Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille Eteläinen Helsinki Voimavara- arviointi kotikäynnillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille 2009-2013 Eteläinen Helsinki Voimavara- arviointi kotikäynnillä"

Transkriptio

1 Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille Eteläinen Helsinki Voimavara- arviointi kotikäynnillä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/ Kuntokeidas Sandels Hiekkanen Nina Pulkkinen Marita Rikberg Lars

2 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA HANKKEELLE Hankkeen eteneminen Yhteistyö Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key Ry: n kanssa Alueellinen yhteistyö Tiedottaminen ja etsivä työ 5 2. HANKKEEN TOTEUTUS Voimavara-arvion kehittämistyö Kotikäynnin toteutus Yhteinen suunnitelma Ohjaus kotikäynnillä Koulutukset ja ensitieto Liikuntaryhmät 9 3. KARTOITUKSEN TULOKSET Taustatiedot Omaishoitajien voimavarat Fyysinen suorituskyky Omaishoitajien elämänlaatu Omaishoitotyön riskit Kotiympäristön haasteet ja epäkohdat Voimaantumisen areenat HANKKEEN TUOTOKSET 8.1 Voimavara-arviointi kotikäynnillä Oikea-aikainen tuki ja ohjaus Voimavara-arvioinnin toimintamalli HANKKEEN ARVIOINTI Sisäinen arviointi Vertaisarviointi Jatkovuodet JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LIITTEET Käsitteet 19 Toimijuuden riskit suhteessa elämänhallintaan 22 Yhteenveto vertaisarvioinnista 23

3 3 1. Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille Hanke Kalliolan Senioripalvelusäätiön/ Kuntokeidas Sandelsin toteuttama omaishoito- hankkeen lähtökohtana on selvittää omaishoitoperheiden kokonaistilanne ja mahdollinen muutostarve voimavara-arvion avulla. Hankkeella on Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus. Omaishoitohanke kohdistuu Etelä Helsinkiläisiin, iäkkäisiin, yli 65- vuotiaisiin omaishoitajiin ja on yhteistyöhanke Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen Key Ry:n omaishoitohankkeen Iäkkään omaishoitajan toimintakyky ehkäisevän kuntoutuksen haasteena projektin kanssa, jonka toinen pilottikunta oli Kainuun Maakunta kuntayhtymä. Hankkeen päätavoitteena on kartoittaa iäkkäiden omaishoitoperheiden tarpeita kotikäynnillä, tukea toimintakykyä, kotona selviytymistä, terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ohjauksella. Osatavoitteina olivat: * Voimavara-arvioinnin kehittäminen * Omaishoitotilanteiden kuormittavuuden väheneminen omaishoitajan saaman ergonomiaohjauksen avulla * Omaishoitajan motivoituminen harrastamaan liikuntaa ja omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen * Omaishoitoperheen kotiympäristön esteettömyyden parantaminen * Tiedon lisääntyminen alueen palveluista ja arjen hallintaa helpottavista keinoista Hankkeen seurantaa ja arviointia varten perustettiin ohjausryhmä, joka koostui helsingin Kaupungin Eteläisen sosiaaliviraston(sosiaali-ja lähityön yksikön) aluepäälliköstä, Eteläisen Helsingin kotipalvelun ohjaajasta, Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen KEY Ryn projektikoordinaattorista, Vanhusten turvan toiminnanjohtajasta, Kalliolan Kansalaisopiston rehtorista ja Kalliolan Senioripalvelusäätiön hankevastaavasta ja hanketyöntekijästä. Hanketta varten ostettiin fysioterapiayrittäjän palveluita 20 tuntia viikossa toteuttamaan kotikäyntejä, ylläpitämään verkostosuhteita ja osallistumaan voimavara-arvion kehittämistyöhön hanketyöntekijän ominaisuudessa. 1.1 Hankkeen eteneminen Hanke toteutui suunnitelman mukaan yhteistyössä Kuntoutuksen Edistämisyhdistyksen Key ry:n kanssa. Hankkeen alussa keskityttiin kahden organisaation yhteistyön vaatimaan roolien, toimintatapojen, käsitteiden määrittämiseen. Voimavara-arvion sisällöt, toimintatavat ja arviointi suunniteltiin vastaamaan molempien omaishoito-hankkeiden tavoitteita. Omaishoitajaa tarkasteltiin subjektina ja toimijana. Painotettiin omaishoitajan itsearvioinnin käynnistymistä,omien tarpeiden ja toimijuuden riskien tunnistamista kyselyin, mittarein ja keskustelun avulla. Kartoitettiin omaishoitajan tiedon, tuen ja ohjauksen tarpeet työ-ja toimintakyvyn sekä arjen hallinnan ylläpysymiseksi ennakoiden ikääntymiseen liittyviä muutostarpeita. Kartoitettiin omaishoitajan koettua hyvinvointia,terveyttä, elämänlaatua ja ympäristön soveltuvuutta omaishoitotyölle. Kokonaisvaltainen voimavara-arviointi toteutui fysioterapeutin toteuttamana omaishoitoperheiden luona. Työvälineiden soveltuvuutta omaishoitajien tarpeiden määrittämiseen testattiin ennen kotikäyntien toteuttamista Eteläisessä Helsingissä ja Kainuussa.

4 4 Omaishoitajia tuettiin muutoksessa yksilöllisellä ohjauksella, harjoituksella, tarjoamalla palveluita ja harjoittelun mahdollisuutta kotiympäristössä, sekä mahdollistamalla osallistumista ja tutustumista alueellisiin toimintoihin huomioiden perheen tarpeita, toiveita ja kokonaistilannetta. Ergonomiakortin siirtotaito-oppeja sovellettiin ergonomiaohjauksessa. Helsingissä yhdistettiin projektien voimavarat ja toteutettiin projektien interventiot samoille omaishoitoperheille. Markkinointi, etsivä työ ja tiedottaminen suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä. Yhteistyö Helsingin Eteläisen sosiaalityön lähityöyksikön sosiaaliohjaajien kanssa mahdollisti kohdeperheiden löytymisen ja heidän monipuolisen tukemisen. Eteläisen Helsingin Omaishoidon toimintakeskuksessa käynnistettiin monitoimija- yhteistyönä omaishoitoperheille liikuntaryhmiä, järjestettiin koulutusta liittyen ensitietoon, ergonomiaan ja hyvinvointiin. Hanke osallistui aktiivisesti alueelliseen kehittämistyöhön omaishoitoperheiden palveluiden parantamiseksi. Kuntokeidas Sandelsin jatkuvat liikuntaryhmät muodostivat toiminta-areenan liikunnan harrastamiselle. Hankkeiden kokemukset hyödynnettiin projektien kehittämistyössä molemmilla pilottipaikkakunnilla Eteläisessä Helsingissä ja Kainuussa. Arviointi toteutui sisäisenä arviointina ja vertaisarviointina. Sisäinen arviointi toteutui ohjausryhmässä, voimavara-arvion kokemuksia analysoimalla, omaishoitoperheille ja verkostoille suunnatuissa kehittämisseminaareissa. Vertaisarviointi, jonka tavoitteena oli kahden eri paikkakunnan omaishoitajien verkostojen ja verkostokutojan roolin vertailu toteutui Vertaisarviointipäivänä Kajaanissa syksyllä Hankkeen tulosten perusteella kehitettiin kartoituksen tueksi ikääntyneiden omaishoitajien voimavaraarvioinnin toimintamalli ja toimijuuden riskien tunnistamista helpottava sekä omaishoitoperheitä tukemista helpottava riskimatrikkeli. Key Ry hyödyntää voimavara-arvion kokemukset ja tulokset ikääntyneiden ennakoivan kuntoutuksen mallin kehittämistyössä. Keyn projekti jatkuu vuoden 2012 loppuun. 1.2 Yhteistyö Key Ry:n kanssa Projektien keskeinen yhtymäkohta oli omaishoitajien luona suoritettava kotikäynti, omaishoitajien tarpeiden kartoittaminen ja ergonomia- ohjaus. Yhteiset tavoitteet olivat iäkkäiden omaishoitajien tukeminen heidän omaishoitotyössään, edistää ehkäisevän kuntoutuksen keinoin omaishoitajan terveyttä, toimintakykyä ja jaksamista, tarjota omaishoitajille konkreettisia välineitä elämänhallintaan ja varautumiseen tulossa oleviin ikääntymismuutoksiin, sekä tehostaa palveluntuottajien ja kunnan yhteistoimintaa. Sandelsin hanketyöntekijä osallistui Keyn ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteuttamaan ergonomiakorttikoulutuksen ja sovelsi uutta kinesteettistä siirron tieto-taitoa ohjauksessaan omaishoitoperheiden kotiympäristössä ja ergonomiakoulutuksissa sidosryhmille. Kotona tapahtuvaa siirtotaidon ohjausta ja omaishoitajan oppimisprosessia kuvattiin. Kuvamateriaalia käytettiin arvioinnin ja työmenetelmien levittämisen tukena. Kartoitukseen valittuja työvälineitä testattiin Helsingissä ennen niiden käyttöönottoa myös Kainuussa. Yhteistyössä järjestettiin ensitietokursseja, hyvinvointitapahtumia, liikuntakaverikoulutusta, sekä ergonomiakoulutusta omaishoitoperheille ja sidosryhmille. Yhteinen hankkeiden kehittämistyö mahdollisti jatkuvan sisältöjen arvioinnin kahdella eri paikkakunnalla Kainuussa ja Helsingissä.

5 5 Kehittämisseminaareissa oli mukana Kainuun ja Helsingin hanketyöntekijät, jolloin kokemuksia levitettiin laajemmin. Yhteiset kehittämis-ja arviointiseminaarit helpottivat hyvien käytäntöjen hyödyntämistä omalla alueella. Yhteisellä vertaisarvioinnilla verrattiin kahden eri paikkakunnan omaishoitajien verkostoja ja verkostokutojan roolia, käytäntöjä ja hiljaista tietoa. Hyvät käytännöt pyrittiin siirtämään verkostotyöhön omalle alueelle. 1.3 Alueellinen yhteistyö Hankkeelle tärkeä yhteistyökumppani oli Helsingin kaupungin Sosiaalivirasto ja etenkin eteläisen alueen lähityöyksikön sosiaaliohjaajat, jotka mahdollistivat kohdeperheiden löytämisen ja kaikkia osapuolia hyödyttävän vuoropuhelun omaishoitoperheiden tarpeista ja tukemisesta. Sosiaaliviraston alaisuudessa toimiva Omaishoidon Toimintakeskus, Töölön palvelukeskuksessa mahdollisti omaishoitoperheiden ja toimijoiden kohtaamisen, sekä keskitetyn, kehittävän ja aktiivisen yhteistyön omaishoitoperheiden hyväksi. Alueellisesti järjestettiin koulutusta, ensitietokursseja, käynnistettiin liikuntaryhmiä sekä osallistuttiin omaishoitoperheiden palveluita kehittävään ja alueellista tiedotusta tehostavaan seurantaryhmään Omaishoidon Toimintakeskuksessa. Monitoimija- yhteistyössä oli mukana Helsingin kaupungin Liikuntavirasto, Eteläinen sosiaali- ja lähityön yksikkö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key Ry, Töölön Seurakunta sekä muut toimijat eri sektoreilta. Kuntokeidas Sandelsin omaishoitajille suunnatut liikuntaryhmät mahdollistivat yhteistyön eri alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyössä Väestöliittoa tutkijan kanssa kartoitettiin ikääntyneiden omaishoitoperheiden parisuhdekokemuksia. Kokemuksia kerättiin yhteisillä kotikäynneillä ja tietoja käytetään ikääntyneiden parisuhdeneuvonnassa.( 1.4 Tiedottaminen Esittelymateriaali ja alueelliset neuvottelut verkostojen kanssa sekä koulutukset toteutettiin Keyn kanssa Helsingissä yhdessä. Kohdeperheitä etsittiin yhteisellä markkinoinnilla ja hankkeista tiedottamisella. Hankkeesta, koulutuksista ja tapahtumista tiedotettiin Kalliolan senioripalvelusäätiön kotisivuilla, Kalliolan kansalaisopiston kausioppaassa ja Keynet-portaalissa. Omaishoidon toimintakeskuksen postituslistan avulla tavoitettiin alueen omaishoitajia. 2. Hankkeen toteutus Hanke toteutui Eteläisessä Helsingissä tiiviissä yhteistyössä Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen Key Ry:n kanssa. Kahden eri organisaation yhteistyö vaati roolien, käsitteiden ja toimintatapojen yhteensovittamisen ja hankkeen alkuvaiheessa panostettiin suunnitteluun, sekä omaishoitajien tarpeiden kartoittamiseen tarvittavien työvälineiden kehittämistyöhön ja markkinointiin. Kotikäynnit käynnistettiin Eteläisessä Helsingissä ja työvälineiden käytettävyyttä testattiin, jonka jälkeen kotikäynnit toteutettiin Kainuussa. Omaishoitajien tarpeisiin vastattiin ohjauksella, harjoituksella ja käynnistämällä liikuntaryhmätoimintaa. Omaishoitoperheille, sidosryhmille ja verkostoille järjestettiin koulutusta vastaamaan kartoituksessa ilmenneitä tarpeita ja toiveita.

6 6 2.1 Voimavara-arvion kehittämistyö Kehittämistyötä varten muodostettiin työryhmä, joka koostui Sandelsin hanketyöntekijästä, KEYn projektikoordinaattorista ja KEYn Kajaanin projektisuunnittelijasta. Työryhmä kokoontui Kajaanin projektisuunnittelijan käydessä Helsingissä. Muulloin kokoukset toteutuivat Skype- kokouksina. Kokoontumisien välissä työryhmän jäsenet hankkivat tietoa ja työstivät voimavara-arviota sovitun työnjaon mukaisesti. Simo Koskisen toimijuuskäsitteet antoivat hyvän pohjan yhteiselle kehittämistyölle. Sosiaalisen kuntoutuksen toimijuus- käsite kuvaa toimintakyvyn ilmentymistä arkielämän toimintana. Työryhmän tehtävät: 1. Määriteltiin käsitteet; Omaishoitaja, voimavara, elinvoima, elämänlaatu, toimintakyky, toimijuus (liite 1) 2. Suunniteltiin yhteiset voimavara-arvioinnin toimintatavat, jotka olivat; Yksilölliset kotikäynnit, ehkäisevän kuntoutuksen yksilöllinen suunnittelu ja koordinointi, ergonomian ja siirtotaitojen ohjaus, toiminta- ja suorituskyvyn mittaukset, omaishoidon tieto-taito-kurssit, apuvälinearviot ja ohjaus, terveys ja liikuntaneuvonta, info ja luentotilaisuudet 3. Valittiin ja testattiin toimintakyvyn kartoittamisen työvälineet 4. Suunniteltiin ja arvioitiin ohjauksen sisältöä 5. Määriteltiin dokumentoinnin, arvioinnin ja raportoinnin tapa 6. Arvioitiin työvälineiden soveltuvuutta omaishoitajien voimavara-arviointiin 7. Analysoitiin dokumentoitua tietoa ja kokemuksia kotikäynneillä 2.2 Kotikäynnin toteutus Hanketyöntekijä sai tiedon omaishoitoperheen kotikäyntitarpeesta alueen sosiaaliohjaajalta, joka omaishoitajan luvalla sopi kotikäynnin toteuttamistavasta. Omaishoitajat ottivat myös itse yhteyttä saatuaan tiedon kartoittavan kotikäynnin mahdollisuudesta ja sovittiin kotikäynnin ajankohdasta. Kotikäynnillä arvioitiin omaishoitoperheen kokonaistilannetta, kartoitettiin omaishoitajien toimintakykyä, toiveita ja tarpeita. Kotikäynnillä huomioitiin kotikäyntitapahtuman ominaispiirteitä perheen yksityisalueena. Kokonaistilanteen arviointi Omaishoitoperheen tarpeet Omaishoitajan toimintakyvyn arviointi Menetelmä Voimavarakysely: Ympäristö-, sosiokulttuuriset, kollektiiviset ja psyykkis-henkiset voimavarat Haastattelu kotikäynnillä Fyysinen suorituskyky - SPPB- testistö - Puristusvoima Jamar- mittarilla Elämänlaatu - WHOQOL- BREF Aistitoimintojen kartoitus : Näkövammaisten Keskusliiton näön seulontalomake ja Kuuloliiton kuulon seulontalomake. Koti työskentely- ympäristönä ja turvallisuus Hoidettavan tilanne Ympäristön arviointi - KTL- arviointilomake - Havainnot kotikäynnillä, omaishoitaja omin sanoin

7 7 Kyselyt ja mittaus- tulokset dokumentoitiin ja tuloksista keskusteltiin omaishoitajan kanssa. Kotona tapahtuva ehkäisevän kuntoutukseen liittyvä neuvonta toteutettiin voimavaralähtöisesti ja omaishoitajien toimijuutta edistävänä keskusteluna. Keskustelussa pyrittiin voimaannuttavan, motivoivan ohjauksen keinoin aktivoida omaishoitaja tunnistamaan tarpeensa ja ehdotuksensa pulmatilanteiden ratkaisemiseksi. Lähtökohtana oli omaishoitajan omat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tarpeet. Arvioinnin yhteenvedon perusteella kirjattiin ehkäisevän kuntoutuksen tavoite, toimintamuodot ja keinot sekä toteutumisen ajanjakso. Jokaisen omaishoitajan kohdalla yritettiin miettiä realistinen tavoite, jonka toteutuminen oli todennäköinen ja pyrkimys oli yhteinen näkemys toimijuutta tukevista tekijöistä. Omaishoitoperheiden luona toteutettuja kotikäyntejä oli keskimäärin kolme käyntiä sisältäen kartoituksen ja ohjauksen. Käyntien määrään vaikuttivat perheen yksilöllinen tuen tarve. Erityisesti siirto-taidon oppiminen, apuvälinehankinnat ja niiden käytön ohjaus tai harjoittelu vaati useita ohjauskäyntejä. Hoidettavan tilanne, kognitio ja kommunikointikyky, ympäristön soveltuvuus turvalliselle omaishoitotyölle ja omaishoitajan tiedot olemassa olevista palveluista vaikuttivat tuen ja ohjauksen tarpeeseen. 2.3 Yhteinen suunnitelma Esimerkkiperhe Miesomaishoitajalla on terveysriski sydänsairautensa vuoksi. Hän haluaa harrastaa ja liikkua vaimonsa kanssa kodin ulkopuolella. Hankaluutena on liian raskas pyörätuoli, jonka työntäminen ulkona aiheuttaa omaishoitajalle fyysistä kuormitusta ja lisää sydäntuntemuksia. Vaimon avustaminen vuoteesta ylös etenkin yöaikaan tuntuu turvattomalta ja vaikeuttaa laadukasta unea. Mies toivoo ratkaisua kodin ulkopuolisen asioimisen helpottumiseksi ja siirtotaitojen ohjausta. Elämänlaatumittariston mukaan pariskunnalla on sosiaalinen riski. Fyysisen suorituskyvyn mittariston mukaan ei ole liikuntakyvyn riskiä SPPB 12 pistettä, Puristusvoima 30 kg Toimintakyvyn riskit: Terveysriski liittyen avustamiseen Elämänlaatu on heikentynyt rikkonaisen unirytmin vuoksi ja eristäytymisen riskin vuoksi Tarpeet kyselyn ja keskustelun pohjalta: Pariskunnan turvallisen liikkumisen, siirtymisen, asioimisen ja harrastamisen mahdollisuus omassa toimintaympäristössä. Omaishoitajan unen laadun parantuminen, jotta hän jaksaa suoriutua omaishoitotyöstä väsymättä. Hoidettavan osallistuminen siirtotapahtumiin mahdollisimman aktiivisesti vähentäen fyysistä kuormittavuutta Tuki ja ohjaus: Uuden, kevyemmän pyörätuolin hankinta, käytön opastus sekä käytön harjoittaminen ulkona. Ergonomiaohjaus siirto-taitojen lisääntymiseksi ja hoidettavan potentiaalin hyödyntämiseksi siirtotapahtumissa, jotta avustamistilanteet olisivat vähemmän kuormittavia. Siirron apuvälineeksi sivunousutuen hankinta ja asennus vuoteeseen. Omaishoitaja tarvitsee tiedon apuvälineiden mahdollisuudesta arjen helpottamiseksi ja hankintapaikasta. Suunnitelma: Sovitaan, että hanketyöntekijä tilaa tarvittavat välineet apuvälinelainaamosta ja omaishoitaja noutaa niitä sovittaen samalla pyörätuolimallia vaimonsa kanssa. Sovitaan sivunousutuen asennuksen, ergonomiaohjauksen, ulkoilun ja siirtotaitoharjoituksen ajankohta. Omaishoitaja saa tiedon uniluennolle osallistumisen mahdollisuudesta.

8 8 2.4 Ohjaus kotikäynnillä Ergonomiaohjaus Siirtotaidon ohjaus ja harjoitus, kehon hallinnan harjoittaminen siirron välineiden hankinta ja niiden käytön opastus sekä harjoitus, hoidettavan aktivointi osallistumaan siirtotapahtumaan ja osavaiheiden harjoittaminen. Liikkuminen kotiympäristössä Kodin ergonomian ohjaus Esteettömyys, kodin muutostyöt, sopiva valaistus, sopivat huonekalut, sopivien jalkineiden hankinta, liikkuminen portaissa ja lähialueella Apuvälineohjaus Ohjaus vertaistuen piiriin Liikuntaneuvonta Ohjaus terveyspalveluiden luokse Liikkumisen ja hygienian apuvälineiden hankinta, niiden käytön opastus ja tarvittaessa käytön harjoittelu. Rikkinäisten välineiden huolto. Sopimattomien välineiden vaihto nykytilanteeseen sopivimmiksi. Apuvälinehankinnat myös mökille ja harrastuksiin. Keskustelun ja ventiloinnin tarve samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa, tietoa omaishoitajuuteen liittyvistä asioista, tietoa alueellisesta palvelutarjonnasta ja mahdollisuuksista. Ulkoilun ja liikkumisen kartoitus, ohjaus liikuntaryhmiin, vapaaehtoisen liikuntakaverin järjestyminen, tietoa alueen liikuntamahdollisuuksista ja samanaikaisista omaishoitajien ja hoidettavien ryhmistä. tutustumisen mahdollisuus liikuntapaikkoihin ja lajeihin, Sairauksien hoito, kuntoutus, terveysneuvonta,muistiselvitys, lausunnot sairaanhoitotarvikkeita tai taksikuljetusta varten. Ohjaus sosiaalipalveluiden luokse Omaishoitajan tukiasiat, sijaistuksen ja lomituksen järjestyminen,asumiseen liittyvät asiat, omaishoidon toimintakeskuksen palvelut,tietoa alueen omaishoitajille suunnatuista tapahtumista, koulutuksista 2.5 Koulutukset Koulutukset kohdistuivat omaishoitoperheisiin, heidän sidosryhmilleen, alueen terveyden-ja sosiaalihuollon ammattilaisille, verkostoille ja muille omaishoidosta kiinnostuneille. Sisällöt suunniteltiin vastaamaan omaishoitajien toiveita ja voimavarojen kartoituksessa ilmenneitä tarpeita. Koulutukset järjestettiin Kalliolan Settlementin, Kuntokeidas Sandelsin, Omaishoidon Toimintakeskuksen, Töölön Seurakunnan tiloissa

9 9 Koulutuksien toteutuksessa oli mukana Helsingin kaupungin liikunta, sosiaalivirasto, yksityiset terveys-ja apuvälineyritykset(oriola Kd, Innohome Oy, Suomen Terveysmaailma) ja järjestöt( Polli Ry, Väestöliitto). Yhteistyön myötä saatiin luennoitsijoita ja havainnointimateriaalia koulutustilanteisiin. Aiheet: * Hyvinvointiin liittyvät luennot; Uni ja jaksaminen, ravitsemus, omaishoito ja parisuhde, * Ensitietokurssi sisältäen aiheet; Omaishoitajuus, suru ja luopuminen, ergonomia, apuvälineet ja kodin turvallisuus, palvelut ja sosiaaliset etuudet * Ergonomiaan, siirto-taitoon, apuvälineisiin ja kodin turvallisuuteen liittyvät luennot omaishoitajille * Ergoinfo -tilaisuuksia kotihoidon ammattilaisille. * Liikuntaan ja tasapainoon liittyvät koulutukset * Liikuntakaveri-info ja rekrytointitilaisuus vapaaehtoisille * Älykkäät teknologia ratkaisut iäkkään arkeen - koulutus Hyvinvointipäivä Kuntokeidas Sandelsissa antoi mahdollisuuden tutustua ja kokeilla rentoutumista sekä liikuntaa eri muodoissa sekä mahdollisti omaishoitajien tutustumisen toisiin omaishoitajiin. Kehittämisseminaari hankkeen yhteistyökumppaneille mahdollisti voimavara-arvioinnin tuloksista tiedottamisen, sekä mahdollisti käytäntöjen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen ankkuroimisen alueellisesti. Omaishoitajille toteutettiin oma loppuseminaari, jonka yhteydessä kerrottiin hankkeen tuloksista. 2.6 Omaishoitajien ja hoidettavien liikuntaryhmät Syksyllä 2010 hanke oli aktiivisesti mukana käynnistämässä omaishoitajien ja hoidettavien samanaikaiset ryhmät Eteläisen Helsingin Omaishoidon toimintakeskuksessa. Ryhmät toteutuvat Kalliolan senioripalvelusäätiön, Omaishoidon toimintakeskuksen, Helsingin kaupungin Liikuntaviraston ja Key Ry:n kanssa. Ryhmistä tiedottamiseen ja markkinointiin osallistuivat kaikki osalliset. Ryhmiin osallistuivat 14 omaishoitajaa ja 10 hoidettavaa. Ryhmien tavoitteena oli ilo ja virkistys, toimintakyvyn kohentuminen, vertaistuki ja uusien asioiden kokeminen. Omaishoitajien ryhmä toteutui kuntosaliharjoitteluna Liikuntaviraston ohjauksessa. Hoidettavien ryhmä toteutui Sandelsin hanketyöntekijän ohjauksessa. Fysioterapeutin koulutus oli tarpeen ohjauksessa, koska ryhmä oli heterogeeninen ja ryhmässä oli useita fyysistä avustamista tarvitsevia, pyörätuolilla liikkuvia ryhmäläisiä. Hoidettavien ryhmässä oli vapaa- ehtoisia avustajia, joita perehdytettiin ja ohjattiin turvalliseen avustamiseen. Lisäksi Key: n hankekoordinaattori avusti ryhmäläisiä. Samanaikaiset ryhmät koettiin tarpeelliseksi ja omaishoitajia voimaannuttavana toimintana. Omaishoitajat kokivat saavansa voimia arjen haasteisiin fyysisen suorituskyvyn lisääntymisen sekä vertaistuen myötä. Omaishoitajien mielestä ryhmien samanaikaisuus mahdollisti ja helpotti osallistumisen ilman hoidettavien sijaisjärjestelyjä. Myös hoidettavat aktivoituivat ryhmässä ja osa osallistujista koki arkiliikkumisen helpottuneen.

10 10 3. Kartoituksen tulokset - Omaishoitajilla esiintyi toimintakykyyn, liikuntakykyyn, terveyteen, avustamiseen ja ympäristöön liittyviä riskejä. - Omaishoitajilla esiintyi elämänlaadullista heikkenemistä - Omaishoitajat tarvitsivat ohjausta ja harjoitusta siirtotaidoissa, liikkumiseen kodin ulkopuolella, kodin turvallisuuden lisäämiseksi, apuvälinehankinnoissa ja niiden käytössä - Omaishoitajilla oli tiedon tarvetta omaishoitajuuteen liittyvissä asioissa, alueen palveluista ja mahdollisuuksista, ergonomiasta, turvallisen työskentely-ympäristön mahdollisuudesta, hyvinvointia ja elämänlaatua lisäävistä keinoista - Omaishoitoperheet tarvitsivat palveluita ja kuntoutusta kotiympäristössä - Omaishoitoperheet tarvitsivat mahdollisuuden tutustua alueen palveluihin kuten: Omaishoidon Toimintakeskuksen toimintaan, liikuntapaikkoihin, koulutustarjontaan ja vertaistuen foorumeihin Omaishoitoperheiden taustatiedot 19 omaishoitajista on puoliso-omaishoitajia ja naisia. Miesomaishoitajia oli 3. Mukana on 3 sisarusomaishoitajaa. Omaishoidon kesto on keskimäärin 7 vuotta, pisimmillään omaishoito on kestänyt 34 vuotta ja lyhimmillään 1 vuoden (n=3). )Omaishoitajan Ikä on keskimäärin 74,4 vuotta. Hoidettavan ikä oli keskimäärin 75,6. Omaishoitovuosia oli keskimäärin 4,9. Omaishoitajista 1 oli alle 64 vuotta, 7 omaishoitajaa 65-70v, 9 omaishoitajaa oli vuotiaita, 5 oli yli 80 vuotta. 3.2 Omaishoitajien voimavarat: Kollektiiviset voimavarat : Talous, koulutus, työkyky -17 omaishoitajaa saa omaishoidon tukea. Myös suurin osa hoidettavista saa eläkkeen saajan hoitotukea. -Omaishoidon tuki koetaan arvostuksen mittarina Sosiokulttuuriset voimavarat: Eletty elämä, merkinjättö, elämänhallinnan resurssit ja koettu elämänlaatu - Keskimäärin omaishoitajilla on 2,0 sairautta. -Noin puolet omaishoitajista kokee, että oma terveydentila on riittävä omaan omaishoitotyöhön. -Puolet omaishoitajista ilmoittaa harrastavansa liikuntaa jopa päivittäin ja suurin osa vähintään viikoittain. - Omaishoitoa haittaavaksi tekijäksi koettiin unen puute ja sen häiriintyminen - Oman mielialan muutokset koettiin terveyteen liittyvänä ongelmana. Psyykkis- henkiset voimavarat: Jaksaminen, mielen voimavarat, tunteet, tieto, osaaminen ja vakaumus - tyytyväisyyttä tuovat asiat ovat perhe, hyvä aviosuhde, omat kiireettömät hetket, lomamatkat, kulttuuriharrastukset, vertaisryhmät ja hyvä oma terveys -Turvattomuutta koettiin siitä kuinka hoidettavalle käy, jos itselle käy jotain - Usea näki tulevaisuutensa lähes samanlaisena kuin nyt - Suurin osa omaishoitajista kokee että heillä on riittävästi tietoa oman paikkakunnan liikuntatarjonnasta, kotiharjoitteluista sekä oman ja hoidettavan sairauksien hoidosta Ympäristön voimavarat: Asunto, koti ja sosiaaliset verkostot, luontosuhde -Keskimäärin hoidettavilla oli 1,9 apuvälinettä - 2/3 osan omaishoitajan mielestä työhön sisältyy hoidettavan fyysistä avustamista - yli puolet omaishoitajista ilmoittaa, että heillä on ainakin yksi kodin ulkopuoleinen palvelu käytössä(siivouspalvelua, sijaishoitoa ja kunnallista kotihoitoa) - Kotiin toivottiin apua enemmän - Ympäristön palvelut ovat riittävät

11 Omaishoitajien fyysinen suorituskyky SPPB (Short Physical Performance Battery) testistö mittaa iäkkään henkilön liikkumiskykyä, joka on perusedellytys päivittäisistä toiminnoista selviytymiselle(guralnik ym.1994,1995, 2000). SPPB testistön mukaan kohderyhmän omaishoitajilla oli keskimäärin alhainen liikuntakyvyn riski. Kolmella omaishoitajalla oli kohtalainen liikuntakyvyn riski ja ikäryhmässä yli 80 vuotta kahdella omaishoitajalla esiintyi korkea liikuntakyvyn riski liittyen tasapainoon ja kävelynopeuteen. Käden normaali toiminta on yksi tärkeimmistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Puristusvoima mittaa käden toiminnan valmiustilaa. Lisäksi puristusvoima kuvaa koko kehon lihasvoiman tasoa. Puolella kohderyhmän omaishoitajilla oli alentunut puristusvoima ennakoiden liikkumisriskiä. Yhdellä omaishoitajalla oli nopeasti alentunut puristusvoima, jonka perusteella löydettiin terveysongelma ja voitiin ohjata lääkärin hoitoon. 3.4 Omaishoitajien elämänlaatu Omaishoitajilla oli tuntemuksia heikentyneestä elämänlaadusta. Neljällä omaishoitajalla oli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuksien osalta kaikki elämänlaadulliset osa-alueet alentuneet. He olivat arvioinnin nuorimpia omaishoitajia. Vain yhdellä omaishoitajalla oli keskiarvoa korkeammat pisteet kaikkien neljän ulottuvuuden osalta. Hyvä elämänlaatu perustui omaishoitajan tuntemuksiin, että kipu ei estä tekemästä päivittäisen elämän kannalta tärkeitä asioita, liikunta- ja työkyky on hyvä, on riittävästi tarmoa päivittäisen elämän kannalta, on turvallisuuden tunnetta. Hyvä elämänlaatu perustui myös tyytyväisyyteen unen laatuun, päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen, ihmis-suhteisiin ja itseensä, sekä on tuntemukseen että riittävää tietoa päivittäisen elämän kannalta tärkeistä asioista Elämänlaatua heikentävät kipu, liikuntakyvyn ja unen laadun heikkeneminen, tyytymättömyys omaan ulkomuotoon, usein kielteisiä tuntemuksia, alakuloa tai epätoivoa, tyytymättömyys sukupuolielämään, vähäinen mahdollisuus vapaa-ajan toimintaan, kokemus rahojen riittämättömyydestä, fyysisen ympäristön epäterveellisyys, tyytymättömyys mahdollisuuksiin saada terveyspalveluja.

12 Omaishoitajuuden riskit Omaishoitajan terveysriskit: Sairaudet, kipu, avustamiseen liittyvä kuormittuminen, alkava masennus, unen puute, kotikuntoutuksen puute Avustamiseen liittyvä terveys, tapaturma tai kaatumisriski: Paljon fyysistä avustamista, omaishoitajan ja hoidettavan kokoero, siirto-taitoa ei ole ohjattu tai harjoiteltu. Siirron apuvälineiden puute.työskentelyympäristö on sopimaton. Omaishoitajan liikuntakyvyn riski: Fyysinen suorituskyky on heikentynyt, oma kokemus että liikuntakyky on heikko, kipu, sairaudet, tasapainon ongelmat, tiedon puute liikuntapaikoista, yhtäaikaisten liikuntaryhmien puute, vapaa-ajan puute, liikkumisen apuvälineiden puute, ulkoilu ei onnistu ympäristötekijöiden vuoksi Omaishoitajan hyvinvoinnin riski: parisuhteen kriisiytyminen, ei voida sopia asioista yhdessä, suru ja huoli hoidettavan tilanteesta, pettymys palveluihin, vapaa-ajan puute. Omaan olemukseen liittyvä tyytymättömyys. Sosiaalinen riski: Eristäytyminen ympäristötekijöiden tai liikkumisen apuvälineiden puutteen vuoksi, omaishoidon sitovuus hoidettavan sairauden vuoksi, yhdessä asioiminen tai harrastaminen ei onnistu, omaishoitaja ei voi harrastaa omia ja haluamiaan asioitaan, Ystävät tai perhe eivät tue, ei ole sosiaalista verkostoa. Kotitapaturmien riski; Ahdas asunto, esteet kulkureitillä, portaat, liukkaat lattiat, sopimattomat jalkineet, sopimattomat huonekalut, sopimattomat tai rikkinäiset apuvälineet, heikko valaistus Hoidettavan tilanteeseen liittyvät riskit; Nopeat muutokset terveydentilassa, epätietoisuus hoitopaikasta, kommunikointi ei onnistu, kaatumisriski rikkoutuneen apuvälineen tai sopivan apuvälineen puutteen vuoksi, apuvälineiden käyttöä ei ole ohjattu tai harjoiteltu. Hoidettavan omia resursseja ei ole huomioitu tai aktivoitu arjen toiminnoissa. 3.6 Omaishoitoperheiden kotiympäristön haasteet ja epäkohdat: Liikkumisen, siirron tai hygienian apuvälineiden puuttuminen tai niiden sopimattomuus nykytilanteeseen. Asunnon ahtaus, esteet kulkureitillä vaikeuttavat turvallista avustamista ja siirtämistä sekä työn suunnittelua. Matalat huonekalut aiheuttavat terveysriskiä avustamistilanteissa ja estävät hoidettavan voimavarojen hyödyntämistä Hoidettavan siirtyminen vuoteessa, vuoteesta ylös on työlästä ja avustaminen aiheuttaa omaishoitajalle fyysistä kuormitusta. Liukkaat lattiat tai sopimattomat jalkineet aiheuttavat kaatumisen riskiä tai tapaturmariskiä avustamistilanteissa omaishoitajalle tai hoidettavalle. Tapaturman riski. Hissi on pieni tai puuttuu tai hissin jälkeen on portaita ulko-ovelle vaikeuttaen asioimista kodin ulkopuolella. Harrastaminen tai mökkeily ei mahdollistu puuttuvien apuvälineiden vuoksi. Ulkoilu on hankalaa liikkumisen apuvälineiden puuttumisen tai niiden käytön opastuksen ja harjoittelun puutteen vuoksi. Pihalla ei ole penkkejä, kaiteita, valaistusta ulkoilun mahdollistumiseksi turvallisesti Liikennevälineitä ei uskalleta käyttää turvattomuuden tunteen vuoksi. Liikkumista ei ole kokeiltu käytännössä kokeiltu käytännössä

13 Voimaantumisen areenat Ensitietokurssit: Mahdollisuus tietoon omaishoitajuuteen liittyvissä asioissa -Sosiaaliset etuudet,palvelut, sijaistus -Hyvinvointi, kuntoutus, parisuhde, vertaistuki -Kodin ergonomia, apuvälineet ja turvallisuus -Siirtotaito ja taidon käytännön harjoittelu - Alueelliset mahdollisuudet: Liikuntapaikat, koulutus Palvelut kotiympäristössä: Mahdollisuus kuntoutus, sosiaalija terveyspalveluihin omien ja hoidettavan sairauksissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Turvallisuuden tunne arjessa - Ohjaus ja harjoitus: Avustaminen, siirto-taito, työ-ja apuvälineiden hankinta ja käyttö, liikkuminen koti-ja lähiympäristössä, kodin muutostyöt ja turvaratkaisut - Sijaispalvelut -Terveys ja hyvinvointipalvelut, siivouspalvelut -Ulkoilun tukeminen, liikuntakaveri -Mahdollisuus moni- ammatilliseen tukeen Vapaa-aika ja harrastukset: Mahdollisuus vapaa-aikaan haluamalla tavalla -Mahdollisuus tutustumiseen alueen palvelutarjontaan: Omaishoidon - Toimintakeskus, liikuntapaikat, koulutusareenat, vertaistuen foorumit -Mahdollisuus kulttuurin, liikunnan, matkailun tai mökkeilyn harrastamiseen - Mahdollisuus kiireettömiin hetkiin Mahdollisuus osallistumiseen yhdessä hoidettavan kanssa: -Asioiminen ja liikkuminen lähiympäristössä, ulkoilu, liikuntaryhmät, harrastukset ja mökkeily - Omaishoidon Toimintakeskus - Vertaistuen foorumit Mahdollisuus keskusteluun tutun henkilön kanssa arjen pulmatilanteissa ja omaishoitajuuden muutoksissa - Moniammatillisen ja kokonaisvaltaisen tuen mahdollisuus - Vertaistuki - Mahdoliisuus keskusteluun elämäntilanteen kriisiytyessä: Parisuhde, suru, luopuminen, kuormittuminen Vertaistuen foorumit Mahdollisuus keskusteluun samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa - Omaishoidon Toimintakeskus - Omaishoitoperheille suunnatut liikuntaryhmät - Omaishoitotilanteisiin liittyvät koulutukset, hyvinvointiin liittyvät tapahtumat, ensitietokurssit -Seurakunnan sururyhmät 4. Hankkeen tuotokset

14 14 Eteläisen Helsingin omaishoitoperheiden tarpeiden perusteella kehitettiin voimavara-arvioinnin malli työvälineeksi kotikäynnillä. Lisäksi kehitettiin riskimatriisi, jonka avulla voidaan helpottaa omaishoitajan toimijuuden riskien tunnistamista. 4.1.Voimavara-arviointi kotikäynnillä Voimavara-arvioinnin toimintamalli on työväline, jonka avulla voidaan kartoittaa omaishoitoperheen elämäntilannetta ja tarpeita kotikäynnillä painottaen omaishoitajan subjektiivisia tuntemuksia ja itsearviointia. Voimavara-arvioinnissa kartoitetaan omaishoitajan kokonaisvaltaista toimintakykyä, elämänlaatua, terveyttä, hyvinvointia,toimijuuden riskejä ja toimintaympäristön soveltuvuus omaishoitotyölle. Hoidettavan tilanne vaikuttaa omaishoitajan jaksamiseen, joten hoidettavan potentiaalin hyödyntäminen kartoitetaan. Voimavara-arviossa huomioidaan omaishoitajan mahdollisuudet saada tukea työssään, ohjaus ja neuvontatarpeet arjen hallinnan parantamiseksi, sekä mahdollisuudet voimaantumiseen. 4.2 Ohjauksen oikea-aikaisuus Omaishoitoperheitä ja arjen hallintaa voidaan tukea oikea-aikaisella ohjauksella. Hankkeessa kehitetty riskimatriisi on työväline oikea-aikaisen tuen kohdistamiselle omaishoitoperheille. Tunnistamalla toimijuuden riskejä suhteessa elämänhallintaan voidaan tukea omaishoitoperheiden kotona selviytymistä sopivilla interventioilla (Liite 2) Ergonomiaohjaus: Omaishoitotyöhön liittyy fyysistä avustamista Avustamisympäristössä on riskitekijöitä tai ei ole tietoa ympäristön sopivuudesta turvalliseen työskentelyyn, omaishoitaja kokee turvattomuuden tunnetta avustaessa hoidettavaa. omaishoitotyöhön liittyy fyysistä avustamista,avustamiseen liittyy omaishoitajan tai hoidettavan terveyden, kaatumisen tai tapaturman riski Liikkuminen kodin ulkopuolella ei onnistu, liikkumisen apuvälineiden mahdollisuutta ei ole kokeiltu tai tieto keinoista siirtyä kodin ulkopuolelle ovat puutteelliset.kaikille tarpeen ensitiedon muodossa. Kodin ergonomian ohjaus: Omaishoitajalla tai hoidettavalla on kaatumisen tai tapaturman riski liittyen ympäristöön Vertaistuki: Omaishoitaja tarvitsee keskustelua ja ventilointia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Apuvälineohjaus: Omaishoitajalla tai hoidettavalla on kaatumisen,tapaturman,terveyden riski liikkuessaan koti-ja lähitympäristössä.hoidettavalla on fyysisen avustamisen tarve ja siirron apuvälineiden tarve. Ulkoilun ja asioimisen mahdollistamiseksi.nykyhetkeen sopimattomat tai rikkinäiset apuvälineet, Ulkoiluun tai harrastamiseen ei ole apuvälineitä Liikuntaneuvonta: Omaishoitajalla on liikuntakyvyn riski. Omaishoitajalla on epävarmuus ulkoilun mahdollistumisesta hoidettavan kanssa, kotiharjoitusohjelman tarve, tieto puuttuu alueen liikuntamahdollisuuksista. Ohjaus terveyspalvelujen luokse: Omaishoitajan tai hoidettavan terveysriskeissä; Hoitamattomat sairaudet, kipu, lääkitykseen liittyvät tarpeet, alkava alakulo tai masennus, kuntoutuksen tarve Ohjaus sosiaalipalveluiden luokse: Omaishoitoperheen tilanteen muuttuessa tai kriisiytyessä. Omaishoitajan työkyvyn riskeissä. Vapaa-ajan järjestelyissä, Omaishoitajalla ei ole tietoa sosiaalisista etuuksistaan tai tarvitsee palveluohjausta, koordinoinnin tarve

15 15 Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille hanke. Nina Hiekkanen Voimavara-arviointi kotikäynnillä Omaishoitajan itsearvioinnin käynnistyminen mittareilla ja keskustelulla Omaishoitajan tarpeet ja toimijuuden riskit ennakoiden tulevaisuutta Toiveet ja halut Ympäristön soveltuvuus omaishoitotyölle Tiedon, tuen ja ohjauksen Kartoitus tarve kotikäynnillä Tuki ja ohjaus Omaishoitajan yksilöllisistä tarpeista lähtöisin tieto alueellisista palveluista ja mahdollisuuksista liittyen omaishoitajuuteen Tuki muutoksessa,oikeaaikaisuus Vastuuhenkilö, jolla on riittävä tieto-taito omaishoitajuudesta ja alueen palveluista Perustuu yhteiseen suunnitelmaan Moniammatillinen yhteistyö Koordinointi ja seuranta Omaishoitoperheen elämäntilanne: Historia, koti-ja lähiympäristö, parisuhde, perhe,arki,tavat, omaishoitajuuden vaihe Omaishoitajan voimavarat Hoidettavan tilanne Arjen hallinta: *Koettu ja mitattu työ-ja toimintakyky, terveys, hyvinvointi ja kuormittuminen *Toimintakyvyn riskien tunnistaminen ja ennakointi *Toimintaympäristön terveellisyys, työ-ja apuvälineet *koettu elämänlaatu *koettu turvallisuus *Oikea-aikaisen ja yksilöllisen palvelun,tuen,ohjauksen ja harjoituksen saatavuus Mahdollisuudet voimaantumisen areenoihin: * Mahdollisuus tutustumiseen ja osallistumiseen alueellisiin toimintoihin *Mahdollisuus ulkoiluun, haluamiin harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon *Mahdollisuus samanaikaisiin toimintoihin hoidettavan kanssa *Mahdollisuus keskusteluun ja vertaistukeen *Mahdollisuus tarvitsemiin palveluihin, tukeen ja kuntoutukseen *Mahdollisuus tieto-taidon kartuttamiseen elämäntilanteiden mukaan *Mahdollisuus tukeen elämäntilanteen muutoksissa tai kriiseissä. Avustuksen tarve: *Fyysisen,henkisen,sosiaali sen tuen tarve *Terveyden,toimintakyvyn, turvallisuuden riskit * Omien olemassaolevien taitojen käyttö arjessa *Ympäristön esteettömyys ja sopivat apuvälineet * Kommunikointikyky ja kyky sopia asioista

16 16 5. Hankkeen arviointi Tiivis yhteistyö Key Ry:n kanssa mahdollisti kokemusten vaihtoa kahdella eri paikkakunnalla: Helsingissä ja Kainuussa ja mahdollisti Sandelsin hankkeen etenemisen silloinkin kun hankevastaavat vaihtuivat. Löydettiin omaishoitajan itsearviointia käynnistävät ja kokonaisvaltaisia tarpeita kartoittavat työvälineet. Omaishoitajien liikuntakyvyn, terveyden ja ympäristöön liittyviä riskejä pystyttiin helpottamaan ja ennaltaehkäisemään ergonomiaohjauksella, ympäristön muokkauksella turvalliseksi, sopivilla työ-ja apuvälineillä, koulutuksella, harjoittelulla koti-ja lähiympäristössä. Hyvä yhteistyö sosiaaliohjaajien kanssa mahdollisti kohdeperheiden löytämisen ja tukemisen.omaishoidon toimintakeskus oli luonteva omaishoitoperheiden ja toimijoiden kohtaamispaikka koulutuksien ja ryhmien toteutukseen,monitoimijayhteistyölle ja kehittämistoiminnalle sekä tiedottamiselle. Ensitietokurssit ovat tarpeellisia ja vähentävät toimijuuteen liittyviä riskejä sekä lisäävät arjen hallintaa. Erityisesti siirto-taidon ja ergonomiaohjauksen tarpeita ei tunnistettu ja ensitiedon tärkeys korostuu siksi ergonomian osalta. Ergonomiakortti- koulutuksen opit soveltuvat ergonomiaohjaukseen kotiympäristössä ja tukevat omaishoitajan työkykyä. Samanaikaiset liikuntaryhmät mahdollistivat omaishoitajien osallistumisen ja tutustumisen liikuntaan sekä saamaan vertaistukeen.löydettiin vapaaehtoisia liikuntakavereita avustamaan liikuntaryhmissä ja tapahtumissa. 5.1 Sisäinen arviointi : Voimavara-arvioinnin ja ohjauksen työvälineiden soveltuvuutta omaishoitoperheiden tarpeiden kartoitukseen ja tukemiseen arvioitiin pilotoimalla menetelmät eteläisessä Helsingissä. Kehittämistyöhön liittyvät muutokset kirjattiin työryhmän kokoontuessa (Keyn kanssa yhteistyössä). Koulutusten ja ryhmätoimintojen kokemukset arvioitiin kyselyin ja keskusteluin. Kartoituksen tulokset analysoitiin ja omaishoitajien tarpeita sekä ohjauksen vaikuttavuutta omaishoitajien arkeen arvioitiin. Hankkeen etenemistä ja tuloksia arvioitiin ohjausryhmässä sekä Fiskarsin kehittämispäivässä ja omaishoitajille järjestetyssä seminaarissa toukokuussa Omaishoitajan oppimisprosessia siirto-taitojen oppimisessa kotiympäristössä videoitiin ja työtapoja sekä kokemuksia arvioitiin yhdessä Keyn kanssa.. Voimavara-arvion ja riskimatriisin käytettävyyttä arvioitiin ergonomia-seminaarissa Kuopiossa. 5.2 Vertaisarviointi Vertaisarviointi toteutui vertaisarviointipäivänä Kajaanissa Verkostojen vertaisarviointia toteuttivat Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key ry:n Iäkkään omaishoitajan toimintakyky ehkäisevän kuntoutuksen haasteena hanke yhdessä Kalliolan senioripalvelusäätiön/ Kuntokeidas Sandelsin Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille hankkeen kanssa. Hankkeet toimivat Kajaanissa ja Helsingissä. Arvioinnin tavoitteena oli verrata kahden erilaisen paikkakunnan omaishoitoon liittyviä verkostoja ja toimintaa ja sitä kautta löytää hyviä käytäntöjä, joita voisi hyödyntää kehitettäessä verkostojen toimintaa. Arvioinnin kohteena oli myös hyvän verkostokutojan ominaisuudet. Pohdinnan tuloksia käytettiin hyväksi omassa työssä; kokouksissa, yhteistyöpalavereissa, ohjausryhmissä ja markkinoinnissa. Yhteenveto vertaisarvioinnista (Liite 3)

17 Jatkovuodet Yksi projektin haasteista oli Senioripalvelusäätiön henkilöstövaihdokset, tästä johtuen anottiin projektille lisäaikaa. Lisäajan turvin jatkettiin liikuntaryhmiä, sekä verkostotyötä. Helsingin kaupungin eteläisen omaishoidon toimintakeskuksen, järjestöjen ja seurakunnan yhteistä kehittämistä omaishoitajien voimaannuttamiseksi jatkettiin. Syksyllä 2012 järjestettiin verkoston yhteinen omaishoitoviikon tapahtuma, jossa kukin taho vastasi omalta osaltaan yhden päivän ohjelmasta. Kuntokeidas Sandelsissa järjestettiin perjantaina liikuntapäivä omaishoitajille. Omaishoitajien liikuntaryhmiä on järjestetty aina joulukuulle Osallistujat on saatu omaishoidon yhteistyöverkoston ja etenkin Helsingin kaupungin omaishoitoyksikön kautta. Yhdessä suunniteltiin myös keväälle 2013 kaksi uutta ryhmää, jossa vaikeasti hoidettavien ryhmälle tarjottiin ohjattua kuntosaliliikuntaa, samaan aikaan kun heidän omaishoitajansa olivat ohjatussa allasvoimistelussa. Hoidettavien ryhmässä oli paljon muistisairaita ja Alzheimeryhdistyksen ja Senioripalvelusäätiön työntekijät oli mukana auttamassa ja ohjaamassa ryhmän osallistujia. 8.Johtopäätökset ja pohdinta Tiivis yhteistyö Key ry:n kanssa mahdollisti kokemusten vaihtoa kahdella eri paikkakunnalla. Eteläisen Helsingin alueella oli havaittavissa hankeväsymystä ja etsivä työ oli aluksi hankalaa. Yhteistyö Sosiaaliviraston sosiaaliohjaajien kanssa mahdollisti hankeperheiden löytymisen ja kaikkia osapuolia hyödyntävän kokemuksien ja tiedon vaihdon omaishoitoperheiden tarpeista. Omaishoidon toimintakeskus on luonteva omaishoitoperheiden ja toimijoiden kohtaamispaikka koulutuksien järjestämiseen,omaishoitajien ja hoidettavien samanaikaisten liikuntaryhmien toteutukselle, vertaistuelle sekä monitoimijayhteistyölle ja tiedottamiselle. Alueellinen seurantaryhmä on tärkeä voimavara omaishoitajien palveluiden kehittämiseksi. Asiakaslähtöinen keskustelu soveltuu omaishoitajien itsearvioinnin käynnistämiseen. Avoimet kysymykset ovat arvoneutraaleja ja toimivia työvälineitä kartoituksessa. Muutoksessa oikea-aikainen tuki, koordinointi ja ohjaus ovat tärkeitä. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa omaishoitoperheiden monipuolisen tukemisen, jossa parhaimmillaan kaikki osalliset hyötyvät. Omaishoitajille kannattaa tarjota ja järjestää ensitietokursseja, koska oikea-aikainen tieto omaishoitajuuteen liittyvistä asioista, alueen palveluista,vertaistuesta sekä kuormitusta vähentävistä keinoista helpottavat arjen hallintaa ja auttavat ennaltaehkäisemään omaishoitotyön riskejä. Ensitietopakettiin on hyvä liittää ergonomia ja kodin turvallisuustietoa. Ergonomian soveltaminen etenkin siirto-taidon osalta vaatii usein käytännön harjoittelun mahdollisuutta. Ergonomiakorttikoulutuksen oppi soveltuu myös kotiympäristössä toteutettavaksi ja on suositeltavaa, että henkilö joka ohjaa siirto-taitoja on käynyt ergonomiakorttikoulutuksen. Kotikäynnillä pystytään hahmottamaan arjen tilanteet. Omaishoitajan tietoisuus tarpeistaan saattaa herätä vasta uusien asioiden kokeilemisen myötä ja tarvittaessa on saatava mahdollisuus tutustua alueen palveluihin ennen sitoutumista johonkin harrastukseen tai toimintaan. Voimaantumisen areenoille pääsyä on mahdollistettava ja tuettava, jotta omaishoitaja jaksaisi pidempään työssään. Voimavarat muuttuvat elämänlaaduksi, kun omaishoitajan subjektiiviset halut ja toiveet huomioidaan. Muutoksessa oikea-aikainen tuki, koordinointi ja ohjaus ovat tärkeitä. Palveluiden saatavuus kotiympäristöön on monesti ratkaisevaa ikääntyneen omaishoitajan hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Riittävä tieto omaishoitajuudesta, turvallinen työ ja toimintaympäristö, sopivat työ- ja apuvälineet sekä

18 18 esteetön koti- ja lähiympäristö mahdollistavat osallistavan ja turvallisen arjen. Nämä tekijät varmistavat omaishoitajan jaksamisen omaishoitotyössään pidempään. Eräs projektin tuotoksista on se että Kuntokeidas Sandelsin osaamista on hyödynnetty laajasti yhteistyökumppaneiden toiminnassa. Helsingin kaupungin senioriliikunnassa on järjestetty paljon sellaista liikuntaa joka on lähtöisin yhteistyöhankkeesta esim. fysioterapeuttien vetämiä liikuntaryhmiä, joissa on myös hyödynnetty Kuntokeidas Sandelsin senioriliikunnan osaamista. Toinen liikunnallinen tuotos on se että projektin kautta on voitu lisätä omaishoitajien (ja hoidettavien) kiinnostusta liikuntaan. Tämä toiminta jatkuu vaikka projekti päättyy, esim. Kuntokeidas Sandelsin molemmat omaishoitajaliikuntaryhmät jatkuvat myös vuonna Eräs projektin haasteista oli osallistujien leskeytymiset. Tästä teemasta järjestettiin myös omia koulutustilaisuuksia omaishoitajille, mutta yhteisenä ammatillisena huomiona oli että leskeytynyt omaishoitaja kokee kaksinkertaisen menetyksen verrattuna normaaliin leskeen. Eräs tärkeimmistä yhteisistä tuotoksista on se että projektin verkostoyhteistyötä on jatkettu vaikka Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen osaprojekti päättyikin jo vuonna Omaishoidon verkostoyhteistyöryhmään on hakeutunut muita omaishoitotoimijoita kuten Ikäinstituutti. Uutta yhteistä hanketta ollaan aktiivisesti virittämässä koskien omaishoitajien leskeytymistä. Muu omaishoidon verkostotyöskentely jatkuu vuonna 2014.

19 19 Liite 1 Käsitteet: Omaishoitaja Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen, lähes huomaamatta. Puoliso auttaa toista yhä enemmän joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei selviydykään arjesta ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena.(salanko-vuorela ym. 2009). Omaishoitaja on myös henkilö joka on päävastuussa omaisen huolenpidosta ja hoidosta, ja jonka kanssa kunta voi tehdä asiaa koskevan toimeksiantosopimuksen ja myöntää omaishoidontukea (Aaltonen 2004). Aaltonen E. Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen: selvityshenkilön raportti, Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriö, 2004 Salanko - Vuorela M, Malmi M,Vierros A, Kaivolainen M Palveluopas omaishoitajille, vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyville. Omaishoitajat ja läheiset liitto. Keuruu.13. painos. Siirtotaito Siirtotaito on omaishoitajan kykyä tunnistaa hoidettavan voimavarat ja osata hyödyntää niitä hoidettavan siirtymisen parhaaksi, niin että potilas mahdollisimman pienellä avustuksella pääsee siirtymään turvallisesti ja miellyttävästi. Hoitaja itse työskentelee hyvässä, tasapainoisessa asennossa ja hyödyntää siirron apuvälineitä ja avustusympäristöä tarkoituksenmukaisesti. Tamminen- Peter L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa- Kolmen siirtymisen vertailu. Väitöskirja. Turun Yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Turku: Pallosalama Oy. ISBN Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä- kykyä selvitä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista mm. helpottamalla asumista, liikkumista, yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja (Järvikoski & Härkäpää 2004,24). Järvikoski A,Härkäpää K Kuntoutuksen perusteet. Helsinki: WSOY. Toimijuus Toimintakyky käsitteen rinnalle on muodostunut toimijuus käsite, joka kuvaa toimintakyvyn sosiaalista ulottuvuutta. Toimijuus käsite täydentää ja laajentaa perinteistä toimintakykykäsitettä. Toimintakykykäsitettä käytetään yleisesti kuvattaessa ihmisen selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Toimijuus ilmentää potentiaalisen toimintakyvyn sijasta aktuaalista eli käytössä olevaa objektiivisen toiminnan subjektiivista toimintaa. Toimijuus kuvaa yksilön koettua, tulkittua, odotettua ja ennakoitua toimintakykyä. Toimijuus käsite liitettynä toimintakykyyn siirtää ajattelun painopisteen yksilön ominaisuuksien tarkastelusta toimintaan, toimintatilanteisiin ja käytäntöihin. Toimijuus kuvaa toimintakyvyn ilmentymistä arkielämän toimintana. Kun toimintakykyä käytetään resurssina aktiivisesti oman toiminnan hyväksi, voidaan puhua toimijasta, henkilöstä, jonka toiminnalla on suunta ja tarkoitus( Jyrkämä 2006, Jyrkämä 2007). teoreettisesti toimijuuden ajatellaan koostuvan kuudesta eri ulottuvuudesta, joista osa on toimijan sisäisiä, hänen

20 20 henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuvia ja osa ympäristöstä nousevia ulottuvuuksia. Osata, kyetä, haluta ja tuntea ovat toimijuuden ulottuvuuksia, jotka syntyvät henkilöstä itsestään ja joihin vaikuttavat yksilölliset tiedot ja taidot sekä fyysiset ominaisuudet. Täytyä ja voida ovat ulottuvuuksia, joihin vaikuttavat ympäristöstä ja sosiaalisista verkostoista tulevat esteet, vaatimukset ja mahdollisuudet(jyrkämä 2007). Toimijuus on kontekstuaalista, sillä sen eri ulottuvuuksien ilmenemiseen ja toteutumiseen vaikuttavat paikka ja tila, henkilön ikä sekä ajankohta(okulow 2008). Toimijuus vaatii tietynlaista reflektiivisyyttä ja edellyttää pyrkimystä vaikuttaa oman elämän olosuhteisiin, mutta tämä kyky reflektiivisyyteen ja toimijuuden luomiseen syntyy sosiaalisesti ja tietyissä sosiokulttuurisissa konteksteissa.(virkki k 2004). Jyrkämä J, Vanhukset toimijoina. Vanhusten läsnäolo ja osallisuus tutkimuksessa.työpaperissa Topo P.(toim). Eettiset kysymykset vanhustenhuollon tutkimuksessa. Stakes työpapereita 21/2006.Helsinki: Valopaino Oy.ISBN; (pdf), (nid.) Kettunen R, Kähäri- Wiik K, Vuori-Kemilä A, Ihalainen J Kuntoutumisen mahdollisuudet. Helsinki: WSOY. Okulow S Yksinolo ois aika orpoo - vanhusten palveluasumisen yksilölliset tekijät palvelutalon asukkaiden kokemuksina. Lisensiaattitutkimus, Kuopion Yliopisto. Virkki, T Vihan voima: Toimijuus ja muutos vihakertomuksissa. Väitöskirja. Jyväskylän Yliopisto, sosiologia. Jyväskylä: Atena. ISBN (nid.) Toimintakyky Toimintakykyä voidaan määrittää monin eri tavoin eikä yhtä yleispätevää eikä yksselitteistä toimintakyvyn käsitettä ole toistaiseksi olemassa. Toimintakykyä voidaan jäsennellä eri viitekehyksissä ja eri ulottuvuuksien kautta. Se liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiinja se voidaan määritellä joko voimavaralähtöisesti jäljellä olevan toimintakyvyn tasona tai todettuina toiminnan vajeina (Laukkanen 1998,16). Toimintakykykäsitteellä tarkoitetaan ihmisten fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ominaisuuksien kokonaisuutta, jota tarvitaan arkipäivän toimintaan ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen (Heikkinen 1994, Kettunen ym. 2002,21,22). Toimintakyky voidaan kuvata resurssina ja kyvykkyytenä, joka vaikuttaa ihmisen toimintamahdollisuuksiin elämän eri alueilla. Objektiivisesti mitattava toimintakyky kuvaa ihmisen potentiaalista toimintakykyä. Heikkinen E Vanheneminen ja terveys. Teoksessa Kuusinen J, Heikkinen E, Huuhtanen P, Ilmarinen J, Kirjonen J, Ruoppa I, Vaherva T, Mustapää O, Rautoja S (toim). Ikääntyminen ja työ. Juva: WSOY, Kettunen R, Kähäri Viik K, Vuori-Kemilä A, Ihalainen J Kuntoutuksen mahdollisuudet. Porvoo: WSOY ISBN Laukkanen P. 1998, Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. terveystieteiden laitos. Jyväskylä: Yliopistopaino. ISBN Voimavara ja voimaantuminen Voimavarat ovat tunnistettavissa olevia ihmisen ominaisuuksia, joita voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilön tasolla. Voimavarakäsite liittyy hyvinvointitutkimuksen resurssinäkökulmaan, jolloin hyvinvoinnin osatekijät voivat toimia tavoitearvoina ja resursseina. Koskisen mukaan Jan Torstam kuvaa ikääntyneillä voimavarat olevan potentiaalisia resursseja, jotka laajassa merkityksessä ovat aineellisia, persoonallisia tai henkisiä ominaisuuksia, jotka tunnetaan ja joita tietoisesti voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

21 21 Ikääntyneillä voimavarat voidaan teoreettisesti jaotella neljään luokkaan eli ikääntyneiden asemaan liittyyvät voimavarat kuten poliittinen valta, työkyky tai taloudellinen voimavara; ihmisen ikääntymisen elämänvaiheeseen liittyvät voimavarat kuten vanhuuden kehitystehtävät ja kolmannen iän vapaus; ympäristöön liittyvät voimavarat, jossa korostuvat koti ja lähiympäristö, sosiaaliset verkostot ja perhe, sekä psyykkiset ja henkiset voimavarat. Voimavarat voivat muuntua erilaisten areenoilla toimimisen kautta hyvinvoinniksi ja elämänlaaduksi joko ihmisen itsen tai koko yhteisön osalta( Koskinen 2004). Voimaantumisella viitataan ihmisenautonomiaan ja riippumattomuuteen sekä kykyyn ja mahdollisuuteen omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja kantaa niistä vastuu.käsitteen etuna on, että se mahdollistaa kuntoutumisen ja oman hyvinvoinnin ylläpidon tarkastelun sekä yksilöllisen elämänkulun kannalta sekä eräänlaisena ihmisoikeutena ja velvollisuutena. Kuntoutuksessa voimaantuminen korostaa kuntoutujan omaa aktiivisuutta ja motivaation merkitystä (Koskinen ym. 2008,557) Koskela S, Pitkälä K, Saarenheimo M Gerontologinen kuntoutus teoksessa Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A. (toim.) Kuntoutus. Helsinki: Duodecim, painos s Koskinen S Ikääntyneiden voimavarat. teoksessa Kautto M(toim.) Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja; 33; Helsinki: Edita Prima Oy, Koonnut Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key Ry: Pirjo Suomalainen, Aila Tartia- Jalonen Iäkkään omaishoitajan toimintakyvyn edistäminen kuntoutuksen haasteena projekti

22 22 Omaishoitajuuden riskit ja niiden vaikutus elämänhallintaan Kalliolan Senioripalvelusäätiö/ Nina Hiekkanen 11/2011 Seuraamukset Omaishoitajan toimijuuden riskit Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköine n Riittävä terveys ja toimintakyky Omaishoito on vakaa Ympäristö on sopiva Elämänlaatu on hyvä Omaishoitajalla on hyvä liikuntakyky ja terveys. Hoidettavan liikuntakyky on hyvä. Toimintaympäristö on esteetön, ja perheellä on sopivat apuvälineet. Omaishoitoperhe kokee turvallisuuden tunnetta, vapaa-aika on järjestetty, harrastaminen onnistuu haluamalla tavalla. Omaishoitajalla on vertaistuen mahdollisuus. Omaishoitaja tunnistaa oman hyvinvoinnin tarpeitaan ja hakee tietoa arkea helpottavista keinoista. Seuraamukset: Omaishoitoperheen tilanne on vakaa ja hallinnantunne on hyvä. Omaishoitajalla on hyvä liikuntakyky ja terveys. Hoidettavan liikuntakyky on jo muutoksia ja hän tarvitsee ajoittain toisen apua. Tieto omaishoitajuuteen liittyvistä tukimahdollisuuksista tai palveluista on riittämätön. Seuraamukset: Omaishoitaja on jo orientoitunut mahdollisiin muutoksiin, mutta hänellä ei ole tietoa palveluista tai mahdollisuuksista helpottaa omaa arkea. Varautuminen näköpiirissä oleviin muutoksiin on puutteellinen Liite2 Omaishoitajalla on hyvä liikuntakyky ja terveys, mutta hänen omat mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen ja harrastamiseen ovat vähäiset vapaaajan puutteen tai tiedon puutteen vuoksi. Mahdollisuus vertaistukeen ei ole. Omaishoitajalla on hyvinvoinnin ja yksinäisyyden riskit. Seuraamukset: Tiedon puute heikentää omaishoitajan kykyä ennakoida omia tai hoidettavan tilanteeseen liittyviä muutoksia. Eristäytymisen riski lisääntyy. Mahdollinen Terveys ja toimintakyky ovat heikkenemässä Omaishoito on muutoksessa Ympäristössä on muutostarpeita Todennäköinen Selkeästi havaittavat muutokset terveydessä ja toimintakyvyssä Ympäristö on sopimaton Elämänlaatu on heikentynyt Omaishoito on vaarassa Omaishoitajalla on jokin terveysriski ja alkava liikuntakyvyn riski. Hän itse kokee, että liikuntakyky on heikentynyt. Omaishoitajalla on alkava elämänlaadullinen alenema. Hoidettava tarvitsee fyysistä avustamista. Toimintaympäristöön tai apuvälineisiin saattaa liittyä muutostarpeita. Omaishoitaja tunnistaa hyvinvoinnin tarpeitaan ja hakee tietoa arkea helpottavista keinoista. Seuraamukset: Selkeästi havaittava kuormittuminen, muutos heikompaan terveyteen, toimintakykyyn tai hyvinvointiin on käynnistynyt. Hallinnantunne saattaa heikentyä. Omaishoitajalla on huomatta liikuntariski ja useita sairauksia, hän itse kokee, että oma toiminta- ja työkyky ovat heikentyneet. Omaishoitoperheellä on mahdollisuus kotikuntoutukseen ja tukihenkilöön, jolta perhe saa tietoa liikunta, ergonomia ja terveysongelmissa. Perhe selviää kotona tukiverkoston, ohjauksen ja neuvonnan, palveluohjauksen ja apuvälineiden avulla. Ajoittain on turvattomuuden tunnetta. Seuraamukset: Omaishoitajan oma terveys ja toimintakyky ovat vaarassa, joka voi johtaa hoidettavan hoivapalvelujen tarpeeseen. Omaishoitaja tarvitsee itselleen kuntoutus ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan tarve kasvaa. Perheen arjen hallinnantunne on jo heikentynyt molempien terveyden ja toimintakyvyn muutosten vuoksi. Hoidettava tarvitsee hoivaa ja avustamista. Hoidettavan mahdollinen kognition aleneminen vaikuttaa perheen arkeen. Avustamisympäristö tai omaishoitajan siirtotaidot eivät vastaa nopeasti muuttuneita tarpeita. Omaishoitajalla on pelko ja huoli hoidettavan tilanteesta. Seuraamukset: Hallinnan tunne heikkenee edelleen. Tuen ja palvelun tarve kasvaa. Omaishoitajan kuormittuminen saattaa lisääntyä ja tapaturmariski saattaa kasvaa. Omaishoitaja on terve. Hoidettavalla on sairauksia, jotka äkillisesti pahenevat tai lisääntyvät vaatien sairaalahoitoa. Hoidettavan fyysisen avustuksen tarve kasvaa nopeasti. Kotitai lähiympäristössä on esteitä. Seuraamukset: Omaishoitajan tuen ja tiedon tarve on akuutti. Perhe tarvitsee nopeasti kartoittavan kotikäynnin kotona selviytymisen tueksi. Hoidettava tarvitsee yhä enemmän fyysistä avustamista, mutta omaishoitajan siirtotaidot kaipaavat ohjausta. Hoidettavalla tai omaishoitajalla on kaatumisen tai tapaturman riski. Omaishoitajalla on masennuksen oireita. Parisuhde saattaa kriisiytyä. Toimintaympäristöön tai apuvälineisiin tarvitaan päivitystä. Ulkoilu, asioiminen, hyvinvoinnista huolehtiminen ei onnistu perheen tarvitsemalla tavalla. Seuraamukset: Palvelujen tarve kotiin muuttuu nopeasti. Tilanteet kotona voivat kärjistyä lyhyessä ajassa ja muutokset voivat heijastua omaishoitaja psyykkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tapaturmien riski ja turvattomuuden tunne kasvavat Sekä hoidettavalla, että omaishoitajalla on kaatumisen riski heikon liikuntakyvyn vuoksi. Molemmilla on useita terveysriskejä. Omaishoitajalla on epärealistinen kuva perheen tilanteesta. Avustamiseen liittyy paljon fyysistä siirtämistä. Siirron välineet puuttuvat. Koettu elämänlaatu on heikentynyt kaikilla osa-alueilla. Ympäristö on turvaton. Perhe on eristäytynyt. Apuvälineet puuttuvat tai ovat rikkinäisiä. Seuranta on puutteellinen Seuraamukset: Omaishoitoperhe elää laitoshoidon tapaisessa kotiympäristössä ja pysyvän laitoshoidon tarve on ilmeinen. Kotiin tarvitaan runsaasti erilaisia palveluja. Perheellä voi olla epärealistinen näkemys tilanteesta.

23 23 Liite3 Yhteenveto vertaisarvioinnista Verkostojen vertaisarviointia toteuttivat Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key ry Iäkkään omaishoitajan toimintakyky ehkäisevän kuntoutuksen haasteena hanke yhdessä Kalliolan senioripalvelusäätiön/ Kuntokeidas Sandelsin Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille hankkeen kanssa. Hankkeet toimivat Kajaanissa ja Helsingissä. Arvioinnin tavoitteena oli verrata kahden erilaisen paikkakunnan omaishoitoon liittyviä verkostoja ja toimintaa ja sitä kautta löytää hyviä käytäntöjä, joita voisi hyödyntää kehitettäessä verkostojen toimintaa. Arvioinnin kohteena oli myös hyvän verkostokutojan ominaisuudet. Projektien vertaisarviointiprosessi käynnistyi 2009 lokakuun aikana. Kumppanit sopivat yhteisen arvioinnin toteutuksesta marraskuussa Siitä alkoi yhteistyö ja arvioinnin suunnittelu. Toukokuussa valmistui etukäteistehtävä, jossa molemmat arvioinnin osapuolet kuvasivat omat verkostonsa ja sen kuinka verkostot olivat muodostuneet. Mietittiin sitoumuksia ja todettiin, että ainoastaan kotikäyntejä tekevät fysioterapeuttien kanssa oli tehty kirjallinen sopimus projektin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Päätettiin järjestää vertaisarviointipäivä Kajaaniin elokuussa Vierailukäyntiä edelsi toinen etukäteistehtävä. Ennakkotehtävässä kuvailtiin kummankin hankkeen verkostoja ja käytäntöjä sekä mitä erityisen toimivaa alueella on ja mitä kehitettävää olisi. Kirjattiin hyvät käytännöt ja kokemukset, sekä etsittiin kehittämiskohteita. Hyviä asioita Eteläisessä Helsingissä olivat Omaishoidon toimintakeskus, jossa omaishoitajat ja toimijat kohtaavat samalla areenalla. Siellä kokoontuu myös seurantaryhmä johon osallistuu alueelliset toimijat joiden yhteinen kohderyhmä on omaishoitoperheissä. Helsingissä on runsas palveluntarjonta. Erilaiset järjestöt ja yhdistykset täydentävät kaupungin palveluita liittyen ohjaukseen, neuvontaan, koulutukseen,vapaaehtoistyöhön, liikuntaan ja hyvinvointiin. Myös yksityiset palveluidentuottajat ovat käytettävissä liittyen terveyteen,hyvinvointiin ja kodinhoitoon. Helsingissä on kattavat liikenneyhteydet, jotka mahdollistavat helpon liikkumisen. Tiedon jakaminen on mahdollista myös sähköpostitse, koska moni omaishoitaja käyttää internet- palveluita. Kainuussa hyvinä asioina ovat paikkakunnan organisaatioiden läheisyys, joka helpottaa yhteisten asioiden hoitoa ja kehittämistä, mutta toisaalta etäisyydet koko Kainuuta ajatellen ovat todella pitkät. Tutut toimijat innostuvat helposti mukaan toimintaan. Palveluseteli-toimintaa on kehitetty pitkälle, jonka kehittäminen edelleen on käynnissä. Kainuun kuntayhtymän vanhustyönjohto haluaa olla vahvasti kehityksessä mukana. Vierailupäivänä etukäteistehtävien ja kokemusten perusteella etsittiin hyvän verkoston kriteereitä. Verkostokriteereitä ovat moniammatillisuus, demokraattisuus ja riittävä asiantuntijuus. On tärkeää, että verkosto koostuu erilaisista persoonallisuuksista ja että roolit ja pelisäännöt ovat selvät. Projektin resursoinnissa on oltava riittävästi varoja verkostotapaamisiin, jolloin voidaan mahdollistaa sisällön

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori 15.9.2017 Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa Etelä-Savo ja kotikuntoutus Maakunta on yksi nopeimmin ikääntyvistä Aikaisempi kotikuntoutustoiminta Tavoitteena

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot