Sairaudet iäkkään toimintakyvyn heikentäjänä monisairastavuus heikentää myös kuntoutumisennustetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaudet iäkkään toimintakyvyn heikentäjänä monisairastavuus heikentää myös kuntoutumisennustetta"

Transkriptio

1 Sairaudet iäkkään toimintakyvyn heikentäjänä monisairastavuus heikentää myös kuntoutumisennustetta MARKUS HALMINEN LT, GERIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS DIAVIRE OY DIAKONIALAITOKSEN KOULUTUS - JA TUTKIMUSPALVELUT

2 Normaalit ikääntymismuutokset heikentävät suoritus- ja toimintakykyä Aivot ja hermosto: tilavuuden pieneneminen, aivosolujen ohjelmoitu kuolema, autonomisen hermoston toiminnan heikentyminen (esim. verenpaineen säätely), reaktioaika pitenee, tasapainon hallinta heikentyy monesta syystä Sydän: maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen Keuhkot: pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen Nivelet: nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy Lihakset: lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy Aistit heikentyvät MARKUS HALMINEN 2

3 Pitkälä ym. Suomen Lääkärilehti 42/ MARKUS HALMINEN 3

4 Oireyhtymissä on mukana normaalia ikääntymistä ja sairauksiin liittyvää patologiaa Pitkälä ym. Suomen Lääkärilehti 42/ MARKUS HALMINEN 4

5 Toimintakyvyn ulottuvuudet Geriatrisessa arvioinnissa toimintakyvyn ulottuvuuksista otettava huomioon Sosiaalinen Psyykkinen Kognitiivinen Hengellinen / sielullinen Fyysinen

6 MARKUS HALMINEN 6

7 Ryhmäkuntoutuksessa voidaan vaikuttaa moneen toimintakyvyn osa-alueeseen MARKUS HALMINEN 7

8 SAIRASTAMINEN IÄKKÄÄNÄ TOIMINTAKYKY KOETUKSELLA -PITKÄAIKAISET SAIRAUDET Tuki- ja liikuntaelimet: esimerkiksi nivelrikko, selkäydinkanavan ahtauma, osteoporoosi Verenkiertoelinten sairaudet: esimerkiksi sepelvaltimotauti, eteisvärinä, pienten aivoverisuonten tukkeumat, alaraajojen valtimotukokset, laskimovajaatoiminta ja turvotus Hengityselimet: esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, keuhkojen arpeutuminen Neurologiset sairaudet: esimerkiksi muistisairaudet Silmän sairaudet: esimerkiksi silmänpohjarappeuma Korvan sairaudet: esimerkiksi Menieren tauti Psykiatriset sairaudet: esimerkiksi masennus Miten vaikuttaa toimintakyvyn eri osaalueisiin? MARKUS HALMINEN 8

9 MARKUS HALMINEN 9

10 Masennus on merkittävä tekijä toimintakyvyn ja kuntoutumisen näkökulmasta - Hoitamaton masennus yksinään heikentää toimintakykyä ja kuntoutumisen ennustetta. Jos lonkkamurtumapotilaalla on sekä masennus että kognitiivista heikentymää, ennustevaikutus on vielä suurempi (Feng ym. Int Psychogeriatr. 2010) - Jos kuntoutuksessa kiinnitetään huomiota masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin, oireet vähenevät kuntoutusjakson aikana, eivätkä vaikuta merkittävästi kuntoutusjakson pituuteen, kotiutumisvaiheen elämänlaatuun tai Barthel-indeksiin (Gluyas ym. Int Psychogeriatr. 2011) - tekonivelkirurgiassa (lonkka, polviproteesi) depressio ennustaa kuntoutumista hidastavia tapahtumia ja haittavaikutuksia hoidon aikana, depressio ennustaa myös verensiirron tarvetta (masennuslääkkeet?) ja rutiinista poikkeavaa kotiutusta (Buller ym. J Arthroplasty. 2015) MARKUS HALMINEN 10

11 Kuntoutus pitkäaikaissairauksissa - self management = oma hoito (sis. kuntoutuminen) on ensisijaista miten sitä seurataan? - tukea ja kannustusta ammattilaisilta yksilötapaamisissa ja ryhmäkuntoutuksessa (myös vertaistuki ja -ohjaus) - kun tilanne muuttuu, pitäisi kuntoutusohjelmaakin arvioida uudelleen. Kenen vastuulla? Mitä voi tehdä turvallisesti? Mitä pitäisi painottaa enemmän? - esimerkiksi Parkinsonin tauti on etenevä sairaus, systemaattinen seuranta puuttuu (esh ei iäkkäitä Parkinson-potilaita pysty seuraamaan, pth ei ole siihen resursseja) Fyysinen puoli (apuvälineet ym.) Psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen näkökulma Lääkityksen arviointi Omaishoitajat ovat toiseksi kuormittuneimpia muistisairaiden omaishoitajien jälkeen. Miten he jaksavat? MARKUS HALMINEN 11

12 Kaikki vaikuttaa kaikkeen - toimintakyvyn heikentyminen monisairailla on voimakkaampaa kuin yhtä sairautta potevilla - kaikki vaikuttaa kaikkeen: Sydäntilanne > keuhkot, verenpaine, aivojen hapensaanti, kognitio, delirium, kohtauksen pelko, munuaisten toiminta Keuhkojen tilanne -> rasituksen sieto, sydän kuormittuu Kognitiivinen heikentyminen lisääntyy jyrkästi iän myötä ja vaikuttaa kykyyn omaksua hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää ohjausta sekä mahdollisuuteen itse seurata vaikutuksia ja vointia. Delirium riski suurempi! Aloitekyky, toiminnanohjaus jne heikentyneet. Nivelrikko -> kipu pahenee rasituksesta, mutta jäykkyyden kanssa myös liikkumattomuudessa, johon voi vaikuttaa esim. sydän- ja keuhkotilanne MARKUS HALMINEN 12

13 Kungsholmen -tutkimus - pitkittäistutkimus, seuranta 12 vuotta alkaen vuodesta vähintään 75-vuotiasta Kungsholmenin alueella asuvaa iäkästä - moniammatillinen lähestymistapa: terveystaloustiede, lääketiede (erityisesti farmakoepidemiologia), psykologia, sosiaaliala - 35 väitöskirjaa, satoja julkaisuja - lisätietoja: MARKUS HALMINEN 13

14 Yksi Kungsholmen projektin osatutkimus - Marengoni ym. J Intern Med The impact of chronic multimorbidity and disability on functional decline and survival in elderly persons. A community-based, longitudinal study kotona tai laitoksissa asuvaa vuotiasta noin 3 vuoden prospektiivisessa seurannassa - Alkuvaiheen lääketieteellistä tilaa ja toimintakykyä (Katz) verrattiin seurannassa toimintakyvyn muutokseen (heikentyminen) ja kuoleman riskiin. - Seuranta-aikana kuoli 363 ihmistä ja 85 toimintakyky heikkeni - Pitkäaikaissairauksien määrä lisäsi merkittävästi toimintakyvyn heikentymisen riskiä: 1 pitkäaikaissairaus : Hazard ratio pitkäaikaissairautta tai enemmän: Hazard ratio Pitkäaikaissairauksien määrä ei tässä aineistossa lisännyt kuoleman riskiä. Alkutilanteen toiminnan vajaukset ennustivat voimakkaimmin sitä riippumatta sairauksien lukumäärästä MARKUS HALMINEN 14

15 Monisairastavuus 60% geriatrisen kuntoutusyksikön potilaista (n=110, keski-ikä 82.7 ± 6.6 v) vähintään kuusi lääketieteellistä ongelmaa ja 36% vähintään 11 erilaista lääketieteellistä ongelmaa (Patrick ym. JAGS 2001)

16 Ikä sinänsä ei ole este menestykselliseen kuntoutumiseen Gerontology. 2007;53(2): Epub 2007 Jan 5. The determinants of successful in-hospital rehabilitation in people aged 90 years and older. Elphick HL 1, Mankad K, Madan S, Parker C, Liddle BJ vähintään 90-vuotiasta sairaalan kuntoutusosastolla hoidettua potilasta - Kotona aiemmin asuneista 76% palasi kotiin - 47% kotiutui ilman lisätukitoimia tai apuja - Parhaiten kuntoutumisennustetta kuvasivat Barthel indeksi ja pitkäaikaissairauksien lukumäärä MARKUS HALMINEN 16

17 Ikä sinänsä ei ole este menestykselliseen kuntoutumiseen Gerontology. 2007;53(2): Epub 2007 Jan 5. The determinants of successful in-hospital rehabilitation in people aged 90 years and older. Elphick HL 1, Mankad K, Madan S, Parker C, Liddle BJ. - Hyvä toimintakyky (Barthel indeksi) oli yhteydessä lyhyempään hoitojaksoon, suurempaan kotiutumistodennäköisyyteen ja vähäisempään kuoleman riskiin - pitkäaikaissairauksien lukumäärä ennusti taas uudelleen sairaalaan joutumista ja sairaalakuolleisuutta - Kuntoutuksen menestystekijät 90+ joukossa ovat samat kuin nuoremmilla ikääntyvillä ja huonot ennusmerkit ovat myös samoja MARKUS HALMINEN 17

18 SAIRASTAMINEN IÄKKÄÄNÄ TOIMINTAKYKY KOETUKSELLA -ÄKILLISET SAIRAUDET Tulehdukset: esimerkiksi virtsatietulehdukset, keuhkotulehdukset Murtumat Muut tapaturmat Valtimotukokset (sydän, aivot) Äkillinen anemia verenvuodon takia MARKUS HALMINEN 18

19 MARKUS HALMINEN 19

20 Iäkkään akuutisti (taas) sairastuneen näkymät Ei tästä enää mitään tule. Loppu lähestyy. En jaksa enää. Miten tuetaan iäkkään sopeutumis- ja luopumisprosessia? Miten luodaan toivoa? Mistä naruista pitää vetää, jotta iäkäs jaksaa uskoa taas huomiseen? LAADUKAS, KIIREETÖN KOHTAAMINEN, jotta päästään oikeasti sisällä kuntoutujan elämänmaisemaan, toiveisiin ja pelkoihin. ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN Ovat jokaisen hoitoon osallistuvan tiimin tehtäviä, hoidon portaasta riippumatta! MARKUS HALMINEN 20

21 Akuutti sairastuminen ja kuntoutumisedellytyksiä määräävät tekijät Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät Fysiologinen ikääntyminen Akuutti sairastuminen Komorbiditeetti Krooniset sairaudet MARKUS HALMINEN 21

22 Toimintakykyä on tuettava jo päivystyksessä Haartmanin sairaala Helsingissä on edelläkävijä ikäihmisten päivystyspoliklinikalla tapahtuvan kuntouttamisen saralla. ESIMERKKINÄ turha makuuttaminen karsittu. Jos pystyy istumaan tuolissa (g-tuolissa), ei päästetä makaamaan tutkimuspöydälle. Iäkästä päivystyspotilasta kannustetaan ja ohjataan tekemään itse ne asiat, jotka pystyy tekemään kunto huomioiden eli turhaa puolesta tekemistä on vähennetty. Muuallakin alettu panostaa vähitellen päivystyspoliklinikoiden ikääntyvien potilaiden kuntouttavaan hoitoon. Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä on nykyään virkaaikana fysioterapeutti, joka voi ohjata päivystyksestä kotiutuvalle kotiharjoitteita tai vaikka sovittaa apuvälinettä (esim. rollaattori) MARKUS HALMINEN 22

23 Akuutin sairastumisen jälkeen on kiire kuntoutua - VUODELEPO vie arviolta 5% iäkkään ihmisen lihasvoimasta / vuorokausi ensimmäisen viikon aikana - KOLMASOSA LIHASVOIMASTA LÄHTEE VIIKOSSA SAIRAALASSA VUODELEVON AIKANA!!! - Ravitsemus heikentyy usein akuutin sairastumisen myötä entisestään. Taustalla on jo virheravitsemusta ja jopa aliravitsemusta. - Vaikka akuutti sairaus on sairaalassa hoidettu, liikkuminen on aiempaa huonompaa sairaalasta kotiuduttaessa MARKUS HALMINEN 23

24 KIIREHDI, TEHOSTA JA SEURAA iäkkään akuutisti sairastuneen KUNTOUTUSTA ja sen etenemistä! MIKSI OLEN TÄÄLLÄ TÖISSÄ KYSYMYS ON AJOIT TAIN HYVÄ KYSYÄ ITSELTÄÄN. JOKAISEN TYÖTIIMIN JÄSENEN ENSISIJAISENA TEHTÄVÄNÄ ON TOIMIA ASIAKKAAN TOIMINTAKYVYN KOHENTAJANA MARKUS HALMINEN 24

25 Iäkkään leikkauskelpoisuuden arviointi - ennen tehtiin pelkästään sydämen, muun verenkiertoelimistön ja keuhkojen arviointia ennen leikkausta - nykyään on yhä enemmän näyttöä siitä, että iäkkäille leikkausehdokkaille kannattaa riskien selvittämiseksi tehdä kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi (Oresanya LB ym. JAMA 2014) - leikkauskuolleisuutta ennustavat: kognition heikkeneminen heikko ravitsemustila, pitkäaikainen laitoshoito toiminnanvajeet sekä haurastuminen - kognition heikkeneminen altistaa leikkauksen jälkeiselle sekavuustilalle - haurastuminen moninkertaistaa riskin joutua leikkauksen jälkeen pitkäaikaiseen laitoshoitoon MARKUS HALMINEN 25

26 Iäkkään leikkauskelpoisuuden arviointi - pitäisi siis tehdä ainakin MMSE - peruspäivittäistoimintojen sujuvuuden arviointi jollakin mittarilla (ADL) - ravitsemustilan arviointi (esim. MNA, Nestlen copyright, painon seurantatiedot) - Hauraus-raihnaisuusoireyhtymän (HRO) kartoitus MARKUS HALMINEN 26

27 HAURAUS-RAIHNAISUUSOIREYHTYMÄ (HRO) Vähittäinen kotona asuvan ikääntyvän ihmisen raihnaistuminen ilman äkillisiä sairastumisia, ennen kutsuttiin vanhuudenheikkoudeksi % ikääntyvistä kärsii oireyhtymästä Tunnistaminen Kävelynopeuden heikentyminen, subjektiivinen uupumus, tahaton painonlasku, liikunnan vähäisyys, heikkous (3 näistä = HRO) Usein mukana sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, yleinen toimintakyvyn heikentyminen, muistin ja mielialan muutokset HUOM! Voi olla myös normaali- tai ylipainoisella MARKUS HALMINEN 27

28 Hauraus-raihnaisuus -oireyhtymä Hauraus-raihnaus oireyhtymää on noin 7 %:lla kotona asuvista yli 65 vuotiaista, esiaste 45 %:lla Kotona asuvista yli 65-vuotiaista 30 % ja yli 80-vuotiaista 50 % kaatuu ainakin kerran vuodessa ONKO NÄMÄ POTILAAT TUNNISTETTU PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ? ONKO HEIDÄT LUOKITELTU VIP-ASIAKKAIKSI? MITEN HEITÄ SEURATAAN JA TUETAAN TOIMINTAKYKYÄ? Hoitona voitaisiin käyttää liikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua, proteiinivajauksen korjaamista ja lisäravinteita sekä myös hormoni- tai muuta lääkehoitoa MARKUS HALMINEN 15

29 LIHASVOIMA IKÄÄNTYESSÄ - Keskimäärin 1% lihasvoimasta katoaa vuodessa - 80-vuotiaalla keskimäärin 50% lihasvoimasta on kadonnut - Ikääntymiseen liittyvät hormonaaliset muutokset ovat edesauttamassa lihaskatoa ja lihassäikeiden surkastumista. - Elimistön oma valkuaisaineiden valmistaminen heikentyy ikääntyessä. - Lihaskato on osin normaalia ikääntymistä, mutta siihen vaikuttavat silti elämänaikaiset elämäntavat (erityisesti liikunta ja ravintotottumukset) - Sairaudet ovat edesauttamassa lihaskatoa. Tulehduksiin liittyvät kemialliset välittäjäaineet ja stressiin liittyvä oma kortisolin tuotanto käynnistävät nopeasti lihasten valkuaisainetta hajoittavan toiminnan elimistössä (katabolia) MARKUS HALMINEN 29

30 MARKUS HALMINEN 30

31 Ravitsemuksen selvittämiseen ei riitä ravitsemusterapeutteja - hoitajien ja lääkärien pitää panostaa ja asennoitua aktiivisemmin iäkkään ravitsemuksen selvittämiseen, koska kuntoutuminen ja toimintakyvyn palautuminen ei onnistu ilman kunnon eväitä! - oma kokemus on se, että yli 90-vuotiaiden ravitsemus on usein liian vähän kaloreita sisältävää ja hiilihydraattipainotteista ei jakseta syödä paljon ei jakseta laittaa ruokaa (valmisruuat) ruoka ei maistu yksin päivässä on vain yksi isompi ateria syödään puuroa, leipää ja pullaa ehkä ravitsemusvalistuksen takia terveellistä hedelmää ja vihannestakin kananmunia pelätään edelleen riittävä valkuaisaineen saanti jää (osin tiedonpuutteen takia) huomiotta, toisaalta runsasproteiininen ravitsemus lisää vatsan toimimattomuuden riskiä MARKUS HALMINEN 31

32 Valkuaisaineen tarve ikääntyvällä - Ravitsemuksen sisältämän valkuaisaineen hyväksikäyttö elimistössä heikkenee ikääntymisen myötä. - Siksi valkuaisaineesta suositellaan saatavaksi 15-20% päivittäisestä ravinnon kokonaisenergiamäärästä. - Perustarve iäkkäällä on g valkuaista / painokilo / vrk - Lihaskadon hoidossa tarve on g valkuaista / painokilo / vrk MARKUS HALMINEN 32

33 Esimerkki 60 kiloa painava iäkäs ihminen, jolla on lihaskatoa ja laihtumista tarvitsee 60 kg x 1.5 g / kg / vrk = 90 grammaa puhdasta valkuaisainetta päivässä, jonka saa esimerkiksi nauttimalla seuraavat ruuat: 6 dl maitoa tai piimää = 20 grammaa 50 grammaa kinkkua = 10 grammaa Proteiinijuoma 20 g Lohifilee 120 g = 25 g ½ tölkkiä (n. 215 g) = 15 g MARKUS HALMINEN 33

34 Kotona asuvien paino on suurempi. Paino on iäkkäillä yhteydessä lihasmassaan ja sitä kautta toimintakykyyn MARKUS HALMINEN 34

35 Miksi iäkkäiden kuntouttaminen on niin tärkeä?

36 Koska Verorahat eivät riitä uusiin palvelutaloihin eikä (hoito)henkilökunnan palkkoihin Ammattitaitoista henkilökuntaa ei riitä palvelutaloihin Toimintarajoitteisuus on henkilökohtaisella tasolla raskasta ja synnyttää uusia ongelmia sekä lisää palveluiden kysyntää MARKUS HALMINEN 36

37 MARKUS HALMINEN 37

38 Miksi iäkäs päätyy TEHPA-asumiseen? - onko toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpitäminen kaikkien ikäihmisten palveluiden ydinasia? - onko toimintakyvyn arviointi järjestelmällistä ja puututaanko toimintakyvyn muutoksiin riittävän nopeasti? - onko ikäihmisten kuntoutuspalveluiden palvelupaletti liian hajanainen? - onko kuntoutussuunnitelmia tehty riittävästi? - onko omaishoitajan jaksamiseen kiinnitetty riittävästi huomiota ja tuettu hänen toimintakykyään kaikilla osa-alueilla? - onko akuuttien sairastumisten jälkeen liian pitkä viive kuntoutukseen? - onko akuutin sairastumisen jälkeen aloitettu kuntoutus liian kevyttä? MARKUS HALMINEN 38

39 Ikääntyvien toimintakyvyn palauttaminen On helpompi kohdentaa kuntouttavia toimia oikein, jos voidaan verrata toimintakykyä aiempaan! Toimintakyvyn arviointia pitää lisätä Säännöllinen seuranta ja KIRJAAMINEN kotona (kotihoito) / palvelutalossa Tilan muuttuessa kotona Päivystyksessä Sairaalassa nopeasti, jotta voidaan tehdä suunnitelmat kuntoutusohjelmasta ja tavoite kotiutumispäivästä Jatkokuntoutuksessa MARKUS HALMINEN 39

40 Sitouttaminen kuntoutukseen ja omahoitoon Tavoitteiden pilkkominen osatavoitteisiin Iäkkään kuntoutujan omien toiveiden ja odotusten kuunteleminen ja kirjaaminen Joskus vaatii aikaa ja mielikuvitusta saada niitä todellisia toiveita esille! Läheisten ja muun sosiaalisen verkoston mukaan ottaminen kuntoutuspalavereihin Koti-lähtökohdan korostaminen Autonomian tukemisen korostaminen MARKUS HALMINEN 40

41 Kuntoutuksen suunnittelun ydinedellytykset Asiantuntija ja kuntoutuja arvioivat yhteistyössä kuntoutustarpeen ja asettavat tavoitteet siten, että ne ovat kuntoutujalle merkityksellisiä! Tämä sitouttaa kuntoutujaa! Tavoitteiden on noudatettava SMART-periaatetta (specific, measurable, achievable, relevant, timed) (Bovend Erdt ym. 2009) MARKUS HALMINEN 41

42 Iäkkäiden kuntoutuspalveluiden ydinvaatimus Iäkäs kuntoutuja pitää todella olla fokuksessa Palveluiden pitää taipua, sitten alkaa taipua iäkäskin ja toimintakykyä voidaan saada paremmaksi Iäkkään oma ääni pitää saada kuuluviin, jotta iäkäs itse sitoutuu kuntoutumaan MARKUS HALMINEN 42

43 Käytä mielikuvitusta soveltuvan liikuntamuodon / - ohjelman löytämiseen! MARKUS HALMINEN 43

44 Kiitos! MARKUS HALMINEN 44

EKSYNEIDEN VOIMAVAROJEN METSÄSTYS IÄKKÄÄN KUNTOUTUJAN VOIMAVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN

EKSYNEIDEN VOIMAVAROJEN METSÄSTYS IÄKKÄÄN KUNTOUTUJAN VOIMAVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN VELJESKOTIPÄIVÄT 2015 EKSYNEIDEN VOIMAVAROJEN METSÄSTYS IÄKKÄÄN KUNTOUTUJAN VOIMAVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN MARKUS HALMINEN LT, GERIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS 2.10.2015 MARKUS HALMINEN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä Geriatri Pirkko Jäntti 20.5.2014 1 Mistä lähdettiin? Kaikille osastolla oleville potilaille tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi jokaiselle hoito-

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 26.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tiedetään että: Ikä, pitkäaikaissairaudet ja toiminnanvajaus altistavat

Lisätiedot

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 1 Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013 5 Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke

Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 2011 23.9.2011 Olli Vitie Tuotteistusprojektin tausta ja tavoitteet SOVE-tulevaisuus hankkeen analyysivaiheessa tunnistettiin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA

AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA STLTK 10.6.2015 32, liite 3 AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 21.5.2015 AS/HO 1.6.2015 KT SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄ HOITOTYÖ... 4 2.1 Lähijohtaminen... 6 2.2 Henkilöstömitoitus...

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa

Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa Geriatri Pirkko Jäntti 27.5.2014 1 Liikunnan merkitys sairauksiin Muistisairaus Luiden haurastuminen Masennus Aikuistyypin diabetes Sydän ja

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN. Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti

IKÄIHMISEN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN. Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti IKÄIHMISEN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti Verenkiertoelimistö Sydän pumppausvoima vähenee ja sydänlihas jäykistyy maksimaalinen syketaajuus laskee läppäjärjestelmät

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kuntien keinot ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi

Kuntien keinot ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi Kotihoidon asiakkaiden ravitsemus haasteena johtajille Helena Soini, johtava kehittämiskonsultti, Vanhusten palvelujen vastuualue, sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki Kuntien keinot ikääntyneiden kotona

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE. Ehkäisy. Tutkimus. Kuntouttava työote

Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE. Ehkäisy. Tutkimus. Kuntouttava työote Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE Annmari Kainulainen Ylihoitaja Akuutisti sairastuneen iäkkään potilaan hoitoprosessi Kuntoutumisen edellytyksiä Esteitä kuntoutumiselle Integroitu hoitoprosessi Kuntouttava

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: 1 keskeiset tulokset, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pietarsaaren alueen sote, THL, GeroFuture 2 Oulu Screener taustaa

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Luennon sisältö 1) Ikääntyminen ja lääkehoito 2) Monilääkitys ja lääkkeiden kulutus 3) Monilääkitys

Lisätiedot