Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu"

Transkriptio

1 Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu Ohjausvaikutukset, arviointi, menettelylliset kysymykset ja päätöksentekomenettely Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Pro Gradu-tutkielma Kevät 2013 Tekijä: Jaakko Gustafsson Ohjaaja: Tapio Määttä

2 Tiivistelmä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yksikkö Oikeustieteiden laitos Tekijä Jaakko Gustafsson Työn nimi Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu Pääaine Ympäristöoikeus Työn laji Pro gradu tutkielma Aika Sivuja 114 Tiivistelmä Vesihuolto on keskeisimpiä jatkuvasti tarvittavia välttämättömyyshyödykkeitä, jonka häiriintyminen aiheuttaisi nopeasti vakavia vaikeuksia. Tästä syystä on katsottu välttämättömäksi ohjata vesihuoltoa laintasoisesti, ja tärkein erityislaki on vesihuoltolaki (VHL, 119/2001). Laitosmuotoinen vesihuolto on palveluluonteensa ohella myös liiketoimintaa, joten siitä aiheutuvat kustannukset tulee lähtökohtaisesti kattaa asiakkailta veloitettavilla maksuilla. Tähän velvoittaa osaltaan myös Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), jonka mukaisesti vesipalvelujen hinnoittelu tulee toteuttaa siten, että huomiota kiinnitetään erityisesti aiheuttamisperiaatteen sekä kustannusten kattamisen periaatteen toteutumiseen. Vesihuoltopalvelujen hinnoittelu poikkeaa useimpien tavanomaisten palveluhyödykkeiden hinnoittelusta, sillä esim. välittömiä raaka-ainekustannuksia ei käytännössä ole, jonka lisäksi laitosmuotoiset vesihuoltopalvelut tuotetaan ns. luonnollisen monopolin puitteissa, jolloin niiden hinta ei määräydy normaalin markkinamekanismin tavoin. Vesihuoltolaitosten asiakkaiden tulee saada tarvitsemansa palvelut kohtuulliseen hintaan, mutta samalla myös vesihuoltolaitosten tulee voida huolehtia taloudellisista toimintaedellytyksistään. Lisäksi vesihuoltolaitosten vastuullinen omistajapolitiikka on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää. Vesihuoltopalvelujen oikeasuhtainen hinnoittelu on taloudellisesti ja oikeudellisesti verraten haasteellinen prosessi, jonka menettelyllistä toteuttamista ja siinä huomioon otettavia seikkoja on käsitelty tämän tutkielman tutkimuskysymyksenä. Tutkimuskysymyksen haasteellisuus johtuu osittain VHL:n sijoittumisesta usean eri oikeudenalan rajapinnalle. Tutkimuskysymyksen käsittelyä voidaan pitää relevanttina siksi, että varsinaista vesihuoltooikeudellista tutkimustyötä ei Suomessa ole tähän saakka erityisen laaja-alaisesti tehty. Työn tutkimusnäkökulma perustuu lainsäädäntötutkimukseen. Työn puitteissa huomiota kiinnitetään erilaisiin, mm. vesitalouden kannalta merkityksellisiin näkökohtiin sekä VHL:n edellyttämään päätöksentekomenettelyyn ja oikeusturvaan liittyviin seikkoihin. Avainsanat Vesihuolto, vesihuoltolaki, vesipolitiikan puitedirektiivi, aiheuttamisperiaate, kustannusten kattaminen, lainsäädäntötutkimus, vesihuolto-oikeus, vesihuollon maksut.

3 SISÄLLYS SISÄLLYS I SISÄLLYS I I LÄHTEET... III 1. JOHDANTO Taustaa Kriittisiä huomioita tutkimuskysymyksen käsittelyyn liittyvistä ongelmista Lainsäädäntötutkimus tutkimuskysymyksen lähestymistapana Lainsäädäntötutkimuksen relevanssi tutkimuskysymyksen kannalta VESITALOUS, VESIAINEEN HALLINTA JA OHJAUSPERIAATTEET Vesi taloudellisena luonnonvarana Veden ja vesialueen omistus-, hallinta- ja vallintaoikeudesta Vesipolitiikan puitedirektiivin vaikutuksesta hinnoitteluvaatimuksiin Vesipolitiikan puitedirektiivin yleistavoitteista VPPD:n edellyttämistä veden hinnoitteluperiaatteista VPPD:ssä edellytetyistä kustannusten huomioimiseen liittyvistä periaatteista Aiheuttamisperiaate VPPD:n järjestelmässä Kustannusten kattamisen periaate Taloudellinen analyysi Vedenkäyttö ja vesipalvelu VPPD:n kustannustyyppiluokittelu Kustannusvastaavuuden määrittämisestä Kustannusten kattamisen välineistä VESIHUOLTOPALVELUT Vesihuollon hyödykeluonne ja tekninen määritelmä Johtojen ja rakenteiden sijoittaminen Vesihuoltolaki laitostoiminnan ohjaajana Vesihuoltolaitos Toiminnalliset tavoitteet Vesihuoltolaitos luonnollisena monopolina Luonnollisen monopolin säänteleminen Vesihuoltolaitosten tyypillisimmät toimintamuodot Kunnallinen vesihuoltolaitos Kuntayhtymä, kuntayhtymän liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoksen pääoma ja erot osakeyhtiöön I

4 3.5.4 Vesihuolto-osuuskunta Osakeyhtiö Toimintamuodon vaikutuksista Vesihuoltolaitoksen pääoma ja kustannusrakenne Vesihuoltolaitoksen kirjanpito kustannuslaskennan perustana Pääomakustannukset, poistot ja transaktiot Vesihuoltopalvelun hinnanmuodostuksen ja hinnoittelun ongelmia VESIHUOLLON MAKSUT, KUSTANNUKSET JA PÄÄTÖKSENTEKO Yleistä maksujen perusteista VHL:n mukaiset maksulajit Mistä ja millä perusteilla vesihuoltopalveluissa tosiasiallisesti maksetaan? Vesihuoltolaitoksen toiminnan kustannusvastaavuus Vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuus Maksujen kohtuullisuus Laitostalouden valvonta Vesihuollon rahoitustuki ja vesihuollon hankinnat VESIHUOLTOLAIN MUKAISET TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET SEKÄ LAILLISUUSKONTROLLI VHL:n mukaisista viranomaisrooleista Vesihuollon järjestämisvastuu ja vesihuoltolaitoksen toiminta-aluepäätös Kunnan toimielinten päätösvalta vesihuollon maksujen ja taksarakenteen osalta VHL:n mukaisten maksujen ja sopimusten valvonta VHL:n mukaiset oikeussuojakeinot ja muutoksenhaku VHL:n mukaisen muutoksenhaun erityispiirteistä ja ongelmista VHL:n soveltumattomat menettelyt ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Veden ja vesipalvelun hinnoittelu VPPD:n toimeenpano, vesilain uudistus sekä vaikutukset vesihuollon kannalta Monopoliasema valvonnan haasteena VHL yksityisoikeuden ja julkisoikeuden rajapinnalla Valvonnan vastuut hajallaan Valvonnan kehittämistarpeista VHL:n kehittämistarpeet ja vesihuollon toimintaympäristön muutokset Vesihuoltopalvelujen talouden tulevaisuuden haasteita II

5 LÄHTEET: KIRJALLISUUS: Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria: yleisen oikeustieteen oppikirja. Porvoo Airaksinen, Manne Pulkkinen, Pekka Rasinaho, Vesa: Osakeyhtiölaki I. Helsinki Alkio, Mikko Wik, Christian: Kilpailuoikeus. 2. uudistettu painos. Helsinki Andersson, Heidi: Oikeus veteen oikeustieteellinen tutkimus. Helsinki Andersson, Heidi: Vesikauppa. Ympäristöjuridiikka 4/2010, s (Andersson YJ 4/2010). Belinskij, Antti: Vedenkäytön etusijajärjestys kansainvälisen ja kansallisen oikeuden rajapinnassa. Ympäristöjuridiikka 4/2006, s (Belinskij YJ 4/2006). Belinskij, Antti: Oikeus veteen. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa. Helsinki Bell, Stuart McGillivray, Donald: Environmental Law. Oxford Bugge, Hans Christian: Justice Dilemmas in the polluter pays principle. Teoksessa Ebbesson, Jonas Okowa, Phoebe (toim.): Environmental Law and Justice in Context. Cambridge Haataja, Kyösti: Vesioikeus I. Vaasa Harjula, Heikki Prättälä, Kari: Kuntalaki tausta ja tulkinnat. 8. uudistettu painos. Helsinki Hemmo, Mika: Sopimusoikeus III. Jyväskylä (Hemmo 2005a) Hemmo, Mika: Vahingonkorvausoikeus. Helsinki (Hemmo 2005b) Hollo, Erkki: Pilaamiskiellon sisältö vesilain mukaan. Vammala Hollo, Erkki: Ympäristöoikeus. Helsinki Hollo, Erkki J. Salila, Jari: Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) implementointi Suomen lainsäädäntöön. Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Hollo, Erkki Mehling, Michael Taina, Tuire: Vertaileva vesioikeus. Helsinki Hollo, Erkki: Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojeluoikeus. Jyväskylä Hollo, Erkki: Ympäristö ja oikeus. Helsinki Howarth, William McGillivray, Donald: Water Pollution and Water Quality Law. Bodmin Hukka, Jarmo Katko, Tapio: Yksityistäminen vesihuollossa? Vammala III

6 Järvinen, Ari Heikinheimo, Elina: Suomen pienten vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi. Espoo Kaatra, Kai: Odotukset vesihuoltolain toimeenpanossa. MMM Kaatra, Kai: Vesipolitiikan puitedirektiivi ja vesivarojen käyttö. Vesitalous 2/2001, s Kajosaari, Eero: Vesihuolto. Artikkeli teoksessa Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa, s Tampere Kanniainen, Vesa Määttä, Kalle (toim.): Näkökulmia oikeustaloustieteeseen. Tampere Ketola, Johanna: Kustannusten kattamisen periaatteen toteutuminen Suomen vesilainsäädännössä. Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Koskinen, Sakari Waris, Reetta: Vedenhankintaa koskeva lupa ja sen määräykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuoppamäki, Petri: Markkinavoiman sääntely EY:n ja Suomen kilpailuoikeudessa. Jyväskylä Kuusiniemi, Kari Ekroos, Ari Kumpula, Anne Vihervuori, Pekka: Ympäristöoikeus. Juva 2001 (Vihervuori 2001). Laakso, Seppo Suviranta, Outi Tarukannel, Veijo: Yleishallinto-oikeus. Jyväskylä Lammila, Jyrki Nummelin, Minna: Haja-asutusalueiden vesihuolto vesihuolto kuntoon yhdessä! Ympäristö ja terveys 5/2011, s Lehto, Eero: Monopoli vai kilpailu? Juva Leivonen, Jorma: Taloudellisten vaikutusten arviointi. Artikkeli teoksessa Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa, s Tampere Malin, Kimmo: Sähkö- ja vesijohtojen sijoittaminen menettely, pysyvyys, muutoksenhaku. Artikkeli teoksessa Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja Matinvesi, Jukka: Vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen toimeenpano. Ympäristö ja terveys 5/2003, s Mynttinen, Marjut Taipale, Paavo: Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti Myrsky, Matti Ossa, Jaakko: Verotuksen perusteet. Helsinki Myrsky, Matti Linnakangas, Esko: Elinkeinotulon verotus. 3. uudistettu painos. Helsinki Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus. Porvoo Mäkinen, Eija: Oikeudellinen kontrolli kunnan ympäristöasioissa. Tampere IV

7 Mäkinen, Susanna: Vesihuoltolaitosten liiketoiminnan valvonta. Vesitalous 6/2005, s Määttä, Kalle: Taloudellinen ohjaus ympäristönsuojelussa. Helsinki (Määttä 1999a) Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteellinen näkökulma ympäristönsuojeluun. Ympäristöjuridiikka 2/1999, s (Määttä 1999b) Määttä, Kalle: Yritysoikeus yritystoiminnan suunnittelussa. Helsinki Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteen perusteet. Helsinki Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteellinen näkökulma kotimaiseen lainvalmisteluun. Helsinki Nyblin, Klaus: Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Helsinki Ojala, Marjo: EU kilpailuoikeus. Porvoo Ollikainen, Markku Iho, Antti Rinta, Susanna: Taloustieteellinen lähestymistapa kestävään vesitalouteen. Vesitalous 6/2005, s Ollila, Markku (toim.): Vesistöjen käyttöön liittyvä taloudellinen varallisuus. Suomen ympäristö 204. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Ovaska, Risto: Välimiesmenettely kansallinen ja kansainvälinen riidanratkaisukeino. Helsinki Peltokangas, Jouko: Katsaus Euroopan vesihuoltoon. Artikkeli teoksessa Vesi, ympäristö ja oikeus, s Juhlakirja Pekka Kainlaurille. Vaasa Pohjola, Matti Pekkarinen, Jukka Sutela, Pekka: Taloustiede. Helsinki Pärnänen, Sinikka: Vesistöjen ennallistaminen uiton jälkeen. Helsinki Pöyhönen, Seppo: Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki. Helsinki Raitio, Juha: EU:n kehitys, periaatteet ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. Helsinki Rinne, Tommi: Vesilainsäädännön uudistus ja vesihuolto. Ympäristö ja terveys 6/2004, s Rontu, Kirsi: Vesihuoltolaitosten talous ja toiminnan järjestäminen kunnan näkökulmasta. Kuntaliitto Saarnilehto, Ari: Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki de Sadeleer, Nicolas: Environmental principles. Oxford Seppälä, Mika: Uusi vesilaki. Ympäristö ja terveys 5/2011, s Soininen, Niko: Intressien taloudellisesta arvottamisesta oikeuslähdeopilliseen painoarvoon vesilain mukaisessa intressivertailussa. Ympäristöjuridiikka 2/2011, s Stenbäck, Patrik: Kustannusten kattamisen periaate vesienkäytön sääntelyssä. Teoksessa Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Tala, Jyrki: Lainsäädäntötutkimus turhaa vai tarpeellista? Oikeus 4/2004. V

8 Tala, Jyrki: Lakien laadinta ja vaikutukset. Helsinki Tenhunen, Jyrki Lohi, Tiina-Kaisa: Ekotehokkuus vesihuollossa. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Tepora, Jarno: Johdatus esineoikeuteen. 2. täydennetty painos. Helsinki Tepora, Jarno & al: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus. 6. uudistettu painos. Helsinki (Tepora & al. 2010). Tiainen, Anneli: Vesihuoltolaitosten hinnoittelusta. Vesitalous 6/2005, s. 47. Tiainen, Anneli: Kuntakonserni- ja liikelaitostyöryhmän mietinnöstä. Vesitalous 2/2006, s. 56. Tolonen, Hannu: Oikeuslähdeoppi. Vantaa Tolvanen, Jukka-Pekka Kaatra, Kai Maunula, Markku: Vesihuoltolakiopas. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki (Tolvanen & al. 2002) Tuomela, Heikki: Milloin vesihuoltolaitoksen tulee kilpailuttaa hankinta? Vesitalous 2/2007, s Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolain mukaiset kunnan viranomaistehtävät ja roolit. Kuntaliiton yleiskirje 18/80/2001. Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Kuntaliiton yleiskirje 20/80/2001. Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolain mukaisista viranomaisrooleista. Ympäristö ja terveys 5/2003, s Vehmanen, Petri Koskinen, Kai: Tehokas kustannushallinta. Porvoo Warsta, Matias: Mielipiteitä vesihuoltolain kehittämiseksi. Edilex 2007/7. Ämmälä, Tuula: Suomen kuluttajaoikeus. Jyväskylä OIKEUSTAPAUKSET JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET: KHO:n vuosikirjaratkaisut: KHO 2005:3364 KHO 2012:39 Muut KHO:n ratkaisut: KHO t KHO t VI

9 KHO t KHO t KHO t Hämeenlinnan HaO nro 07/0668/3 Kilpailuvirasto 129/61/2002 Kuluttajavalituslautakunta dno 01/39/2873 Kuluttajavalituslautakunta dno 02/39/128 VIRALLISLÄHTEET: HE 85/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi. HE 19/2004 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesihuollon tukemisesta. KM 2004:2 Vesilakitoimikunnan mietintö. Oikeusministeriö, Helsinki Vedenhankinnalle aiheutuvan vahingon arvioiminen ja suoja-aluemääräyksistä johtuvat korvaukset. Vahingonarviotyöryhmä Water Framework Directive. Determination of cost recovery. EUREAU (European Union of National Associations of Water Suppliers and Waste Water Services), Brussels (Determination of cost recovery) MUUT LÄHTEET: 1974 OECD Recommendation on the Implementation of the Polluter Pays Principle, C(74)223. Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa. Kuntaliiton kannanotto, Helsinki Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä. Ympäristöopas. Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampere Vesihuollon tukeminen. Ympäristöopas. Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampere VII

10 Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyt ja talouden läpinäkyvyyden varmistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2010:6. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki Vesihuoltoverkkojen suunnittelu. Perusteet ja toiminnallisuus (RIL ). Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Saarijärvi Vesihuoltoliiketoiminnan kehittäminen ja valvonta. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki INTERNET-LÄHTEET: Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Kuntaliitto, Helsinki ( ) Vesiosuuskunnan ABC, osa 1. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki ( ) Vinnari, Eija: Vesihuoltolaitosten omistajapolitiikka. ( ) LYHENTEET: A asetus ALV arvonlisävero Dnro diaarinumero ELY-keskus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EYVL Euroopan yhteisöjen virallinen lehti HE hallituksen esitys HLL hallintolainkäyttölaki 586/1996 JäteL jätelaki 646/2011 KHO Korkein hallinto-oikeus VIII

11 KilpailuL kilpailulaki 948/2011 KilpRajL kilpailunrajoituslaki 480/1992 KML kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 KSL kuluttajansuojalaki 38/1978 L laki MK maakaari 540/1995 MMM maa- ja metsätalousministeriö MRL maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 OK oikeudenkäymiskaari 4/1734 OKL osuuskuntalaki 1488/2001 Oy osakeyhtiö OYL osakeyhtiölaki 624/2006 STM sosiaali- ja terveysministeriö TervSL terveydensuojelulaki 763/1994 VHL vesihuoltolaki 119/2001 VHJL laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 VHTL laki vesihuollon tukemisesta 686/2004 VL vesilaki 587/2011 VT Vesitalous-lehti VVL vanha vesilaki 264/1961 VPPD Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY YJ Ympäristöjuridiikka-lehti YSL ympäristönsuojelulaki 86/2000 YT Ympäristö ja terveys-lehti YVA ympäristövaikutusten arviointimenettely YvaA valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006 YvaL laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 IX

12 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Vesi luonnonvarana ja sen riittävän saannin turvaaminen ovat seikkoja, jotka ovat kaikkein keskeisimmässä asemassa kaikkien ihmisyhteisöjen kannalta. Vesi on kriittinen resurssi, ja tästä johtuen veden saatavuuden turvaaminen on kaikissa olosuhteissa ensiarvoisen tärkeää. Tämä on pakottanut kehittämään erilaisia keinoja näiden tarpeiden turvaamiseksi, ja vesiluonnonvaran hallintaa ja käyttöä ohjeistava oikeudellinen sääntely on ollut tässä vakiintuneesti keskeisessä asemassa. Asutuksen ja taloudellisen toiminnan kannalta erityisen keskeisessä asemassa on järjestetty vesihuolto. Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös vesihuollon järjestäminen aiheuttaa erilaisia kustannuksia, joiden kattamiseen joudutaan ottamaan kantaa sekä tekemään erilaisia tähän liittyviä päätöksiä. Tässä tutkielmassa on tarkoitus luoda yleiskatsaus vesihuoltolain (jatkossa VHL, 119/2001) 4 luvussa edellytettyjen kustannusten kattamiseen ja tätä tavoitetta ohjaaviin periaatteisiin, joilla on liityntä vesipolitiikan puitedirektiiviin (jatkossa VPPD, 2000/60/EY), erityisesti 9 artiklaan. VPPD:n merkitys kanavoituu myös vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun, joten keskeisyydestään johtuen sen oleellisin ohjausvaikutus vesihuollon kannalta on aiheellista käsitellä. Vesiaineen käytön ja hallinnan oikeudellinen perusta on puolestaan perusteltua esitellä yleispiirteisesti siksi, että tällä on keskeinen vaikutus vedenhankintaan ja vesihuoltopalvelujen järjestämiseen, ja tätä kautta niistä aiheutuviin kustannuksiin. Erilaisia kustannuksia on varsin monen tyyppisiä, joten tutkielmassa on tarkoitus pyrkiä tunnistamaan, mitä ja minkä tyyppisiä nämä kustannukset ovat ja millä tavoin niiden kattaminen tulee huomioida vesihuoltopalvelujen tuotannossa ja miten tämä vaikutus ohjautuu laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen taksoihin ja kuluttajilta veloitettaviin maksuihin. Osa kustannuksista on suoraa seurausta vesihuoltolaitoksen laitostalouden vaatimuksista, mutta myös erilaiset vesiluonnonvaran käyttöön, hallintaan ja tähän kytkeytyvään päätöksentekoon liittyvät seikat vaikuttavat omalta osaltaan sekä suoraan että välillisesti siihen, millaisiksi vesihuoltopalvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset lopulta muodostuvat ja millaisia maksuja kuluttajat joutuvat viimein tarvitsemistaan vesihuoltopalveluista maksamaan. Tutkielmassa esitellään myös yleisimmät syyt siihen, miksi ja millä tavoin vesihuoltopalvelujen hinnoittelu poikkeaa tavanomaisten kuluttajahyödykkeiden hinnoittelusta. Täten tutkielmassa otetaan kantaa siihen, kuinka erilaisten kustannusten tunnistaminen, kattaminen ja kustannusten kattamis- ja hinnoitteluprosessi joudutaan menettelyllisesti toteuttamaan. Kustannusten 1

13 määrittely ei liioin voi tapahtua yksinomaan juridisin menetelmin, joten tämä seikka korostaa osaltaan myös muun tyyppisten lähestymistapojen merkitystä tutkimuskysymyksen käsittelyn kannalta. Keskeisenä näkökulmana korostuvat siksi myös vesitalouden asettamat vaatimukset. Vesihuoltopalvelut ovat eräs tarpeellisimmista hyödykkeistä nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Tästä johtuen on loogista, että vesihuollon organisointiin liittyy keskeisiä yhteiskunnallisia intressejä, kuten huoltovarmuuden ja yleisen hygienian turvaaminen. Toimivalla vesihuollolla on keskeinen merkitys niin ympäristön- kuin terveydensuojelunkin kannalta. Tästä johtuen on katsottu välttämättömäksi ohjeistaa asutuskeskusten ja taajamien vesihuollon järjestämistä laintasoisin säädöksin, joista tärkein on vesihuoltolaki. Vesihuoltopalveluihin lukeutuvat vedenotto, talousveden toimittaminen, jätevesien viemäröinti ja puhdistaminen ja vesistöön palauttaminen sekä sade-, hule- ja valumavesien poisjohtaminen (VHL 3.1 ). Nämä vaikuttavat keskeisesti kansalaisten arkipäivän hyvinvointiin sekä rakennetun infrastruktuurin toimivuuteen ja turvallisuuteen. On siten väistämätöntä, että käytännössä jokainen kansalainen tarvitsee näitä palveluja ainakin jossain määrin. Kyseessä on täten välttämättömyyspalvelu, joten sen tulisi näin ollen olla jokaisen palveluja tarvitsevan saatavilla kohtuulliseen hintaan, sillä muussa tapauksessa kyseistä palvelua tarvitsevan asema kävisi nopeasti kohtuuttoman vaikeaksi. 1 Välttämättömyysluonne asettaa osaltaan tiettyjä rajoituksia vesihuoltoliiketoiminnassa sovellettaville menettelytavoille. Kyseiseen palveluun liittyy lisäksi tiettyjä julkishyödykkeen ominaisuuksia, sillä olisi niin teknologisesti kuin institutionaalisesti erittäin vaikeaa sulkea ketään tätä palvelua tarvitsevaa luonnollista henkilöä (täysin) sen ulkopuolelle. Palvelun välttämättömyysluonne yhdistyneenä sen tiettyihin julkishyödykemäisiin piirteisiin sekä toiminnan teknologinen luonne johtavat käytännössä luonnollisen monopolin syntymiseen. Näin ollen kyseisen palvelun tulee myös kustannusrakenteensa puolesta olla sellainen, että asiakkailta veloitettavat maksut eivät muodostu määränsä eivätkä määräytymisperusteidensa puolesta kohtuuttomiksi tai muuten syrjiviksi. Kuluttajansuojaan liittyvät seikat korostuvat tässä yhteydessä monin tavoin. 2 1 HE 85/2000, s HE 85/2000, s. 2. 2

14 Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella niitä erilaisia säädöksiä, asiakokonaisuuksia ja ohjausvaikutusmekanismeja, jotka vaikuttavat kyseisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä niiden kattamiseen (koko toimitusketjun osalta) ja jotka tulee kyetä kattamaan tarkoituksenmukaisesti ja toisaalta myös asiakkaiden edut huomioiden. Nämä seikat määrittävät huomattavasti vesihuoltolaitoksen tehtävien taloudellista sekä oikeudellista luonnetta ja edellä mainituilla on keskeinen vaikutuksensa myös vesihuoltopalvelujen maksujen muodostumisessa. VHL 4 luvussa asetetaan yleiset perusteet vesihuoltopalvelujen kustannusten kattamiselle ja täten myös maksujen määräytymiselle. VHL 4 luku ei kuitenkaan ohjeista täsmällisesti, mitä näihin kustannuksiin yksityiskohtaisesti tulee sisältyä, millä tavoin kustannusten kattaminen ja siihen kytkeytyvä hinnoitteluprosessi tulee hoitaa menettelyllisesti ja millaisiksi vesihuoltopalveluista veloitettavien maksujen tulisi muodostua määränsä ja rakenteensa puolesta ja minkä suuruista tuottoa vesihuoltolaitoksen pääomalle voidaan pitää kohtuullisena. VHL:n soveltamisessa tulee joka tapauksessa huomioida vesipolitiikan puitedirektiivin sisältämien ohjausperiaatteiden vaatimukset. Kustannusten kattamista voidaan lähestyä suppeasta näkökulmasta, jolloin pääpaino on lähinnä laitostaloudellisissa seikoissa. Laajassa näkökulmassa huomioidaan (laitostoiminnan lisäksi) myös muun toimitusketjun osalta kertyvät kustannukset, kuten ympäristö- ja luonnonvarakustannukset. 3 Tämän tutkielman kysymyksenasettelu perustuu laajaan näkökulmaan, jolloin tarkastellaan myös muiden kuin pelkästään laitostoiminnasta aiheutuvien kustannusten internalisoimista, huolimatta siitä että erityisesti laitostalouden osuus korostuu selkeimmin. Olen päätynyt tähän ratkaisuun (sen haastavuudesta huolimatta) siksi, että on nähdäkseni perusteltua tarkastella myös näitä toisinaan vajavaiselle huomiolle jääviä, välittömän laitostalouden ulkopuolisia vesipalvelun toimitusketjun osia, sillä muutoin ei nähdäkseni kyetä tuomaan esiin vesiaineen käytön aiheuttamien kustannusten kattamiseen liittyviä erityispiirteitä riittävän kattavasti ja informatiivisesti. Tarkasteltava tutkimuskysymys on siten moniulotteinen. Asiaan vaikuttavat mm. vesiaineen hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät yleiset periaatteet (käsitellään lähinnä taustoittavasti), vesipolitiikan puitedirektiivin sisältämät vaatimukset ja ohjausperiaatteet sekä vesihuoltolain asettamat vaatimukset vesipalvelujen hinnoittelulle, vesihuoltolaitoksen rooli toimintaalueensa luonnollisena monopolina, vesihuoltolaitoksen hallintoon ja laitostalouteen liittyvä, 3 Stenbäck 2001, s

15 myös organisaatiomuodosta riippuvainen päätöksentekomenettely sekä asiakkaiden kuluttajansuojan ja oikeusturvan erityiset tarpeet. Tyypillisiä vesioikeudellisia ohjausperiaatteita, kuten intressivertailua ja resipienttiperiaatetta, sivutaan niiltä osin kuin tämä on nähdäkseni tässä yhteydessä pääaiheen käsittelyn kannalta tarpeellista. Näkemykseni siis on, että kaikkia edellä mainittuja seikkoja on tarkasteltava tämän tutkielman puitteissa ainakin jossain määrin, sillä pelkästään johonkin yksittäiseen edellä mainittuun seikkaan perustuva analyysi ei voi nähdäkseni sisältää riittävän kattavaa vastausta siihen, miten järjestetyn vesihuoltotoiminnan kustannusten kattaminen koko toimitusketjun laajuudessa tapahtuu. Tämä ohjaa samalla tutkimuskysymyksen käsittelyä lainsäädäntötutkimuksen suuntaan. Kaikkiin yllämainittuihin osatekijöihin ei voi kohdistaa tasapuolista huomiota, vaan joitakin niistä on korostettava muita selkeämmin. Tutkielmani ei aiheen monitahoisuudesta johtuen noudata täsmällisesti tiettyä tarkkarajaista metodia. Tutkielmani ei siten edusta lähestymistavaltaan klassista vesioikeudellista kysymyksenasettelua, eikä siihen sisälly täsmällisiä kannanottoja siitä, kuinka lakia (tässä asiayhteydessä erityisesti VHL) tulisi tulkita ja soveltaa (pois lukien ne seikat, esim. menettelylliset kysymykset, joiden osalta VHL tai muu sovellettavaksi tuleva säädös antaa selkeän oikeusohjeen), vaan huomio kiinnittyy säännösten tunnistamien erityyppisten kustannusten ja niiden taustalla olevien ohjausperiaatteiden (kuten aiheuttamisperiaatteen sekä kustannusten kattamisen periaatteen) huomioon ottamiseen ja vaikutusten tarkastelemiseen. Lainopillisen lähestymistavan kannalta olisi siten ongelmallista, että tutkielmassa joudutaan ottamaan kantaa sellaisiinkin asioihin, joihin sovellettavat säädökset (tässä: erityisesti VHL) ei vielä sinänsä anna erityisen yksiselitteisiä vastauksia (esim. vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuuden määritteleminen on enemmänkin oikeustaloustieteellinen sekä kustannuslaskentaan kiinteästi kytkeytyvä kuin varsinaisesti lainopin alaan sellaisenaan sijoittuva kysymys). Tutkielmassa kiinnitetään siten huomiota erityisesti vesihuoltoa koskevan sääntelyn ohjausvaikutuksiin. Pääpiirteissään tutkielman kysymyksenasettelu voidaan katsoakseni sijoittaa lainsäädäntötutkimuksen kategoriaan, ja tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat järjestettyjen vesihuoltopalvelujen aiheuttamien kustannusten kattamisen tarkastelu koko toimitusketjun osalta. Lainsäädäntötutkimus tarjoaa nähdäkseni välineitä, joilla oikeudellista sääntelyä voidaan tässä asiayhteydessä tarkastella yksinomaista lainopillista tulkintaa monipuolisemmin. 4 Aiheen 4 Tala 2005, s

16 käsittelyssä on tarkoitus edetä yleisemmältä tasolta (vesiaineen hallinta, ohjausperiaatteet) kohti yksityiskohtaisempaa (laitostalous ja päätöksenteko) arviointia, joten tämäntyyppiseen deduktiivisuuteen lainsäädäntötutkimus soveltuu nähdäkseni induktiota korostavaa (puhtaan) lainopillista menetelmää joustavammin. 1.2 Kriittisiä huomioita tutkimuskysymyksen käsittelyyn liittyvistä ongelmista Tutkielmani laatimisen kannalta on osoittautunut ongelmalliseksi, että vesihuollon juridiikasta ei toistaiseksi ole ollut kattavampaa kotimaista kirjallisuutta. Aiheen keskeisestä yhteiskunnallisesta relevanssista huolimatta vesihuoltoa on käsitelty tähänastisessa, sinänsä laajaalaisessa ja laadukkaassa kotimaisessa vesioikeudellisessa kirjallisuudessa lähinnä jonkinlaisena kuriositeettina. 5 Lisäksi eräänä ongelmana on ollut, että (erityisesti) VHL 4 lukuun liittyvistä asioista ei ole sanottavammin kertynyt merkityksellistä, prejudikaattiarvoa omaavaa oikeuskäytäntöä. Tätä seikkaa voitaisiin pintapuolisesti tarkastellen tulkita eräänä indisiona nykymuotoisen VHL:n verraten hyvästä toimivuudesta, mutta pelkkä oikeusriitojen vähäisyys ei sinänsä riitä antamaan tästä luotettavaa kokonaiskuvaa. On nimittäin olemassa erinäisiä syitä, minkä vuoksi vesihuoltolaitoksen asiakkaiden kynnys riitauttaa VHL 4 luvun mukaisia asioita on huomattavan korkea, ja tämä on osaltaan syynä siihen, ettei oikeuskäytäntöä tästä asiakokonaisuudesta ole mainittavasti muodostunut. Lisäksi erilaiset VHL:n mukaiseen päätöksentekomenettelyyn liittyvät muutoksenhakukäytännöt ovat osoittautuneet verraten monimutkaisiksi, johtuen VHL:n sisältämistä sekä julkis- että yksityisoikeudellisista elementeistä, joiden keskinäisestä konkurrenssista on myös ajoittain ilmennyt tiettyä epävarmuutta. Siksi tämäkin ongelma vaatii nähdäkseni yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Oikeuslähdeopin kannalta asian voisi nähdäkseni määritellä siten, että joudun tutkielmassani tukeutumaan etenkin vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin (tässä: VHL:n osalta etenkin 4 lukuun sekä muuhun aiheen kannalta relevanttiin lainsäädäntöön ja näiden lisäksi myös vesipolitiikan puitedirektiiviin, erityisesti 9 artiklaan) sekä toisaalta sallittuihin oikeuslähteisiin, kuten erilaisissa asiantuntija-artikkeleissa esitettyihin näkökohtiin sekä aiheen kannalta relevanttiin reaaliargumentaatioon (esim. taloudelliset seikat). Varsinaisessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä kotimaisia kannanottoja tutkielmani aiheesta ei valitettavasti kovin runsaasti ole. Heikosti velvoittavina oikeuslähteinä tutkimuskysymykseen liittyvät keskeisimmin VHL:n 5 Vesihuoltoa on ryhdytty viime vuosina käsittelemään jossain määrin aiempaa runsaammin myös kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa, esimerkkeinä mm. Antti Belinskijn sekä Heidi Anderssonin väitöskirjat, joita on käytetty myös tämän tutkielman lähteinä. 5

17 esityöt sekä tutkielmassa esitellyt KHO:n ratkaisut. Reaaliargumentaation kannalta keskeisinä teemoina ovat erityisesti laitostalouden asettamat vaatimukset, asiakkaiden oikeusturvaan ja kuluttajansuojaan liittyvät näkökohdat, vesihuollon järjestämiseen liittyvä hallintoproseduuri sekä vesitaloudellisesta näkökulmasta esitetyt aiheeseen liittyvät huomiot. 6 Tavoitteenani olisi luoda perusteltu katsaus siihen, millaisia seikkoja vesihuollon oikeudellinen ja taloudellinen sääntely sekä vesihuoltolaitoksen päätöksenteko vaativat ottamaan huomioon, jotta kustannusten kattaminen ja aiheuttamisperiaate saataisiin toteutettua VHL 4 luvussa edellytettyjen vaatimusten mukaisesti. Tällä asiakokonaisuudella on huomattava merkitys kaikkien vesihuollon asianosaisten kannalta. On olemassa syitä, joista johtuen vesihuollon kustannusten kattaminen ja tähän perustuva vesihuoltopalvelujen hinnanmuodostus poikkeavat merkittävässä määrin useimpien muiden tavanomaisten hyödykkeiden vastaavasta menettelystä, joten on perusteltua tarkastella, millä tavoin ja millä perusteilla vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ohjautuu, mitä seikkoja tässä tulee huomioida ja mitä rajoituksia tähän prosessiin sisältyy. Lisäksi aiheuttamisperiaatteella sekä kustannusten kattamisella on asiayhteydestä riippuen jossain määrin toisistaan poikkeavia määritelmiä (esim. VHL vs. ympäristövahinkolaki), joten on nähdäkseni perusteltua määritellä yleisesti, mitä kyseisillä käsitteillä tässä tutkielmassa käsiteltyjen asiakokonaisuuksien kannalta tarkoitetaan. Tutkimuskysymyksen rajauksena tässä on, että VHL:a sovelletaan nimenomaisesti laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan, käytännössä siis niihin laitoksiin joille on määrätty VHL 2 luvun mukainen toiminta-alue. Niillä alueilla, joilla ei ole laitosmuotoista vesihuoltoa käytettävissä, vesihuollon järjestämiseen sovelletaan pääasiassa muita säädöksiä, kuten VL:a, YSL:a sekä terveydensuojelulakia. Samaten haja-asutusalueen jätevesien käsittely tapahtuu pääasiallisesti vesihuoltolaitosten ulkopuolella, joten siihen vaikuttavat säädökset, kuten ns. hajajätevesiasetus (209/2011) eivät ole tämän tutkielman aiheen kannalta oleellisia eikä niitä siten ole tässä yhteydessä tarvetta käsitellä yksityiskohtaisemmin. Tutkielma keskittyy nimenomaisesti asutuksen järjestettyyn vesihuoltoon, joten myöskään teollisuuden ja muun asutukseen rinnastumattoman elinkeinotoiminnan vesihuoltoon liittyviä erityiskysymyksiä ei täten tarkastella yksityiskohtaisemmin, sillä tällaisiin erityiskysymyksiin VHL ei sovellu. Huolimatta siitä, että tutkielmassa vesihuoltotoiminnan kustannusten kattamista (VPPD:stä johtuen) tarkastellaan sinänsä laajasta näkökulmasta, itse vesihuoltoa käsitellään tässä suppeasta, ts. asutuksen 6 Oikeuslähteistä ja niiden keskinäisestä hierarkiasta yksityiskohtaisemmin, ks. Aarnio1989, s , Tolonen 2003, s

18 järjestetyn vesihuollon näkökulmasta. 7 Rajaus on siten vesihuollon osalta VHL:n mukainen, sillä VPPD:n soveltamisala olisi huomattavasti laajempi. Myöskään vesikaupan oikeudellisiin kysymyksiin ei tämän tutkielman puitteissa oteta kantaa. 8 Tutkielman aihetta tarkastellaan ensisijaisesti Suomen vesihuollon näkökulmasta, joten kyseessä ei siten ole liioin varsinainen oikeusvertaileva tutkimustyö. 1.3 Lainsäädäntötutkimus tutkimuskysymyksen lähestymistapana Tutkielmani teoreettisen tarkastelun eräänä haasteena on yhdistää kahden eri näkökulman pohjalta esiin nousevia kysymyksiä mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tämä synteesi tulisi rakentaa lainsäädäntötutkimuksellisen näkökulman ja vesitaloudellisen tarkastelun välille. (Ympäristöoikeudellisesti tutkimuskysymys sijoittuu pääasiassa vesioikeuden piiriin, mutta ei edusta varsinaista klassista vesioikeutta, vaan se on painotetummin vesihuolto-oikeuden piirissä.) Vesihuolto-oikeutta puolestaan ei voida tarkastella yksinomaan ympäristöoikeuden kannalta. Tämä tehtävä ei ole aivan ongelmaton, sillä edellä mainituissa näkökulmissa ja painotuksissa on merkittäviäkin eroavuuksia, joiden yhteensovittaminen on haasteellista. Lainsäädäntötutkimuksen ensisijaisena mielenkiinnon kohteena on säädetyn (so. lainsäätäjän asettaman) oikeuden tutkimus. Lainsäädäntötutkimuksen kenttä voidaan edelleen jakaa pääpiirteissään kahteen sektoriin, lainsäädäntöä kokonaisuutena ja instituutiona koskevaan tutkimukseen sekä yksittäisiin laki- tai säädöshankkeisiin kohdistuvaan tarkasteluun. 9 Edelliseen kategoriaan lukeutuu itse asiassa kaikki säädetty oikeus, kuten lait, asetukset, alemmanasteinen norminanto, EU oikeus, kansainväliset sopimukset jne. Myös erilaisilla soft law- normistoilla on relevanssia lainsäädäntötutkimuksen kannalta, koska niillä näyttää olevan oikeuskehityksessä kasvava merkitys. 10 Lainsäädäntötutkimuksen kiinnostus ja tutkimusintressi yksittäisten laki- ja säädöshankkeiden osalta voidaan kiteyttää kysymykseen siitä, miksi ja miten säädökset syntyvät sekä miten ne toteutuvat ja vaikuttavat. 11 Tarkastelun kohteeksi tulevat siis tällaisissa tapauksissa säädöksen elinkaari sekä sen tavoitteet eli säädöksen ratio. 7 Vesihuollon suppeasta ja laajasta määritelmästä, ks. Ketola 2001, s. 174, Kajosaari 1992, s Vesikaupasta, ks. Andersson 2010, s Tala 2005, s Tala 2005, s Tala Oikeus 2004, s

19 Yksittäistä säädöshanketta koskeva lainsäädäntötutkimus kattaa siis periaatteessa säädöksen koko elinkaaren, lainvalmistelun, päätöksenteon, sekä säädöksen toteutumisen ja vaikutukset. Tutkimuksen ei tarvitse käydä läpi näitä kaikkia, vaan tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa myös yksi tai muutama edellä mainituista. Lisäksi kovin yksityiskohtaisen tarkastelun esteeksi voi tulla myös se seikka, että oikeussääntelyn tunnusomaisena piirteenä on monella alalla sääntelyn käyttöiän lasku ja sen kiertonopeuden kiihtyminen, jolloin säädöksiä muutetaan yhä tiheämmin. 12 Esimerkiksi VHL:n on odotettavissa tiettyjä muutoksia jo lähitulevaisuudessa. Lainsäädäntötutkimuksen ero muuhun oikeustutkimukseen, varsinkin lainoppiin, on verraten selkeä. Oikeustutkimuksen yleisin tutkimuskohde on säädös, joka syntyy ja tulee voimaan päätöksenteon jälkeen. Erityisesti lainopin kannalta mielenkiinto keskittyy ensisijaisesti säännösten soveltamisen, tulkinnan ja systematisoinnin kaltaisiin kysymyksiin. Lainsäädäntötutkimus pyrkii sen sijaan avartamaan kysymyksenasettelua ja näkökulmaa säädösten syntyja toteuttamisvaiheisiin. Kaikkineen lainsäädäntötutkimuksen tiedonintressi on näin ollen laajempi kuin tavanomaisella oikeustutkimuksella. Lainsäädäntötutkimus onkin itse asiassa ensisijaisesti tutkimusnäkökulma, ei tarkkarajainen oikeustieteellisen tutkimuksen alue. Lisäksi on syytä huomata, että huolimatta siitä että lainsäädäntötutkimuksen ydinaluetta on kirjallisessa muodossa ilmaistu, voimassa oleva norminanto, voidaan myös oikeudellisen sääntelyn mahdolliset vaihtoehdot ja niiden arviointi sisällyttää lainsäädäntötutkimuksen piiriin. Kyseessä voi olla aidoista vaihtoehdoista eri sääntelyvaihtoehtojen välillä (esim. norminanto vs. taloudelliset ohjauskeinot/itsesääntely). Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella myös vaihtoehtoja säädännäisen oikeuden sisällä, kuten komentosääntelylle rinnakkaisia ja/tai vaihtoehtoisia sääntelytapoja, kuten erilaisia sääntelyperiaatteita, velkajärjestelyn kaltaisia instrumentteja jne. Edellä mainittujen ohella eräänä tarkastelun kohteena voidaan käsitellä myös julkisen oikeussääntelyn suhdetta yksityiseen sääntelyyn (standardit, ohjeet, säännöt, itsesääntely, ym.) 13 Lainsäädäntötutkimusta käsiteltäessä ei voida sivuuttaa sääntelyn käsitettä. Tämä käsite voidaan ymmärtää suppeasti, esim. vain (julkista) oikeudellista sääntelyä tarkoittavaksi, tai siihen voidaan laajimmillaan sisällyttää hyvin monia erilaisia sosiaalisen kontrollin ja sen mekanismien käsiteitä. Erityisesti taloudellisen toiminnan eri osa-alueiden kyseessä ollen sääntelyn (regulation) käsite korostaa sellaista julkisvallan taloudelliseen toimintaan kohdistamaa 12 Tala Oikeus 2004, s Tala Oikeus 2004, s

20 sääntelyä, jossa kyseistä toimintaa pidetään sinänsä hyödyllisenä ja edistämisen arvoisena, mutta kuitenkin siten, että siihen samanaikaisesti kohdistetaan erilaisia ehtoja, rajoituksia ja sisällöllisiä vaatimuksia. 14 Taloudellisen toiminnan osalta huomattavan suuri osa erilaisesta sääntelystä on laintasoista ja toimintaa normitetaan myös monilla muilla tavoilla. Näin ollen lainsäädäntötutkimus tarjoaa erään hyödyllisen lähestymistavan myös vesitaloudellisen toiminnan sääntelyn tarkasteluun. Myös oikeusperiaatteilla on tarkastelun kannalta huomattavaa merkitystä, sillä ne ovat yksittäisiä sääntöjä kestävämpiä ja pysyvämpiä ajallisessa suhteessa. Oikeusperiaatteet ovat yksittäisiä sääntöjä laaja-alaisempia ja yleisluontoisempia toimintamalleja, joten niillä on tärkeä tehtävä lainsäädännön soveltamisessa, kehittämisessä ja systematisoinnissa. Tämän tutkielman kannalta keskeisimmiksi asemoituvat vedenkäytön ohjausta, hallintaa sekä kustannusten kattamista ohjaavat oikeusperiaatteet, joista tärkeimpinä tarkastelussa ovat aiheuttamisperiaate sekä kustannusten kattamisen periaate, tarpeelliseksi katsotuilta osin (suppeasti) sivutaan myös mm. intressivertailua sekä resipienttiperiaatetta Lainsäädäntötutkimuksen relevanssi tutkimuskysymyksen kannalta Tämän tutkielman aihe käsittelee laitosmuotoisen vesihuollon kustannusten kattamista sekä vesihuoltolaitoksen laitostalouteen kohdistuvia vaatimuksia, kuten maksujen ja vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuutta. Näin ollen lainsäädäntötutkimus on nähdäkseni parhaiten soveltuva lähestymistapa tarkastella tätä tutkimuskysymystä sekä oikeudellisen että taloudellisen sääntelyn näkökulmista. Tutkimusaiheeseen kytkeytyy varsin monenlaisia sääntelyyn liittyviä näkökohtia. Aiheensa puolesta tutkimuskysymys sijoittuu pääpiirteissään osaksi ympäristöoikeutta (liitynnät mm. vesioikeuteen ovat ilmeisiä), mutta sillä on yhteyksiä myös muihin oikeudenaloihin, kuten eurooppaoikeuteen, kunnallisoikeuteen, yritysoikeuteen, kuluttajansuojaoikeuteen sekä kilpailulainsäädäntöön. Merkittävänä taustatekijänä on myös Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka ohjausvaikutukset ulottuvat (implementaation kautta) kotimaiseen lainsäädäntöön. Keskeisinä kotimaisina säädöksinä tarkastelun kohteina ovat vesihuoltolaki (VHL, 119/2001) erityisesti 4 luvun osalta sekä tietyin osin (vedenhankinta ja johtaminen) vesilaki (VL, 587/2011). Muita keskeisiä vesihuoltoon vaikuttavia säädöksiä ovat ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000), maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 132/1999), terveydensuojelulaki (TervSL, 763/1994) sekä pelastuslaki (379/2011), joita sivutaan tutkimuskysymyksen kannalta tarpeellisin osin. 14 Tala Oikeus 2004, s Vesihuoltoon liittyvistä oikeusperiaatteista yksityiskohtaisemmin, ks. Andersson 2010, s

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 29. 30.1.12.2016 Aulanko Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Ajankohtaista lainsäädännössä Vesihuoltolain

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla ja kuinka se toteutetaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn YM

Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla ja kuinka se toteutetaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn YM Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla ja kuinka se toteutetaan? 28.10.2016 Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn YM Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla? Kaikki ympäristöasioiden lupa-asiat hoituvat yhdeltä

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala Vero-oikeuden graduseminaari 2016-2017 - käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn Apulaisprof. Tomi Viitala Oppimistavoitteet Tutkielma on tiedettä, mutta tutkimustulokset eivät ole tärkeintä Tärkeintä

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Ympäristöoikeudellisten muutoksenhakukirjelmien tekeminen

Ympäristöoikeudellisten muutoksenhakukirjelmien tekeminen Ympäristöoikeudellisten muutoksenhakukirjelmien tekeminen Antti Belinskij Ympäristöoikeuden tutkija Helsingin yliopisto / Lakimies MMM 30.9.2008 Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos Ympäristöoikeudelliset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää

EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS. Olli Mäenpää EUROOPPALAINEN HALLINTO- OIKEUS Olli Mäenpää TALENTUM Helsinki 2011 Kolmas, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

osakeyhtiö- laki II Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho

osakeyhtiö- laki II Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho osakeyhtiö- laki II TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1329-2 Kariston Kirjapaino Oy Alkusanat ensimmäiseen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus

Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus Anita Isomaa-Myllymäki Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus Markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Tampereen

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Tuomas Kuokkanen MERIALUESUUNNITTELU MERIALUEIDEN KÄYTÖN OHJAUKSESSA

Tuomas Kuokkanen MERIALUESUUNNITTELU MERIALUEIDEN KÄYTÖN OHJAUKSESSA Tuomas Kuokkanen 30.1.2014 MERIALUESUUNNITTELU MERIALUEIDEN KÄYTÖN OHJAUKSESSA 1 Tutkimuksen tausta: ENJUSTESS-hanke Rahoitus: Suomen Akatemian AKVA - ohjelma Hankkeessa tutkitaan ympäristöoikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Tappiontasaus tuloverotuksessa

Tappiontasaus tuloverotuksessa Tappiontasaus tuloverotuksessa Vesa-Pekka Nuotio Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Porthanian salissa

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 228/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesihuoltolain 16 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vesihuoltolakia ympäristötietojen antamisen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin Timo Tanninen Ylijohtaja, luontoympäristöosasto Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 20.11.2011 1 YVA-laki

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Päätös PIRELY/8/07.04/2012 Pirkanmaa 18.6.2012 Julkinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PL 2000, 33521 TAMPERE PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Pirkanmaan

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristönsuojelulainsäädännön ulottuvuuksia ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristöoikeuden kenttä Ilmastoja energiaoikeus tavoite: ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Luonnos 18.1.2015 OM1/41/2016 HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Asettaminen Oikeusministeriö on päättänyt asettaa työryhmän selvittämään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot