Sairaudet iäkkään toimintakyvyn heikentäjänä monisairastavuus heikentää myös kuntoutumisennustetta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaudet iäkkään toimintakyvyn heikentäjänä monisairastavuus heikentää myös kuntoutumisennustetta"

Transkriptio

1 Sairaudet iäkkään toimintakyvyn heikentäjänä monisairastavuus heikentää myös kuntoutumisennustetta MARKUS HALMINEN LT, GERIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS DIAVIRE OY DIAKONIALAITOKSEN KOULUTUS - JA TUTKIMUSPALVELUT

2 Normaalit ikääntymismuutokset heikentävät suoritus- ja toimintakykyä Aivot ja hermosto: tilavuuden pieneneminen, aivosolujen ohjelmoitu kuolema, autonomisen hermoston toiminnan heikentyminen (esim. verenpaineen säätely), reaktioaika pitenee, tasapainon hallinta heikentyy monesta syystä Sydän: maksimisykkeen aleneminen, iskutilavuuden pieneneminen ja sydänlihaksen supistumiskyvyn heikkeneminen Keuhkot: pinta-alan pienentyminen, rintakehän elastisuuden aleneminen ja hengityslihasten voiman heikkeneminen Nivelet: nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy Lihakset: lihasmassa vähenee hormonitoiminnan hiipumisen myötä, sidekudoksen määrä lisääntyy Aistit heikentyvät MARKUS HALMINEN 2

3 Pitkälä ym. Suomen Lääkärilehti 42/ MARKUS HALMINEN 3

4 Oireyhtymissä on mukana normaalia ikääntymistä ja sairauksiin liittyvää patologiaa Pitkälä ym. Suomen Lääkärilehti 42/ MARKUS HALMINEN 4

5 Toimintakyvyn ulottuvuudet Geriatrisessa arvioinnissa toimintakyvyn ulottuvuuksista otettava huomioon Sosiaalinen Psyykkinen Kognitiivinen Hengellinen / sielullinen Fyysinen

6 MARKUS HALMINEN 6

7 Ryhmäkuntoutuksessa voidaan vaikuttaa moneen toimintakyvyn osa-alueeseen MARKUS HALMINEN 7

8 SAIRASTAMINEN IÄKKÄÄNÄ TOIMINTAKYKY KOETUKSELLA -PITKÄAIKAISET SAIRAUDET Tuki- ja liikuntaelimet: esimerkiksi nivelrikko, selkäydinkanavan ahtauma, osteoporoosi Verenkiertoelinten sairaudet: esimerkiksi sepelvaltimotauti, eteisvärinä, pienten aivoverisuonten tukkeumat, alaraajojen valtimotukokset, laskimovajaatoiminta ja turvotus Hengityselimet: esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, keuhkojen arpeutuminen Neurologiset sairaudet: esimerkiksi muistisairaudet Silmän sairaudet: esimerkiksi silmänpohjarappeuma Korvan sairaudet: esimerkiksi Menieren tauti Psykiatriset sairaudet: esimerkiksi masennus Miten vaikuttaa toimintakyvyn eri osaalueisiin? MARKUS HALMINEN 8

9 MARKUS HALMINEN 9

10 Masennus on merkittävä tekijä toimintakyvyn ja kuntoutumisen näkökulmasta - Hoitamaton masennus yksinään heikentää toimintakykyä ja kuntoutumisen ennustetta. Jos lonkkamurtumapotilaalla on sekä masennus että kognitiivista heikentymää, ennustevaikutus on vielä suurempi (Feng ym. Int Psychogeriatr. 2010) - Jos kuntoutuksessa kiinnitetään huomiota masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin, oireet vähenevät kuntoutusjakson aikana, eivätkä vaikuta merkittävästi kuntoutusjakson pituuteen, kotiutumisvaiheen elämänlaatuun tai Barthel-indeksiin (Gluyas ym. Int Psychogeriatr. 2011) - tekonivelkirurgiassa (lonkka, polviproteesi) depressio ennustaa kuntoutumista hidastavia tapahtumia ja haittavaikutuksia hoidon aikana, depressio ennustaa myös verensiirron tarvetta (masennuslääkkeet?) ja rutiinista poikkeavaa kotiutusta (Buller ym. J Arthroplasty. 2015) MARKUS HALMINEN 10

11 Kuntoutus pitkäaikaissairauksissa - self management = oma hoito (sis. kuntoutuminen) on ensisijaista miten sitä seurataan? - tukea ja kannustusta ammattilaisilta yksilötapaamisissa ja ryhmäkuntoutuksessa (myös vertaistuki ja -ohjaus) - kun tilanne muuttuu, pitäisi kuntoutusohjelmaakin arvioida uudelleen. Kenen vastuulla? Mitä voi tehdä turvallisesti? Mitä pitäisi painottaa enemmän? - esimerkiksi Parkinsonin tauti on etenevä sairaus, systemaattinen seuranta puuttuu (esh ei iäkkäitä Parkinson-potilaita pysty seuraamaan, pth ei ole siihen resursseja) Fyysinen puoli (apuvälineet ym.) Psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen näkökulma Lääkityksen arviointi Omaishoitajat ovat toiseksi kuormittuneimpia muistisairaiden omaishoitajien jälkeen. Miten he jaksavat? MARKUS HALMINEN 11

12 Kaikki vaikuttaa kaikkeen - toimintakyvyn heikentyminen monisairailla on voimakkaampaa kuin yhtä sairautta potevilla - kaikki vaikuttaa kaikkeen: Sydäntilanne > keuhkot, verenpaine, aivojen hapensaanti, kognitio, delirium, kohtauksen pelko, munuaisten toiminta Keuhkojen tilanne -> rasituksen sieto, sydän kuormittuu Kognitiivinen heikentyminen lisääntyy jyrkästi iän myötä ja vaikuttaa kykyyn omaksua hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää ohjausta sekä mahdollisuuteen itse seurata vaikutuksia ja vointia. Delirium riski suurempi! Aloitekyky, toiminnanohjaus jne heikentyneet. Nivelrikko -> kipu pahenee rasituksesta, mutta jäykkyyden kanssa myös liikkumattomuudessa, johon voi vaikuttaa esim. sydän- ja keuhkotilanne MARKUS HALMINEN 12

13 Kungsholmen -tutkimus - pitkittäistutkimus, seuranta 12 vuotta alkaen vuodesta vähintään 75-vuotiasta Kungsholmenin alueella asuvaa iäkästä - moniammatillinen lähestymistapa: terveystaloustiede, lääketiede (erityisesti farmakoepidemiologia), psykologia, sosiaaliala - 35 väitöskirjaa, satoja julkaisuja - lisätietoja: MARKUS HALMINEN 13

14 Yksi Kungsholmen projektin osatutkimus - Marengoni ym. J Intern Med The impact of chronic multimorbidity and disability on functional decline and survival in elderly persons. A community-based, longitudinal study kotona tai laitoksissa asuvaa vuotiasta noin 3 vuoden prospektiivisessa seurannassa - Alkuvaiheen lääketieteellistä tilaa ja toimintakykyä (Katz) verrattiin seurannassa toimintakyvyn muutokseen (heikentyminen) ja kuoleman riskiin. - Seuranta-aikana kuoli 363 ihmistä ja 85 toimintakyky heikkeni - Pitkäaikaissairauksien määrä lisäsi merkittävästi toimintakyvyn heikentymisen riskiä: 1 pitkäaikaissairaus : Hazard ratio pitkäaikaissairautta tai enemmän: Hazard ratio Pitkäaikaissairauksien määrä ei tässä aineistossa lisännyt kuoleman riskiä. Alkutilanteen toiminnan vajaukset ennustivat voimakkaimmin sitä riippumatta sairauksien lukumäärästä MARKUS HALMINEN 14

15 Monisairastavuus 60% geriatrisen kuntoutusyksikön potilaista (n=110, keski-ikä 82.7 ± 6.6 v) vähintään kuusi lääketieteellistä ongelmaa ja 36% vähintään 11 erilaista lääketieteellistä ongelmaa (Patrick ym. JAGS 2001)

16 Ikä sinänsä ei ole este menestykselliseen kuntoutumiseen Gerontology. 2007;53(2): Epub 2007 Jan 5. The determinants of successful in-hospital rehabilitation in people aged 90 years and older. Elphick HL 1, Mankad K, Madan S, Parker C, Liddle BJ vähintään 90-vuotiasta sairaalan kuntoutusosastolla hoidettua potilasta - Kotona aiemmin asuneista 76% palasi kotiin - 47% kotiutui ilman lisätukitoimia tai apuja - Parhaiten kuntoutumisennustetta kuvasivat Barthel indeksi ja pitkäaikaissairauksien lukumäärä MARKUS HALMINEN 16

17 Ikä sinänsä ei ole este menestykselliseen kuntoutumiseen Gerontology. 2007;53(2): Epub 2007 Jan 5. The determinants of successful in-hospital rehabilitation in people aged 90 years and older. Elphick HL 1, Mankad K, Madan S, Parker C, Liddle BJ. - Hyvä toimintakyky (Barthel indeksi) oli yhteydessä lyhyempään hoitojaksoon, suurempaan kotiutumistodennäköisyyteen ja vähäisempään kuoleman riskiin - pitkäaikaissairauksien lukumäärä ennusti taas uudelleen sairaalaan joutumista ja sairaalakuolleisuutta - Kuntoutuksen menestystekijät 90+ joukossa ovat samat kuin nuoremmilla ikääntyvillä ja huonot ennusmerkit ovat myös samoja MARKUS HALMINEN 17

18 SAIRASTAMINEN IÄKKÄÄNÄ TOIMINTAKYKY KOETUKSELLA -ÄKILLISET SAIRAUDET Tulehdukset: esimerkiksi virtsatietulehdukset, keuhkotulehdukset Murtumat Muut tapaturmat Valtimotukokset (sydän, aivot) Äkillinen anemia verenvuodon takia MARKUS HALMINEN 18

19 MARKUS HALMINEN 19

20 Iäkkään akuutisti (taas) sairastuneen näkymät Ei tästä enää mitään tule. Loppu lähestyy. En jaksa enää. Miten tuetaan iäkkään sopeutumis- ja luopumisprosessia? Miten luodaan toivoa? Mistä naruista pitää vetää, jotta iäkäs jaksaa uskoa taas huomiseen? LAADUKAS, KIIREETÖN KOHTAAMINEN, jotta päästään oikeasti sisällä kuntoutujan elämänmaisemaan, toiveisiin ja pelkoihin. ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN Ovat jokaisen hoitoon osallistuvan tiimin tehtäviä, hoidon portaasta riippumatta! MARKUS HALMINEN 20

21 Akuutti sairastuminen ja kuntoutumisedellytyksiä määräävät tekijät Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät Fysiologinen ikääntyminen Akuutti sairastuminen Komorbiditeetti Krooniset sairaudet MARKUS HALMINEN 21

22 Toimintakykyä on tuettava jo päivystyksessä Haartmanin sairaala Helsingissä on edelläkävijä ikäihmisten päivystyspoliklinikalla tapahtuvan kuntouttamisen saralla. ESIMERKKINÄ turha makuuttaminen karsittu. Jos pystyy istumaan tuolissa (g-tuolissa), ei päästetä makaamaan tutkimuspöydälle. Iäkästä päivystyspotilasta kannustetaan ja ohjataan tekemään itse ne asiat, jotka pystyy tekemään kunto huomioiden eli turhaa puolesta tekemistä on vähennetty. Muuallakin alettu panostaa vähitellen päivystyspoliklinikoiden ikääntyvien potilaiden kuntouttavaan hoitoon. Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä on nykyään virkaaikana fysioterapeutti, joka voi ohjata päivystyksestä kotiutuvalle kotiharjoitteita tai vaikka sovittaa apuvälinettä (esim. rollaattori) MARKUS HALMINEN 22

23 Akuutin sairastumisen jälkeen on kiire kuntoutua - VUODELEPO vie arviolta 5% iäkkään ihmisen lihasvoimasta / vuorokausi ensimmäisen viikon aikana - KOLMASOSA LIHASVOIMASTA LÄHTEE VIIKOSSA SAIRAALASSA VUODELEVON AIKANA!!! - Ravitsemus heikentyy usein akuutin sairastumisen myötä entisestään. Taustalla on jo virheravitsemusta ja jopa aliravitsemusta. - Vaikka akuutti sairaus on sairaalassa hoidettu, liikkuminen on aiempaa huonompaa sairaalasta kotiuduttaessa MARKUS HALMINEN 23

24 KIIREHDI, TEHOSTA JA SEURAA iäkkään akuutisti sairastuneen KUNTOUTUSTA ja sen etenemistä! MIKSI OLEN TÄÄLLÄ TÖISSÄ KYSYMYS ON AJOIT TAIN HYVÄ KYSYÄ ITSELTÄÄN. JOKAISEN TYÖTIIMIN JÄSENEN ENSISIJAISENA TEHTÄVÄNÄ ON TOIMIA ASIAKKAAN TOIMINTAKYVYN KOHENTAJANA MARKUS HALMINEN 24

25 Iäkkään leikkauskelpoisuuden arviointi - ennen tehtiin pelkästään sydämen, muun verenkiertoelimistön ja keuhkojen arviointia ennen leikkausta - nykyään on yhä enemmän näyttöä siitä, että iäkkäille leikkausehdokkaille kannattaa riskien selvittämiseksi tehdä kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi (Oresanya LB ym. JAMA 2014) - leikkauskuolleisuutta ennustavat: kognition heikkeneminen heikko ravitsemustila, pitkäaikainen laitoshoito toiminnanvajeet sekä haurastuminen - kognition heikkeneminen altistaa leikkauksen jälkeiselle sekavuustilalle - haurastuminen moninkertaistaa riskin joutua leikkauksen jälkeen pitkäaikaiseen laitoshoitoon MARKUS HALMINEN 25

26 Iäkkään leikkauskelpoisuuden arviointi - pitäisi siis tehdä ainakin MMSE - peruspäivittäistoimintojen sujuvuuden arviointi jollakin mittarilla (ADL) - ravitsemustilan arviointi (esim. MNA, Nestlen copyright, painon seurantatiedot) - Hauraus-raihnaisuusoireyhtymän (HRO) kartoitus MARKUS HALMINEN 26

27 HAURAUS-RAIHNAISUUSOIREYHTYMÄ (HRO) Vähittäinen kotona asuvan ikääntyvän ihmisen raihnaistuminen ilman äkillisiä sairastumisia, ennen kutsuttiin vanhuudenheikkoudeksi % ikääntyvistä kärsii oireyhtymästä Tunnistaminen Kävelynopeuden heikentyminen, subjektiivinen uupumus, tahaton painonlasku, liikunnan vähäisyys, heikkous (3 näistä = HRO) Usein mukana sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, yleinen toimintakyvyn heikentyminen, muistin ja mielialan muutokset HUOM! Voi olla myös normaali- tai ylipainoisella MARKUS HALMINEN 27

28 Hauraus-raihnaisuus -oireyhtymä Hauraus-raihnaus oireyhtymää on noin 7 %:lla kotona asuvista yli 65 vuotiaista, esiaste 45 %:lla Kotona asuvista yli 65-vuotiaista 30 % ja yli 80-vuotiaista 50 % kaatuu ainakin kerran vuodessa ONKO NÄMÄ POTILAAT TUNNISTETTU PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ? ONKO HEIDÄT LUOKITELTU VIP-ASIAKKAIKSI? MITEN HEITÄ SEURATAAN JA TUETAAN TOIMINTAKYKYÄ? Hoitona voitaisiin käyttää liikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua, proteiinivajauksen korjaamista ja lisäravinteita sekä myös hormoni- tai muuta lääkehoitoa MARKUS HALMINEN 15

29 LIHASVOIMA IKÄÄNTYESSÄ - Keskimäärin 1% lihasvoimasta katoaa vuodessa - 80-vuotiaalla keskimäärin 50% lihasvoimasta on kadonnut - Ikääntymiseen liittyvät hormonaaliset muutokset ovat edesauttamassa lihaskatoa ja lihassäikeiden surkastumista. - Elimistön oma valkuaisaineiden valmistaminen heikentyy ikääntyessä. - Lihaskato on osin normaalia ikääntymistä, mutta siihen vaikuttavat silti elämänaikaiset elämäntavat (erityisesti liikunta ja ravintotottumukset) - Sairaudet ovat edesauttamassa lihaskatoa. Tulehduksiin liittyvät kemialliset välittäjäaineet ja stressiin liittyvä oma kortisolin tuotanto käynnistävät nopeasti lihasten valkuaisainetta hajoittavan toiminnan elimistössä (katabolia) MARKUS HALMINEN 29

30 MARKUS HALMINEN 30

31 Ravitsemuksen selvittämiseen ei riitä ravitsemusterapeutteja - hoitajien ja lääkärien pitää panostaa ja asennoitua aktiivisemmin iäkkään ravitsemuksen selvittämiseen, koska kuntoutuminen ja toimintakyvyn palautuminen ei onnistu ilman kunnon eväitä! - oma kokemus on se, että yli 90-vuotiaiden ravitsemus on usein liian vähän kaloreita sisältävää ja hiilihydraattipainotteista ei jakseta syödä paljon ei jakseta laittaa ruokaa (valmisruuat) ruoka ei maistu yksin päivässä on vain yksi isompi ateria syödään puuroa, leipää ja pullaa ehkä ravitsemusvalistuksen takia terveellistä hedelmää ja vihannestakin kananmunia pelätään edelleen riittävä valkuaisaineen saanti jää (osin tiedonpuutteen takia) huomiotta, toisaalta runsasproteiininen ravitsemus lisää vatsan toimimattomuuden riskiä MARKUS HALMINEN 31

32 Valkuaisaineen tarve ikääntyvällä - Ravitsemuksen sisältämän valkuaisaineen hyväksikäyttö elimistössä heikkenee ikääntymisen myötä. - Siksi valkuaisaineesta suositellaan saatavaksi 15-20% päivittäisestä ravinnon kokonaisenergiamäärästä. - Perustarve iäkkäällä on g valkuaista / painokilo / vrk - Lihaskadon hoidossa tarve on g valkuaista / painokilo / vrk MARKUS HALMINEN 32

33 Esimerkki 60 kiloa painava iäkäs ihminen, jolla on lihaskatoa ja laihtumista tarvitsee 60 kg x 1.5 g / kg / vrk = 90 grammaa puhdasta valkuaisainetta päivässä, jonka saa esimerkiksi nauttimalla seuraavat ruuat: 6 dl maitoa tai piimää = 20 grammaa 50 grammaa kinkkua = 10 grammaa Proteiinijuoma 20 g Lohifilee 120 g = 25 g ½ tölkkiä (n. 215 g) = 15 g MARKUS HALMINEN 33

34 Kotona asuvien paino on suurempi. Paino on iäkkäillä yhteydessä lihasmassaan ja sitä kautta toimintakykyyn MARKUS HALMINEN 34

35 Miksi iäkkäiden kuntouttaminen on niin tärkeä?

36 Koska Verorahat eivät riitä uusiin palvelutaloihin eikä (hoito)henkilökunnan palkkoihin Ammattitaitoista henkilökuntaa ei riitä palvelutaloihin Toimintarajoitteisuus on henkilökohtaisella tasolla raskasta ja synnyttää uusia ongelmia sekä lisää palveluiden kysyntää MARKUS HALMINEN 36

37 MARKUS HALMINEN 37

38 Miksi iäkäs päätyy TEHPA-asumiseen? - onko toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpitäminen kaikkien ikäihmisten palveluiden ydinasia? - onko toimintakyvyn arviointi järjestelmällistä ja puututaanko toimintakyvyn muutoksiin riittävän nopeasti? - onko ikäihmisten kuntoutuspalveluiden palvelupaletti liian hajanainen? - onko kuntoutussuunnitelmia tehty riittävästi? - onko omaishoitajan jaksamiseen kiinnitetty riittävästi huomiota ja tuettu hänen toimintakykyään kaikilla osa-alueilla? - onko akuuttien sairastumisten jälkeen liian pitkä viive kuntoutukseen? - onko akuutin sairastumisen jälkeen aloitettu kuntoutus liian kevyttä? MARKUS HALMINEN 38

39 Ikääntyvien toimintakyvyn palauttaminen On helpompi kohdentaa kuntouttavia toimia oikein, jos voidaan verrata toimintakykyä aiempaan! Toimintakyvyn arviointia pitää lisätä Säännöllinen seuranta ja KIRJAAMINEN kotona (kotihoito) / palvelutalossa Tilan muuttuessa kotona Päivystyksessä Sairaalassa nopeasti, jotta voidaan tehdä suunnitelmat kuntoutusohjelmasta ja tavoite kotiutumispäivästä Jatkokuntoutuksessa MARKUS HALMINEN 39

40 Sitouttaminen kuntoutukseen ja omahoitoon Tavoitteiden pilkkominen osatavoitteisiin Iäkkään kuntoutujan omien toiveiden ja odotusten kuunteleminen ja kirjaaminen Joskus vaatii aikaa ja mielikuvitusta saada niitä todellisia toiveita esille! Läheisten ja muun sosiaalisen verkoston mukaan ottaminen kuntoutuspalavereihin Koti-lähtökohdan korostaminen Autonomian tukemisen korostaminen MARKUS HALMINEN 40

41 Kuntoutuksen suunnittelun ydinedellytykset Asiantuntija ja kuntoutuja arvioivat yhteistyössä kuntoutustarpeen ja asettavat tavoitteet siten, että ne ovat kuntoutujalle merkityksellisiä! Tämä sitouttaa kuntoutujaa! Tavoitteiden on noudatettava SMART-periaatetta (specific, measurable, achievable, relevant, timed) (Bovend Erdt ym. 2009) MARKUS HALMINEN 41

42 Iäkkäiden kuntoutuspalveluiden ydinvaatimus Iäkäs kuntoutuja pitää todella olla fokuksessa Palveluiden pitää taipua, sitten alkaa taipua iäkäskin ja toimintakykyä voidaan saada paremmaksi Iäkkään oma ääni pitää saada kuuluviin, jotta iäkäs itse sitoutuu kuntoutumaan MARKUS HALMINEN 42

43 Käytä mielikuvitusta soveltuvan liikuntamuodon / - ohjelman löytämiseen! MARKUS HALMINEN 43

44 Kiitos! MARKUS HALMINEN 44

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA

ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA ILOA JA ELINVOIMAA LIIKUNNASTA Elina Sillanpää, LitT, gerontologian dosentti Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Ikääntyminen Ikääntyminen on ajassa eteneviä muutoksia elimistössä Muutokset

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen

Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen Integraatio sotessa miten kuntoutumista edistävä työote toteutetaan? Olli-Pekka Ryynänen Olli-Pekka Ryynänen sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopisto: yleislääketieteen professori emeritus Kaupunginvaltuutettu,

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 1 Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013 5 Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti KUNTOUTTAVA KOTIHOITO 26.11.2015 Fysioterapeutti Anne Kytölahti Tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvät mahdollisuudet aktiiviseen ja hyvään elämään! KOTIKUNTOUTUKSEN MALLI IKÄIHMINEN Vastuullinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy

KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy KUNTOUTUS ON MAHDOLLISUUS Härmän Kuntoutus Oy Riitta Puumala Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Riitta.puumala@harmankuntokeskus.fi, 050 371 4712, Terveisiä Härmästä, ajankohtaisista kuntoutuksista

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Ikääntyneen potilaan kognition huomioiminen arjen potilastyössä. Taustaa Fysioterapeutti Mika Toivonen Toimintaterapeutti Hanna Sippel

Ikääntyneen potilaan kognition huomioiminen arjen potilastyössä. Taustaa Fysioterapeutti Mika Toivonen Toimintaterapeutti Hanna Sippel Ikääntyneen potilaan kognition huomioiminen arjen potilastyössä Fysioterapeutti Mika Toivonen Toimintaterapeutti Hanna Sippel Taustaa Laitoshoitoa purettaessa yhä huonokuntoisemmat iäkkäät asuvat kotona

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot