Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011"

Transkriptio

1 Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke Väliraportti 2010

2 SISÄLTÖ 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Tavoitteet vuodelle Projektin toteutuminen Projektin organisaatio ja resurssit Tiedottaminen ja yhteistyö palvelumalli Terapeuttinen yksilötyö Yksilöllinen keskustelutuki Ryhmätoiminta Uudenlainen senioriajattelu Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet

3 1. PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat: 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteutumistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Keväällä 2008 aloitettua projektia jatkettiin vuoden 2009 jälkeen suunnitelmallisesti myös vuoden 2010 ajan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän euron avustuksen tuella. Projektin tarkoituksena on luoda palvelutuote, joka juurrutetaan vuoden 2011 aikana osaksi Jyväskylän ennaltaehkäisevän vanhustyön palvelukokonaisuutta. 2.TAVOITTEET VUODELLE 2010 Vuoden keskeisempänä tavoitteena on ollut valmistella Seniorinuotan palvelumallia ja koota juurruttamistyöryhmä ohjaamaan palvelumallin juurtumista osaksi Jyväskylän vanhustyön kokonaisuutta sekä projektin toiminnoista tiedottaminen. Alkuvuoden tavoitteena oli esitellä alustava palvelumalli yleisölle ja keskeisille yhteistyökumppaneille sekä lehdistölle. Esittelyn jälkeen tarkoituksena oli pilotoida palvelumallia alueellisesti Kuokkalan alueella kevään 2010 aikana. Kevään aikana tavoitteena oli koota juurruttamistyöryhmä tukemaan palvelumallin juurtumista osaksi Jyväskylän vanhustyön palvelukokonaisuutta. Tavoitteena oli, että Seniorinuotan palvelumallin juurruttamisen suunnitelma olisi valmis loppuvuodesta Psykoterapian osalta tavoitteena oli asiakassuhteiden päättäminen sekä terapiatyön analysointi ja materiaalin tuottaminen. Ryhmätoimintojen osalta tavoitteeksi asetettiin meneillään olevien ryhmätoimintojen saattaminen loppuun ja uusien ryhmäkokonaisuuksien toteuttaminen vuoden aikana 2-3 kertaa tarpeen mukaan. Toisena tavoitteena oli aloittaa toinen avoin ryhmätoiminta lähempänä kaupungin keskustaa. Ryhmätoimintojen tavoitteena oli mahdollistaa asiakkaille matalan kynnyksen kohtaamispaikat sekä kerätä tietoa toimintaan osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvystä, mielialasta ja elämänlaadusta toimintojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Yhtenä vuoden tavoitteista oli aktiivinen projektin toiminnoista tiedottaminen. 3

4 3. PROJEKTIN TOTEUTUMINEN Projektin eteneminen on tapahtunut tavoitteiden suuntaisesti. Palvelumalli on saatu luotua ja sitä on testattu alueellisesti. Palvelumalliin kuuluivat: o yksilöllinen keskustelutuki elämäntilanteen selvittämiseksi ja tukemiseksi 1-5 kertaa o keskusteluryhmä elämänmuutoksiin ja ihmissuhteisiin liittyvien asioiden läpikäyntiä o psykoterapia haasteellisten elämäntilanteiden tukemiseksi o avoin Seniorikahvila viikoittain maanantaisin klo Kotikaaren päiväkeskuksessa o teemapäivät Seniorikahvilassa kuukausittain o Tasapainoisen elämän ohjelma elämäntilanteen tarkastelua muutosten aikaansaamiseksi o Voimala mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisua ryhmässä o Voimavara-ryhmä oman elämän ja voimavarojen tarkastelua ryhmässä o ikäihmisten tukipuhelimen Tukipuhelimeen voi soittaa arkipäivisin klo 8-10 välisenä aikana kokiessaan tarvitsevansa kuuntelijaa ollessaan ahdistunut, alakuloinen tai yksinäinen. Vuoden aikana toimintaan on osallistunut 119 asiakasta ja yksilö- ja ryhmäkontakteja on ollut Asiakasmäärät ovat vakiintuneet (vuonna 2009 oli 106 asiakasta ja yksilö- ja ryhmäkontakteja oli 1243) ja yhteydenottoja on tullut suoraan asiakkailta ja ammattihenkilöstön ohjaamana. Jyväskylän kaupungin supistettua ennaltaehkäisevien kotikäyntien osuutta, asiakasohjautuvuus on siirtynyt enemmän muille tahoille. Sairaanhoitopiirin Vanhuspsykiatrinen konsultaatioryhmä, alueen depressiohoitaja ja kotisairaanhoito ovat jatko-ohjanneet asiakkaita Seniorinuotan toiminnan piiriin. Yhteistyö on ollut jouhevaa ja asiakaslähtöistä. Asiakkaat on ohjattu mukaan toimintaan saattaen vaihtaen, jolloin asiakas on ollut aktiivisena suunnittelijana ja määrittelijänä oman tuen tarpeen määrittelyssä. Vuoden 2009 aikana alkanut mallin monipuolistuminen on näkynyt myös vuoden 2010 aikana. Vuoden aikana on tehty tiivistä yhteistyötä yhteistyötoimijoiden kuten Näkövammaisten keskusliiton ry:n Senioripalveluiden ja Vanhuspsykiatrisen konsultaatioryhmän kanssa. Toiminnan juurtuminen alkoi jo loppuvuodesta kaupungin kanssa neuvottelemalla psykososiaalisen tuen päiväkeskustoiminnan aloittamisesta vuonna Juurruttamisen perusperiaatteet ja toimijat sovittiin kesään mennessä ja suunnitelmia jatkettiin syksyllä Juurruttamistyöryhmä muotoutui Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seurakunnan, Mielenterveyden keskusliiton, eläkeläisjärjestö Ruskat, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajista. Juurruttamistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yhteistyö ohjausryhmän sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut edellisen vuoden tapaan. Projektin yhden ryhmäintervention merkitystä osallistujille selvitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, joka tarkastelee ikääntyvien kuulo- ja näkörajoitteisten syrjäytymisvaarassa olevien Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneiden ryhmäläisten kokemuksia ryhmäkokonaisuudesta. 4

5 Tekeillä on myös pro gradu-tutkielma ryhmäintervention vaikuttavuuteen liittyen. Opinnäytetöiden tavoitteena on valmistua vuoden 2011 alussa. Yksilöterapiaa ja yksilöllistä keskustelutukea saanneille asiakkaille toteutettiin projektin työntekijöiden toimesta kysely, jossa asiakkaat arvioivat projektin palveluista saamaansa tukea. Yleisesti ottaen asiakkaiden kokemukset olivat positiivista ja he olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun sekä kokivat saaneensa tukea sen hetkiseen elämäntilanteeseensa. Moni vastaajista toi esille, että kokisi tärkeänä Seniorinuotan toiminnan jatkumisen tulevaisuudessa ja toivottiin lisää ryhmämuotoista, vertaistuellista toimintaa. Kevään aikana aloitettiin työstämään Voimavaraista arki seniorityössä kirjaan videomateriaalia. Vuoden alussa projektin palvelumallia esiteltiin projektin ohjausryhmälle ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Esittelyn jälkeen palvelumallia testattiin erityisesti Kuokkalan alueella ja testaamisen arvioimiseksi perustettiin yhteistyöryhmä, johon kuuluivat alueen lääkäri, kotisairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja depressiohoitaja. Testaamiseen liittyen palvelumallista käytiin kertomassa alueen terveysaseman henkilöstölle ja palvelumallia testattiin helmi-toukokuun aikana. Uusien mukaan tulleiden asiakkaiden osalta tarkasteltiin, minkälaisissa tilanteissa ohjauduttiin mukaan projektin toimintaan, mitä kautta ja onko projektin tarjoamista toimintamuodoista apua asiakkaan sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Toteutunutta toimintaa arvioitiin yhdessä yhteistyöryhmän kanssa ja saadut kokemukset kannustivat jatkamaan toimintaa. Pilotointi kesti noin kolme kuukautta ja tuona aikana ohjautui mukaan Seniorinuotan 34 uutta asiakasta. Tukipuhelimeen ei tullut merkittävästi yhteydenottoja, ja toimintaa ei jatkettu pilotoinnin jälkeen päivittäisenä toimintana. Psykoterapiaa kevyempi tukimuoto, yksilöllinen keskustelutuki oli uusi palvelumuoto ja kokemuksen perusteella palvelua jatkettiin myös testausvaiheen jälkeen. Avoin Seniorikahvilatoiminta aloitettiin syksyllä myös lähempänä kaupungin keskustaa ja ryhmän ohjaajana aloitti vapaaehtoinen seniori-ohjaaja projektin työntekijän rinnalle. Projektin toiminnoista tiedotettiin olemalla mukana Gerontologian päivillä ja Mielenterveysmessuilla, Vanhusten viikolla Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla, mielenterveysviikolla oli Seniorinuotan avoimet ovet sekä julkaistiin artikkeli Toimintaterapeuttilehteen ja projektista julkaistiin kolme artikkelia paikallisissa sanomalehdissä. Koulutusta järjestettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämässä vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutuksessa, jossa projektin henkilöstö toteutti yhden koulutuspäivän yksilö- ja ryhmämuotoisen toiminnan järjestämiseen liittyen, koulutus vanhustyötä tekeville aiheena: Kohtaamisen koukeroita ja ryhmänohjauskoulutusta psykososiaalisen ryhmänohjaukseen liittyen. 5

6 3.1 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA RESURSSIT Projektin etenemistä on esitelty Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksen kokouksissa lähes kuukausittain. Projektin väliarviointi aloitettiin tarkastelemalla projektin etenemistä hallituksen jäsenten kanssa ja arviointia jatkettiin hallituksen ja esimiesten yhteisissä kehittämispäivissä keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat vastanneet projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmän rooli koettiin syksyllä vähäisemmäksi juurruttamistyöryhmän muodostuttua. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta neljällä projektikirjeellä. Ohjausryhmässä jatkoivat Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston edustajat. Terveydenja Hyvinvoinninlaitoksen edustaja jättäytyi pois ohjausryhmästä työnkuvansa muuttuessa. Projektipäällikkö vaihtui elokuussa. 1,5 vuotta tehtäviä hoitanut henkilö siirtyi päätoimisesti muihin tehtäviin jatkaen sivutoimisesti projektin koordinointia yhteistyössä uuden projektipäällikön kanssa noin 10 tunnin kuukausittaisella työpanoksella. Koordinointi on sisältänyt toiminnan suunnittelua, projektin palavereihin ja yhteistyöryhmiin osallistumista sekä projektin tuotosten työstämistä. Projektipäällikön tehtäviä siirtyi hoitamaan projektityöntekijä, joka on ollut mukana projektissa lähes koko ajan. Yksilöllisen keskustelutuen ja ryhmätoimintojen kehittämisessä sekä ohjaamisessa on ollut mukana kaksi sivutoimista projektityöntekijää. Psykoterapian osuus on toteutettu asiantuntijaresursseilla, jotka on ostettu Jyväskylän ammattikorkeakoululta (240 h) ja VetoApu instituutti Oy:ltä (140 h). Lisäksi marraskuussa 2009 alkanut taideterapeuttinen ryhmäkokonaisuus asiantuntijaresursseilla toteutettuna jatkui helmikuun 2010 loppuun saakka TIEDOTTAMINEN JA YHTEISTYÖ Projektin toimintoja on esitelty aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä lehdistössä. Alkuvuodesta paikalliset sanomalehdet kertoivat projektin toiminnoista: toisen aiheen lisänä ja lähes koko aukeaman kokoisella artikkelilla, Ongelmat eivät häviä iän myötä. Alkuvuonna tuotetun palvelumallin mukaiset uudistetut julisteet ja esitteet toimitettiin yhteistyökumppaneille. Projektin toimintaa esiteltiin aktiivisesti kevään aikana: Projektia esiteltiin Setlementtiliikkeen seniori- ja vanhustyön verkoston toimijoille, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin psykogeriatrian henkilöstölle, Jyväskylän ammattiopiston mielenterveystyön opettajille, Jyväskylän kaupungin vanhustyön kehittämispäällikölle. 6

7 Projekti oli myös esillä Gerontologian päivillä kolmessa eri yhteydessä: projektin kokonaisuutta esiteltiin posterin muodossa kahden päivän ajan ja kahdessa suullisessa esityksessä psykoterapian kokemuksista ja Tasapainoisen elämän ohjelman toteuttamisesta. Alkusyksystä järjestetty avoin keskustelutilaisuus keräsi 20 asiasta kiinnostunutta, jonka johdosta aloitettiin yhteistyö Sotaveteraanipiirin ja Mielenterveyden Keskusliiton kanssa. Vanhusten viikolla projekti oli esillä Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla ja Mielenterveysmessuilla, jossa projektilla oli oma esittelypöytä ja 20 min tietoiskuaika. Mielenterveysviikolla projektilla oli avoimet ovet ja toimintaan kävi tutustumassa noin 30 henkilöä. Yhteistyö Vanhus-Kaste-hankkeen työntekijöiden kanssa jatkui kevään ajan. Vanhus-Kastehankkeen ensimmäinen vaihe päättyi syksyllä ja yhteistyön jatkumisesta jatkettiin neuvottelua syksyllä. Näkövammaisten keskusliitto ry:n Senioripalveluiden ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan työntekijöiden kanssa toteutettiin suunnitellusti ryhmäkokonaisuus syrjäytymisvaarassa oleville kuulo- ja näkörajoitteisille ikäihmisille. Projektin työntekijät ovat osallistuneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutukseen. Projektissa on ollut mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Pitkällä harjoittelujaksolla on ollut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa ja opinnäytetöihin liittyen on tehty yhteistyötä yhden opiskelijan kanssa. Vuoden 2010 alussa julkaistiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin psykoterapiaa saaneiden asiakkaiden kokemuksia. Tulokset vahvistivat asiakkaiden hyötyneen toimintaan osallistumisesta. Ensimmäisten ryhmäkokonaisuuksien, Tasapainoisen elämän ohjelman ja Kulttuurivoimalan vaikuttavuuden arviointi Jyväskylän yliopiston pro gradu-tutkielmassa on valmistumassa kevään 2011 aikana. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelija on loppuvuodesta 2010 haastatellut aistirajoitteisten ikääntyneiden Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneet asiakkaat. Hänen opinnäytetyössään tarkastellaan asiakkaiden yksilöllisiä kokemuksia puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Työn on tarkoitus valmistua vuonna Yksittäisissä ryhmissä on toiminut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa. He ovat toimineet ryhmissä avustajina sekä ohjanneet avointa ryhmää työntekijöiden ohjauksessa. Keväällä aloitettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa ryhmä, johon koottiin projektin eri toiminnoissa olleita asiakkaita. Ryhmän tavoitteena oli asiakkaiden kokemusten tekeminen näkyväksi tarinan ja valokuvan avulla. Alustavia tuotoksia esiteltiin marraskuussa Toimintaterapian tutkimussymposiumissa Turussa ja ne saivat innostuneen vastaanoton. Valmiit tuotokset esitellään keväällä 2011 projektin päätösseminaarissa PALVELUMALLI Kesäkuussa kokoontui alustava juurruttamistyöryhmä, joka asetti tavoitteeksi ryhmän muodostamisen elokuusta alkaen. Juurruttamistyöryhmä ehdotti myös avoimen 7

8 keskustelutilaisuuden järjestämisen, johon kutsuttiin asiasta kiinnostuneiden lisäksi edustajia eläkeläisjärjestöistä, Mielenterveyden keskusliitosta, seurakunnasta, kaupungin edustajista. Keskustelutilaisuuden jälkeen muotoutui varsinainen juurruttamistyöryhmä, johon tuli mukaan keskustelutilaisuuden myötä edustajat Mielenterveyden keskusliitosta, eläkeläisjärjestö Ruskista, seurakunnasta, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta ja Jyväskylän ammattikorkeakoululta kaupungin, seurakunnan ja sairaanhoitopiirin edustajien lisäksi. Juurruttamistyöryhmä määritteli juurruttamissuunnitelman tavoitteet: 1. toiminnan ennaltaehkäisevä näkökulma: varhainen puuttuminen ennen kuin ongelmat ehtivät muotoutua liian suuriksi ja toiminnasta aktiivinen tiedottaminen 2. toiminnan kohdentaminen ikääntyvien psykososiaalisiin tarpeisiin 3. monitoimijuus: kaupungin, järjestöjen ja seurakunnan kanssa 4. psykososiaaliseen tukeen profiloituneen päiväkeskustoiminnan aloittaminen 5. alustavan kustannussuunnitelman laatiminen juurrutettavasta toiminnasta 6. seniorikahvilatoiminnan aloittaminen alueellisesti 7. erikoisosaamista vaativan psykososiaalisen ryhmä- ja yksilöinterventioiden jatkaminen Seniorinuotan palvelumalli muodostui juurruttamistyöryhmän määritelmien ja projektin aikana saatujen kokemusten mukaan seuraavasti: 1. Yksilöllinen keskustelutuki ja terapeuttinen työskentely: Asiakkaille tarjotaan yksilöllistä keskustelutukea tarpeiden mukaisesti 1-10 kertaa. Tavoitteena on selvittää elämäntilannetta ja toimintakykyä sekä tukea asiakasta sen hetkisessä elämäntilanteessaan. 2. Terapeuttiset ryhmät: Ryhmäinterventiot ovat suljettuja noin 5-10 asiakkaalle toteutettuja kokonaisuuksia, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on tärkeässä roolissa. Ryhmien avulla autetaan asiakasta löytämään voimavaroja omasta arjesta ja tuetaan niiden ottamista mukaan arkeen. Terapeuttisiin ryhmäinterventioihin kuuluvat: Tasapainoisen elämän ohjelma, joka on kuuden kuukauden pituinen kokonaisuus. Ryhmä kokoontuu viikoittain ja sen lisäksi ryhmän ohjaaja tapaa ryhmäläisiä yksilöllisesti noin 1,5 kuukauden välein. Tasapainoisen elämän ohjelmassa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttumiseen tasapainoisemmaksi asiakkaalle merkityksellisiä muutoksia mahdollistamalla. Ohjelman aikana tarkasteltavat teemat valitaan ryhmäläisten sen hetkisen tarpeiden perusteella. Voimalassa tavoitteena on kolmen kuukauden aikana ryhmän tukena rohkaistua mielekkäisiin toimintoihin osallistumisessa. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventio on viiden kuukauden pituinen kokonaisuus. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventiossa käytetään tukena Tasapainoisen elämän ohjelman teemoja ja Voimalaryhmäintervention ajatuksia, jossa tuetaan ryhmäläisille mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisemiseen ja mahdollistamiseen. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventioon ohjautuvat ne asiakkaat, jotka tarvitsevat psykososiaalista tukea, eivätkä vielä tarvitse tavallisten päiväkeskusten palveluita. Ennen ja jälkeen 8

9 intervention ryhmänohjaaja tapaa ryhmäläiset yksilöllisesti, jolloin kartoitetaan ryhmäläisen sen hetkiset tarpeet ja mielenkiinnot. 3. Seniorikahvila ja teemapäivät: Seniorikahviloista on muodostunut Seniorinuotan toiminnassa mukana olleille ja tuleville asiakkaille matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Seniorikahvilat kokoontuvat viikoittain, jossa toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Kahviloissa on kuukausittain teemapäivät, joihin kutsutaan asiantuntijoita kertomaan asiakkaita kiinnostavia asioita TERAPEUTTINEN YKSILÖTYÖ Malliin kuuluva terapiatyö saatettiin vuoden aikana päätökseen. Vuoden aikana toteutui 71 psykoterapiakäyntiä ja terapiasuhteet päätettiin vuoden loppuun mennessä. Terapiatyöstä saatujen kokemusten perusteella aloitettiin hahmottamaan terapiatyön mallinnusta. Mallinnuksen perustana on projektin aikana saadut kokemukset seniorityöstä. Hyvinä toimivina asioina on huomioitu: 1. Aloituksen tärkeys: motivointi, tavoitteiden tarkentaminen, allianssin rakentaminen 2. Konkreettisuus: konkreettiset tehtävät ja toiminta 3. Eklektisyys: toimintaan asiakkaan ehdoilla, useita mahdollisia menetelmiä. 4. Monenikäisyyden huomiointi: ikäspesifit teemat, iän ja historian merkitys. 5. Elämän mahdollisuudet ja rajallisuus- teema. 6. Verkostojen huomiointi 7. Voimvavaraistaminen: keskustelussa ja interventiossa. Näiden toimivien asioiden ja kokemusten perusteella on laadittu mallinnus terapiatyöstä: o Alkuhaastattelu ja sopimus terapian aloittamisesta ja periaatteista. tätä ennen on pohdittu suhde yksilölliseen keskustelutukeen o Tarkennetaan asiakkaalta hänen lääkityksensä, muistipulmat ja terapian ennusmerkit. o Terapian toteutuminen: yksilöllisten tavoitteiden mukaan. o Interventiot tavoitteiden suunnassa: konkreettisuus, voimavaraistuminen o Terapiasuhteen päättäminen: selkeä päätös ja mahdollinen saattaminen muihin palveluihin Terapiatyössä noudatetaan terapiaprosessin vaiheita, aloitus-, työskentely- ja päätösvaihetta. Aloitusvaiheessa laaditaan asiakkaan kanssa tavoitteet, kartoitetaan asiaakaan elämäntilannetta ja taustaa. Pohditaan terapian vaikuttavuuden ennusmerkkejä. Työskentelyvaiheessa toteutetaan tavoitteiden mukaiset interventiot, kokeilut ja annetaan asiakkaalle jatkuvaa palautetta. Aloitetaan mahdollinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaan eri elämänvaiheiden integraatio ja niiden merkitykset nykyhetkessä. Päätösvaiheessa arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen ja mahdollisestaan asiakkaan elämän suuntaaminen eteenpäin. 9

10 Senioreiden terapiatyössä on huomioitava iän mukanaan tuomat erityispiirteet. On huomioitava ikäspesifisyys eli on tärkeää tutkia ja miettiä yhdessä asiakkaan kanssa iän merkityksiä, määritelmiä, miten hän itse kokee tai haluaa tulla kohdelluksi ja miten terapia on suhteessa asiakkaan ikään. Toisaalta pulmat ovat aivan samoja kuin muillakin aikuisryhmillä. Terapiasuhteen jatkuva vaaliminen, luottamuksellisuuden rakentaminen ja vahvistamin. Eletyn elämän aikana tulleiden traumojen huomiointi, muistojen merkitykset, suojautumiset ja elämän uudelleen rakentaminen. Parisuhteeseen liittyvät probleemat ja niiden kanssa eläminen, sietäminen. Elämän ja iän tuomien vaikeuksien, kärsimysten kanssa eläminen ja toisaalta ilon rinnakkaisuus aiheuttaa monenlaisia kysymyksiä. Elämän rajallisuuden ja kuoleman läheisyys / läsnäolo asiakkaan puheessa ja toiminnassa asettavat omanlaisensa erityispiirteensä terapialle. Vuoden aikana aloitettiin viiden projektissa mukana olleen terapiatyön asiakkaan kanssa asiakastapausten videointityö. Videotyön aihealueiksi muodostui: o Aikaisemmat elämänvaiheet ja niiden merkitys nykyhetkeen o Traumaattisten tilanteiden läpityöskentely o Kriisien läpityöskentely o Suru tilan anto o Arjen ilo ja voimaantuminen o Seksuaalisuus, intiimiys, ihon ikävä o Masentuneisuus o Arvostava kohtaaminen o Huumorin käyttö sen merkitys, vaarat, edut Videotyöskentelyä tehtiin koko vuoden ajan ja video on valmis vuoden 2011 keväällä YKSILÖLLINEN KESKUSTELUTUKI Terapeuttisen yksilötyön rinnalle muodostui yksilöllinen keskustelutuki, jota testattiin alkuvuodesta Kuokkalan alueella. Yksilöllistä keskustelutukea tarjottiin asiakkaan elämäntilanteen selvittämiseksi ja tukemiseksi luottamuksellisesti. Keskustelutuki oli ammatillisesti ohjattua, vuorovaikutuksellista ja asiakaslähtöistä keskustelua, joka oli tavoitteellista ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Keskustelutuen tavoitteena oli ehkäistä ongelmien syntyminen tai pahentuminen. Työntekijän toimintaa ohjasi psykososiaalinen toiminta-ajatus, jossa yksilöä tarkastellaan sisäisten ja ulkoisten tekijöiden kokonaisuudessa. Asiakas oli aktiivisessa roolissa määrittelemällä itselleen tuen tarpeet, joita hän pohti yhdessä työntekijän kanssa. Yksilöllinen keskustelutuki oli prosessi, jonka etenemistä asiakas ja työntekijä yhdessä arvioivat. Yksilöllinen keskustelutuki jätettiin projektin palveluvalikoimaan alkuvuoden pilotoinnin jälkeen. Yksilöllistä keskustelutukea sai vuoden aikana 70 asiakasta yhteensä 296 tukikäyntinä. 10

11 Asiakkaat ohjautuivat keskustelutuen piiriin aktiivisesti itse yhteyttä ottamalla. Aktiivisia tuen piiriin ohjaajia ovat olleet myös asiakkaiden omaiset, terveyskeskuksen depressiohoitaja, kotisairaanhoitajat, Sotaveteraanipiirin sosiaaliohjaaja ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhuspsykiatrinen konsultaatioryhmä. Asiakkaat ovat hakeneet apua / tukea: o leskeytyminen, lasten huoli vanhemman jaksamisesta, uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen o parisuhdeongelma, selvittämättömät ristiriidat, puhumattomat asiat parisuhteessa o omaishoitajuus, parisuhteen muuttuessa hoitosuhteeksi, puolison muuttaminen hoitokotiin, yksin jääminen o masennus / alakuloinen mieliala, yksinäisyydestä johtuva mielialan lasku, kontaktien puute, vähäiset ihmissuhteet, menetykset o kriisit, leskeytymisen myötä o oman fyysisen kunnon heikkeneminen, tilanteeseen sopeutuminen, pelko uudelleen sairastumisesta Yksilöllisen keskustelutuen taustalla on projektissa aikaisemmin terapiatyöstä nousseet kokemukset: a) säännölliset ja tavoitteelliset tapaamiset, b) alkuarviointiin ja asiakkaan kanssa yhteistyön sopiminen, c) tapaamiset ovat joustavia ja muuttuviin elämäntilanteisiin kiinnittyviä, d) verkostomaisen yhteistyö on välttämätöntä. Yksilöllisen keskustelutuen lopulla pohdittiin yhdessä asiakkaan kanssa jatkotoimenpiteistä. Onko tarpeen jatkaa yksilöllisiä tapaamisia vai ohjataanko asiakas projektin ryhmätoimintoihin, alueellisiin päiväkeskuksiin tai kaipaako asiakas ystävää rinnalleen, jolloin ollaan yhteydessä SRP:n ystävän välitykseen tai muuhun vapaaehtoistoimintaan RYHMÄTOIMINTA Mukana projektin ryhmätoiminnoissa oli vuoden aikana mukana 80 asiakasta. Avoimeen seniorikahvilatoimintaan osallistui 29 asiakasta ja suljettuihin ryhmiin 51 asiakasta. Aktiivisesti toiminnassa oli mukana 36 asiakasta ja vuoden lopussa seuraavana vuonna alkavien ryhmien alkua odotti 8 asiakasta. Toimintaan mukaan tulleet asiakkaat sitoutuivat mukaan ryhmätoimintaan ja ryhmistä jäi pois viisi asiakasta joko voinnin heikkenemisen vuoksi tai siksi, ettei kokenut toimintaa itselleen sopivaksi. Vuoden aikana oli käynnissä yhteensä 9 eri ryhmäkokonaisuutta ja ryhmiin liittyviä kontakteja oli 720. Terapeuttiset ryhmäinterventiot olivat suljettuja ryhmäinterventioita, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen toisten samankaltaisissa elämäntilanteissa 11

12 olevien kanssa oli merkittävässä roolissa. Osallistujia tuetaan olemaan aktiivisia oman elämänsä suhteen. Tasapainoisen elämän ohjelma on kuuden kuukauden pituinen viikoittaisiin ryhmätapaamisiin perustuva kokonaisuus, jossa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttamiseen tasapainoisemmaksi. Voimalassa tavoitteena on kolmen kuukauden aikana, ryhmän tukemana rohkaistua mielekkäisiin toimintoihin osallistumisessa. Seniorikahviloissa yksilöllisten ja suljettujen ryhmäinterventioiden jälkeen asiakkaalla on mahdollista jatkaa mukana avoimessa, viikoittain kokoontuvassa seniorikahvilassa. Seniorikahvila on avoin matalankynnyksen kohtaamispaikka, jossa toimintaa suunnitellaan ja järjestetään yhdessä osallistujien kanssa. Lisäksi kahvilassa järjestetään teemallisia päiviä, joissa tarjotaan tietoa ja tukea osallistujia kiinnostavista teemoista. Seniorikahvilat toimivat Kuokkalan alueella ja syksyllä avattiin uusi kahvila Lutakon alueelle. Seniorikahvila toimintaa ohjasivat Kuokkalassa projektin työntekijän lisäksi kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelija ja Lutakon alueella toiminta ohjasivat projektin työntekijän kanssa vapaaehtoinen senioriohjaaja. Uutena toimintana aloitettiin yhteistyössä Kulttuuriluotsi-toiminnan kanssa kuukausittain kokoontuva, ikärajaton kulttuurikerho Kulttuurinuotta kulttuurista kiinnostuneiden kohtaamispaikaksi. Kulttuurinuotta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa ja mukana kulttuurista kiinnostuneita oli keskimäärin kahdeksan ryhmäläistä. Ryhmäläiset olivat alueen Kulttuuriluotseja ja ikääntyviä. Kulttuurinuotan kautta aloitettiin yhteistyö syksyllä alueen nuorisotyön kanssa. Kulttuurinuotan ryhmäläiset kävivät tutustumassa alueen nuorisotilaan sekä osallistuivat nuorten kanssa yhteiseen toiminnalliseen joulupajaan. Syksyllä 2009 aloitettu ostopalveluna ostettu Taideterapiaryhmä päättyi keväällä Ryhmään osallistui kuusi ryhmäläistä ja ryhmän tavoitteena oli yhdessä tekeminen ja vertaistuen saaminen UUDENLAINEN SENIORIAJATTELU Projekti on halunnut vuoden aikana nostaa esille ikääntymisen hyviä voimaannuttavia puolia. Vanhusten viikolla projekti järjesti yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ulkoilutempauksen, jossa mahdollistettiin sukupolvien välistä yhteistyötä ja kokemuksia tuleville ammattilaisille uudenlaisesta senioriajattelusta. Vanhusten viikolla projekti oli myös mukana Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla kertomassa projektin toiminnoista ja samalla toteutettiin 12

13 käsihoitoja hyvänolon hetkinä. Ikääntyvillä oli mahdollisuus pysähtyä ja keskustella projektin työntekijöiden kanssa ja saada samalla hemmotteluhetki käsilleen. Piste oli hyvin suosittu ja esitteitä jaettiin päivän aikana lähes sata. Syksyllä järjestetty avoin keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin yhdessä henkisen tuen ja jaksamisen merkitystä asiasta kiinnostuneiden kanssa. Keskustelutilaisuudessa asiantuntijat ja ikääntyvät saivat vapaasti kertoa ajatuksistaan ja siitä kuinka palveluita tulisi kehittää. Keskustelussa ilmeni, että ryhmämuotoisen toiminnan avulla ikääntyvällä on mahdollista saada vertaistukea ja ammatillisesti ohjattua toimintaa. Vapaaehtoistoiminta koettiin hyvänä, mutta keskustelijat pitivät tärkeänä, että toimintaa ohjaisi ammattitaitoinen henkilöstö. Mielenterveysviikolla Seniorinuotalla oli avoimet ovet, jossa kerrottiin projektin toiminnoista ja kiinnostuneilla oli mahdollista kuunnella Trio Primaveran konserttia. Varsinaisen yksilö- ja ryhmätoiminnan lisäksi Seniorinuotan asiakkailla on ollut mahdollisuus tavata toisiaan isommissa yhteisissä juhlissa. Kesän alussa järjestettiin yhteinen kesäjuhla, syksyllä käytiin teatteriretkellä ja joulujuhlassa. Tapahtumiin osallistuttiin innokkaasti ja järjestetyssä joulujuhlassa oli mukana 60 Seniorinuottalaista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa on toteutettu erilaisia työpajoja viime vuoden tapaan. Työpajat on toteutettu ryhmissä ja lisäksi opiskelijat ovat toteuttaneet työntekijöiden suosituksesta joidenkin asiakkaiden kanssa yksilöllisiä tapaamisia, joiden avulla on mahdollistettu asiakkaiden osallistuminen heille mielekkäisiin toimintoihin. Työpajat ja yksilölliset tapaamiset ovat mahdollistaneet tuleville ammattilaisille tilaisuuden saada kokemus ikääntyvän kohtaamisesta ja ikääntyvät ovat saaneet mahdollisuuden olla aktiivisina toimijoina ja asiantuntijoina omassa arjessaan. 4.PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET JA YHTEENVETO Projektin toimintojen juurtuminen osaksi ennaltaehkäisevää toimintaa Jyväskylässä on vuoden aikana saanut hyvän alun. Projektissa olleiden asiakkaiden määrä, 150 asiakasta ja toteutuneita yksilö- ja ryhmäkontakteja on ollut 1256, vahvistaa edelleen viime vuoden tapaan näkemystä toiminnan tarpeellisuudesta. Yksilöllisen keskustelutuen ja avoimen Seniorikahvilatoiminnan ottaminen mukaan palveluvalikoimaan on mahdollistanut uusien asiakkaiden tulon mukaan projektin toimintaan. Mallin testaaminen kevään aikana osoitti mallin vahvuudet ja heikkoudet. Tukipuhelimeen ei tullut testausaikana kuin muutamia puheluita, jolloin päädyttiin siihen, että käytetään jo olemassa olevia väyliä (Mobilen tukipuhelin). Yksilöllinen keskustelutuki taas osoittautui hyvin tarpeelliseksi ja kannattavaksi. Asiakkaiden ohjautuvuus alkoi vakiintumaan sekä perusterveydenhuollon että 13

Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011

Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011 Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011 Väliraportti 2009 0 Sisältö 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet... 2 2. Tavoitteet vuodelle 2009... 2 3.Projektin toteutuminen... 3 3.1. Projektin

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11. OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011. Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta

Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011. Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011 Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta SISÄLLYS 1 Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset... 2 2 Tavoitteet vuodelle 2008...

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 1 ETÄJUMPPA II PaKaste työskentelyjakso 2011 Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kolarin kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 3. Tavoite... 4 4. Toteutus...

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot