Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu"

Transkriptio

1 Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu Ohjausvaikutukset, arviointi, menettelylliset kysymykset ja päätöksentekomenettely Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Pro Gradu-tutkielma Kevät 2013 Tekijä: Jaakko Gustafsson Ohjaaja: Tapio Määttä

2 Tiivistelmä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yksikkö Oikeustieteiden laitos Tekijä Jaakko Gustafsson Työn nimi Laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja hinnoittelu Pääaine Ympäristöoikeus Työn laji Pro gradu tutkielma Aika Sivuja 114 Tiivistelmä Vesihuolto on keskeisimpiä jatkuvasti tarvittavia välttämättömyyshyödykkeitä, jonka häiriintyminen aiheuttaisi nopeasti vakavia vaikeuksia. Tästä syystä on katsottu välttämättömäksi ohjata vesihuoltoa laintasoisesti, ja tärkein erityislaki on vesihuoltolaki (VHL, 119/2001). Laitosmuotoinen vesihuolto on palveluluonteensa ohella myös liiketoimintaa, joten siitä aiheutuvat kustannukset tulee lähtökohtaisesti kattaa asiakkailta veloitettavilla maksuilla. Tähän velvoittaa osaltaan myös Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), jonka mukaisesti vesipalvelujen hinnoittelu tulee toteuttaa siten, että huomiota kiinnitetään erityisesti aiheuttamisperiaatteen sekä kustannusten kattamisen periaatteen toteutumiseen. Vesihuoltopalvelujen hinnoittelu poikkeaa useimpien tavanomaisten palveluhyödykkeiden hinnoittelusta, sillä esim. välittömiä raaka-ainekustannuksia ei käytännössä ole, jonka lisäksi laitosmuotoiset vesihuoltopalvelut tuotetaan ns. luonnollisen monopolin puitteissa, jolloin niiden hinta ei määräydy normaalin markkinamekanismin tavoin. Vesihuoltolaitosten asiakkaiden tulee saada tarvitsemansa palvelut kohtuulliseen hintaan, mutta samalla myös vesihuoltolaitosten tulee voida huolehtia taloudellisista toimintaedellytyksistään. Lisäksi vesihuoltolaitosten vastuullinen omistajapolitiikka on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää. Vesihuoltopalvelujen oikeasuhtainen hinnoittelu on taloudellisesti ja oikeudellisesti verraten haasteellinen prosessi, jonka menettelyllistä toteuttamista ja siinä huomioon otettavia seikkoja on käsitelty tämän tutkielman tutkimuskysymyksenä. Tutkimuskysymyksen haasteellisuus johtuu osittain VHL:n sijoittumisesta usean eri oikeudenalan rajapinnalle. Tutkimuskysymyksen käsittelyä voidaan pitää relevanttina siksi, että varsinaista vesihuoltooikeudellista tutkimustyötä ei Suomessa ole tähän saakka erityisen laaja-alaisesti tehty. Työn tutkimusnäkökulma perustuu lainsäädäntötutkimukseen. Työn puitteissa huomiota kiinnitetään erilaisiin, mm. vesitalouden kannalta merkityksellisiin näkökohtiin sekä VHL:n edellyttämään päätöksentekomenettelyyn ja oikeusturvaan liittyviin seikkoihin. Avainsanat Vesihuolto, vesihuoltolaki, vesipolitiikan puitedirektiivi, aiheuttamisperiaate, kustannusten kattaminen, lainsäädäntötutkimus, vesihuolto-oikeus, vesihuollon maksut.

3 SISÄLLYS SISÄLLYS I SISÄLLYS I I LÄHTEET... III 1. JOHDANTO Taustaa Kriittisiä huomioita tutkimuskysymyksen käsittelyyn liittyvistä ongelmista Lainsäädäntötutkimus tutkimuskysymyksen lähestymistapana Lainsäädäntötutkimuksen relevanssi tutkimuskysymyksen kannalta VESITALOUS, VESIAINEEN HALLINTA JA OHJAUSPERIAATTEET Vesi taloudellisena luonnonvarana Veden ja vesialueen omistus-, hallinta- ja vallintaoikeudesta Vesipolitiikan puitedirektiivin vaikutuksesta hinnoitteluvaatimuksiin Vesipolitiikan puitedirektiivin yleistavoitteista VPPD:n edellyttämistä veden hinnoitteluperiaatteista VPPD:ssä edellytetyistä kustannusten huomioimiseen liittyvistä periaatteista Aiheuttamisperiaate VPPD:n järjestelmässä Kustannusten kattamisen periaate Taloudellinen analyysi Vedenkäyttö ja vesipalvelu VPPD:n kustannustyyppiluokittelu Kustannusvastaavuuden määrittämisestä Kustannusten kattamisen välineistä VESIHUOLTOPALVELUT Vesihuollon hyödykeluonne ja tekninen määritelmä Johtojen ja rakenteiden sijoittaminen Vesihuoltolaki laitostoiminnan ohjaajana Vesihuoltolaitos Toiminnalliset tavoitteet Vesihuoltolaitos luonnollisena monopolina Luonnollisen monopolin säänteleminen Vesihuoltolaitosten tyypillisimmät toimintamuodot Kunnallinen vesihuoltolaitos Kuntayhtymä, kuntayhtymän liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoksen pääoma ja erot osakeyhtiöön I

4 3.5.4 Vesihuolto-osuuskunta Osakeyhtiö Toimintamuodon vaikutuksista Vesihuoltolaitoksen pääoma ja kustannusrakenne Vesihuoltolaitoksen kirjanpito kustannuslaskennan perustana Pääomakustannukset, poistot ja transaktiot Vesihuoltopalvelun hinnanmuodostuksen ja hinnoittelun ongelmia VESIHUOLLON MAKSUT, KUSTANNUKSET JA PÄÄTÖKSENTEKO Yleistä maksujen perusteista VHL:n mukaiset maksulajit Mistä ja millä perusteilla vesihuoltopalveluissa tosiasiallisesti maksetaan? Vesihuoltolaitoksen toiminnan kustannusvastaavuus Vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuus Maksujen kohtuullisuus Laitostalouden valvonta Vesihuollon rahoitustuki ja vesihuollon hankinnat VESIHUOLTOLAIN MUKAISET TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET SEKÄ LAILLISUUSKONTROLLI VHL:n mukaisista viranomaisrooleista Vesihuollon järjestämisvastuu ja vesihuoltolaitoksen toiminta-aluepäätös Kunnan toimielinten päätösvalta vesihuollon maksujen ja taksarakenteen osalta VHL:n mukaisten maksujen ja sopimusten valvonta VHL:n mukaiset oikeussuojakeinot ja muutoksenhaku VHL:n mukaisen muutoksenhaun erityispiirteistä ja ongelmista VHL:n soveltumattomat menettelyt ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Veden ja vesipalvelun hinnoittelu VPPD:n toimeenpano, vesilain uudistus sekä vaikutukset vesihuollon kannalta Monopoliasema valvonnan haasteena VHL yksityisoikeuden ja julkisoikeuden rajapinnalla Valvonnan vastuut hajallaan Valvonnan kehittämistarpeista VHL:n kehittämistarpeet ja vesihuollon toimintaympäristön muutokset Vesihuoltopalvelujen talouden tulevaisuuden haasteita II

5 LÄHTEET: KIRJALLISUUS: Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria: yleisen oikeustieteen oppikirja. Porvoo Airaksinen, Manne Pulkkinen, Pekka Rasinaho, Vesa: Osakeyhtiölaki I. Helsinki Alkio, Mikko Wik, Christian: Kilpailuoikeus. 2. uudistettu painos. Helsinki Andersson, Heidi: Oikeus veteen oikeustieteellinen tutkimus. Helsinki Andersson, Heidi: Vesikauppa. Ympäristöjuridiikka 4/2010, s (Andersson YJ 4/2010). Belinskij, Antti: Vedenkäytön etusijajärjestys kansainvälisen ja kansallisen oikeuden rajapinnassa. Ympäristöjuridiikka 4/2006, s (Belinskij YJ 4/2006). Belinskij, Antti: Oikeus veteen. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa. Helsinki Bell, Stuart McGillivray, Donald: Environmental Law. Oxford Bugge, Hans Christian: Justice Dilemmas in the polluter pays principle. Teoksessa Ebbesson, Jonas Okowa, Phoebe (toim.): Environmental Law and Justice in Context. Cambridge Haataja, Kyösti: Vesioikeus I. Vaasa Harjula, Heikki Prättälä, Kari: Kuntalaki tausta ja tulkinnat. 8. uudistettu painos. Helsinki Hemmo, Mika: Sopimusoikeus III. Jyväskylä (Hemmo 2005a) Hemmo, Mika: Vahingonkorvausoikeus. Helsinki (Hemmo 2005b) Hollo, Erkki: Pilaamiskiellon sisältö vesilain mukaan. Vammala Hollo, Erkki: Ympäristöoikeus. Helsinki Hollo, Erkki J. Salila, Jari: Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) implementointi Suomen lainsäädäntöön. Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Hollo, Erkki Mehling, Michael Taina, Tuire: Vertaileva vesioikeus. Helsinki Hollo, Erkki: Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojeluoikeus. Jyväskylä Hollo, Erkki: Ympäristö ja oikeus. Helsinki Howarth, William McGillivray, Donald: Water Pollution and Water Quality Law. Bodmin Hukka, Jarmo Katko, Tapio: Yksityistäminen vesihuollossa? Vammala III

6 Järvinen, Ari Heikinheimo, Elina: Suomen pienten vesihuoltolaitosten liiketaloudellinen analyysi. Espoo Kaatra, Kai: Odotukset vesihuoltolain toimeenpanossa. MMM Kaatra, Kai: Vesipolitiikan puitedirektiivi ja vesivarojen käyttö. Vesitalous 2/2001, s Kajosaari, Eero: Vesihuolto. Artikkeli teoksessa Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa, s Tampere Kanniainen, Vesa Määttä, Kalle (toim.): Näkökulmia oikeustaloustieteeseen. Tampere Ketola, Johanna: Kustannusten kattamisen periaatteen toteutuminen Suomen vesilainsäädännössä. Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Koskinen, Sakari Waris, Reetta: Vedenhankintaa koskeva lupa ja sen määräykset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuoppamäki, Petri: Markkinavoiman sääntely EY:n ja Suomen kilpailuoikeudessa. Jyväskylä Kuusiniemi, Kari Ekroos, Ari Kumpula, Anne Vihervuori, Pekka: Ympäristöoikeus. Juva 2001 (Vihervuori 2001). Laakso, Seppo Suviranta, Outi Tarukannel, Veijo: Yleishallinto-oikeus. Jyväskylä Lammila, Jyrki Nummelin, Minna: Haja-asutusalueiden vesihuolto vesihuolto kuntoon yhdessä! Ympäristö ja terveys 5/2011, s Lehto, Eero: Monopoli vai kilpailu? Juva Leivonen, Jorma: Taloudellisten vaikutusten arviointi. Artikkeli teoksessa Hyödyn ja vahingon arviointi vesitaloudessa, s Tampere Malin, Kimmo: Sähkö- ja vesijohtojen sijoittaminen menettely, pysyvyys, muutoksenhaku. Artikkeli teoksessa Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja Matinvesi, Jukka: Vesipolitiikan puitedirektiivi ja sen toimeenpano. Ympäristö ja terveys 5/2003, s Mynttinen, Marjut Taipale, Paavo: Kuntien ja osuuskuntien yhteistyö vesihuoltopalveluissa. Kyselyraportti Myrsky, Matti Ossa, Jaakko: Verotuksen perusteet. Helsinki Myrsky, Matti Linnakangas, Esko: Elinkeinotulon verotus. 3. uudistettu painos. Helsinki Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus. Porvoo Mäkinen, Eija: Oikeudellinen kontrolli kunnan ympäristöasioissa. Tampere IV

7 Mäkinen, Susanna: Vesihuoltolaitosten liiketoiminnan valvonta. Vesitalous 6/2005, s Määttä, Kalle: Taloudellinen ohjaus ympäristönsuojelussa. Helsinki (Määttä 1999a) Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteellinen näkökulma ympäristönsuojeluun. Ympäristöjuridiikka 2/1999, s (Määttä 1999b) Määttä, Kalle: Yritysoikeus yritystoiminnan suunnittelussa. Helsinki Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteen perusteet. Helsinki Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteellinen näkökulma kotimaiseen lainvalmisteluun. Helsinki Nyblin, Klaus: Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Helsinki Ojala, Marjo: EU kilpailuoikeus. Porvoo Ollikainen, Markku Iho, Antti Rinta, Susanna: Taloustieteellinen lähestymistapa kestävään vesitalouteen. Vesitalous 6/2005, s Ollila, Markku (toim.): Vesistöjen käyttöön liittyvä taloudellinen varallisuus. Suomen ympäristö 204. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Ovaska, Risto: Välimiesmenettely kansallinen ja kansainvälinen riidanratkaisukeino. Helsinki Peltokangas, Jouko: Katsaus Euroopan vesihuoltoon. Artikkeli teoksessa Vesi, ympäristö ja oikeus, s Juhlakirja Pekka Kainlaurille. Vaasa Pohjola, Matti Pekkarinen, Jukka Sutela, Pekka: Taloustiede. Helsinki Pärnänen, Sinikka: Vesistöjen ennallistaminen uiton jälkeen. Helsinki Pöyhönen, Seppo: Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki. Helsinki Raitio, Juha: EU:n kehitys, periaatteet ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. Helsinki Rinne, Tommi: Vesilainsäädännön uudistus ja vesihuolto. Ympäristö ja terveys 6/2004, s Rontu, Kirsi: Vesihuoltolaitosten talous ja toiminnan järjestäminen kunnan näkökulmasta. Kuntaliitto Saarnilehto, Ari: Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki de Sadeleer, Nicolas: Environmental principles. Oxford Seppälä, Mika: Uusi vesilaki. Ympäristö ja terveys 5/2011, s Soininen, Niko: Intressien taloudellisesta arvottamisesta oikeuslähdeopilliseen painoarvoon vesilain mukaisessa intressivertailussa. Ympäristöjuridiikka 2/2011, s Stenbäck, Patrik: Kustannusten kattamisen periaate vesienkäytön sääntelyssä. Teoksessa Ympäristöoikeudellisia tutkielmia 34. Suomen ympäristöoikeustieteen seura. Helsinki Tala, Jyrki: Lainsäädäntötutkimus turhaa vai tarpeellista? Oikeus 4/2004. V

8 Tala, Jyrki: Lakien laadinta ja vaikutukset. Helsinki Tenhunen, Jyrki Lohi, Tiina-Kaisa: Ekotehokkuus vesihuollossa. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Tepora, Jarno: Johdatus esineoikeuteen. 2. täydennetty painos. Helsinki Tepora, Jarno & al: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus. 6. uudistettu painos. Helsinki (Tepora & al. 2010). Tiainen, Anneli: Vesihuoltolaitosten hinnoittelusta. Vesitalous 6/2005, s. 47. Tiainen, Anneli: Kuntakonserni- ja liikelaitostyöryhmän mietinnöstä. Vesitalous 2/2006, s. 56. Tolonen, Hannu: Oikeuslähdeoppi. Vantaa Tolvanen, Jukka-Pekka Kaatra, Kai Maunula, Markku: Vesihuoltolakiopas. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki (Tolvanen & al. 2002) Tuomela, Heikki: Milloin vesihuoltolaitoksen tulee kilpailuttaa hankinta? Vesitalous 2/2007, s Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolain mukaiset kunnan viranomaistehtävät ja roolit. Kuntaliiton yleiskirje 18/80/2001. Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Kuntaliiton yleiskirje 20/80/2001. Valli-Lintu, Auli: Vesihuoltolain mukaisista viranomaisrooleista. Ympäristö ja terveys 5/2003, s Vehmanen, Petri Koskinen, Kai: Tehokas kustannushallinta. Porvoo Warsta, Matias: Mielipiteitä vesihuoltolain kehittämiseksi. Edilex 2007/7. Ämmälä, Tuula: Suomen kuluttajaoikeus. Jyväskylä OIKEUSTAPAUKSET JA VIRANOMAISPÄÄTÖKSET: KHO:n vuosikirjaratkaisut: KHO 2005:3364 KHO 2012:39 Muut KHO:n ratkaisut: KHO t KHO t VI

9 KHO t KHO t KHO t Hämeenlinnan HaO nro 07/0668/3 Kilpailuvirasto 129/61/2002 Kuluttajavalituslautakunta dno 01/39/2873 Kuluttajavalituslautakunta dno 02/39/128 VIRALLISLÄHTEET: HE 85/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi. HE 19/2004 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesihuollon tukemisesta. KM 2004:2 Vesilakitoimikunnan mietintö. Oikeusministeriö, Helsinki Vedenhankinnalle aiheutuvan vahingon arvioiminen ja suoja-aluemääräyksistä johtuvat korvaukset. Vahingonarviotyöryhmä Water Framework Directive. Determination of cost recovery. EUREAU (European Union of National Associations of Water Suppliers and Waste Water Services), Brussels (Determination of cost recovery) MUUT LÄHTEET: 1974 OECD Recommendation on the Implementation of the Polluter Pays Principle, C(74)223. Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa. Kuntaliiton kannanotto, Helsinki Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä. Ympäristöopas. Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampere Vesihuollon tukeminen. Ympäristöopas. Pirkanmaan ympäristökeskus, Tampere VII

10 Vesihuoltolaitosten omistusjärjestelyt ja talouden läpinäkyvyyden varmistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti. Työryhmämuistio MMM 2010:6. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki Vesihuoltoverkkojen suunnittelu. Perusteet ja toiminnallisuus (RIL ). Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Saarijärvi Vesihuoltoliiketoiminnan kehittäminen ja valvonta. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki INTERNET-LÄHTEET: Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Kuntaliitto, Helsinki ( ) Vesiosuuskunnan ABC, osa 1. Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki ( ) Vinnari, Eija: Vesihuoltolaitosten omistajapolitiikka. ( ) LYHENTEET: A asetus ALV arvonlisävero Dnro diaarinumero ELY-keskus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EYVL Euroopan yhteisöjen virallinen lehti HE hallituksen esitys HLL hallintolainkäyttölaki 586/1996 JäteL jätelaki 646/2011 KHO Korkein hallinto-oikeus VIII

11 KilpailuL kilpailulaki 948/2011 KilpRajL kilpailunrajoituslaki 480/1992 KML kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 KSL kuluttajansuojalaki 38/1978 L laki MK maakaari 540/1995 MMM maa- ja metsätalousministeriö MRL maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 OK oikeudenkäymiskaari 4/1734 OKL osuuskuntalaki 1488/2001 Oy osakeyhtiö OYL osakeyhtiölaki 624/2006 STM sosiaali- ja terveysministeriö TervSL terveydensuojelulaki 763/1994 VHL vesihuoltolaki 119/2001 VHJL laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 VHTL laki vesihuollon tukemisesta 686/2004 VL vesilaki 587/2011 VT Vesitalous-lehti VVL vanha vesilaki 264/1961 VPPD Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY YJ Ympäristöjuridiikka-lehti YSL ympäristönsuojelulaki 86/2000 YT Ympäristö ja terveys-lehti YVA ympäristövaikutusten arviointimenettely YvaA valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006 YvaL laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 IX

12 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Vesi luonnonvarana ja sen riittävän saannin turvaaminen ovat seikkoja, jotka ovat kaikkein keskeisimmässä asemassa kaikkien ihmisyhteisöjen kannalta. Vesi on kriittinen resurssi, ja tästä johtuen veden saatavuuden turvaaminen on kaikissa olosuhteissa ensiarvoisen tärkeää. Tämä on pakottanut kehittämään erilaisia keinoja näiden tarpeiden turvaamiseksi, ja vesiluonnonvaran hallintaa ja käyttöä ohjeistava oikeudellinen sääntely on ollut tässä vakiintuneesti keskeisessä asemassa. Asutuksen ja taloudellisen toiminnan kannalta erityisen keskeisessä asemassa on järjestetty vesihuolto. Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös vesihuollon järjestäminen aiheuttaa erilaisia kustannuksia, joiden kattamiseen joudutaan ottamaan kantaa sekä tekemään erilaisia tähän liittyviä päätöksiä. Tässä tutkielmassa on tarkoitus luoda yleiskatsaus vesihuoltolain (jatkossa VHL, 119/2001) 4 luvussa edellytettyjen kustannusten kattamiseen ja tätä tavoitetta ohjaaviin periaatteisiin, joilla on liityntä vesipolitiikan puitedirektiiviin (jatkossa VPPD, 2000/60/EY), erityisesti 9 artiklaan. VPPD:n merkitys kanavoituu myös vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun, joten keskeisyydestään johtuen sen oleellisin ohjausvaikutus vesihuollon kannalta on aiheellista käsitellä. Vesiaineen käytön ja hallinnan oikeudellinen perusta on puolestaan perusteltua esitellä yleispiirteisesti siksi, että tällä on keskeinen vaikutus vedenhankintaan ja vesihuoltopalvelujen järjestämiseen, ja tätä kautta niistä aiheutuviin kustannuksiin. Erilaisia kustannuksia on varsin monen tyyppisiä, joten tutkielmassa on tarkoitus pyrkiä tunnistamaan, mitä ja minkä tyyppisiä nämä kustannukset ovat ja millä tavoin niiden kattaminen tulee huomioida vesihuoltopalvelujen tuotannossa ja miten tämä vaikutus ohjautuu laitosmuotoisten vesihuoltopalvelujen taksoihin ja kuluttajilta veloitettaviin maksuihin. Osa kustannuksista on suoraa seurausta vesihuoltolaitoksen laitostalouden vaatimuksista, mutta myös erilaiset vesiluonnonvaran käyttöön, hallintaan ja tähän kytkeytyvään päätöksentekoon liittyvät seikat vaikuttavat omalta osaltaan sekä suoraan että välillisesti siihen, millaisiksi vesihuoltopalvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset lopulta muodostuvat ja millaisia maksuja kuluttajat joutuvat viimein tarvitsemistaan vesihuoltopalveluista maksamaan. Tutkielmassa esitellään myös yleisimmät syyt siihen, miksi ja millä tavoin vesihuoltopalvelujen hinnoittelu poikkeaa tavanomaisten kuluttajahyödykkeiden hinnoittelusta. Täten tutkielmassa otetaan kantaa siihen, kuinka erilaisten kustannusten tunnistaminen, kattaminen ja kustannusten kattamis- ja hinnoitteluprosessi joudutaan menettelyllisesti toteuttamaan. Kustannusten 1

13 määrittely ei liioin voi tapahtua yksinomaan juridisin menetelmin, joten tämä seikka korostaa osaltaan myös muun tyyppisten lähestymistapojen merkitystä tutkimuskysymyksen käsittelyn kannalta. Keskeisenä näkökulmana korostuvat siksi myös vesitalouden asettamat vaatimukset. Vesihuoltopalvelut ovat eräs tarpeellisimmista hyödykkeistä nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Tästä johtuen on loogista, että vesihuollon organisointiin liittyy keskeisiä yhteiskunnallisia intressejä, kuten huoltovarmuuden ja yleisen hygienian turvaaminen. Toimivalla vesihuollolla on keskeinen merkitys niin ympäristön- kuin terveydensuojelunkin kannalta. Tästä johtuen on katsottu välttämättömäksi ohjeistaa asutuskeskusten ja taajamien vesihuollon järjestämistä laintasoisin säädöksin, joista tärkein on vesihuoltolaki. Vesihuoltopalveluihin lukeutuvat vedenotto, talousveden toimittaminen, jätevesien viemäröinti ja puhdistaminen ja vesistöön palauttaminen sekä sade-, hule- ja valumavesien poisjohtaminen (VHL 3.1 ). Nämä vaikuttavat keskeisesti kansalaisten arkipäivän hyvinvointiin sekä rakennetun infrastruktuurin toimivuuteen ja turvallisuuteen. On siten väistämätöntä, että käytännössä jokainen kansalainen tarvitsee näitä palveluja ainakin jossain määrin. Kyseessä on täten välttämättömyyspalvelu, joten sen tulisi näin ollen olla jokaisen palveluja tarvitsevan saatavilla kohtuulliseen hintaan, sillä muussa tapauksessa kyseistä palvelua tarvitsevan asema kävisi nopeasti kohtuuttoman vaikeaksi. 1 Välttämättömyysluonne asettaa osaltaan tiettyjä rajoituksia vesihuoltoliiketoiminnassa sovellettaville menettelytavoille. Kyseiseen palveluun liittyy lisäksi tiettyjä julkishyödykkeen ominaisuuksia, sillä olisi niin teknologisesti kuin institutionaalisesti erittäin vaikeaa sulkea ketään tätä palvelua tarvitsevaa luonnollista henkilöä (täysin) sen ulkopuolelle. Palvelun välttämättömyysluonne yhdistyneenä sen tiettyihin julkishyödykemäisiin piirteisiin sekä toiminnan teknologinen luonne johtavat käytännössä luonnollisen monopolin syntymiseen. Näin ollen kyseisen palvelun tulee myös kustannusrakenteensa puolesta olla sellainen, että asiakkailta veloitettavat maksut eivät muodostu määränsä eivätkä määräytymisperusteidensa puolesta kohtuuttomiksi tai muuten syrjiviksi. Kuluttajansuojaan liittyvät seikat korostuvat tässä yhteydessä monin tavoin. 2 1 HE 85/2000, s HE 85/2000, s. 2. 2

14 Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella niitä erilaisia säädöksiä, asiakokonaisuuksia ja ohjausvaikutusmekanismeja, jotka vaikuttavat kyseisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä niiden kattamiseen (koko toimitusketjun osalta) ja jotka tulee kyetä kattamaan tarkoituksenmukaisesti ja toisaalta myös asiakkaiden edut huomioiden. Nämä seikat määrittävät huomattavasti vesihuoltolaitoksen tehtävien taloudellista sekä oikeudellista luonnetta ja edellä mainituilla on keskeinen vaikutuksensa myös vesihuoltopalvelujen maksujen muodostumisessa. VHL 4 luvussa asetetaan yleiset perusteet vesihuoltopalvelujen kustannusten kattamiselle ja täten myös maksujen määräytymiselle. VHL 4 luku ei kuitenkaan ohjeista täsmällisesti, mitä näihin kustannuksiin yksityiskohtaisesti tulee sisältyä, millä tavoin kustannusten kattaminen ja siihen kytkeytyvä hinnoitteluprosessi tulee hoitaa menettelyllisesti ja millaisiksi vesihuoltopalveluista veloitettavien maksujen tulisi muodostua määränsä ja rakenteensa puolesta ja minkä suuruista tuottoa vesihuoltolaitoksen pääomalle voidaan pitää kohtuullisena. VHL:n soveltamisessa tulee joka tapauksessa huomioida vesipolitiikan puitedirektiivin sisältämien ohjausperiaatteiden vaatimukset. Kustannusten kattamista voidaan lähestyä suppeasta näkökulmasta, jolloin pääpaino on lähinnä laitostaloudellisissa seikoissa. Laajassa näkökulmassa huomioidaan (laitostoiminnan lisäksi) myös muun toimitusketjun osalta kertyvät kustannukset, kuten ympäristö- ja luonnonvarakustannukset. 3 Tämän tutkielman kysymyksenasettelu perustuu laajaan näkökulmaan, jolloin tarkastellaan myös muiden kuin pelkästään laitostoiminnasta aiheutuvien kustannusten internalisoimista, huolimatta siitä että erityisesti laitostalouden osuus korostuu selkeimmin. Olen päätynyt tähän ratkaisuun (sen haastavuudesta huolimatta) siksi, että on nähdäkseni perusteltua tarkastella myös näitä toisinaan vajavaiselle huomiolle jääviä, välittömän laitostalouden ulkopuolisia vesipalvelun toimitusketjun osia, sillä muutoin ei nähdäkseni kyetä tuomaan esiin vesiaineen käytön aiheuttamien kustannusten kattamiseen liittyviä erityispiirteitä riittävän kattavasti ja informatiivisesti. Tarkasteltava tutkimuskysymys on siten moniulotteinen. Asiaan vaikuttavat mm. vesiaineen hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät yleiset periaatteet (käsitellään lähinnä taustoittavasti), vesipolitiikan puitedirektiivin sisältämät vaatimukset ja ohjausperiaatteet sekä vesihuoltolain asettamat vaatimukset vesipalvelujen hinnoittelulle, vesihuoltolaitoksen rooli toimintaalueensa luonnollisena monopolina, vesihuoltolaitoksen hallintoon ja laitostalouteen liittyvä, 3 Stenbäck 2001, s

15 myös organisaatiomuodosta riippuvainen päätöksentekomenettely sekä asiakkaiden kuluttajansuojan ja oikeusturvan erityiset tarpeet. Tyypillisiä vesioikeudellisia ohjausperiaatteita, kuten intressivertailua ja resipienttiperiaatetta, sivutaan niiltä osin kuin tämä on nähdäkseni tässä yhteydessä pääaiheen käsittelyn kannalta tarpeellista. Näkemykseni siis on, että kaikkia edellä mainittuja seikkoja on tarkasteltava tämän tutkielman puitteissa ainakin jossain määrin, sillä pelkästään johonkin yksittäiseen edellä mainittuun seikkaan perustuva analyysi ei voi nähdäkseni sisältää riittävän kattavaa vastausta siihen, miten järjestetyn vesihuoltotoiminnan kustannusten kattaminen koko toimitusketjun laajuudessa tapahtuu. Tämä ohjaa samalla tutkimuskysymyksen käsittelyä lainsäädäntötutkimuksen suuntaan. Kaikkiin yllämainittuihin osatekijöihin ei voi kohdistaa tasapuolista huomiota, vaan joitakin niistä on korostettava muita selkeämmin. Tutkielmani ei aiheen monitahoisuudesta johtuen noudata täsmällisesti tiettyä tarkkarajaista metodia. Tutkielmani ei siten edusta lähestymistavaltaan klassista vesioikeudellista kysymyksenasettelua, eikä siihen sisälly täsmällisiä kannanottoja siitä, kuinka lakia (tässä asiayhteydessä erityisesti VHL) tulisi tulkita ja soveltaa (pois lukien ne seikat, esim. menettelylliset kysymykset, joiden osalta VHL tai muu sovellettavaksi tuleva säädös antaa selkeän oikeusohjeen), vaan huomio kiinnittyy säännösten tunnistamien erityyppisten kustannusten ja niiden taustalla olevien ohjausperiaatteiden (kuten aiheuttamisperiaatteen sekä kustannusten kattamisen periaatteen) huomioon ottamiseen ja vaikutusten tarkastelemiseen. Lainopillisen lähestymistavan kannalta olisi siten ongelmallista, että tutkielmassa joudutaan ottamaan kantaa sellaisiinkin asioihin, joihin sovellettavat säädökset (tässä: erityisesti VHL) ei vielä sinänsä anna erityisen yksiselitteisiä vastauksia (esim. vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuuden määritteleminen on enemmänkin oikeustaloustieteellinen sekä kustannuslaskentaan kiinteästi kytkeytyvä kuin varsinaisesti lainopin alaan sellaisenaan sijoittuva kysymys). Tutkielmassa kiinnitetään siten huomiota erityisesti vesihuoltoa koskevan sääntelyn ohjausvaikutuksiin. Pääpiirteissään tutkielman kysymyksenasettelu voidaan katsoakseni sijoittaa lainsäädäntötutkimuksen kategoriaan, ja tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat järjestettyjen vesihuoltopalvelujen aiheuttamien kustannusten kattamisen tarkastelu koko toimitusketjun osalta. Lainsäädäntötutkimus tarjoaa nähdäkseni välineitä, joilla oikeudellista sääntelyä voidaan tässä asiayhteydessä tarkastella yksinomaista lainopillista tulkintaa monipuolisemmin. 4 Aiheen 4 Tala 2005, s

16 käsittelyssä on tarkoitus edetä yleisemmältä tasolta (vesiaineen hallinta, ohjausperiaatteet) kohti yksityiskohtaisempaa (laitostalous ja päätöksenteko) arviointia, joten tämäntyyppiseen deduktiivisuuteen lainsäädäntötutkimus soveltuu nähdäkseni induktiota korostavaa (puhtaan) lainopillista menetelmää joustavammin. 1.2 Kriittisiä huomioita tutkimuskysymyksen käsittelyyn liittyvistä ongelmista Tutkielmani laatimisen kannalta on osoittautunut ongelmalliseksi, että vesihuollon juridiikasta ei toistaiseksi ole ollut kattavampaa kotimaista kirjallisuutta. Aiheen keskeisestä yhteiskunnallisesta relevanssista huolimatta vesihuoltoa on käsitelty tähänastisessa, sinänsä laajaalaisessa ja laadukkaassa kotimaisessa vesioikeudellisessa kirjallisuudessa lähinnä jonkinlaisena kuriositeettina. 5 Lisäksi eräänä ongelmana on ollut, että (erityisesti) VHL 4 lukuun liittyvistä asioista ei ole sanottavammin kertynyt merkityksellistä, prejudikaattiarvoa omaavaa oikeuskäytäntöä. Tätä seikkaa voitaisiin pintapuolisesti tarkastellen tulkita eräänä indisiona nykymuotoisen VHL:n verraten hyvästä toimivuudesta, mutta pelkkä oikeusriitojen vähäisyys ei sinänsä riitä antamaan tästä luotettavaa kokonaiskuvaa. On nimittäin olemassa erinäisiä syitä, minkä vuoksi vesihuoltolaitoksen asiakkaiden kynnys riitauttaa VHL 4 luvun mukaisia asioita on huomattavan korkea, ja tämä on osaltaan syynä siihen, ettei oikeuskäytäntöä tästä asiakokonaisuudesta ole mainittavasti muodostunut. Lisäksi erilaiset VHL:n mukaiseen päätöksentekomenettelyyn liittyvät muutoksenhakukäytännöt ovat osoittautuneet verraten monimutkaisiksi, johtuen VHL:n sisältämistä sekä julkis- että yksityisoikeudellisista elementeistä, joiden keskinäisestä konkurrenssista on myös ajoittain ilmennyt tiettyä epävarmuutta. Siksi tämäkin ongelma vaatii nähdäkseni yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Oikeuslähdeopin kannalta asian voisi nähdäkseni määritellä siten, että joudun tutkielmassani tukeutumaan etenkin vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin (tässä: VHL:n osalta etenkin 4 lukuun sekä muuhun aiheen kannalta relevanttiin lainsäädäntöön ja näiden lisäksi myös vesipolitiikan puitedirektiiviin, erityisesti 9 artiklaan) sekä toisaalta sallittuihin oikeuslähteisiin, kuten erilaisissa asiantuntija-artikkeleissa esitettyihin näkökohtiin sekä aiheen kannalta relevanttiin reaaliargumentaatioon (esim. taloudelliset seikat). Varsinaisessa oikeuskirjallisuudessa esitettyjä kotimaisia kannanottoja tutkielmani aiheesta ei valitettavasti kovin runsaasti ole. Heikosti velvoittavina oikeuslähteinä tutkimuskysymykseen liittyvät keskeisimmin VHL:n 5 Vesihuoltoa on ryhdytty viime vuosina käsittelemään jossain määrin aiempaa runsaammin myös kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa, esimerkkeinä mm. Antti Belinskijn sekä Heidi Anderssonin väitöskirjat, joita on käytetty myös tämän tutkielman lähteinä. 5

17 esityöt sekä tutkielmassa esitellyt KHO:n ratkaisut. Reaaliargumentaation kannalta keskeisinä teemoina ovat erityisesti laitostalouden asettamat vaatimukset, asiakkaiden oikeusturvaan ja kuluttajansuojaan liittyvät näkökohdat, vesihuollon järjestämiseen liittyvä hallintoproseduuri sekä vesitaloudellisesta näkökulmasta esitetyt aiheeseen liittyvät huomiot. 6 Tavoitteenani olisi luoda perusteltu katsaus siihen, millaisia seikkoja vesihuollon oikeudellinen ja taloudellinen sääntely sekä vesihuoltolaitoksen päätöksenteko vaativat ottamaan huomioon, jotta kustannusten kattaminen ja aiheuttamisperiaate saataisiin toteutettua VHL 4 luvussa edellytettyjen vaatimusten mukaisesti. Tällä asiakokonaisuudella on huomattava merkitys kaikkien vesihuollon asianosaisten kannalta. On olemassa syitä, joista johtuen vesihuollon kustannusten kattaminen ja tähän perustuva vesihuoltopalvelujen hinnanmuodostus poikkeavat merkittävässä määrin useimpien muiden tavanomaisten hyödykkeiden vastaavasta menettelystä, joten on perusteltua tarkastella, millä tavoin ja millä perusteilla vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ohjautuu, mitä seikkoja tässä tulee huomioida ja mitä rajoituksia tähän prosessiin sisältyy. Lisäksi aiheuttamisperiaatteella sekä kustannusten kattamisella on asiayhteydestä riippuen jossain määrin toisistaan poikkeavia määritelmiä (esim. VHL vs. ympäristövahinkolaki), joten on nähdäkseni perusteltua määritellä yleisesti, mitä kyseisillä käsitteillä tässä tutkielmassa käsiteltyjen asiakokonaisuuksien kannalta tarkoitetaan. Tutkimuskysymyksen rajauksena tässä on, että VHL:a sovelletaan nimenomaisesti laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan, käytännössä siis niihin laitoksiin joille on määrätty VHL 2 luvun mukainen toiminta-alue. Niillä alueilla, joilla ei ole laitosmuotoista vesihuoltoa käytettävissä, vesihuollon järjestämiseen sovelletaan pääasiassa muita säädöksiä, kuten VL:a, YSL:a sekä terveydensuojelulakia. Samaten haja-asutusalueen jätevesien käsittely tapahtuu pääasiallisesti vesihuoltolaitosten ulkopuolella, joten siihen vaikuttavat säädökset, kuten ns. hajajätevesiasetus (209/2011) eivät ole tämän tutkielman aiheen kannalta oleellisia eikä niitä siten ole tässä yhteydessä tarvetta käsitellä yksityiskohtaisemmin. Tutkielma keskittyy nimenomaisesti asutuksen järjestettyyn vesihuoltoon, joten myöskään teollisuuden ja muun asutukseen rinnastumattoman elinkeinotoiminnan vesihuoltoon liittyviä erityiskysymyksiä ei täten tarkastella yksityiskohtaisemmin, sillä tällaisiin erityiskysymyksiin VHL ei sovellu. Huolimatta siitä, että tutkielmassa vesihuoltotoiminnan kustannusten kattamista (VPPD:stä johtuen) tarkastellaan sinänsä laajasta näkökulmasta, itse vesihuoltoa käsitellään tässä suppeasta, ts. asutuksen 6 Oikeuslähteistä ja niiden keskinäisestä hierarkiasta yksityiskohtaisemmin, ks. Aarnio1989, s , Tolonen 2003, s

18 järjestetyn vesihuollon näkökulmasta. 7 Rajaus on siten vesihuollon osalta VHL:n mukainen, sillä VPPD:n soveltamisala olisi huomattavasti laajempi. Myöskään vesikaupan oikeudellisiin kysymyksiin ei tämän tutkielman puitteissa oteta kantaa. 8 Tutkielman aihetta tarkastellaan ensisijaisesti Suomen vesihuollon näkökulmasta, joten kyseessä ei siten ole liioin varsinainen oikeusvertaileva tutkimustyö. 1.3 Lainsäädäntötutkimus tutkimuskysymyksen lähestymistapana Tutkielmani teoreettisen tarkastelun eräänä haasteena on yhdistää kahden eri näkökulman pohjalta esiin nousevia kysymyksiä mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tämä synteesi tulisi rakentaa lainsäädäntötutkimuksellisen näkökulman ja vesitaloudellisen tarkastelun välille. (Ympäristöoikeudellisesti tutkimuskysymys sijoittuu pääasiassa vesioikeuden piiriin, mutta ei edusta varsinaista klassista vesioikeutta, vaan se on painotetummin vesihuolto-oikeuden piirissä.) Vesihuolto-oikeutta puolestaan ei voida tarkastella yksinomaan ympäristöoikeuden kannalta. Tämä tehtävä ei ole aivan ongelmaton, sillä edellä mainituissa näkökulmissa ja painotuksissa on merkittäviäkin eroavuuksia, joiden yhteensovittaminen on haasteellista. Lainsäädäntötutkimuksen ensisijaisena mielenkiinnon kohteena on säädetyn (so. lainsäätäjän asettaman) oikeuden tutkimus. Lainsäädäntötutkimuksen kenttä voidaan edelleen jakaa pääpiirteissään kahteen sektoriin, lainsäädäntöä kokonaisuutena ja instituutiona koskevaan tutkimukseen sekä yksittäisiin laki- tai säädöshankkeisiin kohdistuvaan tarkasteluun. 9 Edelliseen kategoriaan lukeutuu itse asiassa kaikki säädetty oikeus, kuten lait, asetukset, alemmanasteinen norminanto, EU oikeus, kansainväliset sopimukset jne. Myös erilaisilla soft law- normistoilla on relevanssia lainsäädäntötutkimuksen kannalta, koska niillä näyttää olevan oikeuskehityksessä kasvava merkitys. 10 Lainsäädäntötutkimuksen kiinnostus ja tutkimusintressi yksittäisten laki- ja säädöshankkeiden osalta voidaan kiteyttää kysymykseen siitä, miksi ja miten säädökset syntyvät sekä miten ne toteutuvat ja vaikuttavat. 11 Tarkastelun kohteeksi tulevat siis tällaisissa tapauksissa säädöksen elinkaari sekä sen tavoitteet eli säädöksen ratio. 7 Vesihuollon suppeasta ja laajasta määritelmästä, ks. Ketola 2001, s. 174, Kajosaari 1992, s Vesikaupasta, ks. Andersson 2010, s Tala 2005, s Tala 2005, s Tala Oikeus 2004, s

19 Yksittäistä säädöshanketta koskeva lainsäädäntötutkimus kattaa siis periaatteessa säädöksen koko elinkaaren, lainvalmistelun, päätöksenteon, sekä säädöksen toteutumisen ja vaikutukset. Tutkimuksen ei tarvitse käydä läpi näitä kaikkia, vaan tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa myös yksi tai muutama edellä mainituista. Lisäksi kovin yksityiskohtaisen tarkastelun esteeksi voi tulla myös se seikka, että oikeussääntelyn tunnusomaisena piirteenä on monella alalla sääntelyn käyttöiän lasku ja sen kiertonopeuden kiihtyminen, jolloin säädöksiä muutetaan yhä tiheämmin. 12 Esimerkiksi VHL:n on odotettavissa tiettyjä muutoksia jo lähitulevaisuudessa. Lainsäädäntötutkimuksen ero muuhun oikeustutkimukseen, varsinkin lainoppiin, on verraten selkeä. Oikeustutkimuksen yleisin tutkimuskohde on säädös, joka syntyy ja tulee voimaan päätöksenteon jälkeen. Erityisesti lainopin kannalta mielenkiinto keskittyy ensisijaisesti säännösten soveltamisen, tulkinnan ja systematisoinnin kaltaisiin kysymyksiin. Lainsäädäntötutkimus pyrkii sen sijaan avartamaan kysymyksenasettelua ja näkökulmaa säädösten syntyja toteuttamisvaiheisiin. Kaikkineen lainsäädäntötutkimuksen tiedonintressi on näin ollen laajempi kuin tavanomaisella oikeustutkimuksella. Lainsäädäntötutkimus onkin itse asiassa ensisijaisesti tutkimusnäkökulma, ei tarkkarajainen oikeustieteellisen tutkimuksen alue. Lisäksi on syytä huomata, että huolimatta siitä että lainsäädäntötutkimuksen ydinaluetta on kirjallisessa muodossa ilmaistu, voimassa oleva norminanto, voidaan myös oikeudellisen sääntelyn mahdolliset vaihtoehdot ja niiden arviointi sisällyttää lainsäädäntötutkimuksen piiriin. Kyseessä voi olla aidoista vaihtoehdoista eri sääntelyvaihtoehtojen välillä (esim. norminanto vs. taloudelliset ohjauskeinot/itsesääntely). Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella myös vaihtoehtoja säädännäisen oikeuden sisällä, kuten komentosääntelylle rinnakkaisia ja/tai vaihtoehtoisia sääntelytapoja, kuten erilaisia sääntelyperiaatteita, velkajärjestelyn kaltaisia instrumentteja jne. Edellä mainittujen ohella eräänä tarkastelun kohteena voidaan käsitellä myös julkisen oikeussääntelyn suhdetta yksityiseen sääntelyyn (standardit, ohjeet, säännöt, itsesääntely, ym.) 13 Lainsäädäntötutkimusta käsiteltäessä ei voida sivuuttaa sääntelyn käsitettä. Tämä käsite voidaan ymmärtää suppeasti, esim. vain (julkista) oikeudellista sääntelyä tarkoittavaksi, tai siihen voidaan laajimmillaan sisällyttää hyvin monia erilaisia sosiaalisen kontrollin ja sen mekanismien käsiteitä. Erityisesti taloudellisen toiminnan eri osa-alueiden kyseessä ollen sääntelyn (regulation) käsite korostaa sellaista julkisvallan taloudelliseen toimintaan kohdistamaa 12 Tala Oikeus 2004, s Tala Oikeus 2004, s

20 sääntelyä, jossa kyseistä toimintaa pidetään sinänsä hyödyllisenä ja edistämisen arvoisena, mutta kuitenkin siten, että siihen samanaikaisesti kohdistetaan erilaisia ehtoja, rajoituksia ja sisällöllisiä vaatimuksia. 14 Taloudellisen toiminnan osalta huomattavan suuri osa erilaisesta sääntelystä on laintasoista ja toimintaa normitetaan myös monilla muilla tavoilla. Näin ollen lainsäädäntötutkimus tarjoaa erään hyödyllisen lähestymistavan myös vesitaloudellisen toiminnan sääntelyn tarkasteluun. Myös oikeusperiaatteilla on tarkastelun kannalta huomattavaa merkitystä, sillä ne ovat yksittäisiä sääntöjä kestävämpiä ja pysyvämpiä ajallisessa suhteessa. Oikeusperiaatteet ovat yksittäisiä sääntöjä laaja-alaisempia ja yleisluontoisempia toimintamalleja, joten niillä on tärkeä tehtävä lainsäädännön soveltamisessa, kehittämisessä ja systematisoinnissa. Tämän tutkielman kannalta keskeisimmiksi asemoituvat vedenkäytön ohjausta, hallintaa sekä kustannusten kattamista ohjaavat oikeusperiaatteet, joista tärkeimpinä tarkastelussa ovat aiheuttamisperiaate sekä kustannusten kattamisen periaate, tarpeelliseksi katsotuilta osin (suppeasti) sivutaan myös mm. intressivertailua sekä resipienttiperiaatetta Lainsäädäntötutkimuksen relevanssi tutkimuskysymyksen kannalta Tämän tutkielman aihe käsittelee laitosmuotoisen vesihuollon kustannusten kattamista sekä vesihuoltolaitoksen laitostalouteen kohdistuvia vaatimuksia, kuten maksujen ja vesihuoltolaitoksen pääoman tuoton kohtuullisuutta. Näin ollen lainsäädäntötutkimus on nähdäkseni parhaiten soveltuva lähestymistapa tarkastella tätä tutkimuskysymystä sekä oikeudellisen että taloudellisen sääntelyn näkökulmista. Tutkimusaiheeseen kytkeytyy varsin monenlaisia sääntelyyn liittyviä näkökohtia. Aiheensa puolesta tutkimuskysymys sijoittuu pääpiirteissään osaksi ympäristöoikeutta (liitynnät mm. vesioikeuteen ovat ilmeisiä), mutta sillä on yhteyksiä myös muihin oikeudenaloihin, kuten eurooppaoikeuteen, kunnallisoikeuteen, yritysoikeuteen, kuluttajansuojaoikeuteen sekä kilpailulainsäädäntöön. Merkittävänä taustatekijänä on myös Euroopan yhteisöjen vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka ohjausvaikutukset ulottuvat (implementaation kautta) kotimaiseen lainsäädäntöön. Keskeisinä kotimaisina säädöksinä tarkastelun kohteina ovat vesihuoltolaki (VHL, 119/2001) erityisesti 4 luvun osalta sekä tietyin osin (vedenhankinta ja johtaminen) vesilaki (VL, 587/2011). Muita keskeisiä vesihuoltoon vaikuttavia säädöksiä ovat ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000), maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 132/1999), terveydensuojelulaki (TervSL, 763/1994) sekä pelastuslaki (379/2011), joita sivutaan tutkimuskysymyksen kannalta tarpeellisin osin. 14 Tala Oikeus 2004, s Vesihuoltoon liittyvistä oikeusperiaatteista yksityiskohtaisemmin, ks. Andersson 2010, s

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Oikeus veteen. Antti Belinskij. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa

Oikeus veteen. Antti Belinskij. Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa Antti Belinskij Oikeus veteen Talousveden saatavuus Suomen ja Etelä-Afrikan oikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007. Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.

Korkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007. Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4. Korkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007 Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008 KKO ja vesioikeus? Vuosina 2000 2007 yhteensä 80 KKO:n

Lisätiedot

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Niko Soininen HTM, nuorempi tutkija, tohtorikoulutettava (OMM) Itä-Suomen yliopisto 5.5.2012 VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Sisällys

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Talousveden laadunvalvonta» Valvontanäytteet» Valvontatutkimusohjelma»

Lisätiedot

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005 Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus Tutkija Esa Hakkola Yksityisoikeuden laitos Oikeustieteellinen tiedekunta HY Lähtökohtia työryhmän toiminnalle

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset?

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? Vesihuoltolaitosten l it t omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? 95 % vedestä tuotetaan kuntien

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus LUVY jätevesiseminaari 23.3.2015 ELY:n rooli vesihuollon rahoituksessa 2014 Vesihuoltoavustukset (MMM) Tervalampi-Heponiittu vesiosuuskunta,

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Kirsi Rontu Yhteistyöhanke Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat Hankesuunnitelma Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Tavoite 5 3 Hankkeen toteuttajat

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisen torjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 VAASAN YLIOPISTO Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 Säädösluettelot on tarkoitettu opintoja tukevaksi materiaaliksi, joiden käyttöä opintojaksojen opettajat voivat täsmentää. Säädöksiä

Lisätiedot

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla

Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla Oikeuden, talouden ja ekologian rajapinnalla Leila Suvantola Kauppa- ja oikeustieteiden tdk, oikeustieteet Joensuun yliopisto 13.10.2006 Taloudelliset ohjauskeinot luonnon monimuotoisuuden suojelussa Tutkimuskysymykset:

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin Timo Tanninen Ylijohtaja, luontoympäristöosasto Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 20.11.2011 1 YVA-laki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot