Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu"

Transkriptio

1 Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu Ohjausvaikutukset, arviointi, menettelylliset kysymykset ja päätöksentekomenettely Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Pro Gradu-tutkielma Kevät 2013 Tekijä: Jaakko Gustafsson Ohjaaja: Tapio Määttä

2 Tiivistelmä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yksikkö Oikeustieteiden laitos Tekijä Jaakko Gustafsson Työn nimi Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu Pääaine Ympäristöoikeus Työn laji Pro gradu tutkielma Aika Sivuja 114 Tiivistelmä Vesihuolto on keskeisimpiä jatkuvasti tarvittavia välttämättömyyshyödykkeitä, jonka häiriintyminen aiheuttaisi nopeasti vakavia vaikeuksia. Tästä syystä on katsottu välttämättömäksi ohjata vesihuoltoa laintasoisesti, ja tärkein erityislaki on vesihuoltolaki (VHL, 119/2001). Laitosmuotoinen vesihuolto on palveluluonteensa ohella myös liiketoimintaa, joten siitä aiheutuvat kustannukset tulee lähtökohtaisesti kattaa asiakkailta veloitettavilla maksuilla. Tähän velvoittaa osaltaan myös Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), jonka mukaisesti vesipalvelujen hinnoittelu tulee toteuttaa siten, että huomiota kiinnitetään erityisesti aiheuttamisperiaatteen sekä kustannusten kattamisen periaatteen toteutumiseen. Vesihuoltopalvelujen hinnoittelu poikkeaa useimpien tavanomaisten palveluhyödykkeiden hinnoittelusta, sillä esim. välittömiä raaka-ainekustannuksia ei käytännössä ole, jonka lisäksi laitosmuotoiset vesihuoltopalvelut tuotetaan ns. luonnollisen monopolin puitteissa, jolloin niiden hinta ei määräydy normaalin markkinamekanismin tavoin. Vesihuoltolaitosten asiakkaiden tulee saada tarvitsemansa palvelut kohtuulliseen hintaan, mutta samalla myös vesihuoltolaitosten tulee voida huolehtia taloudellisista toimintaedellytyksistään. Lisäksi vesihuoltolaitosten vastuullinen omistajapolitiikka on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää. Vesihuoltopalvelujen oikeasuhtainen hinnoittelu on taloudellisesti ja oikeudellisesti verraten haasteellinen prosessi, jonka menettelyllistä toteuttamista ja siinä huomioon otettavia seikkoja on käsitelty tämän tutkielman tutkimuskysymyksenä. Tutkimuskysymyksen haasteellisuus johtuu osittain VHL:n sijoittumisesta usean eri oikeudenalan rajapinnalle. Tutkimuskysymyksen käsittelyä voidaan pitää relevanttina siksi, että varsinaista vesihuoltooikeudellista tutkimustyötä ei Suomessa ole tähän saakka erityisen laaja-alaisesti tehty. Työn tutkimusnäkökulma perustuu lainsäädäntötutkimukseen. Työn puitteissa huomiota kiinnitetään erilaisiin, mm. vesitalouden kannalta merkityksellisiin näkökohtiin sekä VHL:n edellyttämään päätöksentekomenettelyyn ja oikeusturvaan liittyviin seikkoihin. Avainsanat Vesihuolto, vesihuoltolaki, vesipolitiikan puitedirektiivi, aiheuttamisperiaate, kustannusten kattaminen, lainsäädäntötutkimus, vesihuolto-oikeus, vesihuollon maksut.

3 SISÄLLYS SISÄLLYS I SISÄLLYS I I LÄHTEET... III 1. JOHDANTO Taustaa Kriittisiä huomioita tutkimuskysymyksen käsittelyyn liittyvistä ongelmista Lainsäädäntötutkimus tutkimuskysymyksen lähestymistapana Lainsäädäntötutkimuksen relevanssi tutkimuskysymyksen kannalta VESITALOUS, VESIAINEEN HALLINTA JA OHJAUSPERIAATTEET Vesi taloudellisena luonnonvarana Veden ja vesialueen omistus-, hallinta- ja vallintaoikeudesta Vesipolitiikan puitedirektiivin vaikutuksesta hinnoitteluvaatimuksiin Vesipolitiikan puitedirektiivin yleistavoitteista VPPD:n edellyttämistä veden hinnoitteluperiaatteista VPPD:ssä edellytetyistä kustannusten huomioimiseen liittyvistä periaatteista Aiheuttamisperiaate VPPD:n järjestelmässä Kustannusten kattamisen periaate Taloudellinen analyysi Vedenkäyttö ja vesipalvelu VPPD:n kustannustyyppiluokittelu Kustannusvastaavuuden määrittämisestä Kustannusten kattamisen välineistä VESIHUOLTOPALVELUT Vesihuollon hyödykeluonne ja tekninen määritelmä Johtojen ja rakenteiden sijoittaminen Vesihuoltolaki laitostoiminnan ohjaajana Vesihuoltolaitos Toiminnalliset tavoitteet Vesihuoltolaitos luonnollisena monopolina Luonnollisen monopolin säänteleminen Vesihuoltolaitosten tyypillisimmät toimintamuodot Kunnallinen vesihuoltolaitos Kuntayhtymä, kuntayhtymän liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoksen pääoma ja erot osakeyhtiöön I

4 3.5.4 Vesihuolto-osuuskunta Osakeyhtiö Toimintamuodon vaikutuksista Vesihuoltolaitoksen pääoma ja kustannusrakenne Vesihuoltolaitoksen kirjanpito kustannuslaskennan perustana Pääomakustannukset, poistot ja transaktiot Vesihuoltopalvelun hinnanmuodostuksen ja hinnoittelun ongelmia VESIHUOLLON MAKSUT, KUSTANNUKSET JA PÄÄTÖKSENTEKO Yleistä maksujen perusteista VHL:n mukaiset maksulajit Mistä ja millä perusteilla vesihuoltopalveluissa tosiasiallisesti maksetaan? Vesihuoltolaitoksen toiminnan kustannusvastaavuus Vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuus Maksujen kohtuullisuus Laitostalouden valvonta Vesihuollon rahoitustuki ja vesihuollon hankinnat VESIHUOLTOLAIN MUKAISET TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET SEKÄ LAILLISUUSKONTROLLI VHL:n mukaisista viranomaisrooleista Vesihuollon järjestämisvastuu ja vesihuoltolaitoksen toiminta-aluepäätös Kunnan toimielinten päätösvalta vesihuollon maksujen ja taksarakenteen osalta VHL:n mukaisten maksujen ja sopimusten valvonta VHL:n mukaiset oikeussuojakeinot ja muutoksenhaku VHL:n mukaisen muutoksenhaun erityispiirteistä ja ongelmista VHL:n soveltumattomat menettelyt ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Veden ja vesipalvelun hinnoittelu VPPD:n toimeenpano, vesilain uudistus sekä vaikutukset vesihuollon kannalta Monopoliasema valvonnan haasteena VHL yksityisoikeuden ja julkisoikeuden rajapinnalla Valvonnan vastuut hajallaan Valvonnan kehittämistarpeista VHL:n kehittämistarpeet ja vesihuollon toimintaympäristön muutokset Vesihuoltopalvelujen talouden tulevaisuuden haasteita II

5 LÄHTEET: KIRJALLISUUS: Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria: yleisen oikeustieteen oppikirja. Porvoo Airaksinen, Manne Pulkkinen, Pekka Rasinaho, Vesa: Osakeyhtiölaki I. Helsinki Alkio, Mikko Wik, Christian: Kilpailuoikeus. 2. uudistettu painos. Helsinki Andersson, Heidi: Oikeus veteen oikeustieteellinen tutkimus. Helsinki Andersson, Heidi: Vesikauppa. Ympäristöjuridiikka 4/2010, s (Andersson YJ 4/2010). Belinskij, Antti: Vedenkäytön etusijajärjestys kansainvälisen ja kansallisen oikeuden rajapinnassa. Ympäristöjuridiikka 4/2006, s (Belinskij YJ 4/2006). Belinskij, Antti: Oikeus veteen. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa. Helsinki Bell, Stuart McGillivray, Donald: Environmental Law. Oxford Bugge, Hans Christian: Justice Dilemmas in the polluter pays principle. Teoksessa Ebbesson, Jonas Okowa, Phoebe (toim.): Environmental Law and Justice in Context. Cambridge Haataja, Kyösti: Vesioikeus I. Vaasa Harjula, Heikki Prättälä, Kari: Kuntalaki tausta ja tulkinnat. 8. uudistettu painos. Helsinki Hemmo, Mika: Sopimusoikeus III. Jyväskylä (Hemmo 2005a) Hemmo, Mika: Vahingonkorvausoikeus. Helsinki (Hemmo 2005b) Hollo, Erkki: Pilaamiskiellon sisältö vesilain mukaan. Vammala Hollo, Erkki: Ympäristöoikeus. Helsinki Hollo, Erkki J. Salila, Jari: Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) implementointi Suomen lainsäädäntöön. Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Hollo, Erkki Mehling, Michael Taina, Tuire: Vertaileva vesioikeus. Helsinki Hollo, Erkki: Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojeluoikeus. Jyväskylä Hollo, Erkki: Ympäristö ja oikeus. Helsinki Howarth, William McGillivray, Donald: Water Pollution and Water Quality Law. Bodmin Hukka, Jarmo Katko, Tapio: Yksityistäminen vesihuollossa? Vammala III

6 Järvinen, Ari Heikinheimo, Elina: Suomen pienten vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi. Espoo Kaatra, Kai: Odotukset vesihuoltolain toimeenpanossa. MMM Kaatra, Kai: Vesipolitiikan puitedirektiivi ja vesivarojen käyttö. Vesitalous 2/2001, s Kajosaari, Eero: Vesihuolto. Artikkeli teoksessa Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa, s Tampere Kanniainen, Vesa Määttä, Kalle (toim.): Näkökulmia oikeustaloustieteeseen. Tampere Ketola, Johanna: Kustannusten kattamisen periaatteen toteutuminen Suomen vesilainsäädännössä. Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Koskinen, Sakari Waris, Reetta: Vedenhankintaa koskeva lupa ja sen määräykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuoppamäki, Petri: Markkinavoiman sääntely EY:n ja Suomen kilpailuoikeudessa. Jyväskylä Kuusiniemi, Kari Ekroos, Ari Kumpula, Anne Vihervuori, Pekka: Ympäristöoikeus. Juva 2001 (Vihervuori 2001). Laakso, Seppo Suviranta, Outi Tarukannel, Veijo: Yleishallinto-oikeus. Jyväskylä Lammila, Jyrki Nummelin, Minna: Haja-asutusalueiden vesihuolto vesihuolto kuntoon yhdessä! Ympäristö ja terveys 5/2011, s Lehto, Eero: Monopoli vai kilpailu? Juva Leivonen, Jorma: Taloudellisten vaikutusten arviointi. Artikkeli teoksessa Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa, s Tampere Malin, Kimmo: Sähkö- ja vesijohtojen sijoittaminen menettely, pysyvyys, muutoksenhaku. Artikkeli teoksessa Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja Matinvesi, Jukka: Vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen toimeenpano. Ympäristö ja terveys 5/2003, s Mynttinen, Marjut Taipale, Paavo: Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti Myrsky, Matti Ossa, Jaakko: Verotuksen perusteet. Helsinki Myrsky, Matti Linnakangas, Esko: Elinkeinotulon verotus. 3. uudistettu painos. Helsinki Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus. Porvoo Mäkinen, Eija: Oikeudellinen kontrolli kunnan ympäristöasioissa. Tampere IV

7 Mäkinen, Susanna: Vesihuoltolaitosten liiketoiminnan valvonta. Vesitalous 6/2005, s Määttä, Kalle: Taloudellinen ohjaus ympäristönsuojelussa. Helsinki (Määttä 1999a) Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteellinen näkökulma ympäristönsuojeluun. Ympäristöjuridiikka 2/1999, s (Määttä 1999b) Määttä, Kalle: Yritysoikeus yritystoiminnan suunnittelussa. Helsinki Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteen perusteet. Helsinki Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteellinen näkökulma kotimaiseen lainvalmisteluun. Helsinki Nyblin, Klaus: Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Helsinki Ojala, Marjo: EU kilpailuoikeus. Porvoo Ollikainen, Markku Iho, Antti Rinta, Susanna: Taloustieteellinen lähestymistapa kestävään vesitalouteen. Vesitalous 6/2005, s Ollila, Markku (toim.): Vesistöjen käyttöön liittyvä taloudellinen varallisuus. Suomen ympäristö 204. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Ovaska, Risto: Välimiesmenettely kansallinen ja kansainvälinen riidanratkaisukeino. Helsinki Peltokangas, Jouko: Katsaus Euroopan vesihuoltoon. Artikkeli teoksessa Vesi, ympäristö ja oikeus, s Juhlakirja Pekka Kainlaurille. Vaasa Pohjola, Matti Pekkarinen, Jukka Sutela, Pekka: Taloustiede. Helsinki Pärnänen, Sinikka: Vesistöjen ennallistaminen uiton jälkeen. Helsinki Pöyhönen, Seppo: Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki. Helsinki Raitio, Juha: EU:n kehitys, periaatteet ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. Helsinki Rinne, Tommi: Vesilainsäädännön uudistus ja vesihuolto. Ympäristö ja terveys 6/2004, s Rontu, Kirsi: Vesihuoltolaitosten talous ja toiminnan järjestäminen kunnan näkökulmasta. Kuntaliitto Saarnilehto, Ari: Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki de Sadeleer, Nicolas: Environmental principles. Oxford Seppälä, Mika: Uusi vesilaki. Ympäristö ja terveys 5/2011, s Soininen, Niko: Intressien taloudellisesta arvottamisesta oikeuslähdeopilliseen painoarvoon vesilain mukaisessa intressivertailussa. Ympäristöjuridiikka 2/2011, s Stenbäck, Patrik: Kustannusten kattamisen periaate vesienkäytön sääntelyssä. Teoksessa Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Tala, Jyrki: Lainsäädäntötutkimus turhaa vai tarpeellista? Oikeus 4/2004. V

8 Tala, Jyrki: Lakien laadinta ja vaikutukset. Helsinki Tenhunen, Jyrki Lohi, Tiina-Kaisa: Ekotehokkuus vesihuollossa. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Tepora, Jarno: Johdatus esineoikeuteen. 2. täydennetty painos. Helsinki Tepora, Jarno & al: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus. 6. uudistettu painos. Helsinki (Tepora & al. 2010). Tiainen, Anneli: Vesihuoltolaitosten hinnoittelusta. Vesitalous 6/2005, s. 47. Tiainen, Anneli: Kuntakonserni- ja liikelaitostyöryhmän mietinnöstä. Vesitalous 2/2006, s. 56. Tolonen, Hannu: Oikeuslähdeoppi. Vantaa Tolvanen, Jukka-Pekka Kaatra, Kai Maunula, Markku: Vesihuoltolakiopas. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki (Tolvanen & al. 2002) Tuomela, Heikki: Milloin vesihuoltolaitoksen tulee kilpailuttaa hankinta? Vesitalous 2/2007, s Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolain mukaiset kunnan viranomaistehtävät ja roolit. Kuntaliiton yleiskirje 18/80/2001. Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Kuntaliiton yleiskirje 20/80/2001. Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolain mukaisista viranomaisrooleista. Ympäristö ja terveys 5/2003, s Vehmanen, Petri Koskinen, Kai: Tehokas kustannushallinta. Porvoo Warsta, Matias: Mielipiteitä vesihuoltolain kehittämiseksi. Edilex 2007/7. Ämmälä, Tuula: Suomen kuluttajaoikeus. Jyväskylä OIKEUSTAPAUKSET JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET: KHO:n vuosikirjaratkaisut: KHO 2005:3364 KHO 2012:39 Muut KHO:n ratkaisut: KHO t KHO t VI

9 KHO t KHO t KHO t Hämeenlinnan HaO nro 07/0668/3 Kilpailuvirasto 129/61/2002 Kuluttajavalituslautakunta dno 01/39/2873 Kuluttajavalituslautakunta dno 02/39/128 VIRALLISLÄHTEET: HE 85/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi. HE 19/2004 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesihuollon tukemisesta. KM 2004:2 Vesilakitoimikunnan mietintö. Oikeusministeriö, Helsinki Vedenhankinnalle aiheutuvan vahingon arvioiminen ja suoja-aluemääräyksistä johtuvat korvaukset. Vahingonarviotyöryhmä Water Framework Directive. Determination of cost recovery. EUREAU (European Union of National Associations of Water Suppliers and Waste Water Services), Brussels (Determination of cost recovery) MUUT LÄHTEET: 1974 OECD Recommendation on the Implementation of the Polluter Pays Principle, C(74)223. Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa. Kuntaliiton kannanotto, Helsinki Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä. Ympäristöopas. Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampere Vesihuollon tukeminen. Ympäristöopas. Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampere VII

10 Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyt ja talouden läpinäkyvyyden varmistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2010:6. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki Vesihuoltoverkkojen suunnittelu. Perusteet ja toiminnallisuus (RIL ). Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Saarijärvi Vesihuoltoliiketoiminnan kehittäminen ja valvonta. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki INTERNET-LÄHTEET: Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Kuntaliitto, Helsinki ( ) Vesiosuuskunnan ABC, osa 1. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki ( ) Vinnari, Eija: Vesihuoltolaitosten omistajapolitiikka. ( ) LYHENTEET: A asetus ALV arvonlisävero Dnro diaarinumero ELY-keskus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EYVL Euroopan yhteisöjen virallinen lehti HE hallituksen esitys HLL hallintolainkäyttölaki 586/1996 JäteL jätelaki 646/2011 KHO Korkein hallinto-oikeus VIII

11 KilpailuL kilpailulaki 948/2011 KilpRajL kilpailunrajoituslaki 480/1992 KML kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 KSL kuluttajansuojalaki 38/1978 L laki MK maakaari 540/1995 MMM maa- ja metsätalousministeriö MRL maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 OK oikeudenkäymiskaari 4/1734 OKL osuuskuntalaki 1488/2001 Oy osakeyhtiö OYL osakeyhtiölaki 624/2006 STM sosiaali- ja terveysministeriö TervSL terveydensuojelulaki 763/1994 VHL vesihuoltolaki 119/2001 VHJL laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 VHTL laki vesihuollon tukemisesta 686/2004 VL vesilaki 587/2011 VT Vesitalous-lehti VVL vanha vesilaki 264/1961 VPPD Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY YJ Ympäristöjuridiikka-lehti YSL ympäristönsuojelulaki 86/2000 YT Ympäristö ja terveys-lehti YVA ympäristövaikutusten arviointimenettely YvaA valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006 YvaL laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 IX

12 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Vesi luonnonvarana ja sen riittävän saannin turvaaminen ovat seikkoja, jotka ovat kaikkein keskeisimmässä asemassa kaikkien ihmisyhteisöjen kannalta. Vesi on kriittinen resurssi, ja tästä johtuen veden saatavuuden turvaaminen on kaikissa olosuhteissa ensiarvoisen tärkeää. Tämä on pakottanut kehittämään erilaisia keinoja näiden tarpeiden turvaamiseksi, ja vesiluonnonvaran hallintaa ja käyttöä ohjeistava oikeudellinen sääntely on ollut tässä vakiintuneesti keskeisessä asemassa. Asutuksen ja taloudellisen toiminnan kannalta erityisen keskeisessä asemassa on järjestetty vesihuolto. Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös vesihuollon järjestäminen aiheuttaa erilaisia kustannuksia, joiden kattamiseen joudutaan ottamaan kantaa sekä tekemään erilaisia tähän liittyviä päätöksiä. Tässä tutkielmassa on tarkoitus luoda yleiskatsaus vesihuoltolain (jatkossa VHL, 119/2001) 4 luvussa edellytettyjen kustannusten kattamiseen ja tätä tavoitetta ohjaaviin periaatteisiin, joilla on liityntä vesipolitiikan puitedirektiiviin (jatkossa VPPD, 2000/60/EY), erityisesti 9 artiklaan. VPPD:n merkitys kanavoituu myös vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun, joten keskeisyydestään johtuen sen oleellisin ohjausvaikutus vesihuollon kannalta on aiheellista käsitellä. Vesiaineen käytön ja hallinnan oikeudellinen perusta on puolestaan perusteltua esitellä yleispiirteisesti siksi, että tällä on keskeinen vaikutus vedenhankintaan ja vesihuoltopalvelujen järjestämiseen, ja tätä kautta niistä aiheutuviin kustannuksiin. Erilaisia kustannuksia on varsin monen tyyppisiä, joten tutkielmassa on tarkoitus pyrkiä tunnistamaan, mitä ja minkä tyyppisiä nämä kustannukset ovat ja millä tavoin niiden kattaminen tulee huomioida vesihuoltopalvelujen tuotannossa ja miten tämä vaikutus ohjautuu laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen taksoihin ja kuluttajilta veloitettaviin maksuihin. Osa kustannuksista on suoraa seurausta vesihuoltolaitoksen laitostalouden vaatimuksista, mutta myös erilaiset vesiluonnonvaran käyttöön, hallintaan ja tähän kytkeytyvään päätöksentekoon liittyvät seikat vaikuttavat omalta osaltaan sekä suoraan että välillisesti siihen, millaisiksi vesihuoltopalvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset lopulta muodostuvat ja millaisia maksuja kuluttajat joutuvat viimein tarvitsemistaan vesihuoltopalveluista maksamaan. Tutkielmassa esitellään myös yleisimmät syyt siihen, miksi ja millä tavoin vesihuoltopalvelujen hinnoittelu poikkeaa tavanomaisten kuluttajahyödykkeiden hinnoittelusta. Täten tutkielmassa otetaan kantaa siihen, kuinka erilaisten kustannusten tunnistaminen, kattaminen ja kustannusten kattamis- ja hinnoitteluprosessi joudutaan menettelyllisesti toteuttamaan. Kustannusten 1

13 määrittely ei liioin voi tapahtua yksinomaan juridisin menetelmin, joten tämä seikka korostaa osaltaan myös muun tyyppisten lähestymistapojen merkitystä tutkimuskysymyksen käsittelyn kannalta. Keskeisenä näkökulmana korostuvat siksi myös vesitalouden asettamat vaatimukset. Vesihuoltopalvelut ovat eräs tarpeellisimmista hyödykkeistä nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Tästä johtuen on loogista, että vesihuollon organisointiin liittyy keskeisiä yhteiskunnallisia intressejä, kuten huoltovarmuuden ja yleisen hygienian turvaaminen. Toimivalla vesihuollolla on keskeinen merkitys niin ympäristön- kuin terveydensuojelunkin kannalta. Tästä johtuen on katsottu välttämättömäksi ohjeistaa asutuskeskusten ja taajamien vesihuollon järjestämistä laintasoisin säädöksin, joista tärkein on vesihuoltolaki. Vesihuoltopalveluihin lukeutuvat vedenotto, talousveden toimittaminen, jätevesien viemäröinti ja puhdistaminen ja vesistöön palauttaminen sekä sade-, hule- ja valumavesien poisjohtaminen (VHL 3.1 ). Nämä vaikuttavat keskeisesti kansalaisten arkipäivän hyvinvointiin sekä rakennetun infrastruktuurin toimivuuteen ja turvallisuuteen. On siten väistämätöntä, että käytännössä jokainen kansalainen tarvitsee näitä palveluja ainakin jossain määrin. Kyseessä on täten välttämättömyyspalvelu, joten sen tulisi näin ollen olla jokaisen palveluja tarvitsevan saatavilla kohtuulliseen hintaan, sillä muussa tapauksessa kyseistä palvelua tarvitsevan asema kävisi nopeasti kohtuuttoman vaikeaksi. 1 Välttämättömyysluonne asettaa osaltaan tiettyjä rajoituksia vesihuoltoliiketoiminnassa sovellettaville menettelytavoille. Kyseiseen palveluun liittyy lisäksi tiettyjä julkishyödykkeen ominaisuuksia, sillä olisi niin teknologisesti kuin institutionaalisesti erittäin vaikeaa sulkea ketään tätä palvelua tarvitsevaa luonnollista henkilöä (täysin) sen ulkopuolelle. Palvelun välttämättömyysluonne yhdistyneenä sen tiettyihin julkishyödykemäisiin piirteisiin sekä toiminnan teknologinen luonne johtavat käytännössä luonnollisen monopolin syntymiseen. Näin ollen kyseisen palvelun tulee myös kustannusrakenteensa puolesta olla sellainen, että asiakkailta veloitettavat maksut eivät muodostu määränsä eivätkä määräytymisperusteidensa puolesta kohtuuttomiksi tai muuten syrjiviksi. Kuluttajansuojaan liittyvät seikat korostuvat tässä yhteydessä monin tavoin. 2 1 HE 85/2000, s HE 85/2000, s. 2. 2

14 Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella niitä erilaisia säädöksiä, asiakokonaisuuksia ja ohjausvaikutusmekanismeja, jotka vaikuttavat kyseisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä niiden kattamiseen (koko toimitusketjun osalta) ja jotka tulee kyetä kattamaan tarkoituksenmukaisesti ja toisaalta myös asiakkaiden edut huomioiden. Nämä seikat määrittävät huomattavasti vesihuoltolaitoksen tehtävien taloudellista sekä oikeudellista luonnetta ja edellä mainituilla on keskeinen vaikutuksensa myös vesihuoltopalvelujen maksujen muodostumisessa. VHL 4 luvussa asetetaan yleiset perusteet vesihuoltopalvelujen kustannusten kattamiselle ja täten myös maksujen määräytymiselle. VHL 4 luku ei kuitenkaan ohjeista täsmällisesti, mitä näihin kustannuksiin yksityiskohtaisesti tulee sisältyä, millä tavoin kustannusten kattaminen ja siihen kytkeytyvä hinnoitteluprosessi tulee hoitaa menettelyllisesti ja millaisiksi vesihuoltopalveluista veloitettavien maksujen tulisi muodostua määränsä ja rakenteensa puolesta ja minkä suuruista tuottoa vesihuoltolaitoksen pääomalle voidaan pitää kohtuullisena. VHL:n soveltamisessa tulee joka tapauksessa huomioida vesipolitiikan puitedirektiivin sisältämien ohjausperiaatteiden vaatimukset. Kustannusten kattamista voidaan lähestyä suppeasta näkökulmasta, jolloin pääpaino on lähinnä laitostaloudellisissa seikoissa. Laajassa näkökulmassa huomioidaan (laitostoiminnan lisäksi) myös muun toimitusketjun osalta kertyvät kustannukset, kuten ympäristö- ja luonnonvarakustannukset. 3 Tämän tutkielman kysymyksenasettelu perustuu laajaan näkökulmaan, jolloin tarkastellaan myös muiden kuin pelkästään laitostoiminnasta aiheutuvien kustannusten internalisoimista, huolimatta siitä että erityisesti laitostalouden osuus korostuu selkeimmin. Olen päätynyt tähän ratkaisuun (sen haastavuudesta huolimatta) siksi, että on nähdäkseni perusteltua tarkastella myös näitä toisinaan vajavaiselle huomiolle jääviä, välittömän laitostalouden ulkopuolisia vesipalvelun toimitusketjun osia, sillä muutoin ei nähdäkseni kyetä tuomaan esiin vesiaineen käytön aiheuttamien kustannusten kattamiseen liittyviä erityispiirteitä riittävän kattavasti ja informatiivisesti. Tarkasteltava tutkimuskysymys on siten moniulotteinen. Asiaan vaikuttavat mm. vesiaineen hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät yleiset periaatteet (käsitellään lähinnä taustoittavasti), vesipolitiikan puitedirektiivin sisältämät vaatimukset ja ohjausperiaatteet sekä vesihuoltolain asettamat vaatimukset vesipalvelujen hinnoittelulle, vesihuoltolaitoksen rooli toimintaalueensa luonnollisena monopolina, vesihuoltolaitoksen hallintoon ja laitostalouteen liittyvä, 3 Stenbäck 2001, s

15 myös organisaatiomuodosta riippuvainen päätöksentekomenettely sekä asiakkaiden kuluttajansuojan ja oikeusturvan erityiset tarpeet. Tyypillisiä vesioikeudellisia ohjausperiaatteita, kuten intressivertailua ja resipienttiperiaatetta, sivutaan niiltä osin kuin tämä on nähdäkseni tässä yhteydessä pääaiheen käsittelyn kannalta tarpeellista. Näkemykseni siis on, että kaikkia edellä mainittuja seikkoja on tarkasteltava tämän tutkielman puitteissa ainakin jossain määrin, sillä pelkästään johonkin yksittäiseen edellä mainittuun seikkaan perustuva analyysi ei voi nähdäkseni sisältää riittävän kattavaa vastausta siihen, miten järjestetyn vesihuoltotoiminnan kustannusten kattaminen koko toimitusketjun laajuudessa tapahtuu. Tämä ohjaa samalla tutkimuskysymyksen käsittelyä lainsäädäntötutkimuksen suuntaan. Kaikkiin yllämainittuihin osatekijöihin ei voi kohdistaa tasapuolista huomiota, vaan joitakin niistä on korostettava muita selkeämmin. Tutkielmani ei aiheen monitahoisuudesta johtuen noudata täsmällisesti tiettyä tarkkarajaista metodia. Tutkielmani ei siten edusta lähestymistavaltaan klassista vesioikeudellista kysymyksenasettelua, eikä siihen sisälly täsmällisiä kannanottoja siitä, kuinka lakia (tässä asiayhteydessä erityisesti VHL) tulisi tulkita ja soveltaa (pois lukien ne seikat, esim. menettelylliset kysymykset, joiden osalta VHL tai muu sovellettavaksi tuleva säädös antaa selkeän oikeusohjeen), vaan huomio kiinnittyy säännösten tunnistamien erityyppisten kustannusten ja niiden taustalla olevien ohjausperiaatteiden (kuten aiheuttamisperiaatteen sekä kustannusten kattamisen periaatteen) huomioon ottamiseen ja vaikutusten tarkastelemiseen. Lainopillisen lähestymistavan kannalta olisi siten ongelmallista, että tutkielmassa joudutaan ottamaan kantaa sellaisiinkin asioihin, joihin sovellettavat säädökset (tässä: erityisesti VHL) ei vielä sinänsä anna erityisen yksiselitteisiä vastauksia (esim. vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuuden määritteleminen on enemmänkin oikeustaloustieteellinen sekä kustannuslaskentaan kiinteästi kytkeytyvä kuin varsinaisesti lainopin alaan sellaisenaan sijoittuva kysymys). Tutkielmassa kiinnitetään siten huomiota erityisesti vesihuoltoa koskevan sääntelyn ohjausvaikutuksiin. Pääpiirteissään tutkielman kysymyksenasettelu voidaan katsoakseni sijoittaa lainsäädäntötutkimuksen kategoriaan, ja tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat järjestettyjen vesihuoltopalvelujen aiheuttamien kustannusten kattamisen tarkastelu koko toimitusketjun osalta. Lainsäädäntötutkimus tarjoaa nähdäkseni välineitä, joilla oikeudellista sääntelyä voidaan tässä asiayhteydessä tarkastella yksinomaista lainopillista tulkintaa monipuolisemmin. 4 Aiheen 4 Tala 2005, s

16 käsittelyssä on tarkoitus edetä yleisemmältä tasolta (vesiaineen hallinta, ohjausperiaatteet) kohti yksityiskohtaisempaa (laitostalous ja päätöksenteko) arviointia, joten tämäntyyppiseen deduktiivisuuteen lainsäädäntötutkimus soveltuu nähdäkseni induktiota korostavaa (puhtaan) lainopillista menetelmää joustavammin. 1.2 Kriittisiä huomioita tutkimuskysymyksen käsittelyyn liittyvistä ongelmista Tutkielmani laatimisen kannalta on osoittautunut ongelmalliseksi, että vesihuollon juridiikasta ei toistaiseksi ole ollut kattavampaa kotimaista kirjallisuutta. Aiheen keskeisestä yhteiskunnallisesta relevanssista huolimatta vesihuoltoa on käsitelty tähänastisessa, sinänsä laajaalaisessa ja laadukkaassa kotimaisessa vesioikeudellisessa kirjallisuudessa lähinnä jonkinlaisena kuriositeettina. 5 Lisäksi eräänä ongelmana on ollut, että (erityisesti) VHL 4 lukuun liittyvistä asioista ei ole sanottavammin kertynyt merkityksellistä, prejudikaattiarvoa omaavaa oikeuskäytäntöä. Tätä seikkaa voitaisiin pintapuolisesti tarkastellen tulkita eräänä indisiona nykymuotoisen VHL:n verraten hyvästä toimivuudesta, mutta pelkkä oikeusriitojen vähäisyys ei sinänsä riitä antamaan tästä luotettavaa kokonaiskuvaa. On nimittäin olemassa erinäisiä syitä, minkä vuoksi vesihuoltolaitoksen asiakkaiden kynnys riitauttaa VHL 4 luvun mukaisia asioita on huomattavan korkea, ja tämä on osaltaan syynä siihen, ettei oikeuskäytäntöä tästä asiakokonaisuudesta ole mainittavasti muodostunut. Lisäksi erilaiset VHL:n mukaiseen päätöksentekomenettelyyn liittyvät muutoksenhakukäytännöt ovat osoittautuneet verraten monimutkaisiksi, johtuen VHL:n sisältämistä sekä julkis- että yksityisoikeudellisista elementeistä, joiden keskinäisestä konkurrenssista on myös ajoittain ilmennyt tiettyä epävarmuutta. Siksi tämäkin ongelma vaatii nähdäkseni yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Oikeuslähdeopin kannalta asian voisi nähdäkseni määritellä siten, että joudun tutkielmassani tukeutumaan etenkin vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin (tässä: VHL:n osalta etenkin 4 lukuun sekä muuhun aiheen kannalta relevanttiin lainsäädäntöön ja näiden lisäksi myös vesipolitiikan puitedirektiiviin, erityisesti 9 artiklaan) sekä toisaalta sallittuihin oikeuslähteisiin, kuten erilaisissa asiantuntija-artikkeleissa esitettyihin näkökohtiin sekä aiheen kannalta relevanttiin reaaliargumentaatioon (esim. taloudelliset seikat). Varsinaisessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä kotimaisia kannanottoja tutkielmani aiheesta ei valitettavasti kovin runsaasti ole. Heikosti velvoittavina oikeuslähteinä tutkimuskysymykseen liittyvät keskeisimmin VHL:n 5 Vesihuoltoa on ryhdytty viime vuosina käsittelemään jossain määrin aiempaa runsaammin myös kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa, esimerkkeinä mm. Antti Belinskijn sekä Heidi Anderssonin väitöskirjat, joita on käytetty myös tämän tutkielman lähteinä. 5

17 esityöt sekä tutkielmassa esitellyt KHO:n ratkaisut. Reaaliargumentaation kannalta keskeisinä teemoina ovat erityisesti laitostalouden asettamat vaatimukset, asiakkaiden oikeusturvaan ja kuluttajansuojaan liittyvät näkökohdat, vesihuollon järjestämiseen liittyvä hallintoproseduuri sekä vesitaloudellisesta näkökulmasta esitetyt aiheeseen liittyvät huomiot. 6 Tavoitteenani olisi luoda perusteltu katsaus siihen, millaisia seikkoja vesihuollon oikeudellinen ja taloudellinen sääntely sekä vesihuoltolaitoksen päätöksenteko vaativat ottamaan huomioon, jotta kustannusten kattaminen ja aiheuttamisperiaate saataisiin toteutettua VHL 4 luvussa edellytettyjen vaatimusten mukaisesti. Tällä asiakokonaisuudella on huomattava merkitys kaikkien vesihuollon asianosaisten kannalta. On olemassa syitä, joista johtuen vesihuollon kustannusten kattaminen ja tähän perustuva vesihuoltopalvelujen hinnanmuodostus poikkeavat merkittävässä määrin useimpien muiden tavanomaisten hyödykkeiden vastaavasta menettelystä, joten on perusteltua tarkastella, millä tavoin ja millä perusteilla vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ohjautuu, mitä seikkoja tässä tulee huomioida ja mitä rajoituksia tähän prosessiin sisältyy. Lisäksi aiheuttamisperiaatteella sekä kustannusten kattamisella on asiayhteydestä riippuen jossain määrin toisistaan poikkeavia määritelmiä (esim. VHL vs. ympäristövahinkolaki), joten on nähdäkseni perusteltua määritellä yleisesti, mitä kyseisillä käsitteillä tässä tutkielmassa käsiteltyjen asiakokonaisuuksien kannalta tarkoitetaan. Tutkimuskysymyksen rajauksena tässä on, että VHL:a sovelletaan nimenomaisesti laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan, käytännössä siis niihin laitoksiin joille on määrätty VHL 2 luvun mukainen toiminta-alue. Niillä alueilla, joilla ei ole laitosmuotoista vesihuoltoa käytettävissä, vesihuollon järjestämiseen sovelletaan pääasiassa muita säädöksiä, kuten VL:a, YSL:a sekä terveydensuojelulakia. Samaten haja-asutusalueen jätevesien käsittely tapahtuu pääasiallisesti vesihuoltolaitosten ulkopuolella, joten siihen vaikuttavat säädökset, kuten ns. hajajätevesiasetus (209/2011) eivät ole tämän tutkielman aiheen kannalta oleellisia eikä niitä siten ole tässä yhteydessä tarvetta käsitellä yksityiskohtaisemmin. Tutkielma keskittyy nimenomaisesti asutuksen järjestettyyn vesihuoltoon, joten myöskään teollisuuden ja muun asutukseen rinnastumattoman elinkeinotoiminnan vesihuoltoon liittyviä erityiskysymyksiä ei täten tarkastella yksityiskohtaisemmin, sillä tällaisiin erityiskysymyksiin VHL ei sovellu. Huolimatta siitä, että tutkielmassa vesihuoltotoiminnan kustannusten kattamista (VPPD:stä johtuen) tarkastellaan sinänsä laajasta näkökulmasta, itse vesihuoltoa käsitellään tässä suppeasta, ts. asutuksen 6 Oikeuslähteistä ja niiden keskinäisestä hierarkiasta yksityiskohtaisemmin, ks. Aarnio1989, s , Tolonen 2003, s

18 järjestetyn vesihuollon näkökulmasta. 7 Rajaus on siten vesihuollon osalta VHL:n mukainen, sillä VPPD:n soveltamisala olisi huomattavasti laajempi. Myöskään vesikaupan oikeudellisiin kysymyksiin ei tämän tutkielman puitteissa oteta kantaa. 8 Tutkielman aihetta tarkastellaan ensisijaisesti Suomen vesihuollon näkökulmasta, joten kyseessä ei siten ole liioin varsinainen oikeusvertaileva tutkimustyö. 1.3 Lainsäädäntötutkimus tutkimuskysymyksen lähestymistapana Tutkielmani teoreettisen tarkastelun eräänä haasteena on yhdistää kahden eri näkökulman pohjalta esiin nousevia kysymyksiä mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tämä synteesi tulisi rakentaa lainsäädäntötutkimuksellisen näkökulman ja vesitaloudellisen tarkastelun välille. (Ympäristöoikeudellisesti tutkimuskysymys sijoittuu pääasiassa vesioikeuden piiriin, mutta ei edusta varsinaista klassista vesioikeutta, vaan se on painotetummin vesihuolto-oikeuden piirissä.) Vesihuolto-oikeutta puolestaan ei voida tarkastella yksinomaan ympäristöoikeuden kannalta. Tämä tehtävä ei ole aivan ongelmaton, sillä edellä mainituissa näkökulmissa ja painotuksissa on merkittäviäkin eroavuuksia, joiden yhteensovittaminen on haasteellista. Lainsäädäntötutkimuksen ensisijaisena mielenkiinnon kohteena on säädetyn (so. lainsäätäjän asettaman) oikeuden tutkimus. Lainsäädäntötutkimuksen kenttä voidaan edelleen jakaa pääpiirteissään kahteen sektoriin, lainsäädäntöä kokonaisuutena ja instituutiona koskevaan tutkimukseen sekä yksittäisiin laki- tai säädöshankkeisiin kohdistuvaan tarkasteluun. 9 Edelliseen kategoriaan lukeutuu itse asiassa kaikki säädetty oikeus, kuten lait, asetukset, alemmanasteinen norminanto, EU oikeus, kansainväliset sopimukset jne. Myös erilaisilla soft law- normistoilla on relevanssia lainsäädäntötutkimuksen kannalta, koska niillä näyttää olevan oikeuskehityksessä kasvava merkitys. 10 Lainsäädäntötutkimuksen kiinnostus ja tutkimusintressi yksittäisten laki- ja säädöshankkeiden osalta voidaan kiteyttää kysymykseen siitä, miksi ja miten säädökset syntyvät sekä miten ne toteutuvat ja vaikuttavat. 11 Tarkastelun kohteeksi tulevat siis tällaisissa tapauksissa säädöksen elinkaari sekä sen tavoitteet eli säädöksen ratio. 7 Vesihuollon suppeasta ja laajasta määritelmästä, ks. Ketola 2001, s. 174, Kajosaari 1992, s Vesikaupasta, ks. Andersson 2010, s Tala 2005, s Tala 2005, s Tala Oikeus 2004, s

19 Yksittäistä säädöshanketta koskeva lainsäädäntötutkimus kattaa siis periaatteessa säädöksen koko elinkaaren, lainvalmistelun, päätöksenteon, sekä säädöksen toteutumisen ja vaikutukset. Tutkimuksen ei tarvitse käydä läpi näitä kaikkia, vaan tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa myös yksi tai muutama edellä mainituista. Lisäksi kovin yksityiskohtaisen tarkastelun esteeksi voi tulla myös se seikka, että oikeussääntelyn tunnusomaisena piirteenä on monella alalla sääntelyn käyttöiän lasku ja sen kiertonopeuden kiihtyminen, jolloin säädöksiä muutetaan yhä tiheämmin. 12 Esimerkiksi VHL:n on odotettavissa tiettyjä muutoksia jo lähitulevaisuudessa. Lainsäädäntötutkimuksen ero muuhun oikeustutkimukseen, varsinkin lainoppiin, on verraten selkeä. Oikeustutkimuksen yleisin tutkimuskohde on säädös, joka syntyy ja tulee voimaan päätöksenteon jälkeen. Erityisesti lainopin kannalta mielenkiinto keskittyy ensisijaisesti säännösten soveltamisen, tulkinnan ja systematisoinnin kaltaisiin kysymyksiin. Lainsäädäntötutkimus pyrkii sen sijaan avartamaan kysymyksenasettelua ja näkökulmaa säädösten syntyja toteuttamisvaiheisiin. Kaikkineen lainsäädäntötutkimuksen tiedonintressi on näin ollen laajempi kuin tavanomaisella oikeustutkimuksella. Lainsäädäntötutkimus onkin itse asiassa ensisijaisesti tutkimusnäkökulma, ei tarkkarajainen oikeustieteellisen tutkimuksen alue. Lisäksi on syytä huomata, että huolimatta siitä että lainsäädäntötutkimuksen ydinaluetta on kirjallisessa muodossa ilmaistu, voimassa oleva norminanto, voidaan myös oikeudellisen sääntelyn mahdolliset vaihtoehdot ja niiden arviointi sisällyttää lainsäädäntötutkimuksen piiriin. Kyseessä voi olla aidoista vaihtoehdoista eri sääntelyvaihtoehtojen välillä (esim. norminanto vs. taloudelliset ohjauskeinot/itsesääntely). Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella myös vaihtoehtoja säädännäisen oikeuden sisällä, kuten komentosääntelylle rinnakkaisia ja/tai vaihtoehtoisia sääntelytapoja, kuten erilaisia sääntelyperiaatteita, velkajärjestelyn kaltaisia instrumentteja jne. Edellä mainittujen ohella eräänä tarkastelun kohteena voidaan käsitellä myös julkisen oikeussääntelyn suhdetta yksityiseen sääntelyyn (standardit, ohjeet, säännöt, itsesääntely, ym.) 13 Lainsäädäntötutkimusta käsiteltäessä ei voida sivuuttaa sääntelyn käsitettä. Tämä käsite voidaan ymmärtää suppeasti, esim. vain (julkista) oikeudellista sääntelyä tarkoittavaksi, tai siihen voidaan laajimmillaan sisällyttää hyvin monia erilaisia sosiaalisen kontrollin ja sen mekanismien käsiteitä. Erityisesti taloudellisen toiminnan eri osa-alueiden kyseessä ollen sääntelyn (regulation) käsite korostaa sellaista julkisvallan taloudelliseen toimintaan kohdistamaa 12 Tala Oikeus 2004, s Tala Oikeus 2004, s

20 sääntelyä, jossa kyseistä toimintaa pidetään sinänsä hyödyllisenä ja edistämisen arvoisena, mutta kuitenkin siten, että siihen samanaikaisesti kohdistetaan erilaisia ehtoja, rajoituksia ja sisällöllisiä vaatimuksia. 14 Taloudellisen toiminnan osalta huomattavan suuri osa erilaisesta sääntelystä on laintasoista ja toimintaa normitetaan myös monilla muilla tavoilla. Näin ollen lainsäädäntötutkimus tarjoaa erään hyödyllisen lähestymistavan myös vesitaloudellisen toiminnan sääntelyn tarkasteluun. Myös oikeusperiaatteilla on tarkastelun kannalta huomattavaa merkitystä, sillä ne ovat yksittäisiä sääntöjä kestävämpiä ja pysyvämpiä ajallisessa suhteessa. Oikeusperiaatteet ovat yksittäisiä sääntöjä laaja-alaisempia ja yleisluontoisempia toimintamalleja, joten niillä on tärkeä tehtävä lainsäädännön soveltamisessa, kehittämisessä ja systematisoinnissa. Tämän tutkielman kannalta keskeisimmiksi asemoituvat vedenkäytön ohjausta, hallintaa sekä kustannusten kattamista ohjaavat oikeusperiaatteet, joista tärkeimpinä tarkastelussa ovat aiheuttamisperiaate sekä kustannusten kattamisen periaate, tarpeelliseksi katsotuilta osin (suppeasti) sivutaan myös mm. intressivertailua sekä resipienttiperiaatetta Lainsäädäntötutkimuksen relevanssi tutkimuskysymyksen kannalta Tämän tutkielman aihe käsittelee laitosmuotoisen vesihuollon kustannusten kattamista sekä vesihuoltolaitoksen laitostalouteen kohdistuvia vaatimuksia, kuten maksujen ja vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuutta. Näin ollen lainsäädäntötutkimus on nähdäkseni parhaiten soveltuva lähestymistapa tarkastella tätä tutkimuskysymystä sekä oikeudellisen että taloudellisen sääntelyn näkökulmista. Tutkimusaiheeseen kytkeytyy varsin monenlaisia sääntelyyn liittyviä näkökohtia. Aiheensa puolesta tutkimuskysymys sijoittuu pääpiirteissään osaksi ympäristöoikeutta (liitynnät mm. vesioikeuteen ovat ilmeisiä), mutta sillä on yhteyksiä myös muihin oikeudenaloihin, kuten eurooppaoikeuteen, kunnallisoikeuteen, yritysoikeuteen, kuluttajansuojaoikeuteen sekä kilpailulainsäädäntöön. Merkittävänä taustatekijänä on myös Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka ohjausvaikutukset ulottuvat (implementaation kautta) kotimaiseen lainsäädäntöön. Keskeisinä kotimaisina säädöksinä tarkastelun kohteina ovat vesihuoltolaki (VHL, 119/2001) erityisesti 4 luvun osalta sekä tietyin osin (vedenhankinta ja johtaminen) vesilaki (VL, 587/2011). Muita keskeisiä vesihuoltoon vaikuttavia säädöksiä ovat ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000), maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 132/1999), terveydensuojelulaki (TervSL, 763/1994) sekä pelastuslaki (379/2011), joita sivutaan tutkimuskysymyksen kannalta tarpeellisin osin. 14 Tala Oikeus 2004, s Vesihuoltoon liittyvistä oikeusperiaatteista yksityiskohtaisemmin, ks. Andersson 2010, s

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Oikeus veteen. Antti Belinskij. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa

Oikeus veteen. Antti Belinskij. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa Antti Belinskij Oikeus veteen Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset

Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014 Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Lainsäädännön muutoksen keskeiset tavoitteet (VHL,

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

LAITOSMUOTOISTEN VESIHUOLTOPALVELUJEN KUSTANNUSTEN KATTAMINEN JA TOIMINTOJA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO

LAITOSMUOTOISTEN VESIHUOLTOPALVELUJEN KUSTANNUSTEN KATTAMINEN JA TOIMINTOJA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO Jaakko Gustafsson LAITOSMUOTOISTEN VESIHUOLTOPALVELUJEN KUSTANNUSTEN KATTAMINEN JA TOIMINTOJA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO Referee-artikkeli Huhtikuu 2014 Julkaistu Edilexissä 29.10.2014 www.edilex.fi/lakikirjasto/14273

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Virve-Maria Toivonen LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 29. 30.1.12.2016 Aulanko Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Ajankohtaista lainsäädännössä Vesihuoltolain

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

HULEVESIOPPAAN PÄIVITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTUTTUA Vesihuolto 2017 Jyväskylä, Henna Leppänen Pöyry Finland Oy

HULEVESIOPPAAN PÄIVITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTUTTUA Vesihuolto 2017 Jyväskylä, Henna Leppänen Pöyry Finland Oy HULEVESIOPPAAN PÄIVITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTUTTUA Vesihuolto 2017 Jyväskylä, Henna Leppänen Pöyry Finland Oy HULEVESIOPPAAN SISÄLTÖ Hulevesiopas julkaistiin vuonna 2012. Hulevesiä koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Olli Wikberg JOHDATUS KILPAILUOIKEUTEEN

Olli Wikberg JOHDATUS KILPAILUOIKEUTEEN Olli Wikberg JOHDATUS KILPAILUOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2011 JURIDICA-KIRJASARJASSA ILMESTYNEET TEOKSET: 1. Hallintomenettelyn perusteet 2. Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus 3. Luotto-oikeuden perusteet

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen

Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Johanna Kallio, SYKE / Kestävä vesihuolto Vesihuolto-pohjavesi - neuvottelupäivät, 4.-5.4.2017 Tampere Haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Ympäristöoikeudellisten muutoksenhakukirjelmien tekeminen

Ympäristöoikeudellisten muutoksenhakukirjelmien tekeminen Ympäristöoikeudellisten muutoksenhakukirjelmien tekeminen Antti Belinskij Ympäristöoikeuden tutkija Helsingin yliopisto / Lakimies MMM 30.9.2008 Oikeustieteellinen tiedekunta Yksityisoikeuden laitos Ympäristöoikeudelliset

Lisätiedot

Miten norminpurku ja sujuvoittaminen vaikuttavat ympäristövaikutusten arviointiin tulevaisuudessa?

Miten norminpurku ja sujuvoittaminen vaikuttavat ympäristövaikutusten arviointiin tulevaisuudessa? Miten norminpurku ja sujuvoittaminen vaikuttavat ympäristövaikutusten arviointiin tulevaisuudessa? Prof. Tapio Määttä Erilaisia norminpurku- ja sujuvoittamisstrategioita ympäristöpäätöksenteon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla ja kuinka se toteutetaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn YM

Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla ja kuinka se toteutetaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn YM Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla ja kuinka se toteutetaan? 28.10.2016 Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn YM Mikä muuttuu yhden luukun palveluilla? Kaikki ympäristöasioiden lupa-asiat hoituvat yhdeltä

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala Vero-oikeuden graduseminaari 2016-2017 - käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn Apulaisprof. Tomi Viitala Oppimistavoitteet Tutkielma on tiedettä, mutta tutkimustulokset eivät ole tärkeintä Tärkeintä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kilpailunrajoitusvahinko. Antti Aine

Kilpailunrajoitusvahinko. Antti Aine Kilpailunrajoitusvahinko Antti Aine TALENTUM Helsinki 2016 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Antti Aine Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena Saari ISBN

Lisätiedot

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1 HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1 ELY-keskuksen kirje 11.3.2011 ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN RAIDEYHTEYS HA - HANKKEEN YVA-MENETTELYN SOVELTAMISTARPEEN SELVITTÄ- MINEN Dnro 2011-440, Östersundom-toimikunta

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena

Lisätiedot

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus 15.2.2017 Määritelmiä Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Yksityisoikeus ja julkisoikeus

Yksityisoikeus ja julkisoikeus Yksityisoikeus ja julkisoikeus RYM-C1002 Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet Ida Bergmann OTM Sisällysluettelo 1. Julkisoikeus ja yksityisoikeus 2. Oikeudenala 3. Yksityisoikeus

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara. Johtaja Risto Aurola

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara. Johtaja Risto Aurola Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan yhteisöjen liittymiseksi maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen vesivaroja

Lisätiedot

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005 Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus Tutkija Esa Hakkola Yksityisoikeuden laitos Oikeustieteellinen tiedekunta HY Lähtökohtia työryhmän toiminnalle

Lisätiedot