PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 MAAKUNTAHALLITUS LIITTYY ASIAAN 4/1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 MAAKUNTAHALLITUS 12.3.2007 LIITTYY ASIAAN 4/1"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 MAAKUNTAHALLITUS LIITTYY ASIAAN 4/1

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta VARSINAINEN TOIMINTA Toiminta Päijät-Hämeen ulkopuolella Päijät-Hämeen kansainvälinen toiminta keskittyy Eurooppaan...17 Päijät-Hämeen ulkoinen edunvalvonta...18 Toiminta Päijät-Hämeessä Maakunnan suunnittelun ja kehittämisen tuottamat muutokset Maakuntastrategiset muutokset...21 Alueidenkäytöllä tavoiteltavat keskeiset muutokset...22 Kehittämistyöllä saatavia muutoksia...23 Tutkimustoiminnalla tavoiteltavat muutokset...24 Liiton toiminnan sisäiset muutokset...25 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO VARSINAINEN TOIMINTA KUNTAYHTEISTYÖ JA PROJEKTIT TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TULOSLASKELMAVERTAILU TASE PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TASEVERTAILU TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT JÄSENKUNTEIN MAKSUOSUUDET VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT PERUSPÄÄOMA SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT RAHOITUSARVOPAPEREIDEN JÄLLEENHANKINTAHINTOJEN JA AKTIVOITUJEN HANKINTAHINTOJEN EROTUS TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET TOIMIELINTEN KOKOONPANO Maakuntavaltuusto Vaalilautakunta Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Pelastuslaitoksen johtokunta Maakunnan yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän sihteeristö

3 YVA-ryhmä ESR-jaosto Maaseutujaosto LIITON HENKILÖKUNTA VUONNA

4 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Toimintakertomus on siis osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi tuloslaskelmasta tai taseesta. Maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää maakuntavaltuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus Kulunut vuosi oli kaikin puolin onnistunut. Kaikki hyväksytyt tavoitteet saavutettiin ja lisäksi saatiin toteutetuksi maakunnan kehityksen kannalta useita odotettua suurempia kokonaisuuksia tai kokonaan uusia tavoitteita. Luottamushenkilöhallinnon suurimmat haasteet vuonna 2006 koskivat maakuntakaavan hyväksymistä. Maakuntakaavan sisältöön kuuluivat vuosikymmeniä hiertäneen Lahden eteläisen ohitien linjauksesta päättäminen, kaupan rakenteiden määrittäminen ja uusista kasvusuunnista ja kasvualueista päättäminen. Maakuntakaavasta äänestettiin maakuntavaltuustossa, mutta lopputuloksena syntyi kaava, josta tehtiin poikkeuksellisen vähän valituksia. Kaava alistettiin ympäristöministeriölle alkukesästä ja kaavan odotetaan vahvistuvan vuoden kuluessa. Toinen merkittävä asia maakuntavaltuustossa oli maakuntahallituksen uuden puheenjohtajan valinta Metalliliittoon siirtyneen Kari Hyytiän jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsi Mika Karin uudeksi puheenjohtajaksi. Vuoden 2006 aikana laadittiin hyvinkin puutteellisten kansallisten ohjeiden pohjalta uudet EU:n rakennerahasto-ohjelmat. Päijät-Hämeen liitto oli vastuullinen vetäjä Etelä-Suomen EAKRohjelman osalta. Lisäksi liitolla oli edustus kaikissa keskeisissä kansallisissa valmisteluryhmissä, kuten kansallisessa strategiaryhmässä ja ohjelmaan liittyvissä lainsäädäntöä valmistelleissa ryhmissä. Ohjelman yhteydessä päätettiin, että Päijät-Hämeen liitto tulee vastaamaan Etelä- Suomen EAKR-ohjelman hallinnoinnista uudella ohjelmakaudella. Tämä ei edellytä liiton omien resurssien käyttöä. Ohjelman sisällöstä tuli hyvin Päijät-Hämeen strategiaa tukeva ja onnistunut. Sen sijaan se, että kansallisesti päädyttiin ratkaisuihin, joilla leikattiin merkittävästi aluepoliittisia tukia Etelä- Suomeen, oli suuri pettymys. Vuoden lopulla tehtiin viimeiset päätökset vanhan ohjelman osalta. Valtion viranomaiset voivat vielä täydentää omia päätöksiään vuoden 2007 alkupuolella. Tämä huomioon ottaen saatiin ohjelma kokonaisuudessaan toteutetuksi määräajassa ja MYR:n päättämien linjausten mukaisesti. Ohjelman sulkemiseen liittyy toki vielä pieni riski, koska ennen kuin kaikki hankkeet ovat päättyneet, ei ole mahdollista tietää, toteutuvatko vielä kesken olevat hankkeet suunnitellusti. Pelastustoimen osalta saatiin valmiiksi pitkään vireillä ollut maksuosuuksien jakoperusteiden oikeudenmukaistaminen. Myös kiinteistöille saatiin määriteltyä yhtenäiset vuokraperusteet. Muutokset edellyttivät tarkistuksia yhteistoimintasopimukseen. Kaikki jäsenkunnat hyväksyivät ja al- 4

5 lekirjoittivat uuden yhteistoimintasopimuksen, joka tuli takautuvasti voimaan vuoden 2006 alusta lukien. Etelä-Suomen yhteistyön osalta Päijät-Hämeen liitto sai vastuulleen liittouman johdon seuraaviksi kahdeksi vuodeksi poikkeuksellisen jännittyneissä oloissa. Liittouman kehitys on vaiheessa, missä on suuri tarve uudistaa ja selkeyttää yhteistyön muotoja ja toimintatapoja. Vuoden 2006 suurin erillinen tehtävä on ollut kuntien palvelurakenteen ja kuntarakenteen uudistamista pohtiva ja valmisteleva PARAS-hanke. Hanke on yhdessä seutuhallinnon kanssa organisoitu prosessi, jonka tavoitteena on tämän kunnallisvaalikauden aikana luoda puitteet päijäthämäläiselle uudistukselle. Hankkeeseen osallistuu maakunnan kunnista eri toimijoita useita satoja henkilöitä parissa kymmenessä ryhmässä tai alaryhmässä. Hanke tuottaa myös lain edellyttämät asiakirjat valtiolle vuoden 2007 kesällä. Päijät-Hämeen liitto on antanut hankkeelle pääsihteerin ja hanke rahoitetaan seutuhallinnon ja Päijät-Hämeen liiton varoin sekä hankkeelle myönnetyllä kehittämisrahalla. Uudella rakennerahastokaudella on lisäksi käytettävissä merkittävästi resursseja erilaisten rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen. Erityisen kiitoksen ansaitsee liiton henkilökunta, joka kaiken toimitilojen remonttiin liittyvän häiriön, pölyn, melun ja muuttotouhujen keskellä on pystynyt saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Toukokuussa käyttöön saadut uudistetut toimitilat ovat osoittautuneet toimiviksi ja tehokkaiksi. Kokonaispinta-alan pieneneminen on myös parantanut tilojen taloudellista tehokkuutta selvästi. Vuoden lopulla saatiin myydyksi ullakolla olleet tilat. Esa Halme maakuntajohtaja 5

6 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Liiton toiminta-alue, päätarkoitus ja välineet Päijät-Hämeen liitto on kuntayhtymä, jonka muodostavat 12 jäsenkuntaa: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Liitto on lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa alueiden kehittämislaki 602/2002 sekä asetus alueiden kehittämisestä 1224/2002, jotka tulivat voimaan ja maankäyttöä ja suunnittelua maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Päijät-Hämeen liitto: 1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; 2) vastaa maakunnan suunnitteluun kuuluvan maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy sen; 3) valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän valtion rahoitusta koskevan maakunnan valtionrahoitusesityksenä toimivan osan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa, hyväksyy ne ja neuvottelee valtionrahoitusesityksenä toimivasta osasta ministeriöiden kanssa; 4) vastaa alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta maakuntaa varten; 5) edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä alueiden kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden kanssa; 6) seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä; 7) hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä 8) hoitaa muut laissa säädetyt tehtävänsä. Alueellisen pelastustoimen hallinto siirtyi liitolle vuoden 2004 alusta lukien. Liiton ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta Päijät-Hämeen maakunnan alueella. Pelastuslaitos on kirjanpidollisesti eriytetty liikelaitos, jonka tilinpäätöksen maakuntavaltuusto hyväksyy osana Päijät-Hämeen liiton tilinpäätöstä. Liiton roolit eri tehtävissä määräytyvät tavoitteiden ja käytettävien välineiden perusteella. Liitto voi toimia tehtävästä riippuen mm. kehittäjänä, suunnittelijana, toteuttajana, edunvalvojana, hallinnoijana ja rahoittajana. Liiton toiminnan ohjausjärjestelmän tavoitteena on, että luottamuselimillä olisi todellinen mahdollisuus resursseja suuntaamalla ohjata liiton toimintaa ja sitä kautta maakunnan kehitystä kulloinkin haluamaansa suuntaan. Asteittain tarkentuvassa järjestelmässä maakuntavaltuusto päättää taloussuunnitelmassa ja -arviossa suurista linjauksista, joita maakuntahallitus tarkentaa työohjelmalla ja käyttösuunnitelma I:llä. Toimistossa käytännön toimintaa ohjaa työsuunnitelma ja käyttösuunnitelma II. Tilivelvollisiksi viranhaltijoiksi maakuntavaltuusto on kokouksessaan todennut maakuntajohtajan, kehittämisjohtajan ja hallintojohtajan sekä pelastuslaitoksen osalta pelastusjohtajan ja hallintopäällikön. 6

7 Liiton toimisto Päijät-Hämeen liitto on maakunnan pienimpiä kuntayhtymiä voimavaroiltaan. Liitossa on vakinaista henkilökuntaa 23 henkilöä. Liiton toimintamenot olivat noin 2,4 miljoonaa euroa. Näillä voimavaroilla liitto on päävastuussa vuosittain useiden miljoonien eurojen EU-varoista. Liitto hoitaa myös alueen maakuntakaavoituksen, jonka hyvä hoito saattaa tuoda maakuntaan huomattavia välillisiä säästöjä kerrannaisvaikutuksineen. Liitossa on ns. matriisiorganisaatio, jossa liiton tehtäväkenttä on jaettu kahdeksaan vastuualueeseen. Kullekin vastuualueelle on nimetty vetäjä, joka vastaa vastuualueelle kuuluvien tehtävien toteuttamisesta. Tehtävien toteuttamiseksi toimisto on jaettu 16 osaamisalueeseen, joista neljä keskittyy seuraamaan eri hallinnonalojen kehitystä ja tuomaan näitä koskevan erityisosaamisen toimintaan, muut ovat luonteeltaan ammatillista erityisosaamista vaativia tehtäviä. Kaikkien henkilöiden hallinnollinen esimies on maakuntajohtaja. Toimiston henkilökunta on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Toimielimet Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Edustajainkokous valitsee jäsenet maakuntavaltuustoon siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa 5000 asukasta kohti, kuitenkin enintään 35 % rajoittamattomasta äänimäärästä. Tämän mukaisesti maakuntavaltuustossa on yhteensä 39 jäsentä. Poliittisesti paikat jakautuvat seuraavasti: SDP 12, KESK 6, KOK 12, VIHR 2, KD 3, VAS 3 ja SIT 1. Maakuntavaltuuston kokoonpano on toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntavaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin , jolloin se valitsi toimikaudekseen puheenjohtajaksi maakuntaneuvos Jorma Pitkälän Hämeenkoskelta, I varapuheenjohtajaksi sosionomi Marjaleena Tuliaisen Hollolasta ja II varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Tero Mölsän Orimattilasta. Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudekseen maakuntahallituksen, johon kuuluu neljätoista jäsentä, vähintään yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Puheenjohtajaksi valittiin tullivalvontatarkastaja Heikki Vierumäki Lahdesta ja varapuheenjohtajaksi insinööri Matti Viljanen Lahdesta. Pian valintakokouksen jälkeen edesmenneen Heikki Vierumäen tilalle maakuntavaltuusto valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi aluetoimitsija Kari Hyytiän. Kokouksessaan maakuntavaltuusto myönsi eron Kari Hyytiälle oleellisesti muuttuneiden työtehtävien takia ja valitsi hänen tilalleen puheenjohtajaksi Mika Karin. Maakuntahallituksen paikkajakauma on seuraava: SDP 5, KESK 2, KOK 5, KD 1 ja VAS 1. Maakuntahallituksen kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Maakuntavaltuusto asetti kokouksessaan tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnassa on pu- 7

8 Tilintarkastaja heenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä. Tarkastuslautakunnan paikkajakauma on seuraava: SDP 1, KESK 1 ja KOK 2. Puheenjohtajaksi valittiin yrittäjä Simo Ajo Nastolasta ja varapuheenjohtajaksi keskusoperaattori Martti Aslamaa Kärkölästä. Tarkastuslautakunnan kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntavaltuusto valitsi kokouksessaan vuosien toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastajaksi Oy Audiator Ab:n. Oy Audiator Ab on nimennyt vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja Jarmo Paanasen. Pelastuslaitoksen johtokunta Maakuntahallitus asetti pelastuslaitoksen johtokunnan ohjaamaan pelastuslaitoksen toimintaa. Johtokuntaan kuuluu kymmenen jäsentä. Johtokunnan paikkajakauma on seuraava: SDP 3, KOK 3, KESK 2, VAS 1 ja KD 1. Puheenjohtajana toimii Juha Kolu Lahdesta ja varapuheenjohtajana Ensio Hartikainen Lahdesta. Johtokunnan kokoonpano on toimintakertomuksen liitteenä. Maakunnan yhteistyöryhmä Maakuntahallitus on asettanut maakunnan yhteistyöryhmän, johon kuuluu 24 jäsentä ja puheenjohtaja. Yhteistyöryhmän toimikausi on koko ohjelmakausi eli lukuun ottamatta maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajia, joiden toimikausi on kunnallisvaalikausi. Maakuntahallitus valitsi kokouksessaan maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat ja varaedustajat maakunnan yhteistyöryhmään toimikaudeksi Puheenjohtajana toimi maakuntahallituksen puheenjohtaja Kari Hyytiä saakka ja sen jälkeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen jaostojen kokoonpano on toimintakertomuksen liitteenä. Taloudellinen kehitys Talouskasvu oli vuonna 2006 odotettua nopeampaa. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Valtiovarainministeriö arvioi kasvuvauhdin hidastuvan vuonna 2007 noin kolmeen prosenttiin. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2006 noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan lähes vuoden 2006 tapaan eli puolitoista prosenttia. Työttömyysaste on ollut vuonna 2006 keskimäärin alle kahdeksan prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2007 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysasteen arvioidaan kohoavan edelleen ja työllisten osuudeksi arvioidaan työikäisestä väestöstä noin 70 %. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on kasvanut vuonna 2006 noin 3,5 prosenttia eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan keskimääräisen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2007 mm. sen vuoksi, että tulopoliittinen sopimus ei sisällä yleiskorotuksia vuodelle Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan noin kolme prosenttia vuonna Kunnallisveron tilitykset kohosivat vuonna 2006 noin 6,4 prosenttia eli puolitoista prosenttia 8

9 enemmän kuin ennakoitiin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan hieman hidastuvan edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan lisääntyvän lähes 5,7 prosenttia. Kuntien toimintamenot kasvavat edelleen mm. sen vuoksi, että palvelujen ostot lisääntyvät nopeasti. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan kuitenkin edelleen paranevan vuonna Päijät-Hämeen yleinen ja taloudellinen kehitys Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi edelleen vuonna Tilastokeskuksen arvion mukaan lisäystä oli 268 henkeä. Väkiluku kasvoi eniten Lahdessa (358) ja Nastolassa (98). Väkiluku väheni eniten Heinolassa (115) ja Hartolassa (57). Työttömyysprosentti oli vuoden 2006 lopussa 11,9 kun se vuoden 2005 lopussa oli 13,5. Koko maan työttömyysaste vuoden 2006 lopussa oli 9,5 %. Päijät-Hämeen kuntien taloustilanne parani viime vuonna selvästi. Vuoden 2006 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Päijät-Hämeessä vuosikate oli asukasta kohti 281 euroa eli sama kuin koko maan keskiarvo. Vuonna 2005 Päijät-Hämeen vuosikate asukasta kohti oli 67 euroa. Päijät-Hämeen lainakanta on yksi suurimmista, 2107 euroa/asukas kun koko maan keskiarvo on 1481 euroa/asukas. Työpaikat Päijät-Hämeessä vuosina Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rah. ym. toiminta Palvelukset Tuntematon Lahde: Tilastokeskus 9

10 Työttömyysaste Päijät-Hämeessä vuosina ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, keskiarvo 4,0 9,8 16,7 22,6 23,5 24,4 21,5 19,8 18,1 16,9 15,1 14,1 13,7 13,6 13,5 12,9 12,2 Lähde: Hämeen TE-keskus Päijät-Hämeen liiton taloudellinen kehitys Liiton toiminta ja talous on raamitettu maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Liiton talous pysyi toimintavuonna vakaana. Liiton työn luonteesta johtuen tavoitteet ovat määrärahan perusteluja, eivät mitattavissa olevia sitovia tavoitteita. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto on hyväksynyt sitovasti tehtäville toimintamenot ja toimintatulot nettomääräisinä sekä tavoitteet määrärahan perusteluna. Liiton maksuvalmius on toimintavuonna ollut kohtuullisen hyvä. Talousarvion toteutuminen Maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion mukaiset toimintatulot olivat euroa ja toimintamenot euroa eli toimintakate (tuottojen ja kulujen erotus) oli euroa ylijäämäinen. Toimintatuottoja kertyi ,03 euroa eli ,03 euroa arvioitua enemmän. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 19,5 %. Toimintakulut olivat yhteensä ,89 euroa, joten ylitys oli ,89 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 11,54 %. Rahoitustuotot olivat 9 708,46 euroa ja rahoituskulut ,88 euroa. Suunnitelmanmukaisia poistoja oli ,89 euroa ja poistoeron lisäystä ,69 euroa. Näin ollen ylijäämää muodostui ,52 euroa, mikä on ,52 euroa arvioitua enemmän. Liitolla on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää ,56 euroa. Em. lukuihin sisältyy projektien osuutta ,05 euroa. Näistä suurimmat ovat Päijät- Hämeen liikennejärjestelmä-suunnitelma noin euroa, Verkkotietokeskus euroa, Tacis Gis-projekti noin euroa, PARAS-projekti (Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke) noin euroa, Mallinnus -hanke (Lahden kaupunkiseudun ilmanlaadun mallinnus) noin euroa, FEM-hanke (Naisyrittäjyys Itämeren alueella) noin euroa, Hajaasutuksen jätevesiohjeistus hanke noin euroa ja Turvallisuusalan koulutushanke noin euroa. Verkkotietokeskus-projektin toimintaa liitto rahoittaa euroa. Muuten projektit toimivat ns. 0-periaatteella eikä niillä ole vaikutusta liiton tulokseen. 10

11 Maakuntavaltuusto on hyväksyessään talousarvion antanut maakuntahallitukselle oikeuden ottaa liiton hallinnoitavaksi talousarviovuonna mahdollisesti käynnistyviä projekteja, joita ei ole huomioitu talousarviossa ja joiden rahoitukseen ei käytetä jäsenkuntien maksuosuuksia. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon tulot talousarviossa olivat ja toteutuma ,87 euroa eli toteutumisaste oli 96,5 %. Tulopuoli muodostuu jäsenkuntien maksuosuuksista euroa ja EU:n teknisestä tuesta, jota käytettiin maakunnan yhteistyöryhmän ja sen jaostojen toiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin ,87 euroa. Luottamushenkilöhallinnon menot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,57 euroa eli käyttöaste oli 112,1 %. Henkilöstökulut ylittyivät noin euroa, palveluiden ostot noin euroa ja muut toimintakulut ylittyivät noin 190 euroa. Sen sijaan hankintoihin varattu määräraha alittui noin euroa. Varsinainen toiminta Varsinaisen toiminnan tulot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,11 euroa eli toteutumisaste oli 108,2 %. Pääosa tuloista muodostui jäsenkuntien maksuosuuksista euroa. EU:n teknisen tuen osuus oli noin euroa ja muiden EU-tukien ja maakunnan kehittämisrahan osuus yhteensä noin euroa. Talousarviossa EU-tukien ja maakunnan kehittämisrahan osuudeksi arvioitiin yhteensä euroa, joten tältä osin tulot toteutuivat noin euroa arvioitua suurempana. Lisäksi tuloja kertyi yhteisestä Brysselin toimistosta Hämeen ja Itä-Uudenmaan liittojen osuuksina yhteensä noin euroa, CPMR:n Itämeri-komission sihteeristön tehtävien hoitamisesta noin euroa ja 2-ohjelman hankekoordinaattorin tehtävien hoitamisesta euroa. Muita tukia kertyi yhteensä noin euroa. Muut toimintatuotot noin euroa muodostuivat pääasiassa päättyneiden projektien tuloutuksista aikaisemmilta tilikausilta. Varsinaisen toiminnan menot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,27 euroa eli käyttöaste oli 103,2 %. Henkilöstökulut alittuivat noin eurolla. Alitus aiheutui osa-aikaeläkeratkaisuista. Palveluiden ostoihin varattu määräraha ylittyi noin euroa. Ylitykset aiheutuivat lähinnä sellaisista hankkeista, joiden rahoitukseen saatiin vastaavasti EUrahoitusta ja maakunnan kehittämisrahaa. Hankintoihin varattu määräraha alittui noin euroa. Muut toimintakulut alittuivat noin euroa. Toimitilojen peruskorjauksen lopulliseksi kustannukseksi muodostui ,61 euroa, josta tilakaudella toteutui ,57 euroa. Peruskorjauksen kustannusarvio oli euroa. Lisäksi maksettiin taloyhtiön teettämän ikkunaremontin rahoitusosuus ,63 euroa. Rahoitustuotot ja kulut Talousarviossa rahoitustuotoiksi arvioitiin euroa. Rahoitustuottoja kertyi 9 708,46 euroa. Rahoituskulut olivat ,88 euroa. Talousarviossa korkokuluihin oli varauduttu euroon. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkunnilta kerättiin maksuosuuksina se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen. Näin ollen talousarviossa vahvistettu maksuosuus on liiton lopullista tuloa, joka ei mahdollista jälkikäteisperintää eikä palautusta. Jäsenkunnilta kerättiin maksuosuuksia euroa. Varsinaisia toimintatuottoja oli euroa, mikä on 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien rahoituskuluihin kerättiin euroa. Maksuosuus oli 86,3 % perustoimintojen koko tulorahoituksesta. 11

12 Jäsenkuntien keskinäinen maksuvelvollisuus määräytyy asukaslukujen suhteessa. Jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty tilinpäätöksen liitetietona. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2007 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Määrärahojen osalta vuoden 2007 talousarvio näyttää olevan perusteiltaan laadittu oikealle tasolle lukuun ottamatta Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman hallinnoinnin tarvitsemien tilojen kunnostustöitä, jotka eivät sisälly talousarvioon. Kunnostustöistä aiheutuvat talousarvion muutokset tuodaan maakuntavaltuuston käsiteltäviksi kevätkokoukseen. Vuoden 2007 talousarviossa on tilikauden alijäämä euroa. 12

13 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ei sisällä pelastuslaitosta eikä projekteja) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Korkotulot Korkomenot Vuosikate Satunnaiset tulot Tilikauden tulos Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot/toimintamenot 105,50 96,99 % 98,64 % Vuosikate 4,56-2,76 % 0,97 % 13

14 TOIMINNAN RAHOITUS PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON KOKONAISTALOUDEN RAHAN LÄHTEET JA RAHAN KÄYTTÖ (ei sisällä pelastuslaitosta eikä projekteja) RAHAN LÄHTEET Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Rahoitustulot Korkotulot Satunnaiset tulot Rahan lähteet yhteensä RAHAN KÄYTTÖ Toimintamenot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut menot Rahoitusmenot Korkomenot Toimintapääoman lisäys/vähennys Rahan käyttö yhteensä

15 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kuntalain 70, 86 :n mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Maakuntahallitus esittää, että liiton vuoden 2006 tilikauden tulos ,83 euroa käsitellään siten, että tuloksen käsittelyerinä kirjataan poistoeron lisäystä ,69 euroa ja näin syntynyt ylijäämä ,52 euroa kirjataan taseen yli-/alijäämätilille. (Pelastuslaitoksen tuloksen käsittely lisätään päätöksen jälkeen) 15

16 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston kokouksia pidettiin toimintavuonna kolme ja niissä käsiteltiin yhteensä 44 asiaa. Maakuntakaava hyväksyttiin Kongressikeskus Fellmannissa pidetyssä kokouksessa. Kevätkokous pidettiin Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä Kevätkokouksessa maakuntavaltuusto mm. hyväksyi vuoden 2005 tilinpäätöksen asetti pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2007 hyväksyi Etelä-Suomen alueellista kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmaa koskevat painopisteet hyväksyi Manner-Suomen ESR-ohjelmaa koskevat alueelliset painopisteet myönsi eron Kari Hyytiälle maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävästä valitsi maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Mika Karin Kokousesitelmän piti terveysliikunnan professori Tommi Vasankari aiheesta Terveysliikunta hyvinvoinnin tuottajana alikäytetty tuloksentekijä vai ylisuurten odotusten toiveiden tynnyri. Syyskokous pidettiin Sysmän kunnanviraston valtuustosalissa. Syyskokouksessa maakuntavaltuusto mm. hyväksyi osaltaan Päijät-Hämeen pelastustoimen uuden yhteistoimintasopimuksen hyväksyi ylitysoikeuden pelastuslaitoksen talousarvioon hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2007 hyväksyi maakuntaohjelman muodosti poliittisen tahdon eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen hallitusohjelmaan Kokousesitelmän piti Euroopan historian professori Laura Kolbe aiheesta Alueiden Eurooppa vahvistuu uusia tuulia Päijät-Hämeeseen? Toimintavuonna järjestettiin kaksi maakuntavaltuuston poliittisten ryhmien puheenjohtajien neuvottelua, joissa käsiteltiin maakuntavaltuuston kokouksiin tulevia asioita. Maakuntahallitus kokoontui toimintavuoden aikana11 kertaa ja käsitteli yhteensä 265 asiaa. Maakuntahallitus on luonnollisesti valmistellut kaikki maakuntavaltuuston päättämät asiat. Tammikuun kokouksessa maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksesta annettujen muistutusten ja lausuntojen vastineet ja päätti esittää maakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta, maakuntaohjelmaa ja Etelä-Suomen alueellista kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmaa käsiteltiin useissa kokouksissa. Lukumääräisesti suurin osa maakuntahallituksen päätöksistä on EU- ja maakunnan kehittämisrahapäätöksiä sekä aluesuunnittelua ja aluekehitystä koskevia lausuntoja. Maakuntahallituksen työskentelyä selostetaan myös varsinaisen toiminnan yhteydessä. Kokouksista viisi pidettiin muualla kuin liiton omissa kokoustiloissa. Maaliskuun ja syyskuun kokoukset pidettiin Kongressihotelli Fellmannissa. Näiden kokousten yhteydessä pidettiin yhteiskokous Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen kanssa. Huhtikuun kokous pidettiin Brys- 16

17 selin matkan yhteydessä ja kesäkuun kokous Padasjoen kunnan kutsusta Padasjoen Kuntalassa. Lokakuun kokous pidettiin Etelä-Suomen liittouman yhteiskokouksen yhteydessä Naantalin kylpylässä. Perinteinen kuntakierros korvattiin toimintavuonna liiton uusissa toimitiloissa järjestetyillä tilaisuuksilla, joihin osallistui jäsenkuntien johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Tilaisuuksissa esiteltiin liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoja ja käytiin niistä keskusteluja. Maakuntahallitus teki matkan Brysseliin Matkan aikana tutustuttiin yhteisen Brysselin toimiston lisäksi Flaamin aluehallintoon, parlamentin toimintaan ja asemaan EU:n päätöksenteossa ja tavattiin Pysyvän edustuston ja Olli Rehnin kabinetin edustajat. Luottamushenkilöiden rooli kansainvälisessä edunvalvonnassa on lisääntynyt huomattavasti, erityisesti CPMR:n ja sen Itämeri-komission työskentelyssä. Maakuntavaltuuston ja hallituksen puheenjohtaja ovat osallistuneet CPMR:n yleiskokouksiin. Tarkastuslautakunta Lautakunta kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli yhteensä 31 asiaa. Tarkastuslautakunta on laatinut oman toimintasuunnitelmansa, jonka pohjalta se on työskennellyt. Maakuntavaltuustolle antamassaan arviointikertomuksessa lautakunta arvioi, miten maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. VARSINAINEN TOIMINTA Toiminta Päijät-Hämeen ulkopuolella Päijät-Hämeen kansainvälinen toiminta keskittyy Eurooppaan Päijät-Hämeen asema saadaan turvatuksi uudella rakennerahastokaudella. Päijät-Häme nimettiin kokonaisuudessaan haasteelliseksi alueeksi, joten koko maakunnassa on myös käytettävissä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman haasteellisille alueille kohdennettu 67-prosentin rahoitusosuus. Maakunta on ns. rajoittuvana alueena jatkossa myös Keskisen Itämeren ohjelmassa ja sen Viro-Suomi alaohjelmassa sekä Kaakkois-Suomen ja Venäjän ohjelmassa. Samoin maakunta pääsi mukaan komission uuteen Regions for economic change aloitteeseen yhdessä muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Brysselin toimisto on käynnistänyt jo vuoden 2013 jälkeisen kauden EU-politiikan suuntaamisen ja edunvalvonnan. Päijät-Hämeen toimijoille syntyy hyvä valmius toimia laajentuneessa EU:ssa ja erityisesti lähialueilla Päijät-Hämeen toimijoille järjestettiin useita tilaisuuksia niin Suomessa kuin Brysselissä. Tilaisuuksissa käytiin läpi alkavan kauden (2007- ) rahoitusmahdollisuuksia EU:sta. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yhteinen kansainvälinen verkosto jatkoi aktiivista toimintaansa ja verkosto järjesti erityisesti kulttuuritoimijoille yhteisen matkan Brysseliin. Matkan aikana luotiin ja kehitettiin niin kansallisia kuin kansainvälisiä verkostoja. Maakunnan toimijat saavat erityisrahoitushankkeita rahoitetuksi Vuosi 2006 oli ns. välivuosi rahoituksessa, sillä vanhat ohjelmat loppuivat ja uusia vasta suunniteltiin. Päijäthämäläiset valmistautuivat kuitenkin jo vilkkaasti uuteen rahoituskauteen. Brysselin toimisto auttoi mm. Koulutuskeskus Salpausta, LAMKin Innovaatiokeskusta, Lahden tiede- ja yrityspuistoa ja yliopistotoimijoita projektien suunnittelussa ja kehittämisessä. Samoin komission 17

18 kanssa suunniteltiin laajaa kunnallisiin palveluihin keskittyvää Living Lab -hanketta Päijät- Hämeeseen. Päijät-Hämeen liitto osallistui LAKESin kanssa vuosina toteutettavaan CPMR:n Itämeri-komission liikennetyöryhmän valmistelemaan InterBaltic-hankkeeseen, joka sai Interreg III B ohjelman rahoituksen vuonna Hankkeessa luodaan strategia Itämeren alueen kattavalle liikennejärjestelmälle. Maakunnan kehittämisen tavoitteita toteutetaan tehokkaasti ulkomaisten yhteistyösuhteiden avulla Päijät-Hämeen liiton kansainvälisen toiminnan alueellisena prioriteettina vuonna 2006 on ollut Itämeren alue. Toiminnan alueelliseen painopisteen valintaan ovat vaikuttaneet CPMR:n Itämeri-komission sihteeristön tehtävien hoitaminen sekä Päijät-Hämeen liiton aiemmin solmimat sopimukset kahdenvälisestä kansainvälisestä yhteistyöstä (Viron 3+3 yhteistyö ja Liettuan Kaunas). Yhteistyötä Itämeren ulkopuolisiin alueisiin on jatkettu Unkarin Baranyan kanssa. Jäsenyys CPMR:n Itämeri-komissiossa on avannut uusia yhteyksiä kahdenväliseen yhteistyöhön kuten Latvian Riian alueelle. Vuonna 2006 delegaatiot Latvian Riian alueelta ja Liettuan Kaunasista vierailivat Päijät-Hämeessä keskustellen tulevaisuuden yhteistyömuodoista. Päijät-Hämeen liitto tekee kansainvälistä yhteistyötä yhdessä muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jorma Pitkälä valittiin vuoden 2006 lokakuussa CPMR:n hallituksen suomalaiseksi jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi vuosiksi Päijät-Hämeen tavoitteet ja aloitteet tulevat näin huomioon otetuiksi CPMR:n edunvalvonnassa ja EU:n hallinnossa. Päijät-Hämeen liitto hoiti CPMR:n Itämeri-komission sihteeristöä vuoden 2003 alusta lähtien. Vuonna 2006 CPMR:n Itämeri-komission sihteeristö siirtyi Päijät-Hämeestä Gotlantiin Ruotsiin. Pääsihteerin tehtäviä hoiti erityisasiantuntija Marko Mälly ja hänen assistenttinaan toimi palvelusihteeri Kati Oja lokakuun loppuun saakka. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yhteinen Brysselin toimisto on käyttänyt erityisesti CPMR:n kautta tulevia kontakteja ja yhteistyöverkostoja hyväkseen viedäkseen eteenpäin niin uuden rahoituskauden asioita kuin myös muissa edunvalvontatöissä, joilla on ollut yhteyttä maakunnan kehittämiseen (mm. EU:n budjetin välitarkastelu, alueiden rooli EU:ssa sekä mahdollisuudet erillisrahoitushankkeissa). Edellä olevan lisäksi Esa Halme ja Tuula Loikkanen kirjoittivat julkaisun Europe 2013+, joka oli ensimmäinen Suomessa julkaistu asiakirja koskien uuden rakennerahastokauden väliarviointia ja siihen liittyviä kansallisia tavoitteita ja sen yhteydessä tehtäviä linjauksia vuonna 2014 alkavaa seuraavaa rakennerahastokautta varten. Liitto on toiminut lead partnerina TACIS Gis -hankkeessa, jossa kehitettiin paikkatietojärjestelmä luonnon monimuotoisuuden seurannan sekä maaseutu- ja luontomatkailun käyttöön Gatsinan alueella. Etelä-Suomen maakuntien yhteistyönä on valmisteltu Interreg hanke, jonka tarkoitus on saada Viron ja koko Itämeren piirin alueelle vapaaehtoisuuteen perustuvaa meripelastustoimintaa Suomen, Ruotsin ja Saksan mallien mukaisesti. Pilottihanke käynnistää Viron vapaaehtoisen meripelastustoiminnan elvyttämisen Suomenlahden itäpäästä. Kolmelta eri paikkakunnilla kootaan vapaaehtoisryhmät, joiden peruskoulutus annetaan Virossa ja koulutusta merellä alusten käyttäjiksi annetaan Suomessa. Päijät-Hämeen ulkoinen edunvalvonta Päijät-Hämeen ja Etelä-Suomen tavoitteet yhteensovitetaan valtuuston hyväksymässä yhteisessä ohjelmapolitiikassa 18

19 Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet ovat yhdensuuntaisia Etelä-Suomen kilpailukykyja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman tavoitteiden kanssa. Etelä-Suomen liittouman EUohjelmatyö valmisteltiin Päijät-Hämeen liitossa. Maakuntaohjelmien arviointi tehtiin yhdessä viiden Etelä-Suomen maakunnan kanssa. Näin saatiin yhteistä näkemystä uusien ohjelmien valmisteluun. EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan ensisijaisesti alueellisesti Maakuntajohtaja edusti Etelä-Suomen liittoumaa Suomen rakennerahastostrategiaa laatineessa ryhmässä ja kehittämisjohtaja uutta Rakennerahastolakia laatineessa ryhmässä. Kehittämisjohtaja edusti kaikkia maakuntien liittoja uusien ohjelmien hallintoa valmistelleessa ryhmässä sekä valtiovarainministeriön tarkastusstrategia- ja riskienhallintatyhmissä. Uutta EAKR-ohjelmaa toteutetaan pääasiassa maakuntatasolla. ESR-ohjelmasta puolet toteutetaan suuraluetasolla, käytännössä TE-keskuksittain. Erityisesti tehtiin työtä kuntien rahoitusosuuden pitämiseksi realistisena uudella ohjelmakaudella. Etelä-Suomen tulevaisuuden suunnitelmissa Päijät-Häme määritellään merkittäväksi kasvukeskukseksi ja Lahti kasvavaksi osaamis- ja korkeakoulupaikkakunnaksi sekä keskeiseksi logistiseksi paikkakunnaksi Maakuntastrategia (2005) ja siitä johdettu maakuntaohjelma nostavat alueen Itämeren kehitykseen kytkeytyneeksi kasvualueeksi ja entistä merkittävämmäksi aikuiskoulutuksen, käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ja uusien tuottavien toimintatapojen maakunnaksi. Etelä-Suomessa korostuvat kansainväliset yhteydet, liikenteen palvelutaso ja väylästön kyky palvella logististen keskusten verkostoa. Liikenneyhteydet lyhentävät Etelä-Suomen keskusten välisiä matkoja erityisesti itä-länsisuunnassa. Oikoradan avaaminen syyskuussa 2006 vahvisti Lahden logistista asemaa ja loi radan varteen merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Maakuntaan saadaan alueellistettavia toimintoja maakunnan kehittämisen kannalta oikeille toimialoille Alueellistamistoimenpiteet ovat tuoneet alueelle Sotilaslääketieteen keskuksen ja 2008 Valtion asuntorahaston, jotka tuovat yhteensä noin 145 työpaikkaa. Maaseutuviraston osalta toteutettiin runsaasti vaikuttamistoimenpiteitä ja Lahti oli valtakunnantasolla tehdyssä selvityksessä vahvana vaihtoehtona. Virasto päätettiin kuitenkin sijoittaa Seinäjoelle. Ylivoimaisesti eniten alueellistamisesta hyötyy Hämeenlinnan seutu, joka saa lisää työpaikkoja noin 600. Osaamiskeskusohjelmaan haettiin vuoden 2006 aikana ympäristöteknologian- ja asumisen klustereihin, joihin myös alue nimettiin. Vuoden 2007 alussa vahvistui päätös ympäristöteknologian kansallisesta vetovastuusta osaamiskeskusohjelmassa. Ympäristöhallinnon toimintojen alueellistamista on jatkuvasti pidetty esillä ja ne on kirjattu myös hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan päätöksiin. Valtion menojen kohdentumaa Päijät-Hämeeseen parannetaan Valtion menojen jakautumisessa maakunnittain ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 2002 ja 2004 välisenä aikana ja vuoden 2006 tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Valtion budjettimenoja kohdentui asukasta kohden Päijät-Hämeeseen 4425 euroa (max Kainuu 7799 euroa). Aluekehityksen ja EU-ohjelmarahoituksen rooli on tässä muutoksessa pieni ja uusi ohjelmakausi heikentää alueen tilannetta edelleen verrattaessa Itä- tai Pohjois-Suomen maakuntiin. 19

20 Liitto organisoi yhdessä Hämeen liiton kanssa koko vaalipiirin kansanedustajien tilaisuuksia. Kansanedustajat sopivat kokouksissaan ajankohtaisten edunvalvontakohteiden edistämisestä. Valmisteltiin ja jätettiin eduskunta-aloitteet. Kansanedustajat vierailivat toimintavuoden aikana Päijät-Hämeen kunnissa. Kunnat esittelivät ajankohtaisia asioitaan ja tapaamisissa sovittiin niistä toimenpiteistä, joita kansanedustajat voivat edistää. Maakunnan tunnettavuus ja vetovoima lisääntyy Kansallisessa markkinoinnissa alueen tunnettavuus on lisääntynyt mm. liikunnan megamaakuntana, kulttuurimaakuntana, ympäristöteknologian ja asumisen maakuntana. Oikoradan valmistuminen lisäsi alueen näkyvyyttä ja kytkeytymistä entistä tiiviimmin pääkaupunkiseudun kasvuun. Liitto on sekä rahoittanut maakunnan kehittämisrahalla hankkeita että ollut mukana useissa maakunnan tunnettavuuden ja vetovoiman lisäämistä koskevissa toimenpiteissä. Näistä esimerkkeinä ovat Lahti 2011 kulttuuripääkaupunkihanke, yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa toteutettava ylimaakunnalliset ulkoilu- ja luontomatkailureitit -hanke ja Mika Waltari 100 vuotta vuonna 2008-hanke. Myös maakunnassa pidettyjen tapahtumien (esim. Lahden EUhuippukokous) yhteydessä on toteutettu maakunnan markkinointia. Näkyvyyttä on lisännyt myös Lahden seudun vahva markkinointi (LAKES), jota Päijät-Hämeen liitto on rahoittanut. Maakuntakaavan ehdotusvaiheen aluevaraukset ja määräykset ovat olleet internetissä tarjoamassa tietoa karttamuodossa maakunnan arvokkaista luonnon- ja virkistysalue kohteista sekä matkailukohteista. Maakunnan arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista on laadittu helppokäyttöinen internetkarttasovellus, joka palvelee paitsi kaavoituksen lähtötietona myös maakunnan asukkaiden omatoimista kulttuuriperinnön vaalimista sekä kulttuurimatkailun tarpeita. Vellamon päivän juhla vietettiin maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä Sysmässä Kokousesitelmän piti Euroopan historian professori Laura Kolbe aiheesta Alueiden Eurooppa vahvistuu uusia tuulia Päijät-Hämeessä. Maakuntahallituksen myöntämät vuoden 2006 Päijät-Häme -mitalit luovutettiin Kemppi Oy:lle ja Sysmän entiselle kunnanjohtajalle Matti Nupposelle. Toiminta Päijät-Hämeessä Päijäthämäläisellä hallinnolla on näkemys hallinnon uudistamisen keskeisistä kysymyksistä. Maakunnan sidosryhmien toimintaa yhdensuuntaistetaan Päijät-Hämeessä käynnistettiin keväällä 2006 kuntien yhteinen Palvelurakenneuudistus projekti, joka tukee alueella valtakunnallista kunta- ja palvelurakennehanketta. Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto yhdessä toteuttavat kuntien palvelutuotannon yhteistyöprosesseja. Päijät-Hämeen liitto on projektin hallinnoija. Yhteisen hallinnon näkemys muodostuu toteutettavan prosessin aikana vuoden 2008 loppuun mennessä. Projekti on lisännyt kuntien välistä vuorovaikutusta ja kasvattanut henkilökohtaisten yhteyksien varassa toimivaa sosiaalista pääomaa, minkä voi laskea edistysaskeleeksi kohti maakunnan visiota yhdestä suurkunnasta. Palvelutuotannon uudet käytännöt valtakunnalliseen toteutukseen. Päijät-Häme on ollut valtakunnan tason edelläkävijänä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä ja organisoinnissa käynnistyneen Heimo-hyvinvointipiirin suunnittelussa Päijät-Hämeen liitolla on ollut merkittävä rooli. Sote-sektorin alueella testatut hyvät käytännöt ovat saaneet kokeilijoita myös muualla Suomessa. Hyvien käytäntöjen edistämistä on tuettu maakunnan kehittämisrahalla. Kuntien palvelutuotannon yhteistyöprosesseja on suunniteltu ja käynnistetty. Päijät-Hämeen liitto on ollut mukana kehittämässä uudenlaisia palvelutuotannon ratkaisuja, mm. Suomen suurin 20

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 1 Yhtymäkokous

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 1 Yhtymäkokous 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 OMN/123/00.02.00/2015 ERON MYÖNTÄMINEN

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus SISÄLLYSLUETTELO 14 / 2016 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 22. elokuuta 2016 klo 15.00 Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali Asiat 111 Sijoitustoiminnan raportti 31.7.2016... 203 112 Talousarvion toteutuminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille Maakuntahallitus 137 16.06.2015 Maakuntahallitus 174 19.10.2015 Maakuntavaltuusto 20 23.11.2015 Maakuntahallitus 31 21.03.2016 Maakuntahallitus 127 24.10.2016 Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2009 Aika Tiistai 9.6.2009, klo 18.00 Paikka Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali, Hallintokatu 4, Järvenpää Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 9/2015 Ta 2016 Tot 9/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 17 297 24 097 17 497 72,6

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille

Talousarvion muutos vuodelle 2016/Maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosille Maakuntahallitus 137 16.06.2015 Maakuntahallitus 174 19.10.2015 Maakuntavaltuusto 20 23.11.2015 Maakuntahallitus 31 21.03.2016 Maakuntahallitus 127 24.10.2016 Maakuntavaltuusto 20 12.12.2016 Talousarvion

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio

POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013. Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio POHJOIS-SAVON LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2016 67/00.02.02/2013 Tarkastuslautakunta Aika 18.2.2016 klo 9.00 10.25 Paikka Maakuntatalo, Tarja Miettisen työhuone, Sepänkatu 1, Kuopio Jäsenet ( x ) Pulkkinen Veli

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus Perussopimus 01.01.2005 Työvaliokunta 24.06.2004 Yhtymähallitus 31.08.2004 Voimaantulo 01.01.2005 3 1. LUKU - Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta n jäsenkunnat ovat kunnallisvaltuustojen yhtäpitävillä

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Åbo stad Sammanträdets datum Ärende nr 1 5045-2014 (045) Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Sammandrag: Turun

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

PSKTTKY:N TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2014

PSKTTKY:N TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2014 Kunnanhallitus 68 27.04.2015 Kunnanhallitus 76 11.05.2015 PSKTTKY:N TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2014 Kuntayhtymän hallitus 24 11.3.2015 Kuntayhtymän hallitus 32 9.4.2015

Lisätiedot