Maaseudun kilpailukyky -seminaari Tammela. Pekka Savolainen Johtaja Hämeen TE-keskus

Transkriptio

1 Maaseudun kilpailukyky -seminaari Tammela Pekka Savolainen Johtaja Hämeen TE-keskus 1

2 Maaseudun kilpailukyvyn kehittäminen maakuntien suunnitelmissa Maaseudun kehittäminen ei erityisesti korostu Hämeen maakuntien maakuntaohjelmissa tai niiden toteuttamissuunnitelmissa Maaseudun kehittämisen on pääasiassa ajateltu hoituvan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, joka on osa maakunnallista aluekehityksen kokonaisuutta TE-keskuksen ja tulevan ELYn toiminnassa maaseudun kehittäminen on vahvasti mukana 2

3 HÄMEEN ELYn STRATEGINEN TULOSSUUNNITELMA Toimintalinja II A4: Maaseudun elinvoimaisuus ja elinkeinot Strategiset tavoitteet 1. Turvataan maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuus ja kilpailukyky, pidetään yllä nykyinen tuotannon taso ja lisätään paikallista puunjalostusta. 2. Lisätään bioenergian tuotantoa ja käyttöä. 3. Säilytetään maaseutu asuttuna ja elinvoimaisena. 4. Hämeen runsaita metsävaroja hyödynnetäänkestävästi. 5. Luodaan hyvät edellytykset Hämeen ja Pirkanmaan vesistöjen kala- ja rapukantojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle hoidolle ja hyödyntämiselle. Kehittämishanke: Kasvua Hämeessä hankekokonaisuus 3

4 HÄMEEN MAASEUDUN VAHVUUDET/MAHDOLLISUUDET Asuminen maaseudulla ja työssäkäynti taajamissa helppoa Markkinoiden ja kuluttajien läheisyys Edulliset viljelyolosuhteet ja hyvä tilarakenne Vahvat tutkimus- ja kehitysyksiköt Jalostava teollisuus lähellä Kasvavat metsät Muuttovoitto Luonto ja kulttuuri 4

5 HÄMEEN MAASEUDUN UHAT/HEIKKOUDET Epäedulliset tukiehdot Hyvät sivuansiomahdollisuudet heikentävät halukkuutta maatilojen kehittämiseen Sukupolvenvaihdosten vähäisyys Kiinnostus karjatalouteen vähentynyt uhkaavasti Alhainen yrittäjyysaktiivisuus Palvelujen karkaaminen maaseudulta 5

6 Hämeen maaseudun visio Hämäläisellä maaseudulla toimii kilpailukykyisiä maatiloja ja yrityksiä. Monipuolinen yritysverkosto hyödyntää seudun sijainnin ja luonnon vahvuuksia kestävästi. Maaseudun riittävä väestöpohja turvaa palvelutarjonnan. Vireän, elävän maaseudun asukkaat arvostavat maalla asumisen etuja ja hyötyvät kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksesta. Yrittäjät ja asukkaat hoitavat maaseudun kulttuurimaisemaa ja vaalivat luonnon arvoja. 6

7 Strategia Hyödynnetään kolmea tärkeintä vahvuustekijää (elinkeinot, asuminen ja ympäristö) Elinkeinoja monipuolistamalla luodaan maaseudun asukkaille työpaikkoja ja toimeentuloa. Asumista kehittämällä turvataan riittävä väestöpohja, mikä varmistaa yksityisten ja julkisten palveluitten saannin asukkaille. Ympäristöä hyödynnetään viihtyisän asuinympäristön virikkeiden ja elinkeinojen voimavarana. 7

8 Toteutus Monimuotoinen elinkeinotoiminta Kehitetään yritystoimintaa hyödyntäen läheisiä markkinoita, luonnon voimavaroja sekä asukkaitten osaamista. Maatilatalouden rakennemuutosta viedään hallitusti eteenpäin ja parannetaan yritysten kilpailukykyä. Edistetään innovaatioita ja investointeja, jotka parantavat maaseudun yritysten kilpailukykyä Panostetaan yrittäjien osaamiseen ja edistetään uuden teknologian hyödyntämistä. 8

9 Toteutus Asuminen Maallemuuton edistämisessä hyödynnetään alueen elinvoimaisten taajamien läheisyyttä Maaseudun asumispalvelujen kehittämisessä tuetaan kylärakenteen vahvistamista Edistetään yhteisiä vesihuoltoratkaisuja ja tietoliikenteen kehittämissuunnitelmien toteutumista. Tuetaan yhteisöllistä toimintaa kylien elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja identiteetin parantamisen keinona. 9

10 Toteutus Ympäristö Säilytetään arvokas kulttuurimaisema pitämällä kylät asuttuna ja pellot viljelyksessä. Hyödynnetään viihtyisää kulttuurimaisemaa asumisen edistämisessä sekä yritystoiminnan kehittämisessä. Vähennetään hajakuormitusta ja hyödynnetään maakunnan vesivaroja Hyödynnetään metsiä elinkeino- ja virkistystoiminnassa. Edistetään bioenergiatuotantoa 10

11 ONKO TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN MAHDOLLISTA? MITÄ TILASTOT KERTOVAT? 11

12 HÄMEEN TE-KESKUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ- ANALYYSI Väestö 12

13 Väkiluvun muutos eräillä TE-keskusalueilla (INDEKSI: 1988=100) Keski-Suomi SUOMI Häme Kaakkois-Suomi Satakunta Etelä-Savo 13

14 Väkiluvun muutos Hämeen seutukunnissa Forssan sk Heinolan sk Hämeenlinnan sk Lahden sk Riihimäen sk 14

15 Johtopäätöksiä Kaikkien seutukuntien ja koko Hämeen TE-keskusalueen osalta on tultu tilanteeseen, jossa väestön kasvu voi perustua vain merkittäviin muuttovoittoihin. Esimerkiksi Heinolan seutukunnan pitäisi nauttia noin 100 hengen muuttovoitosta joka vuosi, jotta väkiluku pysyisi edes entisellään. Samaan tapaan Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat pystyvät koko ajan kasvattamaan väkilukuaan muuttovoiton avulla, vaikka luonnollinen väestönmuutos olisi hieman negatiivinenkin. 15

16 Muuttotase eräillä TE-keskusalueilla Häme Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Satakunta 16

17 Johtopäätöksiä Molempien maakuntien muuttotase säilyy voitollisena. Molemmat maakunnat ovat kytkeytyneet osaksi metropolialueen työssäkäyntialuetta. Hämeenlinna ja Riihimäki kuuluvat Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkiseutujen joukkoon. Moottoritien ja oikoradan valmistuminen ovat kääntäneet myös Päijät-Hämeen pysyvästi muuttovoittoiseksi. Heinolan ja Forssan seutukunnille on kuitenkin ikääntyneisyydestä johtuen ominaista se, että alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus nollaavat helposti muuttovoiton. 17

18 KAUPUNKI JA MAASEUTUVÄESTÖ Suomessa kaupunkiväestön osuus (60 %) on eurooppalaisittain melko alhainen. Kaupunkiväestön kasvunopeus on Suomessa eurooppalaisittain keskimääräinen. Euroopan unionin jäsenmaista 11 kasvattaa kaupunkiväestöään nopeammin kuin Suomi. Kaupungistuminen kuitenkin jatkuu myös Suomessa. Tilastokeskuksen väestöennusteessa arvioidaan kaupunkimaisten ja taajaan asuttujen kuntien väestömäärän kasvavan pitkälle 2020-luvun jälkipuoliskolle saakka. 18

19 Maaseudun kolmijako ohjelmakaudella Kaupunki Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Sysmä Hartola Padasjo ki Hauho Asikkala Heinola Kalvola Hattula Tuulos Lammi Humppila Hämeenlinn a Hämeenkosk i Hollola Lahti Nastola Janakkala Ypäjä Jokioine n Forssa Tammel a Renko Hausjär vi Kärkölä Orimattil a Artjärvi Loppi Riihimäk i Alkuperäinen lähde: Tilastokeskus/AlueOnline 19 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 19

20 Maatilojen lukumäärän kehitys Aktiivisten maatilojen lukumäärä on vähentynyt Hämeessä tasaisesti Koko Hämeen TE-keskuksen alueella maatiloja oli vuonna 2000 yhteensä 5733 kappaletta kun taas vuonna 2006 niitä oli vain Hämeessä vähentyminen on kiivainta harvaan asutulla maaseudulla ja Heinolan seutukunnassa. Kunnista suhteellisesti eniten maatiloja menettivät aikavälillä Padasjoki (-21,2 %), Ypäjä (-19,7 %) sekä Hämeenkoski (-20,3 %). Kokonaisuudessaan Hämeen maatilojen vähenemisprosentti (-14,5 %) oli hieman Suomen keskiarvoa (-13,4 %) suurempi. 20

21 Maatilojen lukumäärien suhteelliset osuudet peltosuuruusluokan mukaan 14 % 14 % 12 % 12 % 10 % 10 % 8 % 8 % 6 % 6 % 4 % 4 % 2 % 2 % 0 % % Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme. 21 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 21

22 Suomen maatilojen määrän kehitys tuotantosuunnittain Muu tuotanto Lypsykarjatalous Siipikarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Puutarhakasvienviljely * Lammas- ja vuohitalous Viljanviljely Erikoiskasvintuotanto Muu kasvituotanto Hevostalous * Puuttuva tieto. Tässä keskiarvo vuosista ja Lähde: Tike/Maatilatilastollinen. vuosikirja 2003 sekä Matilda maatilarekisteri Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 22

23 Väestönkehitys Hämeessä seutukunnittain suhteessa vuoden 1980 tasoon 140 Tilastokeskus väestöennuste 2007 (31.5.) Forssan seutukunta (2006 = 35442) indeksi 1980 = Hämeenlinnan seutukunta (2006 = 90465) Riihimäen seutukunta (2006 = 44045) Lahden seutukunta (2006 = ) Heinolan seutukunta (2006 = 28805) 80 Häme (2006 = ) Suomi (2006 = ) e 2015e 2020e 2025e 2030e 2035e 2040e Lähde: Tilastokeskus ( Tiedot haettu Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 23

24 Väestönkehitys Hämeessä ohjelmakauden mukaisella aluejaolla 140 Tilastokeskus väestöennuste 2007 (31.5.) Kaupunki (2006 = ) 120 Kaupunkien läheinen maaseutu (2006 = ) indeksi 1980 = Ydinmaaseutu (2006 = 47800) Harvaan asuttu maaseutu (2006 = 11798) Häme (2006 = ) e 2015e 2020e 2025e 2030e 2035e 2040e Suomi (2006 = ) Lähde: Tilastokeskus ( Tiedot haettu Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 24

25 Lypsykarjatilallisten ikärakenne Hämeessä >100 Tilan lypsylehmien lkm Lähde: TIKE v tai alle v v yli 50-v 25 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 25

26 Kasvinviljelystilallisten ikärakenne Hämeessä kasvinviljelytilan koko (ha) , , , , , Lähde: TIKE v tai alle v v yli 50-v Lähde: TIKE, 26. Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 26

27 Lypsylehmätilojen määrän kehitys kokoluokittain Hämeessä vuosina tilojen kokoluokittain yhteensä yli 50 Lypsylehmätilat (yhteensä) Lähde: TIKE/Maaseutuelinkeinorekisteri 27 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 27

28 Lypsylehmien määrän kehitys tilojen kokoluokittain Hämeessä vuosina Lypsylehmien määrä tilojen kokoluokittain yhteensä yli 50 Lypsylehmät (yhteensä) Lähde: TIKE/Maaseutuelinkeinorekisteri 28 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 28

29 Maatilojen rahavirta Hämeessä Kanta-Häme Päijät-Häme maataloustuotanto metsätulot tulotuki sivuansio maataloustuotanto metsätulot tulotuki sivuansio Kanta-Hämeen rahavirta yhteensä: 245,8 M Päijät-Hämeen rahavirta yhteensä: 187,5 m Lähde: Suomen Gallup, Elintarviketieto Oy, Maatilojen rahavirrat. 29 Hämeen TE-keskus, ENNAKOINTI, Joni Vainikka 29