Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke

Transkriptio

1 Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke Väliraportti 2010

2 SISÄLTÖ 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet Tavoitteet vuodelle Projektin toteutuminen Projektin organisaatio ja resurssit Tiedottaminen ja yhteistyö palvelumalli Terapeuttinen yksilötyö Yksilöllinen keskustelutuki Ryhmätoiminta Uudenlainen senioriajattelu Projektin keskeiset tulokset ja yhteenveto Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet

3 1. PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat: 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteutumistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Keväällä 2008 aloitettua projektia jatkettiin vuoden 2009 jälkeen suunnitelmallisesti myös vuoden 2010 ajan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän euron avustuksen tuella. Projektin tarkoituksena on luoda palvelutuote, joka juurrutetaan vuoden 2011 aikana osaksi Jyväskylän ennaltaehkäisevän vanhustyön palvelukokonaisuutta. 2.TAVOITTEET VUODELLE 2010 Vuoden keskeisempänä tavoitteena on ollut valmistella Seniorinuotan palvelumallia ja koota juurruttamistyöryhmä ohjaamaan palvelumallin juurtumista osaksi Jyväskylän vanhustyön kokonaisuutta sekä projektin toiminnoista tiedottaminen. Alkuvuoden tavoitteena oli esitellä alustava palvelumalli yleisölle ja keskeisille yhteistyökumppaneille sekä lehdistölle. Esittelyn jälkeen tarkoituksena oli pilotoida palvelumallia alueellisesti Kuokkalan alueella kevään 2010 aikana. Kevään aikana tavoitteena oli koota juurruttamistyöryhmä tukemaan palvelumallin juurtumista osaksi Jyväskylän vanhustyön palvelukokonaisuutta. Tavoitteena oli, että Seniorinuotan palvelumallin juurruttamisen suunnitelma olisi valmis loppuvuodesta Psykoterapian osalta tavoitteena oli asiakassuhteiden päättäminen sekä terapiatyön analysointi ja materiaalin tuottaminen. Ryhmätoimintojen osalta tavoitteeksi asetettiin meneillään olevien ryhmätoimintojen saattaminen loppuun ja uusien ryhmäkokonaisuuksien toteuttaminen vuoden aikana 2-3 kertaa tarpeen mukaan. Toisena tavoitteena oli aloittaa toinen avoin ryhmätoiminta lähempänä kaupungin keskustaa. Ryhmätoimintojen tavoitteena oli mahdollistaa asiakkaille matalan kynnyksen kohtaamispaikat sekä kerätä tietoa toimintaan osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvystä, mielialasta ja elämänlaadusta toimintojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Yhtenä vuoden tavoitteista oli aktiivinen projektin toiminnoista tiedottaminen. 3

4 3. PROJEKTIN TOTEUTUMINEN Projektin eteneminen on tapahtunut tavoitteiden suuntaisesti. Palvelumalli on saatu luotua ja sitä on testattu alueellisesti. Palvelumalliin kuuluivat: o yksilöllinen keskustelutuki elämäntilanteen selvittämiseksi ja tukemiseksi 1-5 kertaa o keskusteluryhmä elämänmuutoksiin ja ihmissuhteisiin liittyvien asioiden läpikäyntiä o psykoterapia haasteellisten elämäntilanteiden tukemiseksi o avoin Seniorikahvila viikoittain maanantaisin klo Kotikaaren päiväkeskuksessa o teemapäivät Seniorikahvilassa kuukausittain o Tasapainoisen elämän ohjelma elämäntilanteen tarkastelua muutosten aikaansaamiseksi o Voimala mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisua ryhmässä o Voimavara-ryhmä oman elämän ja voimavarojen tarkastelua ryhmässä o ikäihmisten tukipuhelimen Tukipuhelimeen voi soittaa arkipäivisin klo 8-10 välisenä aikana kokiessaan tarvitsevansa kuuntelijaa ollessaan ahdistunut, alakuloinen tai yksinäinen. Vuoden aikana toimintaan on osallistunut 119 asiakasta ja yksilö- ja ryhmäkontakteja on ollut Asiakasmäärät ovat vakiintuneet (vuonna 2009 oli 106 asiakasta ja yksilö- ja ryhmäkontakteja oli 1243) ja yhteydenottoja on tullut suoraan asiakkailta ja ammattihenkilöstön ohjaamana. Jyväskylän kaupungin supistettua ennaltaehkäisevien kotikäyntien osuutta, asiakasohjautuvuus on siirtynyt enemmän muille tahoille. Sairaanhoitopiirin Vanhuspsykiatrinen konsultaatioryhmä, alueen depressiohoitaja ja kotisairaanhoito ovat jatko-ohjanneet asiakkaita Seniorinuotan toiminnan piiriin. Yhteistyö on ollut jouhevaa ja asiakaslähtöistä. Asiakkaat on ohjattu mukaan toimintaan saattaen vaihtaen, jolloin asiakas on ollut aktiivisena suunnittelijana ja määrittelijänä oman tuen tarpeen määrittelyssä. Vuoden 2009 aikana alkanut mallin monipuolistuminen on näkynyt myös vuoden 2010 aikana. Vuoden aikana on tehty tiivistä yhteistyötä yhteistyötoimijoiden kuten Näkövammaisten keskusliiton ry:n Senioripalveluiden ja Vanhuspsykiatrisen konsultaatioryhmän kanssa. Toiminnan juurtuminen alkoi jo loppuvuodesta kaupungin kanssa neuvottelemalla psykososiaalisen tuen päiväkeskustoiminnan aloittamisesta vuonna Juurruttamisen perusperiaatteet ja toimijat sovittiin kesään mennessä ja suunnitelmia jatkettiin syksyllä Juurruttamistyöryhmä muotoutui Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seurakunnan, Mielenterveyden keskusliiton, eläkeläisjärjestö Ruskat, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajista. Juurruttamistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yhteistyö ohjausryhmän sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa on jatkunut edellisen vuoden tapaan. Projektin yhden ryhmäintervention merkitystä osallistujille selvitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, joka tarkastelee ikääntyvien kuulo- ja näkörajoitteisten syrjäytymisvaarassa olevien Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneiden ryhmäläisten kokemuksia ryhmäkokonaisuudesta. 4

5 Tekeillä on myös pro gradu-tutkielma ryhmäintervention vaikuttavuuteen liittyen. Opinnäytetöiden tavoitteena on valmistua vuoden 2011 alussa. Yksilöterapiaa ja yksilöllistä keskustelutukea saanneille asiakkaille toteutettiin projektin työntekijöiden toimesta kysely, jossa asiakkaat arvioivat projektin palveluista saamaansa tukea. Yleisesti ottaen asiakkaiden kokemukset olivat positiivista ja he olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun sekä kokivat saaneensa tukea sen hetkiseen elämäntilanteeseensa. Moni vastaajista toi esille, että kokisi tärkeänä Seniorinuotan toiminnan jatkumisen tulevaisuudessa ja toivottiin lisää ryhmämuotoista, vertaistuellista toimintaa. Kevään aikana aloitettiin työstämään Voimavaraista arki seniorityössä kirjaan videomateriaalia. Vuoden alussa projektin palvelumallia esiteltiin projektin ohjausryhmälle ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Esittelyn jälkeen palvelumallia testattiin erityisesti Kuokkalan alueella ja testaamisen arvioimiseksi perustettiin yhteistyöryhmä, johon kuuluivat alueen lääkäri, kotisairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja depressiohoitaja. Testaamiseen liittyen palvelumallista käytiin kertomassa alueen terveysaseman henkilöstölle ja palvelumallia testattiin helmi-toukokuun aikana. Uusien mukaan tulleiden asiakkaiden osalta tarkasteltiin, minkälaisissa tilanteissa ohjauduttiin mukaan projektin toimintaan, mitä kautta ja onko projektin tarjoamista toimintamuodoista apua asiakkaan sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Toteutunutta toimintaa arvioitiin yhdessä yhteistyöryhmän kanssa ja saadut kokemukset kannustivat jatkamaan toimintaa. Pilotointi kesti noin kolme kuukautta ja tuona aikana ohjautui mukaan Seniorinuotan 34 uutta asiakasta. Tukipuhelimeen ei tullut merkittävästi yhteydenottoja, ja toimintaa ei jatkettu pilotoinnin jälkeen päivittäisenä toimintana. Psykoterapiaa kevyempi tukimuoto, yksilöllinen keskustelutuki oli uusi palvelumuoto ja kokemuksen perusteella palvelua jatkettiin myös testausvaiheen jälkeen. Avoin Seniorikahvilatoiminta aloitettiin syksyllä myös lähempänä kaupungin keskustaa ja ryhmän ohjaajana aloitti vapaaehtoinen seniori-ohjaaja projektin työntekijän rinnalle. Projektin toiminnoista tiedotettiin olemalla mukana Gerontologian päivillä ja Mielenterveysmessuilla, Vanhusten viikolla Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla, mielenterveysviikolla oli Seniorinuotan avoimet ovet sekä julkaistiin artikkeli Toimintaterapeuttilehteen ja projektista julkaistiin kolme artikkelia paikallisissa sanomalehdissä. Koulutusta järjestettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämässä vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutuksessa, jossa projektin henkilöstö toteutti yhden koulutuspäivän yksilö- ja ryhmämuotoisen toiminnan järjestämiseen liittyen, koulutus vanhustyötä tekeville aiheena: Kohtaamisen koukeroita ja ryhmänohjauskoulutusta psykososiaalisen ryhmänohjaukseen liittyen. 5

6 3.1 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA RESURSSIT Projektin etenemistä on esitelty Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksen kokouksissa lähes kuukausittain. Projektin väliarviointi aloitettiin tarkastelemalla projektin etenemistä hallituksen jäsenten kanssa ja arviointia jatkettiin hallituksen ja esimiesten yhteisissä kehittämispäivissä keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat vastanneet projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmän rooli koettiin syksyllä vähäisemmäksi juurruttamistyöryhmän muodostuttua. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta neljällä projektikirjeellä. Ohjausryhmässä jatkoivat Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston edustajat. Terveydenja Hyvinvoinninlaitoksen edustaja jättäytyi pois ohjausryhmästä työnkuvansa muuttuessa. Projektipäällikkö vaihtui elokuussa. 1,5 vuotta tehtäviä hoitanut henkilö siirtyi päätoimisesti muihin tehtäviin jatkaen sivutoimisesti projektin koordinointia yhteistyössä uuden projektipäällikön kanssa noin 10 tunnin kuukausittaisella työpanoksella. Koordinointi on sisältänyt toiminnan suunnittelua, projektin palavereihin ja yhteistyöryhmiin osallistumista sekä projektin tuotosten työstämistä. Projektipäällikön tehtäviä siirtyi hoitamaan projektityöntekijä, joka on ollut mukana projektissa lähes koko ajan. Yksilöllisen keskustelutuen ja ryhmätoimintojen kehittämisessä sekä ohjaamisessa on ollut mukana kaksi sivutoimista projektityöntekijää. Psykoterapian osuus on toteutettu asiantuntijaresursseilla, jotka on ostettu Jyväskylän ammattikorkeakoululta (240 h) ja VetoApu instituutti Oy:ltä (140 h). Lisäksi marraskuussa 2009 alkanut taideterapeuttinen ryhmäkokonaisuus asiantuntijaresursseilla toteutettuna jatkui helmikuun 2010 loppuun saakka TIEDOTTAMINEN JA YHTEISTYÖ Projektin toimintoja on esitelty aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä lehdistössä. Alkuvuodesta paikalliset sanomalehdet kertoivat projektin toiminnoista: toisen aiheen lisänä ja lähes koko aukeaman kokoisella artikkelilla, Ongelmat eivät häviä iän myötä. Alkuvuonna tuotetun palvelumallin mukaiset uudistetut julisteet ja esitteet toimitettiin yhteistyökumppaneille. Projektin toimintaa esiteltiin aktiivisesti kevään aikana: Projektia esiteltiin Setlementtiliikkeen seniori- ja vanhustyön verkoston toimijoille, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin psykogeriatrian henkilöstölle, Jyväskylän ammattiopiston mielenterveystyön opettajille, Jyväskylän kaupungin vanhustyön kehittämispäällikölle. 6

7 Projekti oli myös esillä Gerontologian päivillä kolmessa eri yhteydessä: projektin kokonaisuutta esiteltiin posterin muodossa kahden päivän ajan ja kahdessa suullisessa esityksessä psykoterapian kokemuksista ja Tasapainoisen elämän ohjelman toteuttamisesta. Alkusyksystä järjestetty avoin keskustelutilaisuus keräsi 20 asiasta kiinnostunutta, jonka johdosta aloitettiin yhteistyö Sotaveteraanipiirin ja Mielenterveyden Keskusliiton kanssa. Vanhusten viikolla projekti oli esillä Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla ja Mielenterveysmessuilla, jossa projektilla oli oma esittelypöytä ja 20 min tietoiskuaika. Mielenterveysviikolla projektilla oli avoimet ovet ja toimintaan kävi tutustumassa noin 30 henkilöä. Yhteistyö Vanhus-Kaste-hankkeen työntekijöiden kanssa jatkui kevään ajan. Vanhus-Kastehankkeen ensimmäinen vaihe päättyi syksyllä ja yhteistyön jatkumisesta jatkettiin neuvottelua syksyllä. Näkövammaisten keskusliitto ry:n Senioripalveluiden ja Jyväskylän kaupunkiseurakunnan työntekijöiden kanssa toteutettiin suunnitellusti ryhmäkokonaisuus syrjäytymisvaarassa oleville kuulo- ja näkörajoitteisille ikäihmisille. Projektin työntekijät ovat osallistuneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämään vanhuspsykiatrian kehittämiskoulutukseen. Projektissa on ollut mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Pitkällä harjoittelujaksolla on ollut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa ja opinnäytetöihin liittyen on tehty yhteistyötä yhden opiskelijan kanssa. Vuoden 2010 alussa julkaistiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin psykoterapiaa saaneiden asiakkaiden kokemuksia. Tulokset vahvistivat asiakkaiden hyötyneen toimintaan osallistumisesta. Ensimmäisten ryhmäkokonaisuuksien, Tasapainoisen elämän ohjelman ja Kulttuurivoimalan vaikuttavuuden arviointi Jyväskylän yliopiston pro gradu-tutkielmassa on valmistumassa kevään 2011 aikana. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelija on loppuvuodesta 2010 haastatellut aistirajoitteisten ikääntyneiden Tasapainoisen elämän ohjelmaan osallistuneet asiakkaat. Hänen opinnäytetyössään tarkastellaan asiakkaiden yksilöllisiä kokemuksia puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Työn on tarkoitus valmistua vuonna Yksittäisissä ryhmissä on toiminut kolme toimintaterapeuttiopiskelijaa. He ovat toimineet ryhmissä avustajina sekä ohjanneet avointa ryhmää työntekijöiden ohjauksessa. Keväällä aloitettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa ryhmä, johon koottiin projektin eri toiminnoissa olleita asiakkaita. Ryhmän tavoitteena oli asiakkaiden kokemusten tekeminen näkyväksi tarinan ja valokuvan avulla. Alustavia tuotoksia esiteltiin marraskuussa Toimintaterapian tutkimussymposiumissa Turussa ja ne saivat innostuneen vastaanoton. Valmiit tuotokset esitellään keväällä 2011 projektin päätösseminaarissa PALVELUMALLI Kesäkuussa kokoontui alustava juurruttamistyöryhmä, joka asetti tavoitteeksi ryhmän muodostamisen elokuusta alkaen. Juurruttamistyöryhmä ehdotti myös avoimen 7

8 keskustelutilaisuuden järjestämisen, johon kutsuttiin asiasta kiinnostuneiden lisäksi edustajia eläkeläisjärjestöistä, Mielenterveyden keskusliitosta, seurakunnasta, kaupungin edustajista. Keskustelutilaisuuden jälkeen muotoutui varsinainen juurruttamistyöryhmä, johon tuli mukaan keskustelutilaisuuden myötä edustajat Mielenterveyden keskusliitosta, eläkeläisjärjestö Ruskista, seurakunnasta, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta ja Jyväskylän ammattikorkeakoululta kaupungin, seurakunnan ja sairaanhoitopiirin edustajien lisäksi. Juurruttamistyöryhmä määritteli juurruttamissuunnitelman tavoitteet: 1. toiminnan ennaltaehkäisevä näkökulma: varhainen puuttuminen ennen kuin ongelmat ehtivät muotoutua liian suuriksi ja toiminnasta aktiivinen tiedottaminen 2. toiminnan kohdentaminen ikääntyvien psykososiaalisiin tarpeisiin 3. monitoimijuus: kaupungin, järjestöjen ja seurakunnan kanssa 4. psykososiaaliseen tukeen profiloituneen päiväkeskustoiminnan aloittaminen 5. alustavan kustannussuunnitelman laatiminen juurrutettavasta toiminnasta 6. seniorikahvilatoiminnan aloittaminen alueellisesti 7. erikoisosaamista vaativan psykososiaalisen ryhmä- ja yksilöinterventioiden jatkaminen Seniorinuotan palvelumalli muodostui juurruttamistyöryhmän määritelmien ja projektin aikana saatujen kokemusten mukaan seuraavasti: 1. Yksilöllinen keskustelutuki ja terapeuttinen työskentely: Asiakkaille tarjotaan yksilöllistä keskustelutukea tarpeiden mukaisesti 1-10 kertaa. Tavoitteena on selvittää elämäntilannetta ja toimintakykyä sekä tukea asiakasta sen hetkisessä elämäntilanteessaan. 2. Terapeuttiset ryhmät: Ryhmäinterventiot ovat suljettuja noin 5-10 asiakkaalle toteutettuja kokonaisuuksia, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on tärkeässä roolissa. Ryhmien avulla autetaan asiakasta löytämään voimavaroja omasta arjesta ja tuetaan niiden ottamista mukaan arkeen. Terapeuttisiin ryhmäinterventioihin kuuluvat: Tasapainoisen elämän ohjelma, joka on kuuden kuukauden pituinen kokonaisuus. Ryhmä kokoontuu viikoittain ja sen lisäksi ryhmän ohjaaja tapaa ryhmäläisiä yksilöllisesti noin 1,5 kuukauden välein. Tasapainoisen elämän ohjelmassa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttumiseen tasapainoisemmaksi asiakkaalle merkityksellisiä muutoksia mahdollistamalla. Ohjelman aikana tarkasteltavat teemat valitaan ryhmäläisten sen hetkisen tarpeiden perusteella. Voimalassa tavoitteena on kolmen kuukauden aikana ryhmän tukena rohkaistua mielekkäisiin toimintoihin osallistumisessa. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventio on viiden kuukauden pituinen kokonaisuus. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventiossa käytetään tukena Tasapainoisen elämän ohjelman teemoja ja Voimalaryhmäintervention ajatuksia, jossa tuetaan ryhmäläisille mielekkäisiin toimintoihin osallistumisen rohkaisemiseen ja mahdollistamiseen. Psykososiaalisen tuen päiväkeskusinterventioon ohjautuvat ne asiakkaat, jotka tarvitsevat psykososiaalista tukea, eivätkä vielä tarvitse tavallisten päiväkeskusten palveluita. Ennen ja jälkeen 8

9 intervention ryhmänohjaaja tapaa ryhmäläiset yksilöllisesti, jolloin kartoitetaan ryhmäläisen sen hetkiset tarpeet ja mielenkiinnot. 3. Seniorikahvila ja teemapäivät: Seniorikahviloista on muodostunut Seniorinuotan toiminnassa mukana olleille ja tuleville asiakkaille matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Seniorikahvilat kokoontuvat viikoittain, jossa toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Kahviloissa on kuukausittain teemapäivät, joihin kutsutaan asiantuntijoita kertomaan asiakkaita kiinnostavia asioita TERAPEUTTINEN YKSILÖTYÖ Malliin kuuluva terapiatyö saatettiin vuoden aikana päätökseen. Vuoden aikana toteutui 71 psykoterapiakäyntiä ja terapiasuhteet päätettiin vuoden loppuun mennessä. Terapiatyöstä saatujen kokemusten perusteella aloitettiin hahmottamaan terapiatyön mallinnusta. Mallinnuksen perustana on projektin aikana saadut kokemukset seniorityöstä. Hyvinä toimivina asioina on huomioitu: 1. Aloituksen tärkeys: motivointi, tavoitteiden tarkentaminen, allianssin rakentaminen 2. Konkreettisuus: konkreettiset tehtävät ja toiminta 3. Eklektisyys: toimintaan asiakkaan ehdoilla, useita mahdollisia menetelmiä. 4. Monenikäisyyden huomiointi: ikäspesifit teemat, iän ja historian merkitys. 5. Elämän mahdollisuudet ja rajallisuus- teema. 6. Verkostojen huomiointi 7. Voimvavaraistaminen: keskustelussa ja interventiossa. Näiden toimivien asioiden ja kokemusten perusteella on laadittu mallinnus terapiatyöstä: o Alkuhaastattelu ja sopimus terapian aloittamisesta ja periaatteista. tätä ennen on pohdittu suhde yksilölliseen keskustelutukeen o Tarkennetaan asiakkaalta hänen lääkityksensä, muistipulmat ja terapian ennusmerkit. o Terapian toteutuminen: yksilöllisten tavoitteiden mukaan. o Interventiot tavoitteiden suunnassa: konkreettisuus, voimavaraistuminen o Terapiasuhteen päättäminen: selkeä päätös ja mahdollinen saattaminen muihin palveluihin Terapiatyössä noudatetaan terapiaprosessin vaiheita, aloitus-, työskentely- ja päätösvaihetta. Aloitusvaiheessa laaditaan asiakkaan kanssa tavoitteet, kartoitetaan asiaakaan elämäntilannetta ja taustaa. Pohditaan terapian vaikuttavuuden ennusmerkkejä. Työskentelyvaiheessa toteutetaan tavoitteiden mukaiset interventiot, kokeilut ja annetaan asiakkaalle jatkuvaa palautetta. Aloitetaan mahdollinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaan eri elämänvaiheiden integraatio ja niiden merkitykset nykyhetkessä. Päätösvaiheessa arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen ja mahdollisestaan asiakkaan elämän suuntaaminen eteenpäin. 9

10 Senioreiden terapiatyössä on huomioitava iän mukanaan tuomat erityispiirteet. On huomioitava ikäspesifisyys eli on tärkeää tutkia ja miettiä yhdessä asiakkaan kanssa iän merkityksiä, määritelmiä, miten hän itse kokee tai haluaa tulla kohdelluksi ja miten terapia on suhteessa asiakkaan ikään. Toisaalta pulmat ovat aivan samoja kuin muillakin aikuisryhmillä. Terapiasuhteen jatkuva vaaliminen, luottamuksellisuuden rakentaminen ja vahvistamin. Eletyn elämän aikana tulleiden traumojen huomiointi, muistojen merkitykset, suojautumiset ja elämän uudelleen rakentaminen. Parisuhteeseen liittyvät probleemat ja niiden kanssa eläminen, sietäminen. Elämän ja iän tuomien vaikeuksien, kärsimysten kanssa eläminen ja toisaalta ilon rinnakkaisuus aiheuttaa monenlaisia kysymyksiä. Elämän rajallisuuden ja kuoleman läheisyys / läsnäolo asiakkaan puheessa ja toiminnassa asettavat omanlaisensa erityispiirteensä terapialle. Vuoden aikana aloitettiin viiden projektissa mukana olleen terapiatyön asiakkaan kanssa asiakastapausten videointityö. Videotyön aihealueiksi muodostui: o Aikaisemmat elämänvaiheet ja niiden merkitys nykyhetkeen o Traumaattisten tilanteiden läpityöskentely o Kriisien läpityöskentely o Suru tilan anto o Arjen ilo ja voimaantuminen o Seksuaalisuus, intiimiys, ihon ikävä o Masentuneisuus o Arvostava kohtaaminen o Huumorin käyttö sen merkitys, vaarat, edut Videotyöskentelyä tehtiin koko vuoden ajan ja video on valmis vuoden 2011 keväällä YKSILÖLLINEN KESKUSTELUTUKI Terapeuttisen yksilötyön rinnalle muodostui yksilöllinen keskustelutuki, jota testattiin alkuvuodesta Kuokkalan alueella. Yksilöllistä keskustelutukea tarjottiin asiakkaan elämäntilanteen selvittämiseksi ja tukemiseksi luottamuksellisesti. Keskustelutuki oli ammatillisesti ohjattua, vuorovaikutuksellista ja asiakaslähtöistä keskustelua, joka oli tavoitteellista ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Keskustelutuen tavoitteena oli ehkäistä ongelmien syntyminen tai pahentuminen. Työntekijän toimintaa ohjasi psykososiaalinen toiminta-ajatus, jossa yksilöä tarkastellaan sisäisten ja ulkoisten tekijöiden kokonaisuudessa. Asiakas oli aktiivisessa roolissa määrittelemällä itselleen tuen tarpeet, joita hän pohti yhdessä työntekijän kanssa. Yksilöllinen keskustelutuki oli prosessi, jonka etenemistä asiakas ja työntekijä yhdessä arvioivat. Yksilöllinen keskustelutuki jätettiin projektin palveluvalikoimaan alkuvuoden pilotoinnin jälkeen. Yksilöllistä keskustelutukea sai vuoden aikana 70 asiakasta yhteensä 296 tukikäyntinä. 10

11 Asiakkaat ohjautuivat keskustelutuen piiriin aktiivisesti itse yhteyttä ottamalla. Aktiivisia tuen piiriin ohjaajia ovat olleet myös asiakkaiden omaiset, terveyskeskuksen depressiohoitaja, kotisairaanhoitajat, Sotaveteraanipiirin sosiaaliohjaaja ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhuspsykiatrinen konsultaatioryhmä. Asiakkaat ovat hakeneet apua / tukea: o leskeytyminen, lasten huoli vanhemman jaksamisesta, uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen o parisuhdeongelma, selvittämättömät ristiriidat, puhumattomat asiat parisuhteessa o omaishoitajuus, parisuhteen muuttuessa hoitosuhteeksi, puolison muuttaminen hoitokotiin, yksin jääminen o masennus / alakuloinen mieliala, yksinäisyydestä johtuva mielialan lasku, kontaktien puute, vähäiset ihmissuhteet, menetykset o kriisit, leskeytymisen myötä o oman fyysisen kunnon heikkeneminen, tilanteeseen sopeutuminen, pelko uudelleen sairastumisesta Yksilöllisen keskustelutuen taustalla on projektissa aikaisemmin terapiatyöstä nousseet kokemukset: a) säännölliset ja tavoitteelliset tapaamiset, b) alkuarviointiin ja asiakkaan kanssa yhteistyön sopiminen, c) tapaamiset ovat joustavia ja muuttuviin elämäntilanteisiin kiinnittyviä, d) verkostomaisen yhteistyö on välttämätöntä. Yksilöllisen keskustelutuen lopulla pohdittiin yhdessä asiakkaan kanssa jatkotoimenpiteistä. Onko tarpeen jatkaa yksilöllisiä tapaamisia vai ohjataanko asiakas projektin ryhmätoimintoihin, alueellisiin päiväkeskuksiin tai kaipaako asiakas ystävää rinnalleen, jolloin ollaan yhteydessä SRP:n ystävän välitykseen tai muuhun vapaaehtoistoimintaan RYHMÄTOIMINTA Mukana projektin ryhmätoiminnoissa oli vuoden aikana mukana 80 asiakasta. Avoimeen seniorikahvilatoimintaan osallistui 29 asiakasta ja suljettuihin ryhmiin 51 asiakasta. Aktiivisesti toiminnassa oli mukana 36 asiakasta ja vuoden lopussa seuraavana vuonna alkavien ryhmien alkua odotti 8 asiakasta. Toimintaan mukaan tulleet asiakkaat sitoutuivat mukaan ryhmätoimintaan ja ryhmistä jäi pois viisi asiakasta joko voinnin heikkenemisen vuoksi tai siksi, ettei kokenut toimintaa itselleen sopivaksi. Vuoden aikana oli käynnissä yhteensä 9 eri ryhmäkokonaisuutta ja ryhmiin liittyviä kontakteja oli 720. Terapeuttiset ryhmäinterventiot olivat suljettuja ryhmäinterventioita, joissa vertaistuki ja asioiden jakaminen toisten samankaltaisissa elämäntilanteissa 11

12 olevien kanssa oli merkittävässä roolissa. Osallistujia tuetaan olemaan aktiivisia oman elämänsä suhteen. Tasapainoisen elämän ohjelma on kuuden kuukauden pituinen viikoittaisiin ryhmätapaamisiin perustuva kokonaisuus, jossa keskitytään oman elämäntilanteen tarkasteluun ja muuttamiseen tasapainoisemmaksi. Voimalassa tavoitteena on kolmen kuukauden aikana, ryhmän tukemana rohkaistua mielekkäisiin toimintoihin osallistumisessa. Seniorikahviloissa yksilöllisten ja suljettujen ryhmäinterventioiden jälkeen asiakkaalla on mahdollista jatkaa mukana avoimessa, viikoittain kokoontuvassa seniorikahvilassa. Seniorikahvila on avoin matalankynnyksen kohtaamispaikka, jossa toimintaa suunnitellaan ja järjestetään yhdessä osallistujien kanssa. Lisäksi kahvilassa järjestetään teemallisia päiviä, joissa tarjotaan tietoa ja tukea osallistujia kiinnostavista teemoista. Seniorikahvilat toimivat Kuokkalan alueella ja syksyllä avattiin uusi kahvila Lutakon alueelle. Seniorikahvila toimintaa ohjasivat Kuokkalassa projektin työntekijän lisäksi kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelija ja Lutakon alueella toiminta ohjasivat projektin työntekijän kanssa vapaaehtoinen senioriohjaaja. Uutena toimintana aloitettiin yhteistyössä Kulttuuriluotsi-toiminnan kanssa kuukausittain kokoontuva, ikärajaton kulttuurikerho Kulttuurinuotta kulttuurista kiinnostuneiden kohtaamispaikaksi. Kulttuurinuotta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa ja mukana kulttuurista kiinnostuneita oli keskimäärin kahdeksan ryhmäläistä. Ryhmäläiset olivat alueen Kulttuuriluotseja ja ikääntyviä. Kulttuurinuotan kautta aloitettiin yhteistyö syksyllä alueen nuorisotyön kanssa. Kulttuurinuotan ryhmäläiset kävivät tutustumassa alueen nuorisotilaan sekä osallistuivat nuorten kanssa yhteiseen toiminnalliseen joulupajaan. Syksyllä 2009 aloitettu ostopalveluna ostettu Taideterapiaryhmä päättyi keväällä Ryhmään osallistui kuusi ryhmäläistä ja ryhmän tavoitteena oli yhdessä tekeminen ja vertaistuen saaminen UUDENLAINEN SENIORIAJATTELU Projekti on halunnut vuoden aikana nostaa esille ikääntymisen hyviä voimaannuttavia puolia. Vanhusten viikolla projekti järjesti yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ulkoilutempauksen, jossa mahdollistettiin sukupolvien välistä yhteistyötä ja kokemuksia tuleville ammattilaisille uudenlaisesta senioriajattelusta. Vanhusten viikolla projekti oli myös mukana Jyväskylän kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla kertomassa projektin toiminnoista ja samalla toteutettiin 12

13 käsihoitoja hyvänolon hetkinä. Ikääntyvillä oli mahdollisuus pysähtyä ja keskustella projektin työntekijöiden kanssa ja saada samalla hemmotteluhetki käsilleen. Piste oli hyvin suosittu ja esitteitä jaettiin päivän aikana lähes sata. Syksyllä järjestetty avoin keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin yhdessä henkisen tuen ja jaksamisen merkitystä asiasta kiinnostuneiden kanssa. Keskustelutilaisuudessa asiantuntijat ja ikääntyvät saivat vapaasti kertoa ajatuksistaan ja siitä kuinka palveluita tulisi kehittää. Keskustelussa ilmeni, että ryhmämuotoisen toiminnan avulla ikääntyvällä on mahdollista saada vertaistukea ja ammatillisesti ohjattua toimintaa. Vapaaehtoistoiminta koettiin hyvänä, mutta keskustelijat pitivät tärkeänä, että toimintaa ohjaisi ammattitaitoinen henkilöstö. Mielenterveysviikolla Seniorinuotalla oli avoimet ovet, jossa kerrottiin projektin toiminnoista ja kiinnostuneilla oli mahdollista kuunnella Trio Primaveran konserttia. Varsinaisen yksilö- ja ryhmätoiminnan lisäksi Seniorinuotan asiakkailla on ollut mahdollisuus tavata toisiaan isommissa yhteisissä juhlissa. Kesän alussa järjestettiin yhteinen kesäjuhla, syksyllä käytiin teatteriretkellä ja joulujuhlassa. Tapahtumiin osallistuttiin innokkaasti ja järjestetyssä joulujuhlassa oli mukana 60 Seniorinuottalaista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa on toteutettu erilaisia työpajoja viime vuoden tapaan. Työpajat on toteutettu ryhmissä ja lisäksi opiskelijat ovat toteuttaneet työntekijöiden suosituksesta joidenkin asiakkaiden kanssa yksilöllisiä tapaamisia, joiden avulla on mahdollistettu asiakkaiden osallistuminen heille mielekkäisiin toimintoihin. Työpajat ja yksilölliset tapaamiset ovat mahdollistaneet tuleville ammattilaisille tilaisuuden saada kokemus ikääntyvän kohtaamisesta ja ikääntyvät ovat saaneet mahdollisuuden olla aktiivisina toimijoina ja asiantuntijoina omassa arjessaan. 4.PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET JA YHTEENVETO Projektin toimintojen juurtuminen osaksi ennaltaehkäisevää toimintaa Jyväskylässä on vuoden aikana saanut hyvän alun. Projektissa olleiden asiakkaiden määrä, 150 asiakasta ja toteutuneita yksilö- ja ryhmäkontakteja on ollut 1256, vahvistaa edelleen viime vuoden tapaan näkemystä toiminnan tarpeellisuudesta. Yksilöllisen keskustelutuen ja avoimen Seniorikahvilatoiminnan ottaminen mukaan palveluvalikoimaan on mahdollistanut uusien asiakkaiden tulon mukaan projektin toimintaan. Mallin testaaminen kevään aikana osoitti mallin vahvuudet ja heikkoudet. Tukipuhelimeen ei tullut testausaikana kuin muutamia puheluita, jolloin päädyttiin siihen, että käytetään jo olemassa olevia väyliä (Mobilen tukipuhelin). Yksilöllinen keskustelutuki taas osoittautui hyvin tarpeelliseksi ja kannattavaksi. Asiakkaiden ohjautuvuus alkoi vakiintumaan sekä perusterveydenhuollon että 13