Suomen. lehti. No 2 kesäkuu syyskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2011. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti. No 2 kesäkuu syyskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2011. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 2 kesäkuu syyskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2011 Köyhän ei kannata huonoa ostaa, kansanedustaja Paula Risikko Potilaalle lisää mahdollisuuksia, kansliapäällikkö Kari Välimäki STM Yhdessä tekeminen järjestötyön voimavarana, osastopäällikkö Mika Pyykkö RAY Kuinka tästä eteenpäin? Kysyy puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 13 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Paula Määttä, Inka Svahn, Brita Pawli, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Arto Pyykkönen. Seuraavat numerot: 3/2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Kuinka tästä eteenpäin?...3 Ledare: Hur skall vi fortsätta?...4 Köyhän ei kannata huonoa ostaa...5 Potilaalle lisää mahdollisuuksia...6 Yhdessä tekeminen järjestötyön voimavarana...7 Turhaa kärsiä turhasta häpeästä...8 Tapaus Jussi...10 Nettihoidon rajattomat mahdollisuudet Potilastyötä ja yhteistyötä...12 Järjestösivut Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 34. vuosikerta Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Kyllikki Koistinen, Kevätkesän puutarha Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Kuinka tästä eteenpäin? Sosiaali- ja terveysministeriön oma virkamiestyöryhmä valmistelee parhaillaan radikaalia palvelurakenteiden uudistamista. Seuraavan hallitusohjelman rakennusaineeksi tarkoitetun loppuraportin piti valmistua maaliskuun lopussa, mutta raportin antamisen ajankohtaa lykättiin vaalien yli. Se lienee ollut taktisesti harkittu päätös, sillä raportti sisältää kuntapoliittisesti räjähdysherkkää materiaalia. Työryhmän lähtökohtana nimittäin on, että kuntien määrää pitää vähentää nykyisestä 336:sta noin 50:een. Muussa tapauksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen olisi otettava pois kunnilta ja annettava itsenäisille ja erilliseen verorahoitukseen perustuville toimialueille. Tällaisia alueita olisi Suomessa Työryhmän esitysluonnoksen mukaan kunnat tosin voisivat itsekin vastata koko sosiaali- ja terveydenhuollostaan, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että Suomessa olisi ainoastaan noin 20 kuntaa. Tämä olisikin työryhmän mielestä myös paras järjestely. Jos kuntia olisi selvästi yli 20, mutta enintään 50 kunnat voisivat vastata perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta. Vaativimmat tehtävät työryhmä keskittäisi erityisvastuualueille, joita olisi koko maassa 4-5. Potilasliittoa askarruttaa nyt se, mitä näille työryhmän ehdotuksille tapahtuu, kun uusi hallitus ja eduskunta aloittaa työnsä? Malleja ja vaihtoehtoja siis on tarjolla, mutta yhteistä niissä kaikissa on se, että sairaanhoitopalveluita on pakko tuottaa yhä suuremmissa ja tehokkaammissa yksiköissä. Se kaventaa väistämättä paikallista päätöksentekoa, ja se saattaa muodostaa vakavia esteitä uudistuksien käyttöön ottamiselle. Moni kunnallispoliitikko ja kunnanjohtaja tulisi kaavailluissa uudistuksissa menettämään vanhan asemansa. Realiteetit tosin puhuvat esitettyjen suurien kokonaisuuksien puolesta: huoltosuhde heikkenee ja yhä harvempi huolehtii yhä useammasta. Vaikka kaikki toiveajattelu osoittautuisi oikeaksi ja suuret eläkeläisjoukkomme pysyisivät priimakunnossa ja terveinä pidempään, he maksavat eläkkeistään vähemmän veroa kuin aikoinaan suuremmista palkoistaan. Taitettu eläkeindeksi osaltaan huolehtii siitä, että tätäkään verotettavaa ei ole suurempia määriä verotettavaksi. Vielä uudempikin uhka on ovella ja se johtuu EU:n kilpailulainsäädännöstä: useat kunnille varoja tahkonneet laitokset tulee yhtiöittää ja se merkitsee verovirtauksen siirtymistä valtion kassaan. Niinpä monessa kunnassa tulojen määrä pienenee tätäkin kautta. Oma lukunsa ovat sitten ulkomaille siirtyvät teollisuuden alat. Uhkaavia esimerkkejä on olemassa perinteisillä vahvoilla aloillamme teknologia- ja metsäteollisuudessa. Realiteetti on siis se, että raha ei entisellä mallilla kerta kaikkiaan riitä. Nyt olisi vaalien voittajien kyettävä siihen, mihin suomalaisessa päätöksenteossa on aina kriisiaikoina ja vaikeina ajanjaksoina tehty: on toteutettu vaikeita ja epämiellyttäviäkin asioita maan edun nimissä. Mikäli mitään ei tehdä ja eletään sellaisessa harhakuvitelmassa, että kaikki jatkuu jonkin ihmeen kaupalla entisellään, niin Suomi alkaa jakautua hyvin epätasa-arvoisella tavalla. Toisaalla ovat ne ihmiset, joiden sosiaali- ja sairaanhoitopalvelut ovat kunnossa ja toisaalla yhä hankalammissa oloissa ja puutteellisten palveluiden piirissä olevat. Vaikka hoitopaikkansa saisi itse valita, saattaa kittiläläisen vanhuksen olla hankalaa siirtyä vaikkapa Helsinkiin hoidon piiriin. Esteitä voi aiheuttaa muukin kuin pelkkä välimatka. Lisäksi toimettomuuden seurauksena kustannukset eivät vähene ja se merkitsee vaikeuksia tehdä tarvittavia ylläpito- ja hankintainvestointeja. Aivan väistämättä kolmannen sektorin merkitys suomalaisessa potilastyössä tulee kasvamaan entisestään. Vapaaehtoistyössäkin on osattava kehittää tuotetta ammattimaiseen suuntaan. Kilpailun ja ehkä arvojenkin koveneminen on tullut konkreettisesti esiin siinä, että työikäisiä vapaaehtoisia ei enää tahdo potilasjärjestöihin löytyä. Tiukka työtahti vie suuren osan energiaa ja aikaa, joten niistä ei enää ole yhdistystoimintaan jaettavaksi. Eikä tilannetta helpota sekään, että työtä hakeva nuori ihminen saattaa heikentää työnsaantinsa edellytyksiä olemalla aktiivinen potilas omassa etujärjestössään. Joissakin tapauksissa potentiaali työnantaja on googlannut hakijan nimen ja havainnut tämän olevan jonkin potilasjärjestön hallituksessa. Jostakin sairaudesta kärsivää henkilöä ei valita, jos saman tasoinen, mutta terve tai vaivastaan hiljaa oleva - hakija ovat samalla viivalla. Syrjintäähän tämä tietysti on, mutta hankalaa näyttää toteen. Yhteiskunnallemme olisi kuitenkin elintärkeää voida pitää työssä kaikki ne resurssit, joita suinkin on käytettävissä, myös työnhaluiset potilasjärjestöjen edustajat. 3

4 Suomen lehti Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Hur skall vi fortsätta? Tjänstemännen vid social- och hälsovårdsministeriet förbereder som bäst en radikal förändring av servicestrukturen. Slutrapporten med byggstenar för följande regeringsprogram var avsedd att bli klar i slutet av mars, men delgivningen av rapporten har skjutits fram till efter valet. Det torde ha varit ett taktiskt beslut, eftersom rapporten innehåller lättantändligt kommunalpolitiskt material. Arbetsgruppen utgår nämligen ifrån att kommunernas antal skall minska från nuvarande 336 till ca 50 kommuner. I annat fall tas ansvaret att ordna social- och hälsovårdstjänster ifrån kommunerna och överförs till särskilda självständiga verksamhetsområden som ansvarar grundtryggheten vilken bekostas med skattemedel. Sådana områden skulle vara 5-15 till antalet i Finland. Enligt arbetsgruppens planer kunde kommunerna själva ansvara för hela social- och hälsovården, men endast i det fall att Finland skulle ha ca 20 kommuner. Arbetsgruppen anser detta vara det bästa arrangemanget. Om kommunerna skulle vara fler än 20, men högst 50 till antalet, skulle kommunerna själva kunna ansvara för basservicen inom social- och hälsovården. Mera krävande arbetsuppgifter skulle koncentreras till specialansvarsområden, som skulle bli 4-5 i hela landet. Patientförbundet funderar nu på vad som kommer att hända med förslaget när den nya regeringen och riksdagen påbörjar sitt arbete. Olika modeller och alternativ presenteras, men gemensamt för dem är att sjukvården bör ges i större och mera effektiva enheter. Detta beskär obönhörligt det lokala beslutsfattandet, samtidigt som det kan leda till allvarliga hinder för att ta den nya organisationsformen i bruk. Många kommunalpolitiker och kommundirektörer skulle enligt planerna förlora sin gamla ställning. Realiteterna talar dock för de stora helheterna: vårdförhållandet försvagas och allt färre skall ta ansvar för allt fler. Fastän önsketänkandet skulle förverkligas, dvs de stora pensionärsgrupperna skulle vara i gott skick och längre friska än dagens pensionärer, betalar de mindre skatt på sina pensioner än vad de betalade tidigare på sina större löner. Det brutna indexet ser till att det inte blir stora summor att beskatta av det som är beskattningsbart. Ett ännu större hot står för dörren, vilket beror på nya konkurrensregler från EU: många inrättningar som har givit 4 LEDARE pengar till kommunerna måste nu bolagiseras och skatteströmmen förflyttas till statskassan. Därför minskar kommunens inkomster också av denna anledning. De sektorer inom industrin som flyttat utomlands är ett kapitel för sig. Hotfulla exempel ser vi i dag inom de traditionellt starka teknologi- och skogsindustrierna. Det är en realitet att pengarna inte räcker till i samma mån som tidigare. Nu efter valet bör vinnarna ha förmåga att, som alltid under kristider och svåra perioder i vårt land, kunna ta beslut såsom man alltid har gjort i den finska beslutsprocessen: att förverkliga svåra och otrevliga saker till förmån för landets bästa. Ifall ingenting görs utan vi lever i skenbilden av att allting fortsätter som förr på något märkligt sätt, blir Finland starkt ojämlikt uppdelat. Å ena sidan människor som har sina socialoch hälsovårdstjänster ordnade, å andra sidan de som lever under svåra förhållanden och har begränsade möjligheter att få service. Fastän man nu får välja vårdplats själv, kan en åldring från Kittilä ha svårigheter att förflytta sig till Helsingfors för vård. Hinder kan förorsakas av annat än endast avståndet. Om ingenting görs minskar inte kostnaderna för sysslolösheten, inte heller för underhåll och investeringar. Alldeles ofrånkomligt är att tredje sektorns betydelse i patientarbetet kommer att öka märkbart. Inom frivilligverksamheten bör man kunna utveckla en produkt i professionell riktning. Konkurrensen och kanske det faktum att värderingarna har blivit hårdare kommer konkret fram i att det är allt svårare att få frivilliga i arbetsför ålder att arbeta för patientorganisationerna. En hård arbetstakt tar största delen av energin och det finns inte tid eller så räcker den inte till för föreningsverksamhet. Situationen blir inte lättare för en ung person som söker arbete, utan arbetsmöjligheterna försvagas genom att han är aktiv inom den egna sjukdomens patientförening. I något fall kan en potentiell arbetsgivare googla den sökandes namn och finner honom i styrelsen på någon patientförenings styrelse. Om personen lider av en viss sjukdom väljs han inte medan en frisk person med samma kompetens eller motsvarande, som inte är föreningsaktiv väljs om de sökanden är på samma nivå i övrigt. Detta är diskriminering, men svårt att bevisa. För samhället är det livsviktigt att alla resurser som står till buds hålls i arbete, även arbetsvilliga representanter för patientföreningar.

5 Paula Risikko kansanedustaja (kok) Köyhän ei kannata huonoa ostaa Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuus nousee aina vaalien lähestyessä keskeiseksi puheenaiheeksi. Hyvä niin. Erityisesti nyt vaalien jälkeen on mietittävä, miten varmistetaan palvelujen saanti ja riittävyys eri puolella Suomea myös tulevaisuudessa. Vappuna voimaan tullut terveydenhuoltolaki muuttaa palvelujen sisältöä. Lisäksi tarvitaan rakenneuudistus, sillä kaikki nykyiset, kovin moninaiset hallintomallit eivät ole kestäviä tulevaisuuden menojen kasvupaineissa. Samasta syystä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukselle on luotava kestävämpi perusta. Kyse on mittaluokaltaan suuresta asiasta: pelkästään terveydenhuollon menot ylittänevät tänä vuonna 17 miljardia euroa. Nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä mahdollistaa osaoptimoinnin ja kokonaiskustannuksia ei hallitse kukaan. Tuloksena on kokonaisuuden kannalta koordinoimatonta toimintaa, potilaiden hoidon katkeiluja ja kiistoja hoidon maksajasta. Vuosikausia on yritetty ratkaista monikanavarahoituksen ongelmia. Yksi toisensa jälkeen ne on ammuttu alas. Esitysten suuri ongelma on ollut se, että ne on mietitty irrallaan järjestämisestä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa pidän tärkeänä, että rahoitus- ja järjestämisvastuu ovat sa- moissa käsissä ja väestöpohja on riittävän suuri. Kuntaperusteinen järjestelmä, jota valtionosuuksilla tuetaan, on hyvä. Rahoituskanavia on kuitenkin syytä vähitellen vähentää. Tai ainakin rahojen kulku on oltava järjestämisvastuussa olevalla paremmin hallinnassa. Se saattaisi auttaa myös hoidon saannin nopeutumisessa. Nyt kun toinen taho maksaa palvelusta (kunta) ja toinen sen odottamisesta (Kela), on vaarana, ettei kokonaisuus ole hallinnassa. Eri tuotantotapojen (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) käyttö ja Kelan sairaanhoitokorvaukset mahdollistavat kansalaisen valinnanvapautta. Eikä kilpailu asiakkaista koskaan ole huono asia. Lääkekorvausten uudistamisesta ja maksukattojen yhdistämisestä hyötyvät erityisesti paljon palveluja käyttävät ihmiset. Toimivaa työterveyshuoltoa ja ylioppilaitten terveydenhuoltosäätiön toimintaa ei kannata romuttaa. Ei myöskään tule muuttaa niiden rahoitusperustaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta mietittäessä on muistettava, että kustannuksia ei saada vähennettyä, mutta niiden nousuvauhtia voidaan hillitä järkevällä organisoinnilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Terveydenhuoltolaki säätää palvelujen laadusta. Hyvä niin, sillä köyhän ei kannata huonoa ostaa. 5

6 Suomen lehti Kari Välimäki Kansliapäällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö Potilaalle lisää mahdollisuuksia Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan Yksi merkittävimmistä uudistuksista on se, että potilas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Julkisia terveyspalveluja voi nyt myös käyttää kotikunnan ulkopuolella silloin, kun omalla terveysasemalla on tehty hoitosuunnitelma, josta tarve ilmenee. Erikoissairaanhoidon voi yhdessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa valita laajemmalta alueelta. Potilaan asemaa parannetaan myös siten, että potilasta koskevat tiedot kulkevat nykyistä paremmin perus- ja erikoistason hoitoyksiköiden välillä. Hoitotakuuta on täsmennetty siten, että hoidon tarpeen edellyttämät tutkimukset on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Myös lääkinnällisen kuntoutuksen kuuluminen hoitotakuun piiriin on täsmennetty. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemana terveydenhuoltolakia on täsmennetty asetuksin. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien sovittava erityisesti perusterveydenhuollon kehittämisestä. Harvinaisten sairauksien ja erityisen vaativien hoitojen keskittämisestä on myös selkeät linjaukset. Esimerkiksi selkäydinvammojen hoito keskitetään kolmeen yliopistolliseen sairaalaan. Potilaiden tulee saada osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen ja yhteys terveyskeskukseen tulisi saada viidessä minuutissa. Muun muassa näillä suosituksilla pyritään parantamaan terveydenhuollon toimivuutta ja laadukasta potilastyötä. Asiakas- ja potilaskeskeinen lähestymistapa on ollut kaiken valmistelun perustana. On erittäin tärkeää, että jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan ratkaisun tulee perustua asiakaskeskeisyyteen eikä olemassa olevien organisaatioiden säilyttämiseen. Tulevaan hallitukseen kohdistuu tässä suhteessa erittäin suuret odotukset. 6

7 Mika Pyykkö Osastopäällikkö Raha-automaattiyhdistys Yhdessä tekeminen järjestötyön voimavarana RAY:n avustusstrategia korostaa edelleen ihmisten oman osallistumisen ja tekemisen merkitystä. RAY näkeekin avustamansa järjestöt hyvin merkittävinä vapaaehtoistyön mahdollistajina. Tiedostamme samalla, että vapaaehtoistoiminnan toteutuminen edellyttää rakenteita ja usein myös palkattuja työntekijöitä esimerkiksi toiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoiminnan ei siis voida ajatella olevan alusta loppuun täysin ilmaista. Avustusstrategian päälinjojen, vahvistamisen, ehkäisemisen ja auttamisen, osalta haluamme haastaa järjestöt miettimään mahdollisuuksiaan erityisesti vahvistavassa ja ehkäisevässä työssä. Näin siksi, että edellä mainittuihin kahteen päälinjaan sijoittuva toiminta on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti ja taloudellisesti pitkällä aikajänteellä kestävin ratkaisu yhteiskunnalle. Vahvistamisella tarkoitamme olemassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten vahvistamista ja uusien mahdollisuuksien luomista. Ehkäisevällä työllä tarkoitamme puolestaan toimintaa terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien riskitekijöiden varhaiseksi tunnistamiseksi ja niihin vaikuttamiseksi. Haaste vahvistavan ja ehkäisevän työn päälinjoihin sijoittuvan toiminnan kehittämistä ei kuitenkaan tarkoita missään määrin auttamisen päälinjaan sijoittuvan toiminnan merkityksen vähenemisestä. RAY haluaa edelleen ohjata avustuksiaan ennen kaikkea myös ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen. Kaikkien avustusstrategian päälinjojen osalta tavoitteiden asettaminen olisi tehtävä ennen kaikkea niin, että terveys- ja hyvinvointierojen kasvu saadaan taittumaan. Se voi edellyttää järjestöissä esimerkiksi toiminnan uudelleen suuntaamista, kokonaan uusien toimintamuotojen ottamista käyttöön ja myös vaikuttamista moniin muihin toimijoihin yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. RAY näkee sosiaali- ja terveysalan järjestöt eri väestöryhmien arjessa työskentelevinä hyvin tärkeinä toimijoina eriikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen laaja-alaisessa kokonaisuudessa. Järjestöille ominta toimintakenttää on kuitenkin vaikea määritellä yksiselitteisesti. Tuloksellisimmin sen voidaan ehkä ajatella hahmottuvan valtion, kuntien ja järjestöjen sekä soveltuvilta osin myös yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Lienee perusteltua ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat joka tapauksessa parhaimmillaan heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asiantuntijoita. Tällä tavoin järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin päätöksentekoon. Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toiminnallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi jonkin potilasryhmän hyvän elämän edellytyksiä, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa lasten turvallista kasvua ja kehitystä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei raha-automaattiavustusten turvin toteutettava järjestötoiminta voi olla paikkaamassa mahdollisia julkisen palvelujärjestelmän aukkoja. RAY korostaa siis seuraavallakin avustusstrategiakaudella kansalaistoimintaa, ihmisten vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa järjestötyötä. Näiden ja joidenkin muiden RAY-avusteisen järjestötyön keskeisten lähtökohtien osalta avustuksen saajien on hyvä tehdä huolellista tarkastelua. Esimerkiksi minkälaisiin tavoitteisiin ja teemoihin liittyen ihmiset todella haluavat osallistua, toimia ja vaikuttaa tulevaisuudessa? Onko jokin ongelma, haitta tai sairaus edelleen luontevin lähtökohta toiminnalle vai rakentuuko yhdessä tekeminen jollekin muulle lähestymistavalla ihmisen elämään? Ihmisten vapaaehtoisuus ei välttämättä kanavoidu tulevaisuudessa vuosia yhden ja saman järjestön kautta. Millä tavoin järjestöt voivat siis hyödyntää ja ennen kaikkea myös motivoida ja kiittää vain esimerkiksi muutamia kuukausia toiminnassa mukana olevia? Tai miten, missä ja milloin vertaistuen voidaan ajatella olevan parhaiten hyödynnettävissä nyky- ja tulevaisuuden yhteiskunnassamme? 7

8 Suomen lehti Entäpä asiantuntijuus ja tiedon levittäminen? Riittääkö enää, että järjestöt huolehtivat vaikkapa erilaisia esitteitä julkaisemalla luotettavan tutkimustiedon välittämisestä ns. suurelle yleisölle? Vai onko järjestöjen oltava tällä hakukoneiden ja sosiaalisen median aikakaudella yhä enemmän näkemyksellisiä keskusteluun osallistujia, jotka osaavat nostaa esille eri areenoilla erilaisia ihmisiä kiinnostavalla tavalla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta olennaisia asioita? RAY:n tavoite on joka tapauksessa, että Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aktiivisilla, yhteistyökykyisillä ja aikaansa seuraavilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää ihmisten osallisuutta sekä sen myötä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Aivan lopuksi haluan muistuttaa vielä kertaalleen kahdesta hyvin olennaisesta asiasta. Koska vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat monella tapaa järjestötyön ydintä, järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin niissä toimivat ihmiset ovat. Onkin äärimmäisen hyvä muistaa, ettei järjestöjä ole ylipäätään olemassa ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi järjestöjen on muistettava huolehtia, että niiden toimintatavat ja tarjoamansa osallistumisen mahdollisuudet kiinnostavat ihmisiä myös tulevaisuudessa. Järjestöt eivät myöskään saa unohtaa niiden toiminnassa jo mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toiminnan mielekkyyden säilyttämiseksi. Turhaa kärsiä turhasta häpeästä Virtsaamisen ongelmat, joista yliaktiivinen rakko ja virtsankarkailu, koskevat niin miehiä kuin naisia. Kattavasti ei voida sanoa, mikä tilanne voidaan oikopäätä luokitella tällaiseen ongelmaan kuuluvaksi, sillä vaiva on erittäin yksilöllinen. Tuskinpa löytyy ihmistä, jolta joskus ei olisi virtsa karannut. Kriteerinä voidaankin pitää sitä, aiheuttaako se potilaalle sosiaalista ja hygieenistä haittaa potilaan itsenä kokemana. Näin varmaankin on, jos tällainen ongelma on vaikkapa viikottaista. Vaivan syitä ja alkuperää voidaan erilaisin menetelmin selvittää. Kesivaikeasta virtsankarkaamisesta kärsii noin suomalaista ja vaikeista noin henkeä. Kun mukaan otetaan kaikki hiukan lievemmätkin häiriöt, päästään aina ihmiseen saakka., kertoo professori Carl Gustaf Nilsson HUS:in Naistenklinikalta. Ollakseen näin suuren ihmisryhmän ongelma, puhutaan aiheesta erittäin vähän. Tai suoraan sanottuna: aivan liian vähän. Vaivasta kärsivällä elämän laatu heikkenee ja elämää aletaan suunnitella ja aikatauluttaa virtsarakon ehdoilla. Pahimmillaan potilas eristäytyy, erakoituu ja alkaa kärsiä muistakin fyysisen ja henkisen terveyden vaivoista. Parhaimmillaankin WC:n saatavuuden mukaan suunniteltu elämä johtaa siihen, että ylivilkkaasta rakosta kärsivä henkilö totuttaa itsensä virtsaamaan aina, kun tilaisuus on. Tällaisessa tapauksessa rakko tietysti tottuu lyhyihin tyhjennysväleihin. Silloin pidemmät automatkat, teatteri- ja elokuvaillat tai vaikkapa juhlatilaisuudet saattavat olla hankalia, jopa piinallisia. Potilaat tarvitsevat yhdistyksen, joka tuottaa tietoa ja vertaistukea Suomen Potilasliitto päätti olla rakentamassa tälle potilasryhmälle oman yhdistyksen. Idea yhdistyksen perustamiseksi heräsi keskustelussa lääketeollisuuden yritys Astellas Pharman kanssa. Gynekologi Pirkko Brusila 8 Urologi Hannu Koistinen Gynekologi Suvi Niemi

9 Yleisö kuunteli tarkkaavaisena luentoja yliopiston salissa Porthaniassa Helsingissä. Yhdistyksen tarkoituksena on koota virtsaamisvaikeuksista kärsiviä yhteen tukemaan toisiaan omilla kokemuksillaan sekä koota sellaista tietoa erilaisista hoidoista ja lääkityksistä, joilla vaivaa voidaan hoitaa. Huomattava tehtävä tällaisella yhdistyksellä on myös tarjota kannustavaa vertaistukea ja rohkaisua hakeutua avun piiriin. Täytyy muistaa, että oikealla hoidolla elämän laatu muuttuu tyystin. Pakkoinkontinenssiin voidaan tuoda apua ja helpotusta aivan lääkehoidolla. Ponnistusinkontinensiin voidaan fysioterapialla tuoda apua %:iin tapauksista. Altistavia tekijöitä voidaan poistaa ryhtymällä painonhallintaan ja ylipainon vähentämiseen. Lisäksi tarjolla on leikkaushoitoa joka puhtaassa ponnistusinkontinensissa auttaa jopa 90 %:ssa. Menetelmät ovat loppujenlopuksi hyvin erilaisia. Yksittäisiin tapauksiin vain pitää päästä ensin kiinni, jotta hoitoa voidaan ryhtyä suunnittelemaan., totesi professori Nilsson Potilaslehdessä 4/2010. Yhteistyö on tuottanut mm. kaksi yleisöluentoa tästä teemasta. 11. huhtikuuta 120 ihmistä kokoontui Helsingin yliopiston Porthania-saliin kuulemaan gynekologi Pirkko Brusilan ja urologi Hannu Koistisen esitelmiä päivän teemasta Lirahtelusta levollisuuteen pohdintoja ylivilkkaasta virtsarakosta. Seuraava tilaisuus oli 26. huhtikuuta ja otsikoitu nimelle Askarruttaako sinua virtsaamiseen liittyvät ongelmat? Puhujina olivat gynegologi Suvi Niemi sekä Hannu Koistinen. Tämä tilaisuus pidettiin Vantaan Martinlaaksossa sijaitsevassa Martinus-salissa. Tällä kertaa paikalla oli kolmisenkymmentä kuulijaa. Molempien tilaisuuksien alussa Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen esitteli liiton toimintaa sekä korosti kuulijakunnalle potilasjärjestön ja ennen muuta vertaistuen merkitystä potilaan hyvinvoinnissa, edunvalvonnassa ja tiedon hankkimisessa. Tilaisuuksien lopulla syntyi aina innokasta keskustelua ja luennoitsijat saattoivat tarjota käytössää olevia neuvoja ja tietämystä yleisön käyttöön. Ilmeistä tarvetta potilasyhdistykselle olisi, mutta ensimmäisenä on ylitettävä turhan peittelyn ja tyystin turhan häpeän tunteet. Ihminen on ihminen ja elämään kuuluvat erilaiset vaivat ja hankaluudet. Siitä huolimatta niitä voidaan hoitaa ja elämän laatua ylläpitää. Tärkeintä yleensä erilaisissa vaivoissa on havaita ja ymmärtää, että ei ole suinkaan maailman ainoa ihminen, jolla sellainen vaiva on. Potilasyhdistyshankkeesta kiinnostuneet voivat olla suoraa yhteydessä Suomen Potilasliittoon, s-posti: tai puhelimitse (09) Tavallinen postikin on hyvä tapa ottaa yhteyttä: Suomen Potilasliitto, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki. Teksti Jaakko Ojanne Kuvat Paavo Koistinen 9

10 Suomen lehti Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen ja potilasasiainvaliokunnan jäsen Jokunen vuosi sitten minuun otti yhteyttä vanhemmat, joiden ainoa poika oli juuri kuollut. He epäilivät hoitovirhettä ja halusivat neuvoja, miten edetä. Potilasasiamieheen he olivat jo olleet yhteydessä, mutta ainoa apu mikä sieltä oli herunut, oli paperipino mikä pitäisi täyttää Potilasvakuutuskeskukseen. Siihen heillä ei nyt ollut voimia eikä ymmärrystä. Vanhemmat olivat myös jo käyneet sairaalan ylilääkärin juttusilla, mutta kokivat käynnin ahdistavana syystä, että lääkäri oli koko ajan vain puolustellut hoitavaa lääkäriä eikä esittänyt mitään empatiaa heitä kohtaan. Hän oli kyllä myöntänyt, että konsultaatio diabeteshoitajaan jäi tekemättä. Tapasin siis vanhemmat kasvotusten ja sain myös lukea potilasasiakirjat ja autoin heitä valituksen teossa. Se mielestäni kuului ensin Valviralle, koska kyseessä kuolema. Vanhempienkaan mielestä ei mikään korvaus korvaa tätä, mutta he haluavat selvittää miten näin pääsi käymään. Ja ettei muiden tarvitsisi kokea tätä enää. Heidän mielestään Jussi olisi pitänyt ottaa sairaalaan viimeisellä lääkärikäynnillään. Jussilla oli todettu jo parivuotiaana diabetes, jota hoidettiin insuliinipistoksin. Vanhemmat noudattivat tarkoin ruokavaliota ja Jussi oli säännöllisessä lääkärin kontrollissa. Kaikki menikin ihan hyvin. Jussi muutti omaan asuntoon parikymppisenä ammattikoulun käytyään. Lääkitys oli kohdallaan ja seuranta jatkui diabeteshoitajan luona. Hänelle oli määrätty myös kolesterolilääkitys, mutta Jussi oli ilmoittanut ettei hänelle 10 Potilaskertomus Tapaus Jussi! ole niihin varaa. Sairaalasta ei neuvottu sosiaalityöntekijän luo, joka olisi voinut selvittää onko Jussilla oikeus toimeentulotukeen terveydenhuoltomenoihin. Jussilla ei ollut vakituista työtä mutta häntä kiinnosti puukäsityöt joita hän harrastuksekseen teki. Yhteys vanhempiin oli kiinteää. Kerran Jussi oli sitten soittanut että hän oli saanut tikun sormeen ja se oli tulehtunut. Jussi oli käynyt terveyskeskuksessa ja lääkäri oli antanut lähetteen sairaalaan, koska tulehdusarvot kuin myös sokeriarvot olivat huolestuttavan koholla. Terveyskeskuslääkäri siis katsoi, että Jussi tarvitsi sairaalahoitoa. Sairaalassa lääkäri oli passittanut Jussin kotiin antibioottikuurin kanssa ja määrännyt uuden vastaanottokäynnin jonkun päivän päähän. Seuraavalla kerralla tulehdusarvot ja sokeriarvot olivat edelleen nousussa ja oli määrätty uudet lääkkeet ja kotiin. Käsi oli laitettu lastaan ja kipulääkettä määrätty kun Jussi oli valittanut kovaa kipua kädessään. Seuraavalla kontrollikerralla Jussi valitti samoja vaivoja, käsi ei ollut yhtään parantunut, hän oli valittanut ripulia ja huonoa oloa. Lasta oli otettu pois, lääke vaihdettu uuteen lääkkeeseen koska ajateltu ripulin johtuvan siitä. Sairaalassa ei katsottu jostain syystä enää tarpeelliseksi seurata sokeriarvoja, ja potilas laitettiin kotiin. Jussi oli soittanut äidilleen, että häntä ei oteta sairaalaan ja käsi on ihan mustana. Äiti oli kehottanut Jussia nukkumaan, hän tulisi aamulla ja menisivät uudelleen sairaalaan yhdessä. Eihän äiti ollut ymmärtänyt, että tilanne oli paha, mutta kyllä lääkärin olisi pitänyt ymmärtää! Aamulla Jussi ei vastannut ovikellon soittoon ja vanhemmat tiesivät jonkun olevan vialla. Talonmies tuli aukaisemaan oven. Jussi löydettiin kuolleena lattialta. Valvira tutki tapauksen. Kuolinsyyksi kirjattiin koronaaritauti. Mitään virheitä ei siis hoidossa todettu. Vanhemmat ovat toista mieltä. Miten tällainen tauti on voinut kehittyä kun potilas on ollut säännöllisessä lääkärin kontrollissa ikänsä, ilman että sitä huomataan. Ja vaikka tauti olikin, niin olisiko Jussi tuona viikonloppuna siihen kuollut jos hänen käsiongelmansa ja hälyttävän korkeiksi nousseet sokeriarvonsa olisi hoidettu asianmukaisesti. Jokainen kun tietää, että tulehdukset ovat diabeetikoille vaarallisia. Ja jos kyseessä olisi ollut Mikkelin maaherra, niin olisiko hänet laitettu tuossa tilanteessa kotiin? Vanhempien mielestä Jussi ei ollut sairaalalle tarpeeksi tärkeä henkilö. En osannut lohduttaa enempää kuin läsnäolollani. Äitinä ymmärsin äidin tuskan ja lupasin kirjoittaa Jussin tarinan. Se opettaa, että myös aikuisena tarvitsemme jonkun terveydenhuoltoon pitämään puoliamme ja mukaan vastaanotoille vaatimaan potilaslainsäädännön edellyttämää hoitoa. On siis syytä taas mainita, mitä oikeuksia potilaalla on. Nämä oikeudet tulisi myös terveydenhoitohenkilökunnan sisäistää. Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon ja kohteluun. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja häntä on kuultava hoitopäätöstä tehtäessä. Potilaalle tulee antaa tietoa sairaudesta, riskeistä ja eri hoitovaihtoehdoista niin että hän ymmärtää sen. Potilasasiakirjojen laatimisesta on myös erillinen laki. Potilasasiamiesten tulee neuvoa asiakkaita ja auttaa kantelujen laatimisessa kuin myös tiedottaa laista ja edistää sen toteutumista.

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Lääkäri ja potilas - muutoksessa

Lääkäri ja potilas - muutoksessa HELSINGIN YLIOPISTO Lääkäri ja potilas - muutoksessa Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori, HY Sidonnaisuudet: Työpaikat HY ja HUS; vastaanotto Aava. Tutkimusyhteistyö Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot