PELIKLINIKKA KUNNAT JÄRJESTÖT VALTIO STM, THL KUMPPANUUSSOPIMUKSET. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN laaja koulutusyhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELIKLINIKKA KUNNAT JÄRJESTÖT VALTIO STM, THL KUMPPANUUSSOPIMUKSET. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN laaja koulutusyhteistyö"

Transkriptio

1 ONGELMAPELAAJIEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ TUEN JA HOIDON KEHITTÄMINEN, KOLMIKANTAKOKEILU TOIMIJAT TALOUS- JA VELKA- NEUVONTA PERUS- PALVELUT ERITYIS- PALVELUT Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Nuorisoasemat PELIKLINIKKA SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON PALVELUJEN TUKI MUUALLA MAASSA kehittämis- ja palvelukeskus konsultaatio ja parityöskentely (ml. monikulttuurisuus) aikuisten tuki ja avohoito (Peluuri, internet, yksilö- ja ryhmätapaamiset) nuoret ja tarpeen mukaan myös ikääntyvät omissa palveluissaan INFO- JA TUKI- PISTE KUNNAT JÄRJESTÖT VALTIO STM, THL HELSINKI VANTAA (Espoo, Kauniainen) - 3 asiakastyöntekijää - erillispalvelut - A-klinikkasäätiö - Sininauhaliitto - Sosped.säätiö +kumppanit - koordinaatio - info-ohjaus - tutkimus - tuki PILOTIT: Kokkolan perusturvakeskus PELISSÄ-hanke (Väli-Suomi) Oma-apuohjelma/internet PELUURI peliyhteisöt Sosiaalialan osaamiskeskukset (PKS, Koske) tutkimus arviointi kehittämistyö/palvelurakenteet, hoitomenetelmät hyvät käytännöt tiedonkeruun yhtenäistäminen käsitteet indikaattorit Tulevaisuudessa alueellinen avaintahojen verkosto osana integroituja palveluita KUMPPANUUSSOPIMUKSET OSAAMISEN KEHITTÄMINEN laaja koulutusyhteistyö KOKEMUSASIANTUNTIJUUS, ASIAKASNÄKÖKULMA

2 SUUNNITELMA PELIKLINIKKA Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuki- ja hoitopalvelujen tuottaminen ja kehittäminen Yhteistyöhanke Teija Strand Socca

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. PELIONGELMAINEN JA HÄNEN LÄHEISENSÄ TARVITSEVAT PALVELUITA HUOMIOINTI PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ HOIDON JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN VASTUU JA SUOSITUKSET PELIONGELMAISTEN MÄÄRÄ ONGELMAPELAAJA KUNNALLISEN PALVELUJÄRJESTELMÄN ASIAKKAANA KUMPPANIJÄRJESTÖJEN TOIMINTA JA PANOKSET A-KLINIKKASÄÄTIÖ JA SININAUHALIITTO SOSIAALIPEDAGOGIIKAN SÄÄTIÖ TOIMINTAMALLEISTA JA MENETELMISTÄ KBT kongnitiivis-behavioraalinen toimintamalli Kumppanijärjestöjen hankkeiden arvioinneista VALTION JA KUMPPANIKUNTIEN TOIMINTA JA PANOKSET THL, SOCCA JA KOSKE KUMPPANIKUNNAT PELIKLINIKKA TOIMINTA-AJATUS PALVELUISTA ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA OSAAMISEN VARMISTAMINEN YHTEISTYÖN LISÄARVO HALLINTOMALLISTA ARVIOINNISTA HANKKEEN TOTEUTUKSESTA RESURSOINTI TILAT ALUSTAVA KÄYNNISTÄMISVAIHEEN AIKATAULUSUUNNITELMA KIRJALLISUUTTA LIITTEET Liite 1. Toimintaa tukevia muita mahdollisuuksia lyhyesti Liite 2. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuen ja hoidon kehittämisen kokonaisuus Liite 3. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuen ja hoidon kehittäminen asiakkaan näkökulmasta Liite 4. Toimiva lapsi ja perhe -malli

4 PELIKLINIKKA - ONGELMAPELAAJILLE, HEIDÄN LÄHEISILLEEN SEKÄ HEITÄ ASIAKASTYÖSSÄÄN KOHTAAVILLE Hankesuunnitelman tiivistelmä Peliklinikka: ehkäisee pelihaittoja tekemällä peliongelmasta näkyvämmän, madaltamalla hoitoon hakeutumisen kynnystä, tarjoamalla juuri peliongelmaisille suunnattuja palveluita sekä kehittämällä ja levittämällä osaamista, on asiakkaan kokonaisuutena huomioiva yhden oven palvelupiste, johon asiakas voidaan tarvittaessa ohjata perus- ja erityispalveluista, tarjoaa erilaisia palveluita, joissa huomioidaan myös liitännäisongelmat mahdollistaa monniammatillisen asiakastyön, mahdollistaa pelihaitta- ja kehittämisosaamisen kertymisen välittymisen, luo puitteet uudenlaisen yhteistoimintamallin kehittymiselle ja testaamiselle ja on usean toimijan yhteistyöhanke, jolloin vaikuttavuuden arvioiminen ja seuraaminen toteutuu monipuolisesti. Hankkeen tausta Suomessa on arviolta viimeisen vuoden aikana rahapelaamiseen liittyvistä ongelmista kärsineitä (3 % väestöstä). Heistä noin kolmannes (42 000) on peliriippuvaisia. Pääkaupunkiseudun vastaavat luvut ovat noin ja Tuoreiden selvitysten mukaan peliongelmaisia kohdataan kaikissa pääkaupunkiseudun sosiaalija terveystoimen palveluissa. Tilastointi on puutteellista ja asiakastyöntekijöiden sekä muiden asiantuntijoiden mukaan peliongelmaisia on merkittävästi enemmän kuin tilastot kertovat. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuki- ja hoitopalvelut ovat sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hajanaisia ja sattumanvaraisia. Palvelut eivät kata kasvavaa tarvetta. Pääkaupunkiseudun päihdetyön toimintaohjelmassa ( ) ongelmapelaajien palvelut on nostettu keskeiseksi toimenpide-ehdotukseksi. Mieli työryhmä ehdottaa, että palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuussa oleva kunta koordinoi nykyistä tehokkaammin mm. julkiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa Huotari (2009) puolestaan ehdottaa, että pääkaupunkiseudulle perustetaan erityinen pelihaittoihin keskittyvä avopalveluyksikkö ja osaamiskeskus, Peliklinikan toiminta-ajatus Suunnitteilla oleva Peliklinikka tarjoaa ja kehittää yhden oven periaatteella toimivia integroituja, matalan kynnyksen palveluita avohoitona, konsultaatiopalveluina sekä

5 vertais- ja parityöskentelymalleina. Palvelut on suunnattu pääasiassa aikuisille. Lasten, nuorten ja ikääntyneiden ongelmapelaajien tuki ja hoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti heidän omissa elinympäristöissään ja palveluissaan. Peliklinikka toimii tässä tarvittaessa palveluun ohjaajana. Samalla luodaan puitteet monialaisen osaamisen vahvistumiselle ja kertymiselle sekä asiakastyön kehittämisprosesseille. Peliongelman ja liitännäisongelmien tunnistaminen ja käsittely vaativat erityisosaamista. Tuleva peliklinikka toimii resurssikeskuksena Helsingin, Kauniaisten ja Espoon perus- ja erityispalveluihin pelihaittoja ja ongelmapelaamista koskevissa kysymyksissä. Yksikköön kytkeytyy substanssialueen avohoitoon ja tukipalveluihin liittyvä menetelmällinen kehittäminen myös valtakunnallisesti. Alueellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin integroidaan pelihaittaosaamiseltaan vahvistettu alueellisten avaintahojen verkosto. Toimintaan kytketään tutkimus, arviointi ja seuranta. Myöhemmin on mahdollista huomioida myös muut toiminnalliset riippuvuudet. Peliklinikan palvelut Peliklinikassa tarjottava hoito sisältää pääasiassa erilaisia terapiamuotoja. Peliklinikkaan sijoittuva hoitohenkilökunta (esimerkiksi sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi) tarjoavat avohoitoa peliongelman vuoksi Peliklinikalle hakeutuneelle tai ohjatulle asiakkaalle. Asiakas saa samalla apua myös mahdollisiin liitännäisongelmiin (päihde-, mielenterveys- sekä talous- ja velkaongelmat). Mikäli RAY osoittaa rahoituksen Peliklinikan yhteyteen suunnitellulle, järjestöjen ylläpitämälle matalan kynnyksen tukipisteelle, se antaa tukea pelaamattomuuteen hoitojaksojen välisenä aikana sekä hoidon päätyttyä. Matalan kynnyksen toiminta tarjoaa myös mahdollisuuden ammatillisen hoidon ja vertaistuen yhdistämisen hoitoon hakeutumisen, hoidon ja jälkihoidon aikana. Samalla edellytyksellä Peliklinikalla kehitetään avokuntoutuspalveluja, joissa otetaan huomioon asiakkaan ja hänen yhteisönsä kulttuuritausta ja kieli. Yleisimmin peliongelmaisten hoidossa käytetään kognitiivis-behavioraalisia terapiamenetelmiä. KBT-menetelmät on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa tälle asiakasryhmälle vaikuttavimmiksi. Myös Peliklinikan avokuntoutuksessa tullaan soveltamaan KBT-menetelmiä. Osaamisen kertyminen ja levittäminen Peliklinikka-tyyppisen innovatiivisen toimintamallin monipuolinen hyödyntäminen edellyttää vahvaa osaamisen kehittämistä. THL tuottaa työn tueksi valtakunnallisen koulutuskokonaisuuden Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimana. Verkkokurssina toteutettava Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito (6 op/15 op) soveltuu mm. täydennyskoulutukseksi. Verkkokurssin 6 op:n peruspaketti

6 on pilotoitu ja toisessa pilottiryhmässä oli mukana pääkaupunkiseudun henkilöstöä varsinkin erityispalveluista. Peliklinikka rakentuu moniammatilliseen työskentelyyn perustuvasta, asiakkaan palveluketjua monipuolisesti hahmottavasta toimintamallista. Tämä luo hyvät edellytykset henkilöstön osaamisen kehittymiselle, mitä systemaattinen työnohjaus osaltaan vahvistaa. Toimintamallista saadut kokemukset ja prosessin arviointi tulevat olemaan hyödyksi muitakin palveluja kehitettäessä. Yhteistyö Klinikkaa ylläpidetään ja kehitetään kumppanuussopimukseen ( ) perustuvalla kolmikanta-asetelmalla. Kukin osapuoli tuo kokonaisuuteen oman osansa resursseista ja osaamisesta. Hallinnointi tapahtuu johtoryhmän, kehittämiskoordinaattorin ja ohjausryhmän muodostamassa tasapuolisuuden turvaavassa rakenteessa. Yhteisessä suunnitteluprosessissa ovat olleet mukana: Espoon kaupunki (jättäytyi hankkeesta), Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto ja kumppanijärjestöt ja Sosiaalipedagogiikan säätiö.

7 1. PELIONGELMAINEN JA HÄNEN LÄHEISENSÄ TARVITSEVAT PALVELUITA 1.1 Huomiointi palvelujärjestelmässä Ongelmapelaajien tuki- ja hoitopalvelujärjestelmä on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hajanainen, eikä se siksi vastaa ongelmapelaajien avun tarpeeseen. Palvelujen tarjoajia on vähän ja palveluiden alueellinen kattavuus on heikko. Kunkin erikoisalan ammattilaisten keskittyessä omaan perustehtäväänsä, ongelmapelaajat jäävät helposti ilman palveluja ja tukea. Palvelut ovat eriytyneet niin, että ongelmapelaajaa ei juurikaan kohdata kokonaisuutena. Ongelmapelaajien läheisille ei yleensä tarjota ollenkaan palveluja. (Huotari 2009a.) Suomessa ei ole riittävästi koko maan kattavaa osaamista ongelmapelaajien hoidosta. Palvelut ovat pitkälle kolmannen sektorin organisoimia ja kehittämiä. Ongelmapelaajien palvelujärjestelmässä ei ole päällekkäisyyttä; ongelma on palvelujen ja osaamisen puute. Ruohonjuuritasolla on lisäksi epätietoisuutta siitä, minne ongelmapelaajia tulisi ohjata ja kuka heitä auttaa. (Huotari 2009a.) Terveyskeskuksen johdolle syksyllä 2008 osoitetun kyselyn (THL) mukaan 95 prosenttia Etelä-Suomen terveyskeskuksia ei ole yhteistä kirjattua peliriippuvuuden tunnistamiseen liittyvää käytäntöä. Peliongelmaiset hakeutuvat sattumanvaraisesti muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluiden pariin. Palvelujärjestelmässä mielenterveys- ja päihdepalvelutkin ovat tällä hetkellä erillään; mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. Hajanaisuus palvelujärjestelmässä vaikeuttaa moniongelmaisten, erityisesti päihdeongelmista kärsivien pääsyä palveluiden piiriin. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009.) Palvelujärjestelmä on osin ruuhkautunut myös päihdeongelmaisten kohdalla, jolloin peliongelmista primaaristi kärsivät joutuvat vielä huonompaan asemaan asiakkaana. Mielenterveysongelmainen ongelmapelaaja saattaa jäädä kokonaan hoidon ulkopuolelle (Huotari 2009a). Samanaikaisongelmat kuten päihde- ja mielenterveyden ongelmat ovat kuitenkin tyypillisiä pelaajilla. Tuoreen Päihdetapauslaskennan perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan päihdepalveluihin hakeutuvilla ongelmapelaajilla masennus ja muut mielenterveyden häiriöt ovat huomattavasti yleisempiä kuin päihteidenkäytön vuoksi palveluihin hakeutuvilla yleisesti. Ongelmapelaajilla on myös kasvanut itsemurhariski. (Nuorvala & Järvinen-Tassopoulos & Huhtanen 2009.) Peluurin tuoreessa aineistossa päihdeongelma on kahdeksalla prosentilla ja mielenterveysongelmia on merkitty 14 prosentille pelaajista (Jaakkola 2008). Yhdysvaltalaisen peliongelmai- 1

8 sia pitkään tutkineen ja hoitaneen psykiatrin Jon Grantin (2009) mukaan esimerkiksi alkoholiin tai muihin huumaaviin aineisiin liittyvät riippuvuudet ovat erittäin yleisiä peliriippuvaisten keskuudessa; tutkimusten mukaan noin 60 prosentilla peliriippuvaisista on myös alkoholi- tai huumeongelma. 40 prosenttia kärsii samanaikaisesta ahdistuksesta. Grantin mukaan alkoholiongelman vaikeutuessa myös peliongelma usein kasvaa. Ongelmapelaajat ovat laitoshoidossa päihdeongelmaisten joukossa toissijaisessa asemassa. Suomessa on käytännössä yksi (Tyynelän lopettaessa) laitos joka on erikoistunut myös ongelmapelaajien hoitoon (Hietalinna). Senkin toiminta on uhattuna tätä kirjoitettaessa. Ongelmapelaajat muodostavat pienen osuuden laitosten asiakasmäärästä, joten he joutuvat usein samoihin ryhmiin päihdeongelmaisten kanssa. Tällöin ongelmapelaaja-asiakkaan erityistarpeet voivat jäädä huomiotta. Vuoden 2007 päihdetapauslaskennan perusteella hoitoon hakeutuneista rahapeliongelmaisista 54 prosenttia käytti alkoholia, 27 prosenttia käytti lääkkeitä päihteenä ja 20 prosenttia käytti kannabista. 66 prosentilla oli masennus ja/tai muu mielenterveyden häiriö. Mieli työryhmän laatimassa Mielenterveys ja päihdesuunnitelmassa (2009) todetaan, että vaikka mielenterveyshäiriöiden yleisyydessä ei ole tapahtunut muutosta, on niihin liittyvä työkyvyttömyys lisääntynyt voimakkaasti. Suunnitelmassa todetaan lisäksi, että sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Edelleen suunnitelmassa esitetään, että mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien aiheuttamat suorat kustannukset (hoitoon, kontrolliin ja sosiaalivakuutukseen liittyvät) ovat merkittäviä. Epäsuorat kustannukset (kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat) ovat kuitenkin moninkertaiset suoriin kustannuksiin verrattuna. 1.2 Hoidon ja palveluiden järjestämisen vastuu ja suositukset Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on perustuslain mukaan kunnilla. Suomen perustuslain (731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntalain (365/1995) mukaan kunnat ovat vastuussa asukkaidensa palvelujen järjestämisestä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Mielenterveyslain (1116/1990) mukaan kunnan tai kuntainliiton on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää. 2

9 Pääkaupunkiseudun päihdetyön toimintaohjelmassa ( ) ongelmapelaajien palveluiden seudullinen järjestäminen on nostettu keskeiseksi toimenpideehdotukseksi. Toimenpideohjelma on hyväksytty Espoon terveyspalvelujen johtoryhmässä, Helsingin terveyskeskuksen johtoryhmässä, Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmässä. Helsingin sosiaaliviraston johtoryhmä hyväksyi toimintaohjelman pääkaupunkiseudun päihdetyön kehittämisen pohjaksi. Terveyden edistämisen laatusuosituksessa terveys ymmärretään hyvinvointina, toimintakykyisyytenä ja tasapainoisena vuorovaikutuksena ihmisten ja ympäristön välillä. Terveyden edistäminen on määritelty prosessiksi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä (WHO 1986). Kuntien toiminnassa tämä merkitsee terveyden edistämisen hyväksymistä kuntapolitiikan toimintalinjaksi, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa, kaikilla toimialoilla. Terveyden edistäminen ei näin ollen tarkoita joitain tiettyjä yksittäisiä tehtäviä, vaan kaikkia toimintoja läpileikkaavaa tavoitetta lisätä väestön terveyttä, ehkäistä sairauksia ja vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. (Terveyden edistämisen laatusuositus.) Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (2009) painotetaan [a]siakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja. Palvelujärjestelmän kehittämisessä uusia keskeisiä linjauksia ovat matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen. Suunnitelmassa ehdotetaan myös, että [p]alvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuussa olevan kunnan tulee koordinoida nykyistä tehokkaammin julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. THL:n toimeksiannosta tehdyssä palveluiden arviointiraportissaan Kari Huotari (2009a) ehdottaa, että palvelujärjestelmä tulee järjestää selkeäksi koordinoiduksi kokonaisuudeksi. Siihen kuuluisivat perus- ja erityispalvelut, sisältäen muun muassa velkaneuvonnan ja perheiden tuen. Toiminnalliset riippuvuudet kuten peli- ja nettiriippuvuudet tulisi ottaa huomioon selvitettäessä mielenterveys- ja päihdehuoltolain yhdistämisen mahdollisuuksia lakisääteisen ohjausvaikutuksen mahdollistamiseksi. 1 1 Huotari viittaa raportissaan mielenterveys- päihdesuunnitelman luonnokseen, jossa todetaan ( , 12): Uutta ja vielä kehitysvaiheessa ja paikkaansa etsivää tehtäväkenttää ovat toiminnalliset riippuvuudet, joista erityisesti netti- ja peliriippuvuuteen liittyviin ongelmiin on lähdetty viime vuosina kehittämään tuki- ja hoitomuotoja erityisesti päihdehuollon erityispalveluiden piirissä. 3

10 Palvelujärjestelmän kehittämisessä tulisi ottaa huomioon kaikki peliongelmaisten eri ikäluokat. Huotari ehdottaa lisäksi, että pääkaupunkiseudulle olisi hyvä perustaa erityinen avopalveluyksikkö, joka toimisi osaamiskeskuksena ja jossa pystyttäisiin yhdistämään muun riippuvuushoidon osaamista. Tämä avopalveluyksikkö palvelisi ensisijaisesti peliongelmaisia, mutta avopalveluyksikössä otettaisiin huomioon myös peli-, päihde- ja mielenterveysongelmien yhteydet. Tällaisen yksikön tarve tuli vahvasti esille arvioinnissa. Sitä puoltaa muun muassa se, että pääkaupunkiseudulla on lukumääräisestikin paljon ongelmapelaajia ja palvelujen tarvetta. Avopalveluyksikkö voisi toimia paitsi alueellisena hoitopaikkana, myös osaamista kartuttavana, kouluttavana ja konsultoivana yksikkönä valtakunnallisesti. Se toimisi myös asiantuntijatukena muualla maassa sijaitseville A- klinikoille ja muille tuki- ja hoitopalveluja tarjoaville tahoille. Laajemmin yksikkö voisi toimia kehittämis-, arviointi- ja tutkimuskeskuksena. Tämä avopalveluyksikkö olisi palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain 6 tarkoittaman valtakunnallisen laajan väestöpohjan erityisvastuualueen mukainen. (Huotari 2009a.) Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella ongelmapelaajien palvelut voivat olla erillään päihdepalveluista, yhdessä esimerkiksi mielenterveyspalvelujen kanssa tai jopa osana suurempaa kokonaisuutta. On tärkeää, että ongelmapelaajien palvelut ovat keskenään verkottuneita ja koordinoidussa kokonaisuudessa. PARAS-hankkeen puitteissa on mahdollista, että A-klinikat tai joku muu taho voi toteuttaa ongelmapelaajien palvelut. Tämä voitaisiin toteuttaa niin, että jokaisella A-klinikalla olisi väestöpohjasta ja tarpeesta riippuen vähintään yksi peliongelmaan ja -ongelmaisiin perehtynyt henkilö. Palvelut on nivottava yhteisesti järjestettyjen (päihde/riippuvuus) palvelujen osaksi. (Huotari 2009a.) 1.3 Peliongelmaisten määrä Kansainvälisesti käytössä on useita ongelmapelaamisen arviointiin kehitettyjä mittareita. Suomessa käytetään usein näistä tunnetuinta, vertailujen tekemisen mahdollistavaa ns. SOGS-R (South Oaks Gambling Screen) -kysymyspatteristoa. Siinä vastaajat pisteytetään erilaisten pelaamisen ongelmallisuutta kartoittavien kysymysten perusteella. Mittarin pohjana on käytetty DSM-tautiluokitusta. 3-4 SOGS-pistettä viittaa siihen, että henkilöllä on ongelmia pelaamisen hallinnassa. 5+ pistettä viittaa siihen, että henkilö on todennäköisesti peliriippuvainen. 4

11 Taloustutkimus on selvittänyt STM:n toimeksiannosta suomalaisten rahapelaamista vuosina 2002 ja Nämä tutkimukset ovat ainoita laajaan otokseen tähdänneitä ongelmapelaamista kansallisella tasolla kartoittaneita tutkimuksia. Otokset muodostettiin satunnaisotoksena väestötietojärjestelmästä ja vuoden 2007 vastausprosentti oli 48. Viimeisimmän väestötutkimuksen mukaan Suomessa arviolta (3 % väestöstä) on kärsinyt rahapeliongelmista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Heistä noin kolmannes (42 000) on peliriippuvaisia. Pääkaupunkiseudulla suhteutettuna viimeisen vuoden aikana peliongelmista kärsineitä on väestöestimaattina noin , peliriippuvaisia YHTEENVETOTAULUKKO VÄESTÖTUTKIMUKSEN (2007) TIEDOISTA SOGS- VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN ESIINTYVYYS 2 luokittelu SOGS-pisteitä %-osuus väestöestimaatti väestöstä todennäköisesti peliriippuvainen 5+ 1,0 % ongelmia pelaamisen hallinnassa yhteensä kärsii peliongelmista 3-4 2,1 % ,1 % SOGS- viimeisen 12 kuukauden prevalenssi (esiintyvyys) kertoo viimeisen vuoden aikana peliongelmaisiksi luokittuvien määrän. Tulos on suhteutettu Suomen 15 vuotta täyttäneeseen väestöön (pl. Ahvenanmaa). 5

12 VÄESTÖTUTKIMUKSEN (2007) OTOKSEN PELIONGELMAISTEN 3 TAUSTATIETOJA SOGS-12 viimeisen kuukauden prevalenssi (3+ pistettä) SOGS-elinikäisprevalenssi (3+ pistettä) n= %-osuus %-osuus %-osuus Sukupuoli: nainen mies Vain aiemmin peliongelmaisiksi luokittuneet Ikä: Nettotulot/ /kk: alle yli Ammattiryhmä: työväestö toimihenkilö johtava asema yrittäjä/ammatinharj opiskelija eläkeläinen muu Alue: Uusimaa/Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi/Satakunta Päijät-Häme/Kanta-Häme Pirkanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso/E-Karjala Etelä-Pohj.savo/ Pohj.Karjala Pohjanmaa Pohj.Pohjanmaa/ Kainuu/Lappi Tiedot vuoden 2007 väestötutkimukseen vastanneista peliongelmaisiksi (n=448) luokittuneista (Aho & Turja 2007, 60). Kertoo vain kyselyyn vastanneiden taustoista. 6

13 Juomatapatutkimuksia on tehty vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein vuotiaiden haastatteluina. Vuoden 2008 tutkimukseen (rahapelaaminen ensimmäistä kertaa mukana) aineiston tulosten mukaan 79 prosenttia vastaajista (n= 2725) oli pelannut jotain rahapeliä viimeisten 12 kuukauden aikana. Ongelmattomia pelaajia oli 89 prosenttia, kun taas yli pisteen (1-27 pistettä) saaneita oli 11 prosenttia. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselyyn (rahapelaaminen ensimmäistä kertaa mukana) vastasi henkilöä, joista 1385 oli miehiä ja naisia. Kyselyn perusteella miehistä noin 4,5 prosenttia ja naisista 0,5 prosenttia oli pelannut nettipokeria viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Enemmistö miehistä (97 %) ja naisista (99 %) ei ilmoittanut yhdestäkään peliongelmasta, mutta 2,2 prosenttia miehistä ja 0,5 prosenttia naisista ilmoitti, että pelaamiseen oli kulunut liikaa rahaa. Kansainvälisen vertailun tekeminen rahapeliongelman laajuudesta on vielä tällä hetkellä ongelmallista, sillä Suomessa ei ole toteutettu laajaa prevalenssitutkimusta. Sellainen on kyllä suunnitteilla. Myös pohjoismaiden keskinäinen vertailu on vaikeaa käytössä olevien skriinaustyökalujen ja niiden versioiden erilaisuudesta johtuen. Pelien saatavuudessa on myös eroja maiden välillä. Tutkimusten luvut eivät siis ole suoraan verrannollisia Suomen vastaaviin lukuihin. 1.4 Ongelmapelaaja kunnallisen palvelujärjestelmän asiakkaana Peliongelmaisten määrä on tilastoitu erittäin vaihtelevasti esimerkiksi pääkaupunkiseudun A-klinikka- ja nuorisoasemapalveluissa. Tilastoidut tiedot eivät anna oikeaa kuvaa asiakkaiden määristä. Ruokolaisen (2009) selvityksen mukaan A-klinikoiden toimipisteiden työntekijät toivat esille, että tulijoita olisi enemmän, mutta kaikkia halukkaita ei voida palvella. Työntekijöiden mukaan asiakkaat tulevat yleensä hoitoon päihdeongelman takia ja hoidon edetessä paljastuu myös peliongelmia; moniongelmaiset eivät näy tilastoissa peliongelmaisina. Helsingin talous- ja velkaneuvonnassa pelivelkaisia kohdataan lähes päivittäin, vähintään viikoittain (Rantala & Tarkkala 2009). (YLE uutisoi , että Nordean tilastojen mukaan tietokoneella verkossa pelattavista rahapeleistä on tullut jopa työttömyyttä yleisempi maksuvaikeuksien aiheuttaja.) Vantaan perus- ja erityispalveluissa kohdataan yhdestä neljään asiakasta kuukaudessa. Helsingistä Sosiaaliasemien ja A-klinikoiden työntekijät kohtaavat keskimäärin kaksi vaikeasti peliongelmaista kuukaudessa. (Huotari 2009a.) 7

14 Vuodesta 2003 lähtien päihdetapauslaskennassa on kysytty, onko asiakkaalla rahapeliongelmia. Laskenta tavoitti ensimmäisellä kerralla henkilöä ja arvioiden perusteella päihdehuollon yksiköissä olisi noin 500 peliongelman vuoksi hoitoon hakeutunutta henkilöä ja moniongelmaisia peliongelma-asiakkaita oli samaisen arvion mukaan noin Vastaavat arvioluvut pääkaupunkiseudulla ovat 70 ja 1000 asiakasta vuositasolla. Kysely on toistettu vuonna 2007, jolloin siihen osallistui henkilöä. Myös tällöin noin 500 henkilöä vastasi myöntävästi kysymykseen rahapeliongelmista. (Päihdetapauslaskenta 2004, 2007.) Vuoden 2007 päihdetapauslaskennan tulokset kertovat, että reilut kaksi kolmasosaa rahapelitapauksista kohdattiin päiväkeskuksissa, psykiatrisissa palveluissa, A- klinikoilla, asumispalveluissa ja sosiaalitoimistoissa. Eniten rahapelaamiseen liittyviä ongelmia ilmoitettiin päiväkeskuksissa. Toiseksi eniten rahapeliongelmia raportoitiin psykiatrisissa palveluissa (avo- ja sairaalapalvelut). (Nuorvala ym ) Peluurin tilastoista selviää, että peliongelmaiset hakevat apua pääasiassa avohoidon puolelta ja seuraavaksi vertaistuen parista (Jaakkola 2008). STM:n Suomen kunnille muutama vuosi takaperin, vuonna 2006 teettämän postikyselyn mukaan rahapeliongelmaisten palveluista 79 prosenttia annetaan sosiaalipalveluissa ja 38 prosenttia terveyspalveluissa. Kokonaan jonkin muun tahon ylläpitämään palveluun rahapeliongelmista kärsiviä ilmoitti ohjattavan 29 prosenttia kyselyn vastaajista. 2. KUMPPANIJÄRJESTÖJEN TOIMINTA JA PANOKSET 2.1 A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto Peluuri Peliyhteisöjen rahoittama auttava puhelin Peluuri 4 tarjoaa tietoa ja tukea peliongelman hoitamiseen. Peluuri tarjoaa A-klinikkasäätiön kanssa yhteistyössä toteutettavan eneuvonta-palvelun sekä Valtti- ja Tuuletin -keskustelupalstat. eneuvonta tarjoaa erityisesti pelaamisen tai sen aiheuttamien haittojen vähentämisessä sekä hoitopalveluihin hakeutumisessa tarvittavaa tietoa. Valtti tarjoaa keskustelufoorumin ja vertaistukea peliongelmaisille ja Tuuletin pelaajien läheisille. 4 8

15 Peluurin soveltama ja STM:n osin rahoittama Peli poikki -ohjelma 5 on internetpohjainen oma-apuopas peliongelman hoitoon. Ohjelmaan haetaan verkossa olevan seulontatyökalun kautta. Hoidosta vastaa terapeutti. Hoito käsittää kahdeksan viikon mittaista itsetyöskentelyosaa. Osiot koostuvat asiatiedosta, harjoituksista ja kysymyksistä ja ne on suoritettava järjestyksessä. Hoitoon kuuluu myös viikoittainen noin 20 minuutin mittainen terapeutin neuvonta ohjattujen puhelinkeskustelujen ja/tai sähköpostin välityksellä. Olennainen osuus hoitoa on foorumi, joka tarjoaa asiakkaalle keskustelujen kautta mahdollisuuden vertaistukeen muiden ohjelmaan osallistuvien kanssa. Neljässä ensimmäisessä osassa käsitellään motivaatiota ja neljässä viimeisessä käytöksen muuttumista. Ohjelman läpikäymisen jälkeen asiakkaalle lähetetään vielä kuuden ja 12 kuukauden kuluttua jälkiarviointi. Näin seurataan saatuja hoitotuloksia. Hoidon perustana on kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) ja motivoiva haastattelu. Malli on ruotsalaisten Spelinstitutetin ja Malmö Mediastudion kehittämä. Syyskuussa alkoi A-klinikkasäätiön ja Peluurin yhteistyönä toteuttama ongelmapelaajille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille suunnattu kokeilu tekstiviestipalvelun käyttämisestä: Voimapiiri rahapeliongelmiin. Tässä matalan kynnyksen palvelussa tarjotaan keinoja ongelman tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen sekä tukea toipumiseen. Peluuri aloittaa lisäksi ruotsinkielisen puhelinpalvelun kokeiluluonteisena, yhtenä päivänä viikossa. Tulevaisuudessa tulee ratkaistavaksi toistaiseksi Peluurin tuottaman Peli poikki -oma-apuohjelman kaltaisen Internet-pohjaisen toiminnan järjestäminen jatkossa. Asiakkaat Peluuriin soitti (2008) yhteensä asiakasta (pelaajia 854, läheisiä 356) Pääkaupunkiseudulle tilastoitiin 159 puhelua (2008) Tuuletin -keskustelufoorumilla oli rekisteröityneenä 11 keskustelijaa ja suljetussa foorumissa 8 osallistujaa ( ) Valtti -keskustelufoorumilla oli 50 keskustelunavausta (2008) Peli poikki -ohjelman suorittanut 60 henkilöä ( ) o hoitojonossa oli 131 henkilöä Idea matalan kynnyksen info- ja tukipisteestä Peliklinikan yhteyteen on rahoituksen järjestyessä mahdollista perustaa matalan kynnyksen tukipiste, josta vastaa Sininauhaliitto yhdessä kumppaniensa Mielenterveyden keskusliiton, Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n sekä Sosiaalipedago- 5 9

16 giikan säätiön ja A-klinikkasäätiön kanssa. Matalan kynnyksen tukipisteellä on kolme perustehtävää: hoitoonohjaus ja hoidon tuki, informaation jakaminen ja vertaistuen edellytysten luominen. Hankkeen kautta vertaistoiminnasta kertyvä osaaminen siirtyy osaksi tuki- ja hoitopalveluja ja palvelujärjestelmän rakentumista. Matalan kynnyksen tukipiste on infopisteen ja kahvilan yhdistelmä. Se luo puitteet rahapeliongelmista keskustelemiseen, rahapeliongelman testaamiseen ja arvioimiseen itsenäisesti tai asiantuntijan kanssa. Tukipiste tarjoaa omasta tai läheisen pelaamisesta kärsivälle helposti lähestyttävän palvelun ja edistää näin hoitoon hakeutumista. Asiakas voidaan tarvittaessa myös ohjata Peliklinikalle hoitoon. Toisaalta Klinikalla hoitosuhteessa olevaa henkilöä voidaan kannustaa sekä hoidon aikana että hoitosuhteen päätyttyä hyödyntämään tukipisteen palveluita. Tukipiste tarjoaa mahdollisuuden ammatillisen hoidon ja vertaistuen yhdistämiseen hoitoon hakeutumisen, hoidon ja jälkihoidon aikana. Pelaajien ja läheisten vertaistuen kehittäminen, edistäminen ja ylläpitäminen on matalan kynnyksen tukipisteen yksi perustoiminto. Sosiaalipedagogiikan säätiö kehittää omassa RAY-hankkeessaan ( ) rahapeliongelmaisten vertaistukea ja tämän hankkeen osaaminen integroidaan matalan kynnyksen tukipisteen käyttöön. Vertaiset vastaavat osin tukipisteen päivystyksestä. Toiminnassa edistetään myös vertaisryhmien muodostumista ja tuetaan ryhmien toimintaa. Vertaistuki voi liittyä sekä hoitoon että hoidon jälkeiseen vaiheeseen. Tukipisteen palkattujen (2) työntekijöiden keskeinen tehtävä on vertaistuen toimintaedellytysten luominen. Toisaalta myös vertaisten työskentelemistä matalan kynnyksen tukipisteessä voidaan edistää soveltuvin työjärjestelyin: päihde- ja mielenterveystyön päiväkeskus- ja infopistetoiminnassa on kehitetty erilaisia työllistämisratkaisuja vertaisten työpanoksen hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Toiminnan kehittämisessä varaudutaan myös muuta pelaamista kuin rahapelaamista koskevaan kysyntään. Matalan kynnyksen tukipisteen toimintoja pyritään joko kokonaisuutena tai osin soveltamaan myös muualle. Valtakunnallinen kehittäminen voi hankkeen aikana tarkoittaa esimerkiksi vertaistuen yhdistämistä ammatilliseen hoitoon hyväksi koetun käytännön mukaisesti osana hoitoa tai jälkihoitoa tai rahapeliaiheisen infopisteen integroimista osaksi jotain olemassa olevaa päihde- tai mielenterveystyön matalan kynnyksen toimipistettä. 10

17 2.2 Sosiaalipedagogiikan säätiö MaPe ( ) ja Pelaajien vertaistukiverkosto -hanke ( ) Sosiaalipedagogiikan säätiöllä on pitkä historia peliongelmaisten kuntoutuksen järjestämisessä. Ensimmäiset peliriippuvaiset kohdattiin jo 90-luvun alussa mielenterveystyössä ja ajatus peliriippuvaisten kuntoutusmallin kehittämisestä on lähtenyt liikkeelle vuonna 1995 Tampereella. Säätiö käynnisti järjestyksessä viidennen pelaajille suunnatun kehittämishankkeensa vuonna Sosiaalipedagogiikan säätiöllä on oma peliriippuvaisten kuntoutusmalli ja vertaisohjaajakoulutusmalli, joiden kehittämistyötä jatketaan. Säätiön RAY-rahoitteinen Maahanmuuttajien pelaaminen hallintaan -hanke (MaPe) 6 ( ) on suunnattu erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille ja nuorille aikuisille, joilla on erilaisia pelaamiseen liittyviä ongelmia. Yhteyttä voivat ottaa kuitenkin kaikki peliongelmista kärsivät nuoret. Tässä projektissa kehitetään maahanmuuttajanuorille soveltuvaa kuntoutusmallia, joka pohjautuu kognitiivisbehavioraaliseen metodiin. KBT on ollut käytössä esimerkiksi Tukholman peliriippuvuuskeskuksessa jo vuosia. Projektissa on luotu monikulttuurinen ja monikielinen palvelumalli maahanmuuttajataustaisille nuorille ongelmapelaajille. Projektin toiminta-alueet ovat pääkaupunkiseutu ja Vaasan seutu (ruotsinkielinen rannikkoseutu). Asiakkaat MaPen palveluita käyttänyt yhteensä 60 asiakasta ( ) 34 oli pelaajan läheisiä 15 monikulttuurista pelaajaa 11 kantasuomalaista pelaajaa Helsingin kuntoutusryhmät: o I ryhmä oli (4 jäsentä ja ohjaaja) o II ryhmä oli (4 jäsentä ja ohjaaja) o III ryhmä (4 jäsentä ja ohjaaja) Pelaajien vertaistukiverkosto -hankkeessa ( ) 7 on tavoitteena rakentaa ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen vertaistuen valtakunnallinen osaamispankki. Osaamispankki sisältää vertaisryhmänohjaajakoulutuksen, verkko- oppimisympäristön, vertaistukiverkoston ja vertaistuen hyvät käytännöt. Projektissa koulutetaan

18 pelaajista ja läheisistä vertaistukijoista. Vertaistuen osaamispankki voi siirtyä vuonna 2011 osaksi Peliklinikan kuntatoimijoiden osaamista. Idea monikulttuuriset palvelut ongelmapelaajille -hankkeesta Rahoituksen järjestyessä Sosiaalipedagogiikan säätiö on tulossa Peliklinikkakokonaisuuteen mukaan Monikulttuuriset palvelut ongelmapelaajille -kehittämishankkeella (Monipel). Se on suunnattu kaiken ikäisille pelaajille ja heidän läheisilleen, joilla on monikulttuurinen tausta. Kohderyhmänä ovat erityisesti henkilöt, joilla on vaikeuksia löytää ja hakeutua palvelujen piiriin oman kulttuuritaustansa ja kielitaidottomuutensa vuoksi. Hankkeessa kehitetään avokuntoutuspalveluja, joissa otetaan huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja kieli. Hanke tuottaa toimintamallista ja kuntoutusohjelmasta koulutusta, konsultaatiota ja perehtymispaikan työskentelyyn sekä tukee työskentelyä esimerkiksi peruspalveluissa. Hankkeen kautta monikulttuurinen palveluosaaminen siirtyy osaksi ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuki- ja hoitopalveluja ja palvelujärjestelmän rakentumista. 2.3 Toimintamalleista ja menetelmistä KBT kongnitiivis-behavioraalinen toimintamalli Peliongelmaisille suunnatut hoitopalvelut ovat uudehko ilmiö kaikissa Pohjoismaissa. Hoidon saatavuus ja hoidon luonne vaihtelee maittain, mutta hoitoa harjoitetaan kuitenkin pitkälti samoin menetelmin kuin päihdeongelmaisten hoitoa. Yleisimmin hoidossa käytetään kognitiivis-behavioraalisia terapiamenetelmiä. Hoitotekniikkoja ovat esimerkiksi retkahduksen ehkäisy sekä ongelmanratkaisun ja sosiaalisten taitojen harjoittelu. Erityisesti patologisen pelaamisen hoitotekniikoiksi on kehitetty muun muassa kognitiivisen restrukturointiin, altistukseen/herkistämiseen ja mielikuvaharjoituksiin perustuvia hoitotekniikoita. (Halme & Tammi 2008, ) Suomessa keskeiset peliongelmaisten hoitotahot ovat Turun Nuorisoasema, Kuopion kriisikeskus, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, (lopetettava) Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus ja Kouvolan kuntoutuskeskus sekä Sosiaalipedagogiikan säätiön MaPe -hanke. (Huotari 2009b.) Aiemmin Rapeli-toimintana kehitetty toimintamuoto siirtyi osaksi Hietalinnayhteisön palveluita niin sanottuna "Poku" - toimintana, mutta myös sitä uhkaa lopettaminen. Ryhmämuotoisia tapaamisia hoitopaikoissa on noin 8-12 (poikkeuksena laitoshoidon tiiviit ryhmäkokoontumiset), jotka toteutetaan yleensä viikoittain. Ryhmätapaamiset ovat avoimia. Kokoontumisissa on usein etukäteen tiedossa olevat keskusteluteemat. Ne voivat kuitenkin vaihdella ryhmän tarpeiden mukaan. Tyypillisiä teemoja 12

19 ovat pelaamisen etujen ja haittojen käsittely, pelaamisen riskitilanteet, retkahdusten estäminen sekä velat ja talouden hallinta. Usein mietitään lisäksi sitä, mitä pelaamisen tilalle voisi saada. Tapaamisissa annetaan usein myös erilaisia tietoiskuja pelaamisesta ja niissä voi vierailla eri asiantuntijapuhujia. (Huotari 2009b.) Kaikissa hoitopaikoissa korostetaan vertaisavun tärkeyttä. Hoitoihin kuuluu usein myös itsehoidollisia elementtejä (esimerkiksi kirjallisuuteen tutustuminen). Hoidoissa pyritään muutokseen. Tässä yhteydessä puhutaan usein muutokseen motivoinnista ja motivoivasta haastattelusta. Ryhmien toimintatapa pohjautuu päihdeongelmaisille tyypillisesti annettavaan ryhmämuotoiseen hoitomenetelmään, josta se on sovellettu peliongelmaisille. Eri hoitotahoille on tyypillistä se, että niissä on yleensä vain yksi henkilö, joka on perehtynyt erityisesti peliongelmaisille annettavaan yksilöhoitoon ja/tai ryhmien vetämiseen. (Huotari 2009b.) Ongelmapelaajien hoidosta on löydetty neljä satunnaistettua ja kontrolloitua vaikuttavuustutkimusta. Oakley-Brownen työryhmineen vuonna 2000 tekemään katsauksen mukaanpääsy edellytti Cochrane-kriteereiden (satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimusasetelma) täyttämistä. Lisäksi hoito-ohjelmien potilailla tuli olla DSM-IVkriteerien mukainen patologisen pelaamisen diagnoosi. Oakley-Browne työryhmineen totesivat, että kognitiivis-behavioraaliset interventiot näyttivät olevan vaikuttavampia kuin muut tutkitut lähestymistavat. Muutoin patologisen pelaamisen hoidon vaikuttavuudesta ei ole vielä riittävästi evidenssiä. (Halme & Tammi 2008, 305.) Kumppanijärjestöjen hankkeiden arvioinneista Peli poikki -oma-apuohjelma Peli poikki on Ruotsissa kehitettyyn malliin perustuva internet-pohjainen peliongelman hoito-ohjelma. Hoito-ohjelmaa kokeillaan vuosina A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton ylläpitämässä Peluuri-puhelinpalvelussa. STM rahoittaa kokeilun. Ohjelman ulkoisen arvioinnin tekivät Sari Pitkänen (Sosiaalikehitys Oy) ja Kari Huotari (Helsingin yliopisto). (Ks. Pitkänen & Huotari 2008.) Arvioinnin mukaan internet-pohjainen ja moduuliperustainen palvelu tarjosi Suomessa uudenlaisen, joustavasti käytettävän vaihtoehdon niille ihmisille, joille vastaava matalan kynnyksen palvelu on ainut mahdollinen avun muoto (esimerkiksi työssäkäyvät ja perheelliset). Ohjelma vähentää avun hakijoiden asetelmallista eriarvoisuutta; internet-palvelut ovat saatavilla verrattain helposti. Arvioinnissa selvisi, että ohjelman käyttäjät ovat harvoin moniongelmaisia, mutta monilla on taka- 13

20 naan pitkä peliura sekä paljon ongelmia myös henkisessä terveydentilassaan, taloudessaan ja ihmissuhteissaan. (Pitkänen & Huotari 2008.) Peli poikki -ohjelman tyyppinen internet-pohjainen hoito vaatii sitoutumista ja edellyttää jaksamisen lisäksi puhelinta, tietokoneen käyttötaitoa ja käytännössä myös omaa tietokonetta. Asiakkaat korostavat Peli poikki -ohjelman vaativuutta ja arvelevat, että se ei itsekuria ja motivaatiota vaativana sovi kaikille. Yli puolet arviointia varten haastatelluista ei ollut aikaisemmin hakenut hoitoa pelaamiseensa. Muut haastateltavat olivat hakeneet apua GA-ryhmästä tai A-klinikalta. Ohjelmaan hakeutuneille oli tyypillistä se, etteivät he halunneet mennä A-klinikan ryhmiin, vaikka vertaisryhmätoiminta olisi kiinnostanut heitä muutoin. (Pitkänen & Huotari 2008.) Peli poikki -ohjelma on arvioinnin perusteella onnistunut, hyvin asiakkaita tavoittanut valtakunnallinen matalan kynnyksen palvelu. Se on onnistuneesti tavoittanut myös sitä asiakaskuntaa, jolle vastaavanlainen palvelumuoto on ainut mahdollinen avun muoto (kuten työssä käyvät ja perheelliset). Peli poikki -ohjelma on tuottanut erittäin hyviä tuloksia asiakkaiden ikään ja sukupuoleen katsomatta: osallistuneiden pelihimo, peliriippuvuus ja masentuneisuus vähenivät, psyykkinen ja fyysisen terveys parani, talousasiat kohenivat, sosiaaliset suhteet lisääntyivät ja perhesuhteet vahvistuivat. Osallistujat ovat alkaneet käyttää entistä enemmän muita tukevia palveluita. (Pitkänen & Huotari 2008.) Asiantuntijoiden mukaan internet-pohjaisella palvelulla ei kuitenkaan pystytä tavoittamaan tiettyjä ongelmapelaajaryhmiä (esimerkiksi ikääntyneet ja sähköisten palveluiden käyttöön tottumattomat sekä maahanmuuttajat, joilla on kielivaikeuksia). Ohjelman ei katsottu soveltuvan hyvin niille ongelmapelaajille, jotka ovat yksinäisiä, pelaavat internetin välityksellä tai tarvitsevat erityistä tukea päihde- tai mielenterveysongelmiinsa. Asiakashaastatteluiden mukaan tällaisia pelaajia on hakeutunut ohjelmaan, sillä he eivät epäilleet hoito-ohjelman soveltuvuutta itselleen. He olivat tottuneet turvautumaan internetiin neuvoa tai apua hakiessaan, ja usein he jo olivat muiden terapiapalvelujen asiakkaita. (Pitkänen & Huotari 2008.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on tarkoitus jatkaa Internet-pohjaisen omaapuohjelman kehittämistä yhteistyössä Ruotsin Kansanterveysinstituutin kanssa. Toimintamuoto tulee olemaan osa Peliklinikan palveluvalikkoa. Poku -toiminta (ent. Rapeli) Rapeli on hoitomalli ongelmapelaajille. Käytäntöä on kehitetty ja kokeiltu RAYhankkeena vuosina (Rapeli-yhteisö). Hankkeen toteuttaja oli A- 14

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Kommenttipuheenvuoro alustukseen: Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön Socca 1 Valtakunnallinen hanke PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä

Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä Neuvonnan ja itseapuvälineiden kokonaisuus Monipuolista tarpeiden huomioimista pelihaittatyösä Mari Pajula, kehittämispäällikkö, Peluuri/ Sininauhaliitto (Pelihaitat) Takuu-Säätiön Talous- ja velka-asioiden

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot