Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

2 2 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

3 Tilinpäätös Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen (kunnan yleistavoitteet) Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen toimielimittäin Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

4 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Viimeisen maalaiskunnan viimeinen vuosi Valtioneuvoston käynnistämä Paras-hanke ja eduskunnan hyväksymä puitelaki käynnistivät kuntakentässä kuntahistorian valossa ennen kokemattoman muutosprosessin, jonka tuloksena lakkautettiin yhteensä 67 kuntaa. Yhtenä lakkautettujen joukossa oli Suomen viimeinen maalaiskunta-niminen kunta eli Jyväskylän maalaiskunta, joka helmikuun ensimmäisellä viikolla vietti 140-vuotisjuhlaansa ja pari viikkoa myöhemmin valtuusto äänin päätti siirtää kunnan historiaan. Edellisenä vuonna käynnistynyt selvitystyö vakuutti valtuutettujen enemmistön luottamaan siihen, että tulevaisuuden haasteisiin kyetään parhaiten vastaamaan hyväksymällä sisäministeriön asettaman kuntajakoselvittäjän ehdotus, jonka mukaan Jyväskylän maalaiskunnasta, Jyväskylän kaupungista sekä Korpilahden kunnasta muodostetulla asukkaan uudella yhdistelmällä on enemmän mahdollisuuksia kuin ei-mahdollisuuksia verrattuna erillään oloon. Jyväskylän maalaiskunnan valtuuston edellytys yhdistymiselle oli, että muodostetaan uusi kunta ja että yhdistyminen on strateginen eikä ns. perinteinen kuntaliitos. Uuden kunnan valmistelutyö lähti vauhdilla liikkeelle selvitysmiehen jätettyä kuntaministerille raporttinsa, ehdotuksensa sekä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen. Valtioneuvoston hyväksyvä päätös tuli kesäkuun alussa. Työvaliokunta oli järjestäytynyt jo maaliskuussa käynnistäen mittavan urakan uuden kunnan mahdollistamiseksi hengen organisaatiorakenne ja henkilöstön sijoittumiset uuteen organisaatioon haluttiin ratkaista juhannukseen mennessä, mikä myös pääosin saavutettiin. Monenlaisten selvitystöiden, kokousten, neuvottelujen ja loppuvuodesta käynnistyneen muuttoruljanssin sävyttämä vuosi merkitsi varsinkin johtavassa asemassa oleville poliitikoille ja johtaville viranhaltijoille raskasta työrupeamaa, kun rinnalla piti edelleen kuljettaa olemassa olevan kunnan arkityötä. Uuden kunnan siemenet on kylvetty. Maailman laajuinen finanssikriisi ulotti loppuvuodesta lonkeronsa myös Suomen talouteen muodostaen uuden kunnan taipaleesta entistäkin haasteellisemman. Tulevat vuodet näyttävät syntyikö, kissalle takki vai jäikö keisari vaatteitta. Arto Lepistö kunnanjohtaja 4 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

5 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan toimielimissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Luottamushenkilöorganisaatiota on kuvattu seuraavassa kuvioissa. V A L T U U S T O TARKASTUSLAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunta K U N N A N H A L L I T U S Toimikunnat Hallintopalvelujen toimiala Sosiaalilautakunta Sosiaalipalvelujen toimiala Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen toimiala Tekninen lautakunta Teknisten palvelujen toimiala Kaavoitus- ja rakennusltk + Ympäristöltk Kaavoitus- ja ympäristöpalvelujen toimiala Valtuuston kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia vuonna Puolue Paikkoja % Paikkoja % Paikkoja % alkaen Vaalit Valtuustoryhmät Valtuustoryhmät SDP 16 31,4 % 16 31,4 % 15 29,4 % KESK 14 27,5 % 14 27,5 % 15 29,4 % KOK 10 19,6 % 7 13,7 % 7 13,7 % VAS 5 9,8 % 5 9,8 % 5 9,8 % SIN 3 5,9 % 3 5,9 % VIHR 3 5,9 % 3 5,9 % 3 5,9 % KD 3 5,9 % 3 5,9 % 3 5,9 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Vuonna 2008 valtuusto piti 11 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 111 pykälää. Valtuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (KOK), I varapuheenjohtajana Jouko Asikainen (KESK) ja II varapuheenjohtajana Paavo Luukkonen (SDP). Valtuusto osallistui Jyväskylän maalaiskunnan, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen yhteiseen seminaariin Merkittäviä valtuustossa käsiteltyjä asioita vuonna 2008 olivat mm.: Sisäasiainministeriö päätti kuntajakolain 8. :n perusteella määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntajaon muuttamisesta nämä kunnat yhdistämällä ja asetti kuntajakoselvittäjäksi Jarmo Asikaisen. Selvitystyö alkoi ja selvityksen lopputulos tuli toimittaa sisäasiainministeriölle mennessä. Selvitysmies esitti loppuraportissaan , että Jyväskylän Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

6 maalaiskunta ja Jyväskylän kaupunki lakkautetaan ja perustetaan uusi kunta alkaen. Kaarlo Valkonen ym. tekivät aloitteen, että valtuusto toimeenpanee neuvoa antavan kansanäänestyksen Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen äänin 31 20, ettei neuvoaantavaa kunnallista kansanäänestystä järjestetä Jyväskylän maalaiskunnan lakkauttamista ja uuden kunnan perustamista koskevassa asiassa. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin Kunnan lakkauttamissuunnitelmista huolimatta kunnassa haluttiin kuitenkin viettää kunnan perustamisen 140-vuotisjuhlia. Juhlaviikkoa vietettiin alkaen, jolloin järjestettiin juhlajumalanpalvelus Taulumäen kirkossa. Maanantaina pidettiin Jyväskylän maalaiskunnan 140-vuotisjuhlan kunniaksi juhlavaltuusto, jossa valtuusto päätti juhlapäätöksenään hyväksyä suunnitelman Naissaaresta kulttuuri- ja matkailukohteena 2008 sekä nimetä Naissaaren kulttuurisaareksi. Varsinaista pääjuhlaa vietettiin lauantaina Vaajakoskella Vaajakummun koululla. Valtuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen äänin osaltaan selvitysmies Jarmo Asikaisen esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta siten, että molemmat kunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi kunta lukien. Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan valtuustot tekivät samana päivänä omalta osaltaan vastaavat päätökset. Koska Jyväskylän kaupunki ja Korpilahden kunta olivat jo aikaisemmin tehneet valtioneuvostolle esityksen Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin , uusi kunta muodostuu Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueista. Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto päätti osaltaan, että uusi kunta on nimeltään Jyväskylä, joka käyttää kaupunki-nimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Jyväskylän kaupungin vaakunan. Lisäksi valtuusto hyväksyi osaltaan Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen ja -suunnitelman sekä henkilöstösopimuksen. Kunnanhallitus piti vuoden 2008 aikana 30 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 439 pykälää. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Ulla Lauttamus, I varapuheenjohtajana Aimo Asikainen ja II varapuheenjohtajana Matti Pöppönen. Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallitus päätti tehdä uuden Jyväskylän järjestelytoimikunnalle esityksen Jyväskylän maalaiskunnan historian kirjoittamisesta. Hanke, joka perustuu professori Ilkka Nummelan tarjoukseen, toteutetaan vuosina Kokonaiskustannuksien arvioidaan olevan noin euroa. Uuden Jyväskylän järjestelytoimikunta hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Hankkeen toteuttamista ohjaamaan ja valvomaan nimettiin historiatyöryhmä. Kunnassa toimi vuonna 2008 seitsemän lautakuntaa (tarkastus-, sosiaali-, sivistys-, tekninen, kaavoitus- ja rakennus-, ympäristö- ja keskusvaalilautakunnat), joiden tehtävänä oli huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Keskusvaalilautakuntaa lukuun ottamatta jokaisessa lautakunnassa oli yhdeksän jäsentä ja yhdeksän henkilökohtaista varajäsentä. Kunnalla oli valtuuston valitsemia edustajia seuraavissa kuntayhtymissä: Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuusto (viisi jäsentä ja viisi varajäsentä), Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto (neljä jäsentä ja neljä varajäsentä), Keski-Suomen liiton kuntayhtymän maakuntavaltuusto (yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä), Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus (kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä), Jyväskylän seudun kansalaisopiston kuntayhtymän hallitus (kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä). 6 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

7 Kunnan viranhaltijaorganisaatio on esitetty alla olevassa kaaviossa. (VA = Vastuualue ja TY = Toimintayksikkö): KUNNANJOHTAJA APULAISKUNNANJOHTAJA HALLINTO- PALVELUJEN TOIMIALA SOSIAALI- PALVELUJEN TOIMIALA Sosiaalijohtaja SIVISTYS- PALVELUJEN TOIMIALA Sivistysjohtaja TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMIALA Kunnaninsinööri KAAVOITUS- JA YMPÄRIS- TÖPALVELU- JEN TOIMIALA Kaavoituspäällikkö VA VA VA VA VA VA VA VA VA VA VA VA VA VA VA TY:t TY:t TY:t TY:t TY:t Kuntalain 75 :n 1 momentin mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Jyväskylän maalaiskunnan sisäisen valvonnan ohjeessa tilivelvollisiksi määritellään kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, kunnanjohtaja, apulaiskunnanjohtaja, toimialan johtajat, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehittämisjohtaja ja lautakuntien johtosäännöissä esittelijöiksi määrätyt viranhaltijat Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2008 aikana selvästi rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Tämän kehityksen taustalla oli Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 kesällä alkaneen rahoitusmarkkinahäiriön laajentuminen maailmanlaajuiseksi rahoitusmarkkinakriisiksi. Kriisin vaikutukset ovat levinneet yhä laaja-alaisemmin rahoitussektorilta talouden muille sektoreille. Viranomaiset ympäri maailmaa ovat ryhtyneet mittaviin toimenpiteisiin rahoitusmarkkinakriisin talousvaikutusten lieventämiseksi ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan elvyttämiseksi. Toimenpiteistä huolimatta monien maiden BKT-lukujen arvioidaan supistuvan vuoden 2009 aikana (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1 2) Talousnäkymät heikentyivät vuoden 2008 aikana nopeasti myös Suomessa. Rahoituksen saatavuus vaikeutui, yritysten uusien tilauksien määrä vähentyi, investointihankkeita peruttiin tai Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

8 lykättiin ja yritykset irtisanoivat tai lomauttivat työntekijöitään. Suomen Pankki arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen 2,1 % vuonna Valtionvarainministeriö arvioi, että vuonna 2009 bruttokansantuote supistuisi jopa 4,5 %. (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1 16) Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2008 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Seuraavassa taulukossa on verrattu valtiovarainministeriön Suhdannekatsauksien 1/ , 2/ , 3/ ja 4/ ennustetietoja (2008 E) talousarviooletuksiin (TA 2008). Taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2008 toteutunut taloudellinen kehitys oli pääosin heikompaa kuin mitä vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä ennakoitiin. Poikkeuksen muodostaa palkkasumman kehitys E 2008 E 2008 E 2008 E 2008 TP TP TA TP Bruttokansantuote, muutos % 4,9 4,5 3,3 2,8 2,8 2,8 1,7 0,9 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,3 6,2 6,2 6,2 6,3 6,6 Ansiotaso, muutos % 3,0 3,3 5,0 5,5 5,5 5,5 5,5 5,2 Palkkasumma, kasvu % 4,9 5,9 4,3 6,8 7,2 Kuluttajahinnat, muutos % 1,6 2,5 2,4 3,3 4,0 4,1 4,1 3,5 Vaikka korot alkoivat laskea voimakkaasti lokakuun puolivälissä, niin kokonaisuudessaan korot olivat aikaisempia vuosia korkeammalla vuonna Kolmen kuukauden euribor-korko oli vuoden 2008 aikana keskimäärin 4,644 % (4,277 % vuonna 2007, 3,079 % vuonna 2006 ja 2,185 % vuonna 2005). Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2008 tilinpäätösarvioiden mukaan talouskasvun jyrkkä hidastuminen vuoden 2008 lopulla ei vielä näkynyt kuntien tilinpäätöksissä. Kuntien yhteenlaskettu toimintakate kuitenkin heikkeni lähes 1,8 miljardia euroa (8,8 prosenttia) vuodesta Verotulojen 1,2 miljardin ja valtionosuuksien 650 miljoonan euron lisäyksen ansiosta kuntien vuosikatteet alenivat vain vajaat 100 miljoonaa euroa, kun laskelmassa huomioidaan myös nettorahoituskulujen kasvu noin 200 miljoonalla eurolla. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 125 prosenttia. Vuosikate asukasta kohden oli 362 euroa (382 euroa vuonna 2007). Kuntia, joiden vuosikate jäi miinukselle, oli kaikkiaan 44 (52). Investointeihin kunnat käyttivät 3,5 miljardia euroa, mikä oli 270 miljoonaa enemmän kuin vuonna Investoinneista 28 prosenttia (32 prosenttia) pystyttiin kattamaan investointeihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituloilla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kunnat ottivat vuonna 2008 uutta pitkäaikaista lainaa lähes 1,4 miljardia euroa. Kunnat lyhensivät vanhoja lainojaan miljardilla eurolla. Kuntien lainakanta oli vuoden 2008 lopussa 8,8 miljardia euroa, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti laskettuna kuntien lainakanta oli euroa, mikä oli 107 euroa edellisvuotta enemmän. 8 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

9 Jyväskylän maalaiskunnan kehitys Jyväskylän maalaiskunnan asukasmäärä väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2008 lopussa oli asukasta. Asukasmäärä kasvoi 365 hengellä eli noin 1,0 %:lla. Jyväskylän maalaiskunnan väestömäärä on kasvanut vuosina yli hengellä. Asukasluku ja asukasluvun muutos Asukasluku Asukasluvun muutos Asukasluku Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin 637 (621 vuonna 2007). Myönnettyjen lupien kuutiotilavuus oli yhteensä noin m 3 ( m 3 ) ja kerrosala noin kem 2 ( kem 2 ). Kuutiotilavuuden ja kerrosalan huomattava pienentyminen selittyy Kodinterran rakentamisen aloittamisesta vuonna Lupia erillispientaloille myönnettiin 134 (148), rivitaloille 11 (15) ja kerrostaloille 0 (1). Uusien asuinhuoneistoja valmistui 201 (251). Uusia huoneistoja valmistui 416 vuonna 2005 ja 333 vuonna 2006, joten uusien asuinhuoneistojen määrä on vähentynyt jo useana peräkkäisenä vuonna. Työttömät 2008 Muutos Pitkäaikaistyttömät Muut työttömät Työttömien määrä oli vuoden 2008 lopussa (1.756 vuoden 2007 lopussa), joista pitkäaikaistyöttömiä oli 430 (470 vuoden 2007 lopussa). Keskimäärin työttömiä vuonna 2008 oli (1.714 vuonna 2007). Pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 446 (497 vuonna 2007). Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

10 Työttömyyden kehitys ,0 12,0 11,0 % työvoimasta 10,0 9,0 8,0 7,0 6, ,4 11,9 11,0 10,8 10,3 11,3 11,7 10,6 10,2 9,9 10,4 11, ,0 10,6 10,2 9,8 9,0 10,4 10,8 9,7 9,2 9,0 9,3 10, ,0 9,9 9,3 8,9 8,5 9,7 10,2 8,9 8,3 8,4 8,9 10,2 K-S ,6 11,4 10,8 10,0 9,5 10,8 11,1 9,8 9,4 9,8 10,3 11,8 Suomi ,4 8,0 7,6 7,0 6,7 7,6 8,2 7,2 7,0 7,3 7,6 8,8 Kuukaudet Työttömyysaste vuoden 2008 lopussa Jyväskylän maalaiskunnassa oli työministeriön tilaston mukaan 10,2 %, Keski-Suomessa 11,8 % ja koko maassa 8,8 %. Työttömyysaste on siten aikaisempien vuosien tapaan edelleen pysytellyt koko maan keskiarvoa korkeampana, mutta Keski- Suomen keskiarvoa matalampana Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntajakovalmistelu ja päätökset Jyväskylän kaupunki ja Korpilahden kunta tekivät yhteisen esityksen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin. Tämän jälkeen vuonna 2007 Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto yhtäpitävin päätöksin esittivät sisäasiainministeriölle kaupungin ja maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä ja kuntajakoselvittäjän asettamista hankkeeseen. Sisäasiainministeriö päätti erityisselvityksen tekemisestä ja asetti kuntajakoselvittäjän. Selvitys kuntajaosta luovutettiin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille. Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto päättivät kuntajakoselvityksen pohjalta kuntajaon muuttamisesta siten, että molemmat kunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi kunta lukien. Kuntajaon muutoksen ohella valtuustot hyväksyivät hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen. 10 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

11 Korpilahden kunnanvaltuusto yhtyi päätöksellään Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustojen yhtäpitäviin kuntien yhdistämispäätöksiin sekä siihen liittyvään hallinnon ja palveluiden järjestämissopimukseen. Korpilahden päätös yhtyä Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston päätöksiin perustui aikaisemmin Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan tekemään esitykseen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin lukien. Edellä mainittujen päätösten perusteella Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueista muodostui uusi kunta lukien. Uusi kunta on nimeltään Jyväskylä ja se käyttää kaupunki-nimitystä. Luottamushenkilöhallinto Kuntajakolain 9 :n mukaisen valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisesti asetettiin työvaliokunta ja ohjausryhmä uuden kunnan valmistelua varten. Työvaliokunnan ja ohjausryhmän toimikausi alkoi välittömästi kuntajakopäätösten jälkeen ja päättyi, kun Länsi-Suomen lääninhallitus valtioneuvoston kuntajakoa koskevan päätöksen perusteella asetti järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta vastasi uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes pidettyjen kunnallisvaalien tulos vahvistettiin ja uusi hallitus valittiin. Kunnallisvaalin perusteella toimintansa aloittaneessa uuden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan uuden 15-jäsenisen kaupunginhallituksen. Hallinnon järjestäminen Hallinnon järjestämisen pääpiirteet sovittiin kuntien yhdistyssopimukseen liittyvässä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa. Uuden kaupungin organisaatio perustuu apulaiskaupunginjohtajien johtamiin palvelualueisiin, joita ovat kaupunkirakenne- ja liiketoiminnan palvelualue, sivistyspalvelujen palvelualue ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue. Lisäksi on konsernihallinnon palvelualue, jota johtaa kansliapäällikkö. Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätökset kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäännöillä sekä luottamushenkilö- että virkaorganisaatiot ja niiden tehtävät. Taloudellisen tilanteen muutos Maailmanlaajuinen taloudellinen kriisi on heijastunut vakavasti myös Suomen kansan- ja kuntatalouksien perusteisiin, mikä vaikuttaa negatiivisesti kuntien verotuloihin. Tämän vuoksi myös aloittaneen Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarviota on jouduttu tarkistamaan heti vuoden 2009 alussa. Talouden taantuma tai pahimmallaan lama ei voine olla vaikuttamatta Jyväskylän seudun elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen ja sitä kautta alueen kuntien talouksiin. Ikävät lomauttamis-, irtisanomis- ja toiminnan lopettamisuutiset ovat koskettaneet loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009 myös Jyväskylän seudun yrityksiä ja niiden henkilöstöä. Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

12 Vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelu Kuntien yhdistymiseen liittyen Jyväskylän kaupunginhallitus päätti , että kuntien vuoden 2008 tilinpäätösten valmistelun yhteydessä tehdään kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2008 tilinpäätöksen osalta tämä tarkoitti mm. sitä, että taseen vastaavista päätettiin tehdä ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia noin 12,5 miljoonalla eurolla sekä taseen vastaavissa rahastojen pääomat siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämiin. Poistoeron käsittelemisen helpottamiseksi kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2008 tilinpäätöksessä poistoeroa pienennetään noin 1,3 miljoonalla eurolla (normaalin poistoeron purkamisen lisäksi purettiin vesilaitosinvestointeihin ja purettaviin rakennuksiin kohdistuvat poistoerot) ja että jäljelle jäävä noin 8,5 miljoonan euron poistoero puretaan tasasuuruisina erinä 25 vuoden aikana Kunnan henkilöstö Vakituinen henkilöstö Toimiala 2008 % 2007 % Muutos Hallintopalvelut 38 2,8 % 36 2,9 % 2 Sosiaalipalvelut ,0 % ,8 % 79 Sivistyspalvelut ,2 % ,7 % 27 Tekniset palvelut ,6 % ,0 % 12 Kaavoitus- ja ympäristöpalvelut 31 2,3 % 32 2,6 % -1 Yhteensä ,0 % ,0 % 119 Kunnan vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 119 työntekijällä vuonna Kasvun selittää määräaikaisten työntekijöiden palvelussuhteiden vakinaistaminen sosiaali- ja sivistyspalveluissa. Vuonna 2008 kunnassa tehtiin henkilötyövuotta (1.680 vuonna 2007). Maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2008 oli 46,7 milj. euroa (42,2 milj. euroa vuonna 2007) ja vuosimuutos 10,7 %. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2008 oli 3,8 % (4,2 % vuonna 2007). Jyväskylän maalaiskunta ei laadi erillistä henkilöstökertomusta vuodelta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan riskejä kartoitettiin edellisen kerran syksyllä 2005, kun kunnan tilintarkastaja vaihtui. Kartoituksessa riskejä tunnistettiin Oy Audiator Ab:n riskien kartoitus -lomakkeiston avulla (suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit, johtamisjärjestelmän riskit, ydin- ja tukitoimintojen riskit, omaisuusriskit ja henkilöriskit). Tehdyssä kartoituksessa riskejä tunnistettiin olevan mm. hankintaprosesseissa, sisäisessä valvonnassa, sopimusmenettelyissä ja irtaimistoluetteloinnissa. Jyväskylän maalaiskunnan toiminnallisista riskeistä merkittävin vuonna 2008 lienee ollut kuntien yhdistymisestä aiheutunut muutostilanne, joka kuormitti organisaatiota ja henkilöstöä lähes koko vuoden. Henkilöstön sijoittuminen, toimitilamuutokset, muutot ja tietojärjestelmämuutokset olivat tekijöitä, jotka loivat paineita henkilöstön jaksamiseen ja maalaiskunnan toimintojen loppuunsaattamiseen. Jälkikäteen arvioiden näistä muutoksista selvittiin ainakin kohtuullisesti. Jyväskylän maalaiskunnan rahoitusriskit liittyvät toisaalta ns. Keski-Suomen Valon sijoitusomaisuuteen ja toisaalta kunnan lainasalkkuun. Keski-Suomen Valon sijoitusten osalta vuonna 2008 toteutuivat osakesijoituksen hintariski (osakkeiden kurssit laskivat voimakkaasti varsinkin loppu- 12 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

13 vuonna) ja joukkovelkakirjalainojen korkoriski (pitkät korot ensin nousivat ja sitten laskivat loppuvuotta kohden). Kokonaisuudessaan sijoitusten arvo laski vuoden 2008 aikana noin 0,5 miljoonalla eurolla noin 32,0 miljoonasta eurosta noin 31,5 miljoonaan euroon. Kunnan lainasalkusta vuoden 2008 lopussa oli vaihtuvakorkoista noin 20,5 miljoonaa euroa ja kiinteäkorkoista noin 18,6 miljoonaa euroa. Kunnanjohtajan päätöksellä nostettiin marraskuun lopussa 14,0 miljoonan euron laina, jonka viitekorko on 3 kk Euribor. 6 kk Euribor-korkoon sidottuja lainoja oli vuoden lopussa noin 1,7 miljoonaa euroa ja 12 kk Euribor-korkoon sidottuja lainoja noin 4,8 miljoonaa euroa. Korontarkistukset näissä lainoissa osuivat pääsääntöisesti loppuvuoteen (marras-joulukuulle), jolloin korot olivat jo hieman tulleet alaspäin huippunoteerauksista (noin 5,2-5,3 %:n tasolta noin 3,3-4,3 %:n tasolle). Kiinteäkorkoisista lainoista sekä viiden vuoden kiinteään korkoon (keskikorko 3,36 %) että kymmenen vuoden kiinteään korkoon (keskikorko 3,58 %) sidottujen lainojen määrä vuodenvaihteessa oli 7,6 miljoonaa euroa. Muihin kiinteisiin korkoihin sidottuja lainoja oli noin 3,4 miljoonaa euroa (keskikorko noin 4,2 %). Viiden vuoden kiinteään korkoon sidotuissa lainoissa korontarkistukset tapahtuvat vuosina Kunnalla oli vuonna 2008 voimassa kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti seuraavat vakuutukset If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ltä (sopimuskausi ). lakisääteinen työtapaturmavakuutus (kuntouttava työtoiminta, omaishoitajat, vammaisten työtoiminta) lakisääteinen työtapaturmavakuutus (yläkoulun ja lukion oppilaat) lakisääteinen työtapaturmavakuutus (työntekijät) työnantajan työttömyysvakuutus työntekijän työttömyysvakuutus omaisuusvakuutukset (tietylle riskialttiiksi katsotulle irtaimistolle, metsä ja kiinteistöt) keskeytysvakuutukset (keskuskeittiöt) julkisyhteisön vastuuvakuutus ja erityisvastuu tapaturma- ja matkavakuutukset (mm. ryhmätapaturmavakuutus ja talkootyö) ajoneuvovakuutukset Kuntien yhdistyessä Jyväskylän maalaiskunnan vakuutukset siirrettiin Vakuutusyhtiö Pohjolaan, jossa Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan vakuutukset olivat. Tämä väliaikainen vakuutusratkaisu on voimassa vuoden Jyväskylän kaupunki toteuttaa riskikartoituksen vuoden 2009 alussa, minkä jälkeen kaupungin vakuutuspalvelut kilpailutetaan siten, että uusi vakuutusratkaisu on voimassa lukien. Jyväskylän maalaiskunnalla oli vuonna 2008 vireillä Äänekosken käräjäoikeudessa Jokelan koulun urakkasopimukseen perustuva vahingonkorvauskanne äänekoskelaista Rakennusliike Porrokki Oy:tä vastaan. Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion, jonka mukaan Rakennusliike Porrokki Oy velvoitettiin suorittamaan Jyväskylän maalaiskunnalle ,89 euroa korkolain mukaisine korkoineen lukien. Lisäksi Rakennusliike Porrokki Oy velvoitettiin korvaamaan Jyväskylän maalaiskunnan oikeudenkäyntikulut ,12 euroa korkoineen kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien. Porrokki on valittanut tuomiosta hovioikeuteen, eikä tuomio näin ollen ole lainvoimainen. Käräjäoikeuden tuomion perusteella on tehty ulosmittaushakemus Keski-Suomen Ulosottovirastoon. Ulosmittaushakemuksen ja Rakennusliike Porrokki Oy:n siitä Vaasan hovioikeudelle tekemän hakemuksen johdosta Vaasan hovioikeus antoi helmikuun lopussa 2009 käräjäoikeuden Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

14 tuomiosta täytäntöönpanokiellon, ja saatavaa ei näin ollen ole voitu turvata muutoksenhaun ajaksi. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa. Asianosaisten kesken on käyty myös sovintoneuvotteluja. Käräjäoikeuden määräämää vahingonkorvausta ei ole kirjattu saatavaksi kunnan tilinpäätöksessä, mutta on olemassa oikeudellinen riski, että Jyväskylän kaupungilta voi jäädä saamatta vahingonkorvaus korkoineen, jos esimerkiksi taloudellisesta taantumasta johtuen yritys menee konkurssiin Ympäristötekijät Jyväskylän maalaiskunnassa on vanha, käytöstä poistettu Kivilammen kaatopaikka, jonka sulkemisesta on syntynyt kunnalle ympäristövastuu. Ympäristövastuun määräksi on alustavasti arvioitu noin euroa. 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Jyväskylän maalaiskunnan sisäisen valvonnan ohjeessa todetaan mm. seuraavaa: Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Vastuu sisäinen valvonnan järjestämisestä on kuitenkin ensisijaisesti kunnan toimivalla johdolla. Sisäinen valvonta on kunnanjohtajan, apulaiskunnanjohtajan ja toimialan johtajien väline varmistua siitä, että asiat toteutuvat tehtyjen päätösten mukaisesti ja että asetetut tavoitteet saavutetaan. Sisäisen valvonnan tulee antaa varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan: kunnan toiminnassa noudatetaan lakeja, säännöksiä ja valtuuston päätöksiä ja johdon ohjeita kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne rehellisesti ja määräaikaisissa raporteissa edistetään kunnan tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja määriteltyä palvelujen laatua turvataan kunnan resurssit menetyksiltä, jotka aiheutuvat tuhlauksista, väärinkäytöksistä, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä muista epäsäännönmukaisuuksista Edelleen sisäisen valvonnan ohjeessa todetaan, että sisäinen valvonta voidaan jakaa seuraavasti: sisäiseen tarkkailuun, jonka tehtävänä on varmistaa, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan aiotulla ja hyväksytyllä tavalla sekä tehtävälle osoitetuilla voimavaroilla. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaa ja on luonnollinen osa palvelujen järjestämistä. luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan, joka on raportointivelvoitteiden asettamista, raportoinnin toteutuksen valvontaa ja päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailua sisäiseen tarkastukseen, joka on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa, jolloin tarkastuksen kohde tietää olevansa tarkastuksen kohteena. Jyväskylän maalaiskunnan sisäistä tarkastusta suorittaa kunnanjohtajan toimeksiannosta siihen valittu henkilö tai yhteisö. Toimialan johtajien ja muiden esimiesten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen tai hyväksyttyjen menettelytapojen vastaista epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu toimialan johtajien tehtäviin. 14 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

15 Vuoden 2006 tilinpäätöksen tilintarkastuspöytäkirjassa kunnan tilintarkastajat totesivat kunnan sisäisestä valvonnasta mm. seuraavaa: Pidämme tärkeänä, että sisäisen valvonnan kehittämiseen panostetaan edelleen ja sen toimivuutta seurataan säännöllisesti esimerkiksi kunnan osavuosikatsauksen yhteydessä. Sisäisen valvonnan seurannan laajentamiseksi kunnan johtoryhmän tulisi vuosittain antaa kunnanhallitukselle kirjallinen raportti siitä, miten sisäistä valvontaa on käytännössä toteutettu mm. seuraavien asioiden osalta: toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, laadunvalvonta, menojen ja tulojen valvonta, materiaalitoiminnot, käteiskassat, maksujen perusteet ja perintä, palkkalaskenta, atk-turvallisuus sekä projektien seuranta ja hallinnointi. Sisäisen valvonnan toimivuudesta on paikallaan raportoida myös toimintakertomuksessa. Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi seuraavan kunnan johtoryhmän asiasta antaman selvityksen: Tilintarkastuspöytäkirjassa esitetyn sisäisen valvonnan kehittämisen voi käytännössä tulkita tarkoittavan sitä, että tilivelvolliset viranhaltijat raportoivat kunnan johtoryhmälle (kunnanjohtajalle) ja kunnanhallitukselle siitä, että sisäisen valvonnan ohjetta on noudatettu. Käytännössä tämä voisi ehkä tarkoittaa, että ohjeen noudattaminen dokumentoitaisiin esimerkiksi jonkinlaiseen seurantataulukkoon, josta kävisi ilmi, kuka, milloin ja miten on tehnyt sisäistä tarkkailua ja mitä tarkkailun seurauksena on käynyt ilmi. Kunnanhallituksen ja tilintarkastajan kannalta tämä olisi ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, miten sisäinen valvonta on käytännössä toiminut ja minkälaisia havaintoja on tehty. Sisäisen valvonnan kehittäminen ei ole edennyt vuoden 2007 aikana, eikä loppuvuoden 2007 aikana ole osoittaa kovin suuria kehittämispanostuksia tälle toiminnan osa-alueelle toimintaympäristön asettamien haasteiden vuoksi. Asiaan kannattanee paneutua viimeistään vuoden 2008 alussa vuoden 2007 tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Käytännössä sisäistä valvontaa ei voitu kehittää vuonna 2008 kuntien yhdistymisen aiheuttaman muutostilanteen vuoksi. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan toimielinten tekemistä päätöksistä tehtiin vuoden 2008 aikana 12 kunnallis- tai muuta vastaavaa valitusta, jotka koskivat kaavoitukseen, maankäyttöön ja vesiosuuskuntiin liittyviä asioita. Kyseissä valituksissa ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, ettei kunnan sisäinen valvonta olisi toiminut. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kuten toimintakertomuksesta ja talousarvion toteutumisvertailusta käy ilmi, valtuusto myönsi alkuperäiseen talousarvioon lisämäärärahoja yhteensä noin 6,9 miljoonaa euroa. Myönnetyistä lisämäärärahoista huolimatta sosiaalilautakunta ylitti määrärahansa lähes 0,9 miljoonalla eurolla ja tekninen lautakunta yli 0,4 miljoonalla eurolla. Koko kunnan osalta ylitys oli yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa, kun vajaan 0,6 miljoonan euron lomapalkkajaksotus huomioidaan (lomapalkkajaksotukseen ei talousarviossa ole varattu määrärahaa). Kuntien tilinpäätösarvioiden ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 8,8 % vuonna 2008, kun Jyväskylän maalaiskunnan vastaava luku oli 16,4 %. Voitaneen ainakin siis jossain määrin todeta, että varojen käytön valvonnassa vuonna 2008 epäonnistuttiin. Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

16 Riskienhallinnan järjestäminen Kunnan merkittävimpiä riskejä ja riskienhallintaa on kuvattu kohdassa Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan omaisuuden, erityisesti kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvossa tapahtui huomattava arvonalennus vuoden 2008 tilinpäätöksessä (ks. sivu 12, Vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelu). Sisäisen valvonnan näkökulmasta kyseiset arvonalennukset voitaneen nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa kirjanpidollisesti todetaan aikaisempien vuosien puutteita kunnan sisäisessä valvonnassa. Sopimustoiminta Sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikojen seurantaa on kartoitettu kuntien yhdistymisprosessissa, mihin liittyen kehittämistoimenpiteitä on vireillä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto päätti vuoden 2007 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että euron määräraha varataan sisäisen tarkastuksen palvelujen ostamiseen (noin 20 tarkastuspäivää vuodessa). Kunnanhallitus päätti hankkia ko. palvelun Jyväskylän kaupungin sisäisen tarkastuksen yksiköltä. Asiasta laadittiin kirjallinen sopimus ko. tarkastusyksikön ja maalaiskunnan välille. Sopimuksen puitteissa on tehty vuosina 2007 ja 2008 seuraavat tarkastukset/selvitykset kunnanhallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman ( , kohdat 1 ja 2 alla olevassa luettelossa) sekä kunnanjohtajan ja Jyväskylän kaupungin tarkastuspäällikön keskinäisen keskustelun ja sopimuksen perusteella (kohdat 3 6): 1. Vaajakosken uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen rakentamisprosessin tarkastus toteutettiin pääosin kesä- ja heinäkuiden aikana 2007 (tarkastusraportti ). 2. Sosiaalipalvelujen ostopalvelusopimukset tarkastettiin helmi-maaliskuussa 2008 (tarkastusraportti ). 3. Puuppolan koulun kalusto- ja opetusvälinehankintojen kilpailutus (tarkastusraportti ) 4. Jyväskylän maalaiskunnan taseen läpikäynti 5. Irtaimistoluetteloinnin kartoitus yhdistyvissä kunnissa luettelomallin laadinta 6. Jyväskylän maalaiskunnan sopimusluetteloiden läpikäynti Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi Jyväskylän kaupungin sisäisen tarkastuksen tekemät kaksi ensimmäistä tarkastusta. Puuppolan koulun kalusto- ja opetusvälinehankintojen kilpailutuksesta laaditun tarkastusraportin yhteenvedossa todetaan, että koulutilojen kalustamiseen ja opetusvälinehankintoihin olisi tarkoituksenmukaista (ainakin perusopetustiloihin) ylläpitää suositusstandardia hankittavien kalusteiden/välineiden perusmateriaalivalinnoista ja määristä (esimerkiksi, mikä on alakoulun perusopetustilan opetusvälinevarustus). Lisäksi raportissa todetaan, että opetustoimessa voisi olla koulujen hankintoja koordinoiva henkilö, joka pitää huolta uusien/peruskorjattavien koulujen ensikertaisten kalustamisprosessien aikatauluttamisesta, tarvittavasta valmisteluun annettavasta ohjauksesta ja hankintaprosessien etenemisestä. Raportin mukaan kalustehankintaprosessi pitää liittää osaksi 16 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

17 hankkeen suunnittelua ja rakentamisen aikataulusta. Raportti annettiin tiedoksi kunnanjohtajalle, talousjohtajalle ja Jyväskylän kaupungin sivistyspalveluiden talousjohtaja Seppo Mäkiselle. Kolme viimeistä selvitystä oli osittain kolmen yhdistyvän kunnan yhteisiä ja ne laadittiin kuntien yhdistymistä helpottamaan. Jyväskylän kaupungin tarkastuspäällikkö osallistui syksyn 2008 aikana ns. käyttöomaisuustyöryhmän toimintaan. Ryhmässä oli edustus kolmesta yhdistyvästä kunnasta, ja ryhmän tehtävänä oli käydä läpi kuntien taseet uuden kunnan avaavaa tasetta varten. Ryhmän työskentelyn tuloksena havaittiin, että kuntien kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännöissä oli eroja, jotka on pyritty kuntien vuoden 2008 tilinpäätöksissä eliminoimaan kaupunginhallituksen päätöksen ( ) mukaisesti. Jyväskylän kaupungin sisäinen tarkastus kartoitti syksyn 2008 aikana yhdistyvien kuntien irtaimistoluettelointiin liittyvät käytännöt ja laati irtaimistoluettelointimallin, jota kunnissa tuli hyödyntää irtaimistoa luetteloitaessa. Jyväskylän kaupungin tarkastuspäällikkö kävi läpi Jyväskylän maalaiskunnan sopimusluettelot ja kiinnitti huomiota erityisesti keskeneräisiin sopimuksiin, joiden ehdot eivät olleet vielä toteutuneet. Nämä tiedot välitettiin uuden kunnan asianomaiselle viranhaltijalle. Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

18 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA 2008 (1 000 ) Muutos Muutos-% Toimintatuotot ,5 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % Toimintakulut ,4 % Toimintakate ,4 % Verotulot ,6 % Valtionosuudet ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,1 % Muut rahoitustuotot ,7 % Korkokulut ,8 % Muut rahoituskulut ,3 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,4 % Vuosikate ,6 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,5 % Arvonalentumiset ja lisäpoistot ,6 % Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,4 % TILIKAUDEN TULOS ,8 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,1 % Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 % Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,5 % Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,4 17,3 Vuosikate/Poistot, % 34,8 % 164,7 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentaperusteet: Toimintatuotot/Toimintakulut, % = 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valm. omaan käyt.) Vuosikate/Poistot, % =100 x Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate /asukas = Vuosikate / Asukasmäärä Tuloslaskelma ei sisällä kunnan sisäisiä tuottoja ja kuluja Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 14,5 % (17,3 % vuonna 2007, 14,7 % vuonna 2006). Toimintatuottojen vuosimuutosta (-6,5 %) arvioitaessa on huomioitava, että kunta sai vuonna 2007 poikkeuksellisen suuren, 3,3 milj. euron myyntivoiton Palokankeskus IV:n maa-alueen 18 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta

19 myynnistä. Kaiken kaikkiaan toimintatuottoihin sisältyi maanmyyntivoittoja vajaat 1,9 milj. euroa (5,0 milj. euroa vuonna 2007). Toimintakulut nousivat noin 17,8 milj. eurolla (12,4 %, 5,7 % vuonna 2007). Toimintakate, joka osoittaa verorahoituksen tarpeen kunnan toiminnan kulujen kattamiseen, heikkeni noin 19,2 milj. euroa (16,4 %) vuoteen 2007 verrattuna. Verotulot (Milj. euroa) Kiinteistövero 2,3 2,6 2,7 3,0 3,1 3,6 3,9 4,1 4,4 Kunnallisvero 58,9 68,0 75,7 74,7 75,9 78,8 85,4 91,2 98,3 Yhteisövero 4,7 2,3 3,9 1,8 2,3 2,8 3,1 3,9 4,0 Yhteensä 65,9 72,9 82,3 79,5 81,2 85,2 92,4 99,1 106,7 Muutos ed.vuoteen -0,6 % 10,6 % 12,9 % -3,4 % 2,2 % 4,9 % 8,5 % 7,3 % 7,6 % Verotulot nousivat vuoteen 2007 verrattuna 7,6 milj. euroa eli 7,6 %. Valtionosuuksia kertyi 5,2 milj. euroa enemmän (16,1 %) kuin vuonna Rahoitustuotot olivat 3,4 milj. euroa ja rahoituskulut 3,4 milj. euroa. Keski-Suomen Valon sijoitusten nettovaikutus rahoitustuottoihin ja - kuluihin oli yhteensä noin 0,3 milj. euroa (1,4 milj. euroa vuonna 2007). Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 9,3 milj. euroa sekä ylimääräisiä poistoja ja arvonalentumisia 12,6 milj. euroa, joten poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 21,9 miljoonaa euroa. Vuosikate/poistot (%) ilman ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia olisi ollut 81,8 %. Tilikauden tulokseksi ennen tilinpäätössiirtoja muodostui -14,3 milj. euroa. Poistoeron vähennyksen jälkeen tilikauden alijäämäksi tuli noin 13,0 milj. euroa. Jyväskylän maalaiskunta Tilinpäätös

20 1.3.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA (1 000 ) Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-54 Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset yhteensä Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 36,9 95,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,3 73,8 Lainanhoitokate 1,5 2,8 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnuslukujen laskentaperusteet: Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno (Investointien omahankintameno tarkoittaa rahoituslaskelman pysyvien vastaavien investointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv x Kassavarat / Kassastamaksut 20 Tilinpäätös 2008 Jyväskylän maalaiskunta