteensä Lopelle muuttajat ovat pääosin nuoria lapsiperheitä. Lopelta muutetaan ainakin väliaikaisesti muualle jatko-opiskeluiässä. Vuonna 2014 tammi-syyskuun aikana nettomuutto on ollut negatiivinen 41 henkeä.

11 Työpaikat Lopella Elinkeino Maa- ja metsätalous Teollisuus; Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Rakentaminen Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä; Rahoitus ja vakuutustoiminta; Kiinteistöala Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Tuntematon YHTEENSÄ Työlliset yhteensä Työpaikkaomavaraisuus % 59,04 61,83 Elinkeinoryhmittely yllä perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston toimialaluokitukseen. Sitä on muutettu vuonna 2008, minkä johdosta aikaisemmat vertailuluvut ko. ryhmittelyllä puuttuvat. Työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla heikentynyt runsaan prosentin (vuonna 2000 = 63,19 %), mitä osaltaan selittää kunnan asukasluvun kasvu. Työpaikkaomavaraisuuden odotetaan paranevan Silmänkannon yritysalueen rakentumisen myötä. Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut 387 hengellä ja kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä 196:lla. Pääryhmittelyä tarkastellen maa- ja metsätalouden työpaikat ovat 2000-luvulla vähentyneet 137:llä. Eniten on kasvanut palvelusektori, jossa työpaikat ovat lisääntyneet 329:llä 1.474:een. Jalostuksen työpaikat ovat lisääntyneet 31:llä 450:een. Vuonna 2012 kävi muualta Lopella työssä 794 henkilöä (vuonna 2000 = 365), mikä on 35,9 % kunnassa olevista työpaikoista (18,1 %). Loppilaisista kävi työssä kunnan ulkopuolella, kun määrä vuonna 2000 oli

12 11 3. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINO Kunnassa on viime vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota kunnan talouden tilan parantamiseen ja tehty myös joukko tervehdyttämistoimia talouden tasapainottamiseksi. Tilannetta on lisäksi helpottanut verotulojen myönteinen kehitys, suotuisa kehitys asiakaspalvelujen ostoissa sekä yleisen korkotason alhaisuus. Tapahtuneen kehityksen myötä kunta on vuonna 2014 tekemässä kuudentena vuonna peräkkäin ylijäämäisen tilinpäätöksen. Talouskehityksen suunnan kääntyminen ei olisi tapahtunut ilman, että hallintokunnat ovat vahvasti sitoutuneet käyttötaloutensa rajaamiseen ja talousarvion mukaiseen toteuttamiseen. Talouden tasapainottamistyössä iso merkitys on ollut kunnan henkilöstön ja päätöksentekijöiden asenteella. Kunnan strategian keskeisenä päämääränä on, että kunnan talous pidetään tasapainossa. Vuoden 2015 talousarvioon ei sisälly erityisiä uusia tervehdyttämistoimia, mutta käyttötaloudesta on etsitty keinoja, joilla palvelut voidaan tuottaa edullisemmin. Näitä on kirjattu jäljempänä tehtäväaluekohtaiseen tavoiteasetantaan ja muuhun tarkasteluun. Vuoden 2015 talousarvio on alijäämäinen, mutta taloussuunnitelmakaudella talous saadaan uudelleen tasapainoon edellyttäen, että yleinen taloustilanne kehittyy oletetun mukaisesti, kunnan käyttötalous pidetään tiukkana ja eteen tulevat säästömahdollisuudet käytetään hyväksi. Näin siitäkin huolimatta, että valtionosuusrahoitukseen on tehty mittasuhteiltaan valtavia leikkauksia, jotka lähivuosina vielä lisääntyvät suunnitelmakauden lopussa valtionosuuspohjasta on leikattu kahden veroprosentin tuottoa vastaava määrä. Lisäksi vuoden 2015 alussa voimaan tuleva valtionosuusuudistus leikkaa kunnan rahoituspohjaa yli puolen tuloveroprosentin tuoton verran. Jos yleinen talouskehitys ei toteudu oletetun mukaisesti nykyistä positiivisempana ja säästötavoitteissa epäonnistutaan, on edessä suunnitelmakaudella 0,5-1,5 % veronkorotuspaine taloustasapainon varmistamiseksi. On huomioitava, että kunnan talouden tasapaino on herkkä ja tilanne saattaa nopeastikin kääntyä epäedulliseen suuntaan kunnasta riippumattomista syistä. Tästä osoituksena on myös talousarvion kääntyminen alijäämäiseksi selkeästi ylijäämäisten vuosien jälkeen. Lisäksi yleisen talouskehityksen arviointiin kohdistuu merkittäviä epävarmuustekijöitä ja terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämäisen talouden tasapainottaminen edellyttää jäsenkunnilta lisäpanostuksia, joihin yksittäisen kunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sen johdosta on tärkeätä, että kunnan talous saadaan tasapainoon edessä olevista haasteista selviämiseksi. Kunnan velkamäärä ei saa merkittävästi kasvaa, koska yleinen korkotaso tulee jatkossa joka tapauksessa nousemaan ja rasittamaan käyttötaloutta. Pitemmällä tähtäimellä Lopella on edessään mittavat haasteet kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeisiin, mutta näihin haasteisiin vastaaminen tulee jäämään perustettavan sote-alueen huoleksi. Kaikki edellä todettu edellyttää kunnan talouden sopeuttamista niukkeneviin resursseihin, minkä johdosta toimintamenoja leikkaavia ja kustannusten kasvua hillitseviä rakenteellisia muutoksia tulee toteuttaa silloin, kun olosuhteet ne mahdollistavat. Kunnan toimintamenoissa talouden todellinen liikkumavara on lakisääteisten palvelujen tuottamisen edellyttämän rahoituksen jälkeen niin pieni, ettei menojen merkittävä leikkaaminen ole mahdollista ilman rakenteellisia muutoksia. Tästä osoituksena on myös se, että kunnan toimintamenoihin käyttämä asukaskohtainen rahamäärä on selvästi alle valtakunnallisen keskitason vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan kunta käytti toimintamenoihin asukasta kohti laskien euroa vähemmän kuin samankokoiset kunnat keskimäärin, mikä kokonaissummana merkitsee noin 12,4 miljoonaa euroa. Kunnan tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2009 alkaen 20,00, mutta talouden tasapainottamiseksi valtuusto päätti korottaa vuodelle 2015 tuloveroprosenttia 0,50 prosenttiyksiköllä 20,50:een. Vuoden 2015 talousarvioehdotus on valmisteltu tiiviissä vuoropuhelussa hallintokuntien kanssa taloudelliset realiteetit tunnustaen tiukalla menoraamilla. Talouden viime vuosien hyvä kehitys antaa hyvän pohjan talousarviolle. Investointiohjelma on lähivuosien osalta raskas ja johtaa velkamäärän kasvuun. Investointiohjelman toteuttaminen tulee lisäämään talouden tasapainottamistarvetta usealla sadalla tuhannella eurolla lisääntyvien poistojen ja lainojen korkokulujen johdosta. Tämän takia on välttämätöntä pitää käyttötalous tiukkana niin, että investointeja voidaan terveen käyttötalouden kautta rahoittaa mahdollisimman paljon omalla tulorahoituksella lainarahoituksen sijaan ja näin rajata velkamäärän kasvua. Talousarvioehdotus sisältää aikaisempien tervehdyttämisohjelmien noudattamisen, joista hallintokunnittain keskeisimpiä ovat:

13 12 Perusturva Tulee panostaa toimiin, joiden avulla pystytään vaikuttamaan vähentävästi laitospalvelujen tarpeeseen. Hoitosijoitukset tulee käsitellä moniammatillisessa työryhmässä. Asiakkaiden kotiuttamista laitoksista tulee jatkaa olosuhteiden mahdollistaessa ja käyttää edullisempia laitospaikkoja ja perhehoitoa aina, kun se on olosuhteiden puolesta mahdollista. Palveluiden ostoja tulee seurata aktiivisesti. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiin ja työttömien työllistymiseen tähtäävien toimenpiteiden oikeaaikaisuuteen ja oikeaan kohdentumiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Yhteistyö muiden kyseisen alan toimijoiden kanssa tulee olla tiivistä. Toimeentulotuen myöntäminen perustuu lakien ja asetusten lisäksi kunnan sisäisiin ohjeisiin, joita tulee noudattaa aukottomasti. Tavoitteena on, ettei toimeentulotuki muodostu kenenkään pysyväksi toimeentulomuodoksi. Kasvatus- ja koulutustoimi Lasten päivähoidossa tulee jatkuvasti pitää huolta siitä, että käytännöt eri päivähoitoalueilla ovat yhdenmukaiset. Päivähoitopaikan tarjoamisessa kunnan aluetta tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin hoitopaikka voidaan osoittaa muustakin kuin lähimmästä päivähoitoyksiköstä, mikäli se on kokonaisjärjestelyn kannalta perusteltua. Varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteistyötä on vahvistettava. Perhepäivähoito säilytetään myös jatkossa tärkeänä osana lasten päivähoitopalvelujen tarjontaa. Opetusryhmien muodostamisessa tulee tarkastella nykyistä laajemmin koulualuekokonaisuutta, huomioiden niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin perusteet. Iltapäivätoiminnan ryhmän perustamisen ryhmäkokoraja on 10. Mikäli ryhmäkoko putoaa toimintavuoden aikana alle edellä mainitun rajan, ryhmä lakkautetaan. Opettajasijaista voi käyttää lyhyissä sijaistarpeissa harkitusti. Pääosin lyhyet sijaisuudet hoidetaan muiden opettajien toimesta. Opetusryhmiä muodostettaessa huomioidaan valtuuston määrittämät ryhmäkokokriteerit. Yleisopetuksen ryhmiä muodostettaessa tulee huomioida pedagogisten näkökohtien rinnalla ryhmäjakojen taloudelliset vaikutukset, mm. vaikutukset opettajien palkkakustannuksiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tapahtuma- ja kulttuuripalvelutuotannossa kiinnitetään huomiota yksikkökustannusten tasoon. Tekninen toimi Kiinteistöhoidossa tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota energiatalouden parantamiseen. Kiinteistöhuollossa hyödynnetään tukityöllistettyjä ostopalveluiden sijaan. Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan ja haittatyökorvausten määrää hillitään kuuden viikon työajantasoitusjaksoon siirtymällä, siihen soveltuvan henkilöstön osalta. Kunnan oman toiminnan kannalta tarpeeton omaisuus myydään. Myynnistä saatavalla tulolla pienennetään kunnan velkataakkaa joko vähentämällä lainanottoa tai maksamalla pois vanhoja lainoja. Seuraavat kohteet myydään: Räyskälän leirikeskusalue. 2 3 vapautuvaa yksittäistä asunto-osakehuoneistoa. Prammi ja Sajaniemen ent. koulu asetetaan myyntiin, jos nykyiset, voimassa olevat vuokrasopimukset irtisanotaan. Lisäksi: Taksapolitiikan on oltava aktiivista ja siinä tulee pyrkiä kustannusvastaavuuteen maksuasetusten asettamissa rajoissa. Kunnan omistamien tilojen käytöstä peritään aina käyttövuokra, jos tilan maksuttomasta käytöstä ei ole erikseen tehty päätöstä. Kunnassa suoritetaan aktiivista sisäistä valvontaa toiminnan laillisuuden, suunnitelmallisuuden, annettujen määräysten ja ohjeiden ja talousarvion noudattamisen varmistamiseksi. Hallintokuntien tulee kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan tiedostaa ratkaisujen taloudelliset seuraamukset ja toimia niin, että talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tämä tuo tuloksenaan tasapainoisen talouden.

14 13 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1. Henkilöstömuutokset 2015 Talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat henkilöstölisäykset: Perusturvalautakunnan toimialueella Yleisten sosiaalipalvelujen tehtäväalueelle määräaikainen sosiaalityöntekijän virka ja määräaikainen sosiaaliohjaajan virka lukien 10/2016 saakka sosiaalityön henkilöstöresurssien riittävyyden turvaamiseksi. Talousarvion kohtaan Henkilöstö on kirjattu tehtäväalueittain kunkin tehtäväalueen vakinaiset ja määräaikaiset virat/toimet. Viran/toimen palkkakustannus voi jakautua useammalle eri tehtäväalueelle ja kustannuspaikalle tehtävänkuvauksiin ja työpanoksen kohdentumiseen perustuen. Kukin virka/toimi on merkitty sille tehtäväalueelle, jolle se on perustettu. Tehtäväalueelle, jolle ei ole kirjattu ainuttakaan virkaa/tointa, voi kuitenkin kohdentua palkkakustannuksia henkilöstön tehtävänkuvauksiin perustuen.

15 14 5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Käyttötalous Talousarviorakenteessa ei ole muutosta aikaisempaan verrattuna. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen määrärahat ja tuloarviot sekä erikseen talousarvion perusteluissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Tehtäväaluekohtaisesti on lisäksi toiminnallisia tavoitteita, jotka on tarkoitettu ohjaamaan toimielimen toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tavoiteasettelut perustuvat erilliseen Lopen kunnan strategiaan, joka on kunnan toimintaa valtuustokauden ja pidemmälläkin aikavälillä ohjaava asiakirja. Talousarvion perusteluissa on erikseen todettu ne tehtävät tai kustannuspaikat, jotka toimivat nettoyksikköinä eli niiden määrärahan sitovuustaso on tulojen ja menojen erotus. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisia, hallintokuntien tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. Myös talousarviossa esitetyt mittarit ja tunnusluvut ovat ohjeellisia eivätkä valtuustoon nähden sitovia. KuEL-maksun eläkemenoperusteinen osuus kirjataan aiheutumisperusteen mukaan tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutukselta saatavan erittelyn mukaan. Kunnanhallituksella on valtuudet päättää tämän kirjaamiskäytännön mahdollisesti edellyttämistä määrärahasiirroista tehtäväalueiden välillä talousarvion toteutumaseurannan helpottamiseksi. Toimielimen velvollisuutena on laatia valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelma, jolla tehtäväalueen määräraha jaetaan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille, sekä päättää toimialueellaan sitovuudesta ja käyttövaltuuksista. Talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä lautakunnat voivat vahvistaa hallinnonalakohtaisia toiminnallisia tavoitteita, joiden toteutumista lautakunta itse seuraa. Investointiosa Nimetyille kohteille myönnetyt määrärahat ovat perusteluosassa mainituin täydennyksin valtuustoon nähden hankekohtaisesti sitovia seuraavasti: 1. Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2. Irtain omaisuus toimielinkohtaisesti 3. Talonrakennus hankeryhmäkokonaisuuksina, erikseen peruskorjaus- ja muutostyöt kokonaisuutena 4. Liikenneväylät 5. Ympäristötyöt sekä urheilu- ja liikuntapaikat 6. Lopen vesilaitos Kunkin toimielimen tulee talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vahvistaa investointimäärärahan jakaminen eri kohteille talousarviovalmistelussa käytössä olleen yksityiskohtaisemman erittelyn pohjalta. Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuukausittain tuloslaskelmatasolla. Valtuustolle raportoidaan osavuosikatsauksella tilanteen mukaan ja sen jälkeen tilinpäätöksellä. Hallintokunnilla on käyttöoikeuksiensa kautta jatkuva mahdollisuus toimialueensa talousarvion toteutumisen seurantaan ja raportointiin.

16 15 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät: varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosan menoista korkomenojen yhteismäärä on valtuustoon nähden sitova määräraha. Vastaavasti tuloista ovat verotulot, valtionosuudet ja korkotulot valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita. Rahoitussuunnitelmaosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka menot rahoitetaan. Valtuustoon nähden sitovan erän muodostaa rahoitustarpeen kattamiseksi otettavien pitkäaikaisten lainojen enimmäismäärä.

17 16 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 6.1. Tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset - Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Suunnitelmakausi alkaa alijäämäisenä, mutta talous saadaan käännettyä tasapainoon tiukalla käyttötaloudella. Kunnan resursseille raskas investointiohjelma lisää käyttötalouden tasapainotustarvetta usealla sadallatuhannella eurolla kasvavien korkokulujen ja poistojen takia. Tuloslaskelman yksityiskohtainen erittely on jäljempänä. Vuosikate Vuosikate osoittaa, minkä verran kunta pystyy omalla tulorahoituksella kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita kuluja eli poistoja ja investointeja. Tasapainoisen talouden yksi keskeinen tunnusmerkki on, että vuosikate riittää poistoihin, jotka puolestaan vastaavat korvausinvestointien määrää. Talousarvioehdotuksessa vuosikate ei riitä poistoihin ja on vain noin neljännes nettoinvestoinneista, mikä johtaa lainanottotarpeen kasvuun. Kunnan myönteisen kehittämisen turvaamiseksi olisi tärkeätä, että talousarviovuoden raskaan investointitason jälkeen saadaan kevyempiä vuosia ja näin rajattua velkaantumista, jotta käyttötaloutta ei jouduta raskaan investointiohjelman johdosta sopeuttamaan liikaa. Verotulojen ja valtionosuuksien kehittymisellä on keskeinen vaikutus kunnan rahoituspohjaan ja niiden osalta tarkastelu on myöhemmin erikseen. Laskelma on suunnitelmavuosien osalta tehty vuoden 2015 kustannustasossa inflaation vaikutusta huomioimatta. Palkkauskustannusten ja palvelujen ostojen vuotuiseksi reaalikasvuksi on arvioitu 0 1,5 %.

18 17 Poistot Talousarviossa ja -suunnitelmassa poistojen laskenta perustuu valtuuston vuonna 2012 hyväksymään poistosuunnitelmaan, mikä selvästi lisää poistojen määrää ja siten kiristää käyttötaloutta Rahoituslaskelma TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate(+/-) Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin (+) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) Antolainasaamisten vähennykset (+) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Lainakanta Lainamäärä euroa/as Asukasluku Eri vuosien asukasluvut perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteen mukaiseen kehitykseen. Rahoituslaskelma osoittaa velkamäärän kääntyvän talousarviovuonna kasvuun. Kunnan oma tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien määrää, joten tällä mittarilla suunnitelmakauden talous ei ole tasapainossa. Kunta tarvitsisi taserakenteensa vahvistamiseksi tulokseltaan vähintään tasapainoisia, mielellään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

19 Verotulot Taloussuunnitelma perustuu seuraavaan verotulokertymän arvioon: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,50 20,50 20,50 Kiinteistövero Yhteisövero YHTEENSÄ Kunnallisverotuloa ennakoidaan kertyvän vuonna 2014 yli budjetoidun, mikä antaa hyvän perustan talousarvion laadinnalle. Kuntaan vuodesta 2013 alkaen kohdistetut valtionosuusleikkaukset ovat kuitenkin niin raskaat, ettei talousarvioehdotusta saatu järkevällä tavalla koottua ilman tuloveroprosentin puolen prosenttiyksikön korotusta. Korotuksen jälkeenkin talousarvioehdotus jää alijäämäiseksi, mutta se mahdollistaa kuitenkin talouden saamisen tasapainoon suunnitelmakauden aikana. Muutoin talousarvioehdotuksessa on pyritty huomioimaan yleisen talouskehityksen epävarmuus ja laskenta perustuu valtakunnantasoisten talousodotusten pohjalta tehtyyn kuntakohtaiseen arvioon varovaisuuden periaatteet huomioiden. Talousarvio edellyttää verotuspohjan 0,4 %:n kasvua vuoden 2014 ennakoituun toteutumaan, kun koko maan tasolla kasvuarvioksi on esitetty 1,4 %. Taloussuunnitelmavuosille ennustetaan nykytiedoin noin kahden prosentin reaalikasvua, jota kunnan väestökehitys tukee. Taloussuunnitelman laskenta perustuu 20,50 prosentin perusteella määräytyvään kunnallisverotuloon. Yhteisöveroissa tapahtui vuonna 2012 raju 29 %:n pudotus maailmanlaajuisen taloustaantuman seurauksena. Kehityssuunta on vuodesta 2013 alkaen kääntynyt, talousarviovuodelle laskennassa ennakoidaan 5,0 %:n kasvua. Kasvuarviota osaltaan tukee myös kuntasektorin työmarkkinatukivelvoitteiden lisäyksen osittainen kompensoiminen yhteisöverotulon jako-osuudessa. Laskennassa huomioitu yhteisöverotulon väheneminen vuonna 2016 johtuu siitä, että kuntien ryhmäosuudessa oleva tilapäinen 5 %:n korotus poistuu nykynäkymin tuolloin. Talousarvioehdotus noudattelee perusteiltaan yleistä arviota yhteisöverotulojen kehityksestä. Kiinteistöveron osalta perusteissa ei talousarviovuodelle tapahdu muutoksia, mutta talouden tasapainottamiseksi laskennassa on ennakoitu verotusperusteisiin pientä korotustarvetta vuodelle Koiraveroa ei peritä suunnitelmakaudella Valtionosuudet Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuodesta 2015 lukien. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa järjestelmää. Siihen perustuen uudessa järjestelmässä on kahdeksan määräytymistekijää ja kolme lisäkriteeriä, kun poistuvassa järjestelmässä on 48 kriteeriä ja 3 lisäkriteeriä. Jatkossakin valtionosuuden määräytymisessä isoin painoarvo on ikärakenteella, mutta aikaisempaa tuntuvasti enemmän valtionosuutta myönnetään sairastavuuden perusteella. Muut määräytymistekijät uudessa järjestelmässä ovat työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta, lisäkriteerit syrjäisyys, saamelaisuus ja työpaikkaomavaraisuus. Järjestelmän laskennallisuus säilyy. Uudessa järjestelmässä kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain, kun poistuvassa järjestelmässä tarkistus tehtiin neljän vuoden välein. Yhtään uuden järjestelmän mukaista valtionosuuspäätöstä ei vielä ole saatu, mutta keväällä 2014 julkistetun koelaskelman mukaan Loppi menettää uudistuksen johdosta valtionosuutta noin 0,7 milj., minkä mukaan uudistus on huomioitu talousarvioehdotuksessa. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus, joka sisältää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistotoiminnan, liikunta- ja nuorisotyön sekä ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen toisen asteen koulutuksen eli Lopella lukion.

20 19 Edellisen, vuonna 2010 toteutetun valtionosuusuudistuksen yhteydessä otettiin esi- ja perusopetuksen rahoituksessa käyttöön keskitetysti laskettavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat esi- tai perusopetusta muussa kunnassa kuin omassa kotikunnassaan. Järjestelmä säilyy myös jatkossa, mutta kuntakohtaisesti laskettujen perusteiden sijasta siirrytään kaikille kunnille yhdenmukaiseen kotikuntakorvauksen perusosaan, jolle on omat kertoimet erikseen 6-vuotiaille, 7 12-vuotiaille ja vuotiaille. Talousarvioehdotuksessa valtionosuudet on huomioitu valtion budjettiesityksen ja muiden talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevien tietojen ja arvioiden perusteella, päätetyt valtionosuusleikkaukset huomioiden. Vuonna 2015 valtionosuusleikkausten määrä on 262 euroa asukasta kohden ja lisäksi valtionosuusuudistuksen johdosta 50 euroa asukasta kohden eli yhteensä noin 2,6 milj., mikä vastaa noin 2,2 tuloveroprosentin verotulokertymää. Valtionosuusleikkausten lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksessa jäädytetään rahoituslain mukaiset indeksikorotukset. Alustavat vuoden 2015 valtionosuuden määräytymisperusteet on tiivistetty liitteenä olevaan laskelmaan. Siinä laskentaperusteena on käytetty tiedossa olevia yksikköhintoja ja ennakollisia kertoimia. Varsinaiset valtionosuuspäätökset tehdään joulukuun 2014 lopussa Lainakanta Valtuusto vahvisti vuodelle 2014 kunnanhallituksen lainanottovaltuuksiksi 4 milj.. Uutta pitkäaikaista lainaa on nostettu 2,5 milj., mikä merkitsee, että pitkäaikaisen lainan määrä vähenee lähes 1,8 milj.. Edullisen lyhytaikainen lainoituksen määrä kuitenkin lisääntyy ja se huomioiden lainakanta on tilinpäätöksessä noin euroa asukasta kohti eli hieman vähemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä (1.876 /as). Kunta on tällä hetkellä selvähkösti valtakunnan keskiarvoa vähemmän velkaantunut. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu ulkoisiin korkomenoihin euroa. Korkotaso on jo pitkään ollut historiallisen alhaisella tasolla. Talousarvion valmisteluajankohtana korkotason odotetaan säilyvän kevääseen 2015 saakka tasoltaan ennallaan ja senkin jälkeen vuoden loppua kohden vain hienokseltaan nousevan. Lainan lyhennykset tulevat olemaan noin euroa eli lainojen hoitoon käytetään talousarviovuonna kaikkiaan noin 3,9 milj.. Rahoituslaskelman mukaan kunnan lainarahan tarve vuonna 2015 on noin euroa. Kunnan velkamäärä kasvaa suunnitelmakaudella.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Lopen kunta TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Käsittely: Kunnanhallitus 28.11.2011 ( 345) Valtuusto 12.12.2011 ( 85) 1 VARMOIN ASKELIN TULEVAISUUTEEN Puoli vuotta kestänyt työ on saatu päätökseen:

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot