TOIMINTAKERTOMUS 2008

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 Jyväskylä 2009

2 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 124 ISSN ISBN ISBN (sähköinen versio) Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto ja kansi: Juuso Huhtala Kannen kuvat: Saarijärven keskustaajamaa Keski-Suomen taajamien ilmakuvaushankkeesta. Jyväskylän maalaiskunnan, Jämsän, Korpilahden ja Pylkönmäen vaakunat poistuivat käytöstä kuntaliitosten seurauksena vuoden 2008 lopussa. Ne ovat alarivissä. Keski-Suomessa on vuoden 2009 alussa 23 kuntaa. Valokuvat: Lentokuva Vallas (kannen ilmakuva, s. 17) Valokuvaamo Lehtinen (s. 4) Jukka Patrikainen (s. 16, 18, 20, 21 yläkuva, 24, 26) Matti Salmi (s. 21 alakuva) Merja Lahti (s. 22 yläkuva) Olavi Ilmonen (s. 22 alakuva) Keski-Suomen liiton arkisto (s. 28) Laura Kainulainen (s. 30) Seppo Haukka (s. 50) Jyväskylä

3 SISÄLLYS 1. KATSAUS VUOTEEN KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO Suunnitteluasiakirjat ALUEKEHITTÄMINEN Elinkeinojen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Hyvinvoinnin kehittäminen Vetovoiman kehittäminen Matkailun markkinointi Maaseudun kehittäminen Ohjelmatyön tuloksellisuuden arviointi ALUESUUNNITTELU Maakuntakaavojen laadinta Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen EDUNVALVONTA JA KUNTIEN PALVELUTEHTÄVÄT TOIMINTA VERKOSTOISSA Kansainväliset verkostot Valtakunnalliset verkostot Maakunnan verkostot Tapahtumat KESKI-SUOMEN LIITON HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö Tietotekniikka ja tietoliikenne VIESTINTÄ TALOUS VUONNA Talousarvion toteutuminen Jäsenkuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston tilinpäätös EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen tilinpäätös Hallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...43 LIITE 1. Maakuntavaltuusto LIITE 2. Henkilöstö...47 LIITE 3. Henkilöstöraportti...48 LIITE 4. Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta LIITE 5. Keski-Suomen liiton lakisääteisten suunnittelutehtävien ajoitus...53 LIITE 6. Tilintarkastuskertomus

4 1. KATSAUS VUOTEEN 2008 Aluekehitys on hieman tasaantunut koko Suomessa viime vuosina. Huolimatta hyvästä suunnasta ovat parhaiten menestyneet alueet edelleen samoja, pääosin eteläisen Suomen, suuria kaupunkiseutuja. Keski-Suomen viime vuosien kehitys on ollut myönteistä työllisyydessä, taloudessa ja väestön kehityksessä, tosin pääosa kasvusta kohdistuu edelleen Jyväskylän seutukuntaan. Maamme väestökehityksen suuret linjat ovat säilyneet pääosin muuttumattomina jo vuosikymmeniä. Muuttoliikkeestä yhä suurempi osa on suurten kaupunkien ja niiden lähikuntien välistä muuttoa. Keski-Suomen väestö kasvaa vuosittain; vuoden 2008 lopussa asukkaita oli vajaa Kasvu perustuu edelleen Jyväskylän seudun kasvuun, jonne myös korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat. Muilla seuduilla tilanne on päinvastainen. Tällä hetkellä kolmasosassa Keski-Suomen kuntia syntyy alle 30 lasta vuosittain. Väestörakenteen muutos koskettaa ja muuttaa koko maakuntaa, kun suurten ikäluokkien poistuma työelämästä kiihtyy tulevina vuosina. Talouden ja yritystoiminnan näkymät ovat poikkeuksellisen synkät tuleville vuosille. Vuonna 2008 globaalista rahoitusmarkkinakriisistä alkanut talouden taantuma on jäädyttänyt vientiä, kaventanut tilauskantoja ja aiheuttanut siten useissa yrityksissä lomautuksia ja irtisanomisia. Heikoista talousnäkymistä aiheutuva epävarmuus voi saada kotitaloudet karsimaan kulutusta ja säästämään aiempaa enemmän. Ongelma on kansainvälinen, laaja ja vaatii tehokkaita toimia myös kansallisessa päätöksenteossa. Oleellista on pitää kansantalouden pyörät pyörimässä, varmistaa riittävä kulutuskysyntä ja välttää mittavat henkilöstön irtisanomiset. Laman kestosta ja vaikutuksista ei ole kenelläkään varmaa tietoa. Keski-Suomen elinkeinorakenteessa on tapahtumassa selkeä siirtymä. Alkutuotannosta vähenee huomattavasti työpaikkoja useilla Keski-Suomen seuduilla. Vähennys on ollut kansallisestikin vertailtuna merkittävä. Sitä vastoin palvelualojen työpaikat lisääntyvät - viime vuosina palvelualojen työpaikkalisäys on ollut Jyväskylän seudulla maamme kärkeä. Erityisesti hoiva-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yrityspalvelut ovat selkeitä kasvualoja. Koska maakunnan nuori väestö on vanhempia ja eläköityviä ikäryhmiä kouluttautuneempaa, kasvaa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä tasaisesti vuosittain. Maakunnan erityinen haaste on riittävän osaavan työvoiman varmistaminen ja työllisyyden edistäminen. Työelämään tulevien ikäluokkien koko on tulevaisuudessa liian pieni suhteessa avautuvien työpaikkojen arvioituun kokonaismäärään. Viime vuosina työttömyysaste on alentunut kaikilla seuduilla, mutta on edelleen selvästi yli koko maan tason. Työttömyyden aleneminen perustuu sekä työvoiman lisääntyneeseen kysyntään että työvoiman ikääntymiseen työikäisten siirtyessä eläkkeelle. Työmarkkinoiden kehittämiseen 4

5 paneudutaan moni eri keinoin ja mahdollisimman laajalla yhteistyöllä. Viime vuonna mm. käynnistettiin työmarkkinoiden kehittämisohjelman laadinta ( Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen. Siinä linjataan konkreettisia kehittämistoimia tuleville vuosille. Ohjelma valmistui helmikuussa Toimintavuoden päättyessä liitossa työskenteli 36 henkilöä. Vaativista ja laaja-alaisista tehtävistä selvittiin motivoituneen ja osaavan henkilöstön avulla. Siitä kiitos kaikille, samoin kuin kiitokset maakuntahallitukselle hyvästä ja rakentavasta työskentelystä kanssamme. Vuoden 2008 lopussa poistui Keski-Suomen kuntakartalta neljä kuntaa. Toivotan onnea ja menestystä kaikille Keski-Suomen 23 kunnalle. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 5

6 2. KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta maakunnassa, on aktiivinen edunvalvoja sekä maakunnan strateginen suunnittelija ja kehittäjä. Keski-Suomen liitto on keskisuomalaisten asialla. Liiton suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä perustuu alueiden kehittämistä ja alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Se on pohjana maankäytön suunnittelulle ja alueellisten kehittämisohjelmien laatimiselle. Yleistavoitteet soveltuvat pitkälle aikavälille ja ovat siten verraten kiinteitä. Yhteiskunnan nopeat muutokset tulevat esiin lyhyemmän aikavälin suunnitteluasiakirjoissa (maakuntaohjelma, toteuttamissuunnitelma, maakunnan yhteistyöasiakirja, kärkihankelista) sekä maakuntakaavassa. MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Keskushallinto Aluehallinto Elinkeinoelämä Tutkimus ja oppilaitokset MAAKUNTA- SUUNNITELMA Yhteensovitus valtakunnallisiin tavoitteisiin Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- KAAVA KUNTA- KAAVOITUS MAAKUNTA- OHJELMA TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA + esitykset valtion tuloja menoarvioon maakuntabudjetti EU Kunnat ja seutukunnat Järjestöt Kansalaiset EU-ohjelmat Maakunnan strategiat Erillisselvitykset MENESTYVÄ MAAKUNTA Maakunnan suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä 6

7 Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat, aluekehitystavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään vain koko maakuntaa, seutukuntia tai useampaa kuntaa koskevia asioita. Maakuntakaavan aikatähtäys on pääsääntöisesti vuotta, mutta joidenkin asioiden osalta se voi olla jopa 30 vuotta tai sen ylikin. Maakuntakaavan perustan muodostavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Maakuntakaavassa esitetään aluerakenteen eri elementit väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä toimintoja yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen yleispiirteisenä sijoittumisena alueelle ja niiden keskinäiset suhteet. Kaavan sisällöstä päättää ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Ympäristöministeriö vahvistaa kaavan. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat maakunnan kehittämistoimia kokoavat asiakirjat, jotka laaditaan maakunnan keskeisten toimijoiden yhteistyönä ja, jotka merkittävällä tavalla ohjaavat alueen voimavarojen suuntaamista maakunnan kärkihankkeisiin. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) sovittaa yhteen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien rahoittamista ja toteutusta. Lisäksi se käsittelee maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Toteuttamissuunnitelma saa käytännössä lopullisen sisältönsä MYR:n käsittelyssä, jolloin varmistetaan myös elinkeino- ja työntekijäjärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Keski-Suomen liitto on selkeästi ilmaissut aktiivisuutensa ja positiivisen suhtautumisensa kestävän kehityksen periaatteisiin ja noudattaa niitä aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä. 2.1 Suunnitteluasiakirjat Toimintavuoden aikana valmistauduttiin maakuntasuunnitelman tarkistamiseen. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja siihen liitetty maakunnan yhteistyöasiakirja laadittiin syksyllä Toteuttamissuunnitelmassa esitettiin maakunnan kehittämiskärkinä kaksi kokonaisuutta, jotka olivat Keski-Suomen innovaatiokeskittymä sekä Keski-Suomi Sisä-Suomen logistinen keskus. Lisäksi Päijät-Hämeen maakunnan kanssa on laadittu Päijänne-keskusteluesitys. Kehittämiskokonaisuudet valmisteltiin laajassa yhteistyössä seutujen, koulutusorganisaatioiden ja alueviranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämiskokonaisuuksista käytiin neuvottelut ministeriöiden kanssa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla marras-joulukuussa Toteuttamissuunnitelma on muotoutumassa maakuntabudjetiksi maakunnallistetuksi valtion talousarvioesitykseksi. Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöstä ei saatu vuoden 2008 aikana. 1. vaihemaakuntakaavan (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) valmistelu maakuntakaavaehdotukseksi ja sen hyväksyminen oli toimintavuoden aikana eräs liiton päätehtävistä. Kiviaineksia, pohjavettä ja suojelua käsittelevän 2. vaihemaakuntakaavan (POSKI) ja turvetuotantoa ja suoluontoa käsittelevän 3. vaihemaakuntakaavan (TURVA) tutkimukset jatkuivat. 7

8 3. ALUEKEHITTÄMINEN 3.1 Elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen menestys ratkeaa tulevaisuudessa sillä, miten hyvin julkiset toimijat voivat omilla toimillaan auttaa yrityksiä kehittymään kannattaviksi, kasvaviksi ja kansainvälistyviksi verkosto toimijoiksi. Keski-Suomen elinkeinojen klusteripohjainen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on ollut vuodesta 1993 lähtien toimialapohjainen kehittäminen. Kehitettäviä toimialaoja on ollut yhteensä 15 ja toimialoja on painotettu eri lailla eri rahoittajien toimesta. Tulokset ovat olleet pääosin hyviä. Toimialamallia piti kuitenkin eri arvioiden mukaan terävöittää siten, että elinkeinojen kehittäminen vastaisi paremmin yritysten verkostoitunutta toimintamallia. Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategiaksi valittiin klusteriperustainen kehittäminen. Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden kilpailukyvyn avainten ympärille ryhmittyneitä yrityksiä ja muita toimijoita eli klustereita yli toimialarajojen. Mikä ihmeen klusteri? Klusteri on yritysten ja/tai toimijoiden rypäs, jolla on yhteiset asiakkaat ja yhteiset kehittämispyrkimykset. Klusteri rakentuu yli toimialarajojen: esim. metallialan yritys, joka tarvitsee tuotannossaan vaikkapa elektroniikkaa, muoviosien valmistajaa ja logistisia palveluita, muodostaa yhdessä näiden kanssa klusterin. Klusteri mahdollistaa yhteisen ongelmanratkaisun, tuotekehityksen ja markkinoinnin, lisää yhteistyötä ja voi synnyttää uutta yrittäjyyttä toimialojen rajapinnoille. Maakunnan yhteistyöryhmä valitsi elokuussa 2007 kärkiklusteriksi Uudistuvat koneet ja laitteet. Sen hallinnollinen isäntäorganisaatio on Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Kehittyviksi klustereiksi valittiin Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Bioenergiasta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy ja asumisesta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Keski-Suomen uuden elinkeinojen kehittämisstrategian tavoitteena on käynnistää klusteripohjainen kehittäminen koko maakunnassa, synnyttää yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, jotka tuovat rahaa Keski-Suomeen, yhdenmukaistaa kehittämistapaa, auttaa yrityksiä hankkimaan rahoitusta yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä varmistaa osaltaan elinkeinotoiminnan uudistaminen ja kilpailukyky. Tavoitteena on vahvistaa keskisuomalaisten yritysten kilpailukykyä. Myös yritysten perusneuvonta on pidettävä kunnossa ja siihen on oltava riittävät resurssit. Klustereiden kehittämiseen on tarkoitus käyttää merkittävä osa Keski-Suomeen tulevasta EU-rahoituksesta. Klustereiden kehittämisen lisäksi on varauduttu rahoittamaan läpäiseviä teemoja, kuten osaavan työvoiman saatavuus sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Klustereille on valittu kehittämispäälliköt. He toimivat koordinaattoreina, verkottajina, visionääreinä sekä linkkeinä työelämän, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välillä. Kullakin klusterilla on myös yritysvetoinen strategiaryhmä, joka valmistelee ja priorisoi kehittämisteemoja rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Strategiaryhmissä on mukana myös hankkeiden rahoittajat Uudistuvat koneet ja laitteet Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostuu metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoa- 8

9 vista yrityksistä. Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin kehittämispäällikkönä toimii Pekka Matinaro. Klusterin kehitys : Klusteriin kuuluvaksi määriteltyjen yritysten liikevaihto Keski-Suomessa oli milj. euroa ja henkilöstömäärä vuonna Yrityksillä oli 740 toimipaikkaa Keski-Suomessa. Kone- ja laite -klusterin liikevaihto kasvoi erittäin nopeasti vuoden 2006 alusta lukien ja kasvu jatkui voimakkaana vielä vuoden 2008 alkupuolella. Klusterin liikevaihto on kasvanut 53 % vuodesta 2003, selvästi nopeammin kuin Keski-Suomen kaikkien yritysten liikevaihto. Myös alan henkilöstömäärä on noussut vakaasti ja henkilöstöä oli kuluvan vuoden alkupuolella 11 % enemmän kuin vuonna Koneet ja laitteet -klusterin henkilöstömäärä on myös noussut selvästi enemmän kuin maakunnan kaikilla toimialoilla. Keskisuomalainen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin tavoitteet vuonna 2013 ovat: tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistusosaamisen globaali keskus valituilla koneenrakennuksen aloilla maailman johtava paperiteollisuuden tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tarjoaja, kehittäjä ja hyödyntäjä ohutlevyteknologian uusien tuotannollisten sovellusten kansainvälinen edelläkävijä biopolttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien Euroopan tason kehittäjä ja valmistaja Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri rakentuu kolmesta toimijaryhmästä: maakunnan energiahuoltoon osallistuvat yritykset ja yhteisöt, laitteiden ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen ja myyntiin osallistuvat yritykset ja yhteisöt sekä osaamisverkosto, johon kuuluvat mm. T&K -organisaatiot, koulutusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, viranomaiset, rahoittajat, alan rekisteröidyt yhdistykset. Klusterin dynamiikka syntyy näiden toimijaryhmien sisäisestä ja keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin kehittämispäällikkönä toimii Markku Paananen. Klusterin kehitys : Bioenergia-klusterin viiteryhmäksi on rajattu laajempi yritysjoukko kuin pelkästään bioenergiatuotteita valmistavat tai niille raaka-aineita tuottavat yritykset. Liiketoimintakuvaajat kuvaavat tässä tapauksessa yleisesti energian ja energiaraaka-aineiden sekä niihin liittyvien koneiden ja laitteiden tuotantoyrityksiä, ja varsinainen bioenergiaklusteri toimii tämän yritysryhmittymän sisällä. Kyseiseen laajempaan viiteryhmään kuuluvaksi määriteltyjen yritysten liikevaihto Keski- Suomessa oli milj. euroa ja henkilöstömäärä vuonna Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Keski-Suomessa. Yritysryhmittymän liikevaihto on noussut vakaasti vuodesta 2003 alkaen ja vahva kasvu jatkui vuoden 2008 alkupuolella. Klusterin liikevaihto on kasvanut 43 % vuodesta 2003, enemmän kuin maakunnan kaikilla toimialoilla. Sen sijaan alan henkilöstömäärä on kasvanut melko hitaasti, 5 % vuodesta Tämä on vähemmän kuin henkilöstömäärän kasvu maakunnan kaikilla toimialoilla, mutta enemmän kuin jalostusaloilla kokonaisuutena. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin visio 2015 lupaa, että Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista, bioenergian tuotanto on lisääntynyt 4 terawattituntia ja sen osuus nousee 65 prosenttiin energiankulutuksesta, bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski-Suomen menestystarinoista viennin arvo on noussut 325 miljoonaan euroon ja keskisuomalaiset tuotteet ovat teknologiajohtajia valituilla markkinasegmenteillä Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. T&K -toiminnan volyymi on noussut 20 miljoonaan euroon, alan asiantuntijoiden työpanos on 80 henkilötyövuotta ja pitkäkestoista koulutusta annetaan 300 henkilölle vuodessa. 9

10 3.1.3 Kehittyvä asuminen Kehittyvä asuminen -klusterin määrittämiseksi on käytetty mm. Asumisen osaamisklusteriohjelmaa ja toisaalta mm. RAKLI:n eri selvityksissä käytettyjä määrityksiä. Näin määriteltynä klusteri koostuu kolmesta toimialasta: Asuntojen rakentaminen, asuntojen sisustaminen ja asumisen tekniset palvelut. Kehittyvä asuminen -klusterin kehittämispäällikkönä toimii Jukka Vilppola. Klusterin kehitys : Asumisen klusteriin kuuluvaksi määriteltyjen Keski-Suomessa toimivien yritysten liikevaihto oli milj. euroa ja henkilöstömäärä vuonna Alan yrityksillä oli toimipaikkaa Keski-Suomessa. Myös asumisklusteri on jouduttu käytännön syistä rajaamaan jonkin verran laajemmaksi kuin pelkästään asumiseen liittyvien tuotteiden valmistukseen tai jakeluun. Asumisen klusterin liikevaihto on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 alkaen ja myös tässä joukossa kasvu jatkui vuoden 2008 alkupuolella. Klusterin liikevaihto on kasvanut 41 % vuodesta 2003, enemmän kuin maakunnan kaikilla toimialoilla. Alan henkilöstömäärä on kasvanut 11 % vuodesta 2003, sekin enemmän kuin maakunnan yritystoiminnassa kokonaisuutena. Kehittyvä asuminen -klusterin tavoite on siirtyä tuotekeskeisyydestä arvosisällön tuottamiseen (visio 2013). Liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen perustuu yksilöllisiin, pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin. Klusteritoiminnan vuosibudjetti on euroa ja päärahoittajana on Keski-Suomen liitto. Rahoitus vuosille on kokonaisuudessaan seuraava: Rahoitus Euroa EU ja valtion tuki Keski-Suomen kehittämisrahasto Yritykset Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Muut kehittämisyhtiöt ja kunnat YHTEENSÄ Matkailu on syntyvä klusteri, jota rahoitetaan myös uudella ohjelmakaudella. Sen kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin. BIOENERGIASTA ELINVOIMAA Paperinvalmistusteknologia * Energiateknologia * Nanoteknologia * Tieto- ja viestintäteknologia * Matkailu- ja elämysverkosto * UUDISTUVAT KONEET JA LAITTEET Osaava työvoima Liiketoimintaosaaminen KEHITTYVÄ ASUMINEN * Osaamiskeskusala Keski-Suomen elinkeinoklusterit ja niitä läpäisevät tukiprosessit. 10

11 Valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana seuraavissa valtakunnallisissa osaamiskeskusohjelmissa: Tulevaisuuden energiateknologiat, Paperinvalmistusteknologia, Tieto- ja viestintäteknologia, Nanoteknologia, sekä Matkailun ja elämysverkosto. Keski-Suomen liitto rahoittaa Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa vuosittain n eurolla. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman kautta rahoitetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja ja osaamiskeskuksen omia projekteja. Lisäksi voidaan ostaa tarvittavia asiantuntijapalveluita osaamiskeskusohjelman toteuttamiseksi. Klusterityö käynnistyi vuoden 2008 alussa ja ensimmäiset kehittämishankkeet saivat rahoituspäätöksen syksyllä Rahoittajat ovat sitoutuneet tässä vaiheessa hyvin klusterityöhön. Keski -Suomen aikajana 1/2009 -katsaus osoittaa, että valitut klusterit ovat kasvaneet keskimääristä enemmän, joten valinnat ovat ainakin noususuhdanteessa osuneet kasvualoille. Odotukset ovat korkealla maailmantalouden synkästä suhdannetilanteesta huolimatta. Yritysten halu olla mukana elinkeinojen kehittämisessä on kaiken perusta. Hyvällä kehittämistyöllä varmistetaan, että yritykset ovat iskukunnossa seuraavan nousukauden alettua. 3.2 Osaamisen kehittäminen Keski-Suomen kehittämisen strategiat määrittävät Keski-Suomen liiton tehtäväksi osaamisen kehittämisen. Tämä merkitsee sekä osaamisen vahvistamista että osaamisen uudistumisen hallintaa nopeasti muuttuvissa talous- ja työmarkkinatilanteissa tilanteissa. Osaamisyhteiskunnassa sekä asioista tietäminen että kyky tehdä ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä ominaisuuksia. Osaamisen osa-alueina korostuvat 1) monipuolinen ja uusiutumiskykyinen ammattiosaaminen, 2) sosiaalinen osaaminen ja verkostotaidot sekä 3) henkilökohtainen kyvykkyys, joka näkyy mm. asenteina. Vuoropuhelu opetusministeriön kanssa Keski-Suomen liitolla on alueellaan merkittävä rooli koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointiverkoston koordinaattorina ja erilaisten ennakointitietojen yhteen sovittajana. Sekä OPM:n että TEM:n tarpeisiin on vuonna 2008 tehty koulutuksen ennakointia ja viimeistelty Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU ) liittyen alueellisia kannanottoja. Vuoropuhelussa on korostunut erityisesti aikuiskoulutuksen ja -ohjauksen kehittäminen. Keski-Suomen liitossa on myös seurattu aktiivisesti korkeakoululainsäädännön uudistusta ja annettu lausunnot lakiluonnoksiin. Osaava työvoima ja toimivat työmarkkinat Helmikuussa 2008 maakunnan yhteistyöryhmä perusti työjärjestyksensä mukaisen Osaamis- ja työllisyystyöryhmän koordinoimaan ja yhteen sovittamaan kehittämistoimintaa. Tällä hetkellä ensisijaista Keski-Suomen työmarkkinoiden kehittämisessä on lisätä työllisyyttä edistämällä uusien työpaikkojen syntymistä ja työttömien siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Samanaikaisesti on kuitenkin varauduttava taantumaa seuraavaan nousukauden uusiin työpaikkoihin, ja muuntuviin osaamistarpeisiin, jotta työnantajille voidaan kaikissa tilanteissa turvata osaavaa työvoimaa. Ikääntyminen, siirtymät työmarkkinoilla, elinkeinorakenteen muutos, kansainvälistymien ja vuoden lopulla esille noussut talouden taantuma ovat tiivistäneet työmarkkinatoimijoiden yhteistyötä. Työn tuloksena syntyi sekä osaamisen kehittämistä ja erityisesti sen hallintaa tukeva Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -kehittämisohjelma. Oppimis- ja innovaatioverkosto Osaamisen kehittäminen perustuu vahvaan verkos toyhteistyöhön. Koulutusorganisaatioiden verkostoa ja yhteistoimintatapaa on kehitetty Optiimi (Oppimispaikkaverkosto) -mallin mukaan edelleen. Entistä voimakkaammin sen työssä on korostunut seutulähtöisyys sekä yhteistyöorgani- 11

12 saatioiden sisäisten asiantuntijaverkostojen vahvistaminen. Innovaatiotoiminnan laajempi ymmärtäminen ja hyödyntäminen eri toimialoilla on painottunut myös verkoston toimintaa edelleen kehitettäessä. Klusteroituminen ja kansainvälistyminen koulutuksen toimialalla Koulutustoimialaan liittyvä klusterikehittäminen on kohdistunut julkistoimijoiden yhteistyön sekä alan yritystoiminnan vahvistamiseen. Koulutusklusterin kehittämisen perustana ovat tutkimus, koulutus sekä yritykset ja liiketoiminta. Tuotteistuksen, brandi-markkinoinnin, kansainvälisen yhteistyön ja asiantuntijaverkoston kehittämisen ydin on ollut EduCluster Finland. Klusterin liiketoimintasuunnitelman perustalta on selvitetty erilaisia omistajuus- ja liiketoimintamalleja. Tältä perustalta on myös organisoiduttu kehittämistyössä uudelleen. Keski-Suomen liitto on ollut aktivaattori ja toimintaympäristön rakentaja sekä kansainvälisten partnerisuhteiden rakentaja. 3.3 Hyvinvoinnin kehittäminen Keski-Suomen liitto osallistui maakunnan hyvinvointialan kehittämiseen kansallisten rahoitusmahdollisuuksien edistäjänä kuntien hankkeissa sekä yritysten kehittymisen tukijana. Pääpaino oli alan yritystoiminnan vahvistamisessa, liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisessa ja alan verkoston kehittämisessä. Toimintavuoden aikana jatkettiin alan yritysten kasvuohjelman rahoitusta sekä käynnistettiin Älykkäät liikuntaympäristöt EU-osarahoitteinen hanke. Toiminnan tuloksena avustettiin yrityksiä liiketoimintamahdollisuuksien parantamisessa sekä kansainvälistymisessä. Liitto oli mukana asiantuntijana useissa hyvinvointialan kehittämishankkeissa sekä Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) alueellisessa johtoryhmässä priorisoimassa maakunnallisesti merkittävimpiä hankkeita. Liitto toimi aktiivisesti Kansanterveyden edistämiskeskus Kantereen hallituksessa perustajajäsenenä. Hyvinvointialan edistäminen eteni yhdessä yritysten, kehittämisyhtiöiden, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä alan asiantuntijoiden kanssa. 3.4 Vetovoiman kehittäminen Kulttuuri ja luovat alat Keski-Suomen liiton vuodesta 2004 lähtien rahoittama luovan toimialan kehittämishanke Luova Foorumi päättyi Kehittämistyötä jatkettiin Luovan alan kansainvälistyminen ja kehittämisstrategian jatkotoimet -hankkeella, jonka sisältönä oli kulttuuriyhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Puolan Swietokrzyskien alueen kanssa, luovan alan kehittämisstrategiatyön jatkaminen sekä selvityksen tekeminen luovan toimialan kehittämistä koordinoivan yhdistyksen perustamisesta. Luovan alan laaja-alaisen maakunnallisen kehittämisen jatkamiseksi suunniteltiin Luovan alan maakunnallisten innovaationympäristöjen kehittäminen (MAALI) -hanke, jonka rahoitushakemus jätettiin Länsi-Suomen lääninhallitukselle marraskuussa Kansainvälistä yhteistyötä on toteutettu laajassa kymmenen EU-maan muodostamassa konsortiossa, joka haki Interreg IVC -ohjelmasta rahoitusta luovien alojen kehittämishankkeelle Creative Regions. Ensimmäisellä hakukierroksella hanke ei saanut myönteistä rahoituspäätöstä. Tarkentavissa neuvotteluissa hanke on kuitenkin saanut rohkaisevaa palautetta, ja tämän vuoksi partnerikonsortio on päättänyt osallistua myös toiselle hakukierrokselle, joka päättyy Keski- Suomen liitto on ollut aktiivisesti mukana hankkeen sisällöllisessä kehittämisessä. 12

13 3.5 Matkailun markkinointi Keski-Suomi osallistui matkailuvuoden avaustapahtumaan, Matka08-messuille, Helsingissä Keski-Suomella oli käytössään 154 neliömetrin yhteisosasto, jonka järjestelyistä vastasi Keski-Suomen liitto/keski-suomi Loma-Suomi. Maakunnallisella yhteisosastolla oli mukana noin kolmisenkymmentä näytteilleasettajaa. Matkalehden kanssa toteutettiin kevään, kesän ja syksyn numeroissa näyttävä artikkelisarja Keski- Suomen matkailutarjonnasta. Artikkeleissa esiteltiin kesäteattereita, perhematkailukohteita, kokouspalveluita sekä luontomatkailutarjontaa sekä reitistöjä. Syksyllä 2008 toteutettiin Keski-Suomen matkailun road show -kiertue. Keskisuomalaisia matkailukohteita ja -palveluita esiteltiin Seinäjoen, Vaasan, Kokkolan ja Oulun ryhmämatkojen järjestäjille sekä yritysten sihteereille. Tilaisuuksissa vieraili lähes 200 asiakasta. Keski-Suomen matkailuportaalin tietoja päivitettiin. Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit päivitettiin yhdessä Keski-Suomen Kauppakamarin matkailuvaliokunnan kanssa. Sisäinen markkinointi ja tiedotus matkailualan valtakunnallisista ja maakunnallisista ajankohtaisista asioista hoidettiin matkailutiedotteilla, joita vuonna 2008 toteutettiin neljä kappaletta. Vuosittainen matkailutoimijoiden ajankohtaisseminaari järjestettiin Seminaariin osallistui yli 90 yritystä, kehittäjää ja matkailualan toimijaa. 3.6 Maaseudun kehittäminen Keski-Suomen maaseutualueiden kehittämistä toteutettiin Keski-Suomen alueellisen maaseutuohjelman (AMO) avulla. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Joutsa, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari. Toteuttamisessa olivat tiiviisti mukana alueen kehittämisyhtiöt KeuLink Oy, Witas Oy, Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy ja Karstulanseutu Oy, maaseudun kehittämisen toimintaryhmät Viisari ry, Vesuri ry, Maaseutukehitys ry, alueen oppilaitokset, alan järjestöt ja viranomaiset. Keski-Suomen ohella Suomessa oli käynnissä 21 muuta alueellista maaseutuohjelmaa. Ohjelmassa on vuonna 2008 projektien ja selvitysten avulla paneuduttu työhön ja asumiseen liittyvien muutosten tunnistamiseen ja uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen. Vuoden aikana käynnistettiin yhteensä 14 selvitystä / projektia. Ohjelmavaroin laadittiin esimerkiksi esiselvitys tuhannen lehmän navetasta, jossa perinteiselle perheviljelmään perustuvalle kotieläintuotannolle etsittiin uudenlaista toimintamallia alueella. Selvitystyön tulokset saivat runsaasti julkisuutta. Kaikki tulokset koottiin ohjelman kotisivuille Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan EU-ohjelmatyö oli hyvä väline harvaan asutun maaseudun kehittämistoiminnassa. Vuonna 2008 painopisteenä oli yhteistoiminnan ja verkostoitumisen parantaminen. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla on ohjelmakauden alusta toiminut kehittämistyöryhmä. Pääsääntöisesti kahden viikon välein kokoontuvassa työryhmässä ovat mukana seutukunnan kuntien/kehittämisyhtiöiden, alueella toimivien oppilaitosten, TE-toimistojen, Viisari ry:n ja alueen elinkeinoelämän edustajat. Vuoden 2008 aikana työryhmä on käsitellyt 54 kehittämishanketta ja valmistellut seutukunnalle kehittämisprosessit. Tavoitteena on ohjata EU-ohjelmien kehittämisvaroja aiempaa paremmin vauhdittamaan alueen kehitystä. Kehittämistyöryhmän ohella hanketyön käytännön ratkaisuja seutukunnalla käsittelee kehittämisyhtiöiden ja hankevetäjien yhteinen kenttätyöryhmä. 13

14 3.7 Ohjelmatyön tuloksellisuuden arviointi Maakunnan kehittämiseksi Keski-Suomen liitolla oli käytettävissään lähes 7,3 milj. euroa. Merkittävin rahoituslähde ovat EU-ohjelmat. Niiden osuutta lisäsi uuden ohjelmakauden viivästymisen vuoksi vuodelta 2007 siirtynyt rahoitus. Muita Keski-Suomen liiton päätettävissä olevia rahoitusinstrumentteja ovat kansallinen maakunnan kehittämisraha ja maakunnan kuntien liiton hallintaan osoittamat Keski-Suomen kehittämisrahaston varat. Kehittämistoimintaa ohjasivat maakuntaohjelmassa hyväksytty strategia ja valtakunnalliset kehittämisohjelmat. Liiton tavoitteena oli myös vaikuttaa muiden rahoittajien kehittämistyön suuntautumiseen strategian mukaiseksi. Euroopan unionin rakennerahastovaroja käytettiin maakunnan strategian mukaisesti valittujen kärkiklustereiden kehittämiseen. Suurimpia rahoituspäätöksiä olivat Jykes Oy:n ja Witas Oy:n liiketoimintaosaamisen hankkeet. Länsi-Suomen EAKR -ohjelman teemarahoituksella käynnistettiin hyvinvointialan innovatiiviseksi kehittämiseksi Älykkäät liikuntaympäristöt -hanke. Maakuntavaltuusto asetti tavoitteeksi, että maakuntaohjelman toteuttamiseksi kohdennetaan valittujen klustereiden kehittämiseen 85 prosenttia käytettävissä olevasta EU-rahoituksesta. EU-ohjelmien varoja sidottiin noin 4 milj. euroa, josta valittujen kolmen klusterin kehittämiseen kohdennettiin 3,1 milj. euroa (77 %). Muutamille panos/tuotos -suhteeltaan heikoiksi arvioidulle hankkeelle tehtiin kielteinen rahoituspäätös. Kaikki tuetut hankkeet olivat maakuntaohjelman mukaisia. Maakuntavaltuusto asetti tavoitteeksi, että EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Keski-Suomen liiton osalta saadaan toteutettua 100 prosenttisesti. Koko ohjelmakauden varoista, joita Keski-Suomen liitolla oli käytettävissä lähes 29 milj. euroa, saatiin sidottua 98,6 %. Varoja jäi 0,4 milj. euroa, josta noin puolet palautui päättyneistä hankkeista käyttämättä jääneenä avustuksena. Keski-Suomen kehittämisrahasto Maakunnan kehittämisraha Aluekeskusohjelma ja AMO ESR-ohjelma Keski-Suomen liiton vuoden 2008 ohjelmatyön rahoitus, euroa EAKR-ohjelma % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Tavoite 85 % Tulos 77 % Tavoite 75 % Osaamiskeskusohjelma Klusteriehdokkaat mukaan lukien 51 % Tulos 0 % Tavoite 40 % Klusteriehdokkaat mukaan lukien 45 % Tulos 7 % EU-rahoitus Maakunnan Keski-Suomen kehittämisraha kehittämisrahasto Rahoituksen kohdentuminen valittujen klustereiden kehittämiseen, tavoitteet ja tulokset rahoituslähteittäin 14

15 Maakunnan kehittämisrahaa käytettiin kansallisen osaamiskeskusohjelman rahoittamiseen, jossa Keski-Suomi on mukana viidessä osaamisalassa: energiateknologiassa, jokapaikan tietotekniikassa, uusiutuvassa metsäteollisuudessa, nanoteknologiassa sekä liitännäisjäsenenä matkailu- ja elämystuotannossa. Maakunnan kehittämisrahaa kohdentui myös aluekeskusohjelman rahoittamiseen valtion rahoitusosuutena. Keski-Suomessa aluekeskusohjelmia toteutettiin Jämsän ja Jyväskylän seuduilla. Äänekosken seutu osallistui Jyväskylän ohjelman toimenpiteisiin. Aluekeskusohjelmat tekivät tuloksellista yhteistyötä keskenään, josta osoituksena oli Jämsä Jyväskylä Äänekoski -kehitysvyöhykkeen muotoutuminen entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Yhteistyöllä varauduttiin myös tulevan koheesio- ja kilpailukyky -ohjelman toimeenpanoon maakunnassa. Ns. vapaan maakunnan kehittämisrahan merkittävin yksittäinen hanke oli Koulutus- ja hyvinvointialan liiketoiminnan vahvistaminen sekä osallistuminen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -kehittämissuunnitelman valmisteluun. Maakuntavaltuusto asetti tavoitteeksi, että maakuntaohjelman toteuttamiseksi kohdennetaan vähintään 75 prosenttia vapaasta maakunnan kehittämisrahasta valittujen klustereiden kehittämiseen. Mukaan ei lasketa osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien rahoitusta. Koska valittuihin kärkiklustereihin liittyvät hankkeet pystyttiin käynnistämään EU-varoin, maakunnan kehittämisrahaa kohdennettiin koulutusliiketoiminnan, hyvinvointialan ja luovien alojen kehittämiseksi. Maakunnan kehittämisrahasta näille klusteriehdokkaille ja kärkiklustereita sivuaville hankkeille kohdennettiin reilut 0,5 milj. euroa, joka on 51 % sidotuista varoista. Keski-Suomen Kehittämisrahaston käyttösuunnitelman mukaisesti rahoitusta oli suunnattava valitun strategian toteuttamiseen, maakunnan osaamisperustan vahvistamiseen, kulttuurin voimistamiseen sekä innovatiivisiin avauksiin. Kehittämisrahastoa käytettiin elinkeinojen kehittämiseksi valittujen kolmen klusterin EU-hankkeen kuntarahoitusosuutena. Osaamisen vahvistamishankkeilla rahoitettiin mm. koulutusliiketoiminnan kansainvälistämistä. Keski-Suomessa jatkettiin kulttuurin ja vetovoiman vahvistamista yksittäisillä tapahtuma-avustuksilla. Maakunnallinen innovaatio oli ns. luovan alan siemenrahoitus. Kyseessä oli euron hanke, josta julistettiin haettavaksi pieniä, mutta luovan alan yrittäjien kannalta merkittäviä, osarahoituksia yrityksen kasvutoimiin. Kehittämisrahaston varoja voitiin myös myöntää kohteisiin, joihin ei ollut saatavissa muiden rahoittajien avustusta. Maakuntaohjelman toteutumista voidaan muun muassa mitata sen perusteella, kuinka suuri osuus Keski-Suomen liiton omista rahoituspäätöksistä kohdentuu valittujen klustereiden kehittämiseen. Liiton toimintasuunnitelmassa on asetettu määrälliset tavoitteet EU-rahoitukselle, maakunnan kehittämisrahalle ja Keski-Suomen kehittämisrahastolle. Maakuntavaltuusto asetti tavoitteeksi, että maakuntaohjelman toteuttamiseksi kohdennetaan vähintään 40 prosenttia Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen. Keski-Suomen kehittämisrahastosta valittujen klustereiden valmistelu- ja käynnistyshankkeisiin kohdennettiin 7 % rahoituksesta. Koulutusliiketoiminnan, hyvinvointialan ja luovien alojen kehittämiseksi sekä kärkiklustereita sivuaville osaamis- ja innovaatiohankkeille kohdennettiin yli 0,4 milj. euroa, joka on 45 % varoista. 15

16 4. ALUESUUNNITTELU 4.1 Maakuntakaavojen laadinta Tavoitteena on, että maakuntakaavat edistyvät asetettujen sisältövaatimusten ja aikataulujen mukaisesti. Keski-Suomen maakuntakaavaa ei saatu vahvistettua ministeriöiden näkemyserojen ja lisäselvitysten vuoksi. Vaihemaakuntakaavat edistyivät sisältövaatimusten ja aikataulujen mukaisesti, 3. vaihemaakuntakaavan osalta aikataulua nopeammin. Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöstä ei saatu ympäristöministeriöstä toimintavuoden aikana, mikä oli asetettu tavoitteeksi. Tämä johtui liikenne- ja viestintäministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön lausunnoista. Liitto antoi vastineensa muiden ministeriöiden ja maakuntavaltuuston päätöksestä ( ) valituksen tehneille Ympäristöministeriö pyysi vielä lisäselvityksiä liikenteen, turvetuotannon ja vähittäiskaupan suuryksikköjen aluevarauksista loka-, marras- ja joulukuussa. 1. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotus oli nähtävillä Maakuntavaltuusto hyväksyi jätteenkäsittelyalueen sisältävän kaavan Maakuntavaltuuston päätöksestä tuli 20 valitusta ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriön vastinepyyntö lausuntoihin ja valituksiin saatiin ja maakuntahallitus antoi niihin vastineen vaihemaakuntakaavaan liittyvät sora- ja hiekkavaratutkimukset sekä luontokartoitukset ovat edenneet tutkimussuunnitelman mukaisesti. Pohjavesitutkimuksia ovat viivästyttäneet resurssipula ja vaikeudet saada maanomistajilta kairauslupia. Tämän Poski-projektin väliraportti julkaistiin vaihemaakuntakaavaan liittyviä tutkimuksia nopeutettiin siten, että kesälle 2010 suunnitellut turvevaratutkimukset suoritettiin kesällä Luontokartoitukset (kasvillisuus, linnusto) ovat edenneet tutkimussuunnitelman mukaisesti. Geologian tutkimuskeskuksen suorittamien turvevaratutkimusten väliraportti saatiin ja Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen raportti Vuoden lopulla valmistui myös selvitys Keski-Suomen todennäköisten turvepohjaisten peltojen sijainnista. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava aiheutti palauteryöpyn Lievestuoreen Mörkökorven jätteenkäsittelyaluevarauksen johdosta. Vastineita postitettiin 934 kpl. 16

17 4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Keski-Suomen liiton myötävaikutuksella maakunnasta on tuotettu vuoden 2008 aikana uusi ilmakuva-aineisto, joka on toimitettu myös jäsenkuntien käyttöön. Toimintavuoden aikana aloitettiin maakuntasuunnitelman tarkistuksen valmistelu. Maakuntasuunnitelman tavoitteita on edistetty erityisesti fyysisten infrahankkeiden (liikenne, tekninen huolto, erityisesti kotimaiset energiat, ympäristö, suojelu) toteutuksessa ja kärkihankelistauksessa. Keski-Suomen liitto osallistui Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman laadintaan, KeskiSuomen alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan, vesiosuuskuntien laatujärjestelmän laadintaan sekä Keski-Suomen ympäristöohjelman laadintaan. Itämeren maiden ohjelmaan valmisteltiin Baltic Climate ilmastonmuutoshanke, jonka toimenpiteet kohdistuvat Äänekoski Jyväskylä Jämsä kehitysvyöhykkeelle ja sille saatiin sekä kansallinen että EU-rahoitus. Kolmivuotinen hanke käynnistyi lokakuussa 2008 ja keskisuomalaisen osion budjetti on 1 miljoona euroa. Liitto hyödynsi alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä maakuntakaavojen esittämisessä, kehittämisessä ja seurannassa uudistettua yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää. Keski-Suomen liitto antoi toimintavuonna kaavoihin tai kaavoitukseen kiinteästi liittyviin asioihin 123 lausuntoa keskimääräisen käsittelyajan ollessa 54 päivää. Kaavalausunnoissa on erityisesti tarkasteltu miten kaavat toteuttavat maakuntakaavaa ja seutukaavaa. Muihin kuin lakisääteisiin lausuntopyyntöihin ei annettu lausuntoa, jos sen ei katsottu edistävän liiton perustarkoitusta tai maakunnan etua. Liitto osallistui Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0:n valmisteluun. Liiton rahoitusosuudesta tehtiin päätös Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne -hanke on edennyt tutkimussuunnitelman mukaisesti Jyväskylän seudun osalta. Jyväskylän Harju ja sen ympäristöä. Ylhäällä keskellä näkyy Keski-Suomen Talo. 17

18 5. EDUNVALVONTA JA KUNTIEN PALVELUTEHTÄVÄT Tavoitteena on, että liitto organisoi ja osallistuu erityisesti kansallisella, mutta myös kansainvälisellä tasolla, maakunnalliseen edunvalvontaan. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on, että Keski-Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Keski-Suomen liitto on toiminnallaan edistänyt maakunnan ja sen kuntien kehitystä ja etua hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, erityisesti kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeessa (PARAS) sekä valtion aluehallinnon uudistamishankkeessa (ALKU). Kansainvälisiä yhteyksiä on ylläpidetty ja kuntien talouteen liittyviin ratkaisuihin sekä lainsäädännön kehittämiseen ja valtion kehittämisja investointihankkeisiin on otettu kantaa tavoitteena maakunnan oman päätöksenteon edellytysten parantaminen ja palveluiden turvaaminen. Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä maakunnan kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Liiton toimistossa päävastuu edunvalvonnasta on kuulunut maakuntajohtajalle. Liiton luottamushenkilöjohto on vastannut osaltaan liiton edunvalvonnasta ja yhteistyötä on tehty myös Länsi-Suomen Allianssin liittojen sekä monien muiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen etujen valvonta on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteistyö sekä niiden yhteinen toimisto Brysselissä ovat edistäneet tavoitteen saavuttamista. Kansainvälistä yhteistyötä on harjoitettu ja maakunnan etuja ajettu myös EU:n erillisohjelmien kautta Itämeren rantavaltioiden maakuntien kanssa. Keski-Suomen liitto on tukenut kuntien seutuyhteistyötä ja edistänyt maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa lainsäädännön perusteella nimettyä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Keski-Suomen liitto on toiminut yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Selvitystoimintaa on tehty esimerkiksi erityisesti maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Puheenjohtaja Helena Pihlajasaari luovuttaa ministeri Mari Kiviniemelle juuri valmistuneen Keski-Suomen kuvateoksen

19 6. TOIMINTA VERKOSTOISSA Maakuntavaltuusto asetti tavoitteeksi, että liiton asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä liiton toimintaan. Vuonna 2008 toteutetun asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Keski-Suomen liiton toiminnasta ja palveluista tunnetaan parhaiten maakunnallisten tavoitteiden asettaminen ja strategiatyö sekä aluesuunnittelu. Kulttuurin edistäminen, ennakointi ja kansainvälinen yhteistyö ovat liiton palveluista vähiten tunnettuja. Keski-Suomen liiton palvelujen tunnettuus on yleisesti ottaen parantunut vuodesta Valtaosa yhteistyökumppaneista ja sidosryhmistä piti liiton toimintaa täysin luottamuksellisena. Keski-Suomen liitosta vastataan myös yhteydenottoihin nopeasti ja liiton kanssa on helppo toimia ja tehdä yhteistyötä. Vastaajat kokivat lisäksi saavansa Keski-Suomen liitosta apua ja tietoa tarvittaessa. Eniten parannettavaa Keski-Suomen liitolla on vastaajien mielestä päätöksenteon nopeudessa ja toiminnan kansainvälisyydessä. Vastaajat haluaisivat mieluiten saada tietoa Keski-Suomen liitosta internetin välityksellä. Kaksi vastaajaa kolmesta (66 %) antoi liitolle melko tai erittäin hyvän kokonaisarvion toiminnastaan ja 77 prosenttia suosittelisi kokemustensa perustella melko tai erittäin todennäköisesti yhteistyötä Keski-Suomen liiton kanssa. 6.1 Kansainväliset verkostot Keski-Suomen liitto oli edelleen Keskipohjolakomitean jäsen (FIN, SWE, NOR) ja vastasi maakunnan edustuksesta komiteassa. Keski-Suomen liitto hoiti Keskipohjola-kanslian tehtäviä täyden korvauksen periaatteella. Kanslia mm. valmisteli ProEntre-nimisen yrittäjyyshankkeen yhdessä Jykes Oy:n kanssa Itämeren maiden ohjelmaan ja suunnitteli Keskipohjolan kulttuuripäivien 2009 ohjelmaa. Kulttuuripäivät järjestetään Jyväskylässä huhtikuussa Komiteaan onnistuttiin hankkimaan uusia jäseniä: Västernorrlannin ja Jämtlannin kuntaliitot sekä vuoden 2009 alusta uusi partneri: Satakuntaliitto. Liitolla oli strategiavalintoihin perustuva jäsenyys, edustus tahi seuranta seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoiminnassa toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio 2. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 3. Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa) 4. Itämeren maiden Interreg -ohjelma (liitto tarjoaa mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle). Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office) on WFA:n yhteinen toimisto Brysselissä. Eurooppa-toimisto on roolinsa mukaisesti edistänyt WFA:n toimijoiden etuja EU:ssa ja EU:n toimielimissä sekä eurooppalaisten alueiden välisessä yhteistyössä ja rakentanut yhteyksiä alueisiin ja organisaatioihin. Eurooppa-toimisto on markkinoinut WFA-alueen osaamista, seurannut EU:n sektori- ja yleispolitiikkaa, EUohjelmia ja rahoituslähteitä sekä eri teema-alueiden tapahtumia ja välittänyt ennakoitua ja kohdennettua EU-tietoa alueen ja sen toimijoiden käyttöön. Eurooppa-toimiston henkilökunta koostuu toimiston johtajasta ja EU-asiantuntijasta. Toimistossa työskentelee ajoittain myöskin tilapäisiä harjoittelijoita, ja se on tarjonnut WFA:n liitoille mahdollisuuden käyttää toimistoa työtilana. Toimisto teki kaksi maakuntakierrosta toimintavuoden aikana. Eurooppa-toimiston tiedotusjär- 19

20 jestelmän piirissä on ollut vuosittain pari sataa keskisuomalaista toimijaa. 6.2 Valtakunnalliset verkostot Länsi-Suomen maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoiseen yhteistyöhön (West Finland Alliance WFA). Yhteisesti on toimittu edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamisen kehittämisessä. Maakuntahallitusten puheenjohtajat kokoontuivat neljä kertaa vuonna 2008 ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Yhteiset maapäivät luottamus henkilö- ja virkamiesjohdolle järjestettiin vuonna 2008 Satakunnassa. Asiantuntijaryhmät mm. erilaisissa suunnittelujärjestelmän soveltamiskysymyksissä toimivat tarpeiden mukaan. EU-ohjelmien toteutus on ollut luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen EAKR -toimenpideohjelmassa kumppaneina ovat Länsi-Suomen Allianssin (WFA) neljä muuta maakuntaa. Maakuntien toimintaa on sovitettu yhteen seurantakomiteassa, ohjausryhmässä, koordinaatioryhmässä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitossa toimii myös Länsi-Suomen EAKR-ohjelman ohjelmapäällikkö. Länsi- Suomen maakuntien liitot ovat kirjallisesti sopineet Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelman koordinointivastuun antamisesta Keski-Suomen liitolle. Sopimus mahdollistaa sen, että osa rakennerahasto-ohjelmia hallinnoivien ministeriöiden tehtävistä voidaan siirtää maakuntien liittojen hoidettavaksi. Valtionneuvoston asetuksessa rakennerahastoista ( 16) on määritelty siirrettävistä ohjelmien hallintoon liittyvistä tehtävistä mm. seurantakomitealle laadittavista raporteista sekä seurantakomitean ja sen sihteeristön kokousten valmistelusta. Näiden lisäksi liitot ovat sopineet koordinaatioprojektin kautta yhteensovitus- ja aktivointityöstä, jota ohjaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman ohjausryhmä ja sen alainen koordinaatioryhmästä. Nämä lisätehtävät sisältävät ylimaakunnallisen hanketoiminnan aktivoimista, viestintää ja muuta työn yhteensovituksesta WFA:n suuntaan. 6.3 Maakunnan verkostot Keski-Suomen liitto teki tiivistä yhteistyötä mm. alueensa kuntien, kansanedustajien, rahoittajaviranomaisten, hankkeiden, projekteja toteuttavien organisaatioiden ja tiedotusvälineiden kanssa. Keski-Suomen kansanedustajat tapasivat yliopiston ja sen jälkeen maakunnan nuorison edustajia Jyväskylän yliopiston Lyhdyssä pidetyssä kokouksessaan. 20