Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011"

Transkriptio

1 Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke Väliraportti 2010

2 SISÄLTÖ 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Tavoitteet vuodelle Projektin toteutuminen Projektin organisaatio ja resurssit Tiedottaminen ja yhteistyö palvelumalli Terapeuttinen yksilötyö Yksilöllinen keskustelutuki Ryhmätoiminta Uudenlainen senioriajattelu Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet

3 1. PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat: 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteutumistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Keväällä 2008 aloitettua projektia jatkettiin vuoden 2009 jälkeen suunnitelmallisesti myös vuoden 2010 ajan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän euron avustuksen tuella. Projektin tarkoituksena on luoda palvelutuote, joka juurrutetaan vuoden 2011 aikana osaksi Jyväskylän ennaltaehkäisevän vanhustyön palvelukokonaisuutta. 2.TAVOITTEET VUODELLE 2010 Vuoden keskeisempänä tavoitteena on ollut valmistella Seniorinuotan palvelumallia ja koota juurruttamistyöryhmä ohjaamaan palvelumallin juurtumista osaksi Jyväskylän vanhustyön kokonaisuutta sekä projektin toiminnoista tiedottaminen. Alkuvuoden tavoitteena oli esitellä alustava palvelumalli yleisölle ja keskeisille yhteistyökumppaneille sekä lehdistölle. Esittelyn jälkeen tarkoituksena oli pilotoida palvelumallia alueellisesti Kuokkalan alueella kevään 2010 aikana. Kevään aikana tavoitteena oli koota juurruttamistyöryhmä tukemaan palvelumallin juurtumista osaksi Jyväskylän vanhustyön palvelukokonaisuutta. Tavoitteena oli, että Seniorinuotan palvelumallin juurruttamisen suunnitelma olisi valmis loppuvuodesta Psykoterapian osalta tavoitteena oli asiakassuhteiden päättäminen sekä terapiatyön analysointi ja materiaalin tuottaminen. Ryhmätoimintojen osalta tavoitteeksi asetettiin meneillään olevien ryhmätoimintojen saattaminen loppuun ja uusien ryhmäkokonaisuuksien toteuttaminen vuoden aikana 2-3 kertaa tarpeen mukaan. Toisena tavoitteena oli aloittaa toinen avoin ryhmätoiminta lähempänä kaupungin keskustaa. Ryhmätoimintojen tavoitteena oli mahdollistaa asiakkaille matalan kynnyksen kohtaamispaikat sekä kerätä tietoa toimintaan osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvystä, mielialasta ja elämänlaadusta toimintojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Yhtenä vuoden tavoitteista oli aktiivinen projektin toiminnoista tiedottaminen. 3

4 3. PROJEKTIN TOTEUTUMINEN Projektin eteneminen on tapahtunut tavoitteiden suuntaisesti. Palvelumalli on saatu luotua ja sitä on testattu alueellisesti. Palvelumalliin kuuluivat: o yksilöllinen keskustelutuki elämäntilanteen selvittämiseksi ja tukemiseksi 1-5 kertaa o keskusteluryhmä elämänmuutoksiin ja ihmissuhteisiin liittyvien asioiden läpikäyntiä o psykoterapia haasteellisten elämäntilanteiden tukemiseksi o avoin Seniorikahvila viikoittain maanantaisin klo Kotikaaren päiväkeskuksessa o teemapäivät Seniorikahvilassa kuukausittain o Tasapainoisen elämän ohjelma elämäntilanteen tarkastelua muutosten aikaansaamiseksi o Voimala mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisua ryhmässä o Voimavara-ryhmä oman elämän ja voimavarojen tarkastelua ryhmässä o ikäihmisten tukipuhelimen Tukipuhelimeen voi soittaa arkipäivisin klo 8-10 välisenä aikana kokiessaan tarvitsevansa kuuntelijaa ollessaan ahdistunut, alakuloinen tai yksinäinen. Vuoden aikana toimintaan on osallistunut 119 asiakasta ja yksilö- ja ryhmäkontakteja on ollut Asiakasmäärät ovat vakiintuneet (vuonna 2009 oli 106 asiakasta ja yksilö- ja ryhmäkontakteja oli 1243) ja yhteydenottoja on tullut suoraan asiakkailta ja ammattihenkilöstön ohjaamana. Jyväskylän kaupungin supistettua ennaltaehkäisevien kotikäyntien osuutta, asiakasohjautuvuus on siirtynyt enemmän muille tahoille. Sairaanhoitopiirin Vanhuspsykiatrinen konsultaatioryhmä, alueen depressiohoitaja ja kotisairaanhoito ovat jatko-ohjanneet asiakkaita Seniorinuotan toiminnan piiriin. Yhteistyö on ollut jouhevaa ja asiakaslähtöistä. Asiakkaat on ohjattu mukaan toimintaan saattaen vaihtaen, jolloin asiakas on ollut aktiivisena suunnittelijana ja määrittelijänä oman tuen tarpeen määrittelyssä. Vuoden 2009 aikana alkanut mallin monipuolistuminen on näkynyt myös vuoden 2010 aikana. Vuoden aikana on tehty tiivistä yhteistyötä yhteistyötoimijoiden kuten Näkövammaisten keskusliiton ry:n Senioripalveluiden ja Vanhuspsykiatrisen konsultaatioryhmän kanssa. Toiminnan juurtuminen alkoi jo loppuvuodesta kaupungin kanssa neuvottelemalla psykososiaalisen tuen päiväkeskustoiminnan aloittamisesta vuonna Juurruttamisen perusperiaatteet ja toimijat sovittiin kesään mennessä ja suunnitelmia jatkettiin syksyllä Juurruttamistyöryhmä muotoutui Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seurakunnan, Mielenterveyden keskusliiton, eläkeläisjärjestö Ruskat, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajista. Juurruttamistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yhteistyö ohjausryhmän sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut edellisen vuoden tapaan. Projektin yhden ryhmäintervention merkitystä osallistujille selvitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, joka tarkastelee ikääntyvien kuulo- ja näkörajoitteisten syrjäytymisvaarassa olevien Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneiden ryhmäläisten kokemuksia ryhmäkokonaisuudesta. 4

5 Tekeillä on myös pro gradu-tutkielma ryhmäintervention vaikuttavuuteen liittyen. Opinnäytetöiden tavoitteena on valmistua vuoden 2011 alussa. Yksilöterapiaa ja yksilöllistä keskustelutukea saanneille asiakkaille toteutettiin projektin työntekijöiden toimesta kysely, jossa asiakkaat arvioivat projektin palveluista saamaansa tukea. Yleisesti ottaen asiakkaiden kokemukset olivat positiivista ja he olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun sekä kokivat saaneensa tukea sen hetkiseen elämäntilanteeseensa. Moni vastaajista toi esille, että kokisi tärkeänä Seniorinuotan toiminnan jatkumisen tulevaisuudessa ja toivottiin lisää ryhmämuotoista, vertaistuellista toimintaa. Kevään aikana aloitettiin työstämään Voimavaraista arki seniorityössä kirjaan videomateriaalia. Vuoden alussa projektin palvelumallia esiteltiin projektin ohjausryhmälle ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Esittelyn jälkeen palvelumallia testattiin erityisesti Kuokkalan alueella ja testaamisen arvioimiseksi perustettiin yhteistyöryhmä, johon kuuluivat alueen lääkäri, kotisairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja depressiohoitaja. Testaamiseen liittyen palvelumallista käytiin kertomassa alueen terveysaseman henkilöstölle ja palvelumallia testattiin helmi-toukokuun aikana. Uusien mukaan tulleiden asiakkaiden osalta tarkasteltiin, minkälaisissa tilanteissa ohjauduttiin mukaan projektin toimintaan, mitä kautta ja onko projektin tarjoamista toimintamuodoista apua asiakkaan sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Toteutunutta toimintaa arvioitiin yhdessä yhteistyöryhmän kanssa ja saadut kokemukset kannustivat jatkamaan toimintaa. Pilotointi kesti noin kolme kuukautta ja tuona aikana ohjautui mukaan Seniorinuotan 34 uutta asiakasta. Tukipuhelimeen ei tullut merkittävästi yhteydenottoja, ja toimintaa ei jatkettu pilotoinnin jälkeen päivittäisenä toimintana. Psykoterapiaa kevyempi tukimuoto, yksilöllinen keskustelutuki oli uusi palvelumuoto ja kokemuksen perusteella palvelua jatkettiin myös testausvaiheen jälkeen. Avoin Seniorikahvilatoiminta aloitettiin syksyllä myös lähempänä kaupungin keskustaa ja ryhmän ohjaajana aloitti vapaaehtoinen seniori-ohjaaja projektin työntekijän rinnalle. Projektin toiminnoista tiedotettiin olemalla mukana Gerontologian päivillä ja Mielenterveysmessuilla, Vanhusten viikolla Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla, mielenterveysviikolla oli Seniorinuotan avoimet ovet sekä julkaistiin artikkeli Toimintaterapeuttilehteen ja projektista julkaistiin kolme artikkelia paikallisissa sanomalehdissä. Koulutusta järjestettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämässä vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutuksessa, jossa projektin henkilöstö toteutti yhden koulutuspäivän yksilö- ja ryhmämuotoisen toiminnan järjestämiseen liittyen, koulutus vanhustyötä tekeville aiheena: Kohtaamisen koukeroita ja ryhmänohjauskoulutusta psykososiaalisen ryhmänohjaukseen liittyen. 5

6 3.1 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA RESURSSIT Projektin etenemistä on esitelty Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksen kokouksissa lähes kuukausittain. Projektin väliarviointi aloitettiin tarkastelemalla projektin etenemistä hallituksen jäsenten kanssa ja arviointia jatkettiin hallituksen ja esimiesten yhteisissä kehittämispäivissä keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat vastanneet projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmän rooli koettiin syksyllä vähäisemmäksi juurruttamistyöryhmän muodostuttua. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta neljällä projektikirjeellä. Ohjausryhmässä jatkoivat Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston edustajat. Terveydenja Hyvinvoinninlaitoksen edustaja jättäytyi pois ohjausryhmästä työnkuvansa muuttuessa. Projektipäällikkö vaihtui elokuussa. 1,5 vuotta tehtäviä hoitanut henkilö siirtyi päätoimisesti muihin tehtäviin jatkaen sivutoimisesti projektin koordinointia yhteistyössä uuden projektipäällikön kanssa noin 10 tunnin kuukausittaisella työpanoksella. Koordinointi on sisältänyt toiminnan suunnittelua, projektin palavereihin ja yhteistyöryhmiin osallistumista sekä projektin tuotosten työstämistä. Projektipäällikön tehtäviä siirtyi hoitamaan projektityöntekijä, joka on ollut mukana projektissa lähes koko ajan. Yksilöllisen keskustelutuen ja ryhmätoimintojen kehittämisessä sekä ohjaamisessa on ollut mukana kaksi sivutoimista projektityöntekijää. Psykoterapian osuus on toteutettu asiantuntijaresursseilla, jotka on ostettu Jyväskylän ammattikorkeakoululta (240 h) ja VetoApu instituutti Oy:ltä (140 h). Lisäksi marraskuussa 2009 alkanut taideterapeuttinen ryhmäkokonaisuus asiantuntijaresursseilla toteutettuna jatkui helmikuun 2010 loppuun saakka TIEDOTTAMINEN JA YHTEISTYÖ Projektin toimintoja on esitelty aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä lehdistössä. Alkuvuodesta paikalliset sanomalehdet kertoivat projektin toiminnoista: toisen aiheen lisänä ja lähes koko aukeaman kokoisella artikkelilla, Ongelmat eivät häviä iän myötä. Alkuvuonna tuotetun palvelumallin mukaiset uudistetut julisteet ja esitteet toimitettiin yhteistyökumppaneille. Projektin toimintaa esiteltiin aktiivisesti kevään aikana: Projektia esiteltiin Setlementtiliikkeen seniori- ja vanhustyön verkoston toimijoille, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin psykogeriatrian henkilöstölle, Jyväskylän ammattiopiston mielenterveystyön opettajille, Jyväskylän kaupungin vanhustyön kehittämispäällikölle. 6

7 Projekti oli myös esillä Gerontologian päivillä kolmessa eri yhteydessä: projektin kokonaisuutta esiteltiin posterin muodossa kahden päivän ajan ja kahdessa suullisessa esityksessä psykoterapian kokemuksista ja Tasapainoisen elämän ohjelman toteuttamisesta. Alkusyksystä järjestetty avoin keskustelutilaisuus keräsi 20 asiasta kiinnostunutta, jonka johdosta aloitettiin yhteistyö Sotaveteraanipiirin ja Mielenterveyden Keskusliiton kanssa. Vanhusten viikolla projekti oli esillä Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla ja Mielenterveysmessuilla, jossa projektilla oli oma esittelypöytä ja 20 min tietoiskuaika. Mielenterveysviikolla projektilla oli avoimet ovet ja toimintaan kävi tutustumassa noin 30 henkilöä. Yhteistyö Vanhus-Kaste-hankkeen työntekijöiden kanssa jatkui kevään ajan. Vanhus-Kastehankkeen ensimmäinen vaihe päättyi syksyllä ja yhteistyön jatkumisesta jatkettiin neuvottelua syksyllä. Näkövammaisten keskusliitto ry:n Senioripalveluiden ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan työntekijöiden kanssa toteutettiin suunnitellusti ryhmäkokonaisuus syrjäytymisvaarassa oleville kuulo- ja näkörajoitteisille ikäihmisille. Projektin työntekijät ovat osallistuneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutukseen. Projektissa on ollut mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Pitkällä harjoittelujaksolla on ollut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa ja opinnäytetöihin liittyen on tehty yhteistyötä yhden opiskelijan kanssa. Vuoden 2010 alussa julkaistiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin psykoterapiaa saaneiden asiakkaiden kokemuksia. Tulokset vahvistivat asiakkaiden hyötyneen toimintaan osallistumisesta. Ensimmäisten ryhmäkokonaisuuksien, Tasapainoisen elämän ohjelman ja Kulttuurivoimalan vaikuttavuuden arviointi Jyväskylän yliopiston pro gradu-tutkielmassa on valmistumassa kevään 2011 aikana. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelija on loppuvuodesta 2010 haastatellut aistirajoitteisten ikääntyneiden Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneet asiakkaat. Hänen opinnäytetyössään tarkastellaan asiakkaiden yksilöllisiä kokemuksia puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Työn on tarkoitus valmistua vuonna Yksittäisissä ryhmissä on toiminut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa. He ovat toimineet ryhmissä avustajina sekä ohjanneet avointa ryhmää työntekijöiden ohjauksessa. Keväällä aloitettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa ryhmä, johon koottiin projektin eri toiminnoissa olleita asiakkaita. Ryhmän tavoitteena oli asiakkaiden kokemusten tekeminen näkyväksi tarinan ja valokuvan avulla. Alustavia tuotoksia esiteltiin marraskuussa Toimintaterapian tutkimussymposiumissa Turussa ja ne saivat innostuneen vastaanoton. Valmiit tuotokset esitellään keväällä 2011 projektin päätösseminaarissa PALVELUMALLI Kesäkuussa kokoontui alustava juurruttamistyöryhmä, joka asetti tavoitteeksi ryhmän muodostamisen elokuusta alkaen. Juurruttamistyöryhmä ehdotti myös avoimen 7

8 keskustelutilaisuuden järjestämisen, johon kutsuttiin asiasta kiinnostuneiden lisäksi edustajia eläkeläisjärjestöistä, Mielenterveyden keskusliitosta, seurakunnasta, kaupungin edustajista. Keskustelutilaisuuden jälkeen muotoutui varsinainen juurruttamistyöryhmä, johon tuli mukaan keskustelutilaisuuden myötä edustajat Mielenterveyden keskusliitosta, eläkeläisjärjestö Ruskista, seurakunnasta, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta ja Jyväskylän ammattikorkeakoululta kaupungin, seurakunnan ja sairaanhoitopiirin edustajien lisäksi. Juurruttamistyöryhmä määritteli juurruttamissuunnitelman tavoitteet: 1. toiminnan ennaltaehkäisevä näkökulma: varhainen puuttuminen ennen kuin ongelmat ehtivät muotoutua liian suuriksi ja toiminnasta aktiivinen tiedottaminen 2. toiminnan kohdentaminen ikääntyvien psykososiaalisiin tarpeisiin 3. monitoimijuus: kaupungin, järjestöjen ja seurakunnan kanssa 4. psykososiaaliseen tukeen profiloituneen päiväkeskustoiminnan aloittaminen 5. alustavan kustannussuunnitelman laatiminen juurrutettavasta toiminnasta 6. seniorikahvilatoiminnan aloittaminen alueellisesti 7. erikoisosaamista vaativan psykososiaalisen ryhmä- ja yksilöinterventioiden jatkaminen Seniorinuotan palvelumalli muodostui juurruttamistyöryhmän määritelmien ja projektin aikana saatujen kokemusten mukaan seuraavasti: 1. Yksilöllinen keskustelutuki ja terapeuttinen työskentely: Asiakkaille tarjotaan yksilöllistä keskustelutukea tarpeiden mukaisesti 1-10 kertaa. Tavoitteena on selvittää elämäntilannetta ja toimintakykyä sekä tukea asiakasta sen hetkisessä elämäntilanteessaan. 2. Terapeuttiset ryhmät: Ryhmäinterventiot ovat suljettuja noin 5-10 asiakkaalle toteutettuja kokonaisuuksia, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on tärkeässä roolissa. Ryhmien avulla autetaan asiakasta löytämään voimavaroja omasta arjesta ja tuetaan niiden ottamista mukaan arkeen. Terapeuttisiin ryhmäinterventioihin kuuluvat: Tasapainoisen elämän ohjelma, joka on kuuden kuukauden pituinen kokonaisuus. Ryhmä kokoontuu viikoittain ja sen lisäksi ryhmän ohjaaja tapaa ryhmäläisiä yksilöllisesti noin 1,5 kuukauden välein. Tasapainoisen elämän ohjelmassa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttumiseen tasapainoisemmaksi asiakkaalle merkityksellisiä muutoksia mahdollistamalla. Ohjelman aikana tarkasteltavat teemat valitaan ryhmäläisten sen hetkisen tarpeiden perusteella. Voimalassa tavoitteena on kolmen kuukauden aikana ryhmän tukena rohkaistua mielekkäisiin toimintoihin osallistumisessa. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventio on viiden kuukauden pituinen kokonaisuus. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventiossa käytetään tukena Tasapainoisen elämän ohjelman teemoja ja Voimalaryhmäintervention ajatuksia, jossa tuetaan ryhmäläisille mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisemiseen ja mahdollistamiseen. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventioon ohjautuvat ne asiakkaat, jotka tarvitsevat psykososiaalista tukea, eivätkä vielä tarvitse tavallisten päiväkeskusten palveluita. Ennen ja jälkeen 8

9 intervention ryhmänohjaaja tapaa ryhmäläiset yksilöllisesti, jolloin kartoitetaan ryhmäläisen sen hetkiset tarpeet ja mielenkiinnot. 3. Seniorikahvila ja teemapäivät: Seniorikahviloista on muodostunut Seniorinuotan toiminnassa mukana olleille ja tuleville asiakkaille matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Seniorikahvilat kokoontuvat viikoittain, jossa toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Kahviloissa on kuukausittain teemapäivät, joihin kutsutaan asiantuntijoita kertomaan asiakkaita kiinnostavia asioita TERAPEUTTINEN YKSILÖTYÖ Malliin kuuluva terapiatyö saatettiin vuoden aikana päätökseen. Vuoden aikana toteutui 71 psykoterapiakäyntiä ja terapiasuhteet päätettiin vuoden loppuun mennessä. Terapiatyöstä saatujen kokemusten perusteella aloitettiin hahmottamaan terapiatyön mallinnusta. Mallinnuksen perustana on projektin aikana saadut kokemukset seniorityöstä. Hyvinä toimivina asioina on huomioitu: 1. Aloituksen tärkeys: motivointi, tavoitteiden tarkentaminen, allianssin rakentaminen 2. Konkreettisuus: konkreettiset tehtävät ja toiminta 3. Eklektisyys: toimintaan asiakkaan ehdoilla, useita mahdollisia menetelmiä. 4. Monenikäisyyden huomiointi: ikäspesifit teemat, iän ja historian merkitys. 5. Elämän mahdollisuudet ja rajallisuus- teema. 6. Verkostojen huomiointi 7. Voimvavaraistaminen: keskustelussa ja interventiossa. Näiden toimivien asioiden ja kokemusten perusteella on laadittu mallinnus terapiatyöstä: o Alkuhaastattelu ja sopimus terapian aloittamisesta ja periaatteista. tätä ennen on pohdittu suhde yksilölliseen keskustelutukeen o Tarkennetaan asiakkaalta hänen lääkityksensä, muistipulmat ja terapian ennusmerkit. o Terapian toteutuminen: yksilöllisten tavoitteiden mukaan. o Interventiot tavoitteiden suunnassa: konkreettisuus, voimavaraistuminen o Terapiasuhteen päättäminen: selkeä päätös ja mahdollinen saattaminen muihin palveluihin Terapiatyössä noudatetaan terapiaprosessin vaiheita, aloitus-, työskentely- ja päätösvaihetta. Aloitusvaiheessa laaditaan asiakkaan kanssa tavoitteet, kartoitetaan asiaakaan elämäntilannetta ja taustaa. Pohditaan terapian vaikuttavuuden ennusmerkkejä. Työskentelyvaiheessa toteutetaan tavoitteiden mukaiset interventiot, kokeilut ja annetaan asiakkaalle jatkuvaa palautetta. Aloitetaan mahdollinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaan eri elämänvaiheiden integraatio ja niiden merkitykset nykyhetkessä. Päätösvaiheessa arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen ja mahdollisestaan asiakkaan elämän suuntaaminen eteenpäin. 9

10 Senioreiden terapiatyössä on huomioitava iän mukanaan tuomat erityispiirteet. On huomioitava ikäspesifisyys eli on tärkeää tutkia ja miettiä yhdessä asiakkaan kanssa iän merkityksiä, määritelmiä, miten hän itse kokee tai haluaa tulla kohdelluksi ja miten terapia on suhteessa asiakkaan ikään. Toisaalta pulmat ovat aivan samoja kuin muillakin aikuisryhmillä. Terapiasuhteen jatkuva vaaliminen, luottamuksellisuuden rakentaminen ja vahvistamin. Eletyn elämän aikana tulleiden traumojen huomiointi, muistojen merkitykset, suojautumiset ja elämän uudelleen rakentaminen. Parisuhteeseen liittyvät probleemat ja niiden kanssa eläminen, sietäminen. Elämän ja iän tuomien vaikeuksien, kärsimysten kanssa eläminen ja toisaalta ilon rinnakkaisuus aiheuttaa monenlaisia kysymyksiä. Elämän rajallisuuden ja kuoleman läheisyys / läsnäolo asiakkaan puheessa ja toiminnassa asettavat omanlaisensa erityispiirteensä terapialle. Vuoden aikana aloitettiin viiden projektissa mukana olleen terapiatyön asiakkaan kanssa asiakastapausten videointityö. Videotyön aihealueiksi muodostui: o Aikaisemmat elämänvaiheet ja niiden merkitys nykyhetkeen o Traumaattisten tilanteiden läpityöskentely o Kriisien läpityöskentely o Suru tilan anto o Arjen ilo ja voimaantuminen o Seksuaalisuus, intiimiys, ihon ikävä o Masentuneisuus o Arvostava kohtaaminen o Huumorin käyttö sen merkitys, vaarat, edut Videotyöskentelyä tehtiin koko vuoden ajan ja video on valmis vuoden 2011 keväällä YKSILÖLLINEN KESKUSTELUTUKI Terapeuttisen yksilötyön rinnalle muodostui yksilöllinen keskustelutuki, jota testattiin alkuvuodesta Kuokkalan alueella. Yksilöllistä keskustelutukea tarjottiin asiakkaan elämäntilanteen selvittämiseksi ja tukemiseksi luottamuksellisesti. Keskustelutuki oli ammatillisesti ohjattua, vuorovaikutuksellista ja asiakaslähtöistä keskustelua, joka oli tavoitteellista ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Keskustelutuen tavoitteena oli ehkäistä ongelmien syntyminen tai pahentuminen. Työntekijän toimintaa ohjasi psykososiaalinen toiminta-ajatus, jossa yksilöä tarkastellaan sisäisten ja ulkoisten tekijöiden kokonaisuudessa. Asiakas oli aktiivisessa roolissa määrittelemällä itselleen tuen tarpeet, joita hän pohti yhdessä työntekijän kanssa. Yksilöllinen keskustelutuki oli prosessi, jonka etenemistä asiakas ja työntekijä yhdessä arvioivat. Yksilöllinen keskustelutuki jätettiin projektin palveluvalikoimaan alkuvuoden pilotoinnin jälkeen. Yksilöllistä keskustelutukea sai vuoden aikana 70 asiakasta yhteensä 296 tukikäyntinä. 10

11 Asiakkaat ohjautuivat keskustelutuen piiriin aktiivisesti itse yhteyttä ottamalla. Aktiivisia tuen piiriin ohjaajia ovat olleet myös asiakkaiden omaiset, terveyskeskuksen depressiohoitaja, kotisairaanhoitajat, Sotaveteraanipiirin sosiaaliohjaaja ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhuspsykiatrinen konsultaatioryhmä. Asiakkaat ovat hakeneet apua / tukea: o leskeytyminen, lasten huoli vanhemman jaksamisesta, uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen o parisuhdeongelma, selvittämättömät ristiriidat, puhumattomat asiat parisuhteessa o omaishoitajuus, parisuhteen muuttuessa hoitosuhteeksi, puolison muuttaminen hoitokotiin, yksin jääminen o masennus / alakuloinen mieliala, yksinäisyydestä johtuva mielialan lasku, kontaktien puute, vähäiset ihmissuhteet, menetykset o kriisit, leskeytymisen myötä o oman fyysisen kunnon heikkeneminen, tilanteeseen sopeutuminen, pelko uudelleen sairastumisesta Yksilöllisen keskustelutuen taustalla on projektissa aikaisemmin terapiatyöstä nousseet kokemukset: a) säännölliset ja tavoitteelliset tapaamiset, b) alkuarviointiin ja asiakkaan kanssa yhteistyön sopiminen, c) tapaamiset ovat joustavia ja muuttuviin elämäntilanteisiin kiinnittyviä, d) verkostomaisen yhteistyö on välttämätöntä. Yksilöllisen keskustelutuen lopulla pohdittiin yhdessä asiakkaan kanssa jatkotoimenpiteistä. Onko tarpeen jatkaa yksilöllisiä tapaamisia vai ohjataanko asiakas projektin ryhmätoimintoihin, alueellisiin päiväkeskuksiin tai kaipaako asiakas ystävää rinnalleen, jolloin ollaan yhteydessä SRP:n ystävän välitykseen tai muuhun vapaaehtoistoimintaan RYHMÄTOIMINTA Mukana projektin ryhmätoiminnoissa oli vuoden aikana mukana 80 asiakasta. Avoimeen seniorikahvilatoimintaan osallistui 29 asiakasta ja suljettuihin ryhmiin 51 asiakasta. Aktiivisesti toiminnassa oli mukana 36 asiakasta ja vuoden lopussa seuraavana vuonna alkavien ryhmien alkua odotti 8 asiakasta. Toimintaan mukaan tulleet asiakkaat sitoutuivat mukaan ryhmätoimintaan ja ryhmistä jäi pois viisi asiakasta joko voinnin heikkenemisen vuoksi tai siksi, ettei kokenut toimintaa itselleen sopivaksi. Vuoden aikana oli käynnissä yhteensä 9 eri ryhmäkokonaisuutta ja ryhmiin liittyviä kontakteja oli 720. Terapeuttiset ryhmäinterventiot olivat suljettuja ryhmäinterventioita, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen toisten samankaltaisissa elämäntilanteissa 11

12 olevien kanssa oli merkittävässä roolissa. Osallistujia tuetaan olemaan aktiivisia oman elämänsä suhteen. Tasapainoisen elämän ohjelma on kuuden kuukauden pituinen viikoittaisiin ryhmätapaamisiin perustuva kokonaisuus, jossa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttamiseen tasapainoisemmaksi. Voimalassa tavoitteena on kolmen kuukauden aikana, ryhmän tukemana rohkaistua mielekkäisiin toimintoihin osallistumisessa. Seniorikahviloissa yksilöllisten ja suljettujen ryhmäinterventioiden jälkeen asiakkaalla on mahdollista jatkaa mukana avoimessa, viikoittain kokoontuvassa seniorikahvilassa. Seniorikahvila on avoin matalankynnyksen kohtaamispaikka, jossa toimintaa suunnitellaan ja järjestetään yhdessä osallistujien kanssa. Lisäksi kahvilassa järjestetään teemallisia päiviä, joissa tarjotaan tietoa ja tukea osallistujia kiinnostavista teemoista. Seniorikahvilat toimivat Kuokkalan alueella ja syksyllä avattiin uusi kahvila Lutakon alueelle. Seniorikahvila toimintaa ohjasivat Kuokkalassa projektin työntekijän lisäksi kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelija ja Lutakon alueella toiminta ohjasivat projektin työntekijän kanssa vapaaehtoinen senioriohjaaja. Uutena toimintana aloitettiin yhteistyössä Kulttuuriluotsi-toiminnan kanssa kuukausittain kokoontuva, ikärajaton kulttuurikerho Kulttuurinuotta kulttuurista kiinnostuneiden kohtaamispaikaksi. Kulttuurinuotta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa ja mukana kulttuurista kiinnostuneita oli keskimäärin kahdeksan ryhmäläistä. Ryhmäläiset olivat alueen Kulttuuriluotseja ja ikääntyviä. Kulttuurinuotan kautta aloitettiin yhteistyö syksyllä alueen nuorisotyön kanssa. Kulttuurinuotan ryhmäläiset kävivät tutustumassa alueen nuorisotilaan sekä osallistuivat nuorten kanssa yhteiseen toiminnalliseen joulupajaan. Syksyllä 2009 aloitettu ostopalveluna ostettu Taideterapiaryhmä päättyi keväällä Ryhmään osallistui kuusi ryhmäläistä ja ryhmän tavoitteena oli yhdessä tekeminen ja vertaistuen saaminen UUDENLAINEN SENIORIAJATTELU Projekti on halunnut vuoden aikana nostaa esille ikääntymisen hyviä voimaannuttavia puolia. Vanhusten viikolla projekti järjesti yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ulkoilutempauksen, jossa mahdollistettiin sukupolvien välistä yhteistyötä ja kokemuksia tuleville ammattilaisille uudenlaisesta senioriajattelusta. Vanhusten viikolla projekti oli myös mukana Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla kertomassa projektin toiminnoista ja samalla toteutettiin 12

13 käsihoitoja hyvänolon hetkinä. Ikääntyvillä oli mahdollisuus pysähtyä ja keskustella projektin työntekijöiden kanssa ja saada samalla hemmotteluhetki käsilleen. Piste oli hyvin suosittu ja esitteitä jaettiin päivän aikana lähes sata. Syksyllä järjestetty avoin keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin yhdessä henkisen tuen ja jaksamisen merkitystä asiasta kiinnostuneiden kanssa. Keskustelutilaisuudessa asiantuntijat ja ikääntyvät saivat vapaasti kertoa ajatuksistaan ja siitä kuinka palveluita tulisi kehittää. Keskustelussa ilmeni, että ryhmämuotoisen toiminnan avulla ikääntyvällä on mahdollista saada vertaistukea ja ammatillisesti ohjattua toimintaa. Vapaaehtoistoiminta koettiin hyvänä, mutta keskustelijat pitivät tärkeänä, että toimintaa ohjaisi ammattitaitoinen henkilöstö. Mielenterveysviikolla Seniorinuotalla oli avoimet ovet, jossa kerrottiin projektin toiminnoista ja kiinnostuneilla oli mahdollista kuunnella Trio Primaveran konserttia. Varsinaisen yksilö- ja ryhmätoiminnan lisäksi Seniorinuotan asiakkailla on ollut mahdollisuus tavata toisiaan isommissa yhteisissä juhlissa. Kesän alussa järjestettiin yhteinen kesäjuhla, syksyllä käytiin teatteriretkellä ja joulujuhlassa. Tapahtumiin osallistuttiin innokkaasti ja järjestetyssä joulujuhlassa oli mukana 60 Seniorinuottalaista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa on toteutettu erilaisia työpajoja viime vuoden tapaan. Työpajat on toteutettu ryhmissä ja lisäksi opiskelijat ovat toteuttaneet työntekijöiden suosituksesta joidenkin asiakkaiden kanssa yksilöllisiä tapaamisia, joiden avulla on mahdollistettu asiakkaiden osallistuminen heille mielekkäisiin toimintoihin. Työpajat ja yksilölliset tapaamiset ovat mahdollistaneet tuleville ammattilaisille tilaisuuden saada kokemus ikääntyvän kohtaamisesta ja ikääntyvät ovat saaneet mahdollisuuden olla aktiivisina toimijoina ja asiantuntijoina omassa arjessaan. 4.PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET JA YHTEENVETO Projektin toimintojen juurtuminen osaksi ennaltaehkäisevää toimintaa Jyväskylässä on vuoden aikana saanut hyvän alun. Projektissa olleiden asiakkaiden määrä, 150 asiakasta ja toteutuneita yksilö- ja ryhmäkontakteja on ollut 1256, vahvistaa edelleen viime vuoden tapaan näkemystä toiminnan tarpeellisuudesta. Yksilöllisen keskustelutuen ja avoimen Seniorikahvilatoiminnan ottaminen mukaan palveluvalikoimaan on mahdollistanut uusien asiakkaiden tulon mukaan projektin toimintaan. Mallin testaaminen kevään aikana osoitti mallin vahvuudet ja heikkoudet. Tukipuhelimeen ei tullut testausaikana kuin muutamia puheluita, jolloin päädyttiin siihen, että käytetään jo olemassa olevia väyliä (Mobilen tukipuhelin). Yksilöllinen keskustelutuki taas osoittautui hyvin tarpeelliseksi ja kannattavaksi. Asiakkaiden ohjautuvuus alkoi vakiintumaan sekä perusterveydenhuollon että 13

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11. OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot