Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena"

Transkriptio

1 Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen - aikuisten oppimisvaikeudet koulutusjärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki, tutkimus ja kehittäminen

2 Kokemuksia väliinputoamisesta Minulla todettiin 2012 lukihäiriö. Olen 30-vuotias. Kokemuksetosiossa yli 40-vuotiaat kertovat, että heidän häiriö löytyi peruskoulussa alaluokalla. Neuropsykologi sanoi minulle, että "sinun nuoruudessasi ei olla tunnettu sairautta vielä". Nyt en ole enää edes yhteiskuntatakuun piirissä. Minä vuonna sairaus oli tiedossa koulujärjestelmässä? Kiitos vastauksesta. (Kysymys Lukihäiriö.fisivustolla keväällä 2013) Olen 34-vuotias. Minulla on ollut oppimisvaikeuksia ja varmasti lukihäiriö. Olen erittäin katkera, kun minulle ei ole lapsena annettu tukea vaikeuksiini. Voisin kirjoittaa pitkän tarinan vaikeuksistani vuosien varrelta... (Palaute Oppimisvaikeus.fi-sivustolla keväällä 2013)

3 Kokemuksia väliinputoamisesta Olen 33-vuotias nainen, jolle uusien asioiden oppiminen on ollut lapsesta lähtien hyvin vaikeaa. Ala-asteen ja yläasteen rämmin huonoin arvosanoin ja sain itselleni taottua tyhmän lapsen maineen, vaikkakaan minua ei kukaan koskaan asiasta kiusattukaan, onneksi. Päälle parikymppisenä opiskelin ensimmäisen ammatin itselleni kauhun sekaisin fiiliksin, vaikkakin koulussa pärjäsin kohtalaisesti. Oppiminen tuntui kuitenkin koko ajan tahmealta ja todella työläältä. Oikeinkirjoitus on todella haastavaa ja virheitä tulee jatkuvasti. Puhuminen, etenkin vieraissa paikoissa vieraiden ihmisten kanssa on hurjan kuullosta, kun sanat menevät väkisin sekaisin ja alan helposti änkyttämään, mikä on kyllä todella kiusallista. Muisti minulla on yhtä lyhyt kuin edesmenneellä mummollani. Kaikki tärkeät asiat pitäisi kirjoittaa ylös, mikä on sekä rasittavaa että aika pelottavaakin tällä iällä. Ystäväni vinkkasi mahdollisesta lukihäiriöstä ja löysin nämä sivut ja aloin vakavasti miettimään voisiko minullakin olla jonkun asteinen lukihäiriö. Ja ensimmäistä kertaa elämässäni mietinkin, enkö olekaan niin tyhmä kuin olen kuvitellut, voiko tämä kaikki ollakin lukihäiriötä. Minulla on suuri unelma jatkaa opiskeluja amk:n puolelle, mutta miten? Mistä löytää oikeanlainen tekniikka opiskeluun? Pystyykö koulut huomioimaan aikuisten erilaisia oppijoita? (Palaute Oppimisvaikeus.fi-sivustolla keväällä 2013)

4 on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja Oppimisvaikeuksiin liittyviä hankkeita Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki ( ) (OPH) Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus tuloksellisuuden arviointi ( ) (Kela) Opi oppimaan kuntoutuspalveluiden kehittämishanke nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin ( ) (RAY) Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus ( ) (ESR)

5 Esityksen tausta ssä toteutettiin vuosina Opi oppimaan - projekti (RAY), jonka tavoitteena oli kehittää kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Hankkeen palveluita olivat lukikonsultointi, oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi, oppimisvalmennus ja ryhmäkuntoutus. Osana hanketta tehtiin soveltavaa tutkimusta aikuisten oppimisvaikeuksista. Arviointitutkimusta määrällisin ja laadullisin aineistoin (Korkeamäki ym. 2010, Korkeamäki 2011) Haastattelututkimus aikuisten oppimisvaikeuksista (Korkeamäki 2010)

6 Miksi aikuiset ovat väliinputoajia? Suurin osa oppimisvaikeuksista koskevasta tutkimuksesta ja tukikeinoista on keskittynyt lapsiin Tietoa vaikeuksia kokevien omista näkökulmista on vähän Vrt. myös syrjäytyneet nuoret

7 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet Laajempi kiinnostus aikuisten oppimisvaikeuksiin alkoi 1980-luvulta tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun myötä (Gerber 2003) Tuesta ja erityisopetuksesta huolimatta monet vaikeudet pysyviä (Holopainen & Savolainen 2005, Wilson & Lesaux 2001) Monen oppimisvaikeus tunnistetaan vasta aikuisena (esim. Singleton ym. 2009) Yhteiskunnallisista muutoksista keskeisiä mahdollisuudet ylioppilaskokeen poikkeusjärjestelyihin aikuiskoulutuksessa syrjinnänvastaisen lainsäädännön vahvistuminen ja esteettömyyskäsitteen laajentuminen 2000-luvulla

8 Aikuisten oppimisvaikeudet Yleisin oppimisvaikeus on lukemisvaikeus eli dysleksia Usein oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy yhdessä (erityisesti lukuja kirjoitusvaikeus) Monella oppimisvaikeuksiin liittyy myös tarkkaavuuden vaikeuksia Oppimisvaikeudet jatkuvat usein aikuisuuteen hyvästäkin erityisopetuksesta tai kompensoinnista huolimatta

9 Oppimisvaikeuksien esiintyvyys Oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy 5 10 prosentilla väestöstä. Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä tai oppimisessa on kokenut noin 16 prosenttia vuotiaista. (Lavikainen 2005) Lukemisen vaikeuksia raportoi viisi prosenttia. Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista 15 prosentilla on lukutaidossaan sellaisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat heidän oppimistaan, työllistymistään ja työntekoaan sekä vähentävät aikuisopiskelua ja opiskeluhaluja (Malin 2006). Suurta osaa aikuisten oppimisvaikeuksista pidetään tunnistamattomina (Gerber 2005)

10 Oppimisvaikeuksien esiintyvyys ja tuen tarve koulutuksessa erilaisia arvioita Ammattioppilaitoksissa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien lisäselvittelyn tarve noin kolmanneksella (esim. Hakala 2006) Erityisopiskelijoita kaikista opiskelijoista 6,9 % ja nuorista 13,8 % Lukiokoulutuksessa lukivaikeutta noin 2 5 % (Kinberg 2008) Tiedot tuesta kerätään, mutta ei tilastoida vähäisen määrän vuoksi Kouluterveyskyselyn mukaan koettuja lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia ammattiopinnoissa ja lukiokoulutuksessa % Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa arvio tuen tarpeesta useimmiten 6 10 % (Ammatillinen erityisopetus 1/2013) Korkeakouluissa viidellä prosentilla todettu oppimisvaikeus (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012) Eniten diagnosoituja oppimisvaikeuksia on ammattikorkeakoulujen naisopiskelijoilla (7 %)

11 Tuen saaminen Oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksia ilmoittaneista vuotiaista nuorista noin puolet ei ollut saanut lainkaan tuki- tai erityisopetusta (Lavikainen 2005) Ei ole saanut apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksissa Lukion ja ammattiopintojen 1. ja 2. vuoden opiskelijat 20 % (THL: Kouluterveyskysely) Puolet diagnosoiduista korkeakouluopiskelijoista ei ollut saanut erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksissa (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012) Lisätukea opiskelutaitoihin ja opiskeluongelmiin toivoi % Sosiaalinen kyvykkyys yhteydessä lisätuen saamiseen lukio-opiskelijoilla silloin, kun tukea vähän saatavilla Eniten tukea tarvitsevat eivät saa sitä (Kinberg & Savolainen 2011)

12 Sukupuoli ja oppimisvaikeudet Ei yksimielisyyttä siitä, esiintyykö kehityksellistä lukivaikeutta enemmän pojilla kuin tytöillä Koetuissa oppimisvaikeuksissa ei juuri eroa Keskittymisongelmat ja matematiikka erottavat Naisten alidiagnosointi Suurin osa aikuisten kehittämishankkeiden asiakkaista naisia Huolena usein pojat ja miehet Esimerkiksi lukutaito (Sulkunen 2012) Erityisopetusta saaneet tytöt kaikkein heikommassa asemassa?

13 Oppimisvaikeuksien seurannaisvaikeuksia (1) Matalampi koulutustaso ja korkeampi työttömyys Myös nuoret (Lavikainen ym. 2006, Undheim 2003) Etenkin pitkäaikaistyöttömyys Mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, yleisempää kuin väestössä keskimäärin (esim. Holopainen & Savolainen 2006, Riddick ym. 1999, Wilson ym. 2009) Myös koettu terveys huonompi kouluvaikeuksia raportoineilla (Lavikainen ym. 2006) Tytöt haavoittuvaisempia itsetunnoltaan kuin pojat (Alexander-Passe 2006)

14 Oppimisvaikeuksien seurannaisvaikeuksia (2) Vangeilla sekä tarkkaavuuden että oppimisen ongelmia moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (esim. Tuomainen 2007) Arviot vaihtelevat prosentin välillä Nuorista rikoksentekijöistä oppimisvaikeuksia tutkittu aiemmin 42 %:lla, 23 % ei osannut sanoa (Gullman ym. 2011) Erityisopetusta oli saanut 86 % Työttömyys välittävä tekijä?

15 Mikä toimii? Tutkimustietoa vaikuttavuudesta vähän. Suojaavia tekijöitä ovat itsetuntemus, henkinen hyvinvointi, tavoitteiden asettaminen ja sosiaalisen tuen saaminen, jotka voivat olla selviytymisen kannalta varsinaista koulumenestystä tärkeämpää (Goldberg ym. 2003). Aikuisilla ympäristön mukauttaminen, opiskelustrategiat, itsetunnon tukeminen ja psykososiaalinen tuki keskeistä (Ahonen & Haapasalo 2008, Shaywitz & Shaywitz 2003). Selviytymisstrategioiden ja henkilökohtaisten vahvuuksien kehittäminen pitkin elämää ja monissa konteksteissa (Goldberg ym. 2003). Motivaation merkitys

16 Opi oppimaan -projektin asiakkaat Asiakkaaksi hakeuduttiin oma-aloitteisesti tai eri ammattilaisten ohjaamana Asiakkaita aloitti projektin parissa 180 Naisia 73 %, miehiä 27 % Asiakkaiden ikä vuotta, keski-ikä 37 vuotta Puolella (55 %) asiakkaista enintään ammattitutkinto Työssäkäyviä 41 %, opiskelijoita 31 %, työttömiä 13 % Tyytymättömyyttä koetaan opiskeluun/työhön (51 %) sekä toimeentuloon (45 %)

17 Tuen tarpeet Hankkeen asiakkaista 62 prosenttia ei ollut oman ilmoituksensa mukaan saanut tukea oppimisvaikeuksiinsa Iällä, sukupuolella ja elämäntilanteella oli vaikutusta tuen saamiseen Lähes puolet koki oppimisvaikeuksien vaikuttaneen omiin elämänvalintoihin paljon Opiskelun työläys, viivästyminen ja keskeytyminen Vaativa koulutus- ja työelämä Valinnanmahdollisuuksia vähän esimerkiksi koulutuksen suhteen. Työelämän ulkopuolella olevista asiakkaista yli puolella oppimisvaikeudet olivat vaikuttaneet omiin elämänvalintoihin paljon Heistä 68 % koki jääneensä tuen ulkopuolelle Kaikkein kielteisemmin opiskeluun suhtautuvat työelämän ulkopuolella olevat naiset (45 %) Mielenterveyden ongelmista raportoi lähes puolet (41 45 %) asiakkaista

18 Asiakkaiden kokemuksia tuen tarpeista Projektin palveluilta toivottiin eniten oppimisvaikeuden selvittämistä, tietoa omista oppimisvalmiuksista sekä konkreettisia neuvoja ja harjoituksia ongelmatilanteisiin. Oppisin kirjoittamaan oikein ja ymmärtämään sen, mitä lukee. (mies, 38 vuotta) Itseluottamus ja pärjääminen epävarmalla pohjalla. Olisin tehnyt nykyisiä valintoja jo aiemmin, jos olisin uskaltanut ja läpäissyt pääsykokeet. (nainen, 37 vuotta) Kaikki kielitaitoa vaativat alat oli pois mahdottomina aikanaan ammatinvalintalistalta. Tänä päivänä ei ole enää ammattialaa, jossa ei tarvittaisi kielitaitoa. (nainen, 57 vuotta) On vaikea pysyä mukana, jos tahti on kova. Vaaditaan kaikenlaista kokemusta työssäolosta. Nykyinen yhteiskunta vaatii, että pitäisi osata kaikenlaista. Pitäisi käydä hirveästi kouluja. (nainen, 20 vuotta)

19 Missä asioissa kokenut vaikeuksia aikuisena, (%), n=

20 Missä asioissa kokenut vaikeuksia aikuisena, selkeä lukivaikeus, % (N=48). (Nukari 2010)

21 Missä oppimisvaikeudet häiritsevät itseä eniten? (%), n=

22 Hankkeen tuloksia Seurantakysely (n=83, vastausprosentti 54 %) Valtaosalla (81 %) palveluihin osallistuminen vaikuttanut myönteisesti elämäntilanteeseen. Kielteistä vaikutusta elämäntilanteeseen ei ollut. Esimerkkejä myönteisistä vaikutuksista: opiskelujen sujuminen, valmistuminen, opintojen aloittaminen, itsetunnon kohoaminen. Palvelut vaikuttaneet myönteisesti työssä jaksamiseen tai uuteen työhön suuntautumiseen (70 %). Hieman pienempi osa vastaajista (57 %) kokee palveluiden vaikuttaneen myönteisesti opintojen edistymiseen tai uusien opintojen aloittamiseen

23 Hankkeen vaikutuksia Käsitykset omista vaikeuksista pienentyneet muistamista ja keskittymistä lukuun ottamatta Erityisesti itsetunto ja matematiikka. Myönteisinä vaikutuksina mainitaan muun muassa Itsetuntemus parantunut (85 %) Hyväksyy paremmin oppimisvaikeuden (78 %) Selvittäminen vaikuttanut myönteisesti elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin (77 %) Elämänlaatu parani (73 %) Tärkeä väline opiskeluissa ja työelämässä (71 %) Luottaa ja uskoo omaan osaamiseensa enemmän (68 %). Vaikutukset parempia, jos osallistui useampaan kuin yhteen palveluun

24 Tuen saaminen Puolet vastaajista tarvitsee jatkossa vähän tai ei lainkaan ulkopuolista tukea. Paljon ulkopuolista tukea tarvitsee 13 % vastanneista. Eniten tukea oppimisvaikeuksiin on tähän mennessä saatu projektilta ja läheisiltä, vähiten oppilaitoksesta tai työvoima- ja sosiaalipalveluista. Käytännön tuen saaminen on ollut henkistä tukea vähäisempää. Jatko-ohjauksena Celia-kirjasto, järjestöt, aikuiskoulutus ja terveydenhuolto

25 Haastattelututkimuksen tuloksia Haastateltu 26 aikuista, joilla diagnosoitu oppimisvaikeus Yleisin oppimisvaikeus lukivaikeus Haastateltavat vuotiaita ja edustivat erilaisia sosiaalisia asemia Monilla oli kokemuksia opintojen keskeytymisestä ja viivästymisestä Haastateltavien opiskelupolut eivät tyypillisesti edenneet suoraviivaisesti Nuorena ammattitutkinnon suorittaneet olivat kaikki vaihtaneet alaa tai jatkaneet opintojaan

26 Oppimisvaikeuden tunnistaminen aikuisena Kaikkien oppimisvaikeuksia ei tunnisteta peruskoulussa Monella oppimisvaikeuden merkitys ja tuki jäänyt keskeneräiseksi. Nuorilla ja aikuisilla itsellään aktiivinen rooli oppimisvaikeuden tunnistamisessa ja avun hakemisessa Opiskelijoilla ongelmanratkaisua opiskelussa koettuihin vaikeuksiin Vanhemmilla haastateltavilla taustalla jonkinlainen elämäkerrallinen käänne, kuten aikuisopiskelun aloittaminen tai terveyteen liittyvät tekijät. Diagnoosin merkittävyyttä lisäsi, kun se selitti omia vaikeuksia ja oli yhteydessä avun ja ymmärryksen saamiseen

27 Elämänkulku Oppimisvaikeuksia koettu aina, siirtymävaiheet merkityksellisiä Lukemisvaikeudet yksi syy hakeutua ammattiopintoihin Lukion merkitys tulevaisuuden kannalta Omaa paikkaa haettu pitkään, monia yrityksiä löytää sopiva työ Aikuisena motivaatio parantaa omia taitojaan Kynnys aloittaa uudet opiskelut, ei enää Työn, opintojen ja perheen yhteensovittamisen haasteellisuus

28 Opiskelukokemukset peruskoulun jälkeen Opiskelu koettiin usein mielekkäämpänä ja moni kuvasi saaneensa uuden otteen opiskeluun Aikuismaisempi kohtelu, kokemuksen arvostaminen. Opiskeluun tai työelämään liittyvien vaatimusten kasvu edellytti usein uusia strategioita. Haastateltavat olivat usein oppineet itse opiskelustrategiansa sen sijaan, että niitä olisi systemaattisesti opetettu Toimivia ratkaisuja esimerkiksi tiivistelmät tekstistä tai muistiinpanojen kirjoittaminen Ajatuskartan soveltaminen eri tilanteisiin Vieraisiin kieliin hankalampi löytää keinoja kuin esimerkiksi lukemiseen. Opintojen keskeytysten taustalla useimmiten vaikeudet vieraissa kielissä

29 Oppimisen vahvuuksia Hyvä näkömuisti Värien ja listausten hyödyntäminen Ajatuskartta, mindmap Asioiden yhdistäminen luovalla tavalla, soveltamiskyky Verbaalinen lahjakkuus, muille opettaminen Sosiaaliset taidot, kyky tulla toimeen muiden kanssa ja pyytää apua Tunnollisuus, ahkeruus, tarkkuus Työkokemuksen hyödyntäminen aikuisopiskelijana Työelämä myönteisen palautteen antajana

30 Kokemuksia hyvästä opetuksesta Oppimisen mielekkyys ja motivointi Kokonaisuuden hahmottaminen Vaikeuksien ymmärtäminen ja yrityksen arvostaminen Vaihtoehtojen tarjoaminen, monipuolisuus opetuksessa

31 Tuen ja erityisjärjestelyjen saaminen Kokemukset erityisjärjestelyistä usein myönteisiä Lisäajan välttämättömyys Mahdollisuus käyttää tietokonetta tentissä Suulliset kuulustelut Vaihtoehtoiset suoritustavat. Haastateltavat olivat kokeneet myös hankaluuksia tuen saamisen suhteen todistuksesta huolimatta. Tuen saamisen taustalla hyvä vuorovaikutus opiskelijan ja opettajan kesken. Nuoremmilla haastateltavilla kokemukset koulun tuesta olivat yleensä myönteisempiä kuin vanhemmilla Monet vanhemmat haastateltavat kuvasivat syyllistämistä ja rangaistuksia Suoraan oppimisvaikeuksiin saatu tuki koettiin myönteisenä

32 Miksi apu ei aina kohtaa? Leimautumisen pelko Lukihäiriöllä vitsailu Stereotypiat Halu suoriutua siinä missä muutkin Tuen hyödyntämistä pitää myös oppia Tiedon puute Omasta oppimisvaikeudesta Oppilaitoksen tukikäytännöistä

33 Sosiaalinen tuki Käsityksellä tuen saatavuudesta on myös vaikutusta. Vertaistuen mahdollistaminen Vertaistuki ei (aikuisten) oppimisvaikeuksissa itsestään selvää Havaitseminen, että muilla samankaltaisia kokemuksia

34 Universal design - saavutettavuus Suunnittelu keskeistä: ennakoidaan mahdollisia vaikeuksia erityisjärjestelyjen tarve vähenee Äänikirjat, kompensoivat apuvälineet Opiskelutaitokurssit osana tutkintoja Tuen saavutettavuus asenteellinen saavutettavuus usein vaikeinta

35 Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus - tuloksellisuuden arviointi ( ) Kelan rahoittama tutkimus, joka toteutetaan ssä Yhteistyössä HYKS:n Foniatrian yksikkö Kohderyhmänä vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on kehityksellinen lukivaikeus Vaikeus haittaa kiinnittymistä opintoihin, opintojen loppuun saattamista, työllistymistä tai työssä selviytymistä Voi olla diagnosoitu tai diagnosoimaton lukivaikeus Diagnosoimattomat saavat neuropsykologisen ja foniatrin tutkimuksen Kuntoutus kestoltaan tiivistä, 12xkaksoisaika, joko yksilö- tai ryhmäkuntoutusta

36 Neuropsykologinen yksilökuntoutus lukihankkeessa Tapaamisia 12 x 1,5h Sijoittuu 5 kuukauden ajalle, 1-2 krt/viikossa Perustuu neuropsykologisessa arviossa yksilöllisesti todettuihin vaikeuksiin Lukivaikeuden tulee olla keskeisin Lukivaikeuden lisäksi henkilöllä saattaa olla työmuistin tai esimerkiksi matematiikan vaikeuksia, joita tuetaan tarpeen mukaan

37 Neuropsykologinen ryhmäkuntoutus lukihankkeessa Toteutetaan 10 hengen ryhmissä Tapaamisia 12 x n. 2,5h (välissä tauko) Sijoittuu 5 kuukauden ajalle, 1-2 krt/viikossa Menetelminä asiantuntijatiedon, psykososiaalisen ryhmätyön ja vertaistuen yhdistäminen Esim. keskustelut, pienryhmätoiminta, toiminnalliset menetelmät, luennot, harjoitukset ja kotitehtävät

38 Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki ( ) Maksutonta täydennyskoulutusta opetustoimen henkilöstölle. Koulutuksen sisällöt perustuvat tutkimukseen ja hankkeiden hyviin käytäntöihin. Mahdollisuus osallistua yksittäisille luennoille tai viiden opintopisteen opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuudessa kahdeksan lähipäivää. Etäjaksojen aikana luetaan syventäviä artikkeleita ja tehdään oman työn kehittämiseen liittyviä tehtäviä

39 Lähteitä ja lisätietoa Oppimisvaikeus.fi-sivusto Perustietoa oppimisvaikeuksista ja tukikeinoista. Oma osio ammattilaisille, mahdollisuus liittyä ammattilaisverkostoon. Keskeistä kirjallisuutta ja ohjausmateriaalia. Korkeamäki, Johanna (2010): Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. n tutkimuksia 83/2010. Korkeamäki, Johanna, Reuter, Anni & Haapasalo, Seija (2010): Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistus, arviointi ja kuntoutus. n työselosteita 40/2010. Korkeamäki, Johanna (2011): Myös aikuiset tarvitsevat tukea oppimisvaikeuksiin. Aikuiskasvatus 2/

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Kokemuksia lyhytkurssiopistoista Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Nurmi / Murikka 2007 Murikan opiskelijat Teknologiateollisuuden työntekij ntekijöitä 25 65-vuotiaita 70 % miehiä lyhyt koulutushistoria

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö

Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö Naisvankien opiskelumahdollisuudet Naisvankiseminaari 8.3.2016 Kati Sunimento Rise/Keskushallintoyksikkö VL: Rikosseuraamusalue tai vankila sopii vankilassa toteutettavasta tutkintoon johtavasta tai muusta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Erityinen tuki ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 15.3.2016 Leena Selkivuori JAMK/AOKK

Erityinen tuki ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. 15.3.2016 Leena Selkivuori JAMK/AOKK Erityinen tuki ammatillisessa aikuiskoulutuksessa 15.3.2016 Leena Selkivuori JAMK/AOKK Missä menet erityinen tuki? Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistujat Säädösperusta, informaatio-ohjeistus Hankkeet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

DYSLEKSIAVIIKKO

DYSLEKSIAVIIKKO DYSLEKSIAVIIKKO 3.-7.10.2016 Dysleksiaviikolla luvassa luentoja, kirjallisuusnäyttelyitä kaupungin ja korkeakoulujen kirjastoissa, tietoiskuja ja vertaistoimintaa. La 1.10. Kari Moilasen luento Kari Moilanen:

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot