TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017"

Transkriptio

1 Lopen kunta TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Käsittely: Kunnanhallitus ( 230) Valtuusto ( 63)

2 1 NIUKOIN RESURSSEIN MUUTOSTEN EDESSÄ Suomen kunnat ovat eläneet suurten muutospaineiden alla viimeiset kymmenen vuotta. Suomessa on jo useamman hallituksen voimin pyritty saamaan koko maan kattavaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta eteenpäin. Tulokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä muutamia kuntaliitoksia on tehty ja palvelurakenteita on uudistettu lähinnä paikallisella tasolla. Nyt, vihdoinkin, vuoden 2015 kynnyksellä, odottelemme kunnallisen itsehallinnon kannalta erittäin suuren, konkreettisesti palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen vaikuttavan muutoksen reunaehtoja: Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelain valmistelu on loppusuoralla ja eduskunta päässee käsittelemään lakia vaalikauden loppusuoralla. Kyseinen laki on viemässä yli 50 % kunnallisista palveluista yksittäistä kuntaa laajemman organisaation vastuulle. Laki tulee voimaantullessaan muuttamaan olennaisesti Lopen kunnan hallintorakennetta ja palveluiden tuotantorakennetta ja todennäköisesti myös palveluverkkoa. Vuoden 2015 talousarviovalmistelua ovat värittäneet useat epävarmuustekijät. Muutospaine on suuri ja muutokset ovat varmoja, mutta niiden sisällöstä, laajuudesta ja vaikutuksista ei ole kenelläkään vielä varmuutta. Vuosi 2015 tulee olemaan Lopen kunnalle historiallinen. Lopen kunta on mukana yhdessä Hausjärven kunnan ja Riihimäen kaupungin kanssa seudullisessa kuntarakenneselvityksessä, jonka tulosten pohjalta valtuustot päättävät, tehdäänkö seudulla kuntaliitos vai jatkavatko kunnat itsenäisinä toimijoina jatkossakin. Talouden tasapainotuspyrkimykset, tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ovat olleet jo usean vuoden ajan kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun kulmakiviä. Näille lähtökohdille on rakennettu myös vuoden 2015 talousarvio. 0,5 %:n veronkorotuksesta ja erittäin tiukasta budjetointikurista huolimatta vuoden 2015 talousarvio on alijäämäinen. Suunnitelmavuosiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja todennäköistä on, ettei tulevinakaan vuosina talousarviota saada tasapainoon ilman veronkorotuksia. Tulevan vuoden aikana ei kunnassa aloiteta mitään merkittävää uutta toimintaa. Resurssit on sidottu nykyisten toimintojen ja palveluiden ylläpitämiseen sekä välttämättömiin rakenneuudistuksiin liittyviin selvitystehtäviin: Laadukkaan kuntarakenneselvityksen aikaansaamiseen, seutulukioselvitykseen, yhtenäiskouluselvitykseen, varhaiskasvatuksen optimaalisen hallinto- ja johtamismallin kartoittamiseen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen päätöksenteko-organisaation uudistamiseen. Vuoden 2015 suurimpia investointeja ovat Launosten koulun laajennus- ja saneerausinvestointi ja Silmänkannon työpaikka-alueen kunnallistekninen toteuttaminen. Kunnan suurimpia haasteita tulevana ja sitä seuraavina vuosia ovat taloudellisten resurssien riittävyys ja osaavan ja pätevän henkilöstön saatavuus. Vuoden 2015 talousarvio on tulokseltaan euroa alijäämäinen. Vuoden 2015 talousarvion toimintakulut ovat ja toimintatuotot Verotuloarvio on ja valtionosuuksien arvioitu kokonaismäärä Investointien nettomäärä on Toimintamenojen kasvu vuoteen 2014 verrattuna on 2,0 %. Taloussuunnitelmavuosien tasapaino edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria, uusia nykyistä tehokkaampia toimintamuotoja ja lakisääteisten tehtävien karsintaa. Jos nämä eivät toteudu, on tasapaino etsittävä veroja korottamalla. Kunnan velkamäärä ei enää vuonna 2015 pienene, merkittävien investointien vuoksi. Talousarvion valmistelu on edennyt hyvässä hengessä, kunnan virkamiesjohdon ja luottamushenkilöorganisaation yhteistyönä. Jokainen taho on ymmärtänyt, että rahaa on liian vähän ja tehtäviä, vaatimuksia ja odotuksia paljon. Seuraava ponnistus on tiukan talousarvion toteuttaminen hallitusti ja asetetut tavoitteet saavuttaen. Kiitän henkilöstöäni hyvästä talousarviovalmistelusta. Kiitän luottamushenkilöitä maltista ja talouden realiteettien ymmärtämisestä. Palvellaan kuntalaisia myös vuonna 2015 niin, että Lopella on hyvä asua, yrittää ja olla! Karoliina Viitanen kunnanjohtaja

3 2 1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA LOPEN KUNNAN VISIO 2030 NOSTEESSA LOPPI Vireää, tasapainoista ja turvallista arkea lähellä luontoa Lopen kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten arkisen hyvinvoinnin edellyttämät palvelut sekä huolehtii asumisen ja yrittämisen perusedellytyksistä. Tuemme kuntalaisten hyvinvointia Välitämme. Tuemme kotona selviytymistä, vahvistamme ennaltaehkäiseviä ja avohuollon palveluita, kehitämme terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen tähtääviä palveluita, pyrimme estämään syrjäytymisen, tuemme ja autamme varhaisessa vaiheessa, aktivoimme kuntalaisia huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Tarjoamme mahdollisuuden vähän parempaan arkeen Palvelemme. Palvelemme kuntalaisia aktiivisella otteella, tarjoamme asianmukaiset peruspalvelut, kehitämme palveluitamme, tarjoamme asumisen vaihtoehtoja ja tuemme yhteisöllisyyttä, monipuolisia vapaa-ajan palveluita, huolehdimme kunnan viihtyisyydestä ja turvallisuudesta, teemme yhteistyötä yli hallinto- ja kuntarajojen, mahdollistamme osallistumisen, teemme asioita rohkeasti loppilaisittain. Mahdollistamme monipuolisen yritystoiminnan Autamme. Hankimme maata tulevaisuuden tarpeet ennakoiden, kaavoitamme aktiivisesti, kehitämme yritystoiminnan edellytyksiä (mm. Silmänkannon yritysalue), tuemme osaamisellamme ja verkostoillamme elinkeinoelämän hankkeita, huomioimme elinkeinoelämän tarpeet palvelutuotannossamme, innostamme ja tuemme nykyisiä ja uusia yrittäjiä uusiin elinkeinoihin. Kunnan talous pidetään tasapainossa. Kunnan toiminnan lähtökohtina ovat palveluhalu ja -kyky. Kunnassa on osaava ja motivoitunut johto ja henkilöstö. Kunta on yhteistyöhaluinen ja -kykyinen sekä aloitteellinen. Henkilöstöresurssit ovat tasapainossa palvelutuotannon ja -vaateiden kanssa. Kuntaomaisuudesta huolehditaan ja se on täysipainoisesti käytössä. ARVOMME OVAT Avoimuus Yhteistyö Vastuullisuus

4 3 Strateginen tavoite Mittarit, joilla onnistumista kuvataan Vastuuhenkilö 1. Tuemme kuntalaisten hyvinvointia 2. Tarjoamme mahdollisuuden vähän parempaan arkeen 3. Mahdollistamme monipuolisen yritystoiminnan Hyvinvointikertomus Laaditaan vuosittain ja kertomuksessa seurataan monipuolisen tilastoaineiston avulla kuntalaisten hyvinvoinnin kehittymistä. Kuntalaiskysely Kysely toteutetaan kaikille vuosittain, vuoden lopussa. Kyselyllä kartoitetaan kuntalaisten kokemuksia arjesta, kunnan palvelutuotannon ja asiakaspalvelun toimivuudesta. Yrityskysely Kysely toteutetaan vuosittain, vuoden lopussa. Kyselyllä kartoitetaan yrittäjien ja sidosryhmien kokemuksia kunnan harjoittamasta elinkeinopolitiikasta ja elinkeinoelämää tukevista toimenpiteistä. Perusturvajohtaja Johtoryhmä Hallintopäällikkö Johtoryhmä Kehittämispäällikkö

5 4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantaloudessa vuosina 2008 ja 2009 koetusta jyrkästä taantumasta toipuminen on ollut epävakaata, kasvu on pitkälti ollut nousevien talouksien varassa. Vuonna 2014 Yhdysvaltain talouskehitys on piristynyt selkeään kasvuun, jonka arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu jatkuu vahvana. Euroalue pääsi vuonna 2013 mukaan kansainväliseen talouskasvuun, mutta näkymät ovat kuitenkin jossain määrin uudelleen heikentyneet - bkt:n kasvu pysähtyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä eivätkä viimeaikaiset tiedot viittaa tilanteen nopeasti paranevan. Ukrainan kriisi tuo oman varjonsa tulevalle. Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden kasvun arvioidaan vuonna 2014 jäävän aiemmin ennustettua hitaammaksi. Yhdysvaltain keskuspankin elvytysohjelman supistuessa ja Euroopan keskuspankin elvyttäessä on USA:n dollari vahvistunut euroa vastaan, mikä parantaa euroalueen viejien kilpailukykyä. Tämä johtaa todennäköisesti keskuspankkien vastareaktioihin euroalueen kilpailijamaissa ja oletettavaa on, että korkotaso säilyy matalana vielä pitkään, mikäli talousympäristössä ei tapahdu olennaisia muutoksia. Suomen talouden osalta vielä vuoden 2014 alussa näytti siltä, että vuodesta tulisi talouskasvultaan lievästi positiivinen ja vuonna 2015 kasvu olisi aavistuksen parempaa. Vuoden mittaan taloudesta esitetyt ennusteet ovat kuitenkin poikkeuksetta olleet edellistä heikommat. Viimeisimmissä ennusteissa on lähes kaikissa päädytty siihen, että kasvu olisi vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin yhä negatiivinen myönteisin ennuste on valtiovarainministeriöltä, joka sekin päätyy vain nollakasvuun. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset ovat heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Vuonna 2015 kehityksen arvioidaan olevan hieman parempi ja talouskehityksen ennustetaan kääntyvän positiiviseksi kuitenkin niin, että kasvu on aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin vaatimatonta. On myös näkymiä, että vaatimaton kasvu jatkuisi pitkäänkin, koska pyrkimykset korjata taloutta menoleikkauksilla ja säästöillä ovat johtaneet vain entistä huonompaan tilanteeseen. Yhä useampi ekonomisti on huolissaan siitä, että lievästä taantumasta on tulossa talouden uusi normaali. Suomessa bkt:n kehitys on viime vuosien aikana ollut euroalueen keskiarvoa heikompaa ja maamme kansantalous on vajonnut muuta euroaluetta syvemmälle. Joissakin ennusteissa vuoden 2007 bkt:n taso saavutetaan Suomessa vasta vuonna Kuntatalouteen tämä heijastuu mm. heikkona verotulokehityksenä. Keskustelussa on tuotu esiin useita tekijöitä, jotka voivat jarruttaa talouskasvua tulevina vuosina. Yksi tällaisista tekijöistä on väestön ikääntyminen. Työikäisen väestön eli vuotiaiden määrän kasvu on nyt hidastumassa tai etenkin Euroopassa muuttumassa jopa supistumiseksi. Kansainvälisen ja etenkin Euroopan talouskehityksen vaimeus on näkynyt Suomen viennissä, mutta talousvaikeuksien taustalla on lisäksi Suomelle erityisiä tekijöitä. Yksi niistä on teollisuuden rakennemuutos. Viennin ja teollisuustuotannon edellytyksiä on heikentänyt myös kustannuskilpailukyvyssä koetut menetykset, kun mm. verotusratkaisuista johtuva yksikkötyökustannusten nousu on ollut kauppakumppanimaihin nähden nopeaa. Myös väestökehitys on Suomessa heikentänyt kasvuedellytyksiä poikkeuksellisen paljon, kun työikäisen väestön määrä on supistunut vuodesta 2010 lähtien. Suomen talousnäkymiä varjostaa myös se, että talouskasvun edellytyksiä heikentäneet tekijät ovat suurelta osin pitkäaikaisia. Näitä ongelmia ei voida ratkaista finanssi- ja rahapolitiikan avulla, vaan kasvuedellytysten pitkäaikainen parantaminen edellyttää rakenneuudistuksia. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Ennustekaudella alijäämän kuitenkin odotetaan pienenevän sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Sopeutustoimissa raskain taakka on kasattu kuntasektorin kannettavaksi, missä ongelman tekee se, että kuntien lakisääteisiä velvoitteita ei ole lupauksista huolimatta kevennetty. Päinvastoin kuntien velvoitteita jälleen lisätään vuonna 2015 ja samaan aikaan vähennetään kuntasektorin rahoitusta.

6 5 Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Työttömyysasteen ennustetaan olevan talousarviovuonna keskimäärin vuoden 2014 tasolla. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Kuluttajahintojen nousuvauhti tulee hidastumaan vuonna Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuluttajahintaindeksi kohoaa vuonna 2014 keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten lasketaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Hallitus on luvannut vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardi euroa alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Odotetusti tehtävien karsinta on osoittautunut haasteelliseksi eikä hallitus ole niitä kyennyt vielä kokoamaan. Kunnilla on noin 550 lainsäädännöllä määrättyä tehtävää, määrää on 2000-luvulla kasvatettu noin 150:llä ja vuoteen 1990 verrattuna se on kaksinkertaistunut. Kuitenkin siitäkin huolimatta kuntasektorin osuus kansantuotteesta ei ole viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut, ei myöskään kuntasektorin osuus kokonaisveroasteesta, mitkä osoittavat kuntasektorin toiminnan tehokkuuden kasvua. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen sijaan niitä päinvastoin lisätään. Vuoden 2015 alussa voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta arvion mukaan 220 milj., jolle kompensaationa kuntien yhteisövero-osuutta korotetaan 75 milj.. Lisäksi kuntien velvoitteita vuonna 2015 lisäävät lainsäädännön kautta sosiaalihuoltolakiuudistus, vaikutus arviolta 120 milj., sekä päivähoitolain ja kotihoidon perustemuutokset 130 milj.. Lisäksi asiakasmaksuasetus vähentää kuntien maksutuloja 90 milj.. Tähän voidaan vielä lisätä se, että hallitusohjelman ja vuosien kehysriihipäätösten perusteella kuntien valtionosuuksia leikataan vuoteen 2014 verrattuna 292 milj.. Maan hallituksen valmistelun kautta tulevien tehtävien vähentämisestä saatavien, vielä kohdentamattomien säästöjen lisäksi kuntien tulee rakennepoliittisen ohjelman mukaan omin toimenpitein tasapainottaa talouttaan ja parantaa tuottavuuttaan pidemmällä aikavälillä kaikkiaan kahdella miljardilla eurolla. Kun kuntapalvelujen kysyntä kasvaa arviolta prosentin vuodessa, on tilanne kuntasektorin kannalta lievästi sanoen haasteellinen. Talouskasvun ollessa olematonta ei kuntien menoille ole kysynnän kasvusta huolimatta lainkaan kasvuvaraa. Oletettavaa on, että valtaosa tasapainotuksesta kohdistuu veronkorotuksiin. Vielä valmistelussa oleva sote-laki lienee kuntahistorian merkittävin lainsäädäntöuudistus. Lainsäädännön myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut tullaan siirtämään uusien organisaatioiden hoidettavaksi. Tällöin nykytiedoin Lopen sosiaali- ja terveyspalveluista tulee vastaamaan 10 muun kunnan tavoin koko Kanta-Hämeen maakunnan kattava kuntayhtymä, joka puolestaan kuuluu 63 kunnasta muodostettavan Tampereen sote-alueen alaisuuteen. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta, jolloin vuoden 2014 talousarvion mukaan laskettuna uusi organisaatio vastaa 51,7 %:sta kunnan käyttötalousmenoista. Koska lainsäädäntö on talousarvion valmisteluvaiheessa vielä kesken ja kun valmistelun aikana ei muutoinkaan ole esitetty kuntakohtaisia laskelmia, ei lain vaikutuksia yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan voi vielä arvioida, minkä johdosta sote-uudistusta ei ole huomioitu talousarviolaskennassa Kuntien taloudellinen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvuvauhti hidastui tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna puoleen ja oli 2,5 prosenttia. Talousarviovuodelle toimintakulujen kasvun arvioidaan hidastuvan yhteen prosenttiin, osaltaan maltillisen palkkaratkaisun tuoman palkkamenojen kasvun hidastumisen ansiosta, mutta toisaalta siihen vaikuttavat merkittävästi myös kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiset kuntalainsäädäntöön perustuen. Viimeksi mainittujen johdosta tehtävien satunnaisten erien kirjausten ansiosta kuntien yhteenlaskettu kirjanpidollinen tulos vuodelta 2014 tulee arvioiden mukaan olemaan reilusti positiivinen. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2013 lopulla neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,3 prosenttia, joten puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 prosenttia.

7 6 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen arvioidaan laskevan talousarviovuonna vuoteen 2014 verrattuna 0,1 prosenttiyksikköä, niiden taso suhteessa palkkasummaan säilynee koko taloussuunnittelukauden keskimäärin noin 30 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso nousi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 prosenttia, kun kasvu sitä edeltävänä vuonna oli 3,4 prosenttia. Vuonna 2014 kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan ja pysyvän talousarviovuonna samalla tasolla. Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosenttia, paljolti johtuen kertaluontoisista tilityseristä. Vuonna 2014 verotilitysten kasvuvauhti putoaa Kuntaliiton arvion mukaan 2,2 prosenttiin. Kasvun hidastumiseen vaikuttavat muun muassa maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan vuonna 2014 jäävän 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti tuloveroprosenttiaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhdiksi ennustetaan noin 2 prosenttia, sillä palkkasumman arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttia. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvusta huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia, pääosin johtuen kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvusta. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Heikko talouskasvu ei näytä vielä vuonna 2014 välittyvän dramaattisesti kuntien yhteisöverokertymään lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden ansiosta. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan peräti 6,0 prosenttia. Vuonna 2015 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee vuoden 2014 luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 milj. eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten osittaiseksi kompensoimiseksi kunnille. Arvio kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta vuonna 2015 on 36,26 prosenttia ja ennusteen mukaan yhteisöverotilitykset kasvaisivat 5,8 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti ja tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, osittain johtuen kiinteistöverolain muutoksen johdosta tulevista kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen korotuksista. Näyttää lisäksi siltä, että vuoden 2015 veroprosenttien korotukset painottuvat kunnissa aikaisempaa enemmän kiinteistöverotukseen, jolloin tilitysten kasvu myös olisi edellä esitettyä suurempi. Yleisen korkotason muutoksilla on kuntasektorin velkaantuneisuuden johdosta merkittävä vaikutus kuntien talouden kehitykseen. Korkotaso on yhä historiallisen alhaisella tasolla. Markkinoiden nykyennusteen mukaan 6 kk:n euriborin taso säilyisi syksyn 2014 tasolla kevääseen 2015 saakka ja sen jälkeenkin loppuvuotta kohden nousu olisi vähäistä. Alhainen korkotaso säilyy nykynäkymin vielä pitkään. Yleinen talouskehitys ja valtion vuoden 2015 budjettiesitys kiristävät kuntien taloutta merkittävästi. Tehdyt päätökset alentavat talousarviovuonna peruspalvelujen valtionosuuden tasoa runsaat 1,4 miljardia euroa eli 15 prosenttia. Vähennykset jatkuvat tämänkin jälkeen vielä vuosittain niin, että vuonna 2017 leikkausten vuotuinen taso yltää 1,5 miljardiin euroon. Arvioinnissa vuosikate ei talousarviovuonnakaan riitä investointien rahoittamiseen, mikä johtaa siihen, että kuntasektorin velkaantuneisuus jatkaa kasvuaan. 98 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015, kiinteistöveroprosenttiaan korottaneita kuntia on 130. Valtio on siirtänyt valtionosuusleikkauksilla veronkorotuspaineet kunnille, mikä näkyy kuntien tekemissä korotuspäätöksissä. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousee 0,10 prosenttiyksikköä 19,84 prosenttiin. Suurin kertakorotus on 1,00 prosenttia, korkein tuloveroprosentti 22,50 ja matalin 16,50.

8 Väestömuutokset ASUKASLUVUN KEHITYS Vuosi Asukasluku Muutos Muutos ka./v , , , , , ennakkotieto syyskuu 7,8 Loppi on ollut vahvasti kasvukunta niin, että asukasluvun kasvuvauhti on 2000-luvulla ollut suhteellisesti mitaten Kanta-Hämeen kunnista toiseksi kovin. Vuoden 2011 jälkeen kehitys on ollut huonompaa ja myös vuonna 2014 alkuvuoden väestökehitys on ollut muuttoliikkeen johdosta negatiivinen. Taustana on osaltaan yleinen taloustilanne ja sen mukanaan tuoma varovaisuus investoida, sillä kehitys on ollut yleisempääkin. Koko Kanta-Hämeen alueella väestö on alkuvuoden 2014 aikana lisääntynyt 12 hengellä. LOPEN KUNNAN IKÄRAKENNE Ikäryhmät Yht. Vuosi % 5,7 14,0 6,1 14,1 22,3 20,9 12,7 4,2 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi % 5,7 13,9 5,8 11,8 20,6 21,7 15,9 4,7 Koko maa 5,6 10,9 5,8 18,9 18,8 20,7 14,4 5,0 Tarkastelujaksolla suurimmat suhteelliset muutokset ovat tapahtuneet iäkkäämpien, yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä. Suhteellisesti voimakkaimmin on lisääntynyt vuotiaiden osuus ja heidän osuutensa kasvuvauhti on viime vuosina jopa voimistunut. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Lopella on vuotiaiden osuus huomattavasti keskimääräistä pienempi johtuen siitä, että Lopelta mennään muualle opiskelemaan. Huomioitavaa on, että vuotiaiden osuus on Lopella 3,2 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 1,2 % yli maan keskiarvon kyse on ikäryhmistä, joissa kunnallisten palvelujen kysyntä on suurinta.

9 8 VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskuksen vuodelta 2012 olevan väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku kasvaa voimakkaasti ja ylittää asukkaan rajan ennen vuotta Kahden viime vuoden kehitykseen verrattuna ennuste on lähivuosien osalta optimistinen, mutta kokonaisuutena noudattaa kunnan näkemystä asukasluvun tulevasta kehityksestä. Ikäryhmät Yht. Vuosi Vuosi Vuosi muutos %-osuus ,1 13,0 6,2 11,1 18,6 19,2 18,1 8,7 100,0 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kunnan väkiluvusta kasvavat nykyisestä selvästi. Ennusteessa näihin ikäluokkiin kuuluvien määrän prosentuaalinen kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2030 on 51,3 %. Kouluikäisten ikäryhmissä on lievää kasvua, mutta alle kouluikäisten määrässä ei juuri tapahdu muutosta. VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VUONNA vuotta täyttäneet tutkinnon suorittaneet keskiaste korkea-aste % % % Loppi ,7 42,0 20,7 Kanta-Häme ,0 40,9 26,1 - kaupungit ,7 40,2 27,5 - muut kunnat ,8 42,3 23,5 Koko maa ,7 39,5 28,2 Koulutusaste on Lopella hitaasti noussut, sillä vuonna 2000 oli 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä tutkinnon suorittaneita 51,1 %, joista keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,0 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 16,1 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on Lopella keskimääräistä pienempi. Koulutustason alhaisuutta selittänee se, ettei Lopella ole lukion jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia luvulla saatu oma lukio lienee osaltaan vaikuttanut koulutustason nousuun.

10 Työpaikat ja työllisyys TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS Vuosi Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, % ,6 12,2 12, ,4 10,0 10, ,6 7,1 7, ,5 9,0 9, ,8 9,3 10, ,0 8,3 9, ,0 8,3 9, ,9 9,5 11,3 9/2014 7,7 9,9 12,0 Lopen työllisyystilanne on ollut keskimääriin verrattuna hyvä kunnan työttömyysaste on ollut helmikuusta 2010 alkaen Hämeen ELY-keskusalueen kunnista matalin ja selkeästi parempi kuin maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä oli syyskuussa 2014 yhteensä 297, joista alle 25-vuotiaita oli 29 ja yli vuoden työttömänä olleita 85. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 221, 21 ja 66 eli tilanne on myös Lopella heikentynyt Nettomuutto iän mukaan Yhteensä ka./v 33,2 3,6-56,6 45,2 42,8 3,4 71, ka./v 31,8 12,0-52,4 58,4 36,6-3,2 83, Yhteensä Lopelle muuttajat ovat pääosin nuoria lapsiperheitä. Lopelta muutetaan ainakin väliaikaisesti muualle jatko-opiskeluiässä. Vuonna 2014 tammi-syyskuun aikana nettomuutto on ollut negatiivinen 41 henkeä.

11 Työpaikat Lopella Elinkeino Maa- ja metsätalous Teollisuus; Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Rakentaminen Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä; Rahoitus ja vakuutustoiminta; Kiinteistöala Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Tuntematon YHTEENSÄ Työlliset yhteensä Työpaikkaomavaraisuus % 59,04 61,83 Elinkeinoryhmittely yllä perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston toimialaluokitukseen. Sitä on muutettu vuonna 2008, minkä johdosta aikaisemmat vertailuluvut ko. ryhmittelyllä puuttuvat. Työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla heikentynyt runsaan prosentin (vuonna 2000 = 63,19 %), mitä osaltaan selittää kunnan asukasluvun kasvu. Työpaikkaomavaraisuuden odotetaan paranevan Silmänkannon yritysalueen rakentumisen myötä. Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut 387 hengellä ja kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä 196:lla. Pääryhmittelyä tarkastellen maa- ja metsätalouden työpaikat ovat 2000-luvulla vähentyneet 137:llä. Eniten on kasvanut palvelusektori, jossa työpaikat ovat lisääntyneet 329:llä 1.474:een. Jalostuksen työpaikat ovat lisääntyneet 31:llä 450:een. Vuonna 2012 kävi muualta Lopella työssä 794 henkilöä (vuonna 2000 = 365), mikä on 35,9 % kunnassa olevista työpaikoista (18,1 %). Loppilaisista kävi työssä kunnan ulkopuolella, kun määrä vuonna 2000 oli

12 11 3. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINO Kunnassa on viime vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota kunnan talouden tilan parantamiseen ja tehty myös joukko tervehdyttämistoimia talouden tasapainottamiseksi. Tilannetta on lisäksi helpottanut verotulojen myönteinen kehitys, suotuisa kehitys asiakaspalvelujen ostoissa sekä yleisen korkotason alhaisuus. Tapahtuneen kehityksen myötä kunta on vuonna 2014 tekemässä kuudentena vuonna peräkkäin ylijäämäisen tilinpäätöksen. Talouskehityksen suunnan kääntyminen ei olisi tapahtunut ilman, että hallintokunnat ovat vahvasti sitoutuneet käyttötaloutensa rajaamiseen ja talousarvion mukaiseen toteuttamiseen. Talouden tasapainottamistyössä iso merkitys on ollut kunnan henkilöstön ja päätöksentekijöiden asenteella. Kunnan strategian keskeisenä päämääränä on, että kunnan talous pidetään tasapainossa. Vuoden 2015 talousarvioon ei sisälly erityisiä uusia tervehdyttämistoimia, mutta käyttötaloudesta on etsitty keinoja, joilla palvelut voidaan tuottaa edullisemmin. Näitä on kirjattu jäljempänä tehtäväaluekohtaiseen tavoiteasetantaan ja muuhun tarkasteluun. Vuoden 2015 talousarvio on alijäämäinen, mutta taloussuunnitelmakaudella talous saadaan uudelleen tasapainoon edellyttäen, että yleinen taloustilanne kehittyy oletetun mukaisesti, kunnan käyttötalous pidetään tiukkana ja eteen tulevat säästömahdollisuudet käytetään hyväksi. Näin siitäkin huolimatta, että valtionosuusrahoitukseen on tehty mittasuhteiltaan valtavia leikkauksia, jotka lähivuosina vielä lisääntyvät suunnitelmakauden lopussa valtionosuuspohjasta on leikattu kahden veroprosentin tuottoa vastaava määrä. Lisäksi vuoden 2015 alussa voimaan tuleva valtionosuusuudistus leikkaa kunnan rahoituspohjaa yli puolen tuloveroprosentin tuoton verran. Jos yleinen talouskehitys ei toteudu oletetun mukaisesti nykyistä positiivisempana ja säästötavoitteissa epäonnistutaan, on edessä suunnitelmakaudella 0,5-1,5 % veronkorotuspaine taloustasapainon varmistamiseksi. On huomioitava, että kunnan talouden tasapaino on herkkä ja tilanne saattaa nopeastikin kääntyä epäedulliseen suuntaan kunnasta riippumattomista syistä. Tästä osoituksena on myös talousarvion kääntyminen alijäämäiseksi selkeästi ylijäämäisten vuosien jälkeen. Lisäksi yleisen talouskehityksen arviointiin kohdistuu merkittäviä epävarmuustekijöitä ja terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämäisen talouden tasapainottaminen edellyttää jäsenkunnilta lisäpanostuksia, joihin yksittäisen kunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sen johdosta on tärkeätä, että kunnan talous saadaan tasapainoon edessä olevista haasteista selviämiseksi. Kunnan velkamäärä ei saa merkittävästi kasvaa, koska yleinen korkotaso tulee jatkossa joka tapauksessa nousemaan ja rasittamaan käyttötaloutta. Pitemmällä tähtäimellä Lopella on edessään mittavat haasteet kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeisiin, mutta näihin haasteisiin vastaaminen tulee jäämään perustettavan sote-alueen huoleksi. Kaikki edellä todettu edellyttää kunnan talouden sopeuttamista niukkeneviin resursseihin, minkä johdosta toimintamenoja leikkaavia ja kustannusten kasvua hillitseviä rakenteellisia muutoksia tulee toteuttaa silloin, kun olosuhteet ne mahdollistavat. Kunnan toimintamenoissa talouden todellinen liikkumavara on lakisääteisten palvelujen tuottamisen edellyttämän rahoituksen jälkeen niin pieni, ettei menojen merkittävä leikkaaminen ole mahdollista ilman rakenteellisia muutoksia. Tästä osoituksena on myös se, että kunnan toimintamenoihin käyttämä asukaskohtainen rahamäärä on selvästi alle valtakunnallisen keskitason vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan kunta käytti toimintamenoihin asukasta kohti laskien euroa vähemmän kuin samankokoiset kunnat keskimäärin, mikä kokonaissummana merkitsee noin 12,4 miljoonaa euroa. Kunnan tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2009 alkaen 20,00, mutta talouden tasapainottamiseksi valtuusto päätti korottaa vuodelle 2015 tuloveroprosenttia 0,50 prosenttiyksiköllä 20,50:een. Vuoden 2015 talousarvioehdotus on valmisteltu tiiviissä vuoropuhelussa hallintokuntien kanssa taloudelliset realiteetit tunnustaen tiukalla menoraamilla. Talouden viime vuosien hyvä kehitys antaa hyvän pohjan talousarviolle. Investointiohjelma on lähivuosien osalta raskas ja johtaa velkamäärän kasvuun. Investointiohjelman toteuttaminen tulee lisäämään talouden tasapainottamistarvetta usealla sadalla tuhannella eurolla lisääntyvien poistojen ja lainojen korkokulujen johdosta. Tämän takia on välttämätöntä pitää käyttötalous tiukkana niin, että investointeja voidaan terveen käyttötalouden kautta rahoittaa mahdollisimman paljon omalla tulorahoituksella lainarahoituksen sijaan ja näin rajata velkamäärän kasvua. Talousarvioehdotus sisältää aikaisempien tervehdyttämisohjelmien noudattamisen, joista hallintokunnittain keskeisimpiä ovat:

13 12 Perusturva Tulee panostaa toimiin, joiden avulla pystytään vaikuttamaan vähentävästi laitospalvelujen tarpeeseen. Hoitosijoitukset tulee käsitellä moniammatillisessa työryhmässä. Asiakkaiden kotiuttamista laitoksista tulee jatkaa olosuhteiden mahdollistaessa ja käyttää edullisempia laitospaikkoja ja perhehoitoa aina, kun se on olosuhteiden puolesta mahdollista. Palveluiden ostoja tulee seurata aktiivisesti. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiin ja työttömien työllistymiseen tähtäävien toimenpiteiden oikeaaikaisuuteen ja oikeaan kohdentumiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Yhteistyö muiden kyseisen alan toimijoiden kanssa tulee olla tiivistä. Toimeentulotuen myöntäminen perustuu lakien ja asetusten lisäksi kunnan sisäisiin ohjeisiin, joita tulee noudattaa aukottomasti. Tavoitteena on, ettei toimeentulotuki muodostu kenenkään pysyväksi toimeentulomuodoksi. Kasvatus- ja koulutustoimi Lasten päivähoidossa tulee jatkuvasti pitää huolta siitä, että käytännöt eri päivähoitoalueilla ovat yhdenmukaiset. Päivähoitopaikan tarjoamisessa kunnan aluetta tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin hoitopaikka voidaan osoittaa muustakin kuin lähimmästä päivähoitoyksiköstä, mikäli se on kokonaisjärjestelyn kannalta perusteltua. Varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteistyötä on vahvistettava. Perhepäivähoito säilytetään myös jatkossa tärkeänä osana lasten päivähoitopalvelujen tarjontaa. Opetusryhmien muodostamisessa tulee tarkastella nykyistä laajemmin koulualuekokonaisuutta, huomioiden niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin perusteet. Iltapäivätoiminnan ryhmän perustamisen ryhmäkokoraja on 10. Mikäli ryhmäkoko putoaa toimintavuoden aikana alle edellä mainitun rajan, ryhmä lakkautetaan. Opettajasijaista voi käyttää lyhyissä sijaistarpeissa harkitusti. Pääosin lyhyet sijaisuudet hoidetaan muiden opettajien toimesta. Opetusryhmiä muodostettaessa huomioidaan valtuuston määrittämät ryhmäkokokriteerit. Yleisopetuksen ryhmiä muodostettaessa tulee huomioida pedagogisten näkökohtien rinnalla ryhmäjakojen taloudelliset vaikutukset, mm. vaikutukset opettajien palkkakustannuksiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tapahtuma- ja kulttuuripalvelutuotannossa kiinnitetään huomiota yksikkökustannusten tasoon. Tekninen toimi Kiinteistöhoidossa tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota energiatalouden parantamiseen. Kiinteistöhuollossa hyödynnetään tukityöllistettyjä ostopalveluiden sijaan. Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan ja haittatyökorvausten määrää hillitään kuuden viikon työajantasoitusjaksoon siirtymällä, siihen soveltuvan henkilöstön osalta. Kunnan oman toiminnan kannalta tarpeeton omaisuus myydään. Myynnistä saatavalla tulolla pienennetään kunnan velkataakkaa joko vähentämällä lainanottoa tai maksamalla pois vanhoja lainoja. Seuraavat kohteet myydään: Räyskälän leirikeskusalue. 2 3 vapautuvaa yksittäistä asunto-osakehuoneistoa. Prammi ja Sajaniemen ent. koulu asetetaan myyntiin, jos nykyiset, voimassa olevat vuokrasopimukset irtisanotaan. Lisäksi: Taksapolitiikan on oltava aktiivista ja siinä tulee pyrkiä kustannusvastaavuuteen maksuasetusten asettamissa rajoissa. Kunnan omistamien tilojen käytöstä peritään aina käyttövuokra, jos tilan maksuttomasta käytöstä ei ole erikseen tehty päätöstä. Kunnassa suoritetaan aktiivista sisäistä valvontaa toiminnan laillisuuden, suunnitelmallisuuden, annettujen määräysten ja ohjeiden ja talousarvion noudattamisen varmistamiseksi. Hallintokuntien tulee kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan tiedostaa ratkaisujen taloudelliset seuraamukset ja toimia niin, että talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tämä tuo tuloksenaan tasapainoisen talouden.

14 13 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1. Henkilöstömuutokset 2015 Talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat henkilöstölisäykset: Perusturvalautakunnan toimialueella Yleisten sosiaalipalvelujen tehtäväalueelle määräaikainen sosiaalityöntekijän virka ja määräaikainen sosiaaliohjaajan virka lukien 10/2016 saakka sosiaalityön henkilöstöresurssien riittävyyden turvaamiseksi. Talousarvion kohtaan Henkilöstö on kirjattu tehtäväalueittain kunkin tehtäväalueen vakinaiset ja määräaikaiset virat/toimet. Viran/toimen palkkakustannus voi jakautua useammalle eri tehtäväalueelle ja kustannuspaikalle tehtävänkuvauksiin ja työpanoksen kohdentumiseen perustuen. Kukin virka/toimi on merkitty sille tehtäväalueelle, jolle se on perustettu. Tehtäväalueelle, jolle ei ole kirjattu ainuttakaan virkaa/tointa, voi kuitenkin kohdentua palkkakustannuksia henkilöstön tehtävänkuvauksiin perustuen.

15 14 5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Käyttötalous Talousarviorakenteessa ei ole muutosta aikaisempaan verrattuna. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen määrärahat ja tuloarviot sekä erikseen talousarvion perusteluissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Tehtäväaluekohtaisesti on lisäksi toiminnallisia tavoitteita, jotka on tarkoitettu ohjaamaan toimielimen toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tavoiteasettelut perustuvat erilliseen Lopen kunnan strategiaan, joka on kunnan toimintaa valtuustokauden ja pidemmälläkin aikavälillä ohjaava asiakirja. Talousarvion perusteluissa on erikseen todettu ne tehtävät tai kustannuspaikat, jotka toimivat nettoyksikköinä eli niiden määrärahan sitovuustaso on tulojen ja menojen erotus. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisia, hallintokuntien tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. Myös talousarviossa esitetyt mittarit ja tunnusluvut ovat ohjeellisia eivätkä valtuustoon nähden sitovia. KuEL-maksun eläkemenoperusteinen osuus kirjataan aiheutumisperusteen mukaan tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutukselta saatavan erittelyn mukaan. Kunnanhallituksella on valtuudet päättää tämän kirjaamiskäytännön mahdollisesti edellyttämistä määrärahasiirroista tehtäväalueiden välillä talousarvion toteutumaseurannan helpottamiseksi. Toimielimen velvollisuutena on laatia valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelma, jolla tehtäväalueen määräraha jaetaan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille, sekä päättää toimialueellaan sitovuudesta ja käyttövaltuuksista. Talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä lautakunnat voivat vahvistaa hallinnonalakohtaisia toiminnallisia tavoitteita, joiden toteutumista lautakunta itse seuraa. Investointiosa Nimetyille kohteille myönnetyt määrärahat ovat perusteluosassa mainituin täydennyksin valtuustoon nähden hankekohtaisesti sitovia seuraavasti: 1. Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2. Irtain omaisuus toimielinkohtaisesti 3. Talonrakennus hankeryhmäkokonaisuuksina, erikseen peruskorjaus- ja muutostyöt kokonaisuutena 4. Liikenneväylät 5. Ympäristötyöt sekä urheilu- ja liikuntapaikat 6. Lopen vesilaitos Kunkin toimielimen tulee talousarvion käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vahvistaa investointimäärärahan jakaminen eri kohteille talousarviovalmistelussa käytössä olleen yksityiskohtaisemman erittelyn pohjalta. Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja lautakunnille kuukausittain tuloslaskelmatasolla. Valtuustolle raportoidaan osavuosikatsauksella tilanteen mukaan ja sen jälkeen tilinpäätöksellä. Hallintokunnilla on käyttöoikeuksiensa kautta jatkuva mahdollisuus toimialueensa talousarvion toteutumisen seurantaan ja raportointiin.

16 15 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät: varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosan menoista korkomenojen yhteismäärä on valtuustoon nähden sitova määräraha. Vastaavasti tuloista ovat verotulot, valtionosuudet ja korkotulot valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita. Rahoitussuunnitelmaosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka menot rahoitetaan. Valtuustoon nähden sitovan erän muodostaa rahoitustarpeen kattamiseksi otettavien pitkäaikaisten lainojen enimmäismäärä.

17 16 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 6.1. Tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset - Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Suunnitelmakausi alkaa alijäämäisenä, mutta talous saadaan käännettyä tasapainoon tiukalla käyttötaloudella. Kunnan resursseille raskas investointiohjelma lisää käyttötalouden tasapainotustarvetta usealla sadallatuhannella eurolla kasvavien korkokulujen ja poistojen takia. Tuloslaskelman yksityiskohtainen erittely on jäljempänä. Vuosikate Vuosikate osoittaa, minkä verran kunta pystyy omalla tulorahoituksella kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita kuluja eli poistoja ja investointeja. Tasapainoisen talouden yksi keskeinen tunnusmerkki on, että vuosikate riittää poistoihin, jotka puolestaan vastaavat korvausinvestointien määrää. Talousarvioehdotuksessa vuosikate ei riitä poistoihin ja on vain noin neljännes nettoinvestoinneista, mikä johtaa lainanottotarpeen kasvuun. Kunnan myönteisen kehittämisen turvaamiseksi olisi tärkeätä, että talousarviovuoden raskaan investointitason jälkeen saadaan kevyempiä vuosia ja näin rajattua velkaantumista, jotta käyttötaloutta ei jouduta raskaan investointiohjelman johdosta sopeuttamaan liikaa. Verotulojen ja valtionosuuksien kehittymisellä on keskeinen vaikutus kunnan rahoituspohjaan ja niiden osalta tarkastelu on myöhemmin erikseen. Laskelma on suunnitelmavuosien osalta tehty vuoden 2015 kustannustasossa inflaation vaikutusta huomioimatta. Palkkauskustannusten ja palvelujen ostojen vuotuiseksi reaalikasvuksi on arvioitu 0 1,5 %.

18 17 Poistot Talousarviossa ja -suunnitelmassa poistojen laskenta perustuu valtuuston vuonna 2012 hyväksymään poistosuunnitelmaan, mikä selvästi lisää poistojen määrää ja siten kiristää käyttötaloutta Rahoituslaskelma TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate(+/-) Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin (+) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) Antolainasaamisten vähennykset (+) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Lainakanta Lainamäärä euroa/as Asukasluku Eri vuosien asukasluvut perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteen mukaiseen kehitykseen. Rahoituslaskelma osoittaa velkamäärän kääntyvän talousarviovuonna kasvuun. Kunnan oma tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien määrää, joten tällä mittarilla suunnitelmakauden talous ei ole tasapainossa. Kunta tarvitsisi taserakenteensa vahvistamiseksi tulokseltaan vähintään tasapainoisia, mielellään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.

19 Verotulot Taloussuunnitelma perustuu seuraavaan verotulokertymän arvioon: TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,50 20,50 20,50 Kiinteistövero Yhteisövero YHTEENSÄ Kunnallisverotuloa ennakoidaan kertyvän vuonna 2014 yli budjetoidun, mikä antaa hyvän perustan talousarvion laadinnalle. Kuntaan vuodesta 2013 alkaen kohdistetut valtionosuusleikkaukset ovat kuitenkin niin raskaat, ettei talousarvioehdotusta saatu järkevällä tavalla koottua ilman tuloveroprosentin puolen prosenttiyksikön korotusta. Korotuksen jälkeenkin talousarvioehdotus jää alijäämäiseksi, mutta se mahdollistaa kuitenkin talouden saamisen tasapainoon suunnitelmakauden aikana. Muutoin talousarvioehdotuksessa on pyritty huomioimaan yleisen talouskehityksen epävarmuus ja laskenta perustuu valtakunnantasoisten talousodotusten pohjalta tehtyyn kuntakohtaiseen arvioon varovaisuuden periaatteet huomioiden. Talousarvio edellyttää verotuspohjan 0,4 %:n kasvua vuoden 2014 ennakoituun toteutumaan, kun koko maan tasolla kasvuarvioksi on esitetty 1,4 %. Taloussuunnitelmavuosille ennustetaan nykytiedoin noin kahden prosentin reaalikasvua, jota kunnan väestökehitys tukee. Taloussuunnitelman laskenta perustuu 20,50 prosentin perusteella määräytyvään kunnallisverotuloon. Yhteisöveroissa tapahtui vuonna 2012 raju 29 %:n pudotus maailmanlaajuisen taloustaantuman seurauksena. Kehityssuunta on vuodesta 2013 alkaen kääntynyt, talousarviovuodelle laskennassa ennakoidaan 5,0 %:n kasvua. Kasvuarviota osaltaan tukee myös kuntasektorin työmarkkinatukivelvoitteiden lisäyksen osittainen kompensoiminen yhteisöverotulon jako-osuudessa. Laskennassa huomioitu yhteisöverotulon väheneminen vuonna 2016 johtuu siitä, että kuntien ryhmäosuudessa oleva tilapäinen 5 %:n korotus poistuu nykynäkymin tuolloin. Talousarvioehdotus noudattelee perusteiltaan yleistä arviota yhteisöverotulojen kehityksestä. Kiinteistöveron osalta perusteissa ei talousarviovuodelle tapahdu muutoksia, mutta talouden tasapainottamiseksi laskennassa on ennakoitu verotusperusteisiin pientä korotustarvetta vuodelle Koiraveroa ei peritä suunnitelmakaudella Valtionosuudet Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuodesta 2015 lukien. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa järjestelmää. Siihen perustuen uudessa järjestelmässä on kahdeksan määräytymistekijää ja kolme lisäkriteeriä, kun poistuvassa järjestelmässä on 48 kriteeriä ja 3 lisäkriteeriä. Jatkossakin valtionosuuden määräytymisessä isoin painoarvo on ikärakenteella, mutta aikaisempaa tuntuvasti enemmän valtionosuutta myönnetään sairastavuuden perusteella. Muut määräytymistekijät uudessa järjestelmässä ovat työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta, lisäkriteerit syrjäisyys, saamelaisuus ja työpaikkaomavaraisuus. Järjestelmän laskennallisuus säilyy. Uudessa järjestelmässä kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain, kun poistuvassa järjestelmässä tarkistus tehtiin neljän vuoden välein. Yhtään uuden järjestelmän mukaista valtionosuuspäätöstä ei vielä ole saatu, mutta keväällä 2014 julkistetun koelaskelman mukaan Loppi menettää uudistuksen johdosta valtionosuutta noin 0,7 milj., minkä mukaan uudistus on huomioitu talousarvioehdotuksessa. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus, joka sisältää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistotoiminnan, liikunta- ja nuorisotyön sekä ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen toisen asteen koulutuksen eli Lopella lukion.

20 19 Edellisen, vuonna 2010 toteutetun valtionosuusuudistuksen yhteydessä otettiin esi- ja perusopetuksen rahoituksessa käyttöön keskitetysti laskettavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat esi- tai perusopetusta muussa kunnassa kuin omassa kotikunnassaan. Järjestelmä säilyy myös jatkossa, mutta kuntakohtaisesti laskettujen perusteiden sijasta siirrytään kaikille kunnille yhdenmukaiseen kotikuntakorvauksen perusosaan, jolle on omat kertoimet erikseen 6-vuotiaille, 7 12-vuotiaille ja vuotiaille. Talousarvioehdotuksessa valtionosuudet on huomioitu valtion budjettiesityksen ja muiden talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevien tietojen ja arvioiden perusteella, päätetyt valtionosuusleikkaukset huomioiden. Vuonna 2015 valtionosuusleikkausten määrä on 262 euroa asukasta kohden ja lisäksi valtionosuusuudistuksen johdosta 50 euroa asukasta kohden eli yhteensä noin 2,6 milj., mikä vastaa noin 2,2 tuloveroprosentin verotulokertymää. Valtionosuusleikkausten lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksessa jäädytetään rahoituslain mukaiset indeksikorotukset. Alustavat vuoden 2015 valtionosuuden määräytymisperusteet on tiivistetty liitteenä olevaan laskelmaan. Siinä laskentaperusteena on käytetty tiedossa olevia yksikköhintoja ja ennakollisia kertoimia. Varsinaiset valtionosuuspäätökset tehdään joulukuun 2014 lopussa Lainakanta Valtuusto vahvisti vuodelle 2014 kunnanhallituksen lainanottovaltuuksiksi 4 milj.. Uutta pitkäaikaista lainaa on nostettu 2,5 milj., mikä merkitsee, että pitkäaikaisen lainan määrä vähenee lähes 1,8 milj.. Edullisen lyhytaikainen lainoituksen määrä kuitenkin lisääntyy ja se huomioiden lainakanta on tilinpäätöksessä noin euroa asukasta kohti eli hieman vähemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä (1.876 /as). Kunta on tällä hetkellä selvähkösti valtakunnan keskiarvoa vähemmän velkaantunut. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu ulkoisiin korkomenoihin euroa. Korkotaso on jo pitkään ollut historiallisen alhaisella tasolla. Talousarvion valmisteluajankohtana korkotason odotetaan säilyvän kevääseen 2015 saakka tasoltaan ennallaan ja senkin jälkeen vuoden loppua kohden vain hienokseltaan nousevan. Lainan lyhennykset tulevat olemaan noin euroa eli lainojen hoitoon käytetään talousarviovuonna kaikkiaan noin 3,9 milj.. Rahoituslaskelman mukaan kunnan lainarahan tarve vuonna 2015 on noin euroa. Kunnan velkamäärä kasvaa suunnitelmakaudella.

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016

TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Lopen kunta TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Käsittely: Kunnanhallitus 25.11.2013 ( 279) Valtuusto 9.12.2013 ( 88) 1 VÄHÄN PAREMPAA ARKEA Vuosi 2014 aloitetaan Lopella valtuuston yksimielisesti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Lopen kunta TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Käsittely: Kunnanhallitus 28.11.2011 ( 345) Valtuusto 12.12.2011 ( 85) 1 VARMOIN ASKELIN TULEVAISUUTEEN Puoli vuotta kestänyt työ on saatu päätökseen:

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013

TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Lopen kunta TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Käsittely: Kunnanhallitus 29.11.2010 ( 349) Valtuusto 13.12.2010 ( 77) TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 SIVU KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. Aaro Honkola

TALOUSARVIO 2015. Aaro Honkola TALOUSARVIO 2015 Aaro Honkola Yleinen talouskehitys 2011 2012 2013 2014 2015 BKT 2,7-1,5-1,2 0,0 1,2 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 Euribor 3 kk 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 10

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot