Suomen. lehti. No 2 kesäkuu syyskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2011. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen. lehti. No 2 kesäkuu syyskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2011. LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 2 kesäkuu syyskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2011 Köyhän ei kannata huonoa ostaa, kansanedustaja Paula Risikko Potilaalle lisää mahdollisuuksia, kansliapäällikkö Kari Välimäki STM Yhdessä tekeminen järjestötyön voimavarana, osastopäällikkö Mika Pyykkö RAY Kuinka tästä eteenpäin? Kysyy puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 13 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Paula Määttä, Inka Svahn, Brita Pawli, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Arto Pyykkönen. Seuraavat numerot: 3/2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Kuinka tästä eteenpäin?...3 Ledare: Hur skall vi fortsätta?...4 Köyhän ei kannata huonoa ostaa...5 Potilaalle lisää mahdollisuuksia...6 Yhdessä tekeminen järjestötyön voimavarana...7 Turhaa kärsiä turhasta häpeästä...8 Tapaus Jussi...10 Nettihoidon rajattomat mahdollisuudet Potilastyötä ja yhteistyötä...12 Järjestösivut Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 34. vuosikerta Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Kyllikki Koistinen, Kevätkesän puutarha Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Kuinka tästä eteenpäin? Sosiaali- ja terveysministeriön oma virkamiestyöryhmä valmistelee parhaillaan radikaalia palvelurakenteiden uudistamista. Seuraavan hallitusohjelman rakennusaineeksi tarkoitetun loppuraportin piti valmistua maaliskuun lopussa, mutta raportin antamisen ajankohtaa lykättiin vaalien yli. Se lienee ollut taktisesti harkittu päätös, sillä raportti sisältää kuntapoliittisesti räjähdysherkkää materiaalia. Työryhmän lähtökohtana nimittäin on, että kuntien määrää pitää vähentää nykyisestä 336:sta noin 50:een. Muussa tapauksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen olisi otettava pois kunnilta ja annettava itsenäisille ja erilliseen verorahoitukseen perustuville toimialueille. Tällaisia alueita olisi Suomessa Työryhmän esitysluonnoksen mukaan kunnat tosin voisivat itsekin vastata koko sosiaali- ja terveydenhuollostaan, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että Suomessa olisi ainoastaan noin 20 kuntaa. Tämä olisikin työryhmän mielestä myös paras järjestely. Jos kuntia olisi selvästi yli 20, mutta enintään 50 kunnat voisivat vastata perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta. Vaativimmat tehtävät työryhmä keskittäisi erityisvastuualueille, joita olisi koko maassa 4-5. Potilasliittoa askarruttaa nyt se, mitä näille työryhmän ehdotuksille tapahtuu, kun uusi hallitus ja eduskunta aloittaa työnsä? Malleja ja vaihtoehtoja siis on tarjolla, mutta yhteistä niissä kaikissa on se, että sairaanhoitopalveluita on pakko tuottaa yhä suuremmissa ja tehokkaammissa yksiköissä. Se kaventaa väistämättä paikallista päätöksentekoa, ja se saattaa muodostaa vakavia esteitä uudistuksien käyttöön ottamiselle. Moni kunnallispoliitikko ja kunnanjohtaja tulisi kaavailluissa uudistuksissa menettämään vanhan asemansa. Realiteetit tosin puhuvat esitettyjen suurien kokonaisuuksien puolesta: huoltosuhde heikkenee ja yhä harvempi huolehtii yhä useammasta. Vaikka kaikki toiveajattelu osoittautuisi oikeaksi ja suuret eläkeläisjoukkomme pysyisivät priimakunnossa ja terveinä pidempään, he maksavat eläkkeistään vähemmän veroa kuin aikoinaan suuremmista palkoistaan. Taitettu eläkeindeksi osaltaan huolehtii siitä, että tätäkään verotettavaa ei ole suurempia määriä verotettavaksi. Vielä uudempikin uhka on ovella ja se johtuu EU:n kilpailulainsäädännöstä: useat kunnille varoja tahkonneet laitokset tulee yhtiöittää ja se merkitsee verovirtauksen siirtymistä valtion kassaan. Niinpä monessa kunnassa tulojen määrä pienenee tätäkin kautta. Oma lukunsa ovat sitten ulkomaille siirtyvät teollisuuden alat. Uhkaavia esimerkkejä on olemassa perinteisillä vahvoilla aloillamme teknologia- ja metsäteollisuudessa. Realiteetti on siis se, että raha ei entisellä mallilla kerta kaikkiaan riitä. Nyt olisi vaalien voittajien kyettävä siihen, mihin suomalaisessa päätöksenteossa on aina kriisiaikoina ja vaikeina ajanjaksoina tehty: on toteutettu vaikeita ja epämiellyttäviäkin asioita maan edun nimissä. Mikäli mitään ei tehdä ja eletään sellaisessa harhakuvitelmassa, että kaikki jatkuu jonkin ihmeen kaupalla entisellään, niin Suomi alkaa jakautua hyvin epätasa-arvoisella tavalla. Toisaalla ovat ne ihmiset, joiden sosiaali- ja sairaanhoitopalvelut ovat kunnossa ja toisaalla yhä hankalammissa oloissa ja puutteellisten palveluiden piirissä olevat. Vaikka hoitopaikkansa saisi itse valita, saattaa kittiläläisen vanhuksen olla hankalaa siirtyä vaikkapa Helsinkiin hoidon piiriin. Esteitä voi aiheuttaa muukin kuin pelkkä välimatka. Lisäksi toimettomuuden seurauksena kustannukset eivät vähene ja se merkitsee vaikeuksia tehdä tarvittavia ylläpito- ja hankintainvestointeja. Aivan väistämättä kolmannen sektorin merkitys suomalaisessa potilastyössä tulee kasvamaan entisestään. Vapaaehtoistyössäkin on osattava kehittää tuotetta ammattimaiseen suuntaan. Kilpailun ja ehkä arvojenkin koveneminen on tullut konkreettisesti esiin siinä, että työikäisiä vapaaehtoisia ei enää tahdo potilasjärjestöihin löytyä. Tiukka työtahti vie suuren osan energiaa ja aikaa, joten niistä ei enää ole yhdistystoimintaan jaettavaksi. Eikä tilannetta helpota sekään, että työtä hakeva nuori ihminen saattaa heikentää työnsaantinsa edellytyksiä olemalla aktiivinen potilas omassa etujärjestössään. Joissakin tapauksissa potentiaali työnantaja on googlannut hakijan nimen ja havainnut tämän olevan jonkin potilasjärjestön hallituksessa. Jostakin sairaudesta kärsivää henkilöä ei valita, jos saman tasoinen, mutta terve tai vaivastaan hiljaa oleva - hakija ovat samalla viivalla. Syrjintäähän tämä tietysti on, mutta hankalaa näyttää toteen. Yhteiskunnallemme olisi kuitenkin elintärkeää voida pitää työssä kaikki ne resurssit, joita suinkin on käytettävissä, myös työnhaluiset potilasjärjestöjen edustajat. 3

4 Suomen lehti Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Hur skall vi fortsätta? Tjänstemännen vid social- och hälsovårdsministeriet förbereder som bäst en radikal förändring av servicestrukturen. Slutrapporten med byggstenar för följande regeringsprogram var avsedd att bli klar i slutet av mars, men delgivningen av rapporten har skjutits fram till efter valet. Det torde ha varit ett taktiskt beslut, eftersom rapporten innehåller lättantändligt kommunalpolitiskt material. Arbetsgruppen utgår nämligen ifrån att kommunernas antal skall minska från nuvarande 336 till ca 50 kommuner. I annat fall tas ansvaret att ordna social- och hälsovårdstjänster ifrån kommunerna och överförs till särskilda självständiga verksamhetsområden som ansvarar grundtryggheten vilken bekostas med skattemedel. Sådana områden skulle vara 5-15 till antalet i Finland. Enligt arbetsgruppens planer kunde kommunerna själva ansvara för hela social- och hälsovården, men endast i det fall att Finland skulle ha ca 20 kommuner. Arbetsgruppen anser detta vara det bästa arrangemanget. Om kommunerna skulle vara fler än 20, men högst 50 till antalet, skulle kommunerna själva kunna ansvara för basservicen inom social- och hälsovården. Mera krävande arbetsuppgifter skulle koncentreras till specialansvarsområden, som skulle bli 4-5 i hela landet. Patientförbundet funderar nu på vad som kommer att hända med förslaget när den nya regeringen och riksdagen påbörjar sitt arbete. Olika modeller och alternativ presenteras, men gemensamt för dem är att sjukvården bör ges i större och mera effektiva enheter. Detta beskär obönhörligt det lokala beslutsfattandet, samtidigt som det kan leda till allvarliga hinder för att ta den nya organisationsformen i bruk. Många kommunalpolitiker och kommundirektörer skulle enligt planerna förlora sin gamla ställning. Realiteterna talar dock för de stora helheterna: vårdförhållandet försvagas och allt färre skall ta ansvar för allt fler. Fastän önsketänkandet skulle förverkligas, dvs de stora pensionärsgrupperna skulle vara i gott skick och längre friska än dagens pensionärer, betalar de mindre skatt på sina pensioner än vad de betalade tidigare på sina större löner. Det brutna indexet ser till att det inte blir stora summor att beskatta av det som är beskattningsbart. Ett ännu större hot står för dörren, vilket beror på nya konkurrensregler från EU: många inrättningar som har givit 4 LEDARE pengar till kommunerna måste nu bolagiseras och skatteströmmen förflyttas till statskassan. Därför minskar kommunens inkomster också av denna anledning. De sektorer inom industrin som flyttat utomlands är ett kapitel för sig. Hotfulla exempel ser vi i dag inom de traditionellt starka teknologi- och skogsindustrierna. Det är en realitet att pengarna inte räcker till i samma mån som tidigare. Nu efter valet bör vinnarna ha förmåga att, som alltid under kristider och svåra perioder i vårt land, kunna ta beslut såsom man alltid har gjort i den finska beslutsprocessen: att förverkliga svåra och otrevliga saker till förmån för landets bästa. Ifall ingenting görs utan vi lever i skenbilden av att allting fortsätter som förr på något märkligt sätt, blir Finland starkt ojämlikt uppdelat. Å ena sidan människor som har sina socialoch hälsovårdstjänster ordnade, å andra sidan de som lever under svåra förhållanden och har begränsade möjligheter att få service. Fastän man nu får välja vårdplats själv, kan en åldring från Kittilä ha svårigheter att förflytta sig till Helsingfors för vård. Hinder kan förorsakas av annat än endast avståndet. Om ingenting görs minskar inte kostnaderna för sysslolösheten, inte heller för underhåll och investeringar. Alldeles ofrånkomligt är att tredje sektorns betydelse i patientarbetet kommer att öka märkbart. Inom frivilligverksamheten bör man kunna utveckla en produkt i professionell riktning. Konkurrensen och kanske det faktum att värderingarna har blivit hårdare kommer konkret fram i att det är allt svårare att få frivilliga i arbetsför ålder att arbeta för patientorganisationerna. En hård arbetstakt tar största delen av energin och det finns inte tid eller så räcker den inte till för föreningsverksamhet. Situationen blir inte lättare för en ung person som söker arbete, utan arbetsmöjligheterna försvagas genom att han är aktiv inom den egna sjukdomens patientförening. I något fall kan en potentiell arbetsgivare googla den sökandes namn och finner honom i styrelsen på någon patientförenings styrelse. Om personen lider av en viss sjukdom väljs han inte medan en frisk person med samma kompetens eller motsvarande, som inte är föreningsaktiv väljs om de sökanden är på samma nivå i övrigt. Detta är diskriminering, men svårt att bevisa. För samhället är det livsviktigt att alla resurser som står till buds hålls i arbete, även arbetsvilliga representanter för patientföreningar.

5 Paula Risikko kansanedustaja (kok) Köyhän ei kannata huonoa ostaa Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuus nousee aina vaalien lähestyessä keskeiseksi puheenaiheeksi. Hyvä niin. Erityisesti nyt vaalien jälkeen on mietittävä, miten varmistetaan palvelujen saanti ja riittävyys eri puolella Suomea myös tulevaisuudessa. Vappuna voimaan tullut terveydenhuoltolaki muuttaa palvelujen sisältöä. Lisäksi tarvitaan rakenneuudistus, sillä kaikki nykyiset, kovin moninaiset hallintomallit eivät ole kestäviä tulevaisuuden menojen kasvupaineissa. Samasta syystä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukselle on luotava kestävämpi perusta. Kyse on mittaluokaltaan suuresta asiasta: pelkästään terveydenhuollon menot ylittänevät tänä vuonna 17 miljardia euroa. Nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä mahdollistaa osaoptimoinnin ja kokonaiskustannuksia ei hallitse kukaan. Tuloksena on kokonaisuuden kannalta koordinoimatonta toimintaa, potilaiden hoidon katkeiluja ja kiistoja hoidon maksajasta. Vuosikausia on yritetty ratkaista monikanavarahoituksen ongelmia. Yksi toisensa jälkeen ne on ammuttu alas. Esitysten suuri ongelma on ollut se, että ne on mietitty irrallaan järjestämisestä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa pidän tärkeänä, että rahoitus- ja järjestämisvastuu ovat sa- moissa käsissä ja väestöpohja on riittävän suuri. Kuntaperusteinen järjestelmä, jota valtionosuuksilla tuetaan, on hyvä. Rahoituskanavia on kuitenkin syytä vähitellen vähentää. Tai ainakin rahojen kulku on oltava järjestämisvastuussa olevalla paremmin hallinnassa. Se saattaisi auttaa myös hoidon saannin nopeutumisessa. Nyt kun toinen taho maksaa palvelusta (kunta) ja toinen sen odottamisesta (Kela), on vaarana, ettei kokonaisuus ole hallinnassa. Eri tuotantotapojen (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) käyttö ja Kelan sairaanhoitokorvaukset mahdollistavat kansalaisen valinnanvapautta. Eikä kilpailu asiakkaista koskaan ole huono asia. Lääkekorvausten uudistamisesta ja maksukattojen yhdistämisestä hyötyvät erityisesti paljon palveluja käyttävät ihmiset. Toimivaa työterveyshuoltoa ja ylioppilaitten terveydenhuoltosäätiön toimintaa ei kannata romuttaa. Ei myöskään tule muuttaa niiden rahoitusperustaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta mietittäessä on muistettava, että kustannuksia ei saada vähennettyä, mutta niiden nousuvauhtia voidaan hillitä järkevällä organisoinnilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Terveydenhuoltolaki säätää palvelujen laadusta. Hyvä niin, sillä köyhän ei kannata huonoa ostaa. 5

6 Suomen lehti Kari Välimäki Kansliapäällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö Potilaalle lisää mahdollisuuksia Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan Yksi merkittävimmistä uudistuksista on se, että potilas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Julkisia terveyspalveluja voi nyt myös käyttää kotikunnan ulkopuolella silloin, kun omalla terveysasemalla on tehty hoitosuunnitelma, josta tarve ilmenee. Erikoissairaanhoidon voi yhdessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa valita laajemmalta alueelta. Potilaan asemaa parannetaan myös siten, että potilasta koskevat tiedot kulkevat nykyistä paremmin perus- ja erikoistason hoitoyksiköiden välillä. Hoitotakuuta on täsmennetty siten, että hoidon tarpeen edellyttämät tutkimukset on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Myös lääkinnällisen kuntoutuksen kuuluminen hoitotakuun piiriin on täsmennetty. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemana terveydenhuoltolakia on täsmennetty asetuksin. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien sovittava erityisesti perusterveydenhuollon kehittämisestä. Harvinaisten sairauksien ja erityisen vaativien hoitojen keskittämisestä on myös selkeät linjaukset. Esimerkiksi selkäydinvammojen hoito keskitetään kolmeen yliopistolliseen sairaalaan. Potilaiden tulee saada osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen ja yhteys terveyskeskukseen tulisi saada viidessä minuutissa. Muun muassa näillä suosituksilla pyritään parantamaan terveydenhuollon toimivuutta ja laadukasta potilastyötä. Asiakas- ja potilaskeskeinen lähestymistapa on ollut kaiken valmistelun perustana. On erittäin tärkeää, että jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan ratkaisun tulee perustua asiakaskeskeisyyteen eikä olemassa olevien organisaatioiden säilyttämiseen. Tulevaan hallitukseen kohdistuu tässä suhteessa erittäin suuret odotukset. 6

7 Mika Pyykkö Osastopäällikkö Raha-automaattiyhdistys Yhdessä tekeminen järjestötyön voimavarana RAY:n avustusstrategia korostaa edelleen ihmisten oman osallistumisen ja tekemisen merkitystä. RAY näkeekin avustamansa järjestöt hyvin merkittävinä vapaaehtoistyön mahdollistajina. Tiedostamme samalla, että vapaaehtoistoiminnan toteutuminen edellyttää rakenteita ja usein myös palkattuja työntekijöitä esimerkiksi toiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoiminnan ei siis voida ajatella olevan alusta loppuun täysin ilmaista. Avustusstrategian päälinjojen, vahvistamisen, ehkäisemisen ja auttamisen, osalta haluamme haastaa järjestöt miettimään mahdollisuuksiaan erityisesti vahvistavassa ja ehkäisevässä työssä. Näin siksi, että edellä mainittuihin kahteen päälinjaan sijoittuva toiminta on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti ja taloudellisesti pitkällä aikajänteellä kestävin ratkaisu yhteiskunnalle. Vahvistamisella tarkoitamme olemassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten vahvistamista ja uusien mahdollisuuksien luomista. Ehkäisevällä työllä tarkoitamme puolestaan toimintaa terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien riskitekijöiden varhaiseksi tunnistamiseksi ja niihin vaikuttamiseksi. Haaste vahvistavan ja ehkäisevän työn päälinjoihin sijoittuvan toiminnan kehittämistä ei kuitenkaan tarkoita missään määrin auttamisen päälinjaan sijoittuvan toiminnan merkityksen vähenemisestä. RAY haluaa edelleen ohjata avustuksiaan ennen kaikkea myös ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen. Kaikkien avustusstrategian päälinjojen osalta tavoitteiden asettaminen olisi tehtävä ennen kaikkea niin, että terveys- ja hyvinvointierojen kasvu saadaan taittumaan. Se voi edellyttää järjestöissä esimerkiksi toiminnan uudelleen suuntaamista, kokonaan uusien toimintamuotojen ottamista käyttöön ja myös vaikuttamista moniin muihin toimijoihin yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. RAY näkee sosiaali- ja terveysalan järjestöt eri väestöryhmien arjessa työskentelevinä hyvin tärkeinä toimijoina eriikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen laaja-alaisessa kokonaisuudessa. Järjestöille ominta toimintakenttää on kuitenkin vaikea määritellä yksiselitteisesti. Tuloksellisimmin sen voidaan ehkä ajatella hahmottuvan valtion, kuntien ja järjestöjen sekä soveltuvilta osin myös yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Lienee perusteltua ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat joka tapauksessa parhaimmillaan heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asiantuntijoita. Tällä tavoin järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin päätöksentekoon. Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toiminnallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi jonkin potilasryhmän hyvän elämän edellytyksiä, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa lasten turvallista kasvua ja kehitystä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei raha-automaattiavustusten turvin toteutettava järjestötoiminta voi olla paikkaamassa mahdollisia julkisen palvelujärjestelmän aukkoja. RAY korostaa siis seuraavallakin avustusstrategiakaudella kansalaistoimintaa, ihmisten vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa järjestötyötä. Näiden ja joidenkin muiden RAY-avusteisen järjestötyön keskeisten lähtökohtien osalta avustuksen saajien on hyvä tehdä huolellista tarkastelua. Esimerkiksi minkälaisiin tavoitteisiin ja teemoihin liittyen ihmiset todella haluavat osallistua, toimia ja vaikuttaa tulevaisuudessa? Onko jokin ongelma, haitta tai sairaus edelleen luontevin lähtökohta toiminnalle vai rakentuuko yhdessä tekeminen jollekin muulle lähestymistavalla ihmisen elämään? Ihmisten vapaaehtoisuus ei välttämättä kanavoidu tulevaisuudessa vuosia yhden ja saman järjestön kautta. Millä tavoin järjestöt voivat siis hyödyntää ja ennen kaikkea myös motivoida ja kiittää vain esimerkiksi muutamia kuukausia toiminnassa mukana olevia? Tai miten, missä ja milloin vertaistuen voidaan ajatella olevan parhaiten hyödynnettävissä nyky- ja tulevaisuuden yhteiskunnassamme? 7

8 Suomen lehti Entäpä asiantuntijuus ja tiedon levittäminen? Riittääkö enää, että järjestöt huolehtivat vaikkapa erilaisia esitteitä julkaisemalla luotettavan tutkimustiedon välittämisestä ns. suurelle yleisölle? Vai onko järjestöjen oltava tällä hakukoneiden ja sosiaalisen median aikakaudella yhä enemmän näkemyksellisiä keskusteluun osallistujia, jotka osaavat nostaa esille eri areenoilla erilaisia ihmisiä kiinnostavalla tavalla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta olennaisia asioita? RAY:n tavoite on joka tapauksessa, että Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aktiivisilla, yhteistyökykyisillä ja aikaansa seuraavilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää ihmisten osallisuutta sekä sen myötä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Aivan lopuksi haluan muistuttaa vielä kertaalleen kahdesta hyvin olennaisesta asiasta. Koska vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat monella tapaa järjestötyön ydintä, järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin niissä toimivat ihmiset ovat. Onkin äärimmäisen hyvä muistaa, ettei järjestöjä ole ylipäätään olemassa ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi järjestöjen on muistettava huolehtia, että niiden toimintatavat ja tarjoamansa osallistumisen mahdollisuudet kiinnostavat ihmisiä myös tulevaisuudessa. Järjestöt eivät myöskään saa unohtaa niiden toiminnassa jo mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toiminnan mielekkyyden säilyttämiseksi. Turhaa kärsiä turhasta häpeästä Virtsaamisen ongelmat, joista yliaktiivinen rakko ja virtsankarkailu, koskevat niin miehiä kuin naisia. Kattavasti ei voida sanoa, mikä tilanne voidaan oikopäätä luokitella tällaiseen ongelmaan kuuluvaksi, sillä vaiva on erittäin yksilöllinen. Tuskinpa löytyy ihmistä, jolta joskus ei olisi virtsa karannut. Kriteerinä voidaankin pitää sitä, aiheuttaako se potilaalle sosiaalista ja hygieenistä haittaa potilaan itsenä kokemana. Näin varmaankin on, jos tällainen ongelma on vaikkapa viikottaista. Vaivan syitä ja alkuperää voidaan erilaisin menetelmin selvittää. Kesivaikeasta virtsankarkaamisesta kärsii noin suomalaista ja vaikeista noin henkeä. Kun mukaan otetaan kaikki hiukan lievemmätkin häiriöt, päästään aina ihmiseen saakka., kertoo professori Carl Gustaf Nilsson HUS:in Naistenklinikalta. Ollakseen näin suuren ihmisryhmän ongelma, puhutaan aiheesta erittäin vähän. Tai suoraan sanottuna: aivan liian vähän. Vaivasta kärsivällä elämän laatu heikkenee ja elämää aletaan suunnitella ja aikatauluttaa virtsarakon ehdoilla. Pahimmillaan potilas eristäytyy, erakoituu ja alkaa kärsiä muistakin fyysisen ja henkisen terveyden vaivoista. Parhaimmillaankin WC:n saatavuuden mukaan suunniteltu elämä johtaa siihen, että ylivilkkaasta rakosta kärsivä henkilö totuttaa itsensä virtsaamaan aina, kun tilaisuus on. Tällaisessa tapauksessa rakko tietysti tottuu lyhyihin tyhjennysväleihin. Silloin pidemmät automatkat, teatteri- ja elokuvaillat tai vaikkapa juhlatilaisuudet saattavat olla hankalia, jopa piinallisia. Potilaat tarvitsevat yhdistyksen, joka tuottaa tietoa ja vertaistukea Suomen Potilasliitto päätti olla rakentamassa tälle potilasryhmälle oman yhdistyksen. Idea yhdistyksen perustamiseksi heräsi keskustelussa lääketeollisuuden yritys Astellas Pharman kanssa. Gynekologi Pirkko Brusila 8 Urologi Hannu Koistinen Gynekologi Suvi Niemi

9 Yleisö kuunteli tarkkaavaisena luentoja yliopiston salissa Porthaniassa Helsingissä. Yhdistyksen tarkoituksena on koota virtsaamisvaikeuksista kärsiviä yhteen tukemaan toisiaan omilla kokemuksillaan sekä koota sellaista tietoa erilaisista hoidoista ja lääkityksistä, joilla vaivaa voidaan hoitaa. Huomattava tehtävä tällaisella yhdistyksellä on myös tarjota kannustavaa vertaistukea ja rohkaisua hakeutua avun piiriin. Täytyy muistaa, että oikealla hoidolla elämän laatu muuttuu tyystin. Pakkoinkontinenssiin voidaan tuoda apua ja helpotusta aivan lääkehoidolla. Ponnistusinkontinensiin voidaan fysioterapialla tuoda apua %:iin tapauksista. Altistavia tekijöitä voidaan poistaa ryhtymällä painonhallintaan ja ylipainon vähentämiseen. Lisäksi tarjolla on leikkaushoitoa joka puhtaassa ponnistusinkontinensissa auttaa jopa 90 %:ssa. Menetelmät ovat loppujenlopuksi hyvin erilaisia. Yksittäisiin tapauksiin vain pitää päästä ensin kiinni, jotta hoitoa voidaan ryhtyä suunnittelemaan., totesi professori Nilsson Potilaslehdessä 4/2010. Yhteistyö on tuottanut mm. kaksi yleisöluentoa tästä teemasta. 11. huhtikuuta 120 ihmistä kokoontui Helsingin yliopiston Porthania-saliin kuulemaan gynekologi Pirkko Brusilan ja urologi Hannu Koistisen esitelmiä päivän teemasta Lirahtelusta levollisuuteen pohdintoja ylivilkkaasta virtsarakosta. Seuraava tilaisuus oli 26. huhtikuuta ja otsikoitu nimelle Askarruttaako sinua virtsaamiseen liittyvät ongelmat? Puhujina olivat gynegologi Suvi Niemi sekä Hannu Koistinen. Tämä tilaisuus pidettiin Vantaan Martinlaaksossa sijaitsevassa Martinus-salissa. Tällä kertaa paikalla oli kolmisenkymmentä kuulijaa. Molempien tilaisuuksien alussa Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen esitteli liiton toimintaa sekä korosti kuulijakunnalle potilasjärjestön ja ennen muuta vertaistuen merkitystä potilaan hyvinvoinnissa, edunvalvonnassa ja tiedon hankkimisessa. Tilaisuuksien lopulla syntyi aina innokasta keskustelua ja luennoitsijat saattoivat tarjota käytössää olevia neuvoja ja tietämystä yleisön käyttöön. Ilmeistä tarvetta potilasyhdistykselle olisi, mutta ensimmäisenä on ylitettävä turhan peittelyn ja tyystin turhan häpeän tunteet. Ihminen on ihminen ja elämään kuuluvat erilaiset vaivat ja hankaluudet. Siitä huolimatta niitä voidaan hoitaa ja elämän laatua ylläpitää. Tärkeintä yleensä erilaisissa vaivoissa on havaita ja ymmärtää, että ei ole suinkaan maailman ainoa ihminen, jolla sellainen vaiva on. Potilasyhdistyshankkeesta kiinnostuneet voivat olla suoraa yhteydessä Suomen Potilasliittoon, s-posti: tai puhelimitse (09) Tavallinen postikin on hyvä tapa ottaa yhteyttä: Suomen Potilasliitto, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki. Teksti Jaakko Ojanne Kuvat Paavo Koistinen 9

10 Suomen lehti Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen ja potilasasiainvaliokunnan jäsen Jokunen vuosi sitten minuun otti yhteyttä vanhemmat, joiden ainoa poika oli juuri kuollut. He epäilivät hoitovirhettä ja halusivat neuvoja, miten edetä. Potilasasiamieheen he olivat jo olleet yhteydessä, mutta ainoa apu mikä sieltä oli herunut, oli paperipino mikä pitäisi täyttää Potilasvakuutuskeskukseen. Siihen heillä ei nyt ollut voimia eikä ymmärrystä. Vanhemmat olivat myös jo käyneet sairaalan ylilääkärin juttusilla, mutta kokivat käynnin ahdistavana syystä, että lääkäri oli koko ajan vain puolustellut hoitavaa lääkäriä eikä esittänyt mitään empatiaa heitä kohtaan. Hän oli kyllä myöntänyt, että konsultaatio diabeteshoitajaan jäi tekemättä. Tapasin siis vanhemmat kasvotusten ja sain myös lukea potilasasiakirjat ja autoin heitä valituksen teossa. Se mielestäni kuului ensin Valviralle, koska kyseessä kuolema. Vanhempienkaan mielestä ei mikään korvaus korvaa tätä, mutta he haluavat selvittää miten näin pääsi käymään. Ja ettei muiden tarvitsisi kokea tätä enää. Heidän mielestään Jussi olisi pitänyt ottaa sairaalaan viimeisellä lääkärikäynnillään. Jussilla oli todettu jo parivuotiaana diabetes, jota hoidettiin insuliinipistoksin. Vanhemmat noudattivat tarkoin ruokavaliota ja Jussi oli säännöllisessä lääkärin kontrollissa. Kaikki menikin ihan hyvin. Jussi muutti omaan asuntoon parikymppisenä ammattikoulun käytyään. Lääkitys oli kohdallaan ja seuranta jatkui diabeteshoitajan luona. Hänelle oli määrätty myös kolesterolilääkitys, mutta Jussi oli ilmoittanut ettei hänelle 10 Potilaskertomus Tapaus Jussi! ole niihin varaa. Sairaalasta ei neuvottu sosiaalityöntekijän luo, joka olisi voinut selvittää onko Jussilla oikeus toimeentulotukeen terveydenhuoltomenoihin. Jussilla ei ollut vakituista työtä mutta häntä kiinnosti puukäsityöt joita hän harrastuksekseen teki. Yhteys vanhempiin oli kiinteää. Kerran Jussi oli sitten soittanut että hän oli saanut tikun sormeen ja se oli tulehtunut. Jussi oli käynyt terveyskeskuksessa ja lääkäri oli antanut lähetteen sairaalaan, koska tulehdusarvot kuin myös sokeriarvot olivat huolestuttavan koholla. Terveyskeskuslääkäri siis katsoi, että Jussi tarvitsi sairaalahoitoa. Sairaalassa lääkäri oli passittanut Jussin kotiin antibioottikuurin kanssa ja määrännyt uuden vastaanottokäynnin jonkun päivän päähän. Seuraavalla kerralla tulehdusarvot ja sokeriarvot olivat edelleen nousussa ja oli määrätty uudet lääkkeet ja kotiin. Käsi oli laitettu lastaan ja kipulääkettä määrätty kun Jussi oli valittanut kovaa kipua kädessään. Seuraavalla kontrollikerralla Jussi valitti samoja vaivoja, käsi ei ollut yhtään parantunut, hän oli valittanut ripulia ja huonoa oloa. Lasta oli otettu pois, lääke vaihdettu uuteen lääkkeeseen koska ajateltu ripulin johtuvan siitä. Sairaalassa ei katsottu jostain syystä enää tarpeelliseksi seurata sokeriarvoja, ja potilas laitettiin kotiin. Jussi oli soittanut äidilleen, että häntä ei oteta sairaalaan ja käsi on ihan mustana. Äiti oli kehottanut Jussia nukkumaan, hän tulisi aamulla ja menisivät uudelleen sairaalaan yhdessä. Eihän äiti ollut ymmärtänyt, että tilanne oli paha, mutta kyllä lääkärin olisi pitänyt ymmärtää! Aamulla Jussi ei vastannut ovikellon soittoon ja vanhemmat tiesivät jonkun olevan vialla. Talonmies tuli aukaisemaan oven. Jussi löydettiin kuolleena lattialta. Valvira tutki tapauksen. Kuolinsyyksi kirjattiin koronaaritauti. Mitään virheitä ei siis hoidossa todettu. Vanhemmat ovat toista mieltä. Miten tällainen tauti on voinut kehittyä kun potilas on ollut säännöllisessä lääkärin kontrollissa ikänsä, ilman että sitä huomataan. Ja vaikka tauti olikin, niin olisiko Jussi tuona viikonloppuna siihen kuollut jos hänen käsiongelmansa ja hälyttävän korkeiksi nousseet sokeriarvonsa olisi hoidettu asianmukaisesti. Jokainen kun tietää, että tulehdukset ovat diabeetikoille vaarallisia. Ja jos kyseessä olisi ollut Mikkelin maaherra, niin olisiko hänet laitettu tuossa tilanteessa kotiin? Vanhempien mielestä Jussi ei ollut sairaalalle tarpeeksi tärkeä henkilö. En osannut lohduttaa enempää kuin läsnäolollani. Äitinä ymmärsin äidin tuskan ja lupasin kirjoittaa Jussin tarinan. Se opettaa, että myös aikuisena tarvitsemme jonkun terveydenhuoltoon pitämään puoliamme ja mukaan vastaanotoille vaatimaan potilaslainsäädännön edellyttämää hoitoa. On siis syytä taas mainita, mitä oikeuksia potilaalla on. Nämä oikeudet tulisi myös terveydenhoitohenkilökunnan sisäistää. Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon ja kohteluun. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja häntä on kuultava hoitopäätöstä tehtäessä. Potilaalle tulee antaa tietoa sairaudesta, riskeistä ja eri hoitovaihtoehdoista niin että hän ymmärtää sen. Potilasasiakirjojen laatimisesta on myös erillinen laki. Potilasasiamiesten tulee neuvoa asiakkaita ja auttaa kantelujen laatimisessa kuin myös tiedottaa laista ja edistää sen toteutumista.

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot