Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille Eteläinen Helsinki Voimavara- arviointi kotikäynnillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille 2009-2013 Eteläinen Helsinki Voimavara- arviointi kotikäynnillä"

Transkriptio

1 Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille Eteläinen Helsinki Voimavara- arviointi kotikäynnillä Kalliolan Senioripalvelusäätiö/ Kuntokeidas Sandels Hiekkanen Nina Pulkkinen Marita Rikberg Lars

2 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA HANKKEELLE Hankkeen eteneminen Yhteistyö Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key Ry: n kanssa Alueellinen yhteistyö Tiedottaminen ja etsivä työ 5 2. HANKKEEN TOTEUTUS Voimavara-arvion kehittämistyö Kotikäynnin toteutus Yhteinen suunnitelma Ohjaus kotikäynnillä Koulutukset ja ensitieto Liikuntaryhmät 9 3. KARTOITUKSEN TULOKSET Taustatiedot Omaishoitajien voimavarat Fyysinen suorituskyky Omaishoitajien elämänlaatu Omaishoitotyön riskit Kotiympäristön haasteet ja epäkohdat Voimaantumisen areenat HANKKEEN TUOTOKSET 8.1 Voimavara-arviointi kotikäynnillä Oikea-aikainen tuki ja ohjaus Voimavara-arvioinnin toimintamalli HANKKEEN ARVIOINTI Sisäinen arviointi Vertaisarviointi Jatkovuodet JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LIITTEET Käsitteet 19 Toimijuuden riskit suhteessa elämänhallintaan 22 Yhteenveto vertaisarvioinnista 23

3 3 1. Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille Hanke Kalliolan Senioripalvelusäätiön/ Kuntokeidas Sandelsin toteuttama omaishoito- hankkeen lähtökohtana on selvittää omaishoitoperheiden kokonaistilanne ja mahdollinen muutostarve voimavara-arvion avulla. Hankkeella on Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus. Omaishoitohanke kohdistuu Etelä Helsinkiläisiin, iäkkäisiin, yli 65- vuotiaisiin omaishoitajiin ja on yhteistyöhanke Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen Key Ry:n omaishoitohankkeen Iäkkään omaishoitajan toimintakyky ehkäisevän kuntoutuksen haasteena projektin kanssa, jonka toinen pilottikunta oli Kainuun Maakunta kuntayhtymä. Hankkeen päätavoitteena on kartoittaa iäkkäiden omaishoitoperheiden tarpeita kotikäynnillä, tukea toimintakykyä, kotona selviytymistä, terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ohjauksella. Osatavoitteina olivat: * Voimavara-arvioinnin kehittäminen * Omaishoitotilanteiden kuormittavuuden väheneminen omaishoitajan saaman ergonomiaohjauksen avulla * Omaishoitajan motivoituminen harrastamaan liikuntaa ja omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen * Omaishoitoperheen kotiympäristön esteettömyyden parantaminen * Tiedon lisääntyminen alueen palveluista ja arjen hallintaa helpottavista keinoista Hankkeen seurantaa ja arviointia varten perustettiin ohjausryhmä, joka koostui helsingin Kaupungin Eteläisen sosiaaliviraston(sosiaali-ja lähityön yksikön) aluepäälliköstä, Eteläisen Helsingin kotipalvelun ohjaajasta, Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen KEY Ryn projektikoordinaattorista, Vanhusten turvan toiminnanjohtajasta, Kalliolan Kansalaisopiston rehtorista ja Kalliolan Senioripalvelusäätiön hankevastaavasta ja hanketyöntekijästä. Hanketta varten ostettiin fysioterapiayrittäjän palveluita 20 tuntia viikossa toteuttamaan kotikäyntejä, ylläpitämään verkostosuhteita ja osallistumaan voimavara-arvion kehittämistyöhön hanketyöntekijän ominaisuudessa. 1.1 Hankkeen eteneminen Hanke toteutui suunnitelman mukaan yhteistyössä Kuntoutuksen Edistämisyhdistyksen Key ry:n kanssa. Hankkeen alussa keskityttiin kahden organisaation yhteistyön vaatimaan roolien, toimintatapojen, käsitteiden määrittämiseen. Voimavara-arvion sisällöt, toimintatavat ja arviointi suunniteltiin vastaamaan molempien omaishoito-hankkeiden tavoitteita. Omaishoitajaa tarkasteltiin subjektina ja toimijana. Painotettiin omaishoitajan itsearvioinnin käynnistymistä,omien tarpeiden ja toimijuuden riskien tunnistamista kyselyin, mittarein ja keskustelun avulla. Kartoitettiin omaishoitajan tiedon, tuen ja ohjauksen tarpeet työ-ja toimintakyvyn sekä arjen hallinnan ylläpysymiseksi ennakoiden ikääntymiseen liittyviä muutostarpeita. Kartoitettiin omaishoitajan koettua hyvinvointia,terveyttä, elämänlaatua ja ympäristön soveltuvuutta omaishoitotyölle. Kokonaisvaltainen voimavara-arviointi toteutui fysioterapeutin toteuttamana omaishoitoperheiden luona. Työvälineiden soveltuvuutta omaishoitajien tarpeiden määrittämiseen testattiin ennen kotikäyntien toteuttamista Eteläisessä Helsingissä ja Kainuussa.

4 4 Omaishoitajia tuettiin muutoksessa yksilöllisellä ohjauksella, harjoituksella, tarjoamalla palveluita ja harjoittelun mahdollisuutta kotiympäristössä, sekä mahdollistamalla osallistumista ja tutustumista alueellisiin toimintoihin huomioiden perheen tarpeita, toiveita ja kokonaistilannetta. Ergonomiakortin siirtotaito-oppeja sovellettiin ergonomiaohjauksessa. Helsingissä yhdistettiin projektien voimavarat ja toteutettiin projektien interventiot samoille omaishoitoperheille. Markkinointi, etsivä työ ja tiedottaminen suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä. Yhteistyö Helsingin Eteläisen sosiaalityön lähityöyksikön sosiaaliohjaajien kanssa mahdollisti kohdeperheiden löytymisen ja heidän monipuolisen tukemisen. Eteläisen Helsingin Omaishoidon toimintakeskuksessa käynnistettiin monitoimija- yhteistyönä omaishoitoperheille liikuntaryhmiä, järjestettiin koulutusta liittyen ensitietoon, ergonomiaan ja hyvinvointiin. Hanke osallistui aktiivisesti alueelliseen kehittämistyöhön omaishoitoperheiden palveluiden parantamiseksi. Kuntokeidas Sandelsin jatkuvat liikuntaryhmät muodostivat toiminta-areenan liikunnan harrastamiselle. Hankkeiden kokemukset hyödynnettiin projektien kehittämistyössä molemmilla pilottipaikkakunnilla Eteläisessä Helsingissä ja Kainuussa. Arviointi toteutui sisäisenä arviointina ja vertaisarviointina. Sisäinen arviointi toteutui ohjausryhmässä, voimavara-arvion kokemuksia analysoimalla, omaishoitoperheille ja verkostoille suunnatuissa kehittämisseminaareissa. Vertaisarviointi, jonka tavoitteena oli kahden eri paikkakunnan omaishoitajien verkostojen ja verkostokutojan roolin vertailu toteutui Vertaisarviointipäivänä Kajaanissa syksyllä Hankkeen tulosten perusteella kehitettiin kartoituksen tueksi ikääntyneiden omaishoitajien voimavaraarvioinnin toimintamalli ja toimijuuden riskien tunnistamista helpottava sekä omaishoitoperheitä tukemista helpottava riskimatrikkeli. Key Ry hyödyntää voimavara-arvion kokemukset ja tulokset ikääntyneiden ennakoivan kuntoutuksen mallin kehittämistyössä. Keyn projekti jatkuu vuoden 2012 loppuun. 1.2 Yhteistyö Key Ry:n kanssa Projektien keskeinen yhtymäkohta oli omaishoitajien luona suoritettava kotikäynti, omaishoitajien tarpeiden kartoittaminen ja ergonomia- ohjaus. Yhteiset tavoitteet olivat iäkkäiden omaishoitajien tukeminen heidän omaishoitotyössään, edistää ehkäisevän kuntoutuksen keinoin omaishoitajan terveyttä, toimintakykyä ja jaksamista, tarjota omaishoitajille konkreettisia välineitä elämänhallintaan ja varautumiseen tulossa oleviin ikääntymismuutoksiin, sekä tehostaa palveluntuottajien ja kunnan yhteistoimintaa. Sandelsin hanketyöntekijä osallistui Keyn ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteuttamaan ergonomiakorttikoulutuksen ja sovelsi uutta kinesteettistä siirron tieto-taitoa ohjauksessaan omaishoitoperheiden kotiympäristössä ja ergonomiakoulutuksissa sidosryhmille. Kotona tapahtuvaa siirtotaidon ohjausta ja omaishoitajan oppimisprosessia kuvattiin. Kuvamateriaalia käytettiin arvioinnin ja työmenetelmien levittämisen tukena. Kartoitukseen valittuja työvälineitä testattiin Helsingissä ennen niiden käyttöönottoa myös Kainuussa. Yhteistyössä järjestettiin ensitietokursseja, hyvinvointitapahtumia, liikuntakaverikoulutusta, sekä ergonomiakoulutusta omaishoitoperheille ja sidosryhmille. Yhteinen hankkeiden kehittämistyö mahdollisti jatkuvan sisältöjen arvioinnin kahdella eri paikkakunnalla Kainuussa ja Helsingissä.

5 5 Kehittämisseminaareissa oli mukana Kainuun ja Helsingin hanketyöntekijät, jolloin kokemuksia levitettiin laajemmin. Yhteiset kehittämis-ja arviointiseminaarit helpottivat hyvien käytäntöjen hyödyntämistä omalla alueella. Yhteisellä vertaisarvioinnilla verrattiin kahden eri paikkakunnan omaishoitajien verkostoja ja verkostokutojan roolia, käytäntöjä ja hiljaista tietoa. Hyvät käytännöt pyrittiin siirtämään verkostotyöhön omalle alueelle. 1.3 Alueellinen yhteistyö Hankkeelle tärkeä yhteistyökumppani oli Helsingin kaupungin Sosiaalivirasto ja etenkin eteläisen alueen lähityöyksikön sosiaaliohjaajat, jotka mahdollistivat kohdeperheiden löytämisen ja kaikkia osapuolia hyödyttävän vuoropuhelun omaishoitoperheiden tarpeista ja tukemisesta. Sosiaaliviraston alaisuudessa toimiva Omaishoidon Toimintakeskus, Töölön palvelukeskuksessa mahdollisti omaishoitoperheiden ja toimijoiden kohtaamisen, sekä keskitetyn, kehittävän ja aktiivisen yhteistyön omaishoitoperheiden hyväksi. Alueellisesti järjestettiin koulutusta, ensitietokursseja, käynnistettiin liikuntaryhmiä sekä osallistuttiin omaishoitoperheiden palveluita kehittävään ja alueellista tiedotusta tehostavaan seurantaryhmään Omaishoidon Toimintakeskuksessa. Monitoimija- yhteistyössä oli mukana Helsingin kaupungin Liikuntavirasto, Eteläinen sosiaali- ja lähityön yksikkö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key Ry, Töölön Seurakunta sekä muut toimijat eri sektoreilta. Kuntokeidas Sandelsin omaishoitajille suunnatut liikuntaryhmät mahdollistivat yhteistyön eri alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteistyössä Väestöliittoa tutkijan kanssa kartoitettiin ikääntyneiden omaishoitoperheiden parisuhdekokemuksia. Kokemuksia kerättiin yhteisillä kotikäynneillä ja tietoja käytetään ikääntyneiden parisuhdeneuvonnassa.( 1.4 Tiedottaminen Esittelymateriaali ja alueelliset neuvottelut verkostojen kanssa sekä koulutukset toteutettiin Keyn kanssa Helsingissä yhdessä. Kohdeperheitä etsittiin yhteisellä markkinoinnilla ja hankkeista tiedottamisella. Hankkeesta, koulutuksista ja tapahtumista tiedotettiin Kalliolan senioripalvelusäätiön kotisivuilla, Kalliolan kansalaisopiston kausioppaassa ja Keynet-portaalissa. Omaishoidon toimintakeskuksen postituslistan avulla tavoitettiin alueen omaishoitajia. 2. Hankkeen toteutus Hanke toteutui Eteläisessä Helsingissä tiiviissä yhteistyössä Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen Key Ry:n kanssa. Kahden eri organisaation yhteistyö vaati roolien, käsitteiden ja toimintatapojen yhteensovittamisen ja hankkeen alkuvaiheessa panostettiin suunnitteluun, sekä omaishoitajien tarpeiden kartoittamiseen tarvittavien työvälineiden kehittämistyöhön ja markkinointiin. Kotikäynnit käynnistettiin Eteläisessä Helsingissä ja työvälineiden käytettävyyttä testattiin, jonka jälkeen kotikäynnit toteutettiin Kainuussa. Omaishoitajien tarpeisiin vastattiin ohjauksella, harjoituksella ja käynnistämällä liikuntaryhmätoimintaa. Omaishoitoperheille, sidosryhmille ja verkostoille järjestettiin koulutusta vastaamaan kartoituksessa ilmenneitä tarpeita ja toiveita.

6 6 2.1 Voimavara-arvion kehittämistyö Kehittämistyötä varten muodostettiin työryhmä, joka koostui Sandelsin hanketyöntekijästä, KEYn projektikoordinaattorista ja KEYn Kajaanin projektisuunnittelijasta. Työryhmä kokoontui Kajaanin projektisuunnittelijan käydessä Helsingissä. Muulloin kokoukset toteutuivat Skype- kokouksina. Kokoontumisien välissä työryhmän jäsenet hankkivat tietoa ja työstivät voimavara-arviota sovitun työnjaon mukaisesti. Simo Koskisen toimijuuskäsitteet antoivat hyvän pohjan yhteiselle kehittämistyölle. Sosiaalisen kuntoutuksen toimijuus- käsite kuvaa toimintakyvyn ilmentymistä arkielämän toimintana. Työryhmän tehtävät: 1. Määriteltiin käsitteet; Omaishoitaja, voimavara, elinvoima, elämänlaatu, toimintakyky, toimijuus (liite 1) 2. Suunniteltiin yhteiset voimavara-arvioinnin toimintatavat, jotka olivat; Yksilölliset kotikäynnit, ehkäisevän kuntoutuksen yksilöllinen suunnittelu ja koordinointi, ergonomian ja siirtotaitojen ohjaus, toiminta- ja suorituskyvyn mittaukset, omaishoidon tieto-taito-kurssit, apuvälinearviot ja ohjaus, terveys ja liikuntaneuvonta, info ja luentotilaisuudet 3. Valittiin ja testattiin toimintakyvyn kartoittamisen työvälineet 4. Suunniteltiin ja arvioitiin ohjauksen sisältöä 5. Määriteltiin dokumentoinnin, arvioinnin ja raportoinnin tapa 6. Arvioitiin työvälineiden soveltuvuutta omaishoitajien voimavara-arviointiin 7. Analysoitiin dokumentoitua tietoa ja kokemuksia kotikäynneillä 2.2 Kotikäynnin toteutus Hanketyöntekijä sai tiedon omaishoitoperheen kotikäyntitarpeesta alueen sosiaaliohjaajalta, joka omaishoitajan luvalla sopi kotikäynnin toteuttamistavasta. Omaishoitajat ottivat myös itse yhteyttä saatuaan tiedon kartoittavan kotikäynnin mahdollisuudesta ja sovittiin kotikäynnin ajankohdasta. Kotikäynnillä arvioitiin omaishoitoperheen kokonaistilannetta, kartoitettiin omaishoitajien toimintakykyä, toiveita ja tarpeita. Kotikäynnillä huomioitiin kotikäyntitapahtuman ominaispiirteitä perheen yksityisalueena. Kokonaistilanteen arviointi Omaishoitoperheen tarpeet Omaishoitajan toimintakyvyn arviointi Menetelmä Voimavarakysely: Ympäristö-, sosiokulttuuriset, kollektiiviset ja psyykkis-henkiset voimavarat Haastattelu kotikäynnillä Fyysinen suorituskyky - SPPB- testistö - Puristusvoima Jamar- mittarilla Elämänlaatu - WHOQOL- BREF Aistitoimintojen kartoitus : Näkövammaisten Keskusliiton näön seulontalomake ja Kuuloliiton kuulon seulontalomake. Koti työskentely- ympäristönä ja turvallisuus Hoidettavan tilanne Ympäristön arviointi - KTL- arviointilomake - Havainnot kotikäynnillä, omaishoitaja omin sanoin

7 7 Kyselyt ja mittaus- tulokset dokumentoitiin ja tuloksista keskusteltiin omaishoitajan kanssa. Kotona tapahtuva ehkäisevän kuntoutukseen liittyvä neuvonta toteutettiin voimavaralähtöisesti ja omaishoitajien toimijuutta edistävänä keskusteluna. Keskustelussa pyrittiin voimaannuttavan, motivoivan ohjauksen keinoin aktivoida omaishoitaja tunnistamaan tarpeensa ja ehdotuksensa pulmatilanteiden ratkaisemiseksi. Lähtökohtana oli omaishoitajan omat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tarpeet. Arvioinnin yhteenvedon perusteella kirjattiin ehkäisevän kuntoutuksen tavoite, toimintamuodot ja keinot sekä toteutumisen ajanjakso. Jokaisen omaishoitajan kohdalla yritettiin miettiä realistinen tavoite, jonka toteutuminen oli todennäköinen ja pyrkimys oli yhteinen näkemys toimijuutta tukevista tekijöistä. Omaishoitoperheiden luona toteutettuja kotikäyntejä oli keskimäärin kolme käyntiä sisältäen kartoituksen ja ohjauksen. Käyntien määrään vaikuttivat perheen yksilöllinen tuen tarve. Erityisesti siirto-taidon oppiminen, apuvälinehankinnat ja niiden käytön ohjaus tai harjoittelu vaati useita ohjauskäyntejä. Hoidettavan tilanne, kognitio ja kommunikointikyky, ympäristön soveltuvuus turvalliselle omaishoitotyölle ja omaishoitajan tiedot olemassa olevista palveluista vaikuttivat tuen ja ohjauksen tarpeeseen. 2.3 Yhteinen suunnitelma Esimerkkiperhe Miesomaishoitajalla on terveysriski sydänsairautensa vuoksi. Hän haluaa harrastaa ja liikkua vaimonsa kanssa kodin ulkopuolella. Hankaluutena on liian raskas pyörätuoli, jonka työntäminen ulkona aiheuttaa omaishoitajalle fyysistä kuormitusta ja lisää sydäntuntemuksia. Vaimon avustaminen vuoteesta ylös etenkin yöaikaan tuntuu turvattomalta ja vaikeuttaa laadukasta unea. Mies toivoo ratkaisua kodin ulkopuolisen asioimisen helpottumiseksi ja siirtotaitojen ohjausta. Elämänlaatumittariston mukaan pariskunnalla on sosiaalinen riski. Fyysisen suorituskyvyn mittariston mukaan ei ole liikuntakyvyn riskiä SPPB 12 pistettä, Puristusvoima 30 kg Toimintakyvyn riskit: Terveysriski liittyen avustamiseen Elämänlaatu on heikentynyt rikkonaisen unirytmin vuoksi ja eristäytymisen riskin vuoksi Tarpeet kyselyn ja keskustelun pohjalta: Pariskunnan turvallisen liikkumisen, siirtymisen, asioimisen ja harrastamisen mahdollisuus omassa toimintaympäristössä. Omaishoitajan unen laadun parantuminen, jotta hän jaksaa suoriutua omaishoitotyöstä väsymättä. Hoidettavan osallistuminen siirtotapahtumiin mahdollisimman aktiivisesti vähentäen fyysistä kuormittavuutta Tuki ja ohjaus: Uuden, kevyemmän pyörätuolin hankinta, käytön opastus sekä käytön harjoittaminen ulkona. Ergonomiaohjaus siirto-taitojen lisääntymiseksi ja hoidettavan potentiaalin hyödyntämiseksi siirtotapahtumissa, jotta avustamistilanteet olisivat vähemmän kuormittavia. Siirron apuvälineeksi sivunousutuen hankinta ja asennus vuoteeseen. Omaishoitaja tarvitsee tiedon apuvälineiden mahdollisuudesta arjen helpottamiseksi ja hankintapaikasta. Suunnitelma: Sovitaan, että hanketyöntekijä tilaa tarvittavat välineet apuvälinelainaamosta ja omaishoitaja noutaa niitä sovittaen samalla pyörätuolimallia vaimonsa kanssa. Sovitaan sivunousutuen asennuksen, ergonomiaohjauksen, ulkoilun ja siirtotaitoharjoituksen ajankohta. Omaishoitaja saa tiedon uniluennolle osallistumisen mahdollisuudesta.

8 8 2.4 Ohjaus kotikäynnillä Ergonomiaohjaus Siirtotaidon ohjaus ja harjoitus, kehon hallinnan harjoittaminen siirron välineiden hankinta ja niiden käytön opastus sekä harjoitus, hoidettavan aktivointi osallistumaan siirtotapahtumaan ja osavaiheiden harjoittaminen. Liikkuminen kotiympäristössä Kodin ergonomian ohjaus Esteettömyys, kodin muutostyöt, sopiva valaistus, sopivat huonekalut, sopivien jalkineiden hankinta, liikkuminen portaissa ja lähialueella Apuvälineohjaus Ohjaus vertaistuen piiriin Liikuntaneuvonta Ohjaus terveyspalveluiden luokse Liikkumisen ja hygienian apuvälineiden hankinta, niiden käytön opastus ja tarvittaessa käytön harjoittelu. Rikkinäisten välineiden huolto. Sopimattomien välineiden vaihto nykytilanteeseen sopivimmiksi. Apuvälinehankinnat myös mökille ja harrastuksiin. Keskustelun ja ventiloinnin tarve samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa, tietoa omaishoitajuuteen liittyvistä asioista, tietoa alueellisesta palvelutarjonnasta ja mahdollisuuksista. Ulkoilun ja liikkumisen kartoitus, ohjaus liikuntaryhmiin, vapaaehtoisen liikuntakaverin järjestyminen, tietoa alueen liikuntamahdollisuuksista ja samanaikaisista omaishoitajien ja hoidettavien ryhmistä. tutustumisen mahdollisuus liikuntapaikkoihin ja lajeihin, Sairauksien hoito, kuntoutus, terveysneuvonta,muistiselvitys, lausunnot sairaanhoitotarvikkeita tai taksikuljetusta varten. Ohjaus sosiaalipalveluiden luokse Omaishoitajan tukiasiat, sijaistuksen ja lomituksen järjestyminen,asumiseen liittyvät asiat, omaishoidon toimintakeskuksen palvelut,tietoa alueen omaishoitajille suunnatuista tapahtumista, koulutuksista 2.5 Koulutukset Koulutukset kohdistuivat omaishoitoperheisiin, heidän sidosryhmilleen, alueen terveyden-ja sosiaalihuollon ammattilaisille, verkostoille ja muille omaishoidosta kiinnostuneille. Sisällöt suunniteltiin vastaamaan omaishoitajien toiveita ja voimavarojen kartoituksessa ilmenneitä tarpeita. Koulutukset järjestettiin Kalliolan Settlementin, Kuntokeidas Sandelsin, Omaishoidon Toimintakeskuksen, Töölön Seurakunnan tiloissa

9 9 Koulutuksien toteutuksessa oli mukana Helsingin kaupungin liikunta, sosiaalivirasto, yksityiset terveys-ja apuvälineyritykset(oriola Kd, Innohome Oy, Suomen Terveysmaailma) ja järjestöt( Polli Ry, Väestöliitto). Yhteistyön myötä saatiin luennoitsijoita ja havainnointimateriaalia koulutustilanteisiin. Aiheet: * Hyvinvointiin liittyvät luennot; Uni ja jaksaminen, ravitsemus, omaishoito ja parisuhde, * Ensitietokurssi sisältäen aiheet; Omaishoitajuus, suru ja luopuminen, ergonomia, apuvälineet ja kodin turvallisuus, palvelut ja sosiaaliset etuudet * Ergonomiaan, siirto-taitoon, apuvälineisiin ja kodin turvallisuuteen liittyvät luennot omaishoitajille * Ergoinfo -tilaisuuksia kotihoidon ammattilaisille. * Liikuntaan ja tasapainoon liittyvät koulutukset * Liikuntakaveri-info ja rekrytointitilaisuus vapaaehtoisille * Älykkäät teknologia ratkaisut iäkkään arkeen - koulutus Hyvinvointipäivä Kuntokeidas Sandelsissa antoi mahdollisuuden tutustua ja kokeilla rentoutumista sekä liikuntaa eri muodoissa sekä mahdollisti omaishoitajien tutustumisen toisiin omaishoitajiin. Kehittämisseminaari hankkeen yhteistyökumppaneille mahdollisti voimavara-arvioinnin tuloksista tiedottamisen, sekä mahdollisti käytäntöjen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen ankkuroimisen alueellisesti. Omaishoitajille toteutettiin oma loppuseminaari, jonka yhteydessä kerrottiin hankkeen tuloksista. 2.6 Omaishoitajien ja hoidettavien liikuntaryhmät Syksyllä 2010 hanke oli aktiivisesti mukana käynnistämässä omaishoitajien ja hoidettavien samanaikaiset ryhmät Eteläisen Helsingin Omaishoidon toimintakeskuksessa. Ryhmät toteutuvat Kalliolan senioripalvelusäätiön, Omaishoidon toimintakeskuksen, Helsingin kaupungin Liikuntaviraston ja Key Ry:n kanssa. Ryhmistä tiedottamiseen ja markkinointiin osallistuivat kaikki osalliset. Ryhmiin osallistuivat 14 omaishoitajaa ja 10 hoidettavaa. Ryhmien tavoitteena oli ilo ja virkistys, toimintakyvyn kohentuminen, vertaistuki ja uusien asioiden kokeminen. Omaishoitajien ryhmä toteutui kuntosaliharjoitteluna Liikuntaviraston ohjauksessa. Hoidettavien ryhmä toteutui Sandelsin hanketyöntekijän ohjauksessa. Fysioterapeutin koulutus oli tarpeen ohjauksessa, koska ryhmä oli heterogeeninen ja ryhmässä oli useita fyysistä avustamista tarvitsevia, pyörätuolilla liikkuvia ryhmäläisiä. Hoidettavien ryhmässä oli vapaa- ehtoisia avustajia, joita perehdytettiin ja ohjattiin turvalliseen avustamiseen. Lisäksi Key: n hankekoordinaattori avusti ryhmäläisiä. Samanaikaiset ryhmät koettiin tarpeelliseksi ja omaishoitajia voimaannuttavana toimintana. Omaishoitajat kokivat saavansa voimia arjen haasteisiin fyysisen suorituskyvyn lisääntymisen sekä vertaistuen myötä. Omaishoitajien mielestä ryhmien samanaikaisuus mahdollisti ja helpotti osallistumisen ilman hoidettavien sijaisjärjestelyjä. Myös hoidettavat aktivoituivat ryhmässä ja osa osallistujista koki arkiliikkumisen helpottuneen.

10 10 3. Kartoituksen tulokset - Omaishoitajilla esiintyi toimintakykyyn, liikuntakykyyn, terveyteen, avustamiseen ja ympäristöön liittyviä riskejä. - Omaishoitajilla esiintyi elämänlaadullista heikkenemistä - Omaishoitajat tarvitsivat ohjausta ja harjoitusta siirtotaidoissa, liikkumiseen kodin ulkopuolella, kodin turvallisuuden lisäämiseksi, apuvälinehankinnoissa ja niiden käytössä - Omaishoitajilla oli tiedon tarvetta omaishoitajuuteen liittyvissä asioissa, alueen palveluista ja mahdollisuuksista, ergonomiasta, turvallisen työskentely-ympäristön mahdollisuudesta, hyvinvointia ja elämänlaatua lisäävistä keinoista - Omaishoitoperheet tarvitsivat palveluita ja kuntoutusta kotiympäristössä - Omaishoitoperheet tarvitsivat mahdollisuuden tutustua alueen palveluihin kuten: Omaishoidon Toimintakeskuksen toimintaan, liikuntapaikkoihin, koulutustarjontaan ja vertaistuen foorumeihin Omaishoitoperheiden taustatiedot 19 omaishoitajista on puoliso-omaishoitajia ja naisia. Miesomaishoitajia oli 3. Mukana on 3 sisarusomaishoitajaa. Omaishoidon kesto on keskimäärin 7 vuotta, pisimmillään omaishoito on kestänyt 34 vuotta ja lyhimmillään 1 vuoden (n=3). )Omaishoitajan Ikä on keskimäärin 74,4 vuotta. Hoidettavan ikä oli keskimäärin 75,6. Omaishoitovuosia oli keskimäärin 4,9. Omaishoitajista 1 oli alle 64 vuotta, 7 omaishoitajaa 65-70v, 9 omaishoitajaa oli vuotiaita, 5 oli yli 80 vuotta. 3.2 Omaishoitajien voimavarat: Kollektiiviset voimavarat : Talous, koulutus, työkyky -17 omaishoitajaa saa omaishoidon tukea. Myös suurin osa hoidettavista saa eläkkeen saajan hoitotukea. -Omaishoidon tuki koetaan arvostuksen mittarina Sosiokulttuuriset voimavarat: Eletty elämä, merkinjättö, elämänhallinnan resurssit ja koettu elämänlaatu - Keskimäärin omaishoitajilla on 2,0 sairautta. -Noin puolet omaishoitajista kokee, että oma terveydentila on riittävä omaan omaishoitotyöhön. -Puolet omaishoitajista ilmoittaa harrastavansa liikuntaa jopa päivittäin ja suurin osa vähintään viikoittain. - Omaishoitoa haittaavaksi tekijäksi koettiin unen puute ja sen häiriintyminen - Oman mielialan muutokset koettiin terveyteen liittyvänä ongelmana. Psyykkis- henkiset voimavarat: Jaksaminen, mielen voimavarat, tunteet, tieto, osaaminen ja vakaumus - tyytyväisyyttä tuovat asiat ovat perhe, hyvä aviosuhde, omat kiireettömät hetket, lomamatkat, kulttuuriharrastukset, vertaisryhmät ja hyvä oma terveys -Turvattomuutta koettiin siitä kuinka hoidettavalle käy, jos itselle käy jotain - Usea näki tulevaisuutensa lähes samanlaisena kuin nyt - Suurin osa omaishoitajista kokee että heillä on riittävästi tietoa oman paikkakunnan liikuntatarjonnasta, kotiharjoitteluista sekä oman ja hoidettavan sairauksien hoidosta Ympäristön voimavarat: Asunto, koti ja sosiaaliset verkostot, luontosuhde -Keskimäärin hoidettavilla oli 1,9 apuvälinettä - 2/3 osan omaishoitajan mielestä työhön sisältyy hoidettavan fyysistä avustamista - yli puolet omaishoitajista ilmoittaa, että heillä on ainakin yksi kodin ulkopuoleinen palvelu käytössä(siivouspalvelua, sijaishoitoa ja kunnallista kotihoitoa) - Kotiin toivottiin apua enemmän - Ympäristön palvelut ovat riittävät

11 Omaishoitajien fyysinen suorituskyky SPPB (Short Physical Performance Battery) testistö mittaa iäkkään henkilön liikkumiskykyä, joka on perusedellytys päivittäisistä toiminnoista selviytymiselle(guralnik ym.1994,1995, 2000). SPPB testistön mukaan kohderyhmän omaishoitajilla oli keskimäärin alhainen liikuntakyvyn riski. Kolmella omaishoitajalla oli kohtalainen liikuntakyvyn riski ja ikäryhmässä yli 80 vuotta kahdella omaishoitajalla esiintyi korkea liikuntakyvyn riski liittyen tasapainoon ja kävelynopeuteen. Käden normaali toiminta on yksi tärkeimmistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Puristusvoima mittaa käden toiminnan valmiustilaa. Lisäksi puristusvoima kuvaa koko kehon lihasvoiman tasoa. Puolella kohderyhmän omaishoitajilla oli alentunut puristusvoima ennakoiden liikkumisriskiä. Yhdellä omaishoitajalla oli nopeasti alentunut puristusvoima, jonka perusteella löydettiin terveysongelma ja voitiin ohjata lääkärin hoitoon. 3.4 Omaishoitajien elämänlaatu Omaishoitajilla oli tuntemuksia heikentyneestä elämänlaadusta. Neljällä omaishoitajalla oli fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuksien osalta kaikki elämänlaadulliset osa-alueet alentuneet. He olivat arvioinnin nuorimpia omaishoitajia. Vain yhdellä omaishoitajalla oli keskiarvoa korkeammat pisteet kaikkien neljän ulottuvuuden osalta. Hyvä elämänlaatu perustui omaishoitajan tuntemuksiin, että kipu ei estä tekemästä päivittäisen elämän kannalta tärkeitä asioita, liikunta- ja työkyky on hyvä, on riittävästi tarmoa päivittäisen elämän kannalta, on turvallisuuden tunnetta. Hyvä elämänlaatu perustui myös tyytyväisyyteen unen laatuun, päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen, ihmis-suhteisiin ja itseensä, sekä on tuntemukseen että riittävää tietoa päivittäisen elämän kannalta tärkeistä asioista Elämänlaatua heikentävät kipu, liikuntakyvyn ja unen laadun heikkeneminen, tyytymättömyys omaan ulkomuotoon, usein kielteisiä tuntemuksia, alakuloa tai epätoivoa, tyytymättömyys sukupuolielämään, vähäinen mahdollisuus vapaa-ajan toimintaan, kokemus rahojen riittämättömyydestä, fyysisen ympäristön epäterveellisyys, tyytymättömyys mahdollisuuksiin saada terveyspalveluja.

12 Omaishoitajuuden riskit Omaishoitajan terveysriskit: Sairaudet, kipu, avustamiseen liittyvä kuormittuminen, alkava masennus, unen puute, kotikuntoutuksen puute Avustamiseen liittyvä terveys, tapaturma tai kaatumisriski: Paljon fyysistä avustamista, omaishoitajan ja hoidettavan kokoero, siirto-taitoa ei ole ohjattu tai harjoiteltu. Siirron apuvälineiden puute.työskentelyympäristö on sopimaton. Omaishoitajan liikuntakyvyn riski: Fyysinen suorituskyky on heikentynyt, oma kokemus että liikuntakyky on heikko, kipu, sairaudet, tasapainon ongelmat, tiedon puute liikuntapaikoista, yhtäaikaisten liikuntaryhmien puute, vapaa-ajan puute, liikkumisen apuvälineiden puute, ulkoilu ei onnistu ympäristötekijöiden vuoksi Omaishoitajan hyvinvoinnin riski: parisuhteen kriisiytyminen, ei voida sopia asioista yhdessä, suru ja huoli hoidettavan tilanteesta, pettymys palveluihin, vapaa-ajan puute. Omaan olemukseen liittyvä tyytymättömyys. Sosiaalinen riski: Eristäytyminen ympäristötekijöiden tai liikkumisen apuvälineiden puutteen vuoksi, omaishoidon sitovuus hoidettavan sairauden vuoksi, yhdessä asioiminen tai harrastaminen ei onnistu, omaishoitaja ei voi harrastaa omia ja haluamiaan asioitaan, Ystävät tai perhe eivät tue, ei ole sosiaalista verkostoa. Kotitapaturmien riski; Ahdas asunto, esteet kulkureitillä, portaat, liukkaat lattiat, sopimattomat jalkineet, sopimattomat huonekalut, sopimattomat tai rikkinäiset apuvälineet, heikko valaistus Hoidettavan tilanteeseen liittyvät riskit; Nopeat muutokset terveydentilassa, epätietoisuus hoitopaikasta, kommunikointi ei onnistu, kaatumisriski rikkoutuneen apuvälineen tai sopivan apuvälineen puutteen vuoksi, apuvälineiden käyttöä ei ole ohjattu tai harjoiteltu. Hoidettavan omia resursseja ei ole huomioitu tai aktivoitu arjen toiminnoissa. 3.6 Omaishoitoperheiden kotiympäristön haasteet ja epäkohdat: Liikkumisen, siirron tai hygienian apuvälineiden puuttuminen tai niiden sopimattomuus nykytilanteeseen. Asunnon ahtaus, esteet kulkureitillä vaikeuttavat turvallista avustamista ja siirtämistä sekä työn suunnittelua. Matalat huonekalut aiheuttavat terveysriskiä avustamistilanteissa ja estävät hoidettavan voimavarojen hyödyntämistä Hoidettavan siirtyminen vuoteessa, vuoteesta ylös on työlästä ja avustaminen aiheuttaa omaishoitajalle fyysistä kuormitusta. Liukkaat lattiat tai sopimattomat jalkineet aiheuttavat kaatumisen riskiä tai tapaturmariskiä avustamistilanteissa omaishoitajalle tai hoidettavalle. Tapaturman riski. Hissi on pieni tai puuttuu tai hissin jälkeen on portaita ulko-ovelle vaikeuttaen asioimista kodin ulkopuolella. Harrastaminen tai mökkeily ei mahdollistu puuttuvien apuvälineiden vuoksi. Ulkoilu on hankalaa liikkumisen apuvälineiden puuttumisen tai niiden käytön opastuksen ja harjoittelun puutteen vuoksi. Pihalla ei ole penkkejä, kaiteita, valaistusta ulkoilun mahdollistumiseksi turvallisesti Liikennevälineitä ei uskalleta käyttää turvattomuuden tunteen vuoksi. Liikkumista ei ole kokeiltu käytännössä kokeiltu käytännössä

13 Voimaantumisen areenat Ensitietokurssit: Mahdollisuus tietoon omaishoitajuuteen liittyvissä asioissa -Sosiaaliset etuudet,palvelut, sijaistus -Hyvinvointi, kuntoutus, parisuhde, vertaistuki -Kodin ergonomia, apuvälineet ja turvallisuus -Siirtotaito ja taidon käytännön harjoittelu - Alueelliset mahdollisuudet: Liikuntapaikat, koulutus Palvelut kotiympäristössä: Mahdollisuus kuntoutus, sosiaalija terveyspalveluihin omien ja hoidettavan sairauksissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Turvallisuuden tunne arjessa - Ohjaus ja harjoitus: Avustaminen, siirto-taito, työ-ja apuvälineiden hankinta ja käyttö, liikkuminen koti-ja lähiympäristössä, kodin muutostyöt ja turvaratkaisut - Sijaispalvelut -Terveys ja hyvinvointipalvelut, siivouspalvelut -Ulkoilun tukeminen, liikuntakaveri -Mahdollisuus moni- ammatilliseen tukeen Vapaa-aika ja harrastukset: Mahdollisuus vapaa-aikaan haluamalla tavalla -Mahdollisuus tutustumiseen alueen palvelutarjontaan: Omaishoidon - Toimintakeskus, liikuntapaikat, koulutusareenat, vertaistuen foorumit -Mahdollisuus kulttuurin, liikunnan, matkailun tai mökkeilyn harrastamiseen - Mahdollisuus kiireettömiin hetkiin Mahdollisuus osallistumiseen yhdessä hoidettavan kanssa: -Asioiminen ja liikkuminen lähiympäristössä, ulkoilu, liikuntaryhmät, harrastukset ja mökkeily - Omaishoidon Toimintakeskus - Vertaistuen foorumit Mahdollisuus keskusteluun tutun henkilön kanssa arjen pulmatilanteissa ja omaishoitajuuden muutoksissa - Moniammatillisen ja kokonaisvaltaisen tuen mahdollisuus - Vertaistuki - Mahdoliisuus keskusteluun elämäntilanteen kriisiytyessä: Parisuhde, suru, luopuminen, kuormittuminen Vertaistuen foorumit Mahdollisuus keskusteluun samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa - Omaishoidon Toimintakeskus - Omaishoitoperheille suunnatut liikuntaryhmät - Omaishoitotilanteisiin liittyvät koulutukset, hyvinvointiin liittyvät tapahtumat, ensitietokurssit -Seurakunnan sururyhmät 4. Hankkeen tuotokset

14 14 Eteläisen Helsingin omaishoitoperheiden tarpeiden perusteella kehitettiin voimavara-arvioinnin malli työvälineeksi kotikäynnillä. Lisäksi kehitettiin riskimatriisi, jonka avulla voidaan helpottaa omaishoitajan toimijuuden riskien tunnistamista. 4.1.Voimavara-arviointi kotikäynnillä Voimavara-arvioinnin toimintamalli on työväline, jonka avulla voidaan kartoittaa omaishoitoperheen elämäntilannetta ja tarpeita kotikäynnillä painottaen omaishoitajan subjektiivisia tuntemuksia ja itsearviointia. Voimavara-arvioinnissa kartoitetaan omaishoitajan kokonaisvaltaista toimintakykyä, elämänlaatua, terveyttä, hyvinvointia,toimijuuden riskejä ja toimintaympäristön soveltuvuus omaishoitotyölle. Hoidettavan tilanne vaikuttaa omaishoitajan jaksamiseen, joten hoidettavan potentiaalin hyödyntäminen kartoitetaan. Voimavara-arviossa huomioidaan omaishoitajan mahdollisuudet saada tukea työssään, ohjaus ja neuvontatarpeet arjen hallinnan parantamiseksi, sekä mahdollisuudet voimaantumiseen. 4.2 Ohjauksen oikea-aikaisuus Omaishoitoperheitä ja arjen hallintaa voidaan tukea oikea-aikaisella ohjauksella. Hankkeessa kehitetty riskimatriisi on työväline oikea-aikaisen tuen kohdistamiselle omaishoitoperheille. Tunnistamalla toimijuuden riskejä suhteessa elämänhallintaan voidaan tukea omaishoitoperheiden kotona selviytymistä sopivilla interventioilla (Liite 2) Ergonomiaohjaus: Omaishoitotyöhön liittyy fyysistä avustamista Avustamisympäristössä on riskitekijöitä tai ei ole tietoa ympäristön sopivuudesta turvalliseen työskentelyyn, omaishoitaja kokee turvattomuuden tunnetta avustaessa hoidettavaa. omaishoitotyöhön liittyy fyysistä avustamista,avustamiseen liittyy omaishoitajan tai hoidettavan terveyden, kaatumisen tai tapaturman riski Liikkuminen kodin ulkopuolella ei onnistu, liikkumisen apuvälineiden mahdollisuutta ei ole kokeiltu tai tieto keinoista siirtyä kodin ulkopuolelle ovat puutteelliset.kaikille tarpeen ensitiedon muodossa. Kodin ergonomian ohjaus: Omaishoitajalla tai hoidettavalla on kaatumisen tai tapaturman riski liittyen ympäristöön Vertaistuki: Omaishoitaja tarvitsee keskustelua ja ventilointia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Apuvälineohjaus: Omaishoitajalla tai hoidettavalla on kaatumisen,tapaturman,terveyden riski liikkuessaan koti-ja lähitympäristössä.hoidettavalla on fyysisen avustamisen tarve ja siirron apuvälineiden tarve. Ulkoilun ja asioimisen mahdollistamiseksi.nykyhetkeen sopimattomat tai rikkinäiset apuvälineet, Ulkoiluun tai harrastamiseen ei ole apuvälineitä Liikuntaneuvonta: Omaishoitajalla on liikuntakyvyn riski. Omaishoitajalla on epävarmuus ulkoilun mahdollistumisesta hoidettavan kanssa, kotiharjoitusohjelman tarve, tieto puuttuu alueen liikuntamahdollisuuksista. Ohjaus terveyspalvelujen luokse: Omaishoitajan tai hoidettavan terveysriskeissä; Hoitamattomat sairaudet, kipu, lääkitykseen liittyvät tarpeet, alkava alakulo tai masennus, kuntoutuksen tarve Ohjaus sosiaalipalveluiden luokse: Omaishoitoperheen tilanteen muuttuessa tai kriisiytyessä. Omaishoitajan työkyvyn riskeissä. Vapaa-ajan järjestelyissä, Omaishoitajalla ei ole tietoa sosiaalisista etuuksistaan tai tarvitsee palveluohjausta, koordinoinnin tarve

15 15 Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille hanke. Nina Hiekkanen Voimavara-arviointi kotikäynnillä Omaishoitajan itsearvioinnin käynnistyminen mittareilla ja keskustelulla Omaishoitajan tarpeet ja toimijuuden riskit ennakoiden tulevaisuutta Toiveet ja halut Ympäristön soveltuvuus omaishoitotyölle Tiedon, tuen ja ohjauksen Kartoitus tarve kotikäynnillä Tuki ja ohjaus Omaishoitajan yksilöllisistä tarpeista lähtöisin tieto alueellisista palveluista ja mahdollisuuksista liittyen omaishoitajuuteen Tuki muutoksessa,oikeaaikaisuus Vastuuhenkilö, jolla on riittävä tieto-taito omaishoitajuudesta ja alueen palveluista Perustuu yhteiseen suunnitelmaan Moniammatillinen yhteistyö Koordinointi ja seuranta Omaishoitoperheen elämäntilanne: Historia, koti-ja lähiympäristö, parisuhde, perhe,arki,tavat, omaishoitajuuden vaihe Omaishoitajan voimavarat Hoidettavan tilanne Arjen hallinta: *Koettu ja mitattu työ-ja toimintakyky, terveys, hyvinvointi ja kuormittuminen *Toimintakyvyn riskien tunnistaminen ja ennakointi *Toimintaympäristön terveellisyys, työ-ja apuvälineet *koettu elämänlaatu *koettu turvallisuus *Oikea-aikaisen ja yksilöllisen palvelun,tuen,ohjauksen ja harjoituksen saatavuus Mahdollisuudet voimaantumisen areenoihin: * Mahdollisuus tutustumiseen ja osallistumiseen alueellisiin toimintoihin *Mahdollisuus ulkoiluun, haluamiin harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon *Mahdollisuus samanaikaisiin toimintoihin hoidettavan kanssa *Mahdollisuus keskusteluun ja vertaistukeen *Mahdollisuus tarvitsemiin palveluihin, tukeen ja kuntoutukseen *Mahdollisuus tieto-taidon kartuttamiseen elämäntilanteiden mukaan *Mahdollisuus tukeen elämäntilanteen muutoksissa tai kriiseissä. Avustuksen tarve: *Fyysisen,henkisen,sosiaali sen tuen tarve *Terveyden,toimintakyvyn, turvallisuuden riskit * Omien olemassaolevien taitojen käyttö arjessa *Ympäristön esteettömyys ja sopivat apuvälineet * Kommunikointikyky ja kyky sopia asioista

16 16 5. Hankkeen arviointi Tiivis yhteistyö Key Ry:n kanssa mahdollisti kokemusten vaihtoa kahdella eri paikkakunnalla: Helsingissä ja Kainuussa ja mahdollisti Sandelsin hankkeen etenemisen silloinkin kun hankevastaavat vaihtuivat. Löydettiin omaishoitajan itsearviointia käynnistävät ja kokonaisvaltaisia tarpeita kartoittavat työvälineet. Omaishoitajien liikuntakyvyn, terveyden ja ympäristöön liittyviä riskejä pystyttiin helpottamaan ja ennaltaehkäisemään ergonomiaohjauksella, ympäristön muokkauksella turvalliseksi, sopivilla työ-ja apuvälineillä, koulutuksella, harjoittelulla koti-ja lähiympäristössä. Hyvä yhteistyö sosiaaliohjaajien kanssa mahdollisti kohdeperheiden löytämisen ja tukemisen.omaishoidon toimintakeskus oli luonteva omaishoitoperheiden ja toimijoiden kohtaamispaikka koulutuksien ja ryhmien toteutukseen,monitoimijayhteistyölle ja kehittämistoiminnalle sekä tiedottamiselle. Ensitietokurssit ovat tarpeellisia ja vähentävät toimijuuteen liittyviä riskejä sekä lisäävät arjen hallintaa. Erityisesti siirto-taidon ja ergonomiaohjauksen tarpeita ei tunnistettu ja ensitiedon tärkeys korostuu siksi ergonomian osalta. Ergonomiakortti- koulutuksen opit soveltuvat ergonomiaohjaukseen kotiympäristössä ja tukevat omaishoitajan työkykyä. Samanaikaiset liikuntaryhmät mahdollistivat omaishoitajien osallistumisen ja tutustumisen liikuntaan sekä saamaan vertaistukeen.löydettiin vapaaehtoisia liikuntakavereita avustamaan liikuntaryhmissä ja tapahtumissa. 5.1 Sisäinen arviointi : Voimavara-arvioinnin ja ohjauksen työvälineiden soveltuvuutta omaishoitoperheiden tarpeiden kartoitukseen ja tukemiseen arvioitiin pilotoimalla menetelmät eteläisessä Helsingissä. Kehittämistyöhön liittyvät muutokset kirjattiin työryhmän kokoontuessa (Keyn kanssa yhteistyössä). Koulutusten ja ryhmätoimintojen kokemukset arvioitiin kyselyin ja keskusteluin. Kartoituksen tulokset analysoitiin ja omaishoitajien tarpeita sekä ohjauksen vaikuttavuutta omaishoitajien arkeen arvioitiin. Hankkeen etenemistä ja tuloksia arvioitiin ohjausryhmässä sekä Fiskarsin kehittämispäivässä ja omaishoitajille järjestetyssä seminaarissa toukokuussa Omaishoitajan oppimisprosessia siirto-taitojen oppimisessa kotiympäristössä videoitiin ja työtapoja sekä kokemuksia arvioitiin yhdessä Keyn kanssa.. Voimavara-arvion ja riskimatriisin käytettävyyttä arvioitiin ergonomia-seminaarissa Kuopiossa. 5.2 Vertaisarviointi Vertaisarviointi toteutui vertaisarviointipäivänä Kajaanissa Verkostojen vertaisarviointia toteuttivat Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key ry:n Iäkkään omaishoitajan toimintakyky ehkäisevän kuntoutuksen haasteena hanke yhdessä Kalliolan senioripalvelusäätiön/ Kuntokeidas Sandelsin Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille hankkeen kanssa. Hankkeet toimivat Kajaanissa ja Helsingissä. Arvioinnin tavoitteena oli verrata kahden erilaisen paikkakunnan omaishoitoon liittyviä verkostoja ja toimintaa ja sitä kautta löytää hyviä käytäntöjä, joita voisi hyödyntää kehitettäessä verkostojen toimintaa. Arvioinnin kohteena oli myös hyvän verkostokutojan ominaisuudet. Pohdinnan tuloksia käytettiin hyväksi omassa työssä; kokouksissa, yhteistyöpalavereissa, ohjausryhmissä ja markkinoinnissa. Yhteenveto vertaisarvioinnista (Liite 3)

17 Jatkovuodet Yksi projektin haasteista oli Senioripalvelusäätiön henkilöstövaihdokset, tästä johtuen anottiin projektille lisäaikaa. Lisäajan turvin jatkettiin liikuntaryhmiä, sekä verkostotyötä. Helsingin kaupungin eteläisen omaishoidon toimintakeskuksen, järjestöjen ja seurakunnan yhteistä kehittämistä omaishoitajien voimaannuttamiseksi jatkettiin. Syksyllä 2012 järjestettiin verkoston yhteinen omaishoitoviikon tapahtuma, jossa kukin taho vastasi omalta osaltaan yhden päivän ohjelmasta. Kuntokeidas Sandelsissa järjestettiin perjantaina liikuntapäivä omaishoitajille. Omaishoitajien liikuntaryhmiä on järjestetty aina joulukuulle Osallistujat on saatu omaishoidon yhteistyöverkoston ja etenkin Helsingin kaupungin omaishoitoyksikön kautta. Yhdessä suunniteltiin myös keväälle 2013 kaksi uutta ryhmää, jossa vaikeasti hoidettavien ryhmälle tarjottiin ohjattua kuntosaliliikuntaa, samaan aikaan kun heidän omaishoitajansa olivat ohjatussa allasvoimistelussa. Hoidettavien ryhmässä oli paljon muistisairaita ja Alzheimeryhdistyksen ja Senioripalvelusäätiön työntekijät oli mukana auttamassa ja ohjaamassa ryhmän osallistujia. 8.Johtopäätökset ja pohdinta Tiivis yhteistyö Key ry:n kanssa mahdollisti kokemusten vaihtoa kahdella eri paikkakunnalla. Eteläisen Helsingin alueella oli havaittavissa hankeväsymystä ja etsivä työ oli aluksi hankalaa. Yhteistyö Sosiaaliviraston sosiaaliohjaajien kanssa mahdollisti hankeperheiden löytymisen ja kaikkia osapuolia hyödyntävän kokemuksien ja tiedon vaihdon omaishoitoperheiden tarpeista. Omaishoidon toimintakeskus on luonteva omaishoitoperheiden ja toimijoiden kohtaamispaikka koulutuksien järjestämiseen,omaishoitajien ja hoidettavien samanaikaisten liikuntaryhmien toteutukselle, vertaistuelle sekä monitoimijayhteistyölle ja tiedottamiselle. Alueellinen seurantaryhmä on tärkeä voimavara omaishoitajien palveluiden kehittämiseksi. Asiakaslähtöinen keskustelu soveltuu omaishoitajien itsearvioinnin käynnistämiseen. Avoimet kysymykset ovat arvoneutraaleja ja toimivia työvälineitä kartoituksessa. Muutoksessa oikea-aikainen tuki, koordinointi ja ohjaus ovat tärkeitä. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa omaishoitoperheiden monipuolisen tukemisen, jossa parhaimmillaan kaikki osalliset hyötyvät. Omaishoitajille kannattaa tarjota ja järjestää ensitietokursseja, koska oikea-aikainen tieto omaishoitajuuteen liittyvistä asioista, alueen palveluista,vertaistuesta sekä kuormitusta vähentävistä keinoista helpottavat arjen hallintaa ja auttavat ennaltaehkäisemään omaishoitotyön riskejä. Ensitietopakettiin on hyvä liittää ergonomia ja kodin turvallisuustietoa. Ergonomian soveltaminen etenkin siirto-taidon osalta vaatii usein käytännön harjoittelun mahdollisuutta. Ergonomiakorttikoulutuksen oppi soveltuu myös kotiympäristössä toteutettavaksi ja on suositeltavaa, että henkilö joka ohjaa siirto-taitoja on käynyt ergonomiakorttikoulutuksen. Kotikäynnillä pystytään hahmottamaan arjen tilanteet. Omaishoitajan tietoisuus tarpeistaan saattaa herätä vasta uusien asioiden kokeilemisen myötä ja tarvittaessa on saatava mahdollisuus tutustua alueen palveluihin ennen sitoutumista johonkin harrastukseen tai toimintaan. Voimaantumisen areenoille pääsyä on mahdollistettava ja tuettava, jotta omaishoitaja jaksaisi pidempään työssään. Voimavarat muuttuvat elämänlaaduksi, kun omaishoitajan subjektiiviset halut ja toiveet huomioidaan. Muutoksessa oikea-aikainen tuki, koordinointi ja ohjaus ovat tärkeitä. Palveluiden saatavuus kotiympäristöön on monesti ratkaisevaa ikääntyneen omaishoitajan hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Riittävä tieto omaishoitajuudesta, turvallinen työ ja toimintaympäristö, sopivat työ- ja apuvälineet sekä

18 18 esteetön koti- ja lähiympäristö mahdollistavat osallistavan ja turvallisen arjen. Nämä tekijät varmistavat omaishoitajan jaksamisen omaishoitotyössään pidempään. Eräs projektin tuotoksista on se että Kuntokeidas Sandelsin osaamista on hyödynnetty laajasti yhteistyökumppaneiden toiminnassa. Helsingin kaupungin senioriliikunnassa on järjestetty paljon sellaista liikuntaa joka on lähtöisin yhteistyöhankkeesta esim. fysioterapeuttien vetämiä liikuntaryhmiä, joissa on myös hyödynnetty Kuntokeidas Sandelsin senioriliikunnan osaamista. Toinen liikunnallinen tuotos on se että projektin kautta on voitu lisätä omaishoitajien (ja hoidettavien) kiinnostusta liikuntaan. Tämä toiminta jatkuu vaikka projekti päättyy, esim. Kuntokeidas Sandelsin molemmat omaishoitajaliikuntaryhmät jatkuvat myös vuonna Eräs projektin haasteista oli osallistujien leskeytymiset. Tästä teemasta järjestettiin myös omia koulutustilaisuuksia omaishoitajille, mutta yhteisenä ammatillisena huomiona oli että leskeytynyt omaishoitaja kokee kaksinkertaisen menetyksen verrattuna normaaliin leskeen. Eräs tärkeimmistä yhteisistä tuotoksista on se että projektin verkostoyhteistyötä on jatkettu vaikka Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen osaprojekti päättyikin jo vuonna Omaishoidon verkostoyhteistyöryhmään on hakeutunut muita omaishoitotoimijoita kuten Ikäinstituutti. Uutta yhteistä hanketta ollaan aktiivisesti virittämässä koskien omaishoitajien leskeytymistä. Muu omaishoidon verkostotyöskentely jatkuu vuonna 2014.

19 19 Liite 1 Käsitteet: Omaishoitaja Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen, lähes huomaamatta. Puoliso auttaa toista yhä enemmän joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei selviydykään arjesta ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena.(salanko-vuorela ym. 2009). Omaishoitaja on myös henkilö joka on päävastuussa omaisen huolenpidosta ja hoidosta, ja jonka kanssa kunta voi tehdä asiaa koskevan toimeksiantosopimuksen ja myöntää omaishoidontukea (Aaltonen 2004). Aaltonen E. Valtakunnallinen omaishoidon uudistaminen: selvityshenkilön raportti, Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriö, 2004 Salanko - Vuorela M, Malmi M,Vierros A, Kaivolainen M Palveluopas omaishoitajille, vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyville. Omaishoitajat ja läheiset liitto. Keuruu.13. painos. Siirtotaito Siirtotaito on omaishoitajan kykyä tunnistaa hoidettavan voimavarat ja osata hyödyntää niitä hoidettavan siirtymisen parhaaksi, niin että potilas mahdollisimman pienellä avustuksella pääsee siirtymään turvallisesti ja miellyttävästi. Hoitaja itse työskentelee hyvässä, tasapainoisessa asennossa ja hyödyntää siirron apuvälineitä ja avustusympäristöä tarkoituksenmukaisesti. Tamminen- Peter L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa- Kolmen siirtymisen vertailu. Väitöskirja. Turun Yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Turku: Pallosalama Oy. ISBN Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella voidaan tarkoittaa prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä- kykyä selvitä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista mm. helpottamalla asumista, liikkumista, yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja (Järvikoski & Härkäpää 2004,24). Järvikoski A,Härkäpää K Kuntoutuksen perusteet. Helsinki: WSOY. Toimijuus Toimintakyky käsitteen rinnalle on muodostunut toimijuus käsite, joka kuvaa toimintakyvyn sosiaalista ulottuvuutta. Toimijuus käsite täydentää ja laajentaa perinteistä toimintakykykäsitettä. Toimintakykykäsitettä käytetään yleisesti kuvattaessa ihmisen selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Toimijuus ilmentää potentiaalisen toimintakyvyn sijasta aktuaalista eli käytössä olevaa objektiivisen toiminnan subjektiivista toimintaa. Toimijuus kuvaa yksilön koettua, tulkittua, odotettua ja ennakoitua toimintakykyä. Toimijuus käsite liitettynä toimintakykyyn siirtää ajattelun painopisteen yksilön ominaisuuksien tarkastelusta toimintaan, toimintatilanteisiin ja käytäntöihin. Toimijuus kuvaa toimintakyvyn ilmentymistä arkielämän toimintana. Kun toimintakykyä käytetään resurssina aktiivisesti oman toiminnan hyväksi, voidaan puhua toimijasta, henkilöstä, jonka toiminnalla on suunta ja tarkoitus( Jyrkämä 2006, Jyrkämä 2007). teoreettisesti toimijuuden ajatellaan koostuvan kuudesta eri ulottuvuudesta, joista osa on toimijan sisäisiä, hänen

20 20 henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuvia ja osa ympäristöstä nousevia ulottuvuuksia. Osata, kyetä, haluta ja tuntea ovat toimijuuden ulottuvuuksia, jotka syntyvät henkilöstä itsestään ja joihin vaikuttavat yksilölliset tiedot ja taidot sekä fyysiset ominaisuudet. Täytyä ja voida ovat ulottuvuuksia, joihin vaikuttavat ympäristöstä ja sosiaalisista verkostoista tulevat esteet, vaatimukset ja mahdollisuudet(jyrkämä 2007). Toimijuus on kontekstuaalista, sillä sen eri ulottuvuuksien ilmenemiseen ja toteutumiseen vaikuttavat paikka ja tila, henkilön ikä sekä ajankohta(okulow 2008). Toimijuus vaatii tietynlaista reflektiivisyyttä ja edellyttää pyrkimystä vaikuttaa oman elämän olosuhteisiin, mutta tämä kyky reflektiivisyyteen ja toimijuuden luomiseen syntyy sosiaalisesti ja tietyissä sosiokulttuurisissa konteksteissa.(virkki k 2004). Jyrkämä J, Vanhukset toimijoina. Vanhusten läsnäolo ja osallisuus tutkimuksessa.työpaperissa Topo P.(toim). Eettiset kysymykset vanhustenhuollon tutkimuksessa. Stakes työpapereita 21/2006.Helsinki: Valopaino Oy.ISBN; (pdf), (nid.) Kettunen R, Kähäri- Wiik K, Vuori-Kemilä A, Ihalainen J Kuntoutumisen mahdollisuudet. Helsinki: WSOY. Okulow S Yksinolo ois aika orpoo - vanhusten palveluasumisen yksilölliset tekijät palvelutalon asukkaiden kokemuksina. Lisensiaattitutkimus, Kuopion Yliopisto. Virkki, T Vihan voima: Toimijuus ja muutos vihakertomuksissa. Väitöskirja. Jyväskylän Yliopisto, sosiologia. Jyväskylä: Atena. ISBN (nid.) Toimintakyky Toimintakykyä voidaan määrittää monin eri tavoin eikä yhtä yleispätevää eikä yksselitteistä toimintakyvyn käsitettä ole toistaiseksi olemassa. Toimintakykyä voidaan jäsennellä eri viitekehyksissä ja eri ulottuvuuksien kautta. Se liittyy laajasti ihmisen hyvinvointiinja se voidaan määritellä joko voimavaralähtöisesti jäljellä olevan toimintakyvyn tasona tai todettuina toiminnan vajeina (Laukkanen 1998,16). Toimintakykykäsitteellä tarkoitetaan ihmisten fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ominaisuuksien kokonaisuutta, jota tarvitaan arkipäivän toimintaan ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen (Heikkinen 1994, Kettunen ym. 2002,21,22). Toimintakyky voidaan kuvata resurssina ja kyvykkyytenä, joka vaikuttaa ihmisen toimintamahdollisuuksiin elämän eri alueilla. Objektiivisesti mitattava toimintakyky kuvaa ihmisen potentiaalista toimintakykyä. Heikkinen E Vanheneminen ja terveys. Teoksessa Kuusinen J, Heikkinen E, Huuhtanen P, Ilmarinen J, Kirjonen J, Ruoppa I, Vaherva T, Mustapää O, Rautoja S (toim). Ikääntyminen ja työ. Juva: WSOY, Kettunen R, Kähäri Viik K, Vuori-Kemilä A, Ihalainen J Kuntoutuksen mahdollisuudet. Porvoo: WSOY ISBN Laukkanen P. 1998, Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. terveystieteiden laitos. Jyväskylä: Yliopistopaino. ISBN Voimavara ja voimaantuminen Voimavarat ovat tunnistettavissa olevia ihmisen ominaisuuksia, joita voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilön tasolla. Voimavarakäsite liittyy hyvinvointitutkimuksen resurssinäkökulmaan, jolloin hyvinvoinnin osatekijät voivat toimia tavoitearvoina ja resursseina. Koskisen mukaan Jan Torstam kuvaa ikääntyneillä voimavarat olevan potentiaalisia resursseja, jotka laajassa merkityksessä ovat aineellisia, persoonallisia tai henkisiä ominaisuuksia, jotka tunnetaan ja joita tietoisesti voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

21 21 Ikääntyneillä voimavarat voidaan teoreettisesti jaotella neljään luokkaan eli ikääntyneiden asemaan liittyyvät voimavarat kuten poliittinen valta, työkyky tai taloudellinen voimavara; ihmisen ikääntymisen elämänvaiheeseen liittyvät voimavarat kuten vanhuuden kehitystehtävät ja kolmannen iän vapaus; ympäristöön liittyvät voimavarat, jossa korostuvat koti ja lähiympäristö, sosiaaliset verkostot ja perhe, sekä psyykkiset ja henkiset voimavarat. Voimavarat voivat muuntua erilaisten areenoilla toimimisen kautta hyvinvoinniksi ja elämänlaaduksi joko ihmisen itsen tai koko yhteisön osalta( Koskinen 2004). Voimaantumisella viitataan ihmisenautonomiaan ja riippumattomuuteen sekä kykyyn ja mahdollisuuteen omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja kantaa niistä vastuu.käsitteen etuna on, että se mahdollistaa kuntoutumisen ja oman hyvinvoinnin ylläpidon tarkastelun sekä yksilöllisen elämänkulun kannalta sekä eräänlaisena ihmisoikeutena ja velvollisuutena. Kuntoutuksessa voimaantuminen korostaa kuntoutujan omaa aktiivisuutta ja motivaation merkitystä (Koskinen ym. 2008,557) Koskela S, Pitkälä K, Saarenheimo M Gerontologinen kuntoutus teoksessa Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A. (toim.) Kuntoutus. Helsinki: Duodecim, painos s Koskinen S Ikääntyneiden voimavarat. teoksessa Kautto M(toim.) Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja; 33; Helsinki: Edita Prima Oy, Koonnut Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key Ry: Pirjo Suomalainen, Aila Tartia- Jalonen Iäkkään omaishoitajan toimintakyvyn edistäminen kuntoutuksen haasteena projekti

22 22 Omaishoitajuuden riskit ja niiden vaikutus elämänhallintaan Kalliolan Senioripalvelusäätiö/ Nina Hiekkanen 11/2011 Seuraamukset Omaishoitajan toimijuuden riskit Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköine n Riittävä terveys ja toimintakyky Omaishoito on vakaa Ympäristö on sopiva Elämänlaatu on hyvä Omaishoitajalla on hyvä liikuntakyky ja terveys. Hoidettavan liikuntakyky on hyvä. Toimintaympäristö on esteetön, ja perheellä on sopivat apuvälineet. Omaishoitoperhe kokee turvallisuuden tunnetta, vapaa-aika on järjestetty, harrastaminen onnistuu haluamalla tavalla. Omaishoitajalla on vertaistuen mahdollisuus. Omaishoitaja tunnistaa oman hyvinvoinnin tarpeitaan ja hakee tietoa arkea helpottavista keinoista. Seuraamukset: Omaishoitoperheen tilanne on vakaa ja hallinnantunne on hyvä. Omaishoitajalla on hyvä liikuntakyky ja terveys. Hoidettavan liikuntakyky on jo muutoksia ja hän tarvitsee ajoittain toisen apua. Tieto omaishoitajuuteen liittyvistä tukimahdollisuuksista tai palveluista on riittämätön. Seuraamukset: Omaishoitaja on jo orientoitunut mahdollisiin muutoksiin, mutta hänellä ei ole tietoa palveluista tai mahdollisuuksista helpottaa omaa arkea. Varautuminen näköpiirissä oleviin muutoksiin on puutteellinen Liite2 Omaishoitajalla on hyvä liikuntakyky ja terveys, mutta hänen omat mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen ja harrastamiseen ovat vähäiset vapaaajan puutteen tai tiedon puutteen vuoksi. Mahdollisuus vertaistukeen ei ole. Omaishoitajalla on hyvinvoinnin ja yksinäisyyden riskit. Seuraamukset: Tiedon puute heikentää omaishoitajan kykyä ennakoida omia tai hoidettavan tilanteeseen liittyviä muutoksia. Eristäytymisen riski lisääntyy. Mahdollinen Terveys ja toimintakyky ovat heikkenemässä Omaishoito on muutoksessa Ympäristössä on muutostarpeita Todennäköinen Selkeästi havaittavat muutokset terveydessä ja toimintakyvyssä Ympäristö on sopimaton Elämänlaatu on heikentynyt Omaishoito on vaarassa Omaishoitajalla on jokin terveysriski ja alkava liikuntakyvyn riski. Hän itse kokee, että liikuntakyky on heikentynyt. Omaishoitajalla on alkava elämänlaadullinen alenema. Hoidettava tarvitsee fyysistä avustamista. Toimintaympäristöön tai apuvälineisiin saattaa liittyä muutostarpeita. Omaishoitaja tunnistaa hyvinvoinnin tarpeitaan ja hakee tietoa arkea helpottavista keinoista. Seuraamukset: Selkeästi havaittava kuormittuminen, muutos heikompaan terveyteen, toimintakykyyn tai hyvinvointiin on käynnistynyt. Hallinnantunne saattaa heikentyä. Omaishoitajalla on huomatta liikuntariski ja useita sairauksia, hän itse kokee, että oma toiminta- ja työkyky ovat heikentyneet. Omaishoitoperheellä on mahdollisuus kotikuntoutukseen ja tukihenkilöön, jolta perhe saa tietoa liikunta, ergonomia ja terveysongelmissa. Perhe selviää kotona tukiverkoston, ohjauksen ja neuvonnan, palveluohjauksen ja apuvälineiden avulla. Ajoittain on turvattomuuden tunnetta. Seuraamukset: Omaishoitajan oma terveys ja toimintakyky ovat vaarassa, joka voi johtaa hoidettavan hoivapalvelujen tarpeeseen. Omaishoitaja tarvitsee itselleen kuntoutus ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan tarve kasvaa. Perheen arjen hallinnantunne on jo heikentynyt molempien terveyden ja toimintakyvyn muutosten vuoksi. Hoidettava tarvitsee hoivaa ja avustamista. Hoidettavan mahdollinen kognition aleneminen vaikuttaa perheen arkeen. Avustamisympäristö tai omaishoitajan siirtotaidot eivät vastaa nopeasti muuttuneita tarpeita. Omaishoitajalla on pelko ja huoli hoidettavan tilanteesta. Seuraamukset: Hallinnan tunne heikkenee edelleen. Tuen ja palvelun tarve kasvaa. Omaishoitajan kuormittuminen saattaa lisääntyä ja tapaturmariski saattaa kasvaa. Omaishoitaja on terve. Hoidettavalla on sairauksia, jotka äkillisesti pahenevat tai lisääntyvät vaatien sairaalahoitoa. Hoidettavan fyysisen avustuksen tarve kasvaa nopeasti. Kotitai lähiympäristössä on esteitä. Seuraamukset: Omaishoitajan tuen ja tiedon tarve on akuutti. Perhe tarvitsee nopeasti kartoittavan kotikäynnin kotona selviytymisen tueksi. Hoidettava tarvitsee yhä enemmän fyysistä avustamista, mutta omaishoitajan siirtotaidot kaipaavat ohjausta. Hoidettavalla tai omaishoitajalla on kaatumisen tai tapaturman riski. Omaishoitajalla on masennuksen oireita. Parisuhde saattaa kriisiytyä. Toimintaympäristöön tai apuvälineisiin tarvitaan päivitystä. Ulkoilu, asioiminen, hyvinvoinnista huolehtiminen ei onnistu perheen tarvitsemalla tavalla. Seuraamukset: Palvelujen tarve kotiin muuttuu nopeasti. Tilanteet kotona voivat kärjistyä lyhyessä ajassa ja muutokset voivat heijastua omaishoitaja psyykkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tapaturmien riski ja turvattomuuden tunne kasvavat Sekä hoidettavalla, että omaishoitajalla on kaatumisen riski heikon liikuntakyvyn vuoksi. Molemmilla on useita terveysriskejä. Omaishoitajalla on epärealistinen kuva perheen tilanteesta. Avustamiseen liittyy paljon fyysistä siirtämistä. Siirron välineet puuttuvat. Koettu elämänlaatu on heikentynyt kaikilla osa-alueilla. Ympäristö on turvaton. Perhe on eristäytynyt. Apuvälineet puuttuvat tai ovat rikkinäisiä. Seuranta on puutteellinen Seuraamukset: Omaishoitoperhe elää laitoshoidon tapaisessa kotiympäristössä ja pysyvän laitoshoidon tarve on ilmeinen. Kotiin tarvitaan runsaasti erilaisia palveluja. Perheellä voi olla epärealistinen näkemys tilanteesta.

23 23 Liite3 Yhteenveto vertaisarvioinnista Verkostojen vertaisarviointia toteuttivat Kuntoutuksen edistämisyhdistys Key ry Iäkkään omaishoitajan toimintakyky ehkäisevän kuntoutuksen haasteena hanke yhdessä Kalliolan senioripalvelusäätiön/ Kuntokeidas Sandelsin Elinvoimaa ja elämänhallintaa omaishoitoperheille hankkeen kanssa. Hankkeet toimivat Kajaanissa ja Helsingissä. Arvioinnin tavoitteena oli verrata kahden erilaisen paikkakunnan omaishoitoon liittyviä verkostoja ja toimintaa ja sitä kautta löytää hyviä käytäntöjä, joita voisi hyödyntää kehitettäessä verkostojen toimintaa. Arvioinnin kohteena oli myös hyvän verkostokutojan ominaisuudet. Projektien vertaisarviointiprosessi käynnistyi 2009 lokakuun aikana. Kumppanit sopivat yhteisen arvioinnin toteutuksesta marraskuussa Siitä alkoi yhteistyö ja arvioinnin suunnittelu. Toukokuussa valmistui etukäteistehtävä, jossa molemmat arvioinnin osapuolet kuvasivat omat verkostonsa ja sen kuinka verkostot olivat muodostuneet. Mietittiin sitoumuksia ja todettiin, että ainoastaan kotikäyntejä tekevät fysioterapeuttien kanssa oli tehty kirjallinen sopimus projektin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Päätettiin järjestää vertaisarviointipäivä Kajaaniin elokuussa Vierailukäyntiä edelsi toinen etukäteistehtävä. Ennakkotehtävässä kuvailtiin kummankin hankkeen verkostoja ja käytäntöjä sekä mitä erityisen toimivaa alueella on ja mitä kehitettävää olisi. Kirjattiin hyvät käytännöt ja kokemukset, sekä etsittiin kehittämiskohteita. Hyviä asioita Eteläisessä Helsingissä olivat Omaishoidon toimintakeskus, jossa omaishoitajat ja toimijat kohtaavat samalla areenalla. Siellä kokoontuu myös seurantaryhmä johon osallistuu alueelliset toimijat joiden yhteinen kohderyhmä on omaishoitoperheissä. Helsingissä on runsas palveluntarjonta. Erilaiset järjestöt ja yhdistykset täydentävät kaupungin palveluita liittyen ohjaukseen, neuvontaan, koulutukseen,vapaaehtoistyöhön, liikuntaan ja hyvinvointiin. Myös yksityiset palveluidentuottajat ovat käytettävissä liittyen terveyteen,hyvinvointiin ja kodinhoitoon. Helsingissä on kattavat liikenneyhteydet, jotka mahdollistavat helpon liikkumisen. Tiedon jakaminen on mahdollista myös sähköpostitse, koska moni omaishoitaja käyttää internet- palveluita. Kainuussa hyvinä asioina ovat paikkakunnan organisaatioiden läheisyys, joka helpottaa yhteisten asioiden hoitoa ja kehittämistä, mutta toisaalta etäisyydet koko Kainuuta ajatellen ovat todella pitkät. Tutut toimijat innostuvat helposti mukaan toimintaan. Palveluseteli-toimintaa on kehitetty pitkälle, jonka kehittäminen edelleen on käynnissä. Kainuun kuntayhtymän vanhustyönjohto haluaa olla vahvasti kehityksessä mukana. Vierailupäivänä etukäteistehtävien ja kokemusten perusteella etsittiin hyvän verkoston kriteereitä. Verkostokriteereitä ovat moniammatillisuus, demokraattisuus ja riittävä asiantuntijuus. On tärkeää, että verkosto koostuu erilaisista persoonallisuuksista ja että roolit ja pelisäännöt ovat selvät. Projektin resursoinnissa on oltava riittävästi varoja verkostotapaamisiin, jolloin voidaan mahdollistaa sisällön

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihmisten arjen turvaa

Ikäihmisten arjen turvaa Ikäihmisten arjen turvaa Ongelmia ja ratkaisuja Krista Kirjavainen Toukokuu 2013 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMUn tarkoituksena tukea ja kannustaa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot