PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 MAAKUNTAHALLITUS LIITTYY ASIAAN 4/1

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 MAAKUNTAHALLITUS LIITTYY ASIAAN 4/1

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta VARSINAINEN TOIMINTA Toiminta Päijät-Hämeen ulkopuolella Päijät-Hämeen kansainvälinen toiminta keskittyy Eurooppaan...17 Päijät-Hämeen ulkoinen edunvalvonta...18 Toiminta Päijät-Hämeessä Maakunnan suunnittelun ja kehittämisen tuottamat muutokset Maakuntastrategiset muutokset...21 Alueidenkäytöllä tavoiteltavat keskeiset muutokset...22 Kehittämistyöllä saatavia muutoksia...23 Tutkimustoiminnalla tavoiteltavat muutokset...24 Liiton toiminnan sisäiset muutokset...25 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO VARSINAINEN TOIMINTA KUNTAYHTEISTYÖ JA PROJEKTIT TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TULOSLASKELMAVERTAILU TASE PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TASEVERTAILU TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT JÄSENKUNTEIN MAKSUOSUUDET VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT PERUSPÄÄOMA SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT RAHOITUSARVOPAPEREIDEN JÄLLEENHANKINTAHINTOJEN JA AKTIVOITUJEN HANKINTAHINTOJEN EROTUS TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET TOIMIELINTEN KOKOONPANO Maakuntavaltuusto Vaalilautakunta Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Pelastuslaitoksen johtokunta Maakunnan yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän sihteeristö

3 YVA-ryhmä ESR-jaosto Maaseutujaosto LIITON HENKILÖKUNTA VUONNA

4 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Toimintakertomus on siis osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi tuloslaskelmasta tai taseesta. Maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää maakuntavaltuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus Kulunut vuosi oli kaikin puolin onnistunut. Kaikki hyväksytyt tavoitteet saavutettiin ja lisäksi saatiin toteutetuksi maakunnan kehityksen kannalta useita odotettua suurempia kokonaisuuksia tai kokonaan uusia tavoitteita. Luottamushenkilöhallinnon suurimmat haasteet vuonna 2006 koskivat maakuntakaavan hyväksymistä. Maakuntakaavan sisältöön kuuluivat vuosikymmeniä hiertäneen Lahden eteläisen ohitien linjauksesta päättäminen, kaupan rakenteiden määrittäminen ja uusista kasvusuunnista ja kasvualueista päättäminen. Maakuntakaavasta äänestettiin maakuntavaltuustossa, mutta lopputuloksena syntyi kaava, josta tehtiin poikkeuksellisen vähän valituksia. Kaava alistettiin ympäristöministeriölle alkukesästä ja kaavan odotetaan vahvistuvan vuoden kuluessa. Toinen merkittävä asia maakuntavaltuustossa oli maakuntahallituksen uuden puheenjohtajan valinta Metalliliittoon siirtyneen Kari Hyytiän jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsi Mika Karin uudeksi puheenjohtajaksi. Vuoden 2006 aikana laadittiin hyvinkin puutteellisten kansallisten ohjeiden pohjalta uudet EU:n rakennerahasto-ohjelmat. Päijät-Hämeen liitto oli vastuullinen vetäjä Etelä-Suomen EAKRohjelman osalta. Lisäksi liitolla oli edustus kaikissa keskeisissä kansallisissa valmisteluryhmissä, kuten kansallisessa strategiaryhmässä ja ohjelmaan liittyvissä lainsäädäntöä valmistelleissa ryhmissä. Ohjelman yhteydessä päätettiin, että Päijät-Hämeen liitto tulee vastaamaan Etelä- Suomen EAKR-ohjelman hallinnoinnista uudella ohjelmakaudella. Tämä ei edellytä liiton omien resurssien käyttöä. Ohjelman sisällöstä tuli hyvin Päijät-Hämeen strategiaa tukeva ja onnistunut. Sen sijaan se, että kansallisesti päädyttiin ratkaisuihin, joilla leikattiin merkittävästi aluepoliittisia tukia Etelä- Suomeen, oli suuri pettymys. Vuoden lopulla tehtiin viimeiset päätökset vanhan ohjelman osalta. Valtion viranomaiset voivat vielä täydentää omia päätöksiään vuoden 2007 alkupuolella. Tämä huomioon ottaen saatiin ohjelma kokonaisuudessaan toteutetuksi määräajassa ja MYR:n päättämien linjausten mukaisesti. Ohjelman sulkemiseen liittyy toki vielä pieni riski, koska ennen kuin kaikki hankkeet ovat päättyneet, ei ole mahdollista tietää, toteutuvatko vielä kesken olevat hankkeet suunnitellusti. Pelastustoimen osalta saatiin valmiiksi pitkään vireillä ollut maksuosuuksien jakoperusteiden oikeudenmukaistaminen. Myös kiinteistöille saatiin määriteltyä yhtenäiset vuokraperusteet. Muutokset edellyttivät tarkistuksia yhteistoimintasopimukseen. Kaikki jäsenkunnat hyväksyivät ja al- 4

5 lekirjoittivat uuden yhteistoimintasopimuksen, joka tuli takautuvasti voimaan vuoden 2006 alusta lukien. Etelä-Suomen yhteistyön osalta Päijät-Hämeen liitto sai vastuulleen liittouman johdon seuraaviksi kahdeksi vuodeksi poikkeuksellisen jännittyneissä oloissa. Liittouman kehitys on vaiheessa, missä on suuri tarve uudistaa ja selkeyttää yhteistyön muotoja ja toimintatapoja. Vuoden 2006 suurin erillinen tehtävä on ollut kuntien palvelurakenteen ja kuntarakenteen uudistamista pohtiva ja valmisteleva PARAS-hanke. Hanke on yhdessä seutuhallinnon kanssa organisoitu prosessi, jonka tavoitteena on tämän kunnallisvaalikauden aikana luoda puitteet päijäthämäläiselle uudistukselle. Hankkeeseen osallistuu maakunnan kunnista eri toimijoita useita satoja henkilöitä parissa kymmenessä ryhmässä tai alaryhmässä. Hanke tuottaa myös lain edellyttämät asiakirjat valtiolle vuoden 2007 kesällä. Päijät-Hämeen liitto on antanut hankkeelle pääsihteerin ja hanke rahoitetaan seutuhallinnon ja Päijät-Hämeen liiton varoin sekä hankkeelle myönnetyllä kehittämisrahalla. Uudella rakennerahastokaudella on lisäksi käytettävissä merkittävästi resursseja erilaisten rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen. Erityisen kiitoksen ansaitsee liiton henkilökunta, joka kaiken toimitilojen remonttiin liittyvän häiriön, pölyn, melun ja muuttotouhujen keskellä on pystynyt saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Toukokuussa käyttöön saadut uudistetut toimitilat ovat osoittautuneet toimiviksi ja tehokkaiksi. Kokonaispinta-alan pieneneminen on myös parantanut tilojen taloudellista tehokkuutta selvästi. Vuoden lopulla saatiin myydyksi ullakolla olleet tilat. Esa Halme maakuntajohtaja 5

6 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Liiton toiminta-alue, päätarkoitus ja välineet Päijät-Hämeen liitto on kuntayhtymä, jonka muodostavat 12 jäsenkuntaa: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Liitto on lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa alueiden kehittämislaki 602/2002 sekä asetus alueiden kehittämisestä 1224/2002, jotka tulivat voimaan ja maankäyttöä ja suunnittelua maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Päijät-Hämeen liitto: 1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; 2) vastaa maakunnan suunnitteluun kuuluvan maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy sen; 3) valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän valtion rahoitusta koskevan maakunnan valtionrahoitusesityksenä toimivan osan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa, hyväksyy ne ja neuvottelee valtionrahoitusesityksenä toimivasta osasta ministeriöiden kanssa; 4) vastaa alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta maakuntaa varten; 5) edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä alueiden kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden kanssa; 6) seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä; 7) hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä 8) hoitaa muut laissa säädetyt tehtävänsä. Alueellisen pelastustoimen hallinto siirtyi liitolle vuoden 2004 alusta lukien. Liiton ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta Päijät-Hämeen maakunnan alueella. Pelastuslaitos on kirjanpidollisesti eriytetty liikelaitos, jonka tilinpäätöksen maakuntavaltuusto hyväksyy osana Päijät-Hämeen liiton tilinpäätöstä. Liiton roolit eri tehtävissä määräytyvät tavoitteiden ja käytettävien välineiden perusteella. Liitto voi toimia tehtävästä riippuen mm. kehittäjänä, suunnittelijana, toteuttajana, edunvalvojana, hallinnoijana ja rahoittajana. Liiton toiminnan ohjausjärjestelmän tavoitteena on, että luottamuselimillä olisi todellinen mahdollisuus resursseja suuntaamalla ohjata liiton toimintaa ja sitä kautta maakunnan kehitystä kulloinkin haluamaansa suuntaan. Asteittain tarkentuvassa järjestelmässä maakuntavaltuusto päättää taloussuunnitelmassa ja -arviossa suurista linjauksista, joita maakuntahallitus tarkentaa työohjelmalla ja käyttösuunnitelma I:llä. Toimistossa käytännön toimintaa ohjaa työsuunnitelma ja käyttösuunnitelma II. Tilivelvollisiksi viranhaltijoiksi maakuntavaltuusto on kokouksessaan todennut maakuntajohtajan, kehittämisjohtajan ja hallintojohtajan sekä pelastuslaitoksen osalta pelastusjohtajan ja hallintopäällikön. 6

7 Liiton toimisto Päijät-Hämeen liitto on maakunnan pienimpiä kuntayhtymiä voimavaroiltaan. Liitossa on vakinaista henkilökuntaa 23 henkilöä. Liiton toimintamenot olivat noin 2,4 miljoonaa euroa. Näillä voimavaroilla liitto on päävastuussa vuosittain useiden miljoonien eurojen EU-varoista. Liitto hoitaa myös alueen maakuntakaavoituksen, jonka hyvä hoito saattaa tuoda maakuntaan huomattavia välillisiä säästöjä kerrannaisvaikutuksineen. Liitossa on ns. matriisiorganisaatio, jossa liiton tehtäväkenttä on jaettu kahdeksaan vastuualueeseen. Kullekin vastuualueelle on nimetty vetäjä, joka vastaa vastuualueelle kuuluvien tehtävien toteuttamisesta. Tehtävien toteuttamiseksi toimisto on jaettu 16 osaamisalueeseen, joista neljä keskittyy seuraamaan eri hallinnonalojen kehitystä ja tuomaan näitä koskevan erityisosaamisen toimintaan, muut ovat luonteeltaan ammatillista erityisosaamista vaativia tehtäviä. Kaikkien henkilöiden hallinnollinen esimies on maakuntajohtaja. Toimiston henkilökunta on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Toimielimet Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Edustajainkokous valitsee jäsenet maakuntavaltuustoon siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa 5000 asukasta kohti, kuitenkin enintään 35 % rajoittamattomasta äänimäärästä. Tämän mukaisesti maakuntavaltuustossa on yhteensä 39 jäsentä. Poliittisesti paikat jakautuvat seuraavasti: SDP 12, KESK 6, KOK 12, VIHR 2, KD 3, VAS 3 ja SIT 1. Maakuntavaltuuston kokoonpano on toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntavaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin , jolloin se valitsi toimikaudekseen puheenjohtajaksi maakuntaneuvos Jorma Pitkälän Hämeenkoskelta, I varapuheenjohtajaksi sosionomi Marjaleena Tuliaisen Hollolasta ja II varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Tero Mölsän Orimattilasta. Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudekseen maakuntahallituksen, johon kuuluu neljätoista jäsentä, vähintään yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Puheenjohtajaksi valittiin tullivalvontatarkastaja Heikki Vierumäki Lahdesta ja varapuheenjohtajaksi insinööri Matti Viljanen Lahdesta. Pian valintakokouksen jälkeen edesmenneen Heikki Vierumäen tilalle maakuntavaltuusto valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi aluetoimitsija Kari Hyytiän. Kokouksessaan maakuntavaltuusto myönsi eron Kari Hyytiälle oleellisesti muuttuneiden työtehtävien takia ja valitsi hänen tilalleen puheenjohtajaksi Mika Karin. Maakuntahallituksen paikkajakauma on seuraava: SDP 5, KESK 2, KOK 5, KD 1 ja VAS 1. Maakuntahallituksen kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Maakuntavaltuusto asetti kokouksessaan tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnassa on pu- 7

8 Tilintarkastaja heenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä. Tarkastuslautakunnan paikkajakauma on seuraava: SDP 1, KESK 1 ja KOK 2. Puheenjohtajaksi valittiin yrittäjä Simo Ajo Nastolasta ja varapuheenjohtajaksi keskusoperaattori Martti Aslamaa Kärkölästä. Tarkastuslautakunnan kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntavaltuusto valitsi kokouksessaan vuosien toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastajaksi Oy Audiator Ab:n. Oy Audiator Ab on nimennyt vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja Jarmo Paanasen. Pelastuslaitoksen johtokunta Maakuntahallitus asetti pelastuslaitoksen johtokunnan ohjaamaan pelastuslaitoksen toimintaa. Johtokuntaan kuuluu kymmenen jäsentä. Johtokunnan paikkajakauma on seuraava: SDP 3, KOK 3, KESK 2, VAS 1 ja KD 1. Puheenjohtajana toimii Juha Kolu Lahdesta ja varapuheenjohtajana Ensio Hartikainen Lahdesta. Johtokunnan kokoonpano on toimintakertomuksen liitteenä. Maakunnan yhteistyöryhmä Maakuntahallitus on asettanut maakunnan yhteistyöryhmän, johon kuuluu 24 jäsentä ja puheenjohtaja. Yhteistyöryhmän toimikausi on koko ohjelmakausi eli lukuun ottamatta maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajia, joiden toimikausi on kunnallisvaalikausi. Maakuntahallitus valitsi kokouksessaan maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat ja varaedustajat maakunnan yhteistyöryhmään toimikaudeksi Puheenjohtajana toimi maakuntahallituksen puheenjohtaja Kari Hyytiä saakka ja sen jälkeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen jaostojen kokoonpano on toimintakertomuksen liitteenä. Taloudellinen kehitys Talouskasvu oli vuonna 2006 odotettua nopeampaa. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Valtiovarainministeriö arvioi kasvuvauhdin hidastuvan vuonna 2007 noin kolmeen prosenttiin. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2006 noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan lähes vuoden 2006 tapaan eli puolitoista prosenttia. Työttömyysaste on ollut vuonna 2006 keskimäärin alle kahdeksan prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2007 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysasteen arvioidaan kohoavan edelleen ja työllisten osuudeksi arvioidaan työikäisestä väestöstä noin 70 %. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on kasvanut vuonna 2006 noin 3,5 prosenttia eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan keskimääräisen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2007 mm. sen vuoksi, että tulopoliittinen sopimus ei sisällä yleiskorotuksia vuodelle Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan noin kolme prosenttia vuonna Kunnallisveron tilitykset kohosivat vuonna 2006 noin 6,4 prosenttia eli puolitoista prosenttia 8

9 enemmän kuin ennakoitiin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan hieman hidastuvan edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan lisääntyvän lähes 5,7 prosenttia. Kuntien toimintamenot kasvavat edelleen mm. sen vuoksi, että palvelujen ostot lisääntyvät nopeasti. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen arvioidaan kuitenkin edelleen paranevan vuonna Päijät-Hämeen yleinen ja taloudellinen kehitys Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi edelleen vuonna Tilastokeskuksen arvion mukaan lisäystä oli 268 henkeä. Väkiluku kasvoi eniten Lahdessa (358) ja Nastolassa (98). Väkiluku väheni eniten Heinolassa (115) ja Hartolassa (57). Työttömyysprosentti oli vuoden 2006 lopussa 11,9 kun se vuoden 2005 lopussa oli 13,5. Koko maan työttömyysaste vuoden 2006 lopussa oli 9,5 %. Päijät-Hämeen kuntien taloustilanne parani viime vuonna selvästi. Vuoden 2006 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Päijät-Hämeessä vuosikate oli asukasta kohti 281 euroa eli sama kuin koko maan keskiarvo. Vuonna 2005 Päijät-Hämeen vuosikate asukasta kohti oli 67 euroa. Päijät-Hämeen lainakanta on yksi suurimmista, 2107 euroa/asukas kun koko maan keskiarvo on 1481 euroa/asukas. Työpaikat Päijät-Hämeessä vuosina Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rah. ym. toiminta Palvelukset Tuntematon Lahde: Tilastokeskus 9

10 Työttömyysaste Päijät-Hämeessä vuosina ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, keskiarvo 4,0 9,8 16,7 22,6 23,5 24,4 21,5 19,8 18,1 16,9 15,1 14,1 13,7 13,6 13,5 12,9 12,2 Lähde: Hämeen TE-keskus Päijät-Hämeen liiton taloudellinen kehitys Liiton toiminta ja talous on raamitettu maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Liiton talous pysyi toimintavuonna vakaana. Liiton työn luonteesta johtuen tavoitteet ovat määrärahan perusteluja, eivät mitattavissa olevia sitovia tavoitteita. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto on hyväksynyt sitovasti tehtäville toimintamenot ja toimintatulot nettomääräisinä sekä tavoitteet määrärahan perusteluna. Liiton maksuvalmius on toimintavuonna ollut kohtuullisen hyvä. Talousarvion toteutuminen Maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion mukaiset toimintatulot olivat euroa ja toimintamenot euroa eli toimintakate (tuottojen ja kulujen erotus) oli euroa ylijäämäinen. Toimintatuottoja kertyi ,03 euroa eli ,03 euroa arvioitua enemmän. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 19,5 %. Toimintakulut olivat yhteensä ,89 euroa, joten ylitys oli ,89 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 11,54 %. Rahoitustuotot olivat 9 708,46 euroa ja rahoituskulut ,88 euroa. Suunnitelmanmukaisia poistoja oli ,89 euroa ja poistoeron lisäystä ,69 euroa. Näin ollen ylijäämää muodostui ,52 euroa, mikä on ,52 euroa arvioitua enemmän. Liitolla on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää ,56 euroa. Em. lukuihin sisältyy projektien osuutta ,05 euroa. Näistä suurimmat ovat Päijät- Hämeen liikennejärjestelmä-suunnitelma noin euroa, Verkkotietokeskus euroa, Tacis Gis-projekti noin euroa, PARAS-projekti (Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke) noin euroa, Mallinnus -hanke (Lahden kaupunkiseudun ilmanlaadun mallinnus) noin euroa, FEM-hanke (Naisyrittäjyys Itämeren alueella) noin euroa, Hajaasutuksen jätevesiohjeistus hanke noin euroa ja Turvallisuusalan koulutushanke noin euroa. Verkkotietokeskus-projektin toimintaa liitto rahoittaa euroa. Muuten projektit toimivat ns. 0-periaatteella eikä niillä ole vaikutusta liiton tulokseen. 10

11 Maakuntavaltuusto on hyväksyessään talousarvion antanut maakuntahallitukselle oikeuden ottaa liiton hallinnoitavaksi talousarviovuonna mahdollisesti käynnistyviä projekteja, joita ei ole huomioitu talousarviossa ja joiden rahoitukseen ei käytetä jäsenkuntien maksuosuuksia. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon tulot talousarviossa olivat ja toteutuma ,87 euroa eli toteutumisaste oli 96,5 %. Tulopuoli muodostuu jäsenkuntien maksuosuuksista euroa ja EU:n teknisestä tuesta, jota käytettiin maakunnan yhteistyöryhmän ja sen jaostojen toiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin ,87 euroa. Luottamushenkilöhallinnon menot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,57 euroa eli käyttöaste oli 112,1 %. Henkilöstökulut ylittyivät noin euroa, palveluiden ostot noin euroa ja muut toimintakulut ylittyivät noin 190 euroa. Sen sijaan hankintoihin varattu määräraha alittui noin euroa. Varsinainen toiminta Varsinaisen toiminnan tulot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,11 euroa eli toteutumisaste oli 108,2 %. Pääosa tuloista muodostui jäsenkuntien maksuosuuksista euroa. EU:n teknisen tuen osuus oli noin euroa ja muiden EU-tukien ja maakunnan kehittämisrahan osuus yhteensä noin euroa. Talousarviossa EU-tukien ja maakunnan kehittämisrahan osuudeksi arvioitiin yhteensä euroa, joten tältä osin tulot toteutuivat noin euroa arvioitua suurempana. Lisäksi tuloja kertyi yhteisestä Brysselin toimistosta Hämeen ja Itä-Uudenmaan liittojen osuuksina yhteensä noin euroa, CPMR:n Itämeri-komission sihteeristön tehtävien hoitamisesta noin euroa ja 2-ohjelman hankekoordinaattorin tehtävien hoitamisesta euroa. Muita tukia kertyi yhteensä noin euroa. Muut toimintatuotot noin euroa muodostuivat pääasiassa päättyneiden projektien tuloutuksista aikaisemmilta tilikausilta. Varsinaisen toiminnan menot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,27 euroa eli käyttöaste oli 103,2 %. Henkilöstökulut alittuivat noin eurolla. Alitus aiheutui osa-aikaeläkeratkaisuista. Palveluiden ostoihin varattu määräraha ylittyi noin euroa. Ylitykset aiheutuivat lähinnä sellaisista hankkeista, joiden rahoitukseen saatiin vastaavasti EUrahoitusta ja maakunnan kehittämisrahaa. Hankintoihin varattu määräraha alittui noin euroa. Muut toimintakulut alittuivat noin euroa. Toimitilojen peruskorjauksen lopulliseksi kustannukseksi muodostui ,61 euroa, josta tilakaudella toteutui ,57 euroa. Peruskorjauksen kustannusarvio oli euroa. Lisäksi maksettiin taloyhtiön teettämän ikkunaremontin rahoitusosuus ,63 euroa. Rahoitustuotot ja kulut Talousarviossa rahoitustuotoiksi arvioitiin euroa. Rahoitustuottoja kertyi 9 708,46 euroa. Rahoituskulut olivat ,88 euroa. Talousarviossa korkokuluihin oli varauduttu euroon. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkunnilta kerättiin maksuosuuksina se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen. Näin ollen talousarviossa vahvistettu maksuosuus on liiton lopullista tuloa, joka ei mahdollista jälkikäteisperintää eikä palautusta. Jäsenkunnilta kerättiin maksuosuuksia euroa. Varsinaisia toimintatuottoja oli euroa, mikä on 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien rahoituskuluihin kerättiin euroa. Maksuosuus oli 86,3 % perustoimintojen koko tulorahoituksesta. 11

12 Jäsenkuntien keskinäinen maksuvelvollisuus määräytyy asukaslukujen suhteessa. Jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty tilinpäätöksen liitetietona. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2007 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Määrärahojen osalta vuoden 2007 talousarvio näyttää olevan perusteiltaan laadittu oikealle tasolle lukuun ottamatta Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman hallinnoinnin tarvitsemien tilojen kunnostustöitä, jotka eivät sisälly talousarvioon. Kunnostustöistä aiheutuvat talousarvion muutokset tuodaan maakuntavaltuuston käsiteltäviksi kevätkokoukseen. Vuoden 2007 talousarviossa on tilikauden alijäämä euroa. 12

13 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ei sisällä pelastuslaitosta eikä projekteja) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Korkotulot Korkomenot Vuosikate Satunnaiset tulot Tilikauden tulos Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot/toimintamenot 105,50 96,99 % 98,64 % Vuosikate 4,56-2,76 % 0,97 % 13

14 TOIMINNAN RAHOITUS PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON KOKONAISTALOUDEN RAHAN LÄHTEET JA RAHAN KÄYTTÖ (ei sisällä pelastuslaitosta eikä projekteja) RAHAN LÄHTEET Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Rahoitustulot Korkotulot Satunnaiset tulot Rahan lähteet yhteensä RAHAN KÄYTTÖ Toimintamenot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut menot Rahoitusmenot Korkomenot Toimintapääoman lisäys/vähennys Rahan käyttö yhteensä

15 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kuntalain 70, 86 :n mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Maakuntahallitus esittää, että liiton vuoden 2006 tilikauden tulos ,83 euroa käsitellään siten, että tuloksen käsittelyerinä kirjataan poistoeron lisäystä ,69 euroa ja näin syntynyt ylijäämä ,52 euroa kirjataan taseen yli-/alijäämätilille. (Pelastuslaitoksen tuloksen käsittely lisätään päätöksen jälkeen) 15

16 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston kokouksia pidettiin toimintavuonna kolme ja niissä käsiteltiin yhteensä 44 asiaa. Maakuntakaava hyväksyttiin Kongressikeskus Fellmannissa pidetyssä kokouksessa. Kevätkokous pidettiin Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä Kevätkokouksessa maakuntavaltuusto mm. hyväksyi vuoden 2005 tilinpäätöksen asetti pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2007 hyväksyi Etelä-Suomen alueellista kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmaa koskevat painopisteet hyväksyi Manner-Suomen ESR-ohjelmaa koskevat alueelliset painopisteet myönsi eron Kari Hyytiälle maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävästä valitsi maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Mika Karin Kokousesitelmän piti terveysliikunnan professori Tommi Vasankari aiheesta Terveysliikunta hyvinvoinnin tuottajana alikäytetty tuloksentekijä vai ylisuurten odotusten toiveiden tynnyri. Syyskokous pidettiin Sysmän kunnanviraston valtuustosalissa. Syyskokouksessa maakuntavaltuusto mm. hyväksyi osaltaan Päijät-Hämeen pelastustoimen uuden yhteistoimintasopimuksen hyväksyi ylitysoikeuden pelastuslaitoksen talousarvioon hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2007 hyväksyi maakuntaohjelman muodosti poliittisen tahdon eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen hallitusohjelmaan Kokousesitelmän piti Euroopan historian professori Laura Kolbe aiheesta Alueiden Eurooppa vahvistuu uusia tuulia Päijät-Hämeeseen? Toimintavuonna järjestettiin kaksi maakuntavaltuuston poliittisten ryhmien puheenjohtajien neuvottelua, joissa käsiteltiin maakuntavaltuuston kokouksiin tulevia asioita. Maakuntahallitus kokoontui toimintavuoden aikana11 kertaa ja käsitteli yhteensä 265 asiaa. Maakuntahallitus on luonnollisesti valmistellut kaikki maakuntavaltuuston päättämät asiat. Tammikuun kokouksessa maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksesta annettujen muistutusten ja lausuntojen vastineet ja päätti esittää maakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta, maakuntaohjelmaa ja Etelä-Suomen alueellista kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmaa käsiteltiin useissa kokouksissa. Lukumääräisesti suurin osa maakuntahallituksen päätöksistä on EU- ja maakunnan kehittämisrahapäätöksiä sekä aluesuunnittelua ja aluekehitystä koskevia lausuntoja. Maakuntahallituksen työskentelyä selostetaan myös varsinaisen toiminnan yhteydessä. Kokouksista viisi pidettiin muualla kuin liiton omissa kokoustiloissa. Maaliskuun ja syyskuun kokoukset pidettiin Kongressihotelli Fellmannissa. Näiden kokousten yhteydessä pidettiin yhteiskokous Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen kanssa. Huhtikuun kokous pidettiin Brys- 16

17 selin matkan yhteydessä ja kesäkuun kokous Padasjoen kunnan kutsusta Padasjoen Kuntalassa. Lokakuun kokous pidettiin Etelä-Suomen liittouman yhteiskokouksen yhteydessä Naantalin kylpylässä. Perinteinen kuntakierros korvattiin toimintavuonna liiton uusissa toimitiloissa järjestetyillä tilaisuuksilla, joihin osallistui jäsenkuntien johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Tilaisuuksissa esiteltiin liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoja ja käytiin niistä keskusteluja. Maakuntahallitus teki matkan Brysseliin Matkan aikana tutustuttiin yhteisen Brysselin toimiston lisäksi Flaamin aluehallintoon, parlamentin toimintaan ja asemaan EU:n päätöksenteossa ja tavattiin Pysyvän edustuston ja Olli Rehnin kabinetin edustajat. Luottamushenkilöiden rooli kansainvälisessä edunvalvonnassa on lisääntynyt huomattavasti, erityisesti CPMR:n ja sen Itämeri-komission työskentelyssä. Maakuntavaltuuston ja hallituksen puheenjohtaja ovat osallistuneet CPMR:n yleiskokouksiin. Tarkastuslautakunta Lautakunta kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli yhteensä 31 asiaa. Tarkastuslautakunta on laatinut oman toimintasuunnitelmansa, jonka pohjalta se on työskennellyt. Maakuntavaltuustolle antamassaan arviointikertomuksessa lautakunta arvioi, miten maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. VARSINAINEN TOIMINTA Toiminta Päijät-Hämeen ulkopuolella Päijät-Hämeen kansainvälinen toiminta keskittyy Eurooppaan Päijät-Hämeen asema saadaan turvatuksi uudella rakennerahastokaudella. Päijät-Häme nimettiin kokonaisuudessaan haasteelliseksi alueeksi, joten koko maakunnassa on myös käytettävissä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman haasteellisille alueille kohdennettu 67-prosentin rahoitusosuus. Maakunta on ns. rajoittuvana alueena jatkossa myös Keskisen Itämeren ohjelmassa ja sen Viro-Suomi alaohjelmassa sekä Kaakkois-Suomen ja Venäjän ohjelmassa. Samoin maakunta pääsi mukaan komission uuteen Regions for economic change aloitteeseen yhdessä muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Brysselin toimisto on käynnistänyt jo vuoden 2013 jälkeisen kauden EU-politiikan suuntaamisen ja edunvalvonnan. Päijät-Hämeen toimijoille syntyy hyvä valmius toimia laajentuneessa EU:ssa ja erityisesti lähialueilla Päijät-Hämeen toimijoille järjestettiin useita tilaisuuksia niin Suomessa kuin Brysselissä. Tilaisuuksissa käytiin läpi alkavan kauden (2007- ) rahoitusmahdollisuuksia EU:sta. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yhteinen kansainvälinen verkosto jatkoi aktiivista toimintaansa ja verkosto järjesti erityisesti kulttuuritoimijoille yhteisen matkan Brysseliin. Matkan aikana luotiin ja kehitettiin niin kansallisia kuin kansainvälisiä verkostoja. Maakunnan toimijat saavat erityisrahoitushankkeita rahoitetuksi Vuosi 2006 oli ns. välivuosi rahoituksessa, sillä vanhat ohjelmat loppuivat ja uusia vasta suunniteltiin. Päijäthämäläiset valmistautuivat kuitenkin jo vilkkaasti uuteen rahoituskauteen. Brysselin toimisto auttoi mm. Koulutuskeskus Salpausta, LAMKin Innovaatiokeskusta, Lahden tiede- ja yrityspuistoa ja yliopistotoimijoita projektien suunnittelussa ja kehittämisessä. Samoin komission 17

18 kanssa suunniteltiin laajaa kunnallisiin palveluihin keskittyvää Living Lab -hanketta Päijät- Hämeeseen. Päijät-Hämeen liitto osallistui LAKESin kanssa vuosina toteutettavaan CPMR:n Itämeri-komission liikennetyöryhmän valmistelemaan InterBaltic-hankkeeseen, joka sai Interreg III B ohjelman rahoituksen vuonna Hankkeessa luodaan strategia Itämeren alueen kattavalle liikennejärjestelmälle. Maakunnan kehittämisen tavoitteita toteutetaan tehokkaasti ulkomaisten yhteistyösuhteiden avulla Päijät-Hämeen liiton kansainvälisen toiminnan alueellisena prioriteettina vuonna 2006 on ollut Itämeren alue. Toiminnan alueelliseen painopisteen valintaan ovat vaikuttaneet CPMR:n Itämeri-komission sihteeristön tehtävien hoitaminen sekä Päijät-Hämeen liiton aiemmin solmimat sopimukset kahdenvälisestä kansainvälisestä yhteistyöstä (Viron 3+3 yhteistyö ja Liettuan Kaunas). Yhteistyötä Itämeren ulkopuolisiin alueisiin on jatkettu Unkarin Baranyan kanssa. Jäsenyys CPMR:n Itämeri-komissiossa on avannut uusia yhteyksiä kahdenväliseen yhteistyöhön kuten Latvian Riian alueelle. Vuonna 2006 delegaatiot Latvian Riian alueelta ja Liettuan Kaunasista vierailivat Päijät-Hämeessä keskustellen tulevaisuuden yhteistyömuodoista. Päijät-Hämeen liitto tekee kansainvälistä yhteistyötä yhdessä muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jorma Pitkälä valittiin vuoden 2006 lokakuussa CPMR:n hallituksen suomalaiseksi jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi vuosiksi Päijät-Hämeen tavoitteet ja aloitteet tulevat näin huomioon otetuiksi CPMR:n edunvalvonnassa ja EU:n hallinnossa. Päijät-Hämeen liitto hoiti CPMR:n Itämeri-komission sihteeristöä vuoden 2003 alusta lähtien. Vuonna 2006 CPMR:n Itämeri-komission sihteeristö siirtyi Päijät-Hämeestä Gotlantiin Ruotsiin. Pääsihteerin tehtäviä hoiti erityisasiantuntija Marko Mälly ja hänen assistenttinaan toimi palvelusihteeri Kati Oja lokakuun loppuun saakka. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yhteinen Brysselin toimisto on käyttänyt erityisesti CPMR:n kautta tulevia kontakteja ja yhteistyöverkostoja hyväkseen viedäkseen eteenpäin niin uuden rahoituskauden asioita kuin myös muissa edunvalvontatöissä, joilla on ollut yhteyttä maakunnan kehittämiseen (mm. EU:n budjetin välitarkastelu, alueiden rooli EU:ssa sekä mahdollisuudet erillisrahoitushankkeissa). Edellä olevan lisäksi Esa Halme ja Tuula Loikkanen kirjoittivat julkaisun Europe 2013+, joka oli ensimmäinen Suomessa julkaistu asiakirja koskien uuden rakennerahastokauden väliarviointia ja siihen liittyviä kansallisia tavoitteita ja sen yhteydessä tehtäviä linjauksia vuonna 2014 alkavaa seuraavaa rakennerahastokautta varten. Liitto on toiminut lead partnerina TACIS Gis -hankkeessa, jossa kehitettiin paikkatietojärjestelmä luonnon monimuotoisuuden seurannan sekä maaseutu- ja luontomatkailun käyttöön Gatsinan alueella. Etelä-Suomen maakuntien yhteistyönä on valmisteltu Interreg hanke, jonka tarkoitus on saada Viron ja koko Itämeren piirin alueelle vapaaehtoisuuteen perustuvaa meripelastustoimintaa Suomen, Ruotsin ja Saksan mallien mukaisesti. Pilottihanke käynnistää Viron vapaaehtoisen meripelastustoiminnan elvyttämisen Suomenlahden itäpäästä. Kolmelta eri paikkakunnilla kootaan vapaaehtoisryhmät, joiden peruskoulutus annetaan Virossa ja koulutusta merellä alusten käyttäjiksi annetaan Suomessa. Päijät-Hämeen ulkoinen edunvalvonta Päijät-Hämeen ja Etelä-Suomen tavoitteet yhteensovitetaan valtuuston hyväksymässä yhteisessä ohjelmapolitiikassa 18

19 Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet ovat yhdensuuntaisia Etelä-Suomen kilpailukykyja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman tavoitteiden kanssa. Etelä-Suomen liittouman EUohjelmatyö valmisteltiin Päijät-Hämeen liitossa. Maakuntaohjelmien arviointi tehtiin yhdessä viiden Etelä-Suomen maakunnan kanssa. Näin saatiin yhteistä näkemystä uusien ohjelmien valmisteluun. EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan ensisijaisesti alueellisesti Maakuntajohtaja edusti Etelä-Suomen liittoumaa Suomen rakennerahastostrategiaa laatineessa ryhmässä ja kehittämisjohtaja uutta Rakennerahastolakia laatineessa ryhmässä. Kehittämisjohtaja edusti kaikkia maakuntien liittoja uusien ohjelmien hallintoa valmistelleessa ryhmässä sekä valtiovarainministeriön tarkastusstrategia- ja riskienhallintatyhmissä. Uutta EAKR-ohjelmaa toteutetaan pääasiassa maakuntatasolla. ESR-ohjelmasta puolet toteutetaan suuraluetasolla, käytännössä TE-keskuksittain. Erityisesti tehtiin työtä kuntien rahoitusosuuden pitämiseksi realistisena uudella ohjelmakaudella. Etelä-Suomen tulevaisuuden suunnitelmissa Päijät-Häme määritellään merkittäväksi kasvukeskukseksi ja Lahti kasvavaksi osaamis- ja korkeakoulupaikkakunnaksi sekä keskeiseksi logistiseksi paikkakunnaksi Maakuntastrategia (2005) ja siitä johdettu maakuntaohjelma nostavat alueen Itämeren kehitykseen kytkeytyneeksi kasvualueeksi ja entistä merkittävämmäksi aikuiskoulutuksen, käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ja uusien tuottavien toimintatapojen maakunnaksi. Etelä-Suomessa korostuvat kansainväliset yhteydet, liikenteen palvelutaso ja väylästön kyky palvella logististen keskusten verkostoa. Liikenneyhteydet lyhentävät Etelä-Suomen keskusten välisiä matkoja erityisesti itä-länsisuunnassa. Oikoradan avaaminen syyskuussa 2006 vahvisti Lahden logistista asemaa ja loi radan varteen merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Maakuntaan saadaan alueellistettavia toimintoja maakunnan kehittämisen kannalta oikeille toimialoille Alueellistamistoimenpiteet ovat tuoneet alueelle Sotilaslääketieteen keskuksen ja 2008 Valtion asuntorahaston, jotka tuovat yhteensä noin 145 työpaikkaa. Maaseutuviraston osalta toteutettiin runsaasti vaikuttamistoimenpiteitä ja Lahti oli valtakunnantasolla tehdyssä selvityksessä vahvana vaihtoehtona. Virasto päätettiin kuitenkin sijoittaa Seinäjoelle. Ylivoimaisesti eniten alueellistamisesta hyötyy Hämeenlinnan seutu, joka saa lisää työpaikkoja noin 600. Osaamiskeskusohjelmaan haettiin vuoden 2006 aikana ympäristöteknologian- ja asumisen klustereihin, joihin myös alue nimettiin. Vuoden 2007 alussa vahvistui päätös ympäristöteknologian kansallisesta vetovastuusta osaamiskeskusohjelmassa. Ympäristöhallinnon toimintojen alueellistamista on jatkuvasti pidetty esillä ja ne on kirjattu myös hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan päätöksiin. Valtion menojen kohdentumaa Päijät-Hämeeseen parannetaan Valtion menojen jakautumisessa maakunnittain ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 2002 ja 2004 välisenä aikana ja vuoden 2006 tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Valtion budjettimenoja kohdentui asukasta kohden Päijät-Hämeeseen 4425 euroa (max Kainuu 7799 euroa). Aluekehityksen ja EU-ohjelmarahoituksen rooli on tässä muutoksessa pieni ja uusi ohjelmakausi heikentää alueen tilannetta edelleen verrattaessa Itä- tai Pohjois-Suomen maakuntiin. 19

20 Liitto organisoi yhdessä Hämeen liiton kanssa koko vaalipiirin kansanedustajien tilaisuuksia. Kansanedustajat sopivat kokouksissaan ajankohtaisten edunvalvontakohteiden edistämisestä. Valmisteltiin ja jätettiin eduskunta-aloitteet. Kansanedustajat vierailivat toimintavuoden aikana Päijät-Hämeen kunnissa. Kunnat esittelivät ajankohtaisia asioitaan ja tapaamisissa sovittiin niistä toimenpiteistä, joita kansanedustajat voivat edistää. Maakunnan tunnettavuus ja vetovoima lisääntyy Kansallisessa markkinoinnissa alueen tunnettavuus on lisääntynyt mm. liikunnan megamaakuntana, kulttuurimaakuntana, ympäristöteknologian ja asumisen maakuntana. Oikoradan valmistuminen lisäsi alueen näkyvyyttä ja kytkeytymistä entistä tiiviimmin pääkaupunkiseudun kasvuun. Liitto on sekä rahoittanut maakunnan kehittämisrahalla hankkeita että ollut mukana useissa maakunnan tunnettavuuden ja vetovoiman lisäämistä koskevissa toimenpiteissä. Näistä esimerkkeinä ovat Lahti 2011 kulttuuripääkaupunkihanke, yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa toteutettava ylimaakunnalliset ulkoilu- ja luontomatkailureitit -hanke ja Mika Waltari 100 vuotta vuonna 2008-hanke. Myös maakunnassa pidettyjen tapahtumien (esim. Lahden EUhuippukokous) yhteydessä on toteutettu maakunnan markkinointia. Näkyvyyttä on lisännyt myös Lahden seudun vahva markkinointi (LAKES), jota Päijät-Hämeen liitto on rahoittanut. Maakuntakaavan ehdotusvaiheen aluevaraukset ja määräykset ovat olleet internetissä tarjoamassa tietoa karttamuodossa maakunnan arvokkaista luonnon- ja virkistysalue kohteista sekä matkailukohteista. Maakunnan arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista on laadittu helppokäyttöinen internetkarttasovellus, joka palvelee paitsi kaavoituksen lähtötietona myös maakunnan asukkaiden omatoimista kulttuuriperinnön vaalimista sekä kulttuurimatkailun tarpeita. Vellamon päivän juhla vietettiin maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä Sysmässä Kokousesitelmän piti Euroopan historian professori Laura Kolbe aiheesta Alueiden Eurooppa vahvistuu uusia tuulia Päijät-Hämeessä. Maakuntahallituksen myöntämät vuoden 2006 Päijät-Häme -mitalit luovutettiin Kemppi Oy:lle ja Sysmän entiselle kunnanjohtajalle Matti Nupposelle. Toiminta Päijät-Hämeessä Päijäthämäläisellä hallinnolla on näkemys hallinnon uudistamisen keskeisistä kysymyksistä. Maakunnan sidosryhmien toimintaa yhdensuuntaistetaan Päijät-Hämeessä käynnistettiin keväällä 2006 kuntien yhteinen Palvelurakenneuudistus projekti, joka tukee alueella valtakunnallista kunta- ja palvelurakennehanketta. Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto yhdessä toteuttavat kuntien palvelutuotannon yhteistyöprosesseja. Päijät-Hämeen liitto on projektin hallinnoija. Yhteisen hallinnon näkemys muodostuu toteutettavan prosessin aikana vuoden 2008 loppuun mennessä. Projekti on lisännyt kuntien välistä vuorovaikutusta ja kasvattanut henkilökohtaisten yhteyksien varassa toimivaa sosiaalista pääomaa, minkä voi laskea edistysaskeleeksi kohti maakunnan visiota yhdestä suurkunnasta. Palvelutuotannon uudet käytännöt valtakunnalliseen toteutukseen. Päijät-Häme on ollut valtakunnan tason edelläkävijänä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä ja organisoinnissa käynnistyneen Heimo-hyvinvointipiirin suunnittelussa Päijät-Hämeen liitolla on ollut merkittävä rooli. Sote-sektorin alueella testatut hyvät käytännöt ovat saaneet kokeilijoita myös muualla Suomessa. Hyvien käytäntöjen edistämistä on tuettu maakunnan kehittämisrahalla. Kuntien palvelutuotannon yhteistyöprosesseja on suunniteltu ja käynnistetty. Päijät-Hämeen liitto on ollut mukana kehittämässä uudenlaisia palvelutuotannon ratkaisuja, mm. Suomen suurin 20