LAPUAN KAUPUNKI 1. KESKUSTAN, 8. LIUHTARIN, 10. SIIRILÄN JA 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSAT ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RATAHANKE

Transkriptio

1 LAPUAN KAUPUNKI 1. KESKUSTAN, 8. LIUHTARIN, 10. SIIRILÄN JA 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSAT ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RATAHANKE Asemakaavan muutos koskee kortteleita 143 ja 1006 osakorttelia 136 sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne-, erityis-, maa- ja metsätalous-, vesi- ja katualueita. Asemakaavalla muodostuu korttelit 143,151 ja 1006 sekä virkistys-, liikenne-, erityis-, vesi- ja katualueet. Selostus N SELOSTUS Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie Lapua Kaavan vireilletulo khall 8 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2013 xx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2013 xx Kaavatunnus

2 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee seuraavia tiloja Rn:o: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja Asemakaavalla muodostuu korttelit 143, 151 ja 1006 sekä virkistys-, liikenne-, erityis-, vesi- ja katualueet Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualueena on Lapuan kaupungin asemakaava-alueella olevat rautatiealueet sekä niihin rajautuvat muut alueet niiltä osin kuin niihin tehdään muutoksia Seinäjoki-Oulu radan palvelutason parantaminen hankkeen myötä. Pohjoisessa asemakaava-alue ulottuu Simpsiöntielle saakka ja etelässä Ravitien eteläpuolelle. Pääosin kaavamuutokset koskevat radan länsipuolista aluetta. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee asemakaava-alueella olevaa kaikkiaan noin 2,5 km pituista rataosuutta ja sen lähiympäristöä. Asemakaavaalueen pinta-ala on 25,5487 ha. Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu selostuksen kansilehden opaskartalla Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on RATAHANKKEEN ASEMAKAAVA. Tarkoituksena on mahdollistaa Liikenneviraston suunnitteleman Seinäjoki- Oulu rataosuuden uusiminen Lapuan asemakaava-alueen kohdalla. Asemakaavalla laajennetaan rautatiealuetta siten, että mahdollistetaan ratasuunnitelmien mukaiset toimenpiteet. Samalla asemakaavassa varaudutaan mahdollisesti myöhemmin tulevaisuudessa rakennettavaan kaksoisraiteeseen osoittamalla rata-alue kaksoisraiteen edellyttämässä laajuudessa. Korttelin 143 osalta tehdään muutos toteutuneen rakentamisenosalta ja mahdollistetaan vanhan asuin- ja liikerakennuksen rakentaminen nelikerroksisena nykyisen rakennusoikeuden puitteissa.

3 Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT/ RATAHANKE Ratahanke Seinäjoki-Lapua Ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Seinäjoki-Oulu ratakäytävän (SOul) kehittämistrategia (Lapuan asema) Seinäjoki-Oulu radan palvelustason parantaminen/ Yleissuunnitelma 2006 (Yhteenvetoraportti, Osa 1 Seinäjoki Eskola) Ruha Lapua, Rakentamissuunnittelu LÄHTÖKOHDAT/ SUUNNITTELUALUE Maisemakuva ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus LÄHTÖKOHDAT/ SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Poikkeamispäätös/ kortteli 142 tontti Rakennusjärjestys... 17

4 Pohjakartta Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Asemakaavan perusselvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vireilletulo Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta saatu palaute Asemakaavan tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Asemakaavamääräykset Nimistö Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asuminen Liikenne Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Virkistys Tekninen huolto Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja katukuvaan... 25

5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksen seuranta Liiteasiakirjat Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Voimassa oleva asemakaava (otteet asemakaavayhdistelmästä Simpisiöntie-Ravitie) pohjoisosa (P) ja eteläosa (E) Seinäjoki-Oulu ratahanke/ Ratasuunnitelma/ Ruha-Lapua/ Suunnitelmakartat , Lehdet 7-11

6 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet khall 8, kaavoituspäätös osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS nähtävillä kaavaluonnos nähtävillä kaavaehdotus julkisesti nähtävillä xx.xx.2013 xx kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2013 xx kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.2013 kaava sai lainvoiman 2.2. Asemakaava Ratahankkeen asemakaavan muutos ja laajennus on tarpeellista tehdä suunnitteilla olevan Seinäjoki-Oulu radan palvelutason parantamishankkeen vuoksi. Rautatiealuetta laajennetaan radan idän puolelle siten, että mahdollistetaan radan oikaisu ja uusien Lapuajoen ja Kauppakadun ylittävien rautatiesiltojen toteuttaminen laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Asemakaavassa rautatieaseman ympäristöön kuuluvien asuinrakennusten osalta kaavaa muutetaan nykyisen käytön mukaisesti ja samalla annetaan kaavassa tarpeelliset suojelumääräykset. Tässä asemakaavassa arvioidaan lähinnä varsinaisesta kaavamuutoksesta aiheutuvia vaikutuksia. Mittavan ratahankkeen yhteydessä laaditut YVA selvitykset sekä yleissuunnitelman selvitykset kattavat varsinaisen ratahankkeen osalta tehdyt vaikutusarvioinnit Asemakaavan toteuttaminen Ratahankkeen osalta Seinäjoki-Oulu rataosan Ruha-Lapua välisen osuuden rakentamissuunnitelmat ovat nähtävillä syksyllä Rakentaminen ajoittuu pääosin vuosille Radan rakentaminen aloitetaan uuden raiteen rakentamisella, kaksoisraiteen valmistuttua parannetaan nykyinen raide. Ratahankkeen aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä ja urakoitsijan valinnan yhteydessä. 3. LÄHTÖKOHDAT/ RATAHANKE 3.1. Ratahanke Seinäjoki-Lapua 335 kilometriä pitkä Seinäjoen ja Oulun välinen rata on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista. Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja PohjoisSuomen välisestä rautatieliikenteestä ja se on osa Euroopan laajuista rautatieverkkoa (TEN). Rataosa on vilkas sekä pääasiassa yksiraiteinen, sähköistetty, kauko-ohjattu ja junien kulunvalvonnalla varustettu henkilö- ja tavaraliikenteen rata. Rata on avattu liikenteelle noin sata vuotta sitten.

7 6 Seinäjoen ja Oulun välinen rata on peruskorjattu ja 70 luvuilla. Päällysrakenne on käyttöikänsä lopulla. Rata-osan kapasiteetti on etenkin yöaikana täysimittaisesti käytössä. Tavaraliikenteen on ennustettu lisääntyvän voimakkaasti, samoin henkilöjunien lukumäärä lisääntyy. Radan kunto ei vastaa enää nykyisiä vaatimuksia eikä rata mahdollista liikenteen kehittämistä kysynnän mukaisesti, minkä vuoksi Ratahallintokeskus teki vuonna 2004 suunnittelupäätöksen rataosan palvelutason parantamisen suunnittelusta. Hanke parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä ja luo samalla edellytykset Seinäjoen ja Oulun välisen alueen maankäytön ja elinkeinotoiminnan kehittämiselle. (Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen, YVA selostus) Kokonaisuudessaan ratahankkeen hyödyt ovat vaikutukseltaan merkittäviä: tasoristeysten poisto mahdollistaa liikennöinnin jopa 200 km/h:n nopeudella, akselipainon korottaminen 22,5t > 25t, liikenteen sujuvuuden parantuminen, kaksoisraideosuuksilla (mm. Lapua-Seinäjoki) merkittävät raideliikenteen kapasiteetin lisäykset, henkilöliikennepalvelujen muutokset parantavat laiturialueen laatua ja käytettävyyttä. Olemassa olevissa suunnitelmissa (mm. rakentamissuunnitelma 2013 ja yleissuunnitelma 2006) Seinäjoen ja Lapuan välinen kaksoisraide ulottuu Ruhaan saakka. Ruhan ja Lapuan väliselle kaksoisraiteelle ei ole laadittu suunnitelmaa/ tehty toteuttamispäätöstä. Kaksoisraiteen rakentamismahdollisuudet tulevaisuudessa mahdollistetaan rautatiealueen (LR) aluevarauksilla. Koko Seinäjoki-Oulu ratahanke valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Lapualla rakentaminen ajoittuu pääosin vuosille Rakentaminen alkaa uuden raiteen rakentamisella mahdollisesti useammassa kohdassa samanaikaisesti. Kaksoisraiteen valmistuttua parannetaan nykyinen raide niiltä osin kuin rata jää paikoilleen. Tarkempi rakentamisen aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä ja urakoitsijan valinnan yhteydessä. Ratahankkeeseen liittyvät Liikenneviraston rata- ja tiesuunnitelmat ovat nähtävillä välisenä aikana Lapuan teknisessä toimistossa. Maanomistajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa muistutus suunnitteluratkaisuista. Muistutusten käsittelyn jälkeen suunnitelmat hyväksytään ja prosessi etenee rata- ja tietoimituksiin. Toimitukset hoitaa Maanmittauslaitos, joka ottaa siinä vaiheessa yhteyttä maanomistajiin lunastusasioiden ja korvausten osalta Ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Seinäjoki-Oulu radan tasonnosto/ Ympäristövaikutusten arviointimenettely/ Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (2005) sekä arviointiselostus (2006) on laadittu Ratahallintokeskuksen 2004 tekemän rataväliä koskevan suunnittelupäätöksen johdosta. YVA menettelyssä tutkittiin kolme vaihtoehtoa: VE 0+: Hankkeen toteuttamatta jättäminen, nykyisen radan kunnossapito nykyisen kunnon ylläpitämiseksi) VE 1: Palvelutason parantaminen Seinäjoki-Oulu, joka sisältää n. 68 km kaksoisraidetta) VE 2: Palvelutason parantaminen Seinäjoki-Oulu, joka sisältää kaksoisraiteen koko rataosalle vaiheittain toteutettuna sekä neljä rataoikaisua (joista yksi n.

8 7 0,7 km Lapualla) Oikaisukohdilla uusi ratalinjaus sijoittuu nykyisen rautatiealueen ulkopuolelle. Sekä vaihtoehdoissa 1 ja 2 tarkasteltiin niitä toimenpiteitä, joilla rataosan henkilöliikenteen maksiminopeus nostetaan junatyypistä riippuen tasolle km/h ja tavaraliikenteen maksimiakselipainot 25 tonniin nopeudella 100 km/h. YVA selostuksessa esitettyjä koko hanketta koskevia myönteisiä vaikutuksia (osa keskeisimmistä): Tasoristeysten poistaminen parantaa ihmisten liikenneturvallisuutta Vähentää liikenteen kokonaispäästöjä ja tukee kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehittymistä Asemapaikkakuntien vetovoimaisuus lisääntyy ja kehittämisedellytykset paranevat Luo mahdollisuudet kehittää kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita koko välillä hankkeella maisemaa avaava vaikutus Rataympäristö siistiytyy Turvallisuustaso paranee ja pohjavesiin kohdistuva onnettomuusriski pienenee Mahdollistaa junaliikenteen kehittämisen suunnitelman mukaisesti YVA selostuksessa esitettyjä kielteisiä vaikutuksia: Melun ja tärinän lisääntyminen Paikallisesti ihmisten liikkuminen vaikeutuu, kun tasoristeykset poistuvat eikä korvaavia yhteyksiä tule kaikkien tilalle > sosiaaliset vaikutukset, elinkeinotoiminnan hankaloituminen Rata kulkee kaikkiaan kuuden tärkeän pohjavesialueen yli rakennustyöt saattavat heikentää pohjaveden laatua tilapäisesti

9 Seinäjoki-Oulu ratakäytävän (SOul) kehittämistrategia (Lapuan asema) Hankkeessa on määritelty ratakäytävän kehittämisen päätavoitteet, joukkoliikennepalvelujen palvelutasotavoitteet, visio ja kehittämisstrategia 2015 sekä kärkitehtävät. Selvitystyö aloitettiin vuonna Hankkeen yhteydessä on selvitetty mm. Lapuan aseman esteettömyys sekä tehtävät kehittämistoimenpiteet Seinäjoki-Oulu radan palvelustason parantaminen/ Yleissuunnitelma 2006 (Yhteenvetoraportti, Osa 1 Seinäjoki Eskola) Seinäjoki-Oulu radan yleissuunnitelmassa on esitetty ne toimenpiteet, jotka kyseisen rataosuuden palvelutason parantamiseksi tulee tehdä. Yleissuunnitelman yhteydessä on tehty melulaskennat ja melukohteet kartoitettu. Yleissuunnitelmassa on esitetty myös meluntorjuntakohteet, tärinähaittakohteet ja tärinänvaimennuskohteet. Radan varrelta tehdään lunastuksia radan oikaisun sekä meluesteiden ja huoltoteiden järjestämiseksi rata-alueelle. Alustavasti lunastettavat alueet on osoitettu yleissuunnitelmassa. Vuonna 2006 laadittu yleissuunnitelma on ollut pohjana myöhemmille rataa koskeville suunnitelmille. Kesällä 2013 valmistuneet tarkemmat ratasuunnitelmat poikkeavat hieman joiltakin osin yleissuunnitelmassa esitetyistä ratkaisuista. Yleissuunnitelmassa on esitetty ratkaisu, jossa raidelinjauksessa tehdään oikaisu (Urheilukentän kohta- nykyisen reunalaiturin eteläpää) ja nykyinen pääraide jäisi tavaraliikenteen käyttöön. Oikaisun kohdalla sivusiirto on maksimissaan 23 m. Lapuanjoen ratasilta ja Lapuan alikulkusilta rakennetaan uuteen paikkaan oikaisualueella. Vanhat sillat puretaan. Reunalaituria korotetaan ja jatketaan Kauppakadun suuntaan. Uusi rautatien alittava kevyenliikenteen yhteys tulee urheilukentän Pappilan välille. Suunnittelualueen eteläpäähän tulee rakennettavaksi huoltotie asemakaavan muutosalueella radan länsipuolelle. Lisätietoja ratahankkeesta löytyy Liikennevirasto nettisivuilta portal.liikennevirasto.fi > Hankkeet > Seinäjoki-Oulu. Kuvassa ote yleissuunnitelmasta välillä Ravitie-Kauppakatu

10 Ruha Lapua, Rakentamissuunnittelu 2013 Liikennevirasto on laatinut ratalain (110/2007) mukaisen kaksoisraiteen ratasuunnitelman Ruha-Lapua radan parantamisesta. Konsulttina on toiminut Ramboll. Kaksoisraiteen ratasuunnitelma Ruha-Lapua on nähtävillä teknisessä toimistossa. Rakentamissuunnitelmista sekä ratahankkeeseen liittyvien maantien tasoristeysjärjestelyjen tiesuunnitelman laatimisesta pidettiin yleisötilaisuus Lapuan Vanhan Paukun tiloissa Ratasuunnitelman laadinnan aikana on tehty tarkennuksia mm muuntamon (ET kortteli 1006) alueella tarvittavia aluevarauksia koskien. Asemakaavan muutosehdotuksessa esitetyt rata-alueen (LR) aluevaraukset on tarkistettu nähtävillä olevan ratasuunnitelmaehdotuksen mukaiseksi. Kesällä 2013 nähtävillä ollut asemakaavan muutosluonnos perustui alustaviin rakentamissuunnitelmiin. Alla otteet päivätystä rakentamissuunnitelmasta. Matkakeskus-Simpisöntie Koulukatu-Matkakeskus Ravitie-Paimenkatu

11 10 Ratasuunnitelman mukaisesti Lapuanjoen ylittävä uusi rautatiesilta tulee kymmenisen metriä lähemmäs keskustaa vanhaan purettavaan siltaan nähden. Alla olevassa kuvassa Lapuanjoen ratasillan alustava yleispiirustus (2013 Liikennevirasto/ Ramboll) Samanaikaisesti ratasuunnittelun kanssa laaditaan Kauppakadun katusuunnitelmaa Asemakadun ja Makasiinintien välille. Suunnitelmissa on kevyenliikenteen yhteyden toteuttaminen myös Kauppakadun pohjoispuolelle nykyisen eteläinen yhteyden lisäksi. Lopulliset aluevaraukset katualueille tehdään asemakaavan ehdotusvaiheessa laadittavien tarkempien katusuunnitelmien mukaisesti. Alla olevassa kuvassa on luonnosteluvaiheen suunnitelma Kauppakadun ja rautatiesiltojen osalta.

12 11 4. LÄHTÖKOHDAT/ SUUNNITTELUALUE 4.1. Maisemakuva ja luonnonympäristö Käynnissä olevan yleiskaavatyön yhteydessä laaditun luontoinventoinnin (Lapuan yleiskaavoitus, Luontoselvitykset alueet Y1, Y2 ja Y3, Ramboll ) mukaan radan varrella asemakaavan suunnittelualueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on pääosin rakennettua ympäristöä lukuun ottamatta eteläisintä osaa, joka on maatalousmaata sekä suota Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Rautatieaseman ympäristö on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja on mukana RKY 2009 luettelossa, joka on tullut valtioneuvoston päätöksellä voimaan Kaava-alueen ulkopuolella, radan itäpuolella sijaitseva Lapuan Patruunatehdas on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Seuraava kuvaus rautatieaseman alueesta on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen sivuilta: Kuvaus: Lapua on yksi Seinäjoki-Oulu -radan pienistä asemista. Sen tyyppipiirustuksilla rakennettu asemarakennus on hyvin säilynyt. Seinäjoen ja Oulun välisen ns. Pohjanmaan radan varrella oleva yksikerroksinen, poikkipäädyllä varustettu ja uusrenessanssiarkkitehtuuria edustava asemarakennus Lapuan kaupungin keskustassa on radan rakentamisen ajalta. Asemarakennuksen pohjoispuolella olevassa asuinpihassa on kolme asuinrakennusta sekä niihin liittyvät ulkorakennukset ja maakellarit. Historia: Päätös Vaasan radan jatkamisesta Seinäjoelta Ouluun tehtiin vuoden 1882 valtiopäivillä. Rataosuus Seinäjoelta Kokkolaan valmistui 1885 ja kokonaisuudessaan rata vihittiin käyttöön Lapuan IV luokan asemarakennus rakennettiin tyyppipiirustusten mukaan Piirustukset suunnitteli ilmeisesti arkkitehti Knut Nylander. Asuinpihan asuinrakennuksista nuorin rakennettiin 1920-luvulla. Asuinpihan rakennukset siirtyivät yksityisomistukseen 1990-luvulla.

13 12 Lapuan suuresta ja vauraasta maatalouspitäjästä rautatie välitti pääasiassa maataloustuotteita, viljaa ja rehua, Vaasaan ja eteläiseen Suomeen. Alla Kauppakadun ja joen varren kerrostaloja. Keskimmäinen ja oikean puoleinen (myönnetty poikkeaminen 2006) ovat asemakaavan muutosalueella. Liikenne Asemakaava-alueella Kauppakadun lisäksi katu alittaa rautatiesillan Koulukadun/Huhtalantien sekä Ravitien kohdalla. Kaava-alueen pohjoispuolella on Simpsiöntien alikulku. Kauppakadun radan puoleisesta päästä on rautatien alittava kevyenliikenteen reitti Vanhan Paukun alueelle. Joen etelärannalla Urheilupuiston kevyenliikenteen reitti menee urheilukentän ja pesäpallostadionin länsipuolelta radan läheisyydessä Koulukadulle. Reitiltä on myös radan ylittävä yhteys Tikantielle ja Tikanpolulle. Kevyenliikenteen reittinä asemakaavaan on myös merkitty rautatieasemalta Simpsiötielle osoitettu ratapolku, joka on pohjoisosastaan rakentamaton. Ratapolun kautta on ajoyhteydet rautatiealueen vanhoille asuinrakennuksille. Keväällä 2012 Asemakadun varteen valmistuneeseen asuinkerrostalon / Matkakeskukseen sijoittuivat kaikki Lapuan tärkeimmät joukkoliikennepalvelut: VR:n, linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen palvelut. Rautatieaseman ja Matkakeskuksen ympäristössä on myös runsaasti paikoitustilaa.

14 13 Alla olevassa kuvassa Kauppakadun rautatiesilta. Sillan nykyinen vapaa korkeus on 3,0 m. Silta korvataan uudella sillalla, jonka vapaa alituskorkeus on 4,6 m. Yllä olevassa kuvassa vanha Lapuanjoen ylittävä rautatiesilta. Uusi rautatiesilta tulee nykyisen sillan länsipuolelle. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaava-alueella ei ole varsinaisia ympäristöhäiriökohteita. Kaava-alueen ulkopuolella korttelin 136 alueella on entisen huoltoasemarakennuksen paikka kiinteistön alueella (ent RN:o 4:144). Kuvassa oikealla ote vanhasta asemakaavan pohjakartasta, jolla näkyy purettu huoltoasema Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan joko Lapuan kaupungin tai Suomen valtion omistuksessa. Lapuan kaupunki: , (määräala M601 yksityisellä), , , , , , , , , , , , , ja

15 14 Suomen valtio: , , , , , , , , , , , , , , , , ja Kiinteistöt Rn:o (lakanneita yhteisiä teitä ym), (yleinen tie), (Kauppakatu), (kortteleiden 143 ja 142 ja Lapuanjoen välinen Pyhälahdenpuisto) sekä (Ravitien radan itäpuolinen osa) ovat kiinteistörekisterissä ilman kiinteistöomistajamerkintöjä. Yritysten omistuksessa ovat seuraavat tilat: Rn:o 136:4 (Kiinteistö Oy Lapuan Myllynkivi), 143:2 (Asunto Oy Lapuan Aarlanmarkki), 2:60 ja 30:16 (Etelä- Pohjanmaan Voima Oy), 33:0 (Vattenfall Verkko Oy) ja 1:2 (Kiinteistö Oy Lapuan A-Ranta). Yksityishenkilöiden omistuksessa ovat tilat Rn:o 1:388, 3:35 sekä 7:43. Asemakaavassa rautatiealueen rajaus on tehty ratahankkeen päivätyssä rakentamissuunnitelmassa esitettyjen aluerajausten ja esitettyjen lunastusalueiden mukaisesti. Valtio lunastaa tarvittavat rautatiealueeseen liitettävät osat erillisen Maanmittauslaitoksen hoitaman lunastustoimituksen mukaisesti. 5. LÄHTÖKOHDAT/ SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Ratahanketta koskevat suunnitelmat ja päätökset on esitetty luvussa 3 Lähtökohdat/ Ratahanke. Tässä osiossa käsitellään muut kaavan laatimiseen liittyvät suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on annettu marraskuussa Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat astuneet voimaan maaliskuun alussa Lisätietoa VAT:sta ympäristöhallinnon sivuilta Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama ( ). Maakuntakaavaan on tehty muutos (Lapuan Honkimäki), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ( ). MRL:n mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Rautatie on merkitty maakuntakaavaan Yleiskaava Lapuan kaupungin Keskustan voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä Tavoitteena on, että yleiskaava olisi lainvoimainen loppuvuodesta

16 2013. Alla olevissa kuvissa vasemmalla vo 2001 yleiskaava, keskellä Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alue yleiskaavaehdotus ja oikealla Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alue yleiskaavaehdotus. 15

17 Asemakaava Nyt laadittavan asemakaavan muutoksen alueella on voimassa lukuisia eri asemakaavoja vuosilta Kaava-alueeseen kuuluu osia yhteensä 12 eri asemakaavasta, joista vanhin on vuodelta 1979 ja tuorein vuodelta Kaavamuutos koskee Keskustassa AK-1 korttelin 136 eteläosassa radan puolella n. 20 m leveää kaistaletta (kuvassa katkoviivalla merkitty alue) sekä korttelia 143 ja Siirilän kaupunginosan korttelia Asemakaavan muutos koskee rautatiealueen (LR) lisäksi rautatiealueeseen ja kaava-alueen kortteleihin liittyviä katualueita sekä virkistysalueita. Uutta asemakaavaa Rautatieasema ja siihen liittyvät rataalueen asuinrakennukset Ratapolun varressa on voimassaolevassa vuoden 1982 asemakaavassa merkitty rautatiealueeksi LR. Asemakaavassa ei ole annettu rakennuksia tai ympäristöä koskevia asemakaavamääräyksiä. Kauppakadun pohjoispuolisesta alueesta rautatiealueeksi LR on merkitty aseman ja entisten rata-alueen asuinrakennusten lisäksi ainoastaan pienehkö osa rataalueesta. Rautatiealue rajautuu länsipuolella Kauppakadun pohjoispuoliselta alueelta korttelialueeseen (k 136) tai katualueisiin. Rata-alueen itäpuolella Makasiintien ja Kelikonkujan varrella on kaavoittamatonta teollisuus- ja varastoaluetta, alueella on toiminut mm. Agri-Marketin viljavarasto. Lapuanjoen etelä-/länsipuolella alueella nykyinen rautatiealue rajoittuu Urheilupuistoon, urheilukentän alueeseen, Paimenpuistoon, muuntoaseman alueeseen (ET kortteli 1006), Ratsumiehenpuistoon, maa- ja metsätalousalueisiin (M) sekä kaavoittamattomaan suoalueeseen. Edellä mainitut alueet lukuun ottamatta maa- ja metsätalousalueita kuuluvat asemakaavan muutosalueeseen niihin tehtävien rautatiealueen laajennusten johdosta. Lapuanjoen etelä-/itäpuolella rata-alue rajoittuu Tikantien varren kortteleihin 1133 ja 1134 sekä Leivontien varren kortteliin 1149 sekä virkistysalueeseen VL ja Huhdannevan maston alueeseen (ET). Radan itäpuolella Ravitiestä etelään on kaavoittamatonta aluetta Poikkeamispäätös/ kortteli 142 tontti 2 Lapuan kaupungin tekninen lautakunta on myöntänyt Asunto Oy Lapuan Aarlanmarkille korttelin 143 tonttia 2 koskevan poikkeamisluvan nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentamiselle. Aluetta koskeva asemakaava on hyväksytty ja tonttijako Tonttijaossa osoitettu rakennusoikeus on 1450 k-m2. Oheisessa kuvassa hyväksytty tonttijako.

18 Rakennusjärjestys Lapuan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana käytetään vektorimuotoista kaupungin ylläpitämää kaavan pohjakarttaa 1:1000 mittakaavassa. Kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettävän pohjakartan Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Yleiskaavoitustyön yhteydessä on laadittu keskustan alueelle Keskustan rakentamisen ja pysäköinnin yleissuunnitelma (Ramboll). Suunnitelman mukaan Asemakadun ja radan välille korttelin 136 eteläosaan voisi tulevaisuudessa rakentua 5-7- kerroksisia asuin-, toimisto- ja liikerakennuksia. Myös Asemakadun länsipuolelle on esitetty huomattavaa rakennustehokkuutta maanalaisine paikoituksineen. Korttelin 136 eteläosaa koskevasta suunnittelusta päätetään mahdollisesti myöhemmin. Yleiskaavaehdotuksessa ja Keskustan rakentamisen ja pysäköinnin yleissuunnitelmassa Asemantaustan alueelle on osoitettu huomattavaa kerrostalorakentamista. Mahdollisesti lähelle rautatieasemaa sijoittuva kerrostaloalue on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu kerrostalo- ja rivitalovaltaiseksi asuntoalueeksi kaavamerkinnällä AKR. Alue on yksityisessä omistuksessa. Kuvassa oikealla on yleiskaavoituksen yhteydessä laadittu yleissuunnitelman havainnekuva Asemantaustan alueesta. Yleissuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa Internetissä kaavoituksen sivuilla meneillään olevien kaavojen/ yleiskaavojen kohdalla: >Kaavoitus ja rakentaminen>kaavoitus>meneillään olevat kaavat

19 Asemakaavan perusselvitykset Asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty olemassa olevia selvityksiä, joita on laadittu ratahankkeen YVA-menettelyn ja yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä yleiskaavoituksen yhteydessä. Varsinaisesti tätä asemakaavaa varten ei ole laadittu erillisselvityksiä. Asemakaavan laatimisen kannalta merkittävimpänä on Ramboll:in keväällä 2013 laatimat alustavat rakentamissuunnitelmat välille Ruha-Lapua. Kyseisessä suunnitelmassa on esitetty ratahankkeeseen liittyvät toimenpiteet sekä asemakaavan laadinnan kannalta oleellisimmat muutostarpeet. Yleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä: - Liikenneselvitys (AIRIX Ympäristö Oy 2012/2013) - Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2009/ 2010) - Luontoselvitys (Ramboll 2011) - Kulttuuriympäristöselvitys (Lapuan kaupunki, Maankäyttö- ja kiinteistöosasto 2011) - Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys (AIRIX Ympäristö Oy 2009) - Lapuan keskustaajaman ja ympäristön kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi , Maankäyttö- ja kiinteistöosasto ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava laaditaan, jotta Liikenneviraston ratahanke Seinäjoki-Oulu voitaisiin toteuttaa Lapuan asemakaava-alueen osalta alueelle tehtyjen ja tehtävien suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. Asemakaavan muutos tehdään rata-alueen (LR) osalta rakentamissuunnitelmissa esitettyjen tilavarausten mukaisesti. Korttelissa 143 asemakaavaa muutetaan poikkeamispäätöksen mukaisesti toteutuneen rakentamisen ja yleissuunnitelman mukaisesti. Korttelin 136 osalta kaavaa muutetaan yleiskaavan yleissuunnitelmassa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Rautatieaseman pohjoispuolella olevat yksityisessä omistuksessa olevat entiset rautatieläisten talot osoitetaan asemakaavassa niiden nykyisen käytön mukaisesti asuintarkoituksiin Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lapuan kaupunginhallitus on päättänyt Rata-alueen ja sen ympäristön asemakaavan laatimisesta välille Ravitie-Simpsiöntie Asemakaavan aluerajaus on esitetty päätöksessä ohjeellisena Vireilletulo Ratahankkeen asemakaava on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä Kaavan vireilletulosta ja luonnosvaiheen kuulemisesta on ilmoitettu kuulutuksella

20 Osallistuminen ja yhteistyö 6.5. Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä välisenä aikana MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävillä ollut OAS on päivätty Uusi päivitetty OAS on päivätty Ratahankkeen asemakaavoitusta koskeva Lapuan kaupungin järjestämä yleisötilaisuus pidettiin teknisen keskuksen tiloissa Tilaisuudessa esiteltiin asemakaavahanketta sekä radan rakentamiseen liittyviä asioita. Tilaisuudessa oli mukana myös suunnittelusta vastaava henkilö Ramboll:ilta. Ratahankkeen rata- ja tiesuunnittelua koskeva Liikenneviraston järjestämä yleisötilaisuus järjestettiin Vanhan Paukun teatterin tiloissa Tilaisuudessa esiteltiin myös asemakaavoitushanketta. Asemakaavoituksen aikana osallisilla ja kaikilla asiasta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus tutustua myös ratahankkeen suunnitelmiin teknisen toimiston maankäyttöosastolla. Asemakaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa osallisilla on mahdollisuus esittää kaavahankkeesta mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti. Asemakaavahanketta on esitelty kahdessa yleisötilaisuudessa, kaavaehdotusvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja päivitetyssä ratahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) osallisiksi määriteltiin alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Lapuan kaupungin eri hallintokunnat Liikennevirasto Ratahankkeen rakennuttamisesta vastaava Pöyry Finland Oy Ratahankkeen suunnittelusta vastaava Ramboll Finland Oy Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat sekä Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueet) Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ja Museovirasto Elenia Verkko Oy, Anvia, Lapuan Energia Oy, EPV Alueverkko 6.6. Viranomaisyhteistyö Asemakaavan laadinnan aikana on tehty yhteistyötä etenkin Liikenneviraston toimeksiannosta ratasuunnittelusta vastaavan Ramboll Finland Oy:n kanssa. Viranomaisyhteistyö hoidetaan lausuntomenettelyllä. Viranomaisneuvottelu/ työneuvottelu järjestetään tarvittaessa Kaavahankkeesta saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS (nähtävillä ). OASista saatiin seuraavat lausunnot: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo: Ei huomautettavaa Etelä-Pohjanmaan liitto: Ei huomautettavaa